26.3.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/62

---

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

(2009/C 72/10)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”MOUTARDE DE BOURGOGNE”

EY-numero: FR-PGI-005-0503-25.10.2005

SAN ( ) SMM (X)

Tässä yhteenvedossa esitetään eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:	Institut National des Appellations d'Origine (I.N.A.O.)
Osoite:	51, rue d'Anjou 75 008 Paris FRANCE
Puhelin:	+33 153898000
Faksi:	+33 142255797
Sähköposti:	info@inao.gouv.fr

2.   Ryhmittymä:

Nimi:	Association Moutarde de Bourgogne (AMB)
Osoite:	AMB ARIA Bourgogne 4, Bd du Docteur Jean Veillet 21 000 Dijon FRANCE
Puhelin:	+33 380288140
Faksi:	+33 380288169
Sähköposti:	laure.ohleyer@cote-dor.chambagri.fr
Kokoonpano:	Tuottaja/jalostaja ( X ) muu (X)

3.   Tuotelaji:

Luokka 2.6: Sinappitahna

4.   Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)

4.1   Nimi

”Moutarde de Bourgogne”

4.2   Kuvaus

Moutarde de Bourgogne (Burgundin sinappi) on vahva tai ekstravahva sinappi, jonka valmistuksessa on käytetty valkoviiniä. Sen väri on vaaleankeltainen ja koostumus paksu, homogeeninen ja täyteläinen. Siinä on Burgundin alueen valkoviinin tunnusomainen vahva tuoksu ja maku, joka on myös voimakkaan pistelevä.

4.2.1   Sallitut ainesosat ja lisäaineet:

—	Burgundissa tuotetut ja varastoidut sinapinsiemenet

—

Veden ja Burgundin viininviljelyalueella tuotetun valkoviinin sekoitus, jota lisätään vähintään 25 prosenttia. Valkoviinillä on oltava tarkistettu alkuperänimitys ja se on saatava perinteisistä Bourgogne l'Aligoté- ja Chardonnay-rypäleistä. Näillä voimakkaan aromaattisilla viineillä on pitkä suutuntuma.

—

Suola, sokeri, mausteet ja lisäaineet (lisäaineet, jotka on sallittu EU:n lisäainedirektiivillä vuodelta 1995, lukuun ottamatta keinotekoisia väriaineita, viljasta saatuja jauhoja tai muita stabilointi- tai sakeuttamisaineita, luontaisia tai keinotekoisia sinappiaromitiivisteitä sekä sinappiuutteita tai eteerisiä sinappiöljyjä).

4.2.2   Burgundin sinapin fysikaalis-kemialliset ominaisuudet:

—	Sinapinsiemenistä peräisin oleva kuiva-aine > tai = 24 % lopputuotteen painosta.

—	Sinapinsiemenistä peräisin olevat rasvat > tai = 9 % lopputuotteen painosta.

—	Siemenkuorten osuus massasta alle 2 % kokonaispainosta.

4.3   Maantieteellinen alue

Sinapinsiementen tuotannon ja varastoinnin kuten myös sinappitahnan tuotannon (jalostuksen) on ehdottomasti tapahduttava maantieteellisellä tuotantoalueella. Maantieteellinen tuotantoalue koostuu Burgundin alueen departementeista Côte d'Or, Nièvre, Saône et Loire ja Yonne.

Maantieteellisen alueen määritys perustuu paikalliseen erityisosaamiseen sinapinsiementen viljelyn ja Burgundin viinien tuotannon alalla. Näistä valmistetaan sinappitahna, josta saadaan omaleimainen tuote (ks. kohta 4.6).

Burgundissa viljeltyjen sinapinsiementen erityisten laatuominaisuuksien maine on vuosisatainen. Ranskan kuninkaan Frans ensimmäisen lääkäri Charles Estienne katsoi Burgundissa valmistetun sinapin korkealaatuisuuden johtuvan sen valmistuksessa käytetystä sinappikasvista. Toiseen maailmansotaan saakka sinappia viljeltiin metsissä miilunpolttopaikoilla. Kun puuta hiillettiin miilussa, maaperään kertyi paljon sinapinviljelylle suotuisaa kaliumia (ja siemeniin taas paljon sinappiöljyä). Miilunpolttajat kylvivät siemenet maaliskuussa, ja sato korjattiin elokuussa. Lisäksi joka puolella Burgundia vallitseva varsin samanlainen puolimannerilmasto soveltuu hyvin sinapinviljelyyn. Sinappikasvi ei vaadi paljon vettä, vaan sietää mainiosti kuivuutta ja korkeita lämpötiloja. Sitä vastoin liian kosteat loppukeväät eivät ole sille hyväksi. Sinapinvalmistus hiipui Burgundissa monien kymmenien vuosien ajan, kunnes sen elvyttivät sinappitahnan teolliset valmistajat, jotka halusivat kontrolloida raaka-aineen tuotannon laatua ja parantaa lopputuotteen laatua. Elvytysohjelmaan osallistuu tutkimuslaitoksia, Côte d'Orin departementin maaseutukeskus, alueellisia varastointilaitoksia, maanviljelijöitä ja jalostajia. Burgundin alueen maaperästä ja ilmastosta johtuviin edellytyksiin ja jalostajien laatuvaatimuksiin vastaamiseksi valittiin lajikkeita, joilla on tiettyjä ominaisuuksia.

Maantieteellisen alueen sisällä määriteltiin kuitenkin vyöhyke, jolla sinapinsiementen viljely on mahdollista. Vyöhykkeen määrittämisessä käytettiin geologisia ja maaperään liittyviä kriteereitä, joiden perusteella valittiin sinapin viljelylle suotuisat ympäristöt. Tämä tarkoitti sitä, että pois suljettiin happamat ruskomaat ja ylänköjen podsolimaat, joilla tehdyt koeviljelyt osoittavat, että siemenet kehittyvät puutteellisesti ja että niiden haihtuvan isotiosyanaatin pitoisuus on riittämätön, jotta niistä saataisiin tunnusomaista sinappitahnaa.

4.4   Alkuperätodisteet

Jäljitettävyys varmistetaan asiakirjoin Burgundin sinapin koko tuotantoprosessin ajan aina viljelylohkolta valmiiseen tahnaan. Sinapinsiemenet saadaan yksinomaan SMM-tuotantoa varten määritellyllä vyöhykkeellä sijaitsevilta luetteloiduilta lohkoilta. Lohkojen on oltava tuotantosuunnitelmaa laadittaessa vahvistettujen valintakriteerien mukaisia. Viljelijät toimittavat tuotantonsa Burgundissa sijaitseville varastointilaitoksille. Kaikkien sinapinsiementen tuotantoon, varastointiin tai jalostukseen osallistuvien toimijoiden on pidettävä asiakirjarekisteriä. Sinapinsiemenistä ja valmiista tahnasta otetaan jalostuksen aikana näytteitä analyysejä varten.

4.5   Tuotantomenetelmä

Sinapin viljelyssä voi käyttää ainoastaan Burgundin sinappiyhdistyksen (AMB) valitsemia lajikkeita, jotka kuuluvat ruskea- ja valkokuoriseen Brassica juncea -lajiin ja mustakuoriseen Brassica nigra -lajiin. Tuotannolle laaditaan suunnitelma, jossa täsmennetään viljeltävät pinta-alat sekä lohkot ja niiden sijainti SMM-vyöhykkeellä. Siemenet toimitetaan korjuun jälkeen Burgundissa sijaitsevaan varastointilaitokseen, joka varmistaa siementen jäljitettävyyden sekä puhdistaa ja varastoi ne.

Tässä vaiheessa siemenerät tarkastetaan seuraavien kriteerien noudattamisen varmistamiseksi:

—	Siemenet ovat peräisin Burgundista ja AMB:n valitsemista lajikkeista.

—	Vihreiden tai tuleentumattomien siementen osuus: enintään 1,5 % (I ja II luokka).

—	Vieraiden siementen osuus: I luokassa enintään 0,3 % ja II luokassa enintään 0,5 %.

—	Siementen joukossa ei ole hyönteisiä, hometta eikä kuumentuneita siemeniä.

—	Siementen koko: tuhannen siemenen paino (tsp) > 2,35 g (jos ilmasto-olosuhteet ovat olleet poikkeukselliset, tsp > 2 g).

—	Veden ja haihtuvien ainesten pitoisuus: 4,2–9 massaprosenttia.

—	Rasvapitoisuus: 28–42 massaprosenttia kuiva-aineessa.

—	Haihtuvan isotiosyanaatin pitoisuus: 0,7–0,84 massaprosenttia kuiva-aineessa.

—	Valkuaispitoisuus: 24,2–30,8 massaprosenttia kuiva-aineessa.

Tarkastuksen jälkeen siemenet käsitellään ja toimitetaan maantieteellisellä alueella sijaitseviin tehtaisiin. Siemenet jauhetaan ja sekoitetaan veden ja valkoviinin kanssa. Viininä käytetään Burgundin viinialueella tuotettua valkoviiniä, jolla on tarkistettu alkuperänimitys. Tässä vaiheessa siemenen ydin irtoaa, jolloin muodostuu ensimmäinen sinappitahna. Tahna siivilöidään siemenkuorien poistamiseksi, ja tuloksena on paksu, homogeeninen ja täyteläinen vaaleankeltainen tahna vailla ilmakuplia. Tahna jätetään lepäämään sinapille ominaisen pistelevän maun aikaansaamiseksi, minkä jälkeen se varastoidaan ja pakataan.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Yhteys maantieteellinen alkuperään syntyy vuosisataisesta alueellisesta osaamisesta, sinapin viljelyperinteestä Burgundissa sekä Burgundin sinapin ja viininviljelyksen välisestä lujasta historiallisesta yhteydestä ja vakiintuneesta maineesta.

4.6.1   Laatu:

Moutarde de Bourgognen voimakkaan pistelevä maku syntyy, kun Burgundissa tuotettuihin ja varastoituihin sinapinsiemeniin sekoitetaan vettä, suolaa, sokeria, mausteita ja vähintään 25 prosenttia kuivaa valkoviiniä, joka on peräisin perinteisistä burgundilaisista lajikkeista. Näillä voimakkaan aromaattisilla valkoviineillä on pitkä suutuntuma. Juuri niiden ansiosta Burgundin sinappi eroaa muista sinapeista: ne antavat sille vahvan ja tyypillisen tuoksun sekä Burgundin valkoviinin voimakkaan maun. Siementen kuiva-ainepitoisuuden on oltava yli 24 prosenttia ja rasvapitoisuuden yli 9 prosenttia.

4.6.2   Maine

Burgundin alue ja sinappi ovat jo kauan olleet yhteen nivoutuneita. Tarinoiden mukaan Burgundin herttua Eudes neljäs järjesti vuonna 1336 kuningas Filip kuudennen kunniaksi Rouvresissa juhlan, jossa kulutettiin erään tuolloisen mittayksikön mukaiset 206,75 litraa sinappia. Sinapinvalmistajien kiltojen peruskirjoja löytyy 1500-luvulta asti (Dijonissa vuonna 1634 ja Beaunessa vuonna 1647). Sinappia valmistettiin 1800-luvulle asti pienissä käsityöläispajoissa. Teollisuusvallankumous vaikutti myös sinapinvalmistukseen: burgundilaiset sinapinvalmistajat kilvoittelivat alalla paremmuudesta. Esimerkiksi Dijonin kaupungissa toiminut tehtailija Maurice Grey haki vuonna 1850 taide-, tiede- ja kirjallisuusakatemialta tunnustusta koneelle, joka nosti merkittävästi tuottavuutta. Vuosina 1750–1984 Burgundissa toimi 263 sinapinvalmistajaa, mikä on enemmän kuin millään muulla alueella Ranskassa.

Sinappia on viljelty Burgundissa ammoisista ajoista. Muun muassa Frans ensimmäisen lääkäri Charles Estienne piti Burgundissa tuotettua sinappia laadultaan mainiona, koska hänen mukaansa siellä sinappi kasvoi paremmin kuin muualla.

Viini ja sinappi kuuluvat kiinteästi yhteen. A. Berthiot kirjoitti vuonna 1911, että sinapin maine juontuu laadukkaasta valmistusmenetelmästä, jossa parhaat siemenet jauhetaan ja sekoitetaan burgundilaiseen erikoisnesteeseen eli eräänlaiseen raakaviiniin (verjus), joka saadaan puristamalla puoliraakoja valkoisia rypäleitä. Kun viinikirva tuhosi näitä rypäleitä tuottavat viiniköynnökset, sinapinvalmistajat siirtyivät käyttämään happamaa valkoviiniä tuottavia maatiaislajikkeita, jotka sittemmin korvattiin vartetuilla laatulajikkeilla. Kun sinapin valmistuksessa käytetään viinietikan sijasta valkoviiniä, saadaan aikaan halutut aistinvaraiset ominaisuudet.

Sinapinvalmistajat käyttivät jo hyvin varhain nimitystä ”Moutarde de Bourgogne”. Yonnen departementissa sijaitsevan Sensin kunnan tuomioistuimessa rekisteröitiin vuonna 1891 tavaramerkki ”Moutarde de Bourgogne, extra-blanche supérieure” ja Dijonin kauppatuomioistuimessa vuonna 1903 nimitys ”Moutarde Jacquemart au pur verjus de Bourgogne”. Burgundin sinapin vakiintuneesta maineesta kertovat tavaramerkkeihin nimitysten lisäksi sisältyvät viittaukset Burgundiin ja sen historiaan. Tällaisia tavaramerkkejä ovat muun muassa ”Jean-sans-Peur”, ”Téméraire”, ”Moutarde à la cuillère de la Belle Bourguignonne” ja ”La Bourguignonne”.

4.6.3   Ihmisten erityisosaaminen

Sinapinsiementen tuotanto oli Burgundissa merkittävää toiseen maailmansotaan saakka. Vuoden 1945 jälkeen teolliset tuottajat pyrkivät säilyttämään tuotannon alueella. Sinapinvalmistajien järjestö laati tätä tarkoitusta varten esitteen sinapinviljelystä. Nämä pyrkimykset eivät kantaneet pitkälle muiden öljykasvien kilpailun ja maailmanmarkkinoiden vuoksi.

Sinapinsiementen viljely elpyi kunnolla vasta 1990-luvun alussa. Tuolloin alaa askarruttivat seuraavat toisiinsa liittyvät kysymykset:

—	teollisuus pyrki monipuolistamaan hankintalähteitään ja varmistamaan raaka-ainetuotannon laadun sekä ohjaamaan siementen kehittämistä lopputuotteen laadun parantamiseksi,

—	viljelijät etsivät mahdollisuuksia monipuolistaa ja hyödyntää tuotantoaan alueellisesti.

Sinapinviljelyn elvyttämiseksi perustettiin ohjauskomitea, johon osallistuivat seuraavat tahot seuraavin toimin:

—	Dijonin maatalouskorkeakoulu ja geneettiseen tutkimukseen erikoistunut maatalouden tutkimusinstituutti: tuottavuuden parantaminen sekä AMB:n vahvistamien kriteerien mukaisten siementen erityislaadun varmistaminen,

—	Côte d'Orin departementin maatalouskeskus: soveltava tutkimus ja kokeilutoiminta,

—	alueelliset varastointilaitokset: siementen logistiikka ja pakkaaminen,

—	maanviljelijät: viljelykokeissa saatujen tulosten testaaminen todellisessa mittakaavassa ja riittävän siemenmäärän tuottaminen koevalmistuksen mahdollistamiseksi tehtaissa,

—	Ranskan leikkele-, valmisateria- ja lihajalosteteollisuuden keskusjärjestö: erilaisia pilottitestejä sekä puoliteollista ja teollista koevalmistusta.

Yhteistyön puitteissa määriteltiin kaksi lajiketta, joille haettiin suojattua maantieteellistä merkintää.

Tämän ohella tuotanto lisääntyi: kun vuonna 1993 viljelmiä oli noin 350 hehtaarilla, vuonna 2003 viljelypinta-alaa oli jo 1 230 hehtaaria.

4.7   Valvontaelin

Nimi:	CERTIPAQ
Osoite:	44, rue La Quintinie 75015 Paris FRANCE
Puhelin:	+33 145309292
Faksi:	+33 145309300
Sähköposti:	certipaq@certipaq.com

4.8   Merkinnät

Merkinnässä on seuraavat maininnat:

—	Myyntinimike: ”Moutarde de Bourgogne”

—	IGP-tunnus (eli SMM)

---

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

---