3.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 99/7

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston,

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian ”Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa” ja 11.–12. joulukuuta 2008 pidetyn Eurooppa-neuvoston hyväksymän selvityksen Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta ”Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa”,

—

ottaa huomioon 25.–26. maaliskuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategian,

—

ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (YTPP),

—

ottaa huomioon päätelmät Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (ETPP) sekä julkilausuman ”Kymmenen vuotta ETPP:tä – Haasteet ja mahdollisuudet”, jotka neuvosto hyväksyi 17. marraskuuta 2009,

—

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2008 antaman julkilausuman Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisesta ja neuvoston 11. joulukuuta 2008 antaman julkilausuman voimavarojen kehittämisestä,

—

ottaa huomioon Santa Maria de Feiran Eurooppa-neuvoston 20. kesäkuuta 2000 ja Göteborgin Eurooppa-neuvoston 16. kesäkuuta 2001 hyväksymät puheenjohtajan päätelmät, niin ikään Göteborgin Eurooppa-neuvoston 16. kesäkuuta 2001 hyväksymän EU:n ohjelman väkivaltaisten konfliktien estämiseksi, Eurooppa-neuvoston 17. joulukuuta 2004 hyväksymän siviilikriisinhallinnan yleistavoitteen 2008 ja neuvoston 19. marraskuuta 2007 hyväksymän siviilikriisinhallinnan yleistavoitteen 2010,

—

ottaa huomioon Helsingin Eurooppa-neuvoston 11. joulukuuta 1999 hyväksymät puheenjohtajan päätelmät (yleistavoite 2003) ja neuvoston 17. toukokuuta 2004 hyväksymän yleistavoitteen 2010,

—

ottaa huomioon neuvoston 30. marraskuuta 2009 esittämät päätelmät kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parantamisesta Euroopan unionissa sekä kemiallista, biologista, säteily- ja ydinturvallisuutta koskevan EU:n toimintaohjelman hyväksymisestä,

—

ottaa huomioon 3. joulukuuta 2008 annetun neuvoston asiakirjan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1820 vahvistetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanosta sekä 14. syyskuuta 2006 annetun neuvoston asiakirjan ihmisoikeuksien valtavirtaistamisesta ETPP:ssä,

—

ottaa huomioon Haitin äskettäisestä maanjäristyksestä 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman (1), jossa parlamentti kehottaa perustamaan Euroopan pelastuspalvelujoukot,

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (2),

—

ottaa huomioon neuvoston 26. heinäkuuta 2010 tekemän päätöksen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (3),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0308/2010),

1.

muistuttaa, että EU on sitoutunut laatimaan ja noudattamaan yhteisiä toimintalinjoja ja toimenpiteitä rauhan ylläpitämiseksi, konfliktien ehkäisemiseksi, konfliktien jälkeiseksi ennallistamiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti sekä demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden lujittamiseen ja tukemiseen sekä väestön avustamiseen luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä;

2.

huomauttaa, että kansainvälinen ja ulkoinen turvallisuus ovat yhä tiiviimmin sidoksissa toisiinsa ja että kehittämällä kriisinhallinta-, konfliktien estämis- ja rauhanrakentamispolitiikkaansa edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti EU auttaa takaamaan myös omien kansalaistensa turvallisuuden;

3.

korostaa, että EU antaa – etupäässä keskeisiä arvojaan ja periaatteitaan heijastavan siviilikriisinhallintansa kautta – huomattavan panoksen maailman turvallisuustilanteeseen;

4.

korostaa, että käsiteltäessä nykypäivän kriisejä ja turvallisuusuhkia, luonnonkatastrofit mukaan luettuina, on usein käytettävä sekä siviili- että sotilasvalmiuksia, ja niiden välistä koordinointia on tiivistettävä; muistuttaa, että EU:n laaja-alaisen toimintatavan ja sen yhdistettyjen sotilas- ja siviilikriisinhallintavalmiuksien kehittäminen ovat olleet YTPP:lle tunnusomaisia piirteitä ja edustavat sen tärkeintä lisäarvoa; muistuttaa samalla, ettei YTPP ole ainoa käytettävissä oleva väline ja että YTPP-tehtäviä on käytettävä osana laajempaa EU:n strategiaa;

5.

