EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012XC1213(03)

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

EUVL C 384, 13.12.2012, p. 17–20 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

13.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 384/17


Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

2012/C 384/15

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”FAL OYSTER”

EY-N:o: UK-PDO-0005-0885-22.07.2011

SMM ( ) SAN ( X )

1.   Nimi:

”Fal Oyster”

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa:

Yhdistynyt kuningaskunta

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus:

3.1   Tuotetyyppi:

Luokka 1.7

Tuoreet kalat, nilviäiset ja äyriäiset sekä niistä valmistetut tuotteet

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta:

Fal Oyster -nimellä kutsutaan ostereita, jotka pyydetään määritellyllä alueella perinteisiä purje- ja soutuveneitä käyttäen 1. lokakuuta ja 31. maaliskuuta välisenä aikana.

Kotoperäinen Fal Oyster kuuluu Ostrea edulis -lajiin. Sen ovaalinmuotoinen kuori on epäsymmetrinen ja hyvin rosopintainen. Kuori on ruskean tai kerman värinen, ja sen ulkopinnoilla on vaaleanruskeita tai sinertäviä samankeskisiä viiruja. Sisäpinnat ovat hyvin sileitä ja helmimäisiä. Väriltään ne ovat valkoisia tai siniharmaita ja niissä on usein tummemman sinisiä laikkuja.

Kuorenpuoliskot ovat eri muotoiset. Kovera vasen puoli on kiinnittynyt ravintoalustaan, kun taas oikea puoli on tasainen ja sen reunat menevät vasemman puolen reunojen alle. Osteri voi kasvaa noin 110 mm:n pituiseksi. Fal Oysteria pyydetään vain 1. lokakuuta ja 31. maaliskuuta välisenä aikana perinteisiä paikallisia menetelmiä käyttäen.

The Shellfish Association of Great Britain kuvaa sen aistinvaraisia ominaisuuksia seuraavasti:

Tuoksu: jodinen

Rakenne: mehukas, maku vivahtaa meloniin, lehtisalaattiin ja kurkkuun

Jälkimaku: viipyilevä hennon tinainen ja kuparinen

Koostumus: kiinteä ja suolainen.

Osterinliha on kermanväristä, reunoiltaan läpikuultavaa ja harmaata.

Pyydetyt ja puhdistetut osterit myydään elävinä kuoressaan vähittäismyymälöihin tai toimitetaan ravintoloihin Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai viedään ulkomaille. Elävien tuotteiden myyntiaika on noin 5 päivää.

3.3   Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet):

3.4   Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet):

3.5   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella:

Ostereita kasvatetaan ja pyydetään määritellyllä alueella vain 1. lokakuuta ja 31. maaliskuuta välisenä aikana. Keruussa käytetään perinteisiä moottorittomia aluksia.

3.6   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt:

3.7   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt:

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus:

Fal Oysterin tuotantoalue sijaitsee Truro Portin kalastusalueella. Sen rajat on määritelty osterinpyyntiä koskevassa määräyksessä (vuodelta 1936, muutettu vuonna 1975): se käsittää kaikki ne Truron ja Falmouthin satamien alueet ja Truro-, Fal- ja Tresillianjokien uomat, jotka muodostavat yhteensä 2 721 aarin (1,101 hehtaarin) suuruisen alueen.

Alue sijaitsee Trefusis Pointin ja St Mawes Castlen välisen linjan pohjoispuolelta kohtaan, jossa tavanomaisen vuoroveden laskuvesi on keskimääräisellä korkeudella. Pyyntialueen reuna on laskuveden keskikorkeuden kohdalla eli rannikolla, lukuun ottamatta valkamien suita, jotka muodostavat alueen ylärajat Mylorissa, St Justissa ja Malpasissa.

Määritelty alue on ainoa kotoperäisen osterin pyynnille laissa määritelty alue Lounais-Englannissa.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen:

5.1   Maantieteellisen alueen erityisyys:

Fal on luonnollinen ja luonnonmukainen pyyntialue; ostereita ei viljellä eikä jalosteta. Osteriesiintymille tehdään vähäinen määrä hoitotöitä, kun ravintoalustaa hajotetaan haraamalla pyynnin yhteydessä. Näin pyyntialue pysyy hyvässä kunnossa, ja kun osteriesiintymiä silloin tällöin harataan myös keräämättä ostereita, esiintymien laatu ja nuorten osterien kiinnittyminen paranevat.

Falin alueen jokiin valuu laaksojen jyrkiltä rinteiltä paljon mineraaleja ja eliöitä. Jokisuualue on syvä, ja vesi kiertää ja vaihtuu jokaisen vuoroveden myötä. Tässä ainutlaatuisessa ympäristössä syntyy planktonia ostereiden ravinnoksi.

Lisäksi Cornwallin kaivokset ovat kaikki ”märkiä” kaivoksia, joista on pumpattava vettä tai joista vesi poistuu luonnollisesti Carnonin laaksoon, joka johtaa Faljoen suulle ja valuma-alueelle. Vedessä on paljon alueelle ominaisia mineraaleja. Niistä erityisesti kupari ja sinkki antavat Fal Oyster -ostereille metallisen maun. Sen vuoksi Fal Oysterin aistinvaraiset ominaisuudet poikkeavat muiden alueen osterien ominaisuuksista.

Pyyntialueen ja tuotteen välinen läheinen yhteys käy ilmi rekistereistä, joissa kuvataan Fal Oysterin keruuta, kasvatusta ja kaupan pitämistä. Toimet tapahtuvat Faljoessa ja lähijoissa sekä niiden ympäristössä. Historiallisissa rekistereissä kuvataan purje- ja soutuveneitä, jotka pyytävät ostereita haraamalla. Kuvaukset ovat hyvin samanlaiset kuin nykyiset menetelmät ja laitteet. Aiemmista ja nykyisistä pyyntimenetelmistä, joita ei käytetä missään muualla, on useita merkintöjä.

Historiallisten ja perinteisten menetelmien mukaisesti haraa vedetään purje- tai soutuveneillä eli ostereiden keruussa ei käytetä moottorivoimaa. Tähän vanhaan perinteiseen menetelmään liittyvä osaaminen ja välineistö on siirtynyt kalastajien keskuudessa sukupolvelta toiselle. Veneitä tiedetään periytyneen sukupolvilta toisille, ja jotkin niistä ovat yli satavuotiaita. Periytyneeseen osaamiseen kuuluu muun muassa taito paikallistaa osterit, käsitellä saaliita huolellisesti ja valita harattavat osteriesiintymät vuoroveden ja tuulen mukaan.

Historiallisissa kirjoituksissa mainitaan koko 1800-luvun ajan Falmouthin sataman alueella harjoitettava osterikauppa, johon sisältyy osterien pyynti, kasvatus, lajittelu ja myynti.

1900-luvulla annettiin lainsäädäntöä, jolla rajoitettiin kalastusmenetelmien käyttöä niin, että ainoastaan perinteiset tekniikat purje- ja soutuveneineen olivat sallittuja. Tavoitteena oli suojella osterinpyyntiä pitkällä aikavälillä. 1980-luvulla satakunta alusta käsittävä laivasto kutistui dramaattisesti, kun ostereihin iskenyt tauti karsi kantoja ja teki osterinpyynnistä tappiollista. Osterit ovat toipuneet taudista hitaasti, ja alusten määrä on vähitellen kasvanut. Kalastuksen hoitoa varten on perustettu Oyster Fishery Management Group, joka kokoaa yhteen kalastajia, jalostajia ja sääntelyviranomaisia.

5.2   Tuotteen erityisyys:

Fal Oysterin ominaispiirteet liittyvät määriteltyyn alueeseen, koska pyyntimenetelmä on perinteinen, paikallinen ja ainutlaatuinen. Pyynnissä käytetään haroja, joita purje- ja soutuveneet vetävät pohjaa pitkin. Harat ja alukset ovat tyyliltään perinteisiä, ja niiden kuvauksia on jo vuodelta 1750.

Osterinliha on kiinteää, silkkistä ja sileäpintaista. Se on kermanväristä, reunoiltaan läpikuultavaa ja harmaata. Maku on suolainen ja makea, ja siinä on makuvivahteita melonista, lehtisalaatista ja kurkusta. Jälkimaku on viipyilevä ja metallinen eli hennon tinainen ja kuparinen.

5.3   Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM):

Osterin maku riippuu sen kasvuympäristöstä. Falin pyyntialueelle valuu laaksojen jyrkiltä rinteiltä paljon mineraaleja ja eliöitä. Koska Faljoen suussa vesi pääsee kiertämään ja vaihtumaan jokaisen vuoroveden myötä, vesi on ainutlaatuinen sekoitus suolaista merivettä ja makeaa jokivettä. Tällaisessa ympäristössä syntyy planktonia, jota osterit käyttävät ravinnokseen. Siitä Fal Oyster saa muiden alueiden lajeista poikkeavan laatunsa eli se on niitä suolaisempi, metallisempi, kermaisempi ja makeampi.

Fal Oysterin ominaispiirteet liittyvät määriteltyyn alueeseen, koska pyyntimenetelmä on perinteinen, paikallinen ja ainutlaatuinen ja osaaminen on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Periytyneeseen osaamiseen kuuluu muun muassa taito paikallistaa osterit, käsitellä saaliita huolellisesti ja valita harattavat osteriesiintymät vuoroveden ja tuulen mukaan.

Fal Oysterin nimen käyttö ja hienostuneeseen makuun ja laatuun liittyvä maine ovat kasvaneet Oyster Fishery Management Group -ryhmään kuuluvien jalostajien ja jäsenten ahkeran työn tuloksena. Kaikki jäsenet käyttävät nimeä ”Fal Oyster” ja tarjoavat korkealaatuista tuotetta tukkukaupan kautta ja siitä eteenpäin. Tuotteet ovat hyvin kysyttyjä ravintola-alalla sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että sen ulkopuolella.

Vuodesta 1996 lähtien on järjestetty Fal Oyster -festivaaleja, joilla juhlistetaan osterinpyyntikauden avajaisia, Cornwallin merenelävien monipuolisuutta ja laatua sekä erityisesti yhtä vielä käytössä olevista perinteisistä osterinpyyntimenetelmistä eli purje- ja soutuveneillä tehtävää haraamista.

Kuuluisa keittiömestari Rick Stein on festivaalin suojelija, ja hän on avannut Falmouthiin ravintolan, jossa on ”mereneläväbaari” Fal Oysterin kunniaksi. Fal Oyster on mainittu myös elokuvissa, keittokirjoissa ja ruokatoimittajien kirjoituksissa.

Fal Oyster -osteri on hyväksytty Slow Food -liikkeen ylläpitämään Ark of Taste -katalogiin, jossa sen todetaan olevan peräisin yhdestä harvoista jäljellä olevista kotoperäisistä osterikannoista Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Eritelmän julkaisutiedot:

(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

http://archive.defra.gov.uk/foodfarm/food/industry/regional/foodname/products/documents/fal-oyster-pdo-120912.pdf


(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.


Top