16.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 341/48

A.

ottaa huomioon, että äskettäin valittu Euroopan parlamentti on sitoutunut edistämään Kroatian liittymistä Euroopan unionin jäseneksi,

B.

ottaa huomioon, että Kroatian onnistunut jäseneksi liittyminen vauhdittaisi Euroopan yhdentymisprosessia muuallakin Länsi-Balkanin alueella, ja katsoo sen vuoksi, että näkymä EU:n jäsenyydestä kannustaa voimakkaasti poliittisiin ja taloudellisiin uudistuksiin sekä rauhan ja vakauden vahvistamiseen,

C.

ottaa huomioon, että Kroatia on jatkanut edistymistä lähes kaikilla alueilla huolimatta yhdeksän kuukautta pysähdyksissä olleista liittymisneuvotteluista ja maailman talouskriisistä,

D.

ottaa huomioon, että liittymisneuvottelut jäivät jälkeen aikataulusta Slovenian kanssa puhjenneen rajakiistan takia eikä komission suuntaa-antavaa etenemissuunnitelmaa teknisten neuvottelujen loppuunsaattamisesta vuoden 2009 loppuun mennessä voitu toteuttaa,

E.

ottaa huomioon, että 11. syyskuuta 2009 tehty Slovenian ja Kroatian pääministerien välinen sopimus menettelytavoista kahdenvälisten rajakiistojen ratkaisemiseksi antoi mahdollisuuden avata kaikkien jäljellä olevien lukujen käsittelyn ja edetä nopeasti liittymisneuvotteluissa,

F.

ottaa huomioon, että Slovenian ja Kroatian välityssopimuksella, joka allekirjoitettiin 4. marraskuuta 2009 EU:n puheenjohtajan läsnä ollessa, luotiin perusta maiden välisen rajariidan täydelliselle ratkaisemiselle keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä heti, kun ratifiointimenettely on saatettu päätökseen,

G.

ottaa huomioon, että neuvottelut Kroatian kanssa voidaan saattaa päätökseen vuonna 2010 edellyttäen, että Kroatia tehostaa ponnistuksiaan muun muassa vahvistamalla julkista hallintoa, ajamalla oikeuslaitoksen uudistusta määrätietoisemmin, torjumalla tarmokkaasti korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, varmistamalla pakolaisten paluun jatkuvuuden ja tekemällä kattavaa yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa sallimalla sille mahdollisuuden saada asiakirjoja, joita on pyydetty sotarikosoikeudenkäynteihin,

H.

ottaa huomioon, että 7. heinäkuuta 2009 nimitettiin uusi pääministeri, joka on päättänyt säilyttää Kroatian sitoutumisen EU-jäsenyyteen ja Kroatian uudistusohjelman, johon sisältyvät talousuudistus ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä korruption vastustaminen; ottaa huomioon, että talouspolitiikasta vastaava varapääministeri on eronnut; ottaa myös huomioon, että entisen puolustusministerin koskemattomuus on poistettu merkkinä hallituksen poliittisesta sitoutumisesta kaikkien korruptiosyytösten avoimeen käsittelyyn;

1.

kiittää Kroatiaa sen jatkuvasta edistymisestä unionin jäsenyyskriteerien ja jäsenyysvelvoitteiden täyttämisessä; panee merkille Kroatian määrätietoisen toiminnan tarvittavan lainsäädännön antamisessa, yhteisön säännöstön soveltamisessa ja uudistusten toteuttamisessa;

2.

on tyytyväinen Euroopan unionin ja Kroatian välisten neuvottelujen uudelleen aloittamiseen 2. lokakuuta 2009 yli yhdeksän kuukauden keskeytyksen jälkeen; katsoo, että neuvotteluja on jatkettava ripeästi ja ne on pyrittävä saattamaan päätökseen vuonna 2010, edellyttäen että Kroatia täyttää kaikki niiden aloittamista ja loppuunsaattamista koskevat kriteerit;

3.

luottaa siihen, että Kroatia käsittelee ja ratkaisee jäljellä olevat merkittävät haasteet, jotka koskevat neuvotteluluvuissa asetettuja arviointiperusteita; panee merkille, että maa jatkaa uudistustoimia erityisesti seuraavilla alueilla: oikeuslaitoksen ja julkisen hallinnon uudistukset, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen, vähemmistöjen oikeuksien edistäminen mukaan luettuna pakolaisten paluu, sotarikosoikeudenkäyntien jatkaminen ja asiakirjojen luovuttaminen entisen Jugoslavian alueen kansainväliselle rikostuomioistuimelle; katsoo, että Kroatian on edelleen ponnisteltava huomattavasti telakoiden rakennemuutoksen toteuttamiseksi;

4.

on huolissaan siitä, että julkisen mielipiteen tuki EU-jäsenyydelle on vähenemässä huolimatta sen laajasta kannatuksesta nykyisten poliittisten puolueiden keskuudessa; panee merkille, että mielipidetutkimusten mukaan Kroatian yleinen mielipide ei vieläkään ole innostunut EU:sta, sillä tutkimukset osoittavat, että vain kolmasosa väestöstä pitää EU:n jäseneksi liittymistä hyödyllisenä; kannustaa Kroatian viranomaisia ja kansalaisyhteiskuntaa lisäämään julkista keskustelua EU-jäsenyydestä ja unioniin liittymisen vaikutuksista; kehottaa hallitusta ja kansalaisyhteiskuntaa yhdistämään voimansa sosiaalisten uudistusten parantamiseksi sekä oikeuden, julkisen hallinnon, ympäristö- ja talouspolitiikan alojen uudistusten täytäntöönpanon nopeuttamiseksi;

5.

ottaa huomioon toimikautensa päättävän presidentin Stjepan Mesićin työn ja uuden presidentin Ivo Josipovićin valinnan;

6.

pitää ilahduttavana saavutettua edistystä julkishallinnon uudistusohjelman 2008–2011 toteuttamisessa ja jatkuvissa ponnistuksissa, joihin hallitus on selvästi sitoutunut;

7.

on tyytyväinen, että Kroatia osallistuu Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin ja toimiin sekä noudattaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan julistuksia, yhteisiä kantoja ja julkilausumia aina, kun sitä pyydetään yhtymään niihin;

8.

korostaa kuitenkin, että hallintomenettelyissä sekä asianomaisten instituutioiden johto- ja hallintovalmiuksissa on yhä suuria heikkouksia; katsoo, että julkishallinnon vahvistamiseen olisi kiinnitettävä enemmän yleistä poliittista huomiota; panee merkille, että julkishallinnon poliittisten kytkösten vähentäminen on vasta alussa eikä oikeudellinen kehys ammattimaisen ja tehokkaan julkishallinnon muodostamiseksi ole vielä valmis; panee merkille, että uusi palkkajärjestelmä on välttämätön ja että päätösvaltaa olisi siirrettävä enemmän johdolta virkamiehille;

9.

panee merkille, että vaikka on olemassa poliittista tahtoa torjua korruptiota kaikilla tasoilla ja vaikka on olemassa oikeudellinen kehys korruption torjumiseksi, korruptio on edelleen laajaa, ja valtiollisten elinten, myös poliisin ja lainvalvontaviranomaisten, hallinnolliset valmiudet ovat edelleen riittämättömiä; vaatii asianomaisia viranomaisia hoitamaan korruptiotapaukset, sillä niissä ovat mukana lähes kaikki yhteiskunnan, talouden ja hallinnon sektorit ja niillä on myös yhteyksiä pääasiassa terveydenhuollon, oikeuslaitoksen, paikallishallinnon, rakennus- ja kaupunkisuunnittelusektorin ja liike-elämän aloilla toimiviin instituutioihin; on erityisen huolissaan epäasianmukaisesta poliittisesta vaikutuksesta oikeuslaitokseen; panee tyytyväisenä merkille, että pääministeri ja hallitus ovat tehostaneet ponnistuksia korruption vastustamiseksi valtion omistamissa yhtiössä, mutta katsoo, että on tehtävä enemmän poliittisen vastuun kulttuurin vahvistamiseksi poliitikkojen korruption osalta;

10.

pitää ilahduttavana merkittäviä lainsäädännöllisiä ja institutionaalisia muutoksia, joita on toteutettu järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, ja on hyvillään uusista mafian vastaisista toimenpiteistä, joilla vahvistetaan yhteistyötä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten keskuudessa; on erityisen tyytyväinen erittäin hyvään yhteistyöhön Bosnian ja Serbian lainvalvontaviranomaisten kanssa;

11.

pitää ilahduttavana lainsäädännöllisiä ja instituutioita kehittäviä toimia, joita on toteutettu oikeusjärjestelmän uudistamisen keskeisen tärkeällä alalla, ja panee tyytyväisenä merkille paremman tehokkuuden ja avoimuuden oikeuslaitoksen sisällä sekä jutturuuhkan helpottamisen;

12.

panee kuitenkin merkille, että saavutetusta edistyksestä huolimatta tarvitaan päättäväisempiä toimia, jotta voidaan uudistaa oikeusjärjestelmä, joka työskentelee muun muassa suuren jutturuuhkan ja kohtuuttoman pitkien oikeuskäsittelyjen painamana; korostaa, että on vielä paljon tehtävää oikeudellisen riippumattomuuden vahvistamiseksi, tuomarien ja syyttäjien avoimemman valintamenettelyn luomiseksi ja oikeuden päätösten täytäntöönpanon tehostamiseksi; katsoo, että olisi ponnisteltava enemmän näiden haasteiden kohtaamiseksi, myös siksi että kansalaisten oikeuslaitoksen toimintaa ja oikeusvaltiota kohtaan tunteman luottamuksen mureneminen voidaan välttää; tukee oikeusministeriön lainsäädäntöaloitteita, joilla pyritään parantamaan tuomarien nimittämistä, valintaa ja ylennyksiä pätevyyden ja ansioiden perusteella;

13.

panee merkille entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän YK:n turvallisuusneuvostossa 3. joulukuuta 2009 esittämän lausunnon ja kannustaa Kroatiaa tekemään täysipainoista yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa; korostaa, että pääsyyttäjä totesi lausunnossaan, että vaikka Kroatia vastaa edelleen asianmukaisesti suurimpaan osaan kansainvälisen rikostuomioistuimen esittämistä avustuspyynnöistä, yhdessä asiassa ei ole edistytty, nimittäin vuoden 1995 Operaatio Myrskyyn liittyvien ja eräiden kenraalien oikeudenkäynneissä tarvittavien tärkeiden sotilaallisten asiakirjojen löytämisessä; toivottaa menestystä juuri perustetulle eri valtionlaitosten ja virastojen edustajista koostuvalle virastojen väliselle erikoistyöryhmälle, jonka tehtävänä on suorittaa asiaankuuluvat tutkimukset; katsoo, että kolmas osapuoli voi tarvittaessa vauhdittaa tutkimuksia; pyytää neuvostoa päättämään mahdollisimman pian lukua 23 – oikeuslaitos ja perusoikeudet – koskevien neuvottelujen aloittamisesta; kannustaa Kroatiaa puuttumaan sotarikoksiin syyllistyneiden rankaisemattomuuteen ja edistämään edelleen maansisäisten sotarikosoikeudenkäyntien puolueettomuutta;

14.

toteaa tyytyväisenä, että Kroatia edelleen parantaa suoritustaan tasapuolisten ja oikeudenmukaisten sotarikossyytteiden osalta ja että kuluneen vuoden aikana useita sotarikoksista syytettyjä kroatialaisia asetettiin syytteeseen ja tuotiin oikeuden eteen; pitää ilahduttavina valtion pääsyyttäjän kaikille viranomaisille antamia sotarikoksia koskevia ohjeita, joiden tarkoituksena on varmistaa yhdenmukaiset toimintatavat riippumatta epäillyn kansallisesta alkuperästä; panee kuitenkin merkille, että monia vastaajia, jotka asetettiin syytteeseen sotarikoksista, syytettiin poissaolevina, ja että tämä pysyy huolenaiheena myös yksittäisten juttujen käsittelyn osalta; nostaa esille tapauksen, jossa näkyvässä asemassa ollut sotarikoksista tuomittu henkilö, joka oli myös Kroatian parlamentin jäsen, pääsi pakenemaan turvaan naapurimaahan;

15.

panee merkille, että toisen maailmansodan aikana ja kommunistihallinnon aikana takavarikoidun omaisuuden palauttaminen on yhä ongelma, mutta tunnustaa samalla, että edistystä on tapahtunut kohti vallattujen yksityisten kiinteistöjen palauttamista niiden oikeille omistajille, erityisesti vallatun maatalousmaan osalta;

16.

on tyytyväinen lehdistönvapauden tilaan, mutta panee myös merkille, että mediaan kohdistuu vieläkin jonkin verran poliittista ja kaupallista vaikutusta; kehottaa Kroatian viranomaisia toteuttamaan päättäväisiä toimia sotarikoksia, korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta käsitteleviin toimittajiin kohdistuvia uhkia vastaan ottaen huomioon, että toimittajia on peloteltu;

17.

on tyytyväinen siihen, että serbeihin kohdistuneiden väkivaltaisuuksien lukumäärä on vähentynyt ja että poliisitutkinta on kohentunut ja että kroaattien ja serbien välinen sovintoprosessi on osoittautumassa menestyksekkääksi; pitää ilahduttavana sitä, että perustuslakiin ehdotetuilla muutoksilla on määrä tunnustaa kaikki Kroatian vähemmistöryhmät ja että vähemmistöjen oikeudet koulutuksen alalla ovat kohentuneet; toteaa erityisen tyytyväisenä edistyksen, jota on saavutettu romanien osallistavassa koulutuksessa; kehottaa Kroatian viranomaisia kuitenkin jatkamaan ponnistuksiaan romanien ja serbien syrjinnän ehkäisemiseksi erityisesti oikeusjärjestelmässä, työn saannissa ja asumisessa; kehottaa Kroatiaa toimimaan jatkossakin suvaitsevaisuuden hengessä ja toteuttamaan asianmukaisia toimia sellaisten henkilöiden suojelemiseksi, jotka yhä saattavat joutua uhkausten tai pelottelun kohteiksi;

18.

kannustaa Kroatiaa jatkamaan kulttuurisen moninaisuuden edistämistä;

19.

pitää myönteisenä pakolaisten paluun alalla saavutettua yleistä edistystä ja korostaa, kuinka tärkeää pakolaisten paluu ja uudelleenkotouttaminen on, mukaan luettuna jälleenrakentaminen ja asuntojen omistusoikeuden palauttaminen, entisten vuokraoikeuksien haltijoiden asutusohjelmien haastava täytäntöönpano ja toimet eläkeoikeuksien vahvistamista koskevien ongelmien ratkaisemiseksi; panee merkille, että Kroatian vuoden 2009 asutusohjelman täytäntöönpano on vielä alkuvaiheessa maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutusten ja budjettirajoitusten vuoksi ja että ohjelmaa on jatkettava vuonna 2010 ja ehkä sen jälkeenkin ja että se vaatii toimivaltaisilta viranomaisilta pitkäaikaista sitoutumista; korostaa, että on äärimmäisen tärkeää luoda olosuhteet paluualueiden vakaudelle; kehottaa Kroatian hallitusta mukauttamaan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaansa EU:n standardien mukaiseksi;

20.

kehottaa hallitusta kouluttamaan tuomarikuntaa sukupuolten tasa-arvoa koskevan lain ja syrjinnän vastaisen lain täytäntöönpanoa varten; panee merkille, että tähän mennessä yksikään oikeuden päätös ei ole perustunut kumpaankaan näistä laeista; panee tyytyväisenä merkille naispääministerin valinnan; kehottaa kuitenkin edistämään naisten aktiivisempaa osallistumista politiikkaan ja toteaa, että naisten osuus kaikissa paikallisissa hallintoelimissä pieneni tämän vuoden paikallisvaaleissa (esimerkiksi naispuolisten aluejohtajien määrä laski kolmesta yhteen); korostaa tarvetta lisätä tukea perheväkivallan uhreille; panee merkille Kroatian edistyksen viharikoslainsäädännön alalla ja kannustaa hallitusta jatkamaan työtään asianmukaisen lainsäädäntökehyksen varmistamiseksi sekä seksuaalivähemmistöjen syrjintään puuttumiseksi, myös viharikosten ja uhkailujen tutkinnan avulla;

21.

ilmaisee huolensa lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten vähemmistöön Kroatiassa kohdistuvasta kaunasta, josta olivat äskettäin osoituksena homofobiset hyökkäykset Zagrebissa järjestetyn gay pride -paraatin osanottajia vastaan; vaatii Kroatian viranomaisia tuomitsemaan kaikkiin vähemmistöihin kohdistuvan vihanpidon ja väkivallan ja asettamaan siihen syyllistyneet syytteeseen; kehottaa Kroatian hallitusta panemaan täytäntöön syrjinnän vastaisen lain ja valvomaan sen noudattamista;

22.

kiinnittää huomiota siihen, että olisi käsiteltävä vammaisia henkilöitä koskevia puutteita erityisesti poistamalla nykyiset aukot lainsäädännössä, päätöksenteossa ja palvelujen toimittamisessa vammaisille, etenkin psyykkisesti vammaisille;

23.

toteaa tyytyväisenä, että Kroatia on vähitellen toipumassa talouskriisistä ja että sen talousnäkymät ovat suhteellisen valoisat lisääntyvästä työttömyydestä huolimatta; panee merkille, että makrotalouden vakaus on säilynyt, että nyt ennustetaan pienempää vaihtotaseen alijäämää, että ulkoiset epätasapainot ovat vähentyneet ja että pankkisektori on pysynyt terveenä; panee lisäksi merkille, että näkymä unioniin liittymisestä on auttanut investoijia säilyttämään luottamuksensa Kroatian talouteen ja tarjonnut ankkurin talouspolitiikalle äskettäisen levottoman ajanjakson aikana;

24.

kehottaa hallitusta kuitenkin puuttumaan olemassa oleviin talouden rakenteellisiin heikkouksiin, jotka edellyttävät syvempiä ja nopeampia rakenneuudistuksia kestävän talouskasvun synnyttämiseksi; kehottaa valtiota supistamaan voimakasta rooliaan resurssien uudelleenjakajana ja rajoittamaan entisestään valtion puuttumista talouteen, edistämään työllisyyttä elvyttämällä jossakin määrin jäykkiä työmarkkinoita, poistamaan hallinnolliset esteet yrityksiltä ja leikkaamaan valtiontukia tappiota tuottavilta yrityksiltä;

25.

toteaa tyytyväisenä, että Kroatia on parantanut kykyään omaksua EU-jäsenyyden velvoitteita ja useimmilla aloilla toimii paljolti yhteisön säännöstön mukaisesti; kannustaa kuitenkin Kroatian viranomaisia edelleen vahvistamaan yhteisön säännöstön asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta välttämättömiä hallinnon rakenteita ja instituutioiden valmiuksia, jotta maa voi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyväksi EU-jäsenyyttä liittymisen jälkeen;

26.

kehottaa Kroatiaa jatkamaan yksityistämistä, saattamaan loppuun pienimuotoisen yksityistämisen ohjelman myös matkailualalla, etenemään rakennemuutoksessa herkillä aloilla kuten maataloudessa ja edistämään yksityisen sektorin osallistumista infrastruktuuriin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

27.

panee merkille muun muassa vaikeuksissa olevia telakoita koskevien tarjouskilpailujen järjestämisen alalla saavutetun edistyksen ja kehottaa samalla Kroatian viranomaisia jatkamaan ponnistuksia telakkateollisuuden rakennemuutoksen päätökseen saattamiseksi;

28.

on tyytyväinen siihen, että on luotu tarvittavat julkisia hankintoja koskevat institutionaaliset rakenteet, jotka tekevät julkisia hankintoja koskevista toimista johdonmukaisempia ja koordinoidumpia; kehottaa kuitenkin Kroatian viranomaisia edelleen tehostamaan hankintayksiköiden valmiuksia niin, että julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä voidaan soveltaa tehokkaasti ja avoimesti ja että voidaan merkittävästi vähentää väärinkäytöksien ja myös petosten riskiä, ottaen huomioon, että julkiset hankintamenettelyt ovat edelleen keskeinen korruption lähde; kehottaa Kroatian viranomaisia toteuttamaan toimia sopimusten valmistelun ja tosiasiallisen täytäntöönpanon valvonnan parantamiseksi;

29.

panee tyytyväisenä merkille saavutetun yleisen edistyksen rahoitusvalvonnassa erityisesti sisäistä rahoitusvalvontaa koskevan lainsäädännön osalta, mutta toteaa, että olisi edelleen edistyttävä ulkoisessa tilintarkastuksessa vahvistamalla muun muassa oikeudellista kehystä, jolla varmistetaan valtion tilintarkastusviraston riippumattomuus; toteaa, että julkisen rahoituksen avoimuus on ratkaisevan tärkeää korruption ehkäisemisessä ja julkisten palvelujen tehokkuuden parantamisessa, koska se helpottaa viranomaisiin kohdistuvaa valvontaa, jolla puolestaan on myönteinen vaikutus viranomaisten vastuuseen kansalaisia kohtaan;

30.

pitää ilahduttavana, että liittymistä valmistelevan tukivälineen komponenttien täytäntöönpanossa on edistytty, mikä valmistaa maata rakennerahastojen hallinnointiin; kehottaa kuitenkin Kroatian viranomaisia merkittävästi lisäämään hallinnollisia valmiuksia liittymistä valmistelevan tukivälineen nykyisissä rakenteissa niin, että voidaan täyttää EU:n koheesiopolitiikan säädökselliset ja toiminnalliset vaatimukset, ja varmistaa kyseisten rakenteiden kyky ottaa vastaan varoja erityisesti kansallisen strategisen viitekehyksen ohjelmoinnin ja rakennerahastoja koskevien operationaalisten ohjelmien kautta;

31.

kehottaa Kroatian viranomaisia kehittämään rajatylittäviä yhteistyöhankkeita, joilla pyritään sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen koheesioon sekä raja-alueilla asuvien ihmisten elintason kohottamiseen;

32.

on tyytyväinen ympäristöalan saavutuksiin ja edistykseen erityisesti ilmanlaadun, ilmastonmuutoksen, teollisuuden aiheuttaman pilaantumisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta; kehottaa Kroatiaa vahvistamaan hallinnollisia valmiuksiaan kansallisella ja paikallisella tasolla; kehottaa paitsi muodollisesti siirtämään luonnonsuojelua ja vesivarojen hallintaa koskevia EU:n säännöksiä kansalliseen lainsäädäntöön niin myös soveltamaan niitä asianmukaisesti;

33.

korostaa, että olisi edistettävä investointeja energiainfrastruktuuriin, jotta voidaan parantaa energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta sekä energiatehokkuutta; korostaa maan suurta potentiaalia uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti aurinkoenergian suhteen ja kehottaa täten Kroatian viranomaisia antamaan säädöksiä, joilla helpotetaan uusiutuvien energialähteiden markkinoiden kehittymistä;

34.

kannustaa Kroatiaa jatkamaan ponnistuksia hyvien naapurisuhteiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi, toimimaan edelleen merkittävänä ja proaktiivisena alueellisen yhteistyön edistäjänä kaikilla tasoilla sekä toimimaan positiivisessa roolissa alueella; vaatii kuitenkin Kroatian hallitusta ja naapurimaiden hallituksia tehostamaan vuoropuheluaan, jotta voidaan löytää lopullisia ratkaisuja moniin ratkaisematta oleviin kahdenvälisiin ongelmiin, erityisesti rajalinjojen määrittämisen, kateissa olevien henkilöiden, omaisuuden palauttamisen ja pakolaisten osalta sekä kansalaisten luovuttamisen osalta silloin, kun on kyse sotarikoksista tai rikoksista ihmiskuntaa vastaan;

35.

muistuttaa Slovenian ja Kroatian pääministerien tekemästä välityssopimuksesta, jolla pyritään ratkaisemaan rajakiista; pitää ilahduttavana, että Kroatian parlamentti on ratifioinut sopimuksen, ja toivoo, että Slovenian parlamentti tekee myös niin lähitulevaisuudessa; pyytää tässä yhteydessä komissiota laatimaan välitystuomioistuimen jäsenten luettelon, joka koostuu yksinomaan erittäin pätevistä oikeusalan ammattilaisista, joilla mahdollisuuksien mukaan on kokemusta välitystoiminnasta;

36.

kehottaa Kroatian hallitusta ja kaikkia Kroatian poliittisia tahoja toimimaan rakentavasti ja vahvistamaan Bosnia ja Hertsegovinan itsemääräämisoikeutta ja helpottamaan meneillään olevaa perustuslain uudistusprosessia;

37.

kehottaa Kroatian hallitusta tarkastelemaan uudelleen politiikkaansa kaksoiskansalaisuuden suhteen, erityisesti mitä tulee Bosnia ja Hertsegovinassa vakituisesti asuviin Kroatian kansalaisiin; kehottaa Kroatian hallitusta etsimään oikeudenmukaista ja kestävää ratkaisua näille kansalaisille;

38.

korostaa, että liittymiskumppanuuden keskeisen painopisteen mukaisesti olisi tehostettava ponnistuksia, jotta voidaan ratkaista vielä ratkaisematta olevat rajaongelmat naapurimaiden kanssa: pitää tässä yhteydessä ilahduttavana neuvotteluissa Montenegron kanssa saavutettua edistystä ja kannustaa Kroatian, Serbian sekä Bosnia ja Hertsegovinan hallituksia jatkamaan kahdenvälisiä neuvottelujaan rajalinjojen määrittelystä;

39.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä Kroatian hallitukselle ja parlamentille.