14.5.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 134/54

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muutoshakemuksen julkaiseminen

2013/C 134/13

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

MUUTOSHAKEMUS

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006  (2)

ASETUKSEN 9 ARTIKLASSA TARKOITETTU MUUTOSHAKEMUS

”ČESKOBUDĚJOVICKÉ PIVO”

EY-N:o: CZ-PGI-0105-01036-05.09.2012

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Eritelmän kohta (kohdat), jo(i)ta muutos koskee

—		Tuotteen nimi
—	☒	Tuotteen kuvaus
—		Maantieteellinen alue
—		Alkuperätodisteet
—		Tuotantomenetelmä
—		Yhteys maantieteelliseen alueeseen
—		Merkinnät
—		Kansalliset vaatimukset
—		Muu (täsmennettävä)

2.   Muutoksen (muutosten) tyyppi

—	☒	Yhtenäisen asiakirjan tai yhteenvedon muutos
—		Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n eritelmän muutos, kun yhtenäistä asiakirjaa tai yhteenvetoa ei ole julkaistu
—		Eritelmän muutos, joka ei edellytä julkaistun yhtenäisen asiakirjan muutosta (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 3 kohta)
—		Eritelmän väliaikainen muutos, joka johtuu viranomaisten asettamista pakollisista terveys- tai kasvinsuojelutoimista (asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 4 kohta)

3.   Muutos/muutokset

Tuotteen kuvaukseen tehtävä muutos (oluttyyppien lisääminen) johtuu siitä, että valmistaja ja suojatun maantieteellisen merkinnän ”Českobudějovické pivo” ainoa oikeutettu käyttäjä elvytti vuonna 2004 tumman lageroluen tuotannon. Tummalla lageroluella on sama tuotantoperinne ja sama historiallinen ”Českobudějovické pivo” -nimitys kuin vaaleilla oluilla ja se tulee samalta maantieteelliseltä alueelta. Se valmistetaan samoissa olosuhteissa ja samoista raaka-aineista. Vain oluen väri eroaa. Kumpaakin olutta – tummaa ja vaaleaa – on valmistettu České Budějovicessa siitä lähtien, kun panimotoiminta alkoi siellä. Ensimmäinen arkistomerkintä nimenomaan tummasta oluesta on vuodelta 1495, jolloin kaupunginpanimo (Městský pivovar) perustettiin. Sen oli määrä valmistaa vain vaaleaa olutta, kun taas České Budějovicen asukkaiden oli määrä valmistaa vain tummaa olutta. Tumman lageroluen lisääminen ”Českobudějovické pivo” -oluttyyppeihin on näin ollen looginen virallinen lisäys olutlajeihin, jotka ovat oikeutettuja suojattuun maantieteelliseen merkintään ”Českobudějovické pivo”.

Ehdotettuun muutokseen liittyvä oikeutettu etu johtuu siitä, että muutosta ehdottaa ”Českobudějovické pivon” valmistaja ja suojatun maantieteellisen merkinnän ainoa oikeutettu käyttäjä.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006  (3)

”ČESKOBUDĚJOVICKÉ PIVO”

EY-N:o: CZ-PGI-0105-01036-05.09.2012

SMM ( X ) SAN ( )

1.   Nimi

”Českobudějovické pivo”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Tšekin tasavalta

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotetyyppi

Luokka 2.1

Olut

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Vaalea olut, jonka ominaismaku on peräisin vaaleasta maltaasta ja hienoaromisesta Žatecin humalasta. Olut maistuu hienoisesti pehmeän katkeralta ja maltaiselta. Maku perustuu näennäisen ja todellisen käymisasteen eroon ja rapeuteen, joka johtuu luonnollisen käymisen aiheuttamasta hiilidioksidista.

Tumma syvänvärinen olut, jolle antaa leimansa värimaltaan, karamellimaltaan ja baijerilaisen maltaan käytöstä johtuva paahdettu aromi ja intensiteetiltään keskivahvasta vahvaan vaihteleva kohtalainen katkeruus, joka on tulosta Žatecin humalan ja erikoismaltaiden käytöstä. Täyteläinen maku, joka ei jätä makeaa jälkimakua, johtuu käymättömästä jäännösuutteesta. Terävyys johtuu luonnollisen käymisen aiheuttamasta hiilidioksidista.

Olut on tyypillisesti kirkkaankultaista ja vaaleaa/syväntummaa. Kun sitä kaadetaan lasiin, juoman päälle muodostuu kermamainen vaahtokerros. Kaikkien Českobudějovické pivo -oluttyyppien houkuttelevuus johtuu hienoaromisessa Žatecin humalassa olevasta polyfenolien suuresta määrästä.

Oluet voidaan luokitella kuuteen eri tyyppiin, joilla on sama alkuperä.

Vaalea lagerolut

alkoholipitoisuus prosentteina	:	4,6 – 5,3
alkuperäinen kantavierrevahvuus prosentteina	:	11,4–12,3
katkeroainepitoisuus	:	20–24
väri EBC-arvona	:	9–13

Tuoksu: keskivoimakas tai voimakas, tuoksuu vahvasti hienoaromiselta Žatecin humalalta

Maku: hienoisesti tai keskivoimakkaasti karvas, hienoisesti tai miedosti katkera, makeahkon jälkimaun jättävä keskivoimakas tai voimakas täyteläisyys, erottuva terävyys

Vaalea krausentyyppinen lagerolut

alkoholipitoisuus prosentteina	:	4,6–5,3
alkuperäinen kantavierrevahvuus prosentteina	:	11,4–12,3
katkeroainepitoisuus	:	20–24
väri EBC-arvona	:	9–13

Tuoksu: keskivoimakas tai voimakas, tuoksuu vahvasti hienoaromiselta Žatecin humalalta

Maku: hienoisesti tai keskivoimakkaasti karvas, hienoisesti tai miedosti katkera, makeahkon jälkimaun jättävä voimakas tai erittäin voimakas täyteläisyys, erottuva terävyys

Vaalea tynnyriolut

alkoholipitoisuus prosentteina	:	3,5–4,5
alkuperäinen kantavierrevahvuus prosentteina	:	9,5–10,1
katkeroainepitoisuus	:	18–21
väri EBC-arvona	:	8–12

Tuoksu: keskivoimakas tai voimakas, tuoksuu vahvasti hienoaromiselta Žatecin humalalta

Maku: hienoisesti tai keskivoimakkaasti karvas, miedosti katkera, makeahkon jälkimaun jättävä keskivoimakas täyteläisyys, erottuva terävyys

Erikoisolut

alkoholipitoisuus prosentteina	:	7,4–8,2
alkuperäinen kantavierrevahvuus prosentteina	:	16,0–17,0
katkeroainepitoisuus	:	24–28
väri EBC-arvona	:	11–17

Tuoksu: keskivoimakas tai voimakas, tuoksuu vahvasti hienoaromiselta Žatecin humalalta

Maku: keskivoimakkaasti tai voimakkaasti karvas, hienoisesti tai miedosti katkera, makeahkon jälkimaun jättävä voimakas tai erittäin voimakas täyteläisyys, erottuva terävyys

Alkoholiton olut

alkoholipitoisuus prosentteina	:	0,2–0,5
alkuperäinen kantavierrevahvuus prosentteina	:	3–4
katkeroainepitoisuus	:	22–26
väri EBC-arvona	:	5–7

Tuoksu: keskivoimakas, tuoksuu vahvasti hienoaromiselta Žatecin humalalta ja hienoisesti humaloidulta vierteeltä

Maku: keskivoimakkaan karvas, miedosti katkera, kevyt täyteläisyys, erottuva terävyys, kevyt humaloidun vierteen maku

Tumma lagerolut

alkoholipitoisuus prosentteina	:	4,0–5,3
alkuperäinen kantavierrevahvuus prosentteina	:	10,5–12,0
katkeroainepitoisuus	:	20–35
väri EBC-arvona	:	60–120

Tuoksu: keskivoimakas tai voimakas, tuoksuu vahvasti hienoaromiselta Žatecin humalalta ja paahteiselta maltaalta

Maku: keskivoimakkaasti tai voimakkaasti karvas, hienoisesti tai miedosti katkera, kuivan ja paahteisen jälkimaun jättävä voimakas tai erittäin voimakas täyteläisyys, erottuva terävyys.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

Českobudějovické pivon pääraaka-aineet ovat vesi, mallas ja humala. Valmistuksessa käytetään pohjahiivaa. Kaikki pääraaka-aineet ovat peräisin määritellyltä maantieteelliseltä alueelta, ja niillä on erityinen ominaisluonne.

Valmistukseen käytetään vain arteesisista kaivoista yli 300 metrin syvyydestä saatavaa vettä. Näistä kaivoista saadaan puhdasta vettä maanalaisesta järvestä, joka sijaitsee České Budějovice -syvänteen alueen pinnan alapuolella. Veden nitraattipitoisuuden on oltava alle 3 mg/l. Myöhäisliitukauden kerrostumissa oleva vesi on noin 7 000–8 000 vuotta vanhaa. Tämän veden kovuus on hyvin vähäinen, enintään 1 mmol/l, ja sen mineraalikoostumus on ratkaiseva tekijä Českobudějovické pivon tyypillisten ominaisuuksien kannalta, samoin kuin pH-arvo 6–7, joka soveltuu poikkeuksellisen hyvin valmistusprosessiin ilman mukautuksia.

Vaalea mallas valmistetaan Määrissä viljeltävästä kaksirivisestä kevätohrasta, minkä vastaava tarkastuslaitos todentaa ja hyväksyy. Vaalealle maltaalla on tyypillistä korkea saanto ja vaalea väri.

Tumman oluen valmistukseen käytetään erikoismaltaita: karamellimallasta, baijerilaista mallasta ja värimallasta.

Hienoaromista Žatecký poloraný červeňák -humalaa, joka hankitaan ja käytetään vain puristettuna humalana (ei pelletteinä eikä uutteina), viljellään määritellyllä maantieteellisellä alueella (Žatecin alueella).

Pohjahiivan (Saccharomyces cerevisiae var. uvarum) ominaisuudet antavat oluelle sen tyypillisen aromin ja maun. Sitä säilytetään numerolla 2 tuotantoon käytettävien mikro-organismien kokoelmassa olut- ja mallasalan tutkimuslaitoksessa Prahassa. Kokoelma on rekisteröity kansainvälisesti numerolla RIBM 655.

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

—

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Českobudějovické pivoa valmistetaan ja sen raaka-aineita käsitellään ainoastaan määritetyillä maantieteellisillä alueilla.

Českobudějovické pivon humaloitu vierre valmistetaan kaksinkertaisen keittomäskäysmenetelmän tuotteena. Mäskistä siivilöidään vierre, joka keitetään normaalissa ilmanpaineessa.

Olut käy pystytasoisissa kartiomaisissa sylinterisäiliöissä, joiden lämpötila vaihtelee kuudesta yhteentoista celsiusasteeseen. Kypsyminen on erotettu käymisestä (kaksivaiheinen tekniikka). Olut kypsytetään vaakatasoisissa säiliöissä. Kypsymisaika vastaa pitkäaikaisen kylmäkypsytyksen periaatetta, jossa lämpötila ei ylitä kolmea celsiusastetta. Kypsymisen jälkeen olut suodatetaan ja siirretään myynti- tai kuljetuspakkauksiin.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

—

3.7   Merkintöjä koskevat erityissäännöt

”Českobudějovické pivo” -nimityksen käytössä noudatetaan yleisesti sovellettavia maantieteellisten merkintöjen käyttöä koskevia sääntöjä, suojattujen maantieteellisten merkintöjen EU-tunnusta koskevia sääntöjä ja merkintöjä koskevia muita EU:n vaatimuksia. Lisäksi siinä noudatetaan liittymissopimuksen määräyksiä.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Tuotteen valmistus- ja käsittelypaikka on se maantieteellinen alue, jossa on mahdollista käyttää České Budějovice -syvänteen maanalaisen järven vettä.

Žatecin humalan viljelyalue on määritetty Chomutovin, Kladnon, Lounyn, Pohjois-Plzeňin, Rakovníkin ja Rokycanyn alueella sijaitsevien kuntien maarekisterin mukaiseksi alueeksi.

Vaalean mallasohran viljelyalue sijaitsee Määrissä.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys

Českobudějovické pivoa on valmistettu České Budějovicessa kaupungin perustamisvuodesta 1265 lähtien, ja olutta on aina nimitetty alkuperäpaikkansa mukaan.

Valmistukseen käytetään pelkästään vettä, joka saadaan České Budějovice -syvänteen alueen pinnan alapuolella sijaitsevasta maanalaisesta järvestä. Veden nitraattipitoisuuden on oltava alle 3 mg/l. Myöhäisliitukauden kerrostumissa oleva vesi on arviolta 7 000–8 000 vuotta vanhaa. Tämän veden kovuus on hyvin vähäinen, enintään 1 mmol/l, ja sen mineraalikoostumus on ratkaiseva tekijä Českobudějovické pivon tyypillisten ominaisuuksien kannalta, samoin kuin pH-arvo 6–7, joka soveltuu poikkeuksellisen hyvin valmistusprosessiin ilman mukautuksia.

Oluen valmistusmenetelmien ja -laitteiden perustana ovat oluenpanijasukupolvelta toiselle siirtyneet perinnetiedot ja ajan mittaan kertynyt kokemus. Menetelmiä ja laitteita myös kehitetään alan nykytutkimuksen mukaisesti. Aluksi olutta saivat valmistaa vain muutamat, joilla oli siihen oikeus. Myöhemmin perustettiin pienpanimoita, mikä johti oluentuotannon keskittymiseen České Budějovicessa ja paikallisen panimotoiminnan muotoutumiseen. Oluenpanon perinne on jatkunut näihin päiviin asti.

5.2   Tuotteen erityisyys

Českobudějovické pivo saa aistinvaraiset ominaisuutensa pääasiassa paikallisen lähdeveden mineraalikoostumuksesta. Niihin vaikuttavat myös pääraaka-aineiden ominaisuudet, käytetty panimohiiva, käymisastioiden muoto sekä aika, joka kuluu oluenvalmistuksen teknisiin työvaiheisiin.

Olut on tyypiltään joko vaaleaa tai tummaa, ja sen ominaisaromi on peräisin käytetystä maltaasta ja hienoaromisesta Žatecin humalasta. Olut maistuu hienoisesti pehmeän katkeralta ja maltaiselta. Maku perustuu näennäisen ja todellisen käymisasteen eroon ja rapeuteen, joka johtuu luonnollisen käymisen aiheuttamasta hiilidioksidista. Vaalea olut on tyypillisesti kirkkaankultaista, ja tummalle oluen antaa värin tumma mallas. Kun olutta kaadetaan lasiin, juoman päälle muodostuu kermamainen vaahtokerros. Polyfenolien suuri määrä johtuu hienoaromisesta humalasta.

Českobudějovické pivo -nimitys tuli niin kuuluisaksi, että se rekisteröitiin kansallisen rekisterimerkinnän perusteella muodossa Českobudějovické pivo/Budweiser Bier/Bière de Budweis/Budweis Beer vuonna 1967 WIPO:n alkuperänimitysten rekisteriin numerolla 49. Nimitys suojataan myös Portugalin kanssa tehdyssä kahdenvälisessä sopimuksessa.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Českobudějovické pivo on suosionsa ja laatunsa ansiosta saavuttanut aikojen saatossa vankan jalansijan maailman olutmarkkinoilla, sillä sitä markkinoidaan nykyään yli 50 maassa. Se on yksi maailman johtavia olutmerkkejä.

Českobudějovické pivo saa aistinvaraiset ominaisuutensa pääasiassa paikallisen lähdeveden mineraalikoostumuksesta. Niihin vaikuttavat myös pääraaka-aineiden ominaisuudet, käytetty panimohiiva, oluenpanijasukupolvien saatossa hyväksi havaittu käymisastioiden muoto sekä aika, joka kuluu oluenvalmistuksen teknisiin työvaiheisiin.

Českobudějovické pivon valmistaminen on yksi České Budějovicen kaupungin ominaispiirteistä. Useimmat koti- ja ulkomaiset tietosanakirjat yhdistävät kaupungin Českobudějovické pivon valmistukseen.

Kuluttajille oluen valmistamisen pitkät perinteet ovat merkki laadukkaasta tuotteesta. Českobudějovické pivon ominaisuudet perustuvat pitkälti siihen, että sen valmistus keskittyy České Budějovicen kaupunkiin.

Kuluttajat ovat aina ajatelleet kaupunkia paikkana, jossa valmistetaan aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan muualla valmistetuista oluista poikkeavaa, hyvää olutta.

Eritelmän julkaisutiedot

(asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta (4))

http://isdv.upv.cz/portal/pls/portal/portlets.ops.det?popk=65&plang=cs

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.

(3)  Katso alaviite 2.

(4)  Katso alaviite 2.

---