19.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 393/8

1.

kulttuuri sekä sille ominainen luovuus ja innovointi on arvo sinänsä. Sillä on merkittävää julkista arvoa, ja se edistää Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden mukaisen älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamista (1);

2.

Euroopan unionille on asetettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklassa kulttuurialan tavoitteet;

3.

kulttuuripolitiikka on luonteeltaan horisontaalista, minkä vuoksi alojen kesken ja eri hallintotasojen välillä on tarpeen toteuttaa poikkialaista yhteistyötä;

4.

on tarpeen kääntää kulttuurialaan ja luoviin aloihin kohdistuvat lukuisat haasteet, mukaan lukien digitalisoitumisen ja globalisaation nopeasti muuttama ympäristö, uusiksi kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksiksi, mikä edellyttää eri hallintotasoilla toteutettavia toimia;

5.

vuorovaikutus on kulttuurialan ja luovien alojen rajamailla erittäin dynaamista ja että alojen kesken luotavista yhteyksistä ja kumppanuuksista seuraa merkittäviä etuja; tämän vuoksi kulttuurialan yhteishallintaan on tarpeen soveltaa kokonaisvaltaisia lähestymistapoja;

6.

”kulttuurialan yhteishallinta” olisi ymmärrettävä sekä menetelmänä, jolla saadaan luotua kulttuuripolitiikkaa, että välineenä, jolla kulttuurin sisällyttämistä yhteiskuntapolitiikkaan syvennetään koordinoimalla kulttuuripolitiikkaa muiden alakohtaisten toimintapolitiikkojen kanssa;

7.

pantaessa täytäntöön neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmaa (2) on tärkeää käyttää avointa koordinointimenetelmää, joka on yksi kulttuurialan yhteishallinnassa käytössä olevista Euroopan tason välineistä;

—

tukemaan näyttöön perustuvaa lähestymistapaa kulttuurialan poliittisessa päätöksenteossa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja hyödyntämään siinä yhteydessä tilanteen mukaan arviointi- ja vaikutustenarviointivälineitä, joissa otetaan huomioon laadulliset indikaattorit määrällisten indikaattorien lisäksi;

—

edistämään kulttuuripoliittisia näkökohtia muilla politiikanaloilla;

—

edistämään yhteistoimintaa ja verkostoitumista kulttuuri- ja koulutuslaitosten, tutkimuskeskusten sekä kulttuurialan ja luovien alojen yritysten kesken tutkimustulosten keräämiseksi ja käsittelemiseksi sekä niiden levittämiseksi poliittisille päätöksentekijöille;

—

pyrkimään varmistamaan jo olemassa olevia rakenteita parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntäen, että valtionhallinnon yksiköt ja asiaankuuluvat julkiset hallintoelimet ottavat huomioon kyseiset tutkimustulokset, jos ne ovat soveltuvia ja asiaankuuluvia, suunnitellessaan tutkimustoimintaansa ja laatiessaan alakohtaisia toimintapolitiikkojaan;

—

edistämään kokemusten vaihtoa, lisäämään kulttuuripolitiikan alan parhaiden käytäntöjen levittämistä ja jäsenvaltioiden välistä synergiaa kulttuuriin ja kulttuurialan yhteishallintaan liittyvän akateemisen tutkimuksen alalla;

—

nimeämään yhteyspisteitä, jotka vastaavat tulevaisuutta luotaavien selvitysten ja tutkimusten kokoamisesta ja koordinoinnista kulttuuriasioista vastaavissa ministeriöissä tai muissa kulttuuripolitiikasta vastaavissa julkisissa elimissä sekä komissiossa, ja kannustamaan niiden verkostoitumista Euroopan tasolla;

—

käyttämään mahdollisimman pian hyväksi ESSnet-Culturen kehittämiä yhteisiä tilastopuitteita ja menetelmiä luotettavien, vertailukelpoisten ja ajantasaisten tietojen tuottamiseksi kulttuurin ja luovan alan sosiaalisesta ja taloudellisesta vaikutuksesta ja jatkamaan työtä tulevaisuuden painopisteiden parissa ESSnet-Culturen antamien suositusten pohjalta (4);

—

edistämään kulttuuria koskevien vertailukelpoisten tilastojen jatkuvaa kehittämistä Eurostatissa yhteistyössä kansallisten tilastolaitosten (5) sekä kulttuuriasioista vastaavien ministeriöiden tai muiden kulttuurialan tilastoista vastaavien julkisten elinten kanssa;

—

edistämään kokemusten vaihtoa ja käynnistämään yhdessä Eurostatin kanssa toimet sellaisten kulttuuria koskevien kansallisten satelliittitilinpitojärjestelmien  (6) kehittämiseksi, jotka auttavat kulttuurin taloudelle antaman panoksen arvioinnissa, kiinnittäen erityistä huomiota kulttuurialan työllisyyteen;

—

tehostamaan monialaista ja ministeriöiden välistä yhteistyötä kulttuuriasioissa ja kehittämään monitasoisia yhdennettyjä strategioita, joihin osallistuvat kaikki hallintotasot;

—

kannustamaan paikallisten ja alueellisten kehittämispolitiikkojen puitteissa paikallisia ja alueellisia viranomaisia sisällyttämään kulttuuriala ja luovat alat älykkäisiin erikoistumisstrategioihinsa  (8) ja luomaan tätä varten toimiva kumppanuus kansalaisyhteiskunnan, liike-elämän ja viranomaisten välille;

—

kannustamaan julkisten ja yksityisten sidosryhmien yhteisyrityksiä saamaan kulttuurialan ja luovien alojen investointeihin kestävyyttä, pitäen tavoitteena aiempaa onnistuneempaa kovien investointien (infrastruktuurit) ja pehmeiden investointien (henkinen pääoma) yhdistelmää;

—

edistämään osallistumista korostavan lähestymistavan soveltamista kulttuurialan poliittisessa päätöksenteossa parantamalla julkisten kulttuurilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia ja edistämällä kansalaisyhteiskunnan osallistumista asianmukaisen vuoropuhelun ja kuulemisen kautta;

—

tukemaan edelleen yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden asiantuntijoiden välillä, muun muassa avoimen koordinointimenettelyn avulla, ja edistämään asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua;

—

kehittämään edelleen alojen välistä yhteistyötä komissiossa, jotta voidaan hyödyntää kulttuurialan ja luovien alojen koko potentiaali edistää älykästä kasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua Euroopassa ja hyödyntää kattavasti nykyisiä vaikutustenarvioinnin menettelyjä kulttuurin valtavirtaistamiseksi kaikkiin asiaankuuluviin EU:n politiikkoihin ja toimintaan;

—

hyödyntämään asianmukaisissa tapauksissa täysimääräisesti nykyisiä ja tulevia EU:n tason rahoitusohjelmia tutkimuksen ja innovaatioiden ala mukaan lukien (9);

—

tekemään yhteistyötä neuvoston kulttuurialan työsuunnitelmaa (2011–2014) koskevan välitarkastelun ja loppukertomuksen laatimiseksi ja kehittämään seurantamenetelmiä työsuunnitelman toteutumisen mittaamiseksi;

—

jakamaan säännöllisesti ja varhaisessa vaiheessa tietoja kulttuuriasioihin ja -politiikkaan suoraan tai välillisesti vaikuttavista EU:n politiikoista ja toiminnasta, jotta voidaan varmistaa tosiasiallinen Euroopan laajuinen ja kansallinen koordinointi; tätä varten se pyytää KOMISSIOTA raportoimaan asiaankuuluvista aloitteistaan, myös vuotuiseen työohjelmaansa sisältyvistä, kulttuuriasioiden komitealle ja TULEVIA PUHEENJOHTAJAVALTIOITA raportoimaan muissa neuvoston valmisteluelimissä tehdystä työstä;

—

nimeämään viimeistään vuoden 2013 lopussa yhteyspisteitä, jotka vastaavat tulevaisuutta luotaavien selvitysten ja tutkimusten kokoamisesta ja koordinoinnista;

—

tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että näiden päätelmien sisältöä noudatetaan;

—

näiden päätelmien täytäntöönpanon tilannetta tarkastellaan vuonna 2015  (10).