Kanne 6.5.2010 — Deutsche Telekom AG v. Euroopan komissio

(Asia T-207/10)

2010/C 195/33

Kannekirjelmän kieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Deutsche Telekom AG (Bonn, Saksa) (edustajat: asianajajat A. Cordewener ja J. Schönfeld)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Moyens et principaux arguments

Kantaja riitauttaa komission 28.10.2009 tekemän, myöhemmin korjatun päätöksen K(2009) 8107 lopullinen, jossa komissio totesi, että Espanjan yhtiöverolain 12 §:n 5 momentin säännöksen merkitsemä tukisäännös, joka koskee liikearvon kirjaamista verotuksessa kuluksi, kun ulkomaisesta yrityksestä hankitaan merkittäviä osuuksia, oli yhteismarkkinoille soveltumaton niiden tukien osalta, joita myönnettiin yrityskauppoja yhteisössä tehneille edunsaajille. Riidanalaisessa päätöksessä säädetään, mitkä tuet Espanjan kuningaskunnan on perittävä takaisin.

Kantaja esittää kanteensa tueksi ensinnäkin, että Espanjan yhtiöverolain 12 §:n 5 momentin soveltamiseen liittyvät veroedut on myönnetty muodollisesti lainvastaisesti, koska Espanjan kuningaskunta ei ole ilmoittanut kyseisestä laista komissiolle EY 88 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan (nykyisin SEUT 108 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta) edellyttämällä tavalla ja koska se on soveltanut sitä konkreettisesti EY 88 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa (nykyisin SEUT 108 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta) tarkoitetun toteuttamiskiellon vastaisesti. Lisäksi Espanjan yhtiöverolain 15 §:ää on pidettävä sisällöltään lainvastaisena, koska kyseinen säännös ei EY 87 artiklan 1 kohdan (nykyisin SEUT 107 artiklan 1 kohta) mukana sovellu yhteismarkkinoille eikä sen hyväksyminen EY 87 artiklan 2 tai 3 kohdan (nykyisin SEUT 107 artiklan 2 tai 3 kohta) perusteella tule kysymykseen.

Kantaja esittää toiseksi niiden seurausten osalta, joita kansallisen tukitoimenpiteen yhteismarkkinoille soveltumattomuuden toteamisella on, että kyseisen jäsenvaltion on perittävä tällainen tuki takaisin edunsaajilta. Se esittää tältä osin, että tämä ehdoton perusperiaate on ilmaistu konkreettisesti ennen kaikkea asetuksen (EY) N:o 659/99 (1) 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä.

Lopuksi kantaja esittää, että esillä olevassa asiassa ei ole syytä poiketa takaisinperimisestä, koska espanjalaisten edunsaajien luottamusta ei ole tarpeen suojata. Kantaja esittää tältä osin muun muassa, että komissio on soveltanut virheellisesti primaarioikeuden yleisiä periaatteita sekä asetuksen N:o 659/99 14 artiklan 1 kohdan ensimmäistä virkettä, kun se on tehnyt luottamuksensuojan periaatteen perusteella poikkeuksen tiettyjen espanjalaisten sijoittajien ryhmien hyväksi. Yhtäältä kantaja väittää, että tuensaajien luottamuksen suojaamista koskevaa periaatetta ei voida soveltaa, koska Espanjan kuningaskunta ei ole ilmoittanut asianmukaisesti Espanjan yhtiöverolain 12 §:n 5 momentista. Toisaalta se esittää, että edellytykset edunsaajien luottamuksensuojan tarpeen tunnustamiselle eivät täyty. Lisäksi kantaja katsoo, että oikeudenmukaisten kilpailuolosuhteiden palauttamista myönnettyjen tukien takaisinperimisen avulla koskeva yhteisön intressi on merkityksellisempi kuin edunsaajien henkilökohtainen intressi saada veroetuja sekä menneinä että tulevina vuosina.

(1)  Euroopan yhteisön perustamissopimuksen [88] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999