EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62009CA0347

Asia C-347/09: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 15.9.2011 (Bezirksgericht Linzin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Jochen Dickingeriä ja Franz Ömeriä vastaan (Palvelujen tarjoamisen vapaus — Sijoittautumisvapaus — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään monopolista kasinopelitoiminnan harjoittamiseen internetin välityksellä — Hyväksymisedellytykset — Kasvuhakuinen kauppapolitiikka — Muissa jäsenvaltioissa toteutettu onnenpelitoiminnan harjoittajien valvonta — Monopolin myöntäminen yksityisoikeudelliselle yhtiölle — Mahdollisuuden varaaminen monopolin saamiseen ainoastaan pääomayhtiöille, joiden kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa — Monopolin haltijalle asetettu kielto perustaa sivuliikkeitä sijoittautumisjäsenvaltion alueen ulkopuolelle)

EUVL C 319, 29.10.2011, p. 3–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

29.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/3


Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 15.9.2011 (Bezirksgericht Linzin (Itävalta) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Jochen Dickingeriä ja Franz Ömeriä vastaan

(Asia C-347/09) (1)

(Palvelujen tarjoamisen vapaus - Sijoittautumisvapaus - Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään monopolista kasinopelitoiminnan harjoittamiseen internetin välityksellä - Hyväksymisedellytykset - Kasvuhakuinen kauppapolitiikka - Muissa jäsenvaltioissa toteutettu onnenpelitoiminnan harjoittajien valvonta - Monopolin myöntäminen yksityisoikeudelliselle yhtiölle - Mahdollisuuden varaaminen monopolin saamiseen ainoastaan pääomayhtiöille, joiden kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa - Monopolin haltijalle asetettu kielto perustaa sivuliikkeitä sijoittautumisjäsenvaltion alueen ulkopuolelle)

2011/C 319/04

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bezirksgericht Linz

Rikosoikeudenkäynnin asianosaiset pääasiassa

Jochen Dickinger ja Franz Ömer

Oikeudenkäynnin kohde

Ennakkoratkaisupyyntö — Bezirksgericht Linz — EY 43 ja EY 49 artiklan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa kielletään rikosoikeudellisten seuraamusten uhalla onnenpelitoiminnan harjoittaminen ilman toimivaltaisen viranomaisen myöntämää toimilupaa ja jonka mukaan tällainen toimilupa voidaan myöntää enintään 15 vuodeksi ainoastaan pääomayhtiölle, jonka kotipaikka on Itävallassa ja jolla ei ole tytäryhtiöitä Itävallan ulkopuolella

Tuomiolauselma

1)

Unionin oikeus ja erityisesti EY 49 artikla ovat esteenä rikosoikeudellisten seuraamusten määräämiselle onnenpelimonopolin rikkomisesta, kuten pääasiassa kyseessä olevassa kansallisessa lainsäädännössä säädetyn internetin välityksellä tarjottavien kasinopelien harjoittamista koskevan monopolin rikkomisesta, ellei kyseinen lainsäädäntö ole unionin oikeuden mukainen.

2)

EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että sitä sovelletaan onnenpelipalveluihin, joita toiseen jäsenvaltioon sijoittautunut pelitoiminnan harjoittaja tarjoaa internetin välityksellä vastaanottavassa jäsenvaltiossa, siitä huolimatta, että

kyseisellä pelitoiminnan harjoittajalla on vastaanottavassa jäsenvaltiossa tiettyä tietoteknisen tuen infrastruktuuria, kuten palvelin

kyseinen pelitoiminnan harjoittaja hankkii vastaanottavaan jäsenvaltioon sijoittautuneelta palveluntarjoajalta tietoteknisiä tukipalveluja tarjotakseen palvelujaan kuluttajille, jotka myös ovat tässä jäsenvaltiossa.

3)

EY 49 artiklaa on tulkittava siten, että

a)

jäsenvaltio, joka pyrkii onnenpelialalla erityisen korkean kuluttajansuojan tason takaamiseen, voi perustellusti katsoa, että pelkästään myöntämällä monopolin yhdelle ainoalle elimelle, joka on julkisen vallan tiukassa valvonnassa, se pystyy riittävän tehokkaasti hallitsemaan onnenpelialaan liittyviä vaaroja ja tavoittelemaan laillista päämäärää ehkäistä kansalaisten houkuttelemista tuhlaamaan liiallisesti pelitoimintaan ja torjua peliriippuvuutta

b)

jotta kansallinen lainsäädäntö, jolla perustetaan onnenpelejä koskeva monopoli ja sallitaan monopolin haltijan harjoittaa kasvuhakuista kauppapolitiikkaa, olisi johdonmukainen rikollisuuden torjuntaa ja pelimahdollisuuksien vähentämistä koskevan tavoitteen kanssa,

sen on perustuttava sen toteamiselle, että onnenpeleihin liittyvät rikolliset ja vilpilliset menettelyt sekä peliriippuvuus ovat ongelma kyseisessä jäsenvaltiossa ja että sallitun ja säännellyn toiminnan laajentaminen voi olla omiaan poistamaan tällaisen ongelman, ja

siinä on sallittava ainoastaan sellainen maltillinen mainonta, joka rajoittuu tiukasti siihen, mikä on tarpeen kuluttajien ohjaamiseksi valvottujen pelien pariin

c)

sillä seikalla, että tietty jäsenvaltio on valinnut erilaisen suojajärjestelmän kuin jokin toinen jäsenvaltio, ei ole merkitystä arvioitaessa kyseisellä alalla annettujen säännösten tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta, joita on arvioitava ottamalla ainoastaan huomioon kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tavoittelemat päämäärät ja se suojan taso, joka niiden on tarkoitus turvata.


(1)  EUVL C 282, 21.11.2009.


Top