muistuttaa, että turvallisuudesta ja puolustuksesta olisi laadittava EU:n valkoinen kirja, joka perustuisi valtioiden yhteisten kriteerien ja yhteisen aikataulun mukaisesti laatimille järjestelmällisille ja perusteellisille turvallisuus- ja puolustuskatsauksille ja jossa määritettäisiin unionin turvallisuutta ja puolustusta koskevat tavoitteet, edut ja tarpeet selkeämmin suhteessa käytettävissä oleviin välineisiin ja voimavaroihin; painottaa, että valkoisessa kirjassa olisi myös määriteltävä aloja, joilla laajempi siviili- ja sotilasyhteistyö olisi suotavaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä ehtoja, joiden mukaan olisi toimittava; katsoo, että EU:n valkoisessa kirjassa olisi määriteltävä selkeästi mahdollisuudet resurssien jakamiseen EU:n tasolla sekä kansallinen erikoistuminen ja valmiuksien yhtenäistäminen laajojen mittakaavaetujen saavuttamiseksi;

6.

painottaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisella olisi edistettävä aidosti eurooppalaisen toimintatavan kehittämistä kansainvälisessä siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa, konfliktinehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa ja luotava EU:lle riittävät rakenteet, henkilöstö ja rahoitus, joiden avulla se voi huolehtia maailmanlaajuisista velvoitteistaan YK:n peruskirjan mukaisesti;

7.

kannattaa täysin YTPP-rakenteiden ja kriisinhallinta- ja suunnittelulinjan, siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran, EU:n sotilashenkilöstön ja tilannekeskuksen siirtämistä Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisuuteen ja komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan suoraan toimivaltaan ja vastuualueeseen; muistuttaa varapuheenjohtajan / korkean edustajan sitoumuksesta varmistaa, että ne toimivat tiiviissä yhteistyössä ja luovat synergiaa ulkosuhdehallintoon siirrettyjen niiden asianomaisten komission yksiköiden kanssa, jotka vastaavat kriisinhallintatoimien, konfliktien ehkäisyn ja rauhanrakentamisen suunnittelusta ja ohjelmoinnista; muistuttaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa sen varmistamisesta, että nämä yksiköt toimivat tasa-arvoisina YTPP:n rakenteiden kanssa; korostaa, että mikään YTPP:n rakenteiden harjoittama virallinen tai epävirallinen vakausvälineillä rahoitettujen toimien suunnittelun ja ohjelmoinnin valvonta ei ole hyväksyttävää, ja vaatii, ettei siirrettyjä komission rakenteita saa purkaa;

8.

kannustaa EU:n kattavan menettelyn kehittämiseksi myös tiivistä koordinointia Euroopan ulkosuhdehallinnon ja kaikkien komissioon jäävien asianomaisten yksiköiden välillä, mikä koskee erityisesti yksiköitä, jotka käsittelevät kehitysyhteistyötä, humanitaarista apua, pelastuspalvelua ja kansanterveyttä; korostaa tarvetta saada aikaan suorat yhteydet Euroopan ulkosuhdehallinnon ja YTPP:n virastojen välillä, mikä koskee Euroopan puolustusvirastoa, Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitosta, Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemiaa ja EU:n satelliittikeskusta;

9.

kiinnittää huomiota komission valvonta- ja tiedotuskeskukseen (MIC), joka tukee hätäavun koordinointia pelastuspalvelumekanismin alaisuudessa, ja korostaa että varapuheenjohtajan / korkean edustajan on komission varapuheenjohtajan ominaisuudessa varmistettava tiivis yhteistyö keskuksen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon välillä; kehottaa tehostamaan sotilasvarojen, erityisesti ilmakuljetusvalmiuksien, koordinointia ja entistä nopeampaa käyttöä katastrofiapua myönnettäessä Haitissa saatujen kokemusten perusteella muistaen kuitenkin että katastrofiapu on ensisijaisesti siviiliapua; kehottaa jälleen parantamaan pelastuspalvelumekanismia entisestään ja perustamaan jäsenvaltioiden varoista koostuvan vapaaehtoisen rahaston, jota voidaan käyttää välittömästi katastrofien yhteydessä toteutettaviin toimiin; ehdottaa, että näitä varoja koordinoitaisiin ja käytettäisiin EU:n pelastuspalvelun alaisuudessa EU:n toimien näkyvyyden parantamiseksi; muistuttaa samalla jäsenvaltioiden omasta vastuusta pelastuspalvelu- ja kriisinhallintatehtävissä;

10.

kannattaa myös jäsenvaltioiden humanitaaristen järjestöjen ja ECHO:n välisen koordinoinnin parantamista luonnonkatastrofien ja muiden hätätilojen jälkeisissä avustusoperaatioissa;

11.

kehottaa neuvostoa tekemään pikaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun keskinäisen avunantolausekkeen sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklassa tarkoitetun yhteisvastuulausekkeen voimaan saattamiseksi tarvittavat päätökset, joiden olisi heijastettava EU:n laaja-alaista toimintatapaa ja perustuttava siviili- ja sotilasresursseihin;

