29.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/25

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013 suosituksen (3) Viron vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Viron vuosien 2012–2017 tarkistetusta vakausohjelmasta. Komissio antoi 15 päivänä marraskuuta 2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (4) mukaisesti lausunnon Viron alustavasta talousarviosuunnitelmasta vuodeksi 2014.

(5)

Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 13 päivänä marraskuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (5) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Viro ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7)

Viro toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa 8 päivänä toukokuuta 2014 ja vuoden 2014 vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on pystytty ottamaan huomioon.

(8)

Vuoden 2014 vakausohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on pysyä keskipitkän aikavälin tavoitteessa koko ohjelman ajan ja luoda riittävät finanssipoliittiset puskurit taloudellisesti vaikeita aikoja varten. Vakausohjelmassa vahvistetaan aikaisempi keskipitkän aikavälin tavoite, joka on rakenteellinen ylijäämä ja joka on tiukempi kuin mitä vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetään. Viron uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan heikkenevän 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Se poikkeaa siten vaaditusta sopeuttamisurasta, ennen kuin se paranee 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja pysyy lähes tasapainossa vuosina 2016–2017. Lisäksi vakausohjelmassa viitataan riskiin poiketa menojen vertailuarvosta vuonna 2014 ja merkittävään poikkeamariskiin vuonna 2015. Kokonaisuutena tarkasteltuna suunniteltuun sopeuttamisuraan kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta liittyy riskejä, jotka koskevat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamista.

(9)

Vakausohjelmaan sisältyvien julkisen talouden kehitysennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario, jota mikään riippumaton taho ei ole vahvistanut, on uskottava ja pitkälti komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukainen. Kyseisen ennusteen mukaan rakenteellisen alijäämän ennustetaan kasvavan 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Tämä johtaa 0,3 prosentin vajeeseen suhteessa BKT:hen verrattuna vaadittuun sopeutukseen ja merkittävään poikkeamaan tarkasteltuna kahden vuoden ajalta. Komission mukaan rakenteellinen rahoitusasema heikkenee vuonna 2015 edelleen 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä viittaa merkittävään poikkeamaan vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Odotettavissa on, että menojen vertailuarvosta poiketaan merkittävästi vuosina 2014–2015. Neuvosto katsoo vuoden 2014 vakausohjelman arvioinnin ja komission talousennusteen perusteella asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, että vaarana on, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan merkittävästi vuosina 2014 ja 2015. Rakenteellista rahoitusasemaa koskeva sääntö talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen noudattamisesta tuli voimaan Virossa 23 päivänä maaliskuuta 2014 maan uuden talousarviolain myötä. Sääntöä on kuitenkin vielä täydennettävä vahvistamalla monivuotisten menotavoitteiden sitovuutta.

(10)

Työmarkkinoiden osalta voidaan todeta, että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä on edistytty huomattavasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimenpiteisiin, jotka tarjoavat työnteon kannustimia pienituloisille. Lisätoimet ovat tarpeen kasvavaan työvoimapulaan puuttumiseksi, mukaan lukien työmarkkinoilta poistuminen ikääntymisen johdosta sekä terveys- ja vajaakuntoisuussyistä. Tämän vuoksi työkykyä koskevan uudistuksen oikea-aikainen hyväksyminen ja toteuttaminen on erittäin tärkeää samalla kun varmistetaan uudistuksen toteuttamista edistävien palvelujen saatavuus. Perhepoliittisten menojen kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa edelleen, muun muassa edistämällä lastenhoitopalvelujen saatavuutta. Tämän odotetaan varhentavan naisten paluuta työmarkkinoille ja vähentävän jatkuvasti suurta naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Yrittäjyyttä ja työpaikkojen luomista Tallinnan ja Tarton ulkopuolisilla alueilla edistäviä toimenpiteitä on lisättävä, jotta talouskehityserot eivät kasvaisi ja työttömyys vähenisi erityisesti matalan taitotason työntekijöiden keskuudessa.

(11)

Koulutusalalla on vastikään hyväksytty uudistuksia, joiden tavoitteena on sovittaa koulutus paremmin yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa. Lisätoimenpiteet ovat tarpeen koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi. Tarvitaan järjestelmällisiä toimenpiteitä, erityisesti sellaisia, joihin myös työmarkkinaosapuolet osallistuvat, jotta voidaan lisätä osallistumista ammattikoulutukseen ja työssäoppimiseen, erityisesti oppisopimuskoulutukseen. Elinikäistä oppimista koskevan strategian täytäntöönpano edellyttää huomattavia ponnisteluja, jotta ammattitaidon parantamisessa, uudelleenkoulutuksessa ja tutkintojen suorittamisessa saavutetaan kipeästi tarvittava taso erityisesti työmarkkinoiden suhteen heikossa asemassa olevien osalta. Viro soveltaa älykästä erikoistumiskehystä, johon sisältyy yrittäjyys- ja kasvustrategia ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiostrategia. Sen puitteissa keskitytään yhteisiin prioriteetteihin samalla kun temaattisten aihepiirien erikoistumisastetta lisätään. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän kansainvälistämiseen ja priorisointiin tähtääviä toimia olisi jatkettava ottaen huomioon talouden pieni koko.

(12)

Viron resurssi-intensiivisyys on erittäin suuri. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on edistytty, mutta ponnisteluja on jatkettava ja lisättävä erityisesti asuin- ja teollisuusrakennusten kohdalla. Jätehuollon ja kaatopaikkojen osalta on edistytty merkittävästi, mutta samalla on varmistettava kierrätyksen taloudellinen kannattavuus. Liikenteen kehittämissuunnitelmaan kuuluvat toimenpiteet on toteutettava erityisesti, jotta Viro pystyy rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Rahtiliikenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa käyttämällä kestävämpiä liikennemuotoja. Julkisen liikenteen käyttöä voidaan lisätä parantamalla bussi- ja matkustajajunaliikenteen alueellisten verkkojen ja yhteyksien keskinäistä täydentävyyttä. Yksityisautoilu lisääntyy, kun taas henkilöautojen keski-ikä on lähes kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna, ja uudet henkilöautot ovat unionin saastuttavimpien joukossa. Ympäristökannustimia, esimerkiksi verotusta, on lisättävä merkittävästi. Rajat ylittävien energialiittymien osalta on toteutettu lupaavia toimia, mutta Viron energiamarkkinoiden liittäminen täysin unioniin vaatii aikaa ja investointeja.

(13)

Alueellisten erojen kasvu, johon yhdistyvät negatiivinen väestönkehitys, tehottomuus ja paikallisviranomaisten yhteistyön puute, haittaavat Viron kehitysmahdollisuuksia. Tämä kuvastaa osin pienten kuntien rahoituskapasiteetin ja niille annettujen vastuiden epäsuhtaa samoin kuin mittakaavaetujen rajoittuneisuutta. Palvelualueisiin ja palvelun vähimmäisstandardeihin perustuva laadukkaiden julkisten palvelujen tehokkaampi toteutus ja parempi saatavuus paikallistasolla, erityisesti liikenteessä, pitkäaikaishoidossa, varhaiskasvatuksessa ja sosiaalipalveluissa, on ennakkoedellytys, jotta aktivointi- ja työmarkkinatoimenpiteet olisivat tuloksellisia.

(14)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Viron talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman. Se on ottanut huomioon paitsi niiden merkityksen Viron finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta, myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–5.

(15)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(16)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Viron rahayksikkö on euro, sen olisi varmistettava, että nämä suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

vahvistaa julkisen talouden toimenpiteitä vuonna 2014, kun otetaan huomioon, että komission yksiköiden kevään 2014 talousennusteen mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osan vaatimuksiin nähden on muodostumassa ero, jonka suuruus on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä kertoo merkittävän poikkeaman riskistä; vahvistaa vuonna 2015 huomattavasti julkisen talouden strategiaa huolehtiakseen siitä, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan ja siinä pysytään sen jälkeen; täydentää talousarviosääntöä sitovammilla monivuotisilla menosäännöillä keskipitkän aikavälin talousarviokehyksessä ja edistää edelleen julkisten menojen tehokkuutta;

2.

parantaa työnteon kannustimia pienipalkkaisiin suunnatuilla toimenpiteillä; kohdistaa aktivointitoimet varmistamalla työkykyä koskevan uudistuksen oikea-aikaisen hyväksymisen ja toteuttamisen; lisää perhepolitiikan tuloksellisuutta ja kustannustehokkuutta ja parantaa samalla lastenhoidon saatavuutta; ottaa käyttöön yhteensovitetut toimenpiteet talouskehityksen ja yrittäjyyden edistämiseksi korkeasta työttömyydestä kärsivillä alueilla;

3.

varmistaa, että koulutusjärjestelmissä otetaan huomioon työmarkkinoiden tarpeet, parantaa osaamis- ja tutkintotasoa laajentamalla elinikäisen oppimisen toimenpiteitä ja lisää järjestelmällisesti osallistumista ammattikoulutukseen, mukaan lukien oppisopimuskoulutus; lisää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien priorisointia ja erikoistumista ja edistää yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi;

4.

lisää ponnisteluja erityisesti asuin- ja teollisuusrakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi; vahvistaa merkittävästi liikennealan ympäristökannustimia vähemmän resursseja vaativan liikkuvuuden edistämiseksi; jatkaa naapurijäsenvaltioihin suuntautuvien rajat ylittävien energiaverkkojen kehittämistä energialähteiden monipuolistamiseksi ja kilpailun edistämiseksi parantamalla Baltian energiamarkkinoiden integraatiota;

5.

tasapainottaa paikallishallinnon tulot paremmin sen vastuita vastaavasti; parantaa paikallishallinnon tehokkuutta ja varmistaa laadukkaiden julkisten palvelujen tarjonnan paikallistasolla, erityisesti niin, että sosiaalipalvelut täydentävät aktivointitoimenpiteitä.