7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 174/36

Esittelijä

Andrius Kupčinskas (LT, EPP), Kaunasin pormestari

Viiteasiakirja

Ehdotus – neuvoston suositus harjoittelun laatupuitteista

COM(2013) 857 final

1.

pitää tervetulleena Euroopan unionin neuvoston antamaa suositusta harjoittelun laatupuitteista, joiden laatimista on vaadittu jo aiemmissa lausunnoissa, mutta pitää erittäin valitettavana, että komissio on päättänyt esittää puitteet neuvoston suosituksen muodossa eikä direktiivinä.

2.

toteaa hämmästyneenä, että kun otetaan huomioon, että komission ehdotuksen esittämisen (4. joulukuuta 2013) ja neuvoston suosituksen antamisen (10. maaliskuuta 2014) välinen aika oli liian lyhyt siihen, että alueiden komitea olisi voinut antaa asiasta lausunnon tavanomaisen menettelyn mukaisesti, EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous – Euroopan unionin alueiden komitea – ei saanut lausuntopyyntöä sen paremmin Euroopan komissiolta sen valmistellessa suositusta harjoittelun laatupuitteista kuin Euroopan unionin neuvostoltakaan sen hyväksyessä suositusta.

3.

pahoittelee, että nuorisotyöttömyys on EU:ssa, etenkin tietyillä alueilla, edelleen hyvin korkea, ja painottaa, että aktiiviset toimet nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ovat erittäin tärkeitä. Jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoite, eli 20–64-vuotiaiden 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2020, on parannettava nuorten koulutusta, jotta se vastaa täsmällisemmin työmarkkinoiden vaatimuksia, sekä luotava edullisemmat edellytykset työmarkkinoille siirtymistä varten.

4.

on sitä mieltä, että sekä kansallisella että unionin tasolla on ehdottomasti toteutettava enemmän toimia, jotta nuoria kannustetaan valitsemaan tulevaisuuden ammatteja. Tätä varten tarvitaan tutkimuksia, joiden avulla voidaan tunnistaa ajoissa kehityssuuntauksia ja vaikuttaa niihin sekä ennakoida, miten työvoimakysyntä tulee muuttumaan eri toimialoilla ja ammattiryhmissä, mikä on tiettyihin ammatteihin ja uusiin avautuviin työpaikkoihin tarvittavien koulutettavien määrä ja mikä on nuorille suunnatun koulutuksen aloittajapaikkojen todennäköinen tarve.

5.

vahvistaa tukevansa nuorisotakuun (1) perustamista koskevaa suositusta, jonka neuvosto antoi 22. huhtikuuta 2013 (2), kun otetaan huomioon, että harjoittelujaksot ovat olennainen osa nuorisotakuuta. Nuorisotakuun avulla on määrä varmistaa, että ”kaikille enintään 25-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä”. Paikallis- ja alueviranomaisilla tulee olla keskeinen rooli nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanossa.

6.

suhtautuu myönteisesti harjoittelun laatupuitteisiin järkevänä toimenpiteenä, jonka avulla pyritään varmistamaan, että harjoittelu helpottaa tehokkaasti siirtymistä koulutuksesta työelämään ja parantaa siten nuorten työllistymismahdollisuuksia.

7.

katsoo, että harjoittelussa kannattaa korostaa positiivisella tavalla sukupolvien välistä tiedonsiirtoa eli ns. mestari-kisällimallia.

8.

kannattaa harjoittelun laatupuitteissa käyttöön otettuja uudistuksia, sillä harjoittelun laatupuitteilla on tarkoitus varmistaa harjoittelun avoimuus ja keskittyä oppimistavoitteisiin. Samanaikaisesti komitea on pettynyt, ettei laatupuitteissa mainita keskusteluja, joita on tarkoitus käydä sosiaaliturvan tai harjoittelijoille maksettavien palkkioiden kaltaisia tärkeitä kysymyksiä koskevista jäsenvaltioille esitettävistä suosituksista. Komitea pitää valitettavana, että harjoittelun laatupuitteiden soveltamisala ei vastaa nuorisotakuun alaa, sillä laatupuitteet kattavat vain avointen markkinoiden harjoittelujaksot eivätkä opintojen, ammatillisen koulutuksen tai muun virallisen koulutuksen osana suoritettavaa harjoittelua.

