29.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/83

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä sen kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen (4) Maltan vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Maltan vuosien 2012-2016 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio esitti 15 päivänä marraskuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (5) mukaisesti lausuntonsa Maltan alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2014.

(5)

Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi myös 13 päivänä marraskuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Malta kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7)

Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Maltaa koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio katsoo analyysinsa perusteella, että Maltassa ei ole enää makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja epätasapainotiloja. Velkaantuneisuus on edelleen korkealla tasolla, mutta näyttää siltä, että yksityisen ja julkisen sektorin velkaan liittyvät kestävyysriskit ja finanssisektorin vakauteen kohdistuvat riskit on saatu kuriin, vaikka niitä onkin edelleen seurattava. Erityisesti rahoitusvakautta koskevat indikaattorit ovat pysyneet hyvinä. Finanssisektorin riskien rakenteellisen luonteen vuoksi on kuitenkin olennaisen tärkeää noudattaa edelleen nykyisiä varovaisuuteen perustuvia valvonta- ja riskinottokäytäntöjä. Asuntomarkkinat ovat vakautuneet, minkä ansiosta riski liiallisesta altistumisesta kiinteistömarkkinoiden riskeille on rajallinen. Yksityinen velka on vähentymässä; yritysten velkaantumisen vähentäminen tapahtuu hallitusti ja luottomarkkinoiden paineet ovat vähäisiä.

(8)

Malta toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa 16 päivänä huhtikuuta 2014 ja päivitti sitä 8 päivänä toukokuuta 2014. Malta toimitti vuoden 2014 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(9)

Vuoden 2014 vakausohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on korjata liiallinen alijäämä kestävällä tavalla viimeistään vuonna 2014 ja edetä asteittain kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta eli rakenteellisesti tasapainoista julkisen talouden rahoitusasemaa, mikä on enemmän kuin vakaus- ja kasvusopimuksessa vaaditaan. Keskipitkän aikavälin tavoitteen ei kuitenkaan suunnitella toteutuvan ohjelmakauden aikana. Suunnitelmien mukaan (uudelleenlaskettu) rakenteellinen sopeutus jää vuonna 2014 hieman suositellusta. Kun suunniteltu liiallisen alijäämän korjaus on toteutunut, vuonna 2015 on tarkoitus poiketa hieman sopeutusurasta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Sen jälkeen suunniteltu vuotuinen eteneminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vastaa jotakuinkin vaadittua sopeutusta, joka on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velka, joka oli 73 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, käännetään lasku-uralle velan supistamiselle asetetun vertailuarvon mukaisesti vuodesta 2014 alkaen. Kaiken kaikkiaan ohjelman tavoitteet ovat pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaiset. Vakausohjelmassa esitetty julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario, jonka riippumaton elin (kansallinen tarkastuselin) on vahvistanut, on vuosien 2014 ja 2015 osalta uskottava, sillä talouskasvun ennustetaan jäävän vain hieman alemmaksi kuin komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteessa esitetty kyseisiä vuosia koskeva arvio.

Julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvat riskit painottuvat kuitenkin heikomman kehityksen suuntaan, koska ohjelmakauden aikana toteutuvaksi suunnitellun rakenteellisen tulojen kasvun tueksi ei ole esitetty riittäviä toimenpiteitä ja menojen ylitykset saattavat vaatia suunniteltua suurempia maksuja. Komission ennusteen mukaan Maltan odotetaan korjaavan liiallisen alijäämänsä kestävällä tavalla vuonna 2014. Toisaalta julkisen talouden vakautustoimet jäävät komission talousennusteen mukaan vuosina 2013 ja 2014 jälkeen 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun tarkastellaan rakenteellisen rahoitusaseman (korjattua) muutosta, ja 1,25 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun tarkastellaan toimenpiteitä, jotka katsottiin tarpeellisiksi liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetussa suosituksessa. Velan supistamiselle asetetusta vertailuarvosta ei poiketa vuonna 2014, joten velkaskenaarioon kohdistuvat riskit painottuvat myönteisemmän kehityksen suuntaan.

(10)

Toisaalta vuonna 2015 on olemassa riski, että vaaditusta etenemisestä kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan merkittävästi. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin ja komission talousennusteen perusteella neuvosto katsoo, että vaikka Maltan suunniteltu julkisen talouden alijäämä ja velkasuhde ovat liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetun suosituksen mukaiset, lisätoimet ovat tarpeen, jotta rakenteellinen sopeutus voidaan saattaa suosituksen mukaiseksi vuonna 2014 ja varmistaa asianmukainen eteneminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vuodesta 2015 alkaen.

(11)

Maltan julkisen talouden kehyksen ei-sitova luonne ja julkisen talouden suunnittelun lyhyt aikajänne eivät tue julkisen talouden vakautta. Lainsäädäntö, jonka oli määrä tulla voimaan vuoden 2013 loppuun mennessä ja jonka piti täyttää neuvoston direktiivissä 2011/85/EU (6) ja finanssipoliittisessa sopimuksessa asetetut vaatimukset, on viivästynyt. Vakausohjelman mukaan hallitus on kuitenkin äskettäin hyväksynyt ehdotuksen finanssipoliittista vastuuta koskevaksi laiksi (Fiscal Responsibility Act), joka toimitetaan parlamentin hyväksyttäväksi. Ehdotetun lain mukaan käyttöön otetaan rakenteellisesti tasapainoisen budjetin sääntö, velkasääntö, kolmivuotinen julkisen talouden kehys ja asteittain perustettava finanssipoliittinen neuvosto, jonka tehtävänä on vahvistaa hallituksen viralliset makrotaloudelliset ja finanssipoliittiset ennusteet ja valvoa finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista sekä etu- että jälkikäteen.

(12)

Maltan tulopuolen hallintoyksiköt on määrä yhdistää yhdeksi viranomaiseksi, mikä virtaviivaistaisi veronkantomenettelyjä ja veronkierron torjuntaa. Jotta voidaan parantaa verosäännösten noudattamista ja edistää verosaatavien perintää, on tarkistettu alv-lainsäädäntöön sisältyviä seuraamuksia ja erääntyneistä veroista perittäviä korkoja. Lisäksi on toteutettu muitakin toimenpiteitä, joiden odotetaan vahvistavan Maltan verojärjestelmää. Nämä toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden vaikutus ei vielä näy käytännössä.

(13)

Vaikka Maltan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuu edelleen haasteita, eläkejärjestelmien uudistusten toteuttamisessa ja terveydenhuoltopalvelujen kestävyydessä on edistytty vain vähän. Maahan on perustettu eläkestrategiaa pohtiva ryhmä, jonka tehtävänä on arvioida eri vaihtoehtoja eläkejärjestelmän uudistamiseksi, mutta Maltan viranomaiset ovat luvanneet olla nostamatta lakisääteistä eläkeikää vuoden 2006 eläkeuudistuksessa kaavailtua enemmän. Malta aikoo korjata nämä puutteet työmarkkinatoimenpiteiden ja varsinkin äskettäin hyväksytyn aktiivista ikääntymistä koskevan strategian avulla. On kuitenkin epätodennäköistä, että nämä toimet riittävät ongelman ratkaisemiseen. Terveydenhuoltojärjestelmän kestävyys lisää ikäsidonnaisten menojen kasvuun liittyviä haasteita. Kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän strategiaa koskeva luonnos on juuri julkaistu, mutta on epäselvää, miten se pantaisiin täytäntöön ja miten se parantaisi kustannustehokkuutta ja kestävyyttä. Julkista perusterveydenhuoltoa on tarpeen vahvistaa.

(14)

Varhainen koulunkäynnin keskeyttäminen on Maltassa edelleen hyvin yleistä, mutta toimenpiteitä sen vähentämiseksi on toteutettu ja kattava seurantajärjestelmä on perusteilla. Perustaitojen omaksuminen on kuitenkin edelleen matalalla tasolla, mikä osaltaan lisää heikkoa lukutaitoa ja koulunkäynnin keskeyttämistä. Äskettäin hyväksytyn kansallisen lukutaitostrategian täytäntöönpanon odotetaan edistävän tämän ongelman korjaamista. Lisäksi on määrä toteuttaa muita toimenpiteitä, joiden odotetaan parantavan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kohdentamista työmarkkinoiden tarpeisiin. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat oppisopimuskehyksen uudistus, elinikäistä oppimista koskevan strategian laatiminen, ammatillista työssäoppimista koskevan järjestelmän käyttöönotto sekä Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettava erityisohjelma.

(15)

Maltassa toteutetaan parhaillaan useita merkittäviä toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään naisten osallistumista työmarkkinoille, erityisesti tarjoamalla ilmaisia lastenhoitopalveluja kotitalouksille, joissa vanhemmat käyvät työssä tai suorittavat jatko-opintoja. On olennaisen tärkeää panna nämä toimet tehokkaasti täytäntöön. Viranomaiset avustavat myös lasten iltapäivähoidon järjestämisessä ja tarjoavat mahdollisuuden viedä lapset kouluun ennen virallista alkamisaikaa, jotta vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittaminen olisi helpompaa. Lisäksi harkitaan, että vanhempia kannustettaisiin verokannustimien avulla viemään lapsiaan jo aiempien järjestelmien nojalla perustettuihin hoitopaikkoihin. Sen sijaan joustavien työjärjestelyjen, kuten etätyön ja joustavan työajan, tarjoamiseksi ja niiden käytön edistämiseksi ei ole toteutettu kovinkaan paljon toimia, vaikka ne helpottaisivat naisten palaamista työmarkkinoille.

(16)

Parantaakseen edelleen kansainvälistä kilpailukykyään ja välttääkseen palkkojen ja tuottavuuden epätahtisesta kehityksestä aiheutuvat potentiaaliset haittavaikutukset Maltan on edelleen puututtava infrastruktuurin heikkouksiin energian ja liikenteen alalla, koska ne heikentävät sen kilpailukykypotentiaalia erityisesti korkeiden energiakustannusten vuoksi. Sähkön liitäntäverkko Italian kanssa on määrä saada valmiiksi tänä vuonna. Se parantaa energian toimitusvarmuutta ja voi edistää energialähteiden monipuolistamista ja maan ulkopuolella tuotetun uusiutuvan energian käyttöä. Delimaran LNG-terminaali ja suunniteltu yhteys Euroopan kaasuverkkoon monipuolistavat niin ikään Maltan energiapalettia, niin että maa ei ole niin riippuvainen yhdestä energialähteestä. Tämä lisää sen houkuttelevuutta liiketoiminnan harjoittamisen kannalta. Kotimaiset uusiutuvat energialähteet ovat mahdollisuus, jota ei ole vielä hyödynnetty, lukuun ottamatta eräitä aurinkoenergian tuottamiseen liittyviä aloitteita.

(17)

Eräät julkishallinnon tehottomuusongelmat rajoittavat liiketoimintaympäristön kehittämistä Maltassa. Julkisia hankintoja koskevat menettelyt ovat kehittyneet oikeaan suuntaan, mutta hankintamenettelyt ovat edelleen aivan liian pitkäkestoisia, mikä johtaa julkisten menojen tehottomuuteen. Näille toimenpiteille ei ole asetettu tavoitteita, minkä vuoksi niiden vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Koska velkarahoitukselle vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ei ole, rahoituksen hankkiminen on yrityksille kallista, mikä luo paineita niiden taloudelliseen toimintaan. Velanoton suosiminen saattaa myös johtaa yrityksissä suhteettoman suureen velkavivutukseen ja pääoman riittämättömään kohdentamiseen. Tämän vuoksi on edistettävä muita kuin velanottoon perustuvia rahoitusmuotoja. Maltan vuoden 2013 maakohtaisessa suosituksessa esitetyt oikeusjärjestelmän tehottomuutta koskevat huomiot pitävät edelleen paikkansa. Vaikka on odotettavissa, että osa oikeuslaitoksen uudistusta käsittelevän komitean marraskuussa 2013 esittämistä uudistusehdotuksista pannaan täytäntöön vuoden 2014 loppuun mennessä, toimenpiteiden selkeä toteuttamisaikataulu ja tärkeysjärjestys eivät ole tiedossa. Jää nähtäväksi, miten toimenpiteet vaikuttavat vireillä olevien oikeusjuttujen suureen määrään, erityisesti edellä mainittujen puutteiden osalta.

(18)

Malta on lujittanut lakisääteistä valvontaa varmistaakseen finanssisektorin vakauden. Maltan keskuspankin tehtäviin on lisätty makrotason vakauden valvonta, ja rahoitusvakautta koskeviin kysymyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Myös finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän asema on vahvistettu lainsäädännössä. Luottotappiovarausten parantamiseksi on toteutettu tyydyttäviä toimenpiteitä lähinnä tarkistamalla pankkisääntöä nro 9.

(19)

Komissio on laatinut eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa kattavan analyysin Maltan talouspolitiikasta. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Maltan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5.

(20)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(21)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (8). Koska Maltan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että nämä suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

korjaa liiallisen alijäämän kestävällä tavalla viimeistään vuonna 2014; vahvistaa vuonna 2015 julkisen talouden strategiaa merkittävästi sen varmistamiseksi, että saavutetaan vaadittu rakenteellinen sopeutus kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on vähintään 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen; jatkaa tämän jälkeen rakenteellista sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen tai enemmän hyvässä taloustilanteessa tai jos on tarpeen varmistaa velkasäännön noudattaminen, jotta julkisen talouden velkasuhde saadaan pidettyä kestävällä lasku-uralla; saattaa päätökseen finanssipoliittista vastuuta koskevan lain (Fiscal Responsibility Act) hyväksymisen, jotta voidaan luoda sitova, sääntöihin perustuva monivuotinen julkisen talouden kehys ja perustaa riippumaton elin, jonka tehtävänä on valvoa finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista ja vahvistaa julkisen talouden suunnittelun taustalla olevat makrotaloudelliset ennusteet; jatkaa verosäännösten noudattamisen parantamista ja veronkierron torjuntaa varmistamalla, että tähän mennessä hyväksytyt toimenpiteet otetaan käyttöön ja että niitä arvioidaan, ja toteuttaa samalla lisätoimenpiteitä erityisesti edistämällä sähköisten maksuvälineiden käyttöä;

2.

julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaakseen jatkaa meneillään olevan eläkeuudistuksen toteuttamista esimerkiksi vauhdittamalla jo säädettyä lakisääteisen eläkeiän nostamista ja kytkemällä sen tämän jälkeen elinajanodotteen kehitykseen; varmistaa, että julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kattava uudistus, jossa muun muassa vahvistetaan perusterveydenhuoltoa, takaa käytettävissä olevien resurssien kustannustehokkaan ja kestävän käytön;

3.

jatkaa toimia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kohdentamiseksi paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin tehostamalla toimia oppisopimuskoulutusjärjestelmän uudistamiseksi; parantaa edelleen perustaitojen omaksumista ja vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä erityisesti saattamalla päätökseen ja panemalla täytäntöön suunnitteilla olevan kansallisen lukutaitostrategian; lisää edelleen naisten osallistumista työmarkkinoille, erityisesti niiden, jotka haluavat palata työmarkkinoille, edistämällä joustavia työjärjestelyjä;

4.

monipuolistaa talouden energiapalettia muun muassa lisäämällä uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuutta;

5.

jatkaa toimia julkisten hankintamenettelyjen tehostamiseksi ja lyhentämiseksi; tukee velkarahoitukselle vaihtoehtoisia yritysten rahoituslähteitä helpottamalla pääsyä pääomamarkkinoille ja kehittämällä pääomasijoitusrahastoja; ja parantaa oikeusjärjestelmän tehokkuutta varmistamalla, että suunniteltu oikeuslaitoksen uudistus toteutetaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.