16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/5

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen (2) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Luxemburg toimitti vuosia 2011–2014 koskevan vuoden 2011 tarkistetun vakausohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Luxemburg on selviytynyt rahoitus- ja finanssikriisistä varsin hyvin, kun otetaan huomioon rahoitusalan poikkeuksellinen painoarvo sen taloudessa. BKT:n määrä laski 3,6 prosenttia vuonna 2009, mutta talous toipui nopeasti vuonna 2010. BKT kasvoi noin 3,5 prosenttia. Kasvua vauhditti julkisten menojen kasvu, josta hallitus oli päättänyt osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa, sekä nettoviennin voimakas kasvu. Työllisyysaste oli edelleen hyvä osaksi sen vuoksi, että lyhennetyn työajan järjestelyjä käytettiin paljon viranomaisten kannustuksesta. Työttömyys alkoi lisääntyä vuoden 2008 alussa ja asettui noin 6 prosenttiin, mikä on Luxemburgille historiallisen korkea taso. Taantumasta huolimatta Luxemburgin julkinen talous on suotuisan lähtöasetelman ansiosta suhteellisen vakaa (vuonna 2010 alijäämä oli 1,7 prosenttia ja bruttovelka 18,4 prosenttia).

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on hieman varovainen, kun sitä verrataan komission laatimaan kevään 2011 talousennusteeseen. Vakausohjelmassa vuoden 2011 tavoitteeksi on asetettu 1 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen, mikä vastaa komission kevään väliennustetta. Skenaariossa, joka perustuu oletukseen politiikan säilymisestä muuttumattomana, vakausohjelmassa ennustetaan julkisen talouden alijäämän heikentyvän 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 ja tämän jälkeen kohentuvan jälleen asteittain 0,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2014 mennessä. Komission laatima ennuste, jonka perustana on suotuisampi makrotaloudellinen skenaario ja hitaampi menojen kasvu, on hieman optimistisempi: 1,1 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Vakausohjelman mukaan keskipitkän aikavälin tavoitetta, 0,5 prosentin rakenteellista ylijäämää suhteessa BKT:hen ohjelmakaudella 2011–2014, ei saavuteta. Sen sijaan rakenteellisen rahoitusaseman (jonka komissio on laskenut uudelleen ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti) odotetaan heikentyvän vähitellen 0,3 prosentin ylijäämästä vuonna 2011 0,8 prosentin alijäämään vuonna 2014.

(9)

BKT:n kasvun ennustetaan pysyvän vakaana, joten Luxemburgin julkisen talouden rakenteellinen tasapaino saattaa parantua edelleen, jotta keskipitkän aikavälin tavoite voidaan saavuttaa jo vuonna 2012. Tämän ansiosta Luxemburgilla olisi varmuusmarginaali mahdollisen tulevan talouden laskusuhdanteen varalta ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys paranisi. Lisäksi väestön ikääntymiseen liittyvien epäsuorien vastuiden arvioitu vaikutus on sellainen, että Luxemburg hyötyisi kunnianhimoisemmasta keskipitkän aikavälin tavoitteesta.

(10)

Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvat riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan keskisuuria. Ikääntymiseen liittyvien menojen arvioidaan kasvavan Luxemburgissa eniten EU-maista tulevien vuosikymmenten aikana. Eläkejärjestelmän lyhytaikaista rahoitusta tukee tällä hetkellä matala vanhushuoltosuhde, ja se on osittain riippuvainen suhteellisen nuoren rajatyöntekijäväestön maksuosuudesta. Tulevaisuudessa molemmat suuntaukset kääntyvät päinvastaisiksi ja eläkekustannuksien arvioidaan kasvavan merkittävästi. Vaikka Luxemburgin valtiolle on kertynyt huomattavasti varoja ja eläkerahastot karttuvat yhä, järjestelmä ei ole riittävän kestävä. Lisäksi iäkkäiden (55–64-vuotiaiden) työntekijöiden työllisyysaste 38,2 prosenttia (vuonna 2009) on alhaisimpia EU:ssa (EU:n keskiarvo on 46 prosenttia). Lakisääteinen eläkeikä on periaatteessa 65 vuotta, mutta Luxemburgin eläkejärjestelmän ansiosta aikaisempi eläkkeellesiirtyminen on usein mahdollista ilman, että eläke pienenee. Lisäksi eläkkeiden taso on varsin korkea. Tämän seurauksena työelämästä poistutaan keskimäärin 59,4-vuotiaana, mikä lisää eläkejärjestelmän kustannuksia. Hallituksen eläkeuudistussuunnitelmiin sisältyy uusi malli, jonka tavoitteena on pitää työntekijät työssä pidempään vapaaehtoisesti. Se parantaisi eläkejärjestelmän vanhushuoltosuhdetta. Malli koskisi kuitenkin ainoastaan uusia eläkkeensaajia ja sitä sovellettaisiin ainoastaan uudistuksen jälkeiseen osaan uraa, joten sen vaikutus olisi täysimääräinen vasta 40 vuoden kuluttua.

(11)

Luxemburgin hinta- ja kustannuskilpailukyky on heikentynyt merkittävästi viime vuosikymmenen alusta. Tämä johtuu niin palkka- kuin tuottavuuskehityksestä. Yksikkötyökustannukset kasvoivat vuosina 2000–2010 Luxemburgissa noin puolitoista kertaa nopeammin kuin keskimäärin EU-15:ssä ja yli viisi kertaa nopeammin kuin Saksassa. Hallitus ja ammattiyhdistykset päättivät lykätä automaattisen palkkojen indeksointimekanismin soveltamista keväästä lokakuuhun 2011, joten reaalipalkkojen kasvu hidastuu selvästi vuonna 2011. Seuraavasta raja-arvosta ei ole vielä tehty päätöstä. Kun otetaan huomioon vallitseva inflaatio, seuraava automaattinen indeksointi saatetaan tehdä jo keväällä 2012, mikä kumoaisi kaiken kustannuskilpailukyvyssä saavutetun edistyksen.

(12)

Huolimatta työllisyyden historiallisen vahvasta kasvusta vakinaisen väestön työllisyysaste on EU:n keskiarvoa alhaisempi erityisesti ikäjakauman kummassakin ääripäässä. Viime vuosina luoduista työpaikoista ovat hyötyneet pääasiassa ulkomailla asuvat henkilöt. Vaikka työttömyys on taantuman vuoksi lisääntynyt vuodesta 2008, se on luonteeltaan yhä enemmän rakenteellista. Tästä on osoituksena se, että kriisiä edeltävien kasvuvuosien aikana työllisyyden piti lisääntyä noin 4 prosenttia vuodessa, jotta työttömyys väheni edes marginaalisesti. Nuorisotyöttömyyden aste on suhteellisen korkea, 16,1 prosenttia vuonna 2010, kun koko aktiiviväestön työttömyysaste oli 6 prosenttia. Työttömyysaste on vahvasti kytköksissä koulutustasoon. Nuoret luxemburgilaiset kilpailevat avoimista työpaikoista muualla asuvien kanssa, ja näiden ammattitaidon taso on usein sama tai korkeampi.

(13)

Hallitus esitti Euro Plus -sopimuksen yhteydessä useita sitoumuksia, jotka koskevat sopimuksen neljää osa-aluetta Julkisen talouden osalta hallitus hyväksyi eläkeuudistuksen pääpiirteet ja sitoutuu saattamaan uudistuksen päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Rahoitusjärjestelmän vakauttamiseen tähtäävillä toimenpiteillä keskitytään rahoitusalan kestokyvyn lisäämiseen eurooppalaisen ja kansainvälisen tason sääntelyllä ja valvonnalla. Lisäksi Luxemburgin talouden rakennetta pyritään monipuolistamaan. Työllisyystoimenpiteillä lisätään aktiivisen työllisyyspolitiikan tehoa (Administration de l'Emploin uudistus) ja kannustetaan julkisen sektorin työntekijöitä elinikäiseen oppimiseen korottamalla valtion rahoitusosuuksia. Kilpailukykyyn liittyviin toimenpiteisiin kuuluu mm. palkkojen indeksoinnin siirtäminen keväästä 2011 (automaattisen indeksoinnin järjestelmä) lokakuuhun 2011 sekä sitoutuminen neuvotteluihin työmarkkinaosapuolten kanssa vastaavasta lykkäämisestä vuonna 2012. Lisäksi hallitus on sitoutunut parantamaan liiketoimintaympäristöä yksinkertaistamalla hallintoa ja parantamalla infrastruktuureja. Sitoumukset noudattavat vakausohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa esitettyä uudistusohjelmaa ja niillä puututaan eläkkeisiin, kilpailukykyyn, (erityisesti nuorten ja iäkkäiden) työllisyyteen sekä rahoitusalaan liittyviin haasteisiin. Eräät ehdotetuista uudistuksista eivät ole kuitenkaan tarpeeksi yksityiskohtaisia. Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(14)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus sopimuksen nojalla tehdyt Luxemburgia koskevat sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Luxemburgin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että alijäämää pitäisi olla suotuisten makrotaloudellisten näkymien vuoksi mahdollista supistaa vuonna 2011 suunniteltua enemmän ja että vahvempien julkisen talouden sopeuttamistoimilla Luxemburg voisi saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoitteet vuonna 2012. Lisätoimia tarvitaan eläkejärjestelmän uudistamiseksi ja aktiivisen ikääntymisen edistämiseksi, kilpailukyvyn lisäämiseksi ja nuorten työllistymisen helpottamiseksi.

(15)

Neuvosto on tutkinut Luxemburgin tarkistetun vakausohjelman vuodeksi 2011 ja sen lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Luxemburgin kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

käyttää hyväkseen parantuvia suhdanneolosuhteita vahvistaakseen julkisen talouden vakauttamistoimia ja käyttää odottamattomat lisätulot, jotta julkisen talouden alijäämää voitaisiin supistaa edelleen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet saavuttaa vuonna 2012;

2.

ehdottaa ja panee täytäntöön laajan eläkeuudistuksen, jolla varmistetaan eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys, ja toteuttaa tässä ensin toimenpiteitä, joilla lisätään iäkkäiden työntekijöiden osallistumisastetta erityisesti vähentämällä varhaiseläkkeelle siirtymisiä; voisi harkita tosiasiallisen eläkeiän nostamiseksi toimenpiteitä, kuten lainsäädäntöön perustuvan eläkeiän ja elinajanodotteen sitominen toisiinsa;

3.

toteuttaa toimenpiteitä palkkaneuvottelujärjestelmän ja palkkojen indeksointijärjestelmän uudistamiseksi työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytänteitä noudattaen sen varmistamiseksi, että palkkakehitys vastaa paremmin työvoiman tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä;

4.

toteuttaa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtääviä toimia lisäämällä koulutustoimenpiteitä, jotka kohdennetaan aiempaa paremmin sovittamaan nuorten ammattitaitoa yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa.