27.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 137/1

—

nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöslauselman (1).

—

köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuodesta (2010) 22. lokakuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1098/2008/EY.

—

Solidaarisuus kuuluu Euroopan unionin perusarvoihin. Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat näin ollen eurooppalaisten yhteiskuntamallien keskeisiä tavoitteita.

—

Nuorten aktiivinen osallisuus merkitsee, että yhdistetään toisiinsa riittävä tulotuki, integroitumista edistävät työmarkkinat ja laadukkaiden palvelujen saanti.

—

Lissabonin strategiassa asetettuja tavoitteita luoda enemmän ja parempia työpaikkoja ja poistaa köyhyys vuoteen 2010 mennessä, eurooppalaisen nuorisosopimuksen tavoitteet mukaan lukien, ei ole saavutettu, joten on jatkettava työtä niihin pääsemiseksi.

—

Talous- ja rahoituskriisin kielteiset vaikutukset kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa tai syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, joiden keskuudessa köyhyys lisääntyy entisestään.

—

Yksi tärkeimpiä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisvälineitä on työllistäminen. Eurooppa tarvitsee korkeampaa tuottavuutta ja enemmän laadukasta työllistämistä. Nuorten työssäkäyvien köyhyys (10 prosenttia) (2) on kuitenkin osoitus siitä, että kaikki työpaikat eivät tarjoa riittävää turvaa.

—

Nuorisotyöttömyyden taso on huolestuttavan korkea: joka viides alle 25-vuotias on työtön Euroopan unionissa. Lisäksi joka viidettä 18–24-vuotiasta uhkaa köyhyys (2).

—

Ikääntyvän väestön muodostama väestörakenteellinen haaste vaatii sukupolvien välisiä toimia ja sukupolvien välistä vuoropuhelua ja yhteisvastuuta.

—

Euroopan unionin sosiaaliset ja taloudelliset edut edellyttävät, että nuorten potentiaalia hyödynnetään täysimääräisesti.

—

Siksi on erityisen tärkeää varmistaa nuorten sosiaalinen osallisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet, jotta he voivat osallistua aktiivisesti ja tasaveroisina talous-, yhteiskunta-, demokraattiseen ja kulttuurielämään, kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin, joilla on vähemmän mahdollisuuksia.

—

Työttömyys, köyhyys, sosiaalinen ja taloudellinen syrjäytyminen sekä kaikki syrjinnän muodot ovat nuorten hyvinvoinnin esteitä ja saattavat haitata heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan. Nuorten suurempi osallisuus yhteiskunnassa ja heidän laaja ja aktiivinen osallistumisensa työmarkkinoille yhdistettynä laadukkaan koulutuksen parempaan saatavuuteen sekä asianmukaisiin, paremmin kohdennettuihin sosiaaliseen suojeluun ja sosiaalipalveluihin ovat keskeisiä välineitä köyhyyden vähentämisessä, elämänlaadun parantamisessa ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä.

—

Investoimalla nuoriin kasvun ja työllisyyden keskeisenä voimavarana ja edesauttamalla heidän sosiaalista osallisuuttaan saataisiin aikaan yhtenäisempi yhteiskunta, jossa kaikilla nuorilla olisi tasavertaiset osallistumismahdollisuudet.

—

Helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille ja tarjotaan mahdollisuuksia saada turvatumpaa työtä syrjimättömin ehdoin.

—

Tarjotaan paremmat mahdollisuudet saada laadukasta koulutusta ja helpotetaan kitkatonta siirtymistä työmarkkinoille yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta tai työttömyydestä ja työmarkkinoiden ulkopuolelta.

—

Helpotetaan yksityis-, perhe- ja työelämän yhteensovittamista.

—

Ehkäistään nuorten köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä sen siirtymistä sukupolvelta toiselle.

—

Yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaate ottaen erityisesti huomioon sukupuolten tasa-arvokysymykset ja nuoret, joilla on vähemmän mahdollisuuksia.

—

Kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden osallistuminen paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja EU:n tasolla.

—

On korostettava nuorisoalan rakenteellista vuoropuhelua, erityisesti nuorisotyöttömyyttä koskevan tämänhetkisen kierroksen tuloksia.

—

nuorisoalan erityisaloitteita

että

—

valtavirtaistamisaloitteita nuorisonäkökulman ottamiseksi huomioon muilla asiaankuuluvilla politiikan aloilla.

i)

Edistetään koulutusta ja epävirallista oppimista työllistyvyyden edistämiseksi seuraavalla tavalla:

ii)

Kannustetaan siirtymistä koulutusjärjestelmien piiristä työmarkkinoille nuorten työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi seuraavalla tavalla:

iii)

Edistetään nuorten laadukasta työllisyyttä seuraavalla tavalla:

iv)

Edistetään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrittäjyyttä seuraavalla tavalla:

v)

Jatketaan, kehitetään ja tarvittaessa luodaan tarvittavia toimenpiteitä, joilla taataan riittävän sosiaalisen suojelun ja korkealaatuisten palvelujen, kuten terveydenhoidon, lastenhoidon sekä asumistuen, saanti kiinnittäen erityistä huomiota nuorille perheille tarkoitettujen sosiaalipalvelujen tehostamiseen.

—

Suunnittelemaan viestintä- ja yhteistyökanavia muiden asiaankuuluvien politiikan alojen ja hallintoelinten kanssa sekä EU:n eri toimielimissä ja niiden välisesti että jäsenvaltioissa kiinnittäen erityistä huomiota toimiin, joita avoimen koordinointimenetelmän puitteissa toteutetaan muilla aloilla, erityisesti sosiaalisen suojelun ja osallisuuden, koulutuksen ja työllisyyden alalla.

—

Edistämään epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista, koska ne täydentävät virallista oppimista ja niillä on hyödyllinen tehtävä tuettaessa nuorten, varsinkin niiden, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, tehokasta sosiaalista ja taloudellista integroitumista. Tässä yhteydessä työllä, jota nuorisoalalla aktiivisesti toimivat tekevät tällaisten nuorten kanssa, ja osallistumisella nuorisotoimintaohjelmaan on erityisen suuri merkitys.

—

Edistämään keskinäisen oppimisen välineitä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, esimerkiksi sellaisten korkean tason seminaarien tai asiantuntijaryhmien kokousten avulla, joissa käsitellään nuorten sosiaaliseen integroitumiseen ja nuorten täysimääräiseen työmarkkinoille osallistumiseen liittyviä kysymyksiä. Tällaisista toimista saatuja tuloksia olisi levitettävä tehokkaasti käyttäen soveltuvin osin nykyisiä foorumeja.

—

Hyödyntämään tehokkaasti nuorten sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi koulutuksessa tai työelämässä sekä työttömyyden ja köyhyyden torjumiseksi EU:ssa saatavilla olevia varoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa ja maaseuturahastoa tai mitä tahansa muita asiaankuuluvia EU:n rahastoja tai ohjelmia, kuten PROGRESS-ohjelmaa.

—

Tukemaan ja edistämään edelleen nuoriin ja heidän elinoloihinsa liittyvää poikkitieteellistä tutkimusta ottaen huomioon sosioekonomisen ympäristön ja sen mahdollisuuksien ja esteiden vaikutukset nuorten sosiaaliseen osallisuuteen ja työllistyvyyteen.

—

Varmistamaan, että nykyiset indikaattorit sisältävät nuorisoulottuvuuden, jotta tietoja nuorten aktiivisen osallisuuden edistämisestä sekä työttömyyden ja köyhyyden torjunnasta voidaan kerätä ja analysoida ja jotta jäsenvaltioista voidaan tehdä vertailevia arvioita niiden saavutusten perusteella.

—

Perustamaan asianmukaisia mekanismeja 7 kohdassa esitettyjen toimien ja erityisesti Euroopan nuorisoraportin avulla saavutettujen tulosten seuraamista ja arviointia varten.

—

tunnustaa se keskeinen rooli, joka nuorilla on Euroopan tulevan vaurauden edellyttämän älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta;

—

varmistaa, että nuorisopolitiikka – jonka tulisi kattaa sellaiset alat kuin liikkuvuus, osallistuminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, vapaaehtoistoiminta ja nuorisotyö – otetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon olennaiseksi osaksi;

—

tunnustaa kysymysten monialaisuus ja siksi edistää: