19.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/40

Esittelijä

Gian Mario Spacca (IT, ALDE), Marchen aluehallituksen puheenjohtaja

Viiteasiakirja

COM(2014) 357 final

SWD(2014) 190 final

SWD(2014) 191 final

1.

on tyytyväinen siihen, että Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2012 antamissa päätelmissä komissiota kehotettiin esittämään Adrian ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia (EUSAIR) vuoden 2014 loppuun mennessä. Alueiden komitea oli suositellut tätä päätöstä oma-aloitteisessa lausunnossaan ”Alueellinen yhteistyö Välimerellä – Adrian- ja Joonianmeren makroalue”, joka hyväksyttiin 11. lokakuuta 2011 (1).

2.

kannattaa makroaluestrategian määrittelyä Eurooppa-neuvoston hyväksymäksi integroiduksi kehykseksi samalla maantieteellisellä alueella sijaitsevia jäsenvaltioita ja unionin ulkopuolisia maita varten, jotta voidaan tarttua yhteisiin haasteisiin ja löytää niihin ratkaisuja vahvistamalla yhteistyötä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion lisäämiseksi. (2)

3.

suhtautuu myönteisesti EUSAIRia käsittelevään ehdotukseen, joka käsittää neljä EU-maata (Kroatia, Kreikka, Italia ja Slovenia) sekä neljä unionin ulkopuolista maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro ja Serbia), ja siihen, että ehdotus edistää huomattavasti yhdentymistä EU:hun alueen ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa. EU:n yhdentymiseen liittyvä osatekijä luo merkittävää lisäarvoa tässä makroaluestrategiassa. (3)

4.

korostaa sovinnon, turvallisuuden ja vakauden näkökohtia Adrian- ja Joonianmeren alueella niiden unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotka voisivat kuulua kyseiseen makroalueeseen tulevaisuudessa. Komitea korostaa tässä yhteydessä alue- ja paikallisviranomaisten roolia ensisijaisina toimijoina edistettäessä demokratiaa, hallinnon hajauttamista, laajempaa paikallista ja alueellista itsehallintoa sekä valmiuksien parantamista.

5.

panee merkille, että Adrian- ja Joonianmeren strategia voisi olla lähtölaukaus integroidummalle lähestymistavalle ja strategialle koko Välimeren alueella, kuten Euroopan parlamentti on korostanut. (4)

6.

toteaa, että ARLEM (Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokous) on myös kehottanut soveltamaan makroalueellista lähestymistapaa koko Välimeren alueella kolmen integroidun makroalueen – läntinen Välimeri, Adrian- ja Joonianmeri ja itäinen Välimeri – pohjalta. (5)

7.

kannattaa yleisten asiain neuvoston lokakuussa 2013 tekemiä päätelmiä, joiden mukaan makroalueiden hallinnointijärjestelmiä on tarkistettava. Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission 20. toukokuuta 2014 julkaisemaan raporttiin sekä Euroopan komission 17. kesäkuuta 2014 julkaisemaan tiedonantoon Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta. Komitea on myös neuvoston kanssa samaa mieltä vastuun ja sitoutumisen merkityksestä asianomaisissa maissa. Tässä yhteydessä on vahvistettava asianomaisia alueellisia ja paikallisia toimijoita sekä sidosryhmien selkeää ja pitkäjänteistä sitoutumista. (6) Komitea kehottaa myös ottamaan alueet ja alueiden komitean entistä enemmän mukaan täytäntöönpanovaiheen lisäksi myös koordinointivaiheeseen Euroopan komission tueksi. Komitea on tässä yhteydessä samaa mieltä siitä, että toimintasuunnitelmaan olisi sisällyttävä hallintorakenne, joka perustuu kustakin pilarista vastaaviin ja toimivaltaisista ministeriöistä tuleviin koordinaattoreihin. Komitea korostaa, että koordinaattorit voivat tulla myös aluehallituksista.

8.

painottaa, että tarvitaan älykästä koordinoitua hallinnointia, jossa neljä tasoa nivoutuu toisiinsa: vahva poliittinen johtajuus ja osallistujamaiden selkeä päätöksenteko – jota Euroopan komissio helpottaa alueiden komitean tuella –, vankka koordinointi, yhteisymmärrys alueellisesta toteutuksesta sekä laaja yhteinen sitoutuminen.

9.

painottaa, että EUSAIR edellyttää vahvaa poliittista johtajuutta ja että Adrian- ja Joonianmeren aloitteella – jonka piiriin kuuluu kahdeksan asianomaisen maan ulkoasiainministerit – voi olla tässä yhteydessä merkittävä koordinointirooli. Toisaalta EUSAIR tarvitsee monitasoisen hallinnon foorumia, ja alueet ja paikallisviranomaiset voivat tarjota laadukasta osaamista hankkeiden tehokasta toteuttamista varten integroidun makroalueellisen lähestymistavan mukaisesti.

10.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia ottamaan vahvemman roolin strategian hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa.

11.

panee merkille, että alueiden komitea perusti 30. tammikuuta 2013”Adrianmeri–Joonianmeri” -ryhmän, jonka tehtävänä on tukea Euroopan komissiota vuoden 2014 loppuun jatkuvissa Adrian- ja Joonianmeren strategian valmisteluissa sekä edistää Adrian- ja Joonianmeren alueen yhteistä identiteettiä alueen koko potentiaalin esiin tuomiseksi.

12.

toteaa, että Eurooppa-neuvoston komissiolle antama ”tehtävä” on alueen maiden yhteisten ponnistusten tulos. Se perustuu useisiin aloitteisiin, kuten vuonna 2000 annetussa Anconan julkilausumassa käynnistettyyn Adrian- ja Joonianmeren aloitteeseen sekä muihin Adrian- ja Joonianmeren foorumeihin ja verkostoihin, kuten Adrian- ja Joonianmeren rannikkokaupunkien foorumi, Adrian- ja Joonianmeren kauppakamarien foorumi, korkeakoulujen UniAdrion-verkosto ja Adrian- ja Joonianmeren Euroregio-alue.

13.

korostaa, että alueiden tarpeet voidaan ottaa huomioon alhaalta ylöspäin suuntautuvassa, monitasoisen hallinnon lähestymistavassa, jossa pyritään käsittelemään yhteisiä ongelmia ja haasteita Adrian- ja Joonianmeren alueella laaja-alaisesti kannatusta saavien ratkaisujen avulla. Tämä on kyseisen EU:n strategian onnistumisen avain.

14.

on samaa mieltä siitä, että ehdotetun strategian päätavoitteena on edistää kestävää taloudellista ja yhteiskunnallista hyvinvointia, kasvua ja työpaikkojen luomista alueella Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti parantamalla alueen houkuttavuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä ja suojelemalla samalla ympäristöä sekä rannikko- ja meriekosysteemejä.

15.

on tyytyväinen siihen, että komissio on hyväksynyt meristrategian Adrianmerta ja Joonianmerta varten (7) ja että se on otettu huomioon EUSAIRissa.

16.

suhtautuu myönteisesti EUSAIRin neljän pilarin soveltamisalaan ja sisältöön. Pilarit perustuvat alueen sidosryhmien laajaan kuulemiseen, ja ne ovat ”sininen kasvu”, ”alueen yhteydet”, ”ympäristön laatu” ja ”kestävä matkailu”. Komitea on tyytyväinen siihen, että viestintä on otettu mukaan horisontaalisissa aiheissa ”valmiuksien parantaminen ja viestintä” sekä ”t&k-innovointi ja pk-yritykset”.

17.

kehottaa Euroopan komissiota laatimaan EUSAIRin makrotaloudellista tilannetta ja vaikutusta käsittelevän perusanalyysin ensimmäisenä askeleena kohti valmiuksien parantamista. Näin helpotetaan strategian täytäntöönpanoa ja neljän pilarin tai ensisijaisen toimenpiteen toteuttamista käytännössä, jotta tavoitteita voidaan kohdentaa paremmin ja ohjata kehitystä niitä kohti.

18.

kehottaa keskittymään vahvemmin alueelliseen ja sosiaaliseen koheesioon sekä keskeisiin huolenaiheisiin, joita yksittäiset maat eivät voi ratkaista tehokkaasti. Tällaisia aiheita ovat terveys, aktiivisena ikääntyminen, väestökehityksen ja taloudellisten olojen erot alueen maiden välillä ja niiden sisällä sekä turvallisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvät ongelmat, yritystoiminnan siirtyminen muualle ja nuorisotyöttömyys. Näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä kaikissa neljässä pilarissa, ja tavoitteena olisi oltava älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Eurooppa 2020 -strategian toimenpiteiden ja tavoitteiden mukaisesti sekä EUSAIR-alueen kilpailukyvyn ja houkuttavuuden lisääminen.

19.

kehottaa ottamaan oppia Itämeren ja Tonavan alueiden strategioista saaduista kokemuksista sekä järjestämään vuosittain EUSAIR-foorumin, jotta edistetään taloudellista ja yhteiskunnallista vuoropuhelua ja laajaa sitoutumista Adrian- ja Joonianmeren strategiaan ottamalla toimiin tehokkaasti mukaan yhteiskunnalliset ja taloudelliset sidosryhmät (ammattiliitot, työnantajajärjestöt, valtiosta riippumattomat organisaatiot, nuorisojärjestöt, kansalaisyhteiskunnan järjestöt jne.).

20.

on tyytyväinen siihen, että ajankohta mahdollistaa EUSAIRin ottamisen huomioon Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) annettavan rahoituksen suunnittelu- ja ohjelma-asiakirjojen uudessa sukupolvessa 2014–2020 – kumppanuussopimus, IPAn strategia-asiakirjat, toimenpideohjelmat – sekä kaikissa asianomaisissa EU:n politiikoissa ja ohjelmissa, kuten Horisontti 2020 ja COSME.

21.

panee merkille, että yhteisiä säännöksiä koskeva asetus, Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus ja liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskeva asetus ovat todellisia mahdollisuuksia EUSAIRille, sille niissä kaikissa edellytetään, että ERI-rahastoissa ja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annettavassa rahoituksessa otetaan huomioon makroalueelliset painopisteet.

22.

painottaa, että alue- ja paikallisviranomaisten on osallistuttava nykyistä tiiviimmin Adrian- ja Joonianmeren alueen ensisijaisten hankkeiden kartoittamiseen. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että luonnonkatastrofien riskinhallinta otetaan mukaan horisontaalisiin periaatteisiin, joita sovelletaan Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan komission tiedonannon neljään pilariin. Komitea kehottaa kiinnittämään jatkuvassa toimintaohjelmassa nykyistä enemmän huomiota sellaisiin aiheisiin kuin muuttoliike, oikeus terveyteen ja Adrian- ja Joonianmeren alueen korkeakoulun tarjoama hallinnollinen koulutus.

23.

kehottaa eurooppalaisia ja kansainvälisiä rahoituslaitoksia, kuten EIP, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Maailmanpankki ja muut rahoituslaitokset, antamaan aktiivisesti tukea, kuten Länsi-Balkanin investointikehyksen tapauksessa.

24.

ehdottaa, että perustetaan yhteistyössä EIP:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa toteutusväline, jonka avulla voidaan esittää ”pankkien hyväksyttävissä olevia hankkeita”. (8)

25.

kehottaa täydentämään käytettävissä olevaa rahoitusta yksityisellä osarahoituksella.

26.

panee merkille ”kolmen kiellon säännön”: ei uusia säännöksiä, ei uusia instituutioita eikä uusia määrärahoja, ja korostaa monissa foorumeissa esiin tuotua kolmen kyllä-vastauksen sääntöä: kyllä täydentävälle rahoitukselle sekä institutionaalisten välineiden koordinoinnin ja uusien hankkeiden lisäämiselle.

27.

painottaa, että EU-tason rahoitustuki teknistä apua varten makroaluestrategioiden yhteydessä on jo osoittautunut tärkeäksi tekijäksi Itämeren alueen strategiassa ja että se tulisi ulottaa Adrian- ja Joonianmeren makroaluestrategiaan. Komitea kehottaa perustamaan oman budjettikohdan Adrian- ja Joonianmeren makroalueille tarjottavaa teknistä tukea varten, kuten Itämeren ja Tonavan makroalueiden kohdalla tehtiin vuonna 2014, kun kummallekin niistä varattiin 2,5 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoja.

28.

kehottaa keskittymään nykyistä enemmän viestintään horisontaalisena aiheena, jotta edistetään yleistä sitoutumista makroaluestrategiaan ja vahvempaa hallinnointia, kuten painotettiin myös Euroopan komissiolle 13. joulukuuta 2013 annetussa alueiden komitean ”Adrianmeri–Joonianmeri” -ryhmän panoksessa sidosryhmien kuulemiseen.

29.

korostaa viestintää välineenä, jonka avulla parannetaan kansalaisyhteiskunnan valveutuneisuutta siitä, mitä kyseinen strategia merkitsee kansalaisille ja minkälaista lisäarvoa sillä voi olla vahvistettaessa Adrian- ja Joonianmeren alueen identiteettiä.

30.

on samaa mieltä siitä, että valmiuksien parantaminen on oleellinen horisontaalinen aihe, jonka avulla varmistetaan EUSAIRin onnistuminen, sillä Adrian- ja Joonianmeren alue on laaja ja siihen kuuluu EU-maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita, joilla on erilaiset hallintorakenteet.

31.

toteaa, että niin EU-maissa kuin EU:n ulkopuolisissa maissa on parannettava taitoja ja valmiuksia, jotta yhteisiin ongelmiin henkilöresurssien hallinnoinnissa, kansainvälisissä suhteissa jne. voidaan löytää älykkäitä, kestäviä ja osallistavia ratkaisuja. Yhtenä mahdollisena toimenpiteenä voisi olla Adrian- ja Joonianmeren hallintokorkeakoulun perustaminen Ranskan ENAn (Ecole Nationale d’Administration) mallin mukaisesti. Adrian- ja Joonianmeren alueen virkamiehet voisivat kehittää hallintokorkeakoulussa taitoja ja osaamista, joita tarvitaan monitasoisessa hallinnossa ja joiden avulla he voisivat toteuttaa innovatiivisia prosesseja julkishallinnossa.

32.

katsoo, että pitkäaikaisen rauhanomaisen vuoropuhelun ja tehokkaan yhteistyön rakentaminen Adrian- ja Joonianmeren alueella edellyttää asianomaisten alueiden nuorison huomioonottamista johdonmukaisella tavalla. Näin ollen komitea kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota edistämään, helpottamaan ja parantamaan nuorten liikkuvuuteen liittyvien ohjelmien täytäntöönpanoa EUSAIRin alueella.

33.

korostaa, että aluetta koskevia tärkeitä ja kiireellisiä poliittisia kysymyksiä, kuten maahanmuuttoa, olisi pidettävä integroinnin osatekijöinä ja työllisyyden lähteinä, joiden avulla Adrian- ja Joonianmeren aluetta ja Välimeren aluetta kokonaisuudessaan voidaan auttaa kohtaamaan suuria haasteita.

34.

painottaa, että turvallisuus on toinen keskeinen huolenaihe, josta yksittäiset valtiot eivät kykene huolehtimaan, ja kehottaa Euroopan komissiota ottamaan mukaan erityistoimia, jotta tämä aihe otetaan huomioon kaikissa strategian neljässä pilarissa.

35.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiseen tiedonantoon ”Tavoitteena kansainvälisten merialueiden avoimuus ja turvallisuus: Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian osatekijät” (9), jossa todetaan, että Euroopan merialan intressit liittyvät olennaisesti sen kansalaisten ja yhteisöjen hyvinvointiin, vaurauteen ja turvallisuuteen.

36.

korostaa, että kansalaisten hyvinvointi on olennaisen tärkeää alueen sopusointuiselle kehitykselle, ja painottaa, että terveydenhuoltopalvelut ja tutkimustoiminta olisi koordinoitava terveydenhuollon tehokkuuden varmistamiseksi.

37.

painottaa aiheiden ”kalastus ja vesiviljely”, ”sininen teknologia” ja ”merialaan ja merenkulkuun liittyvät palvelut” merkitystä.

38.

on tyytyväinen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista (10), ja kehottaa Euroopan komissiota ottamaan tämän direktiivin huomioon, kun se suunnittelee erityistoimia Adrian- ja Joonianmeren alueella.

39.

korostaa, että monitasoinen hallinto meri- ja merenkulkualan kasvuun osallistuvien sidosryhmien keskuudessa on ratkaiseva tekijä Adrian- ja Joonianmeren alueen tehokkaassa hallinnoinnissa, josta huolehditaan kalastusta ja kalavarojen säilyttämistä koskevien yhteisten sääntöjen ja pöytäkirjojen sekä standardoitujen hallinnointijärjestelmien ja -menettelyjen kautta.

40.

painottaa, että ekoinnovointi sekä kalastuksen ja vesiviljelyn sekä (tiiviissä yhteydessä toisen pilarin kanssa) meriliikenteen ja satamien, niiden sisämaan infrastruktuurien ja merialan klusterien ajanmukaistaminen ovat keskeisiä seikkoja varmistettaessa, että meriluonnonvaroja ja merialan järjestelmiä hyödynnetään rationaalisesti. Yhteinen tuotemerkki laadukkaita ja jäljitettäviä kalatuotteita varten voisi olla tärkeä väline alueen esiin tuomiseksi.

41.

painottaa ”meriliikenteen”, ”sisämaan intermodaalisuuden” ja ”energiaverkkojen” merkitystä, ja korostaa, että on tärkeää vahvistaa aineettomia tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuureja. Adrian- ja Joonianmeren pilvipalvelut ovat keino yhdistää olemassa olevia foorumeita, jotta voidaan standardoida yhteisiä menettelyjä ja käytänteitä, mahdollistaa tehokas intermodaalinen tavara- ja henkilöliikenne sekä edistää palveluja, ympäristönsuojelua ja meriturvallisuutta.

42.

korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren alueella on parannettava pääsyä Kaakkois-Euroopasta muuhun maailmaan, myös Välimeren alueelle, laajentamalla Itämeri–Adrianmeri-käytävää Adrianmerta pitkin. Alueen intermodaalisia järjestelmiä on vahvistettava, jotta edistetään alueen asemaa liikenteen kansainvälisenä solmukohtana.

43.

painottaa ”meren biologisen monimuotoisuuden”, ”merten saastumisen” sekä ”ylikansallisten maaluontotyyppien ja biologisen monimuotoisuuden” merkitystä.

44.

korostaa, että Adrian- ja Joonianmeren alueella on säilytettävä luontotyypit ja ekosysteemit sekä vastattava ilmastonmuutoksen haasteisiin sellaisen integroidun monitasoisten hallinnon avulla, jossa kaikki sidosryhmät ovat mukana yhteisessä ja integroidussa prosessissa.

45.

muistuttaa, että Välimeri on puolisuljettu merialue, jossa on maailman alhaisin veden uudistumisaste, minkä vuoksi se edellyttää aran ekosysteemin huomattavaa suojelua ja edistyneitä kokeiluhankkeita.

46.

on tyytyväinen huhtikuussa 2013 annettuun EU:n strategiaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (11). Siinä kannustetaan vaihtamaan hyviä käytänteitä ja kehittämään makroalueellisia toimintasuunnitelmia esimerkkeinä kokonaisvaltaisista lähestymistavoista, joissa tavoitteena on arvioida paremmin riskejä ja haavoittuvuutta.

47.

korostaa Ateenan konferenssissa järjestetyn sidosryhmien kuulemisen tulosten perusteella ”eriytetyt matkailutuotteet ja -palvelut” ja ”kestävä matkailun hallinnointi” -teemojen merkitystä.

48.

painottaa, että alueen houkuttavuutta edustaa pääasiassa matkailu, joka on yksi tärkeimmistä kasvualoista ja merkittävä kehityksen edistäjä merialalla ja sisämaan taloudessa. Alan kehittäminen edellyttää monitasoista hallintoa, johon osallistuvat valtiolliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä kaikki alueelliset sidosryhmät kauppakamareista korkeakouluihin.

49.

korostaa, että yhteisiä luontoon, kulttuuriin ja historiaan liittyviä aarteita, laadukkaita maatalouselintarvikkeita, pitkäaikaista kokemusta matkailijoiden vastaanotosta ja houkuttavia maisemia olisi tuotava esiin Adrian- ja Joonianmeren tuotemerkin kautta, sillä näihin seikkoihin perustuvalla matkailulla voidaan edistää merkittävästi kestävää kasvua, nuorten työllisyysmahdollisuuksia ja sosiaalista osallistamista, kun otetaan huomioon, että nykyisin ”puolet Euroopan rannikkoalueiden matkailun työpaikoista ja lisäarvosta sijaitsee Välimeren alueella” (12).

50.

korostaa, että tässä EU:n kolmannessa makroaluestrategiassa on tärkeää hyödyntää nykyisistä makroaluestrategioista saatua kokemusta, jotta voidaan kehittää uutta innovatiivista ja älykästä yhteistyötä sekä innovatiivista ja kokeilevaa ”tekemällä oppimista” monitasoisessa hallintotavassa sekä pyrkiä synergioihin ja käytänteiden vaihtoon muiden EU:n strategioiden kanssa.

51.

muistuttaa EUSAIRin merkityksestä annettaessa uutta pontta alueen yhteisten ongelmien ratkaisuun ja edistettäessä kestäväpohjaista taloudellista ja yhteiskunnallista hyvinvointia keskittymällä erityisesti kasvun ja työpaikkojen luomiseen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Samalla pyritään parantamaan alueen houkuttavuutta, kilpailukykyä ja yhteyksiä, jotta Adrian- ja Joonianmeren alueesta tehdään merkittävä liikenteen solmukohta.

52.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan keskeisen roolin koordinointiin ja täytäntöönpanoon suuntautuneessa innovatiivisen monitasoisen hallinnon foorumissa, jossa päätökset tehdään yhteisesti unioni-, valtio-, alue- ja paikallistason sidosryhmien poliittisen sitoutumisen ja vastuun varmistamiseksi ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Yksityissektori ja kansalaisyhteiskunta olisi otettava mukaan toimiin, jotta varmistetaan vankka ja laaja-alainen sitoutuminen strategiaan hyödyntämällä ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa viestintää, tilintekovelvollisuutta ja tulosten avoimuutta, esimerkkeinä avoimen datan portaali, EUSAIRia käsittelevän taloudellisen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun vuosittainen foorumi jne.

53.

painottaa, että EU:n yhdentyminen on EUSAIRin keskeinen osatekijä, sillä sen piiriin kuuluu neljä EU-maata ja neljä unionin ulkopuolista valtiota. Komitea korostaa sovintoa, turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia, joihin pyritään tiiviimmällä yhteistyöllä, sekä alueiden asemaa, sillä alueet ovat keskeisiä toimijoita edistettäessä alueellista itsehallintoa, valmiuksien parantamista, hallinnon hajauttamista ja demokratiaa.