29.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/102

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan yhteensovittamista, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Portugaliin sovellettiin makrotalouden sopeutusohjelmaa 17 päivään toukokuuta 2014 saakka neuvoston täytäntöönpanopäätöksen 2011/344/EU (3) 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Siinä säädettiin rahoitustuen saatavilla olosta kolmen vuoden ajan. Neuvosto päätti (4)23 päivänä huhtikuuta 2014 jatkaa rahoitustuen saatavilla oloa kuudella viikolla, jotta voidaan varmistaa ohjelman ehtojen noudattamisen kattava ja perusteellinen arviointi ja mahdollistaa viimeisen lainaerän järjestäytynyt maksaminen. Portugali oli näin ollen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (5) 12 artiklan mukaisesti vapautettu talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvästä seurannasta ja arvioinnista kyseisen ohjelman keston ajaksi. Koska Portugalia koskeva ohjelma on päättynyt, se olisi sisällytettävä jälleen täysimääräisesti eurooppalaisen ohjausjakson piiriin.

(5)

Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 13 päivänä marraskuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (6) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7)

Portugali oli asetuksen (EU) N:o 472/2013 nojalla vapautettu velvollisuudesta toimittaa kansallinen uudistusohjelmansa ja vakausohjelmansa makrotalouden sopeutusohjelman keston ajaksi. Se toimitti kuitenkin 30 päivänä huhtikuuta 2014 finanssipolitiikan strategiaa koskevan päivitetyn asiakirjan (Documento de Estratégia Orçamental) ja maan hallituksen kirjeen, jossa esitettiin ajantasaiset tiedot etenemisestä kohti Eurooppa 2020 -tavoitteita. Hallitus esitteli 17 päivänä toukokuuta 2014 asiakirjassa The Road to Growth, a medium-term reform strategy for Portugal käynnissä olevan uudistusohjelmansa ja uusia aloitteita etenemiseksi kohti kestävää kasvua.

(8)

Finanssipolitiikan strategiaa koskevassa vuoden 2014 asiakirjassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on korjata liiallinen alijäämä kestävällä tavalla viimeistään vuonna 2015 ja saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite viimeistään vuonna 2017. Strategiassa suunnitellaan julkisen talouden alijäämän supistamista 4,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja edelleen 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2015, mikä vastaa 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun liiallista alijäämää koskevaa menettelyä koskevan suosituksen tavoitteita, jotka vahvistettiin makrotalouden sopeutusohjelman 12. tarkistuksessa. Portugalin perustuslakituomioistuin kuitenkin kumosi 30 päivänä toukokuuta 2014 vakauttamistoimenpiteet, joiden oli arvioitu vaikuttavan julkisen talouden tuloksiin noin 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja tuottavan mahdollisia jatkovaikutuksia vuonna 2015. Sovittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi hallituksen on otettava käyttöön vaikutukseltaan samansuuruisia korvaavia toimenpiteitä. Perustuslakituomioistuimessa on kuitenkin vireillä vielä kaksi tapausta, jotka estävät toteutettavien toimenpiteiden suuruuden määrittämisen täysimääräisesti. Koska käytettävissä oleva aika on rajallinen, hallituksen on ehkä turvauduttava kasvua vähemmän edistäviin toimenpiteisiin, erityisesti tulopuolella. Vuoden 2015 jälkeisen ajan osalta strategiassa vahvistetaan pyrkimys saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite viimeistään vuonna 2017 toteuttamalla rakenteellisia toimia, joiden vaikutus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, ja päästä 0,5 prosentin rakenteelliseen alijäämään vuonna 2017. Strategian mukaan julkinen bruttovelka on korkeimmillaan noin 130,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja alkaa vähitellen supistua vuodesta 2015 lähtien. Strategian julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario vastaa komission kevään talousennustetta ja Portugalin julkisen talouden neuvosto on analysoinut sen. Perustuslakituomioistuimen päätöksen mukaan vuoden 2014 finanssipolitiikan strategiaa on tarkistettava, jotta tavoitteena oleva 4 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen saavutetaan. Tavoitteen saavuttamiseen kohdistuu kuitenkin negatiivisia riskejä, jotka johtuvat erityisesti oikeudellisista epävarmuustekijöistä sekä joidenkin valtionyritysten korkean velkatason tehokkaampaan hallinnointiin tähtäävien toimien tilastovaikutuksesta.

Vuonna 2015 julkisen talouden sopeuttamista tuetaan julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä, joiden arvo on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen; tätä pidetään riittävänä tavoitteen, 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, saavuttamiseksi. Neuvosto katsoo hallituksen finanssipolitiikan strategian ja komission ennusteen perusteella neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, että strategian tavoitteet vastaavat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(9)

Julkisen talouden vakauttamista on tarpeen tukea tekemällä lisäuudistuksia julkisen varainhoidon järjestelmään. Huolimatta makrotalouden sopeutusohjelman yhteydessä saavutetusta edistyksestä julkisen talouden kehystä koskevan lain perusteellinen uudistus on saatava päätökseen ja lisätoimet ovat välttämättömiä menojen pitämiseksi tiukasti kurissa panemalla sitoumusten valvontaa koskeva laki täysimääräisesti täytäntöön ja estämällä uusien julkisen sektorin maksurästien syntyminen. Olennaisessa asemassa on valtionyritysten rakenneuudistuksen jatkaminen ja niiden rahoituksen kestävyyden varmistaminen sekä eläke- ja terveydenhuoltomenojen tiukka hallinta. Tulopuolella verotusjärjestelmää voitaisiin muuttaa kasvua edistävämpään suuntaan ja verosäännösten noudattamista edistää edelleen.

(10)

Portugalilla on työttömyyteen liittyviä haasteita, sillä tilanteen viimeaikaisesta parantumisesta huolimatta työttömyys on edelleen hyvin korkealla tasolla, erityisesti nuorten keskuudessa. Vuonna 2013 työttömyysaste oli 16,4 prosenttia ja nuorisotyöttömyys 38,1 prosenttia, huomattavasti EU:n keskiarvoa korkeampi. Sama koski myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuutta. Portugalin perinteisesti hyvä 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on talouskriisin puhjettua laskenut huomattavasti, 73,1 prosentista vuonna 2008 aina 65,6 prosenttiin vuonna 2013. Nuorisotyöttömyyden osalta suurimpina haasteina ovat nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti työvoimapalvelujen käyttäjiksi rekisteröitymättömien nuorten heikko tavoittaminen sekä tarve sovittaa koulutus paremmin yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Portugali on toteuttanut makrotalouden sopeutusohjelman osana monenlaisia työmarkkinauudistuksia, joiden tavoitteena on keventää liiallisen rajoittavaa työsuhdeturvalainsäädäntöä, joustavoittaa palkanmuodostusmekanismeja ja kehittää julkisten työvoimapalvelujen ja aktivointitoimien toimivuutta. Haasteena on kuitenkin edelleen erityisesti työmarkkinoiden segmentoitumisen torjuminen ja tarve parantaa palkkajärjestelmän reagoimiskykyä taloustilanteen muuttumiseen. Työsuhdeturvajärjestelmien äskettäisten uudistusten vaikutusten riippumaton arviointi auttaisi määrittämään erityisesti niiden vaikutuksen työpaikkojen syntymiseen, epävarmuuteen, kokonaistyövoimakustannuksiin ja muutoksenhakuun tuomioistuimessa johtaneiden irtisanomisten määrään ja käsittelyjen lopputulokseen. Huolimatta yrityksistä lieventää kriisin johdosta toteutetun talouden sopeutuksen kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia sillä on ollut köyhyystilanteeseen kohdistuvia kielteisiä heijastusvaikutuksia.

(11)

Portugali on edistynyt merkittävästi koulutusjärjestelmänsä uudistamisessa toteuttamalla useita toimenpiteitä koulun keskeyttämisen torjumiseksi sekä korkea-asteen koulutuksen suorittamisasteen ja työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi. Olennaisen tärkeässä asemassa ovat kuitenkin edelleen uudistusten toteuttaminen täysimääräisesti ja rahoituksen tehokas käyttö. Lisätoimia tarvitaan erityisesti ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden vähentämiseksi, muun muassa parantamalla ammattikoulutuksen, myös ammatillista koulutusta ja harjoittelua yhdistelevän koulutuksen laatua ja vetovoimaa, edistämällä työnantajien osallistumista ohjelmien suunnitteluun ja tarjoamalla mahdollisuuksia asianmukaiseen työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen. Lisäksi on tarpeen tehostaa ammatinvalinnanohjaus- ja neuvontapalveluja keskiasteen ja korkea-asteen opiskelijoille työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti, ennakoida osaamistarpeita ja lujittaa yhteyksiä yritysmaailmaan.

(12)

Portugali on edennyt makrotalouden sopeutusohjelman yhteydessä merkittävästi pankkisektorin pääomapohjan parantamisessa ja sen valvonta- ja kriisinratkaisukehyksen lujittamisessa. Jäljellä on kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita, joihin liittyviä seikkoja on seurattava ja hallinnoitava tarkasti, esimerkkinä maan pankkien kannattavuus. Vuoden 2014 ensimmäistä neljännestä koskevat tiedot osoittavat, että jotkin apua saaneista pankeista ovat kirjanneet positiivisen tuloksen. Suurena ongelmana on edelleen omaisuuserien laatu, sillä vuoden 2013 lopussa käytettävissä olevien tietojen mukaan voimakas arvon alentuminen on jatkunut kokonaislainoista noin 6 prosentin kohdalla ja järjestämättömien lainojen osuus on korkea, 10,6 prosenttia (yrityssektorilla jopa yli 16 %). Portugali on ottanut käyttöön lukuisia toimenpiteitä elinkelpoisten yritysten lainansaannin helpottamiseksi, mutta rahoitusolosuhteet ovat edelleen erityisesti pk-yritysten osalta vaikeat ja yrityssektorin käytettävissä on pankkirahoituksen ohella vain vähän rahoitusvaihtoehtoja. Pk-yrityksille vuonna 2013 myönnetyt uudet lainat supistuivat 4,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Portugalin yrityksille myönnettyjen uusien lainojen keskimääräinen korko on laskenut jonkin verran verrattuna alkuvuoteen 2013, mutta ne ovat edelleen merkittävästi euroalueen keskiarvoa korkeammalla tasolla. Koska yritysten velkataakka on suuri ja pankkisektorin velkavivun vähentämistä on jatkettava, pankeilla on edelleen vain rajalliset mahdollisuudet myöntää luottoja kohtuulliseen hintaan elinkelpoisille yrityksille.

(13)

Energiasektorin tehokkuudesta ja kestävyydestä huolehtimiseksi ja talouden energiakustannusten alentamiseksi makrotalouden sopeutusohjelman yhteydessä on hyväksytty kaksi toimenpidepakettia. Energiasektorin voittomarginaaleja on kuitenkin alennettava edelleen, ja suureen ja nousussa olevaan liian alhaisista energiatariffeista aiheutuneeseen velkaan on puututtava. Portugali on ilmoittanut äskettäin tähän tähtäävästä kolmannesta toimenpidepaketista, johon sisältyy muun muassa energia-alan toimijoita koskevan vuoden 2014 lisäveron jatkaminen vuoteen 2015. Lisäksi ratkaisemattomia kysymyksiä ovat edelleen energiaverkkojen rajatylittävän yhteenliittämisen parantaminen ja sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliittämishankkeiden vauhdittaminen. Ne edellyttävät tarmokasta seurantaa, jotta Iberian niemimaan eristyneisyys EU:n energiamarkkinoilta saadaan päättymään. Liikennesektorilla on ohjelman yhteydessä tapahtunut edistystä erityisesti Portugalin satamien kilpailuaseman parantamisessa, kattavan pitkän aikavälin liikennesuunnitelman laatimisessa heikkouksien ja aukkojen korjaamisen jälkeen sekä sääntelykehyksen kehittämisessä. Lisätoimet ovat kuitenkin edelleen tarpeen kattavan pitkän aikavälin liikennesuunnitelman ja satamia koskevan uudistussuunnitelman toteuttamiseksi käytännössä. Lisäksi on pyrittävä varmistamaan liikennealan sääntelyviranomaisen riippumattomuus ja kapasiteetti ja alan valtionyritysten rahoituksellinen kestävyys sekä parannettava rautatiealan tehokkuutta ja kilpailua.

(14)

Kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoilla on toteutettu merkittävä uudistus, jolla asuntomarkkinoita on pyritty muokkaamaan dynaamisemmiksi muun muassa tasapainottamalla vuokranantajien ja vuokralaisten oikeuksia ja velvollisuuksia entistä paremmin, lisäämällä joustavuutta vuokrasopimuksen keston suhteen ja luomalla kannustimia kunnostustöihin. Lisätoimet ovat tarpeen tämän uudistuksen vaikutuksen arvioimiseksi kattavasti markkinoiden päätekijöitä ja Portugalin harmaita vuokramarkkinoita koskevien tietojen perusteella. Portugali on edistynyt huomattavasti liiketoimintaympäristönsä kehittämisessä, erityisesti pyrkimällä parantamaan toimintaedellytyksiä, edistämällä yrittäjyyttä ja parantamalla vaikeuksiin joutuneisiin yrityksiin sovellettavia maksukyvyttömyysmenettelyjä. Nyt olisi ryhdyttävä kiinnittämään huomiota toteutukseen. Hallinto- ja lupakäytäntöjen yksinkertaistaminen on edennyt, mutta tietyt toimenpiteet on edelleen saatettava päätökseen. Kilpailuesteiden poistamiseksi tarvitaan lisätoimia sekä perinteisellä palvelusektorilla, jolla olisi erityisesti hyväksyttävä alakohtaisia muutoksia, että asiantuntijapalvelujen alalla, jolla olisi hyväksyttävä niitä asiantuntijoiden ammatillisia etujärjestöjä koskevaa lainsäädäntöä, joita koskevia sääntöjä ei vielä ole uudistettu. Sääntelyn ja kilpailun osalta tarvitaan seurantatoimenpiteitä, jotta voidaan huolehtia kansallisten alakohtaisten sääntelyviranomaisten ja kilpailuviranomaisen riippumattomuudesta ja itsenäisyydestä. Julkisten viranomaisten maksuissa on edelleen merkittäviä viiveitä.

(15)

Julkishallinnon järkeistäminen ja uudenaikaistaminen on makrotalouden sopeutusohjelman yhteydessä edennyt hyvin työllisyyden, palkkapolitiikan, työolosuhteiden, organisatorisen tehokkuuden ja palvelujen laadun alalla. Osaa suunnitelluista uudistustoimenpiteistä ei ole kuitenkaan vielä saatu päätökseen, ja niiden läpinäkyvyyttä olisi parannettava. Oikeusjärjestelmän tehostamisessa on saavutettu merkittävää edistystä, mutta siitä huolimatta lisäparannukset ovat tarpeen, erityisesti menettelyjen keston, selvitysasteen, vireillä olevien tapausten määrän ja arviointi- ja seurantaprosessin osalta.

(16)

Komission analyysissä päädytään siihen tulokseen, että makrotalouden sopeutusohjelman menestyksellinen toteutus on auttanut taloudellisten ja rahoituksellisten riskien hallinnassa ja epätasapainotilojen vähentämisessä. Portugali on ottanut ohjelman yhteydessä käyttöön monenlaisia haastavia rakenteellisia uudistuksia, jotka alkavat nyt kantaa hedelmää kilpailukyvyn parantuessa ja talouskasvun elpyessä, mutta uudistusten vaikutuksia talouden toimintaan on arvioitava vielä lisää. Kaikkia toteutettuja uudistuksia on sen vuoksi seurattava jatkuvasti, jotta voidaan arvioida niiden osuutta kilpailukyvyn, tuotannon ja työllisyyden kasvuun.

(17)

Koska Portugali kuuluu makrotalouden sopeutusohjelman päättymisen ja sen 28 päivänä kesäkuuta 2014 tapahtuvan virallisen loppuunsaattamisen jälkeen jälleen täysimääräisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson piiriin, komissio on arvioinut Portugalin toimittamat asiakirjat tältä pohjalta. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Portugalin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–8.

(18)

Neuvosto on tutkinut hallituksen finanssipolitiikan strategian tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. Nämä suositukset on laadittu sen jälkeen, kun makrotalouden sopeutusohjelma saatettiin päätökseen, ja sen vuoksi ne perustuvat ohjelman saavutuksiin sen kestävän toteutuksen varmistamiseksi.

(19)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Portugalin rahayksikkö on euro, sen olisi varmistettava, että nämä suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

toteuttaa vuotta 2014 koskevat julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet, jotta se saavuttaa julkisen talouden tavoitteet ja estää uusien maksurästien kerääntymisen; toteuttaa vuonna 2015 tarkistettua julkisen talouden strategiaa supistaakseen alijäämän 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetussa suosituksessa asetetun tavoitteen mukaisesti samalla, kun se toteuttaa vaaditun rakenteellisen sopeutuksen; korvaa perustuslakituomioistuimen perustuslain vastaisiksi katsomat vakauttamistoimenpiteet mahdollisimman pian samansuuruisilla ja -tasoisilla toimenpiteillä; toteuttaa liiallisen alijäämän korjaamisen kestävällä ja kasvua edistävällä tavalla ja vain vähäisessä määrin kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä hyödyntäen; liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen jatkaa suunniteltua rakenteellista sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta noudattaen vaatimusta vuotuisesta rakenteellisesta sopeutuksesta, jonka viitearvo on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, taloudellisesti hyvinä aikoina enemmän, ja varmistaa, että velkasääntöä noudatetaan, jotta korkea julkisen talouden velkasuhde saadaan kestävälle kehitysuralle; asettaa etusijalle menoperusteisen julkisen talouden vakauttamisen ja lisää edelleen julkisten menojen tehokkuutta ja laatua; jatkaa keskus-, alue- ja paikallishallinnon tiukkaa menokuria; jatkaa valtionyritysten uudelleenjärjestelyjä; laatii vuoden 2014 loppuun mennessä uusia kattavia toimenpiteitä osana käynnissä olevaa eläkeuudistusta, jolla pyritään parantamaan eläkejärjestelmän keskipitkän aikavälin kestävyyttä; valvoo terveydenhuoltokustannusten kasvua ja jatkaa sairaalauudistusta; tarkistaa verojärjestelmää ja muuttaa sitä kasvua edistävämpään suuntaan; jatkaa verosäännösten noudattamisen parantamista ja torjuu veronkiertoa tehostamalla verohallintoa; lujittaa julkisen varainhoidon järjestelmää viimeistelemällä nopeasti ja toteuttamalla julkisen talouden kehystä koskevan lain perusteellisen uudistuksen vuoden 2014 loppuun mennessä; huolehtii sitoumusten valvontaa koskevan lain tarkasta noudattamisesta; panee julkisen sektorin yhteisen palkka- ja palkanlisätaulukon tosiasiallisesti täytäntöön vuodesta 2015 alkaen;

2.

pitää vähimmäispalkan kehityksen linjassa työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisen tavoitteiden kanssa; huolehtii siitä, että palkanmuodostusjärjestelmä edistää palkkojen mukauttamista tuottavuuteen ala- ja/tai yritystasolla; tutkii työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisen käytännön mukaisesti mahdollisuuksia yrityskohtaiseen ja yhteisesti sovittuun työehtosopimusten soveltamisen väliaikaiseen keskeyttämiseen; esittää viimeistään syyskuussa 2014 yrityskohtaista ja yhteisesti sovittua työehtosopimusten soveltamisen väliaikaista keskeyttämistä ja työehtosopimusten käytön tarkistamista koskevia ehdotuksia;

3.

esittää viimeistään maaliskuussa 2015 riippumattoman arvioinnin työsuhdeturvajärjestelmän äskettäisistä uudistuksista sekä toimintasuunnitelman mahdollisista lisäuudistuksista työmarkkinoiden segmentoitumisen torjumiseksi; jatkaa käynnissä olevaa aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen ja julkisten työvoimapalvelujen uudistusta, jonka tarkoituksena on parantaa työllisyysastetta ja työvoimaosuutta, erityisesti parantamalla työllistymisneuvontaa ja/tai työnhakupalveluja ja aktivointi-/seuraamusjärjestelmiä tavoitteena supistaa pitkäaikaistyöttömyyttä ja integroida vakavimmin työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt; pyrkii löytämään ratkaisuja korkeaan nuorisotyöttömyyteen, erityisesti ennakoimalla osaamistarpeita ja tavoittamalla työvoimapalvelujen käyttäjiksi rekisteröitymättömiä nuoria nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti; huolehtii sosiaaliturvan kattavuuden asianmukaisuudesta, mukaan lukien vähimmäistoimeentulojärjestelmä, ja etuuksien saajien tehokkaasta aktivoinnista;

4.

parantaa koulutusjärjestelmän laatua ja sen kohdentamista työmarkkinoiden tarpeisiin koulun keskeyttämisasteen pienentämiseksi ja alhaisten oppimistulosten parantamiseksi; huolehtii julkisten menojen tehokkuudesta koulutuksen alalla ja supistaa ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta muun muassa parantamalla ammattikoulutuksen laatua ja vetovoimaa sekä edistämällä yhteistyötä yrityssektorin kanssa; lisää yhteistyötä julkisen tutkimustoiminnan ja yritysmaailman välillä ja edistää tietämyksen siirtoa;

5.

valvoo pankkien maksuvalmiusasemaa ja mahdollisia pääomavajeita, myös paikan päällä toteutettavin aihekohtaisin tarkastuksin ja stressitestein; arvioi pankkien elvytyssuunnitelmia ja kehittää tarvittaessa arviointiprosessia; toteuttaa kattavan strategian yritysten velkataakan supistamiseksi ja tehostaa pyrkimyksiä lisätä rahoitusvaihtoja, myös liiketoimintojen alkuvaiheen osalta, parantamalla velan uudelleenjärjestelyvälineiden (erityisesti PER ja SIREVE) tehokkuutta elinkelpoisten yritysten osalta, luomalla kannustimia pankeille ja velallisille aloittaa uudelleenjärjestelyprosessi varhaisessa vaiheessa sekä parantamalla pääomamarkkinarahoituksen saatavuutta; huolehtii siitä, että määritellyillä toimenpiteillä tuetaan rahoituksen uudelleenkohdentamista talouden tuottaville sektoreille, myös elinkelpoisille pk-yrityksille, samalla välttäen julkiseen rahoitukseen ja rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit; toteuttaa syyskuun 2014 loppuun mennessä pääasiallisesti valvontatarkoituksia varten varhaisvaroitusjärjestelmän, jonka avulla voidaan määrittää ne yritykset, myös pk-yritykset, joihin liittyy suuri maksukyvyttömyyden todennäköisyys ylivelkaantumisen vuoksi; tämä järjestelmä voi välillisesti nopeuttaa yritysten velkojen uudelleenjärjestelyä;

6.

toteuttaa energiasektorilla toisen ja kolmannen toimenpidepaketin, joiden tarkoituksena on supistaa taloudelle aiheutuvia energiakustannuksia, poistaa sähkönhintoihin liittyvän velan viimeistään vuonna 2020 ja seuraa toimenpiteiden toteutusta tiiviisti; parantaa energiaverkkojen rajatylittävää yhteenliittämistä ja vauhdittaa sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliittämishankkeiden toteutusta; toteuttaa kattavan pitkän aikavälin liikennesuunnitelman ja satamasektorin uudistukset sisältävän ohjelman; vie päätökseen Lissabonin ja Porton kaupunkialueiden liikennettä koskevat toimilupajärjestelyt; huolehtii siitä, että voimassaolevien satamatoimilupien uudelleenneuvottelut ja uudet lupajärjestelmät ovat tulossuuntautuneita ja sisämarkkinaperiaatteiden, erityisesti julkisia hankintoja koskevien sääntöjen, mukaisia; varmistaa, että kansallinen liikennealan sääntelyviranomainen (AMT) on täysin riippumaton ja toimintavalmis syyskuun 2014 loppuun mennessä; varmistaa liikennealan valtionyritysten rahoituksen kestävyyden; lujittaa tehokkuutta ja kilpailua rautatiesektorilla toteuttamalla CP Cargan kilpailukykyä koskevan suunnitelman rahtiterminaalien siirron jälkeen varmistaen samalla valtio-omisteisen infrastruktuurin ylläpitäjän ja rautatieyritysten hallinnon riippumattomuuden;

7.

parantaa edelleen asuntomarkkinoiden arviointia muun muassa perustamalla vuoden 2014 loppuun mennessä järjestelmällisemmän seuranta- ja raportointikehyksen ja laatii kattavan raportin asuntomarkkinoiden harmaasta taloudesta; jatkaa pyrkimyksiä kartoittaa edelleen sääntelyrasitusta siten, että kartoitus kattaa viimeistään maaliskuussa 2015 vielä käsittelemättä olleet alat; hyväksyy ja panee täytäntöön syyskuun 2014 loppuun mennessä jäljellä olevat lisensointia koskevat asetukset ja alakohtaiset muutokset; poistaa syyskuun 2014 loppuun mennessä asiantuntijapalvelujen alalla jäljellä olevat rajoitukset ja antaa niiden ammatillisten etujärjestöjen muutetut säännöt, joita koskevia sääntöjä ei ole vielä hyväksytty makrotalouden sopeutusohjelman yhteydessä; poistaa julkisen sektorin maksuviivästykset; huolehtii kansallisten sääntelyelinten ja kilpailuviranomaisten asianmukaisista resursseista.

8.

jatkaa keskus-, alue- ja paikallistason julkishallinnon järkeistämistä ja uudenaikaistamista; panee täytäntöön uudistukset oikeuslaitoksen tehokkuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi; vauhdittaa pyrkimyksiä arvioida makrotalouden sopeutusohjelmaan liittyvien uudistusten täytäntöönpanoa sekä suunniteltuja ja tulevia uudistuksia; sisällyttää lainsäädäntöprosessiin erityisesti pakolliset järjestelmälliset etukäteis- ja jälkikäteisarvioinnit; perustaa valtionhallinnon tasolle toiminnallisesti riippumattoman keskusarviointiyksikön, joka arvioi kyseisten uudistusten täytäntöönpanoa sekä yhdenmukaisuutta etukäteen tehdyn vaikutusten arvioinnin kanssa ja raportoi niistä kuuden kuukauden välein ja esittää tarvittaessa korjaustoimia.