Dit document is overgenomen van EUR-Lex
Document 62013TN0291
Case T-291/13: Action brought on 24 May 2013 — Eleftheriou and Papachristofi v Commission and ECB
Asia T-291/13: Kanne 24.5.2013 — Eleftheriou ja Papachristofi v. komissio ja EKP
Asia T-291/13: Kanne 24.5.2013 — Eleftheriou ja Papachristofi v. komissio ja EKP
EUVL C 226, 3.8.2013, blz. 15–17
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 226, 3.8.2013, blz. 5–5
(HR)
3.8.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 226/15 |
Kanne 24.5.2013 — Eleftheriou ja Papachristofi v. komissio ja EKP
(Asia T-291/13)
(2013/C 226/23)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Andreas Eleftheriou (Dherynia, Kypros), Eleni Eleftheriou (Dherynia) ja Lilia Papachristofi (Dherynia) (edustajat: solicitor C. Paschalides ja asianajaja A. Paschalides)
Vastaajat: Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta
— |
määräämään korvausta maksettavaksi 347 520,68 englannin puntaa sillä perusteella, että Kyproksen ja vastaajien välillä 26.4.2013 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan 1.23 ja 1.27 kohdassa määrätyt ehdot sisältävät edellytyksiä, jotka rikkovat selvästi koskevat yksilön suojelua koskevia ylemmänasteisia oikeussääntöjä eli Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklaa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIOS) 1. lisäpöytäkirjan 1 artiklaa; |
— |
toteamaan kyseiset ehdot mitättömiksi ja velvoittamaan Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevan sopimuksen (EVM-sopimus) 14–18 artiklan nojalla toteutetut rahoitustukivälineet uudelleen tarkasteltaviksi 19 artiklan mukaisesti tuomioistuimen antaman tuomion perusteella sen selvittämiseksi, mitkä muutokset ovat tarpeen tuomion noudattamiseksi; ja |
— |
siltä osin kuin ensimmäisen vaatimuskohdan mukaisella korvauksella ei korvata sitä seikkaa, että kyseiset ehdot kumotaan, velvoittamaan korvaamaan SEUT 263 artiklan rikkomisen. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat viiteen kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäisen kanneperusteen mukaan kyseiset yhteisymmärryspöytäkirjan ehdot sisältävät edellytyksiä, jotka ”rikkovat selvästi yksilön suojelua koskevia ylemmänasteisia oikeussääntöjä (1)”, koska
|
2) |
Toisen kanneperusteen mukaan seuraavassa esitetyt rikkomiset muodostavat yhdessä niin laajan rikkomisen, että sitä on pidettävä ylemmänasteisen oikeussäännön selvänä rikkomisena seuraavassa esitetyn mukaisesti:
|
3) |
Kolmannen kanneperusteen mukaan kantajien talletusten menettäminen ei ollut välttämätöntä eikä oikeasuhteista. |
4) |
Neljännen kanneperusteen mukaan tämä johti siihen, että vastaajat aiheuttivat kantajien pankkitalletusten menettämisen, mikä merkitsi selvää rikkomista, koska kantajalle EU:n perusoikeuskirjan ja EIOS:n 1. lisäpöytäkirjan nojalla taattujen oikeuksien olisi pitänyt suojella kantajan pankkitalletuksia, ja näin ollen kantajille aiheutunut menetys oli riittävän välitön ja ennakoitavissa. |
5) |
Viidennen kanneperusteen mukaan silloin, jos edellä esitetty katsotaan perustelluksi, kyseiset ehdot on todettava mitättömiksi riippumatta siitä, että ne on osoitettu Kyprokselle, koska ne koskevat kantajia suoraan ja erikseen sillä perusteella, että kyseisillä ehdoilla ja niiden täytäntöönpanotavalla rikotaan perustamissopimusta ja/tai loukataan oikeusvaltioperiaatetta perustamissopimuksen soveltamista koskevilta osin ja/tai ne merkitsevät vallan väärinkäyttöä siltä osin kuin katsotaan, että kantajien pankkitalletusten menettämisellä loukataan SEU 6 artiklan 1 kohdan vastaisesti oikeusvaltioperiaatetta. |
(1) Ks. asia 5/71, Zuckerfabrik Schoeppenstedt v. neuvosto, tuomio 2.12.1971, Kok., s. 975.
(2) Perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohta.