16.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/5

1)

Onko in-house-sopimuksia koskevan unionin oikeuden kanssa sopusoinnussa se, että julkinen sairaala tekee lakisääteistä sopimuksentekomenettelyä noudattamatta hankintasopimuksen toimivaltaansa kuuluvista sairaala-ateriapalveluista sellaisen voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen kanssa, jonka jäsen se on ja jonka tarkoitus on julkisen palvelun tehtävän suorittaminen terveydenhuoltoalalla jäsentensä tehokkuuden parantamiseksi, ja siirtää näin ateriapalveluja koskevat tehtävänsä kyseiselle yhdistykselle, jos kyseisen yhdistyksen jäseniä voivat sen sääntöjen mukaan olla paitsi julkisen sektorin myös sosiaalisen sektorin toimijat ja jos tarjouksen valinta-ajankohtana yhdistyksen 88 jäsenestä sosiaalisen sektorin toimijoihin kuului 23 yhteiskunnallista solidaarisuutta edistävää yksityistä yhteisöä (IPSS), jotka kaikki olivat voittoa tavoittelemattomia ja joihin kuului hyväntekeväisyysjärjestöjä?

2)

Voidaanko sopimuskumppanin katsoa olevan päätöksentekoa koskevassa alisteisessa asemassa suhteessa julkisluonteisiin jäseniinsä niin, että viimeksi mainitut erikseen tai yhdessä käyttävät siihen vastaavaa määräysvaltaa kuin ne käyttävät omiin yksikköihinsä, jos sopimuskumppanin on sääntöjensä mukaan varmistettava, että äänioikeuksien enemmistö kuuluu niille sen jäsenille, joihin terveydenhuoltoalasta vastaavan ministerin direktio- ja valvontavalta voi kohdistua, ja jos myös sen hallituksessa ovat enemmistönä julkisluonteiset jäsenet?

3)

Voidaanko ”vastaavaa määräysvaltaa” koskevan edellytyksen katsoa in-house-sopimuksiin liittyvän unionin oikeuden valossa täyttyvän, jos sopimuskumppanissa käyttää sääntöjensä mukaan valvontavaltaa terveydenhuoltoalasta vastaava ministeri, jolla on toimivalta nimetä hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, vahvistaa yhdistyksen kokouksen päätökset sellaisista lainoista, joiden vuoksi velkaantumisaste nousee vähintään 75 prosenttiin edellisenä toimintavuonna todetusta omasta pääomasta, vahvistaa päätökset sääntöjen muuttamisesta, vahvistaa yhdistyksen kokouksen päätökset sopimuskumppanin purkamisesta sekä ratkaista, miten sen omaisuus jaetaan purkamistilanteessa?

4)

Voidaanko sopimuskumppanin ja sen julkisluonteisten jäsenten välisiä suhteita arvioida siten, että kyse on sisäisistä tai in-house-sopimussuhteista, kun sopimuskumppani on suurikokoinen ja monitahoinen organisaatio, joka toimii koko Portugalin alueella, jonka jäseniä ovat pääasiassa Serviço National de Saúden toimipaikat ja laitokset, mukaan lukien maan suurimmat sairaalat, jonka liikevaihdon odotetaan olevan noin 90 miljoonaa euroa, jonka liiketoimintaan kuuluu lukuisia ja monitahoisia toimialoja, jonka toimintaa kuvaavat indikaattorit ovat vaikuttavat, joka työllistää yli 3 300 työntekijää ja joka omistaa kahta yritysryhmittymää ja kahta liiketoiminnallista yhtiötä?

5)

Voidaanko in-house-sopimuksia koskevan edellytyksen eli erityisesti CCP:n (1) 5 §:n 2 momentin b kohdan mukaisen ”toiminnan pääasiallista kohdetta” koskevan edellytyksen katsoa täyttyvän, jos sopimuskumppani voi sääntöjensä mukaan tarjota kilpailuolosuhteissa palveluja siihen kuulumattomille julkisille tai yksityisille kotimaisille tai ulkomaisille toimijoille siinä tapauksessa, i) ettei siitä aiheudu vahinkoa jäsenille ja se on jäsenten ja sopimuskumppanin etujen mukaista taloudellisesti tai teknologisen kehityksen ja arvonnousun kannalta ja ii) että tällaisten palvelujen suorittamisen osuus laskutuksesta ei ylitä 20 prosenttia sen edellisenä tilikautena todetusta vuosiliikevaihdosta?

6)

Jos mikään edellisiin kysymyksiin annettavista vastauksista ei in-house-sopimuksia koskevan unionin oikeuden valossa yksinään riitä sen toteamiseen, ovatko CCP:n 5 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttyneet vai eivät, voidaanko näiden vastausten kokonaisarvioinnin perusteella todeta, että kyse on tällaisista sopimuksista?