23.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 343/1

1.

Komissio hyväksyi 8 päivänä kesäkuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan rikosturvallisuustilastoista (3) (jäljempänä ’ehdotus’). Ehdotus toimitettiin samana päivänä Euroopan tietosuojavaltuutetulle lausuntoa varten.

2.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että häntä on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla ja että ehdotuksen johdanto-osaan on sisällytetty viittaus tähän lausuntoon.

3.

Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää myönteisenä myös sitä, että hänelle annettiin tilaisuus esittää ehdotuksesta epäviralliset huomautuksensa.

4.

Ehdotuksen tavoitteena on toteuttaa Euroopan unionin tasolla uusi rikosturvallisuutta koskeva tutkimus (4). Siinä luodaan yhteiset puitteet vertailukelpoisten tilastojen tekemiseksi Euroopassa yhdenmukaisten tietojen keruun, kokoamisen, käsittelyn ja siirron avulla.

5.

Käsiteltävät tietoryhmät määritellään ehdotuksen liitteessä I, ja tutkimukseen sisältyy yksityiskohtaisia kysymyksiä vastaajien sosio-demografisesta taustasta, mahdollisesti koetusta seksuaalisesta ja fyysisestä väkivallasta, henkilökohtaisesta turvallisuudentunteesta sekä asenteista lainvalvontaa ja turvallisuuteen liittyviä varotoimia kohtaan.

6.

Ehdotuksessa säädetään salassapidettävien tietojen toimittamisesta jäsenvaltioilta komissiolle (Eurostatille) sekä tietojen levittämisestä ja niiden käyttöoikeudesta tieteellisiin tarkoituksiin. Tietojen koodausjärjestelmään ja mikrotason tietojen vaihtamiseen liittyvät käytännön järjestelyt määritellään myöhemmin täytäntöönpanosäädöksillä.

7.

Tässä lausunnossa keskitytään niihin ehdotuksen kohtiin, jotka liittyvät henkilötietojen käsittelyyn. Lausunto perustuu Euroopan tietosuojavaltuutetun kahteen aiempaan lausuntoon. Näistä toinen koskee asetusta (EY) N:o 223/2009 (5), joka luo viitekehyksen Euroopan tilastojen tuottamiselle, ja toinen työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista tilastoista annettua asetusta (EY) N:o 1338/2008 (6).

8.

Lausunnossa viitataan myös parhaillaan tarkistettavaan asetukseen (EY) N:o 831/2002 (7) tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen käyttöoikeudesta. Euroopan tietosuojavaltuutettu toivoo, että häneltä pyydettäisiin siitä lausuntoa. Tässä lausunnossa esitetyt viittaukset asetukseen (EY) N:o 831/2002 eivät estä Euroopan tietosuojavaltuutettua antamasta tarkistuksen yhteydessä muita neuvoja.

9.

Kuten Euroopan tietosuojavaltuutettu on aiemminkin todennut (8), hän on selvillä tilastotietojen kehittämisen, tuotannon ja levittämisen hyödyllisyydestä. Tietosuojavaltuutettu on kuitenkin huolissaan rekisteröityjen tunnistamisen riskistä sekä arkaluonteisten tietojen, kuten terveyteen, sukupuolielämään ja rikoksiin liittyvien tietojen käsittelystä tilastotyön yhteydessä.

10.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että ehdotuksen johdanto-osan kuudenteen ja seitsemänteen perustelukappaleeseen on sisällytetty viittauksia yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojeluun henkilötietojen käsittelyssä. Hän pitää kuitenkin valitettavana sitä, ettei ehdotukseen liitetyssä vaikutusten arvioinnissa ole lainkaan käsitelty ehdotuksen mahdollisia vaikutuksia yksityisyyteen ja tietosuojaan.

11.

Tässä lausunnossa käsitellään mahdollisuuksia tunnistaa rekisteröidyt tilastotiedoista ja asiaa koskevia ehdotuksen säännöksiä (osa II.2) sekä selvitetään tietosuojakehyksen sovellettavuutta (osa II.3). Lausunnon osassa II.4 tarkastellaan arkaluonteisten tietojen käsittelyä ja osassa II.5 keskitytään turvallisuuteen liittyviin varotoimiin. Lopuksi käsitellään rekisteröidyille toimitettavia tietoja (osa II.6).

12.

Direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a kohdan ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 2 artiklan a kohdan mukaan henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikenlaisia tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä (jäljempänä ’rekisteröity’) koskevia tietoja. Tunnistaminen voi tapahtua joko suoraan (esimerkiksi nimen perusteella) tai epäsuorasti (esimerkiksi henkilönumeron tai jonkin muun tekijän perusteella). Jos siis tiedoista voidaan tunnistaa luonnollisia henkilöitä, ne luokitellaan henkilötiedoiksi ja niihin on sovellettava tietosuojalainsäädäntöä.

13.

Tilastotietojen tapauksessa rekisteröityjen tunnistamisen mahdollisuus liittyy pääasiallisesti mikrotason tietoihin (9), koska niistä voidaan tunnistaa yksittäiset tilastoyksiköt. Vaikka tutkijat, poliittiset päättäjät ja muut käyttäjät saattavat vaatia käyttöönsä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman yksityiskohtaisia mikrotason tietoja parantaakseen tutkimustensa laatua ja joustavuutta, vastaajien on saatava takeet henkilötietojensa suojasta etenkin, jos tutkimuksissa käsitellään ehdotuksessa tarkoitetun kaltaisia arkaluonteisia asioita. Henkilötietojen suoja on herättänyt huolta myös asetuksen (EY) N:o 831/2002 (10) tarkistuksen yhteydessä.

14.

Tilastotietoja koskevassa EU:n lainsäädännössä määritellään kaksi rekisteröityjen tunnistamismahdollisuuden kannalta merkityksellistä käsitettä: ”salassapidettävät tiedot” ja ”anonyymit tiedot”. Asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaan ”salassapidettävillä tiedoilla” tarkoitetaan tietoja, joiden avulla on mahdollista ”suoraan tai välillisesti tunnistaa” tilastoyksiköt (luonnolliset henkilöt, kotitaloudet, taloudelliset toimijat tai muut yritykset) (11) ja joita siten koskee tilastosalaisuus (12). Asetuksen (EY) N:o 831/2002 määritelmän mukaan salassapidettävillä tiedoilla tarkoitetaan tietoja, ”joiden perusteella tilastoyksiköt voidaan tunnistaa vain epäsuorasti”. Kuten ehdotuksessa, jälkimmäisessä asetuksessa tilastoyksiköillä viitataan luonnollisiin henkilöihin (ja kotitalouksiin) (13). Tässä tapauksessa salassapidettäviin tietoihin sisältyy henkilötietoja, joten niihin on sovellettava tietosuojalainsäädäntöä riippumatta siitä, onko henkilöt mahdollista tunnistaa tiedoista suoraan vai epäsuorasti.

15.

Myös näissä kahdessa asetuksessa esitetyt ”anonyymien tietojen” määritelmät poikkeavat toisistaan. Asetuksessa (EY) N:o 831/2002 ”mikrotason anonyymeilla tiedoilla” tarkoitetaan yksittäisiä tilastotietueita, jotka on muokattu tilastoyksiköiden tunnistamisvaaran ”minimoimiseksi” (14). Asetuksen (EY) N:o 223/2009 19 artiklassa puhutaan ”tiedoista, joista on poistettu tunnistetiedot” eli ”jotka on käsitelty siten, ettei tilastoyksikköä voida tunnistaa suoraan tai välillisesti, kun otetaan huomioon kaikki kyseeseen tulevat keinot, joita kolmannen osapuolen voidaan kohtuudella odottaa käyttävän” (15). Jälkimmäinen määritelmä vastaa direktiivin 95/46/EY johdanto-osan 26 perustelukappaleen ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 johdanto-osan kahdeksannen perustelukappaleen määritelmää, jonka mukaan henkilötietojen ”tunnistettavuus on poistettu”, jos rekisteröidyn tunnistaminen ei ole ”enää” mahdollista, kun otetaan huomioon ”kaikki keinot, joita joko rekisterinpitäjä tai muu henkilö voi kohtuuden rajoissa käyttää mainitun henkilön tunnistamiseksi” (16).