9.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä rooli määriteltäessä ja toteutettaessa työttömyydentorjuntatoimia myös perus- ja ammattikoulutuksen aloilla. Jäsenvaltioiden olisi hyvä ymmärtää tämä rooli ja hyödyntää siihen liittyvät mahdollisuudet, jotta voidaan helpottaa koulutettujen nuorten työntekijöiden siirtymistä koulutuksesta ammattiin, sillä juuri paikallisviranomaisilla on rooli palveluntarjoajina perus- ja ammattikoulutuksen sekä työllisyyden aloilla. Komitea pitää siksi valitettavana, ettei neuvoston suosituksessa oteta huomioon paikallis- ja alueviranomaisten roolia harjoittelun laatupuitteiden täytäntöönpanossa.

10.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja alueviranomaisten aktiivisen osallistumisen, jotta taataan järjestelmän toteuttamisen onnistuminen.

11.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan seikkaperäisesti, millä oikeudellisilla ja muilla edellytyksillä harjoittelun laatupuitteet voidaan siirtää kansalliseksi käytänteeksi ja (tai) kansallisiksi säännöksiksi.

12.

on huolissaan Euroopan unionin korkeasta nuorisotyöttömyydestä ja siihen liittyvästä nykyisestä köyhyyden vaarasta nuorison keskuudessa. Tähän puututaan myös työllisyyttä ja yhteiskunnallisia muutoksia käsittelevässä Euroopan komission vuosikertomuksessa 2012. (3)

13.

korostaa tehokkaiden toimenpiteiden merkitystä ratkaistaessa sitä Euroopassa lisääntyvää ongelmaa, että nuoret eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, ja muistuttaa yhteiskunnallisista, taloudellisista ja väestökehitykseen liittyvistä seurauksista ja vaaroista, jotka liittyvät näiden nuorten itsenäisyyden puutteeseen.

14.

on komission kanssa samaa mieltä harjoittelun merkityksestä ja muistuttaa, että nuoret saavat laadukkaan harjoittelun myötä mahdollisuuden hankkia arvokkaita ammatillisia kokemuksia, tietoja ja valmiuksia ja että tällä tavoin heidän mahdollisuutensa työpaikan saamiseen paranevat ja he voivat saada nopeasti ja pysyvästi jalansijan työmarkkinoilla.

15.

on komission tavoin huolissaan siitä, että toisinaan harjoittelua väärinkäytetään mahdollisuutena saada halpaa tai jopa ilmaista työvoimaa. Tämän vuoksi tärkeimpiä haasteita on määritellä selkeästi harjoittelun enimmäiskesto ja parantaa sen laatua, jotta kokemuksesta olisi hyötyä työmarkkinoille pääsyn kannalta.

16.

muistuttaa, että nuorisotyöllisyyden osalta parhaat tulokset on saatu niissä maissa ja niillä alueilla, missä nuorilla on mahdollisuus suorittaa laadukas harjoittelu tai käsityökoulutus ja missä vakiintuneet työ- tai yritysharjoittelusuunnitelmat ovat kiinteä osa koulutus- ja työhönottojärjestelmää. On tärkeää, että oppilaitokset tekevät yhteistyötä yritysten kanssa sen varmistamiseksi, että harjoitteluohjelma on molemmille hyödyllinen.

17.

kannattaa harjoittelun laatupuitteiden perusperiaatetta ja toteaa, että sekä oppimisprosessi, jonka kautta työpaikka tulee tutuksi, että selkeät oppimistavoitteet ja soveltuvan henkilökohtaisen ohjaajan valinta ovat tärkeitä harjoittelun kannalta.

18.

kannattaa harjoittelun laatupuitteissa esitettyä kehotusta, jonka mukaan harjoittelun tarjoaja vahvistaa virallisesti harjoittelutodistuksella harjoittelijan saamat tiedot, valmiudet ja pätevyydet. Tämä on välttämätöntä, jos halutaan varmistaa, että harjoittelun arvo tunnustetaan virallisesti yhtenä keinona helpottaa nuorten integroitumista ja heidän mahdollisuuksiaan saada laadukas työpaikka.

19.

pitää valitettavana, ettei neuvoston suositus koske yliopisto-opintoihin, ammattikoulutukseen tai muuhun viralliseen koulutukseen kuuluvaan harjoittelua, ja kehottaakin komissiota esittämään erillisen ehdotuksen kyseisiin harjoitteluihin sovellettavista laatupuitteista.

20.

suhtautuu myönteisesti harjoittelun laatupuitteiden yhteydessä siihen, että jäsenvaltioiden toimintaa tuetaan EU:n rahoituskehyksen (harjoitteluohjelmien rahoittaminen Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen varoista), hyvien käytäntöjen jakamisen ja seurannan avulla, mutta kehottaa huolehtimaan siitä, ettei EU:n myöntämä rahoitus korvaa yksityistä rahoitusta.

21.

kehottaa harjoittelun laadun varmistamiseksi edistämään avointa koordinointimenetelmää korostetusti soveltaen hyvien käytänteiden vaihdosta Euroopassa käytävää keskustelua ja siten tarjoamaan jäsenvaltioille apua kyseisiin käytänteisiin perustuvien harjoittelun vähimmäisvaatimusten määrittelyyn.

22.

on tyytyväinen harjoittelun laatupuitteissa mainittuihin avoimia harjoittelupaikkoja koskevien ilmoitusten avoimuusvaatimuksiin, mutta muistuttaa, että vaikka avoimuus on tärkeää, se ei yksin riitä varmistamaan harjoittelun laatua.

23.

pahoittelee tässä yhteydessä, ettei harjoittelun laatupuitteissa suositella harjoittelun tarjoajille asianmukaisen sosiaali- ja terveysturvan takaamista, vaan että ainoana vaatimuksena on, että harjoittelupaikkailmoituksissa on mainittava, onko tällainen turva olemassa.

24.

yhtyy harjoittelun laatupuitteissa esitettyyn kantaan, jonka mukaan avoimia harjoittelupaikkoja koskevissa ilmoituksissa tulisi olla tiedot siitä, maksetaanko harjoittelusta palkkaa ja/tai korvausta. Komitea pitää tervetulleena neuvoston suositukseen sisältyvää säännöstä siitä, että harjoittelupaikkailmoituksissa tulee mainita palkan tai korvauksen suuruus, mikäli sellainen maksetaan. Samalla on komitean mielestä varmistettava, etteivät tiedottamisvaatimukset aiheuta liikaa hallinnollisia rasitteita harjoittelupaikkoja tarjoaville työnantajille ja että kaikkinainen alan sääntely kannustaa harjoittelupaikkojen perustamiseen kaikilla työmarkkinoiden aloilla eikä suinkaan estä sitä.

25.

muistuttaa, ettei harjoittelun laatupuitteissa käsitellä kysymystä palkattomasta tai vain osittain palkallisesta harjoittelusta. Äskettäin toteutetun Eurobarometri-kyselyn (4) tuloksista ilmenee, että kolme viidennestä kaikista harjoittelijoista joko ei saa lainkaan korvausta tai saa vain niin pienen korvauksen, että se riittää alle puolessa tapauksista kattamaan peruselinkustannukset. Tässä piilee se vaara, että harjoittelun voivat suorittaa vain ne, joilla on siihen varaa, mikä puolestaan vähentää harjoittelun määrää ja sen taloudellista hyötyä sekä lisää samalla epätasa-arvoa.

26.

toteaa, että aikomus varmistaa harjoittelun laatu siten, että velvoitetaan luomaan edellytykset tarjota kaikille harjoittelijoille asianmukainen sosiaali- ja terveysturva sekä maksaa heille korvausta tai palkkaa, saattaa sekä paikallis- ja alueviranomaisille että yrityksille aiheutuvan huomattavan taloudellisen taakan vuoksi vähentää harjoittelupaikkojen määrää. Koska Euroopassa vallitsevan moninaisuuden vuoksi saattaa olla mahdotonta kehittää kaikille yhtenäistä mallia, alueiden komitea on tyytyväinen pyrkimykseen luoda tehokas järjestelmä, jossa harjoittelu rahoitetaan kokonaan tai osittain eri lähteiden yhdistelmästä.

27.

toteaa, että neuvoston suosituksessa harjoittelijan henkilökohtaisen ohjaajan roolia ei ole määritelty riittävästi. Ottaen huomioon, että asia kuuluu viime kädessä jäsenvaltioiden toimivaltaan, komitea pyytää jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia vaihtamaan keskinäisesti henkilökohtaiseen ohjaajan roolia, velvoitteita ja toimivaltaa sekä muita asiaan liittyviä kysymyksiä koskevia toimiviksi osoittautuneita käytänteitä, jotta EU:n hyvät käytänteet kehkeytyisivät vähin erin ja monitasoisen hallinnon periaate toteutuisi käytännössä.

28.

on tyytyväinen harjoittelun laatupuitteiden myönteiseen vaikutukseen, sillä laatupuitteet helpottavat nykyisin vielä liian harvoin toteutettavaa kansainvälistä harjoittelua ja parantavat tiedonsaantia.

29.

ehdottaa, että koska harjoittelun laatupuitteiden oikeusperustan eli EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan mukaan Euroopan unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa, pyritään keräämään ja jakamaan EU:n laajuisesti tietoa harjoittelijoiden liikkuvuutta koskevista oikeudellisista säännöksistä, sillä nuorten mahdollisuus suorittaa harjoittelu ulkomailla helpottuu, kun he saavat vaivatta tietoa siitä, mitä harjoittelija voi odottaa.

30.

muistuttaa kuitenkin, että se edellä mainittu seikka, ettei harjoittelusta usein makseta korvausta tai että se ei ole riittävän korkea, saattaa yhdessä puuttuvan majoituksen kanssa estää kansainvälisen harjoittelun, kun useissa tapauksissa mahdolliset harjoittelijat eivät vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi pysty osallistumaan harjoitteluun toisessa jäsenvaltiossa.

31.

painottaa, että suotuisempien edellytysten luomisella kansainvälistä harjoittelua varten voisi olla moninkertaisia myönteisiä vaikutuksia. Esimerkkeinä mainittakoon harjoittelijoiden työnsaantimahdollisuuksien edistäminen ja työmarkkinoille pääsyn parantaminen.

32.

suhtautuu myönteisesti harjoittelun laatupuitteissa esiin tuotuun käsitykseen, että Eures voitaisiin ulottaa kattamaan myös harjoittelu, kuten Eurooppa-neuvosto esitti kesäkuussa 2012 antamissaan päätelmissä (5). Komitea on tyytyväinen myös kehotukseen hyödyntää verkkoa levitettäessä tietoa harjoittelusta.

33.

kannattaa Euresin käyttöä varmistamaan tiedonsaanti vapaista harjoittelupaikoista ja suosittaa, että Euresia hyödynnettäisiin myös palautevälineenä, jonka avulla harjoittelijat voisivat arvioida kokemuksiaan harjoittelusta.

34.

muistuttaa, että kansainvälinen harjoittelu on hyvin vähäistä (6), vaikka opiskelijoiden liikkuvuus on huomattavaa esimerkiksi Erasmus-ohjelmassa. Kyse on siis menetetystä mahdollisuudesta vähentää nuorisotyöttömyyttä liikkuvuuden avulla. Kansainvälinen harjoittelu saattaa olla ratkaiseva tekijä, kun nuoret hakevat työpaikkaa toisesta jäsenvaltiosta. Tämän vuoksi komitea suhtautuu myönteisesti Erasmus+-ohjelman edistämiseen, sillä sen avulla voidaan osaltaan lisätä ulkomailla suoritettua harjoittelua.

35.

toteaa, että kokemusten saaminen erilaisista työoloista tarjoaa nuorille korvaamattoman mahdollisuuden laajentaa potentiaalisten työnantajien piiriä eri jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi tulisi etsiä mahdollisuuksia tukea tehokkaasti toisessa jäsenvaltioissa suoritettavaa harjoittelua: on löydettävä ratkaisuja harjoittelijalle toiseen maahan muuttamisesta aiheutuvien menojen vähentämiseksi sekä tarvittavien tietojen tarjoamiseksi, jotta harjoittelijat eivät joudu taloudellisiin vaikeuksiin. Tässä yhteydessä on otettava huomioon harjoittelumaan elinkustannukset ja kyseisessä maassa voimassa olevat hallinnolliset muodollisuudet (kuten työ- ja oleskelulupa sekä mahdollisesti rekisteröintitodistus jne.).

36.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset on otettava mukaan uusien aloitteiden kattavaan laatimiseen ja toteuttamiseen ja että näille on varmistettava riittävä rahoitus hankkeiden toteuttamiseksi, sillä nämä voivat parhaiten arvioida erilaisia olosuhteita ja tarpeita paikallistasolla.

37.

pitää valitettavana, ettei neuvoston suosituksessa ehdoteta paikallis- ja alueviranomaisten ja paikallisten yritysten laajempaa konsultoimista koulutusohjelmia laadittaessa ja hiottaessa, jotta voidaan ottaa huomioon työmarkkinoiden tarpeet ja kouluttaa ammattitaitoista työvoimaa aloille, missä siitä on kysyntää.

38.

muistuttaa myös, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat usein pitkälti vastuussa työllisyys- sekä perus- ja ammattikoulutustoimien toteuttamisesta ja että alueellinen näkökulma on näillä politiikanaloilla hyvin tärkeä.

39.

on tyytyväinen siihen, että on tarkoitus edistää ”työvoimapalvelujen, koulutuslaitosten ja koulutuksen tarjoajien aktiivista osallistumista harjoittelun laatupuitteiden toteutukseen”, ja painottaa paikallis- ja alueviranomaisten tärkeää roolia kaikilla kolmella alalla.

40.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset on työantajan ominaisuudessa osallistettava harjoittelun laatupuitteiden menestyksekkääseen toteuttamiseen, ja pahoittelee, ettei komission suosituksessa viitata konkreettisesti kyseisten viranomaisten vastuualueisiin eikä kokemuksiin. Komitean mielestä on tärkeää luoda oikeudellinen kehys, jonka puitteissa julkiset instituutiot voivat vastaanottaa harjoittelijoita ja jakaa parhaita viranomaiskäytänteitä.

41.

kehottaa komissiota ryhtymään lisätoimiin tietojen keräämiseksi ja jakamiseksi sekä pyytämään jäsenvaltioita täydentämään asianmukaisesti lainsäädäntöään sen varmistamiseksi, että harjoittelun ehdot vastaavat vieläkin paremmin osapuolten odotuksia.

42.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisten olisi merkittävinä työnantajina ja harjoittelun tarjoajina näytettävä hyvää esimerkkiä laadukasta harjoittelua koskevien säännösten toteuttamisesta. Komitea kehottaakin paikallis- ja alueviranomaistahoja tarjoamaan mahdollisimman paljon laadukkaita harjoittelupaikkoja.

43.

painottaa, että on tärkeää voida ottaa aktiivisen kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät, etenkin nuoret ja nuorisojärjestöt, mukaan harjoittelun laatupuitteiden toteutusvaiheeseen muun muassa eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän välityksellä. Komissio perusti kyseisen yhteistyöfoorumin heinäkuussa 2013.

44.

painottaa edelleen, miten tärkeitä yksityistalous ja etenkin pk-yritykset ovat harjoittelun laatupuitteiden menestyksekkään toteuttamisen kannalta.

45.

kehottaa paikallis- ja alueviranomaistahoja tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten oppilaitosten ja työnantajien kanssa laadittaessa ohjelmia opiskelijoiden osaamisen edistämiseksi. Tätä varten olisi kyvykkäimpiä opiskelijoita varten perustettava stipendejä ja tarjottava palkallista harjoittelua. Komitea muistuttaa lisäksi eri jäsenvaltioissa kehittyneiden ja toimiviksi osoittautuneiden käytänteiden EU:n laajuisen yleistämisen merkityksestä.

46.

suhtautuu myönteisesti komission suosituksiin sidosryhmien kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön edistämisestä, jotta varmistetaan harjoittelun laatupuitteiden nopea toteuttaminen, ja muistuttaa uudelleen paikallis- ja alueviranomaisten tärkeästä roolista kyseisellä alalla.

47.

kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan komission suositusta ja toteuttamaan harjoittelun laatupuitteet käytännössä sekä kokeilemaan ja parantamaan niiden tehokkuutta jäsenvaltioiden nuorisotyöllisyyspolitiikkojen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.