27.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/27

1.

pitää tervetulleena komission tiedonantoa aiheesta ”Ajantasaiset strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle”. Komitea yhtyy täysin asiakirjassa esitettyyn yleiseen tavoitteeseen, joka on taitotason parantaminen laadukkaampien koulutusjärjestelmien avulla. Tämä tavoite mainitaan perustellusti tärkeimmäksi prioriteetiksi, kun halutaan vastata Euroopan unionin edessä oleviin haasteisiin.

2.

on täysin yhtä mieltä komission esittämästä yleisestä analyysistä. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä, kun otetaan huomioon, että Euroopan kallisarvoisimman voimavaran muodostavat sen kansalaiset, ja kun tavoitteena on tarjota Euroopalle mahdollisuus toimia kilpailukykyisesti ja samalla säilyttää sosiaalisen ja ympäristönsuojelun korkea taso (1). Tässä yhteydessä komitea muistuttaa, että vuoteen 2015 mennessä 79 prosentilta työvoimasta edellytetään korkea- tai keskitasoista osaamista (2).

3.

kannattaa Euroopan komission kehittämää ajatusta siitä, että koulutuspolitiikan olisi tarjottava kaikille kansalaisille iästä, sukupuolesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta tilaisuus hankkia, ajantasaistaa ja kehittää elämänsä aikana työhön liittyviä taitojaan ja aktiivista kansalaisuutta. Kyseinen politiikka onkin henkilökohtaisen emansipaation ja sosiaalisen integroitumisen kannalta ratkaiseva tekijä.

4.

muistuttaa alue- ja paikallisyhteisöjen vastuusta ja niiden olennaisesta roolista Euroopassa, kun on kyse yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Ne ovat keskeisiä toimijoita määriteltyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävässä prosessissa. Paikallis- ja aluetasolla on jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti toimivaltaa koulutuksen eri tasoilla esikoulusta aina aikuiskoulutukseen. Tässä käsiteltävä tiedonanto kattaa kaikki mainitut tasot. Lisäksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla tehtävä eurooppalainen yhteistyö liittyy tiiviisti työllisyysstrategiaan ja kestävään talouskasvuun tähtääviin suunnitelmiin, maahanmuuttokysymyksiin ja monikielisyyteen, väestökehitykseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen, yrityksiin, tutkimukseen ja innovaatioon liittyviin unionin politiikkoihin. Koulutuspolitiikan tehokas toimeenpano kaikki näkökohdat huomioon ottaen on alue- ja paikallisyhteisöjen tehtävä. Koulutusalalla tehtävän eurooppalaisen pitkäjänteisen yhteistyön metodeja valittaessa onkin otettava huomioon alue- ja paikallisyhteisöjen vastuualat.

5.

korostaa tässä yhteydessä, että komitea pitää pitkällä aikavälillä tässä käsiteltävää tiedonantoa tärkeänä. Lyhyempää aikaväliä ajatellen aihe liittyy komitean itselleen vuodeksi 2009 asettamiin ensisijaisiin tavoitteisiin (3).

6.

ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että esitetyt toimet nojautuvat jäsenvaltioiden toimiin ja täydentävät niitä sekä tarjoavat siten eurooppalaista lisäarvoa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita loukkaamatta.

7.

korostaa lisäksi komission asiakirjassaan strategisten haasteiden ja prioriteettien joukossa mainitsemaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten yleissivistävään ja ammatilliseen koulutuksen yhteydessä, että se vaikuttaa myös unionin ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien kotoutumiseen Euroopan unioniin. Komitea muistuttaa, etteivät kotouttamistoimet kuulu unionin toimivaltaan maahanmuuton alalla (perustamissopimuksen 61, 62 ja 63 artikla), vaan jäsenvaltioiden välittömän toimivallan piiriin. Tämän vuoksi unionilla voi olla alalla ainoastaan tukirooli, kunnes Lissabonin sopimus mahdollisesti ratifioidaan. Sopimuksen myötä unionitason valtuudet alalla vahvistuisivat.

8.

muistuttaa, että Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton lisääntyminen vahvistaa osaltaan sen kulttuurista, kielellistä ja väestöllistä monimuotoisuutta, mikä on pikemminkin etu kuin haitta. Niinpä maahanmuuttajien ensimmäisen ja toisenkin polven yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on asetettava etusijalle, sillä se on ratkaiseva tekijä ajatellen kotoutumista ja onnistunutta yhteiskuntaan ja työelämään osallistumista (4). Komitea toivoo, että komissio kiinnittäisi huomiota kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin maahanmuuttajaryhmiin.

9.

panee merkille, että komissio haluaa tehostaa avoimen koordinointimenetelmän soveltamista täydentämällä nykyistä vertaisoppimista vertaisarvioinnilla. Komitea kehottaa näin ollen komissiota ottamaan huomioon, että avoimen koordinointimenetelmän tehostaminen saattaa lisätä alue- ja paikallisyhteisöjen taloustehtäviä ja hallintotaakkaa pitkälti koulutukseen liittyvistä seikoista.

10.

muistuttaa, että nimenomaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla avoin koordinointimenetelmä voi toimia vain, jos valtiotasoa alemmat hallinnon tasot otetaan suoraan mukaan sen toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden suorituskyky, joka on kunkin jäsenvaltion paikallis- ja alueyhteisöjen suoritusten summa, perustuu ennen kaikkea niiden pysyvään yhteisvastuuseen nojautuvan yhteistyön monimuotoisuuteen.

11.

komitea kiinnittää erityisesti huomiota sukupuolten tasa-arvoon, mikä käy ilmi useista sen antamista lausunnoista (5). Komitea kehottaa komissiota kohdistamaan erityistä huomiota tähän sukupuoleen perustuvaan sitkeään epätasapainoon.

12.

kiinnittää huomiota siihen, että on tarpeen edistää kaikenikäisten vammaisten integroimista tavallisen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen piiriin. Näin voidaan edistää huomattavasti myös heidän sosiaalista osallisuuttaan ja työllistettävyyttään.

13.

ilmaisee tyytyväisyytensä työllistymistä, liikkuvuutta, sosiaalista osallisuutta ja henkilökohtaista kehitystä edistävän aikuiskoulutuksen merkityksen korostamiseen. Komitea muistuttaa, että se on jo ilmaissut haluavansa toimia aktiivisesti alana hyvinkin tiiviisti alue- ja paikallisyhteisöihin liittyvän elinikäisen oppimisen edistämisessä (6).

14.

ihmettelee, ettei komissio käsittele tiedonannossaan erittäin pätevien ja avaintaidot hallitsevien työntekijöiden ja henkilöiden, kouluttamista ja aivovuodon torjuntaa, vaikka kyseessä on useimpien Euroopan maiden kannalta osaamisyhteiskunnan rakentamista silmällä pitäen ratkaiseva kysymys, kun ajatellaan huippuasiantuntijoiden kouluttamista kaikilla aloilla ja heidän pysymistään Euroopan unionissa. Komitea kehottaakin komissiota pohtimaan tätä kysymystä. Se ei välttämättä edellytä uusien indikaattoreiden käyttöönottoa, sillä se voisi vaikuttaa määriteltyjen tavoitteiden yleiseen yhdenmukaisuuteen kielteisesti.

15.

kiinnittää komission on huomiota siihen, että unioniin liittymiseen tähtäävään prosessiin osallistuvien kolmansien maiden kutsuminen mukaan tähän toimintaan on komitean mielestä erittäin tärkeää. Se kehottaakin komissiota selvittämään, miten tämä olisi mahdollista toteuttaa.

16.

hyväksyy komission neljään kokonaisuuteen jaottelemat strategiset haasteet sekä painopisteet vuosiksi 2009–2010.

17.

panee merkille, että mainitut strategiset haasteet ja lähiajan prioriteetit sisältyvät jo Koulutus 2010 -ohjelman myötä toteutettuihin yleisiin suuntaviivoihin.

18.

pitää tervetulleena, että strategiset haasteet eivät rajoitu työmarkkinakysymyksiin, ja pitää erityisten myönteisenä strategista haastetta, jonka tavoitteena on edistää tasapuolisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Ensikontakti aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävään politiikkaan saadaan valtiotasoa alempana.

19.

muistuttaa, että komitea on sitoutunut liikkuvuuteen, joka on kulttuurisen ja ammatillisen kehityksen olennainen osatekijä, sillä se auttaa ylittämään niin taloudelliset kuin kulttuuriset esteet. Komitea painottaakin, että liikkuvuudesta on tultava kaikkia opiskelijoita koskeva käytäntö.

20.

korostaa, että alue- ja paikallisyhteisöillä on keskeinen rooli opiskelijoiden liikkuvuudessa tarjotessaan tietoja ja tukiessaan liikkuvuutta toteuttamalla EU:n ohjelmia täydentäviä koordinointi- ja liitännäisjärjestelyitä (7). Komitea kehottaakin komissiota kiinnittämään aiempaa suurempaa huomiota edellä mainittuun rooliin kutsumalla alueet mukaan ohjelmien laadintaan ja antamalla alueille, jotka sitä haluavat, nykyistä enemmän vastuuta ohjelmien täytäntöönpanossa.

21.

muistuttaa, että äidinkielen ja kahden muun kielen oppimistavoitetta silmällä pitäen alueiden ja kuntien on oltava pääosassa etenkin koulutusohjelmia toteutettaessa (8).

22.

muistuttaa, että perustason kieltenopetusta (ala- ja yläkoulu) on kehitettävä nykyistä pontevammin. Alakoulussa on opetuksessa lisättävä mahdollisuuksia keskustella ainakin yhdellä vieraalla kielellä (9).

23.

muistuttaa, että tietoisuuden lisäämistä kieltenopiskelun tarjoamasta hyödystä on tarpeen tehostaa. (10)

24.

pitää tervetulleena valmiutta vahvistaa opettajien peruskoulutusta sekä opettavan henkilöstön ja opinto-ohjaajien ammatillisia jatkokoulutusmahdollisuuksia.

25.

katsoo, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen suunnittelussa on otettava huomioon tulevaisuudessa todennäköisesti tarvittava osaaminen. Tämä tarve yksilöidään usein ensimmäiseksi paikallis- ja aluetasolla.

26.

katsoo, että koulutus ja kestävä kehitys ja etenkin ilmastonmuutokseen valveuttaminen ja lajien sekä kaikkien luonnonvarojen (maaperä, vesistöt, ilma, mineraalivarat jne.) suojelu sekä medialukutaidon kehittäminen ovat aktiivisen kansalaisuuden olennaisia ja kiinteitä osatekijöitä, jotka voitaisiin lukea vuosien 2009–2010 painopisteisiin.

27.

muistuttaakin, että aktiivinen kansalaisuus ja kestävän kehityksen haasteiden ymmärtäminen ovat osa eurooppalaisten avaintaitoja, kuten todetaan eurooppalaisessa viitekehyksessä, joka liittyy ”Elinikäisen oppimisen avaintaidot” -suositukseen (1).

28.

katsoo, että varhaiskasvatuksella sekä perusopetuksella on tärkeä asema kehitystä ja perustaitojen hankkimista ajatellen. Nämä perustaidot auttavat osaltaan kansalaisia onnistumaan yksityiselämässään ja työurallaan (11).

29.

pitää myönteisenä, että keskinäistä oppimista maahanmuuttajataustaisten lasten koulutukseen liittyvistä hyvistä toimintamalleista halutaan edistää. Tätä edellyttää kaikille mahdollisen Euroopan kansalaisuuden edistäminen ja kotoutusprosessin onnistuminen.

30.

korostaa sen seikan tärkeyttä, että maahanmuuttajalapsille opetetaan heidän äidinkieltään, koska näin voidaan parantaa sekä heidän kykyään oppia vastaanottajamaan kieltä että muita vieraita kieliä. Valtiontukea myönnettäessä on selkeästi kuitenkin asetettava etusijalle vastaanottajamaan kielen oppiminen ja sen hallinta.

31.

pitää erittäin tärkeänä alueyhteisöjen roolia innovatiivisten ympäristöjen kehittäjinä (11).

32.

katsoo, että ympäristöongelmiin liittyvät yhteiskunnalliset haasteet (vesi, energia, ilmasto, biologinen monimuotoisuus, pilaantuminen jne.) on otettava erityisesti huomioon strategisessa haasteessa ”tehostetaan innovointia ja luovuutta”. Laajemmin ajateltuna, luetellut haasteet muokkaavat perusteellisesti monia työtehtäviä ja luovat lukuisia uusia, ja ne on siksi otettava huomioon elinikäisessä oppimisessa erityisesti kehittämällä asianmukaisia opintokokonaisuuksia.

33.

pitää tervetulleena ehdotusta luoda koulutuksen tarjoajien ja yritysten, tutkimuslaitosten, kulttuurialan toimijoiden ja luovien toimialojen kumppanuuksia. Vastaavat kumppanuudet ovat osoittaneet tehonsa innovoinnin alalla.

34.

katsoo, että jäsenvaltioiden yhteistyön jatkuminen on olennaisen tärkeää vastauksen löytämiseksi haasteisiin, jotka johtavat dynaamiseen osaamisyhteiskuntaan. Komitea katsoo lisäksi, että myös paikallis- ja alueviranomaisten yhteistyössä tähdätään kyseiseen tavoitteeseen ja että niiden yhteistyöhön on näin ollen kannustettava.

35.

kehottaa siksi laatimaan vertailukatsauksen jäsenvaltioiden nykyisistä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevista järjestelmistä ja lähitulevaisuudessa suunnitteilla olevista uudistuksista sekä julkaisemaan sen EU:n kaikilla virallisilla kielillä internetissä. Sillä tavalla kuntien ja alueiden koulutusasiantuntijat, kunnanvaltuutetut ja kouluyhteisöt saisivat tarvittavaa tietoa muissa maissa yleissivistävän ja ammattikoulutuksen alalla saaduista kokemuksista ja voisivat osallistua tasavertaisina kumppaneina yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen jatkokehityksestä keskushallinnon tasolla käytävään keskusteluun.

36.

hyväksyy vertailuarvojen soveltamisen avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä. Avointa koordinointimenetelmää ei kuitenkaan saa käyttää siihen, että pyritään vaivihkaa yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden erilaisia järjestelmiä.

37.

hyväksyy komission aikomuksen hyödyntää määrällisiä (vertailuarvot, tilastot) ja laadullisia (tietojenvaihto ja hyvät käytänteet) mittapuita (12). Niiden olisi ensi kädessä pohjauduttava jo olemassa olevaan aineistoon sekä verrattavissa oleviin tietoihin, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet. Jäsenvaltioita olisi kehotettava pohtimaan, kuinka ja missä määrin ne voivat, muuttuvat taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet ja kansalliset painopisteensä huomioon ottaen, edesauttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

38.

korostaa, että on pohdittava keinoja, joilla alueet ja kunnat voivat huolehtia mahdollisesta hallinnollisesta ja taloudellisesta lisätaakasta, joka aiheutuu uusien indikaattorien käyttöönotosta.

39.

panee kuitenkin merkille, ettei neljälle viidestä vuonna 2003 hyväksytylle vertailuarvolle asetettuja tavoitteita saavuteta vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi vertaisoppiminen sekä tietojen ja hyvien käytänteiden vaihto ovat edelleen epävarmalla pohjalla. Nämä seikat puhuvat määriteltyjen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuuden ja/tai työskentelymenetelmien tarkistamisen puolesta.

40.

esittää, että komissio, jäsenvaltiot ja alue- ja paikallisviranomaiset selvittävät syyt, joiden vuoksi neljä vertailuarvoa on jäänyt saavuttamatta.

41.

hyväksyy komission toiveen korottaa elinikäiseen oppimiseen osallistuvien aikuisten osuuden vertailuarvoa 12,5 prosentista 15 prosenttiin. Korotus on erityisen tärkeä kriisin aikana, kun monien palkansaajien uudelleen- ja jatkokouluttaminen on tarpeen.

42.

antaa tukensa aloitteelle luoda ”Liikkuvuus”-vertailuarvo, joka on tarpeen työllistettävyyden parantamiseksi ja mahdollistaa Euroopan kansalaisuuden kehittämisen. Komission tulee kuitenkin määritellä kyseinen kriteeri nykyistä tarkemmin. Väheksymättä opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi tehtyä työtä komitea katsoo, että oppisopimuskoulutettavien ja ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten liikkuvuutta tulee myös korostaa. Monet alueet ovat aktiivisia tällä alalla.

43.

pitää asianmukaisena toivetta luoda ”Perustaidoissa heikosti menestyvät” -vertailuarvo, joka laajennetaan kattamaan myös matemaattiset ja luonnontieteelliset taidot. Silti komitea korostaa, että päähuomio tulee kohdentaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen. Komitea muistuttaa kuitenkin, että tieto- ja viestintätekniikkataidot sekä vieraiden kielten taito ovat tärkeitä uuden osaamisen hankkimista ja jatkuvaa ja elinikäistä oppimista ajatellen. Erityisesti lasten tulee voida hankkia IT- ja viestintätekniikan osaamista jo varhain (12). Komitea kiinnittää huomiota sosiaaliseen eriarvoisuuteen, kun on kyse tekniikan hyödyntämismahdollisuuksista. Jäsenvaltioiden tai alue- ja paikallistason elinten ja EU:n toimielinten on puututtava tähän seikkaan asianmukaisesti. Alue- ja paikallisyhteisöille tulee siten antaa keinot hyödyntää EU:n nykyisiä ohjelmia ja komission uusia ohjelmia sekä sisällyttää käytännön luku- ja kirjoitustaidottomuuden torjunta tarkistettuun Lissabonin strategiaan. Näissä rakenteissa on myös otettava huomioon maahanmuuttajan vastaanottavan maan kielen osaamisen merkitys, jotta maahanmuuttajan sosiaalista osallisuutta ja työllistettävyyttä voidaan edistää.

44.

Kun koulutukselle pyritään määrittelemään uusia mittareita ja viitearvoja avoimen koordinointimenetelmän avulla, tulee kiinnittää huomiota siihen, että lukutaitoa ja luetun ymmärtämistä testattaessa tulee pyrkiä havaitsemaan myös mediasisältöihin liittyviä taitoja, sillä nykyisessä sähköisessä tai digitaalisessa ympäristössä sisällöt esitetään kirjallisen, kuvallisen ja elokuvallisen viestinnän yhdistelminä.

45.

katsoo, että lukemiseen, kirjoittamiseen, matematiikkaan, luonnontieteisiin sekä tieto- ja viestintätekniikkaan panostaminen on täysin sovitettavissa yhteen muiden aineiden opetuksen kanssa. Niillä kaikilla on osuutensa luovuuden, itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä. (9)

46.

yhtyy tavoitteeseen tehostaa kahden vieraan kielen hyvin nuorena oppimisen alalla saavutettua edistystä ja siten hyväksyy vertailuarvon ”Kielet”.

47.

suhtautuu erittäin varautuneesti vertailuarvon ”Investoinnit korkea-asteen koulutukseen” käyttöönottamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimenpidettä nostaa investoinnit korkea-asteen koulutukseen kahteen prosenttiin bkt:stä voidaan sinänsä pitää myönteisenä, mutta tavoitteen jakaminen yksityisen ja julkisen sektorin kesken ei yhtäältä saa merkitä, että jäsenvaltiot vapautetaan vastuustaan. Toisaalta kotitalouksien osuus korkea-asteen koulutuksen rahoituksessa ei saa sen seurauksena nousta, sillä se vaarantaisi muun muassa yhtäläisten mahdollisuuksien tavoitteen toteutumisen etenkin kriisiaikana.

48.

hyväksyy vertailuarvon ”Korkea-asteen opinnot suorittaneet” ja toivoo luopumista saavutetusta matematiikkaa ja luonnontieteitä koskevasta tavoitteesta. Komitea on tyytyväinen, että huomiota kiinnitetään epätasaiseen sukupuolijakaumaan näillä aloilla. Tässä yhteydessä on paikallaan palauttaa mieleen komitean lausunto komission aiheesta ”Kohti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa yhteisön puitestrategiaa” antamasta tiedonannosta (13).

49.

suhtautuu varautuneesti komission ehdottamaan uuteen ”Työllistettävyys”-vertailuarvoon. Koulutustason ja työmarkkinoille pääsyn korrelaation etsiminen on yhteinen huolenaihe. Huomioon on kuitenkin otettava myös muita muuttujia, kuten talouden tila. Toimenpidettä voitaisiinkin täsmentää nykyisestä.

50.

hyväksyy komission ehdotuksen luoda ”Esiopetus”-vertailuarvo, koska varhaisessa iässä saatava opetus avaa uusia kehittymismahdollisuuksia ja on tärkeä osa elinikäistä oppimista.

51.

yhtyy toiveeseen säilyttää vertailuarvo ”Koulupudokkaat”, ja katsoo, että on korostettava eri toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

52.

suhtautuu nykytietämyksen perusteella erittäin varautuneesti ehdotukseen vahvistaa viitearvoksi ”Innovointi ja luovuus”. Alueiden komitea kannattaa sitä, että jäsenvaltiot selvittävät mahdollisuudet kehittää indikaattoreita, jotka voivat osaltaan edistää innovointiin ja luovuuteen liittyviä jäsenvaltioiden toimia.

53.

ehdottaa, että pikemminkin harkittaisiin tietojenvaihdon ja hyvien käytänteiden jakamista jäsenvaltioiden kesken, kun on kyse ”Innovointi ja luovuus” -viitearvosta. Alueiden tulee osallistua tähän toimintaan tiiviisti.

54.

on yhtä mieltä siitä, että yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyviä tehokkaita ja kunnianhimoisia politiikkoja tule jatkaa ja vahvistaa. Nykyisen talouskriisin ei pidä hämärtää tätä edessämme olevaa tavoitetta, vaan päinvastoin auttaa meitä saavuttamaan se.