16.

Sen jälkeen, kun asetuksen (EY) N:o 223/2009 19 artiklassa tarkoitetuista mikrotason tiedoista on poistettu tunnistetiedot, niitä ei siis enää luokitella henkilötiedoiksi eikä niihin myöskään sovelleta direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä, mutta kyseinen artikla koskisi ehdotusta vain siinä tapauksessa, että mikrotason tiedot julkistettaisiin.

17.

Asetuksessa (EY) N:o 831/2002 tarkoitettuja anonyymeja tietoja ei kuitenkaan välttämättä ole tehty direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 tarkoittamalla tavalla anonyymiksi, koska tunnistamisvaara on edelleen mahdollinen. Sen vuoksi tällaisiin tietoihin on sovellettava tietosuojalainsäädäntöä. Ehdotuksen mukaan tätä anonyymiksi tekemisen määritelmää sovellettaisiin julkaistaviksi tarkoitettuihin mikrotason tietoihin siinä tapauksessa, että tutkimus lisätään myöhemmin asetuksen (EY) N:o 831/2002 6 artiklassa esitettyyn luetteloon.

18.

Ehdotuksen tavoitteena on luoda yhteiset puitteet ”Euroopan rikosturvallisuustilastojen tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat” (17) rikollisuutta ja turvallisuutta koskevat vertailukelpoiset tiedot.

19.

Jäsenvaltiot keräävät tiedot ja toimittavat ne Eurostatille, joka huolehtii niiden levittämisestä ja antamisesta tutkijoiden käyttöön. Vaikka ehdotuksessa ei säädetä, kuinka tiedonkeruu on käytännössä järjestettävä, siinä eritellään, mitkä tiedot jäsenvaltioiden on toimitettava Eurostatille. Vastaajille tutkimuksessa esitettävät kysymykset määräytyvät siis niiden tietoryhmien mukaan, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava Eurostatille, ja ne luetellaan ehdotuksen liitteessä I.

20.

Ehdotuksen liitteessä I olevassa 6 kohdassa tiedustellaan nimenomaisesti ”vastaajan tietoja”. Lisäksi tutkimuksessa esitetään joitakin fyysistä väkivaltaa parisuhteessa ja sen ulkopuolella koskevia kysymyksiä, joista yksi on ”Kuka oli tekijä?” (liite I, 7 kohdan 1 alakohta). Jos näihin kysymyksiin vastataan nimellä, henkilöt voidaan tunnistaa suoraan tiedoista.

21.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on selvillä siitä, ettei kysymysten tarkoituksena ole selvittää vastaajien ja väkivallantekijöiden nimiä, vaan todennäköisesti liittää vastaajaan jokin tietty koodi tai pyytää väkivallantekijästä tarkentavia määreitä (esim. sukulaisuussuhde). Euroopan tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, ettei suoria tunnisteita toimiteta Eurostatille, sillä ehdotuksen 7 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan poistamaan ne ennen tietojen luovuttamista. Tietosuojavaltuutettu kuitenkin suosittelee muuttamaan liitteessä I olevassa 6 kohdassa ja 7 kohdan 1 alakohdassa esitettyjen muuttujien kuvauksia, jotta niistä kävisi selvästi ilmi, mitä tietoja kysymyksissä tarkalleen pyydetään, ja jotta estetään jäsenvaltioita keräämästä tarpeettomasti tällaisia suoria tunnisteita.

22.

Ilman suoria tunnisteitakin henkilöt voidaan mahdollisesti edelleen tunnistaa kerätyistä tiedoista epäsuorasti esimerkiksi ”henkilönumeron perusteella” tai tutkimukseen sisältyvien tietokenttien suuren määrän takia ”yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella” (18). Sen vuoksi jäsenvaltioiden on noudatettava tietojen käsittelyssä direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annettua kansallista lainsäädäntöä.

23.

Tältä osin Euroopan tietosuojavaltuutettu haluaa muistuttaa ainutlaatuisista ja harvinaisista tietoyhdistelmistä, joihin yhdistettyjen eri tietojen perusteella rekisteröidyt on mahdollista erottaa toisistaan ja tunnistaa, kuten 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä on todennut (19).

24.

Henkilöt on edelleen mahdollista tunnistaa tiedoista siinä vaiheessa, kun ne toimitetaan Eurostatille ja annetaan tutkijoiden käsiteltäväksi, sillä ehdotuksen 7 artiklan 1 kohdassa (20) ei vaadita poistamaan epäsuoria tunnisteita, kuten jo edellä todettiin. Lisäksi ehdotuksen 7 artiklan 1 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan nimenomaisesti toimittamaan salassapidettävät mikrotason tiedot Eurostatille. Ehdotuksen 9 artiklan 2 kohdan (21) mukaan Eurostat voi lisäksi myöntää käyttöoikeuden sellaisiin salassapidettäviin tietoihin, joita käytetään tieteellisiin tarkoituksiin.

25.

Kuten edellä selitettiin, salassapidettävillä tiedoilla tarkoitetaan tietoja, joiden avulla on mahdollista ainakin välillisesti tunnistaa tilastoyksiköitä, joihin tässä tapauksessa kuuluvat myös luonnolliset henkilöt. Tietojen käsittelyä Eurostatissa ja antamista tutkijoiden käyttöön on siten pidettävä sellaisena henkilötietojen käsittelynä, johon sovelletaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä.

26.

Tietojen levittämisen osalta 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, että Eurostat ”huolehtii rikosturvallisuutta koskevien tilastotietojen levittämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014”, mutta ei määritellä erikseen, kuinka tietojen levittäminen on käytännössä järjestettävä. Jos ehdotuksessa tarkoitettu tutkimus lisätään myöhemmin asetuksen (EY) N:o 831/2002 6 artiklan luetteloon, tunnistamisvaara ”minimoidaan” vain ennen mikrotason tietojen julkaisemista. Tässä tapauksessa on sovellettava asetusta (EY) N:o 45/2001 aina niin kauan kuin rekisteröidyt on edelleen mahdollista tunnistaa tiedoista.

27.

Mikäli mikrotason tiedot julkaistaan, on sovellettava asetuksen (EY) N:o 223/2009 19 artiklaa, jossa edellytetään tunnistetietojen poistamista direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitetulla tavalla ennen kuin yksittäisiä tilastoyksiköitä koskevia tietoja voidaan jakaa julkiseen käyttöön tarkoitetun tiedoston muodossa. Kun tunnistetiedot on poistettu, mikrotason tietoja ei enää luokitella henkilötiedoiksi eikä niihin siten sovelleta asetusta (EY) N:o 45/2001.

28.

On tärkeää korostaa, että henkilötiedot kuuluvat tässä tapauksessa erityiseen tietoryhmään, johon direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 sovelletaan tavallista tiukempia sääntöjä. Direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 10 artiklan 1 kohdassa nimittäin kielletään nimenomaan sellaisten henkilötietojen käsittely, jotka koskevat rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, sekä terveyteen ja seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyvien tietojen käsittely muutoin kuin tiukoin edellytyksin, ja rajoitetaan rikoksiin, rikosasioissa annettuihin tuomioihin tai turvallisuutta koskeviin toimenpiteisiin liittyvää tietojen käsittelyä (22).

29.

Tietoryhmiin, joista jäsenvaltiot velvoitetaan toimittamaan tietoja Eurostatille, kuuluvat esimerkiksi vastaajien nykyiset ja aiemmat perhesiteet, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen ulkopuolella, sairaalahoito, huumeongelmat, rikokset sekä vastaajien ja heidän vanhempiensa syntymämaat. Nämä tietoryhmät sisältävät terveyteen, sukupuolielämään ja rikoksiin liittyviä tietoja, ja niistä voi käydä ilmi vastaajan etninen alkuperä. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä.

30.

Direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 2–4 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 10 artiklan 2–4 kohdassa säädetään joitakin poikkeuksia kieltoon käsitellä näitä tietoryhmiä. Ehdotuksen tapauksessa voitaisiin mahdollisesti soveltaa direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 4 kohtaa ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 10 artiklan 4 kohtaa, joissa sallitaan tällaisten tietojen käsittely ”tärkeää yleistä etua” koskevasta syystä. Tämä poikkeus voidaan kuitenkin sallia vain, jos toteutetaan ”asianmukaiset suojatoimet”, ja edellyttäen, että ”lainsäädännössä nimenomaisesti säädetään” tällaisten tietojen käsittelystä (23).

31.

Viimeksi mainitun vaatimuksen osalta Euroopan tietosuojavaltuutettu katsoo, että tietojenkäsittelylle luodaan riittävä oikeusperusta asetuksella, joka hyväksytään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artiklassa edellytetyssä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

32.

Ehdotuksessa ei kuitenkaan riittävän tarkasti määritellä sitä ”tärkeää yleistä etua”, joka oikeuttaisi näin yksityiskohtaisten ja arkaluonteisten tietojen keruun, toimittamisen ja levittämisen. Ehdotuksen 1 artiklan mukaan sen tarkoituksena on luoda ”puitteet vertailukelpoisten Euroopan rikosturvallisuustilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja levittämiseksi kotitalouksien tai yksityishenkilöiden parissa toteutettavan tutkimuksen perusteella”. Vaikka ehdotuksen perusteluissa ja johdanto-osassa on selvitetty keskeiset poliittiset taustat, niissä ei kuitenkaan nimenomaisesti määritellä tilastojen käyttötarkoitusta tai poliittisia tavoitteita. Ehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessäkin nämä mainitaan vain osittain (24).

33.

Sen vuoksi Euroopan tietosuojavaltuutettu suosittelee, että tietojen käsittelyn oikeuttava tärkeä yleinen etu mainittaisiin selvästi ehdotuksen johdanto-osassa, kuten on tehty muissakin terveystietojen käsittelyä (25) ja Euroopan tilastojen laatimista (26) edellyttävissä asetuksissa. Tämä olisi tärkeää myös arkaluonteisten tietoryhmien käsittelyn tarpeellisuuden arvioimiseksi, sillä tietoja voi olla liikaa, eikä niitä voida katsoa olennaisiksi, ellei niiden käyttötarkoitusta ole määritelty selvästi.

34.

”Tarpeellisten varotoimien” osalta Euroopan tietosuojavaltuutettu panee merkille viittaukset asetukseen (EY) N:o 223/2009, asetukseen (EY) N:o 831/2002 ja Euroopan tilastoja koskeviin käytännesääntöihin (27), joissa edellytetään salassapidettävien tietojen suojaamista. Kuten tietosuojavaltuutettu on aiemminkin todennut (28), se, että suoraan tai epäsuorasti tunnistettavia luonnollisia henkilöitä koskevat tiedot luokitellaan salassapidettäväksi ja niitä käsitellään sellaisina, ei kuitenkaan vielä yksinään takaa, että näiden tietojen käsittely tapahtuu täysin tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Tässä mielessä tietosuojavaltuutettu on tyytyväinen siihen, että ehdotuksen johdanto-osaan on sisällytetty viittaukset direktiiviin 95/46/EY ja asetukseen (EY) N:o 45/2001.

35.

Kun kuitenkin otetaan huomioon käsiteltäväksi tulevien tietojen arkaluonteisuus ja se, että anonyymiksi tehtyjä mikrotason tietoja saatetaan käyttää tilastollisiin tarkoituksiin (29), Euroopan tietosuojavaltuutettu korostaa, että tiedot olisi tehtävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitetulla tavalla anonyymiksi (30). Jos tutkimus edellyttää sellaista tarkkuustasoa, ettei mikrotason tietojen täydellistä anonyymiutta voida taata ennen tietojen toimittamista Eurostatille tai antamista tutkijoiden käyttöön, ja jos tämä on selvästi perusteltua, ehdotuksessa olisi edellytettävä ainakin asetuksessa (EY) N:o 831/2002 tarkoitettua anonyymiksi tekemistä (tunnistamisvaaran minimointia).

36.

Salassapidettäviä tietoja, tässä tapauksessa arkaluonteisia tietoja, olisi käsiteltävä vain, jos se on välttämätöntä eli jos samaa tieteellistä tarkoitusta ei voida saavuttaa käyttämällä sellaisia mikrotason tietoja, jotka on tehty direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitetulla tavalla anonyymiksi tai joita on asetuksessa (EY) N:o 831/2002 tarkoitetulla tavalla muokattu tunnistamisvaaran minimoimiseksi. Julkaistaviksi tarkoitetuista tiedoista olisi joka tapauksessa poistettava tunnistetiedot direktiivissä 95/46/EY, asetuksessa (EY) N:o 45/2001 ja asetuksessa (EY) N:o 223/2009 19 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

37.

Tietojen käsittelyn luottamuksellisuus ja turvallisuus on varmistettava direktiivin 95/46/EY 16 ja 17 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 21 ja 22 artiklassa edellytetyillä asianmukaisilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä siihen asti, kunnes tiedot on tehty direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001 tarkoitetulla tavalla anonyymiksi. Näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon tietojen käsittelyn aiheuttamat riskit ja suojattavien tietojen arkaluonteisuus.

38.

Lisäksi asetuksen (EY) N:o 45/2001 27 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”Euroopan tietosuojavaltuutetun on tarkastettava ennakolta ne käsittelyt, joihin saattaa liittyä erityisiä rekisteröityjen oikeuksiin ja vapauksiin liittyviä vaaroja käsittelyjen luonteen, laajuuden tai tarkoitusten vuoksi”. Sen 27 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että ”terveyttä”, ”rikoksia koskevia epäilyjä”, ”rikoksia” ja ”rikosasioissa annettavia tuomioita” koskevien tietojen käsittelyyn saattaa liittyä tällaisia vaaroja ja että nämä käsittelyt on siten tarkastettava ennakolta.

39.

Koska Eurostatissa käsiteltäviin tietoihin sisältyy näihin ryhmiin kuuluvia henkilötietoja, Euroopan tietosuojavaltuutetun on tarkastettava käsittelyt ennakolta (31). Tietosuojavaltuutettu voi ennakkotarkastusmenettelyn yhteydessä antaa lisää neuvoja ja tarkempia suosituksia tietosuojasääntöjen noudattamisesta.

40.

Ehdotuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan tietojenkoodausjärjestelmään ja mikrotason tietojen vaihtamiseen liittyvät käytännön järjestelyt vahvistetaan myöhemmin täytäntöönpanosäädöksillä. Euroopan tietosuojavaltuutettu toivoo, että häneltä pyydettäisiin lausuntoa näistä käytännön järjestelyistä.

41.

Euroopan tietosuojavaltuutettu muistuttaa, että kun jäsenvaltiot keräävät tiedot vastaajilta suoraan, sovelletaan direktiivin 95/46/EY 10 artiklaa. Rekisteröidyille, joilta tietoja kerätään, on siten annettava ainakin seuraavat tiedot: tutkimuksen vapaaehtoisuus ja rekisteröidyn mahdollisuus kieltäytyä vastaamasta yhteen tai useaan kysymykseen; sen käsittelyn tarkoitus, jota varten tietoja kerätään; rekisterinpitäjän henkilöllisyys; se, että tiedot toimitetaan Eurostatille, joka voi antaa ne tutkijoiden käyttöön; ja rekisteröidyn oikeus saada itseään koskevia tietoja ja saada tiedot oikaistuiksi, suojatuiksi ja poistetuiksi (paitsi jos käsittely kuuluu kansallisissa tietosuojalainsäädännöissä näihin oikeuksiin säädettyjen poikkeusten soveltamisalaan).

42.

Euroopan tietosuojavaltuutettu on useissa yhteyksissä tunnustanut tilastotietojen kehittämisen, tuottamisen ja levittämisen merkityksen. Tietosuojavaltuutettu pitää kuitenkin huolestuttavana, että tutkimuksessa käsitellään arkaluonteisia tietoja ja että fyysisen ja seksuaalisen väkivallan uhrit ja tekijät on mahdollista tunnistaa tiedoista. Näin ollen tietosuojavaltuutettu suosittelee erityisesti seuraavaa: