16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia. Strategia keskitetään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen. Tästä alkoi uusi talouden ohjauksen ja hallinnan jakso EU:ssa ja ensimmäinen politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Liettua toimitti vuosia 2011–2014 koskevan lähentymisohjelmansa vuoden 2011 tarkistuksen ja vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 28 päivänä huhtikuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Liettuan talous on toipumassa vakavasta talouskriisistä, jonka aikana maan bruttokansantuote supistui 17 prosenttia, kun maailmankaupan hidastuminen vahvisti kotimaisen kysynnän romahdusta. Työmarkkinat reagoivat kriisiin nopeasti, ja työttömyys kasvoi ennätyssuureksi: vuoden 2008 alun 4,2 prosentista 18,3 prosenttiin vuoden 2010 puoliväliin mennessä. Talous saatiin kuitenkin vakautetetuksi sitoutumalla voimakkaasti valuuttakatejärjestelmään, toteuttamalla huomattavia julkisen talouden vakauttamistoimia, mukauttamalla palkkoja yksityisellä sektorilla ja ottamalla käyttöön rahoitusjärjestelmän vakautta tukevia toimia. Maailmantalouden elpymisen myötä myös Liettuan talous hyötyi palautuneesta kilpailukyvystä. Vienti alkoi jälleen vetää, ja talous kääntyi kasvu-uralle vuonna 2010. Elpyminen voimistuu myös vuonna 2011 kotimaisen kysynnän piristyessä. Sen sijaan työttömyysaste on edelleen kaksinumeroinen, vaikka työttömyyden arvioidaankin vähenevän nopeassa tahdissa.

(8)

Neuvosto on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että vuonna 2011 tarkistetun ohjelman perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava, vaikka talouskasvu ja inflaatio voivatkin osoittautua tällä hetkellä arvioitua suuremmaksi. Vaikka skenaario perustuu vuoden 2011 osalta jonkin verran optimistisempiin kasvuoletuksiin, se vastaa pitkälti komission uusinta ennustetta vuodeksi 2012. Lähentymisohjelman mukaan alijäämä pyritään supistamaan alle 3 prosentin viitearvon neuvoston asettamaan määräaikaan eli vuoteen 2012 mennessä. Tätä kehitystä ei kuitenkaan tueta riittävässä määrin vuotta 2012 koskevilla toimenpiteillä. Lisääntyvä taloudellinen toimeliaisuus saattaa johtaa lähentymisohjelmassa arvioitua suotuisampiin julkisen talouden toteutumiin vuonna 2011. Jos sen sijaan vuoden 2011 lopussa päättyviä väliaikaisia vakauttamistoimia ei uusita ja täydennetä tuntuvilla pysyvillä toimenpiteillä, lähentymisohjelmassa vuodeksi 2012 asetettuja talousarviotavoitteita ei välttämättä saavuteta makrotalouden kohenevista näkymistä huolimatta. Julkisen talouden vakauttamistoimet ovat kaudella 2010–2012 keskimäärin selvästi alle 2,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosittain. Neuvosto suositti kyseistä tavoitetta liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä 16 päivänä helmikuuta 2010. Koska sekä talouskasvu että verotulot ovat huomattavasti suuremmat kuin liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä 16 päivänä helmikuuta 2010 annetussa neuvoston suosituksessa alun perin arvioitiin, vaadituilla julkisen talouden vakauttamistoimilla pitäisi olla mahdollista supistaa alijäämää suunniteltua nopeammin ja samalla edistyä keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa. Keskipitkän aikavälin tavoitetta, joksi on asetettu 0,5 prosentin rakenteellinen ylijäämä suhteessa BKT:hen, ei ennusteen mukaan saavuteta lähentymisohjelmakaudella.

(9)

Liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä vuodeksi 2012 asetetun tavoitteen saavuttaminen sekä edistyminen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta edellyttävät huomattavia mukautuksia. Samalla on turvattava riittävä osarahoitus EU:n rakennerahastovarojen hyödyntämiseksi etupainotteisesti ja tuottavien lisäinvestointien tekemiseksi talouteen. Sen vuoksi on pyrittävä kehittämään lisää vakauttamistoimenpiteitä. Julkisen sektorin tehokkuuden parantaminen voisi lisätä mahdollisuuksia mukauttaa menoja ilman, että on tingittävä julkisten palvelujen laadusta. Ellei uudistuksia jatketa, väestön vanhenemisesta aiheutuvat menot kasvavat lähivuosikymmeninä EU:n keskiarvoa nopeammin. Hallitus hyväksyi sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmää koskevan kattavan uudistuksen pääpiirteittäin kesäkuussa 2010. Ehdotuksessa esitettiin muun muassa huomattavia korotuksia eläkeikään, muutoksia eläkkeiden laskentatapaan sekä valtion eläkkeiden sisällyttämistä yleiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Näiden ehdotusten hyväksyminen kokonaisuudessaan ja niiden onnistunut täytäntöönpano ovat ehdoton edellytys julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle. Ehdotusten avulla voidaan myös lisätä työvoiman tarjontaa antamalla iäkkäille työntekijöille paremmat kannustimet pysyä työelämässä ja huolehtimalla eläkkeiden riittävyydestä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys edellyttää myös vahvempaa finanssipoliittista kehystä. Nykyinen finanssipoliittinen kehys ei riittänyt estämään menotavoitteiden toistuvia ja huomattavia tarkistuksia ennen talouskriisin käynnistymistä eikä menojen myötäsyklistä kasvua, joka rahoitettiin odottamattomilla tuloilla. Noususuhdanteeseen perustuvilla tuloilla rahoitettu menojen liiallinen kasvu johti kriisin alettua ilmenneeseen huomattavaan julkisen talouden epätasapainoon. Nämä tulot myös lisäsivät osaltaan talouden ylikuumenemista. Komission tuoreimman arvion mukaan julkisen talouden pitkäaikaista kestävyyttä koskevat riskit näyttävät olevan huomattavia.

(10)

Liettuan työttömyysaste on EU:n korkeimpia. Ensisijaisesti olisi varmistettava, ettei työttömyyden nopea kasvu muutu rakenteelliseksi. Erittäin tiukka työlainsäädäntö ja sosiaaliavustusten kielteinen vaikutus työhalukkuuteen vaarantavat työmarkkinoiden toiminnan. Tämä edellyttää työlain ja muun asianomaisen lainsäädännön, erityisesti sosiaaliavustuksia koskevan lain, tarkistamista. Kohdentamalla toimia juuri näihin seikkoihin sekä osoittamalla riittävästi varoja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan voidaan vähentää riskiä korkean työttömyysasteen muuttumisesta rakenteelliseksi. Samalla voidaan supistaa laajaa harmaata taloutta.

(11)

Liettuan valtion omistamien yritysten osuus bruttokansantuotteesta on noin 18 prosenttia. Kyseisten yritysten toiminta on usein tehotonta ja taloudellinen tuottavuus heikko. Valtion omistamien yritysten uudistaminen lisäisi kilpailua ja parantaisi liiketoimintaympäristöä. Liettua käynnisti vuonna 2010 uudistuksen viidellä keskeisellä alalla. Uudistuksessa määritettiin valtion omistamille yrityksille avoimuutta koskevat suuntaviivat, jotka muodostavat perustan hallinnon tilintekovelvollisuudelle. Hallitus antoi joulukuussa 2010 tehokkuuden lisäämistä koskevan julkilausuman, jolla myös pyrittiin ohjaamaan uudistusta. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin vain puitteista ja suuntaviivoista. Julkilausuma ei myöskään sisällä kaikkia niitä keskeisiä toimia, joita alun perin ehdotettiin ja joilla olisi voitu varmistaa sääntelyvallan ja omistajuuden erottaminen toisistaan.

(12)

Liettuan talous on yksi energiaintensiivisimmistä EU:ssa. Tämä johtuu suurelta osin kotitalouksien lämmityksestä, jossa suurimman ongelman aiheuttavat huonosti hoidetut moniasuntoiset talot. Vaikka ongelman ratkaisemista varten kehitettiin strategia jo vuonna 2004, siihen ei kuitenkaan ole osoitettu riittävästi varoja. Myös yksityisautojen määrä on kasvanut nopeasti samalla kun energia- ja liikenneveroista saatavat tulot ovat laskeneet suhteessa BKT:hen ja suhteessa työn verotukseen (joka ylittää selvästi EU:n keskiarvon). Nostamalla energiaveroja ja etenkin ajoneuvojen rekisteröinti- ja käyttöveroja voitaisiin tukea julkisen talouden vakauttamista lyhyellä aikavälillä ja kannustaa tehokkaampaan energian käyttöön.

(13)

Yritystoiminnan sääntelykehys on Liettuassa yleisesti ottaen toimiva. Ongelmana ovat kuitenkin yritysten perustamisedellytysten heikkous, rakennuslupien saannin hitaus ja kalleus sekä sijoittajansuoja. Näitä aloja koskevan sääntelyn parantaminen edistäisi työpaikkojen syntymistä ja tukisi kasvua. Myös kilpailupolitiikan uudistaminen parantaisi osaltaan liiketoimintaympäristöä, mutta edistyminen on hidasta erityisesti energia-alalla ja elintarvikkeiden vähittäismarkkinoilla. Energiaomavaraisuutta koskevan tarkistetun kansallisen strategian loppuun saattaminen auttaa ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät energian toimitusvarmuuteen, ja lisäämään kilpailua sähkövoiman tuottamisen alalla. Kilpailua energian vähittäismarkkinoilla voitaisiin lisätä panemalla täytäntöön sähkö- ja kaasumarkkinoita koskeva kolmas EU:n lainsäädäntöpaketti. Liettua hyväksyi vuonna 2009 lain, jolla kielletään elintarvikkeiden vähittäismyyntiä harjoittavien yritysten vilpillinen toiminta. Elintarvikkeiden vähittäismyynnin alalla ei kuitenkaan vieläkään ole riittävästi kilpailua, mikä johtuu osaltaan markkinoiden rakenteesta ja puutteellisesta sääntelystä. Elintarvikkeiden myynti on keskittynyt yhä enemmän vähittäiskauppaketjuihin: vuonna 2008 neljän suurimman vähittäismyyjän osuus kaikesta myynnistä oli 72 prosenttia.

(14)

Liettua on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Lujittaakseen julkisen talouden kestävyyttä Liettua aikoo hyväksyä lakeja, joilla helpotetaan varojen keräämistä valtionkassaan taloudellisesti vaikeiden aikojen varalle ja edistetään vastuullista, inflaatiota hillitsevää finanssipolitiikkaa. Lisäksi Liettua on ilmoittanut useista merkittävistä toimista, joilla on tarkoitus uudistaa eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmää. Työllisyystoimenpiteissä keskitytään työllisyyden lisäämiseen, laittoman ja pimeän työn torjuntaan sekä joustavien työsopimusten edistämiseen. Liiketoimintaympäristöä pyritään parantamaan useiden sitoumusten avulla, jotka koskevat yritystoiminnan tarkastusvirastojen roolin vahvistamista, avoimuuden lisäämistä ja yrityksille aiheutuvien hallinnollisten rasitusten keventämistä. Sitoumukset koskevat sopimuksen kaikkia neljää osa-aluetta. Ne ovat lähentymisohjelmassa ja kansallisessa uudistusohjelmassa esitetyn uudistusohjelman mukaisia. Jos kaikki työllisyyden alalla suunnitellut toimet pannaan täytäntöön, ne lisäävät huomattavasti työvoiman kysyntää. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(15)

Komissio on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Liettuan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että on tarpeen määritellä toimet, joilla varmistetaan vuodeksi 2012 asetettujen talousarviotavoitteiden saavuttaminen. Lisäksi olisi tehostettava eläkejärjestelmän uudistamista julkisen talouden kestävyyden lujittamiseksi ja työurien pidentämiseksi, parannettava työmarkkinoiden toimintaa, toteutettava valtion omistamien yritysten uudistuspaketti, parannettava energiatehokkuutta ja korotettava energiaveroja sekä lisättävä kilpailua eräillä aloilla.

(16)

Neuvosto on tutkinut Liettuan vuoden 2011 tarkistetun lähentymisohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 16 päivänä helmikuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on esitetty erityisesti alla olevissa suosituksissa 1 ja 2. Neuvosto on tutkinut Liettuan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

ottaa käyttöön uusia pysyviä finanssipoliittisia toimia ennen vuoden 2012 talousarvion hyväksymistä liiallisen alijäämän korjaamiseksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn nojalla annettujen neuvoston suositusten mukaisesti; parantaa verosääntöjen noudattamista ja hyödyntää täysimääräisesti talouden elpymistä vauhdittaakseen alijäämän vähentämistä ja varmistaakseen etenemisen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta vähintään 0,5 prosentilla suhteessa BKT:hen vuosittain; vahvistaa finanssipoliittista kehystä erityisesti ottamalla käyttöön realistiset ja sitovat menokatot julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksessä;

2.

hyväksyy eläkejärjestelmän uudistusta koskevan täytäntöönpanolainsäädännön; poistaa finanssipoliittiset esteet, jotka vähentävät erityisesti eläkeikäisten halukkuutta työntekoon työelämään osallistumisen lisäämiseksi;

3.

lisää työmarkkinoiden joustavuutta muuttamalla työlainsäädäntöä joustavammaksi ja parantamalla mahdollisuuksia soveltaa määräaikaisia työsopimuksia; muuttaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, ettei sosiaalihuoltojärjestelmä vähennä ihmisten halukkuutta työntekoon;

4.

toteuttaa valtion omistamia yrityksiä koskevan uudistuspaketin kokonaisuudessaan viimeistään vuoden 2011 lopussa ja varmistaa omistajuuden ja sääntelytehtävien erottamisen toisistaan, laatii yrityksille selkeät tavoitteet, lisää avoimuutta sekä huolehtii kaupallisten ja muiden kuin kaupallisten toimintojen erottamisesta;

5.

parantaa rakennusten energiatehokkuutta, myös ottamalla pikaisesti käyttöön holdingrahasto, ja toteuttaa toimia verotuksen painopisteen siirtämiseksi energian käyttöön;

6.

parantaa yritysten perustamisedellytyksiä ja rakennuslupien saantia sekä lisää kilpailua energian ja vähittäismyynnin aloilla.