12.

muistuttaa komission ja kansalaisjärjestöjen välisen rauhankumppanuuden onnistuneesta kehittämisestä sekä siitä, että hallituksista riippumattomien järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja tulevan Euroopan ulkosuhdehallinnon välinen hyvä yhteistyö on erittäin tärkeää; kehottaa komissiota kehittämään edelleen yhteistyöpuitteita kansalaisjärjestöjen kanssa ja edistämään valtiosta riippumattomien toimijoiden käyttämistä unionin konfliktinesto- ja konfliktinhallintatoimissa ja ottamaan ne mukaan EU:n koulutustoimintaan;

13.

katsoo, että poliittisesta ja strategisesta näkökulmasta siviili- ja sotilasosa-alueiden yhdistäminen kriisinhallinta- ja suunnittelulinjaan on askel oikeaan suuntaan; korostaa kuitenkin tarvetta saada aikaan asianmukainen tasapaino strategisen siviili- ja sotilaallisen suunnittelun välillä sekä numeroiden valossa että hierarkkisesti, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti käytettävissä olevaa synergia; korostaa samalla tarvetta ottaa täysin huomioon siviili- ja sotilaallisten roolien väliset erot ja niiden erilaiset tavoitteet; katsoo, että on varmistettava, että kuhunkin operaatioon varataan asianmukaisesti koottu henkilöstö tapauskohtaisesti;

14.

kehottaa erityisesti varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa puuttumaan henkilöstöpulaan, joka koskee siviilioperaatioiden suunnittelun ja siviilivalmiuksien kehittämisen alan asiantuntijoita, ja varmistamaan, että kriisinhallinta- ja suunnittelulinjaan sisältyy riittävä määrä asiantuntijoita kaikista tärkeimmistä siviilivalmiuksien osa-alueista eli poliisista, oikeuslaitoksesta, siviilihallinnosta, pelastuspalveluista ja seurannasta sekä ihmisoikeuksien alalta;

15.

korostaa, että rutiinivaiheissa kaikilla EU:n toimijoilla (EUH:n lisäksi komission asianomaisilla yksiköillä eli kehitysyhteistyön pääosastolla, ECHO:lla, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla, kunkin kriisinarviointivalmiuksien pohjalta) olisi oltava yhteinen käsitys tilanteesta, minkä olisi heijastuttava kaikissa EU:n alueellisissa tai maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa; korostaa, että uudelleen järjestetyillä EU:n lähetystöillä on keskeinen tehtävä tässä prosessissa;

16.

kehottaa parantamaan kriisialueilla olevien EU:n valtuuskuntien johtajien ja/tai erityislähettiläiden roolia siviili- ja sotilasyhteistyön koordinoinnissa, jotta varmistetaan lisäksi kohteissa tapahtuva tiukempi poliittinen valvonta;

17.

kehottaa vahvistamaan huomattavasti siviilialan suunnitteluvalmiuksia operatiivisen suunnittelun tasolla, jotta ne saadaan vastaamaan YTPP-siviilioperaatioiden tavoitteita, lujittamaan siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaraa henkilöstön osalta sekä jakamaan paremmin strategisen ja operatiivisen tason tehtävät; korostaa, että tämän tehtävänjaon olisi perustuttava tasapainoiseen ja kattavaan henkilöstöstrategiaan; katsoo, että siviilioperaation komentajan velvollisuuksien luonteen vuoksi tämä virka on asetettava asianmukaiselle (eli korkeammalle) tasolle Euroopan ulkosuhdehallinnon hierarkiassa;

18.

toistaa kehotuksensa perustaa pysyvä EU:n operatiivinen esikunta, joka vastaa EU:n sotilasoperaatioiden suunnittelusta ja johtamisesta ja jolla korvataan nykyinen järjestelmä, jossa käytetään yhtä olemassa olevista seitsemästä esikunnasta tapauskohtaisesti; korostaa, että tällainen järjestely takaisi yhdenmukaisen komentoketjun ja lisäisi huomattavasti EU:n valmiuksia reagoida kriiseihin nopeasti ja johdonmukaisesti (erityisesti tehostamalla EU:n institutionaalista muistia) sekä vähentäisi kustannuksia;

19.

katsoo, että operatiivinen esikunta olisi sijoitettava siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran yhteyteen, jotta maksimoidaan siviili- ja sotilaskoordinoinnista saatava hyöty, mukaan lukien tiettyjen toimintojen yhdistäminen, ja edistetään tehokkaammin parhaiden käytänteiden jakamista EU:n suunnittelijoiden kesken; ehdottaa myös, että operatiivinen esikunta ja siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara voitaisiin yhdistää yhdeksi EU:n kriisinhallintaesikunnaksi, joka vastaisi operatiivisesta suunnittelusta ja johtaisi kaikkia EU:n siviilioperaatioita, sotilasoperaatioita ja turvallisuusalan uudistamistehtäviä;

20.

painottaa kuitenkin, että on kiinnitettävä riittävästi huomiota siviili- ja sotilasalan suunnittelueroihin ja säilytettävä erilliset komentoketjut siten, että siviilioperaatioiden komentaja ja sotilasoperaatioiden komentaja säilyttävät oman toimivaltansa ja heidät sijoitetaan Euroopan ulkosuhdehallinnossa hierarkkisesti samalle tasolle;

21.

huomauttaa, että jäsenvaltiot ovat useaan eri otteeseen sitoutuneet kehittämään sekä sotilaallisia että siviilikriisinhallintavalmiuksia, mikä alkoi Helsingin ja Santa Maria de Feiran Eurooppa-neuvostoista ja ulottuu voimavarojen kehittämisestä joulukuussa 2008 annettuun julistukseen saakka; kehottaa jäsenvaltioita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että nämä sitoumukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön, jotta nykyisten operatiivisten valmiuksien ja asetettujen poliittisten tavoitteiden väliset silmäänpistävät erot voidaan poistaa;

22.

kehottaa jäsenvaltioita keskittymään osana yleistavoitteen 2010 seurantaa valmiuksien konkreettiseen luomiseen sekä siviili- ja sotilasalojen mahdollisesti tuottamaan synergiaan erityisesti jo yksilöidyillä aloilla, jotta saavutetaan todellista edistymistä mahdollisimman pian; korostaa, että kapasiteetin kehittämisessä on otettava huomioon YTPP-tehtävien erityisvaatimukset; suhtautuu myönteisesti sotilasvalmiuksien kattavaan voimavarojen kehittämisprosessiin Euroopan puolustusviraston puitteissa; kehottaa jatkamaan keskustelua siitä, miten näiden kahden kapasiteetin kehittämisprosessin välille voidaan luoda yhteyksiä siviili- ja sotilasalan yleistavoitteiden yhteydessä;

23.

on tyytyväinen edellisten puheenjohtajavaltioiden ja nykyisen puheenjohtajavaltion pyrkimyksiin aloittaa prosessi 42 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön luonteen ja soveltamisalan selkeyttämiseksi; kehottaa neuvostoa pyrkimään nopeasti selkeään yhteisymmärrykseen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä ja ottamaan siinä huomioon EU:n laaja-alaisen toimintatavan ja esittämään konkreettisia aloitteita, kuinka käynnistää pysyvä rakenteellinen yhteistyö nykyisen talouskriisin ja jäsenvaltioiden kansallisten puolustusmäärärahojen leikkausten puitteissa;

24.

kehottaa jäsenvaltioita poliittiset sitoumukset huomioon ottaen käsittelemään kiireellisesti YTPP-operaatioissa ja erityisesti EULEX- ja EUPOL Afganistan -operaatioissa vallitsevaa kroonista siviilihenkilöstön pulaa tehostamalla etenkin toimia sellaisten kansallisten strategioiden laatimiseksi, joilla helpotetaan operaatioiden siviilihenkilöstön siirtämistä; vaatii, että osana näitä strategioita toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, kuten sisä- ja oikeusministeriöiden, olisi tiiviissä yhteistyössä puolustusministerien kanssa kehitettävä jäsennellympi toimintatapa, jolla laaditaan asianmukaiset ehdot siviilihenkilöstön osallistumiselle YTPP-operaatioihin erityisesti, kun on kyse urakehityksestä ja palkkauksesta;

25.

kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita varmistamaan erityisesti, että osallistuminen YTPP-operaatioihin katsotaan tärkeäksi uraa edistäväksi seikaksi poliisi- ja oikeuslaitoksissa ja että yksiköt, jotka siirtävät siviilejä näihin operaatioihin, saavat asianmukaisen korvauksen tilapäisestä henkilöstövajauksestaan; katsoo, että neuvoston olisi varmistettava, että YTPP-operaatioiden henkilöstön päivärahat mukautetaan kyseisen operaation olosuhteisiin;

26.

toistaa, että on noudatettava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325, jossa edellytetään, että kaikkien tehtävien henkilöstö- ja koulutuspolitiikka perustuu tasaiseen sukupuolijakaumaan ja että kaikessa toiminnassa painotetaan sukupuolinäkökohtaa; painottaa, että riittävä määrä naisia siviili- tai sotilasoperaatioissa on tärkeä edellytys niiden menestykselle, oli kyse sitten rauhanturvaamis- tai katastrofiapuoperaatioista tai diplomaattisista tehtävistä, sillä näin varmistetaan, että naisten tarpeisiin, oikeuksiin ja etuihin tartutaan asianmukaisesti ja taataan naisten osallistuminen toimintaan ja operaation tavoitteisiin; muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset toimintasuunnitelmat, joilla varmistetaan, että ne noudattavat päätöslauselmaa 1325;

27.

korostaa, että on tarjottava asianmukaista toimintaan valmistelevaa koulutusta, johon voisi sisältyä siviilihenkilöstön osallistuminen sotilasharjoituksiin ja hätäharjoituksiin, ja sotilashenkilöstön osallistuminen siviilikoulutukseen ja/tai -harjoituksiin; suosittelee painokkaasti, että jäsenvaltiot ylläpitävät rekistereitä siirrettävästä henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valmiudet, ja erityisesti sellaisesta henkilöstöstä, joka on saanut koulutusta yhdessä asevoimien kanssa toteutettavia operaatioita varten; panee tyytyväisenä merkille tiettyjen jäsenvaltioiden käytännön nimetä erikseen virasto, joka vastaa keskitetysti siirrettävän siviilihenkilöstön palkkaamisesta ja koulutuksesta;

28.

kannattaa neuvoston kehittämää Goalkeeper-ohjelmistoympäristöä, jonka avulla helpotetaan henkilöstön palkkaamista ja koulutusta siviilioperaatioita varten;

29.

muistuttaa komission rahoittamasta Euroopan koulutusryhmästä ja korostaa, että yksi sen yhteydessä saaduista opeista on se, että sijoitukset koulutukseen on yhdistettävä todellisiin toimiin; panee tyytyväisenä merkille, että komissio haluaa varmistaa, että tulevan vakautusvälineestä rahoitetun siviilikoulutushankkeen kohderyhmänä ovat asiantuntijat, jotka on jo yksilöity tulevaa operaatioihin siirtämistä varten;

30.

painottaa neuvoston vuonna 2008 antamien suositusten mukaisesti, että Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian (ETPA) asemaa olisi vahvistettava tehokkaan kriisinhallinnan valmiuksien parantamisessa ja koulutuksessa Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen myötä; kehottaa neuvostoa kehittämään ETPA:n koulutus- ja henkilöstövalmiuksia esimerkiksi tarjoamalla sille pysyvän toimipaikan, jotta taataan strategisen, operationaalisen ja taktisen tason kestävä ja tehokas koulutus jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten siviili- ja sotilashenkilöstölle; kehottaa luomaan stipendijärjestelmän vastavalmistuneille nuorille, jotka haluavat erikoistua tarvittaville aloille;

31.

kehottaa valmisteleviin toimiin, jotta voidaan kehittää ja tarjota sovittelua ja vuoropuhelua koskevaa koulutusta Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen yhteydessä niin, että noudatetaan neuvoston vuonna 2009 hyväksymää mallia EU:n sovittelu- ja vuoropuhelukapasiteetin vahvistamisesta;

32.

kannustaa tehostamaan ponnisteluja siviilioperaatioiden rahoituksen nopeuttamiseksi sekä päätöksentekomenettelyjen ja täytäntöönpanojärjestelyjen yksinkertaistamiseksi; korostaa, että komission asianomaisten yksiköiden on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja yhtäläisessä asemassa Euroopan ulkosuhdehallinnon kriisinhallintarakenteiden kanssa, jotta saadaan nopeasti rahoitusta siviilioperaatioiden käynnistämiseen; kehottaa perustamaan avoimuuden ja luotettavuuden vuoksi budjettikohdan kullekin YTPP-operaatiolle;

33.

kehottaa neuvostoa päättämään pikaisesti käynnistysrahaston perustamisesta SEU:n 41 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa antamaan parlamentille säännöllisiä tilannetiedotuksia, kun rahasto on perustettu;

34.

panee tyytyväisenä merkille käsitteen yhdistetyt poliisiyksiköt eli vahvat, nopeasti siirrettävät, joustavat ja yhteentoimivat joukot, jotka voivat huolehtia voimaansaattamistehtävistä ja jotka voidaan tietyissä tilanteissa myös siirtää osaksi sotilasoperaatiota sotilasjohdon alaisuudessa; toteaa, että tätä käsitettä on sovellettu menestyksellisesti Bosnia ja Hertsegovinan EUFOR Althea -operaatiossa ja Kosovon EULEX-operaatiossa; korostaa, että tällaiset yksiköt ovat tarpeen, koska ne soveltuvat erityisen hyvin epävakaisiin tilanteisiin puuttumiseen etenkin silloin, kun siirrytään sotilasjohdosta siviilijohtoon; suosittelee, että jäsenvaltiot investoivat tällaisten valmiuksien kehittämiseen;

35.

kannattaa tässä yhteydessä täysin Euroopan santarmijoukkoja, jotka voidaan sijoittaa sotilas- tai siviilijohdon alaisuuteen ja antavat valmiudet siirrettäviä poliisioperaatioita varten ja soveltuvat näin ollen erittäin hyvin erilaisiin tosiasiallisiin kriisinhallintaoperaatioihin, kuten katastrofien jälkeisiin vakautustehtäviin; kehottaa kaikkia sotilaallisia poliisijoukkoja ylläpitäviä jäsenvaltioita liittymään tähän aloitteeseen;

36.

panee tyytyväisenä merkille nopeisiin arviointivalmiuksiin tähtäävän siviilivalmiusryhmän (SVR) asiantuntijajoukon kehittämisessä saavutetun edistyksen, mutta painottaa, että näitä luetteloja on pidennettävä entisestään; korostaa varhaisvaiheen arvioinnin ja tiedonhankintavalmiuksien merkitystä varmistettaessa, että EU reagoi kriiseihin hyödyntäen parhaiten soveltuvia käytettävissä olevia välineitä;

37.

korostaa, että EU:n on voitava kriisin sattuessa ottaa käyttöön sen ensimmäisten tuntien aikana monialaisia tiimejä, jotka koostuisivat EUH:n ja komission siviili- ja sotilashenkilöstöstä ja siviili- ja sotilasasiantuntijoista;

38.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, neuvostoa ja komissiota esittämään yhteisen kannan uusista YTPP-operaatioista SEU:n 43 artiklan mukaisesti sekä siitä, kuinka niitä käsitellään vakiintuneen siviili- ja sotilasyhteistyön puitteissa; kannustaa tässä yhteydessä niitä nopeuttamaan turvallisuusalan uudistamisen asiantuntijareservin keräämistä EU:n valmiuksien lisäämiseksi tällä alalla;

39.

kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisimman hyvin nykyisiä välineitä ja perustamaan vaikutustenarviointimekanismeja ennen kuin ne asettavat uusia kunnianhimoisia tavoitteita;

40.

on vakuuttunut, että EU:n taistelujoukot ovat kriisinhallintaoperaatioihin soveltuva väline; toistaa kehotuksensa neuvostolle lisätä näiden joukkojen käytettävyyttä ja joustavuutta; kehottaa myös parantamaan niiden käytettävyyttä humanitaarisiin siviili- ja sotilasavustusoperaatioihin noudattaen tarkistettuja Oslon suuntaviivoja sotilaallisten ja siviilipuolustusvoimavarojen käytöstä katastrofiavussa;

41.

kehottaa jäsenvaltioita pääsemään sopimukseen taistelujoukkojen käyttöön liittyvien yhteisten kustannusten (Athene-järjestelmän kautta rahoitettujen kustannusten) käsitteen laajentamisesta tai jäsenvaltioiden toteuttamien kriisinhallintaoperaatioiden kokonaiskustannusten yhteisestä rahoituksesta; katsoo, että tällainen sopimus on tarpeen, jotta joukkojen käytöstä tulee poliittisesti ja taloudellisesti hyväksyttävää ja varmistetaan, että valmiustilassa oleville jäsenvaltioille ei aiheudu kohtuutonta taakkaa vaikeassa talousarviotilanteessa; muistuttaa tässä yhteydessä, että marraskuussa 2009 neuvosto pyysi neuvoston pääsihteeristöä kehittämään sotilasoperaatioiden rahoittamisesta ideoita keskusteltavaksi korkealla tasolla vuonna 2010, mutta toistaiseksi edistystä ei ole tapahtunut;

42.

kehottaa jäsenvaltioita suhtautumaan taistelujoukkoihin pitkän aikavälin kumppanuuksina eikä hajottamaan niitä valmiusjakson päätyttyä, jotta niiden luomiseen käytettyjä voimavaroja ei menetetä; kehottaa kouluttamaan joukot siten, että niitä voidaan käyttää myös siviilijoukkojen rinnalla; ehdottaa, että niihin voisi jopa sisällyttää niiden perustamisesta lähtien siviiliyksiköitä tai asiantuntijoita, etenkin yhdistettyjä poliisijoukkoja;

43.

kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuutta kehittää YTPP-siviilitehtäviä ja -sotilasoperaatioita varten kaksikäyttöisiä valmiuksia, erityisesti kuljetusvalmiuksia, ja varmistamaan yhteentoimivuuden koulutuksessa sekä käytännössä siten, että hyödynnetään tähänastista paremmin nykyisiä menettelyjä ja valmiuksia ja liitetään tarvittaessa toisiinsa siviili- ja sotilasvalmiuksien kehittämisprosessit;

44.

korostaa, että EU:n sotilas- ja siviilihenkilöstö toimii tulevaisuudessa yhä useammin yhteistyössä ja ne kohtaavat pitkälti samoja uhkia, kuten kotitekoisia pommeja, ja tarvitsevat verrattavissa olevia valmiuksia esimerkiksi strategisten ja taktisten kuljetusten, logistisen tuen, viestintä- ja tiedonkeruu- ja arviointijärjestelmien, lääketieteellisen avun, turvallisuuden ja joukkojen suojelun, avaruusvoimavarojen hyödyntämisen ja miehittämättömien ajoneuvojen aloilla;

45.

painottaa näin ollen, että on koordinoitava ja edistettävä investointeja kaksikäyttöiseen teknologiaan ja valmiuksiin sellaisilla puolustuksen ja siviiliturvallisuuden aloilla, joilla on havaittu päällekkäisyyksiä, jotta voidaan nopeasti poistaa valmiuksien puutteet, välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä, luoda synergiaa ja edistää standardointia; muistuttaa, että Euroopan puolustusvirastolla on tässä yhteydessä keskeinen rooli tunnistettaessa kapasiteettiin liittyviä tarpeita ja esitettäessä tapoja, joilla tällaista kapasiteettia voidaan jakaa, yhdistää tai käyttää unionin jäsenvaltioissa, jotta saadaan aikaan käytettävissä oleva väline YTPP-toimien menestyksekästä ja turvallista johtamista ja toteuttamista varten;

46.

kannattaa tässä yhteydessä turvallisuus- ja puolustustutkimuksen eurooppalaisten yhteistyöpuitteiden luomista, jotta komissio voi varmistaa tutkimuksen puiteohjelmassa puolustusalan tutkimus- ja teknologiainvestointien ja siviiliturvallisuutta parantavien tutkimusinvestointien täydentävyyden ja synergian esimerkiksi tilannetietoisuuden, miehittämättömien ilma-alusten, merivalvonnan, kotitekoisten pommien torjunnan, kemiallisilta, biologisilta ja radiologisilta aineilta, ydinmateriaalilta sekä räjähteiltä (CBRNE) suojelun ja niiden havaitsemisen, viestinnän, tiedustelutietojen kokoamisen ja arvioinnin ja tiedonsiirron sekä tietoverkkoturvallisuuden aloilla;

47.

huomauttaa kuitenkin, että tässä yhteistyössä on pitäydyttävä siinä, mikä on tarpeen siviili- ja sotilasyhteistyön näkökulmasta rauhanturvaamisen, konfliktien ehkäisyn, kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisen, kriisinhallinnan ja humanitaarisen avun aloilla;

48.

panee tyytyväisenä merkille EU:n puolustusministereiden epävirallisessa kokouksessa Gentissä 23. ja 24. syyskuuta 2010 käymän avoimen keskustelun Euroopan puolustustutkimuksesta ja Euroopan puolustusviraston roolin arvioinnista SEU:n 42 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

49.

kannustaa lisätoimiin sen varmistamiseksi, että nopeita kriisinhallintatoimia, niin siviili- kuin sotilastoimia, varten tarvittavat välineet ovat helposti saatavilla; panee tyytyväisenä merkille meneillään olevan työn varastonhallintajärjestelmän perustamiseksi ETPP-siviilioperaatioita varten; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa laatimaan kattavan kustannus-hyötyanalyysin parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytämiseksi kullekin tarvittavalle välinetyypille; katsoo, että välineiden tyypistä riippuen on löydettävä EU:n varastojen, puitesopimusten ja jäsenvaltioiden omien välineiden virtuaalivarastojen sopiva yhdistelmä;

50.

panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Bosnia ja Hertsegovinaan perustetun siviilivälineiden väliaikaisen varaston, ja kehottaa luomaan pikaisesti pysyvän varaston, jotta EU:ssa voidaan paremmin valmistautua siviilikriisinhallintaan;

51.

kannustaa pyrkimään voimavarojen yhdistämiseen ja jakamiseen kustannustehokkaana tapana lisätä valmiuksia, mikä on yhä tärkeämpää tiukan budjettikurin aikoina; panee erityisen tyytyväisenä merkille toimet strategisissa ilmakuljetuksissa ilmenevien puutteiden korjaamiseksi ja erityisesti useissa jäsenvaltioissa perustetun Euroopan ilmakuljetusjohtoportaan (EATC) ja eurooppalaisen lentokuljetuskalustoaloitteen; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan puolustusviraston suosituksia ja nopeuttamaan ponnistelujaan sellaisten alojen yksilöimiseksi, joilla yhdistämis- ja jakamisperiaatteita voitaisiin soveltaa, mukaan lukien koulutus ja operaatiotuki; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ehdotusta sekä siviili- että sotilaallisissa tehtävissä käytettävien monikansallisten helikopterijoukkojen perustamisesta EATC:n puitteissa;

52.

muistuttaa, että YK:n turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä; korostaa sen vuoksi, että EU:n ja YK:n on toimittava tiiviissä yhteistyössä siviili- ja sotilaskriisinhallinnassa ja erityisesti humanitaarisissa avustusoperaatioissa, joissa YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimisto on johtavassa asemassa; kehottaa vahvistamaan tällaista yhteistyötä erityisesti sellaisissa toimintaympäristöissä, joissa yhden organisaation on määrä ottaa vastuu toiselta organisaatiolta etenkin, kun otetaan huomioon Kosovosta saadut ristiriitaiset kokemukset;

53.

vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että ne osallistuvat riittävällä tavalla ja koordinoidusti YK:n operaatioihin; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja neuvostoa tutkimaan edelleen tapoja, joilla koko EU voi osallistua tehokkaammin YK:n johtamiin operaatioihin, esimerkiksi käynnistämällä EU:n nopean toiminnan välitysoperaatioita tai sijoittamalla joukkoja operaatioalueen ulkopuolelle tai perustamalla EU:n osaston osaksi YK:n laajempaa operaatiota;

54.

kehottaa valvomaan tehokkaammin YK:n kautta annettavaa EU:n apua Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 15/2009 mukaisesti;

55.

huomauttaa, että 28 Nato-maasta 21 on EU:n jäsenvaltioita, minkä vuoksi EU:n ja Naton tiivis yhteistyö on erittäin tärkeää sotilaallisen toiminnan käytön päällekkäisyyksien välttämiseksi, kun molemmat järjestöt toimivat samoissa puitteissa; toteaa tämän ilman ennakkoluuloja päätöksenteon itsenäisyyden periaatetta kohtaan ja kunnioittaen joidenkin EU:n jäsenvaltioiden puolueetonta asemaa; toistaa, että on kiireellisesti ratkaistava EU:n ja Naton yhteistyötä haittaavat poliittiset taustaongelmat, ja kehottaa toteuttamaan Berlin Plus -järjestelyjä entistä kattavammin ja tehokkaammin, jotta EU ja Nato voivat puuttua tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin kriiseihin;

56.

korostaa, että EU:hun kuulumattomille Nato-maille ja Natoon kuulumattomille EU-maille olisi taattava sama avoimuus ja osallisuus, kun toteutetaan yhteisiä toimia, kuten painotettiin NATO 2020 -raportin (Albrightin raportti) kolmannessa luvussa;

57.

kehottaa Natoon kuuluvia jäsenvaltioita varmistamaan, että Naton uusi strateginen malli ei johda siviilitoiminnassa tarpeettomiin päällekkäisyyksiin, jotka voisivat kuormittaa jo nyt vähäisiä resursseja entisestään; on vakuuttunut siitä, että Naton pitäisi pystyä pikemminkin turvautumaan muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten EU:n ja YK:n, siviilikapasiteettiin;

58.

toistaa tukevansa EU:n ja Naton tiivistä yhteistyötä valmiuksien kehittämisessä ja Naton normien noudattamisessa niin pitkälle kuin mahdollista; kannustaa edistämään yhteistä toimintaa kuljetushelikopteripulan ratkaisemiseksi; panee tyytyväisenä merkille koordinointialoitteet, jotka koskevat EU:n ja Naton toimintaa CBRN-katastrofien ja kotitekoisten pommien torjunnassa ja lääketieteellisen avun tarjoamisessa, koska nämä kysymykset ovat tärkeitä sekä siviili- että sotilastehtävissä;

59.

painottaa, että tarvitaan EU:n ja ETYJ:n sekä EU:n ja Afrikan unionin tiiviimpää yhteistyötä niiden erityisillä toiminta-aloilla, että ennakkovaroitusjärjestelmiä on parannettava ja että on varmistettava parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto kriisinhallinnan alalla;

60.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, Naton parlamentaariselle yleiskokoukselle sekä Yhdistyneiden Kansakuntien ja Naton pääsihteereille.