19.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 41/53

—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etelä-Kaukasiasta ja erityisesti 26. helmikuuta 2004 hyväksymänsä päätöslauselman suosituksensa neuvostolle Euroopan unionin Etelä-Kaukasuksen-politiikasta (1),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Mustanmeren synergia — Uusi alueellinen yhteistyöaloite”(KOM(2007)0160),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),

—

ottaa huomioon Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kanssa hyväksytyt Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) toimintasuunnitelmat,

—

ottaa huomioon Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI), joka liittyy läheisesti yhteisesti hyväksyttyjen toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ja joka korvaa tähän saakka TACIS- ja MEDA-ohjelmien yhteydessä toimitetun teknisen tuen,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Energiapolitiikka Euroopalle”(KOM(2007)0001),

—

ottaa huomioon 3. syyskuuta 2007 pidetyn komission kokouksen Euroopan naapuruuspolitiikasta,

—

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (2),

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suosituksen 1771 (2006) ja päätöslauselman 1525 (2006) vakaussopimuksen luomisesta Etelä-Kaukasiaa varten,

—

ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman EU:n yhteisestä energiapolitiikasta (3) ,

—

ottaa huomioon 17. tammikuuta 2008 hyväksymänsä päätöslauselman uudesta poliittisesta lähestymistavasta Mustanmeren alueeseen (4),

—

ottaa huomioon 14. ja 15. joulukuuta 2006 ja 21. ja 22. kesäkuuta 2007 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmät sekä puheenjohtajavaltio Saksan 15. kesäkuuta 2007 antaman tilannekatsauksen ”Euroopan naapuruuspolitiikan lujittaminen”,

—

ottaa huomioon 19. ja 20. marraskuuta 2007 pidetyn neuvoston kokouksen päätelmät turvallisuudesta ja kehityksestä sekä EU:n sitoumuksen panna täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) ”Naiset, rauha ja turvallisuus”,

—

ottaa huomioon Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset,

—

ottaa huomioon 30. tammikuuta 2007 pidetyn EU:n ja Armenian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan yhdeksännen kokouksen loppulausuman ja suositukset,

—

ottaa huomioon 12. syyskuuta 2007 pidetyn EU:n ja Azerbaidžanin parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan kahdeksannen kokouksen loppulausuman ja suositukset,

—

ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2007 pidetyn EU:n ja Georgian parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan yhdeksännen kokouksen loppulausuman ja suositukset,

—

ottaa huomioon Armenian ja Azerbaidžanin äskettäiset parlamenttivaalit sekä Etyjin/ODIHR:n seurantaraportit,

—

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 15. lokakuuta 2007 hyväksymän päätöslauselman 1781 (2007) Georgian ja Abhasian välisestä konfliktista ja YK:n tarkkailijaryhmän toiminnan jatkamisesta Georgiassa,

—

ottaa huomioon neuvoston julkilausuman 14818/07 Georgian tämänhetkisestä tilanteesta ja julkilausuman 14809/07 Einulla Fatullajevin tuomitsemisesta Azerbaidžanissa,

—

ottaa huomioon Bakun aloitteen yhteistyön kehittämisestä energian alalla ja Brysselissä 7. marraskuuta 2006 allekirjoitetun EU:n ja Azerbaidžanin yhteisymmärryspöytäkirjan strategisesta yhteistyöstä energian alalla,

—

ottaa huomioon EU:n sitoumuksen edistää YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista ja kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen (5),

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2003 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksytyn Euroopan unionin turvallisuusstrategian ”Turvallinen Eurooppa paremmassa maailmassa”,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen seurantaraportit,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A6-0516/2007),

A.

ottaa huomioon, että EU ilmaisi 26. helmikuuta 2001 pidetyssä yleisten asioiden neuvoston kokouksessa halunsa toimia aktiivisemmassa poliittisessa roolissa Etelä-Kaukasian alueella, etsiä keinoja, joilla tuetaan alueen konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen suunnattuja toimia, ja osallistua konfliktin jälkeiseen kunnostamiseen,

B.

katsoo, että Baku-Tbilisi-Kars-rautatien käyttöönotto avaa uuden yhteyden Etelä-Kaukasian, Turkin ja Länsi-Euroopan välille mutta lisää samalla Armenian eristäytyneisyyttä ollen näin ristiriidassa ENP:n tavoitteiden kanssa; katsoo kuitenkin, että liikennealan korkean tason ryhmän suositukset pannaan täytäntöön ja että liikenneväylä Eurooppa-Kaukasus-Aasia (TRACECA) on jatkossakin tärkein rajatylittävä Kaukasian väylä, joka yhdistää kaikkia alueen maita,

C.

katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) laajentaminen Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Georgiaan on merkittävä askel eteenpäin unionin sitoutumisessa alueeseen ja tarjoaa kyseisille maille mahdollisuuden läheisempään yhteistyöhön unionin kanssa; katsoo, että tarvitaan lisää kannusteita Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian uudistusten motivoimiseksi,

D.

ottaa huomioon, että ENP perustuu yhteisiin arvoihin ja poliittisten, taloudellisten ja institutionaalisten uudistusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja sen tavoitteena ovat ystävällismieliset naapurimaat, joissa vallitsee toimivaan markkinatalouteen ja oikeusvaltioon perustuva vakaa demokratia,

E.

katsoo, että ENP:tä on kehitettävä, jotta saavutettaisiin parempi ja tehokkaampi aluetta koskeva EU:n politiikka ja jotta EU:lle annettaisiin asema turvallisuus- ja vakaustoimijana, jona se voisi olla; katsoo, että EU:n on tärkeää selkeyttää profiiliaan ja lisätä läsnäoloaan alueella,

F.

katsoo, että Etelä-Kaukasian maiden liittäminen Euroopan naapuruuspolitiikkaan tuo mukanaan entistä enemmän vastuuta ja sitoumuksia myös kyseisille maille; katsoo, että hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat Euroopan naapuruuspolitiikan perustekijöitä,

G.

katsoo, että Armenian ja Azerbaidžanin välisen Vuoristo-Karabahin konfliktin, joka vaikeuttaa kyseisten maiden suhteita, ja Georgian sisäisen konfliktin Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa rauhanomainen ratkaiseminen on tärkeää EU:n naapuruuden vakaudelle sekä Etelä-Kaukasian alueen taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehittymiselle,

H.

katsoo, että neuvostoajan jälkeisten ratkaisemattomien konfliktien kansainvälistämisellä on oltava keskeinen asema EU:n ja Venäjän suhteissa, jotta yhteisten naapurimaiden ongelmia voidaan käsitellä entistä tehokkaammin,

I.

katsoo, että alueen merkitys EU:n myönteiselle osallistumiselle ei ole kytköksissä ainoastaan sen maantieteelliseen sijaintiin Keski-Aasiasta Eurooppaan toimitettavan energian siirtoalueena, vaan se perustuu myös vastavuoroiseen ja kaikkien asianomaisten yhteiseen etuun alueen kehittämisessä pitäen silmällä demokratian, hyvinvoinnin ja oikeusvaltion tehostamista ja siten luoden elinkelpoiset puitteet alueelliselle ja alueiden väliselle kehitykselle ja yhteistyölle Etelä-Kaukasian alueella,

J.

katsoo, että alueesta on tullut monien suurien geopoliittisten toimijoiden strategisten etujen kilpailukenttä; katsoo, että yksittäiset kumppanuuteen liittyvät toimintasuunnitelmat, joita kullakin kolmella maalla on NATOn kanssa, tekevät liittoumasta uuden toimijan alueella,

K.

katsoo, että EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen vuoropuhelulla ja koordinoinnilla voitaisiin edistää demokratiaa, tehostaa energiahuollon varmuutta ja lujittaa alueellista turvallisuutta Etelä-Kaukasian alueella,

L.

ottaa huomioon, että Georgian ja Armenian taloudellinen kasvu on ollut vahvaa viime vuosina ja että Azerbaidžan kuuluu maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon, sillä sen BKT oli vuonna 2006 34,5 prosenttia pääasiassa maan kaasu- ja öljyvarantojen ansiosta; katsoo, että riippumatta näistä kasvuluvuista näille kolmelle maalle on tyypillistä edelleen hyvin korkea köyhyys- ja työttömyysaste, vähäiset mahdollisuudet saada sosiaalisia peruspalveluja, alhainen tulotaso ja tulojen epätasainen jakautuminen,

M.

ottaa huomioon, että Etelä-Kaukasiassa on käynnissä epävakautta aiheuttava kilpavarustelu, johon liittyy ennennäkemättömän nopea asevarastojen rakentaminen,

1.

pitää tervetulleina Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian sisällyttämistä ENP:hen ja yhteistyöneuvostojen 14. marraskuuta 2006 tekemiä kahdenvälisiä ENP-toimintasuunnitelmia ja ilmaisee tukensa käynnissä oleville toimintasuunnitelmien toteutuspyrkimyksille, joihin olisi sisällytettävä kaikki prosessin osapuolet;

2.

korostaa, että Etelä-Kaukasian kolmeen maahan sovellettavassa poliittisessa lähestymistavassa ei pitäisi unohtaa näiden kolmen valtion erityisiä ominaisuuksia; tukee sisäänrakennettua eriyttämistä ENP-politiikan soveltamisessa kyseisiin maihin ja korostaa, että EU:n suhteita näiden maiden kanssa on vahvistettava niiden ENP-toimintasuunnitelmien toteutuksessa saavuttamien yksilöllisten ansioiden mukaisesti;

3.

korostaa Armenian, Georgian ja Azerbaidžanin geopoliittista asemaa Venäjän, Iranin ja Turkin läheisyydessä, ja muiden talousmahtien, kuten Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavaa kiinnostusta kyseistä aluetta kohtaan; katsoo siksi, että on äärimmäisen tärkeää asettaa yhteistyö Etelä-Kaukasian kanssa ehdottomalle etusijalle etenkin energiaan liittyvissä asioissa;

4.

vahvistaa, että EU:n päätavoitteet alueella ovat Etelä-Kaukasian maiden kehittäminen avoimiksi, rauhanomaisiksi, turvallisiksi ja vakaiksi valtioiksi, jotka pystyvät edistämään alueen hyviä naapuruussuhteita ja alueellista vakautta ja jotka ovat valmiita jakamaan eurooppalaiset arvot ja kehittämään institutionaalista ja oikeudellista yhteentoimivuutta keskenään ja EU:n kanssa; kehottaa EU:ta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehittämään Etelä-Kaukasian aluepolitiikkaa, jota toteutetaan yhdessä alueen maiden kanssa ja täydennetään erillisillä kahdenvälisillä politiikoilla;

5.

painottaa, että ENP suunniteltiin Eurooppaa jakavien raja-aitojen välttämiseksi demokratian, hyvinvoinnin ja turvallisuuden alueen asteittaisen laajentamisen kautta; kehottaa EU:ta ja Etelä-Kaukasian maita hyödyntämään kumppanuustoiminnan, komennuksien ja muiden saatavilla olevien avustusohjelmien kautta uusien jäsenvaltioiden hankkimaa laajaa tietämystä ja kokemusta niiden uudistaessa yhteiskuntiaan ja talouksiaan EU:n yhdentymisprosessissa, erityisesti mitä tulee rajavartijoiden ja tulliviranomaisten vahvistamiseen ja alueellisen yhteistyön kehittämiseen niiden välillä;

6.

korostaa, että ENP:n arviointeja ja rahoitusta on käytettävä yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien noudattamisen, oikeusvaltion, demokratian lisäämisen ja alueellisen yhteisyön edistämiseen; vahvistaa, että EU:n on toteutettava edelleen päättäväisiä toimia todellisen alueellisen yhteistyön ja integraation edistämiseksi; kehottaa komissiota tiedottamaan säännöllisesti alueellisen yhteistyöprosessin edistymisestä ja sopeuttamaan politiikkansa ja välineensä sen mukaisesti; odottaa, että EU:n ja kumppanuusmaiden eri osapuolten, etenkin kansalaisyhteiskunnan, välille kehitetään yhä tiiviimpiä yhteyksiä, jotta ENP-prosessista saadaan entistä dynaamisempi ja avoimempi;

7.

panee merkille, että BKT:nsä nopean ja vahvan kasvun vuoksi Azerbaidžanista on tullut avunantaja samaan aikaan kun kansainväliset avunantajat ovat tuntuvasti vähentäneet toimintaansa maassa; ehdottaa, että EU:n olisi keskityttävä taitotiedon ja parhaiden käytäntöjen siirtämiseen kumppanuustoiminnan sekä TAIEX- ja Sigma-ohjelmien yhteydessä (ENPI:n mukaisesti);

8.

ottaa huomioon, että kauppapolitiikka on avainasemassa Etelä-Kaukasian poliittisen vakauden ja taloudellisen kehityksen takaamisessa, joka johtaa köyhyyden vähenemiseen alueella, ja että se on elintärkeää EU:n ja Etelä-Kaukasian välisen yhdentymisen jatkumiselle; korostaa, että kauppapolitiikassa on otettava huomioon sosiaalinen ulottuvuus;

9.

tukee komission aloitetta teettää toteuttavuustutkimus, jossa arvioidaan vapaakauppasopimuksen mahdollisuutta Georgian ja Armenian välillä; uskoo, että tällainen sopimus hyödyttää kaikkia osapuolia; kehottaa tällä välin komissiota ja neuvostoa toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että Armenia, Georgia ja Azerbaidžan hyötyvät mahdollisimman paljon yleisestä tullietuusjärjestelmästä, ja korostaa Azerbaidžanin WTO-jäsenyyden merkitystä kahdenvälisten kauppasuhteiden tehostamisessa; rohkaisee Azerbaidžanin viranomaisia pyrkimään poistamaan WTO:n jäsenyyden esteinä yhä olevat seikat, kuten korkeat tullitariffit, avoimuuden puute ja kauppalainsäädännön täytäntöönpanon epäonnistuminen sekä korruptio ja teollis- ja tekijänoikeuksien toteuttamisen epäonnistuminen, ja kehottaa komissiota tukemaan Azerbaidžania edelleen sen WTO-jäsenyysprosessissa;

10.

panee merkille, että Georgia on ollut valtavan paineen alaisena Venäjän taloussaarrossa, joka määrättiin yli vuosi sitten ja joka sulki georgialaisten tuotteiden perinteiset markkinat ja täten riisti monilta kansalaisilta toimeentulon; korostaa, että vapaakauppasopimuksen ripeä solmiminen Georgian kanssa on tärkeää sekä EU:n ja Georgian suhteiden lujittamiseksi että maan vapauttamiseksi Venäjän saarron seurauksista;

11.

korostaa, että kunkin kolmen maan on jatkettava pyrkimyksiään vähentää köyhyyttä ja noudattaa kestävän kehityksen periaatetta; ehdottaa tehokkaiden politiikkojen noudattamista sosiaalisen kahtiajaon vähentämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että sosiaaliturvajärjestelmiä voidaan käyttää täysipainoisesti; kehottaa komissiota tukemaan kyseisiä kolmea maata niiden kansallisten valmiuksien vahvistamisessa, joilla kehitetään ja toteutetaan köyhyyden vähentämiseen tähtääviä politiikkoja;

12.

katsoo, että ENP tarjoaa erinomaisen kehyksen alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle, jonka tavoitteena on luoda todellinen turvallisuuden, demokratian ja vakauden tila sekä Etelä-Kaukasiassa että Mustanmeren alueella; katsoo kuitenkin, että eriytettyyn kahdenväliseen lähestymistapaan Etelä-Kaukasian kolmen maan suhteen on sisällyttävä yleinen monenvälinen ulottuvuus, joka johtaa alueellisen yhteistyön kehittymiseen; näin ollen

13.

kiittää sisäisiä poliittisia ja institutionaalisia uudistuksia, joita Armeniassa on toteutettu perustuslakiuudistuksen mukaisesti ja ENP:n toimintasuunnitelman toteuttamisen yhteydessä; kehottaa Armenian viranomaisia jatkamaan samansuuntaisia toimia ja saamaan aikaan edistystä demokraattisten rakenteiden, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien suojelun vahvistamisessa; kehottaa erityisesti pyrkimään edelleen luomaan riippumaton oikeuslaitos sekä edistämään poliisivoimia, virkamieskuntaa ja paikallishallintoa koskevia uudistuksia, torjumaan korruptiota ja luomaan virkeä kansalaisyhteiskunta; panee merkille kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan lausunnon, jonka mukaan parlamenttivaalit toukokuussa 2007 järjestettiin laajalti kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; uskoo, että Armenian viranomaiset työskentelevät läheisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ja Euroopan neuvoston kanssa muiden aiheiden käsittelyssä, jotta voidaan edelleen kehittää jo saavutettuja standardeja ja taata täysin, että presidentinvaalit 19. helmikuuta 2008 järjestetään vapaasti ja oikeudenmukaisesti; kehottaa yleisesti luomaan hallituksen ja opposition välistä rakentavaa vuoropuhelua, jotta voidaan vahvistaa moniarvoisuus demokratian keskeisenä osana; kehottaa edelleen Armenian viranomaisia tutkimaan väitteet väkivallasta ja pahoinpitelyistä tutkintavankeuden aikana ja rangastuslaitoksissa sekä väitteet korruptiosta ja sananvapauden loukkauksista;

14.

toistaa olevansa vakavasti huolissaan ihmisoikeustilanteen ja tiedotusvälineiden vapauden heikkenemisestä Azerbaidžanissa; kehottaa Azerbaidžanin viranomaisia takaamaan tiedotusvälineiden vapauden; pitää myönteisenä presidentin 28. joulukuuta 2007 julistamaa armahdusta, jonka ansiosta kuusi toimittajaa vapautettiin vankilasta, ja kehottaa Azerbaidžanin viranomaisia vapauttamaan välittömästi kaikki vielä vankilassa olevat toimittajat, lopettamaan erityisesti herjaamista koskevan rikoslain väärinkäytön muodossa tapahtuvan toimittajien ahdistelun ja ilmoittamaan ja kieltämään tarpeettomat vetoamiset kunnianloukkausrikoksiin osoituksena maan sitoutumisesta kunnioittamaan sananvapautta; odottaa Azerbaidžanin viranomaisten noudattavan Euroopan neuvoston Venetsian komission suosituksia ja varmistavan kokoontumisvapauden ja poistavan poliittisten puolueiden toimintaa koskevat rajoitukset vuoden 2008 vaaleja silmällä pitäen sekä takaavan, että Etyjin sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti; kehottaa Azerbaidžanin viranomaisia myös estämään poliisin harjoittaman väkivallan ja tutkimaan kaikkia pidätettyjä koskevat pahoinpitelyväitteet; toistaa, että EU on valmis auttamaan Azerbaidžania ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista koskevien uudistusten toteuttamisessa;

15.

panee merkille Georgian hallituksen tekemät laajat uudistukset ruusujen vallankumouksen jälkeen; kannustaa edistymään edelleen pluralistisessa hallintotavassa ja vuoropuhelussa hallituksen ja opposition välillä, oikeusvaltion soveltamisessa ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisessa, erityisesti mitä tulee oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, poliisin harjoittamaa väkivaltaa koskevaan nollatoleranssiin, rikosoikeusuudistuksiin ja vankeusolosuhteiden parantamiseen; kehottaa Georgian viranomaisia kunnioittamaan omistusoikeuksia, kokoontumisvapautta, ilmaisunvapautta, kansallisten vähemmistöjen suojelusta tehtyyn puitesopimukseen perustuvia vähemmistöjen oikeuksia ja tiedotusvälineiden vapautta; odottaa Georgian täyttävän ENP-toimintasuunnitelman tavoitteet ja Euroopan neuvoston suositukset demokraattisen hallintotavan pitkän aikavälin pysyvyyttä silmällä pitäen ja kiinnittäen erityisesti huomiota pluralismin ja opposition kunnioittamiseen, vallanjakojärjestelmän sisäänrakennettuihin mekanismeihin ja institutionaaliseen uudistukseen;

16.

toistaa tukevansa edelleen Georgian pyrkimyksiä toteuttaa poliittisia ja taloudellisia uudistuksia ja vahvistaa demokraattisia laitoksiaan, vaalilaki mukaan lukien, luoden näin rauhanomaisen ja vauraan Georgian, joka voi edistää vakautta sekä kyseisellä alueella että Euroopassa; ilmaisee syvän huolensa Georgian marraskuun 2007 poliittisista tapahtumista, jotka johtivat väkivaltaiseen poliisin tehoiskuun rauhanomaisessa mielenosoituksessa, riippumattomien tiedotusvälineiden lakkauttamiseen ja hätätilan julistamiseen; on tyytyväinen siitä, että kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta katsoi yleisarvionaan, että 5. tammikuuta 2008 pidetyissä presidentinvaaleissa noudatettiin Ety-järjestön ja Euroopan neuvoston keskeisiä sitoumuksia ja demokraattisten vaalien normeja; katsoo, että vaikka ilmeni useita haasteita, joita on käsiteltävä pikaisesti, vaalit olivat ensimmäiset aidot presidentinvaalit, joissa georgialaiset saivat tehdä poliittisen valintansa; kehottaa Georgian kaikkia poliittisia voimia pyrkimään demokraattiseen poliittiseen kulttuuriin, jossa poliittisia vastustajia kunnioitetaan ja jossa rakentavalla vuoropuhelulla pyritään tukemaan ja vahvistamaan Georgian herkkiä demokraattisia instituutioita; kehottaa Georgian viranomaisia korjaamaan kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan alustavassa raportissa esitetyt puutteet ennen keväällä 2008 pidettäviä parlamenttivaaleja;

17.

pitää myönteisenä 5. tammikuuta 2008 pidettyjen presidentinvaalien rauhanomaisuutta ja katsoo, että tämä on jälleen yksi edistysaskel Georgian yhteiskunnan demokratisoitumisen tiellä ja demokraattisten instituutioiden luomisessa ja vakiinnuttamisessa; odottaa uudelleen valitun presidentin toteuttavan tarvittavat toimenpiteet rakentavan vuoropuhelun aikaansaamiseksi opposition kanssa; ilmaisee kuitenkin huolensa vaalikampanjan yleisestä sujumisesta, koska kampanja käytiin erittäin polarisoituneessa ilmapiirissä, jota leimasivat luottamuksen puute ja sitkeät väitökset väärinkäytöksistä sekä päällekkäisyydet edellisen presidentin valtiollisissa toimissa ja vaalikampanjassa, mikä vaikutti kampanjan oikeudenmukaisuuteen; kehottaa Georgian viranomaisia käsittelemään asianmukaisesti ja pikaisesti kaikki vaalimenettelystä tehdyt valitukset; kehottaa Georgian viranomaisia ottamaan aiheellisesti huomioon kansainvälisten tarkkailijoiden huomautukset ja ratkaisemaan kaikki osoitetut ongelmat sekä valmistautumaan asianmukaisesti ja perinpohjaisesti tuleviin parlamenttivaaleihin; kehottaa oppositiovoimia toimimaan vastuullisesti ja kunnioittamaan vaalituloksia sekä osallistumaan rakentavasti Georgian demokraattisten instituutioiden puitteissa käytävään poliittiseen keskusteluun;

18.

korostaa, että Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian selvä sitoutuminen ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamiseen on ensiarvoisen tärkeää määriteltäessä niiden tulevia suhteita EU:n kanssa; odottaa maiden täyttävän ENP-toimintasuunnitelman tavoitteet ja Euroopan neuvoston suositukset kyseisillä aloilla; pyytää komissiota neuvottelemaan ihmisoikeusalivaliokuntien perustamisesta kaikkien kolmen maan kanssa;

19.

odottaa Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian viranomaisten varmistavan ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden ennen vuonna 2008 järjestettäviä presidentinvaaleja; korostaa, että maiden mahdollisuudet sallia sekä julkisten että yksityisten tiedotusvälineiden oikeudenmukainen ja tasapainoinen käyttö ja järjestää vaalinsa kansainvälisten standardien mukaisesti ovat ensisijaisen tärkeitä maiden EU-suhteiden syventämiseksi edelleen;

20.

pitää myönteisenä päätöstä nimittää Puola toimimaan sovittelijana EU:n puolesta Georgian hallituksen ja opposition tiedotusvälineiden välillä tammikuun 2008 vaaleissa; katsoo, että uusien jäsenvaltioiden, joilla on kulttuurisia ja historiallisia siteitä alueelle, osallistuminen on hyvin merkittävää;

21.

painottaa kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja vahvistamisen ja ihmisten välisten yhteyksien kehittämisen tärkeyttä demokratian ja oikeusvaltion edistämisessä; kannustaa komissiota käyttämään täysipainoisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa ENP:n täytäntöönpanon seurantaan; korostaa, että ENP-prosessin ja erityisesti sen täytäntöönpanon valvonnan on oltava avoin yhteistyölle kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tämän kuulemiselle; kehottaa komissiota toimimaan esimerkkinä luomalla käytännön järjestelyjä kansalaisyhteiskunnan kuulemista varten; korostaa, että on tärkeää varmistaa varojen oikeudenmukainen jakautuminen ilman valtion puuttumista asiaan poliittisista syistä; kehottaa komissiota laatimaan paikallisille ja alueellisille viranomaisille ohjeita, jotka liittyvät niiden erityisasemaan ENP-toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa;

22.

korostaa yhteistyön tärkeyttä, kun on kyse liikkumisvapaudesta EU:n ja sen naapureiden välillä; kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään EU:n ja Georgian välisestä oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alakomiteasta operatiivisen mahdollisimman pian ja toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet neuvottelujen käynnistämiseksi EU:n ja Georgian välisistä takaisinottoa ja viisumien myöntämisen helpottamista koskevista sopimuksista ja liikkuvuutta koskevan kumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta EU:n kanssa, samalla kun se korostaa Georgian sisäisten konfliktien selvittämiseen liittyvän viivästymisen negatiivisia vaikutuksia ja panee merkille hankaluudet, joita on aiheutunut Venäjän viranomaisten päätöksestä antaa Venäjän passi Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa asuville; tukee Armenian ja Azerbaidžanin kanssa tehtäviä sopimuksia koskevien neuvottelujen aloittamista; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötä Etelä-Kaukasian maiden konsuliviranomaisten toiminnan tehostamiseksi ja yhteisten viisumihakemuskeskusten perustamisen vauhdittamiseksi; tukee lisäaloitteiden tutkimista kehitettäessä laajakantoista lähestymistapaa maahanmuuttoon Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan;

23.

kehottaa komissiota tukemaan rahoituksella eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen edustusta Armeniassa, Azerbaidžanissa ja Georgiassa niiden tietämyksen ja kokemuksen levittämiseksi luotaessa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa;

24.

kehottaa komissiota tekemään kaikkensa näiden Etelä-Kaukasian kolmen maan kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien saattamiseksi yhteen, jotta voidaan helpottaa vuoropuhelua, lisätä keskinäistä ymmärtämystä ja käsitellä perusteellisesti alueen ongelmia; kehottaa näiden maiden viranomaisia olemaan estämättä tällaisia aloitteita;

25.

tähdentää, että henkilöiden liikkumisen helpottaminen on kytköksissä turvattuihin rajoihin, ja pitää tervetulleena komission aloitetta edistää alueellista yhteistyötä Etelä-Kaukasiassa yhdennetyn rajahallinnon alalla; painottaa tarvetta helpottaa tehokkaasti paikallisen rajaliikenteen viisumivaatimuksia; ymmärtää, että molempien osapuolten myönteinen suhtautuminen on yhteistyön edellytys koko Georgian ja Venäjän välisellä rajalla; korostaa budjetin ja tulojen avoimuuden tärkeyttä varmistettaessa, että julkisista menoista ollaan tilivelvollisia tavallisille kansalaisille;

26.

kehottaa kaikkia kolmea maata vauhdittamaan ponnistelujaan korruption vastaisessa taistelussa ja suosiollisen investointi- ja liiketoimintailmapiirin luomisessa; korostaa budjetin avoimuuden merkitystä hallituksen julkisia menoja koskevan vastuuvelvollisuuden takaamiseksi; korostaa, että omistusoikeuksien kehittäminen on olennaista pienten ja keskikokoisten yritysten kasvulle ja kestävälle taloudelliselle kehitykselle; kehottaa edistämään markkinatalouden uudistuksia, joiden tarkoituksena on kilpailukyvyn lisääminen ja yksityissektorin lujittaminen; tukee vapauttamistoimien yhdenmukaistamista ja tehostamista edelleen WTO:n periaatteiden mukaisesti; painottaa, että taloudellisten uudistusten yhteydessä on huolehdittava myös asianmukaisista yhteiskunnallisista toimista;

27.

kehottaa kunkin kolmen maan viranomaisia takaamaan, että korruption vastaisessa taistelussa toteutettuja toimenpiteitä ei käytetä poliittisiin tavoitteisiin ja että tutkimukset, syytteeseenpanot ja oikeudenkäynnit viedään läpi oikeudenmukaisesti ja avoimesti;

28.

panee merkille, että neuvostoajan jälkeiset ratkaisemattomat konfliktit ja niiden aiheuttama epävarmuus ovat johtaneet alueen maiden sotilasmenojen kasvuun vaikuttaen kielteisesti maiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen; kehottaa siksi alueen valtioita lopettamaan sotilasmenojensa kasvattamisen;

29.

katsoo, että rauhanomaisen ratkaisun löytäminen neuvostoajan jälkeisiin ratkaisemattomiin konflikteihin on avain poliittisen vakauden ja taloudellisen kehityksen saavuttamiseen Etelä-Kaukasiassa samoin kuin laajemmassa alueellisessa yhteydessä; korostaa, että EU:lla on merkittävä rooli vuoropuhelun ja keskinäisen ymmärryksen kulttuurin tukemisessa alueella sekä edellä mainitun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) täytäntöönpanon takaamisessa; puoltaa rajatylittävien ohjelmien käyttöä ja kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelua välineinä konfliktien selvittämisessä ja luottamuksen luomisessa ylitse rajojen; pitää erityisen tervetulleina komission ponnisteluja avun antamiseksi ja tiedon levittämiseksi Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan; kannattaa EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustajan Peter Semnebyn aloitetta avata tiedotustoimistoja molemmille alueille; pyytää komissiota ja Semnebytä ulottamaan samanlaisen avun ja tiedonlevittämistoimet Vuoristo-Karabahiin;

30.

vastustaa kaikkia ulkomaisten voimien pyrkimyksiä, jotka on suunnattu luomaan suljettuja vaikutuspiirejä; kehottaa rakentavaan sitoutumiseen kaikkien maiden kanssa yhteisessä naapuruudessa ja kehottaa Venäjää olemaan vastustamatta EU:n konfliktien hallintaa koskevia toimia ja rauhanturvaoperaatioita Etelä-Kaukasiassa;

31.

panee merkille, että itsemääräämisen ja alueellisen koskemattomuuden periaatteiden ristiriita johtaa neuvostoajan jälkeisten ratkaisemattomien konfliktien loputtomaan jatkumiseen Etelä-Kaukasian alueella; katsoo, että ongelma voidaan ratkaista vain neuvotteluilla, jotka perustuvat YK:n perusoikeuskirjaan ja Helsingin päätösasiakirjaan sisältyviin periaatteisiin ja jotka toteutetaan alueellisen integraation puitteissa; panee merkille, että tätä prosessia ei voida toteuttaa ilman kansainvälisen yhteisön tukea ja kehottaa EU:ta ryhtymään asiaa koskeviin toimiin; katsoo, että etnisten ryhmien välisten suhteiden parantuminen Euroopan standardien pohjalta sekä vähemmistön oikeuksien parantuminen siten, että vahvistetaan Etelä-Kaukasian valtioiden kansalaisten yhteenkuuluvuutta, on olennaista alueen konfliktien neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi;

32.

toistaa ehdottoman tukensa Georgian alueelliselle yhtenäisyydelle ja kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuudelle ja tukee Georgian viranomaisten jatkuvia ponnisteluja sisäisten konfliktiensa ratkaisemiseksi Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa; pahoittelee kuitenkin, että osapuolet jatkavat yhä aggressiivista retoriikkaa kiistoissa, ja tukee Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin Ban Ki-moonin vetoomusta ponnistelujen kaksinkertaistamisesta, jotta vältettäisiin toimet, jotka saattaisivat johtaa vihamielisyyksien uudelleen syttymiseen Abhasiassa; rohkaisee osapuolia hyödyntämään täysipainoisesti vuoropuhelun ja neuvottelut keinoina saavuttaa lopullinen ratkaisu Etelä-Ossetian konfliktiin; kehottaa viranomaisia tarjoamaan kotimaansa sisällä siirtymään joutuneille henkilöille turvalliset paluuolosuhteet ja kunnioittamaan omistusoikeuksien luovuttamattomuutta konfliktialueilla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1781 (2007) mukaisesti; painottaa, että tyydyttävien ratkaisujen löytäminen perustavanlaatuisiin ihmisoikeuskysymyksiin, kuten kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden paluu ja heidän omaisuutensa palauttaminen ja kaikkien osapuolten toteuttama asianmukainen sotarikosten ja kadonneiden henkilöiden tutkinta, on avainroolissa kaikkien pysyvien ratkaisujen saavuttamisessa; kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan neuvotteluja; suhtautuu myönteisesti georgialaisten ja abhasialaisten virkamiesten väliseen ensimmäiseen korkean tason kokoukseen, joka järjestettiin äskettäin pitkän tauon jälkeen;

33.

panee merkille, että Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisun viivästyminen ei hyödynnä kumpaakaan osapuolta vaan vaarantaa alueellisen vakauden ja heikentää alueen poliittista ja taloudellista kehitystä; toistaa kunnioituksensa ja tukensa Azerbaidžanin alueelliselle yhtenäisyydelle ja kansainvälisesti tunnustettujen rajojen rikkomattomuudelle sekä itsemääräämisoikeudelle YK:n peruskirjan ja Helsingin loppuasiakirjan hengessä; kehottaa kiireellisesti Armeniaa ja Azerbaidžania tarttumaan kaikkiin mahdollisuuksiin rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi Vuoristo-Karabahin konfliktiin; toistaa vahvan tukensa Etyjin Minskin ryhmälle mutta pahoittelee varsinaisen edistyksen puutetta neuvotteluissa; kehottaa osapuolia soveltamaan asianomaisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, etenkin mitä tulee kaikkien pakolaisten ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden paluuseen turvallisesti ja ihmisarvonsa säilyttäen; varoittaa sotaisesta ja provokatiivisesta retoriikasta, joka voisi vesittää neuvotteluprosessin;

34.

pahoittelee, että aluevaatimuksia ja separatismia koskevat neuvostoajan jälkeiset ratkaisemattomat konfliktit hankaloittavat yrityksiä lähentää alueen kolmea maata; korostaa sitä, että konfliktialueet ovat usein turvasatamia järjestäytyneelle rikollisuudelle, rahanpesulle, laittomalle huumausainekaupalle ja aseiden salakuljetukselle;

35.

muistuttaa asianomaisia viranomaisia, että pakolaisia ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä ei pitäisi käyttää välineinä konflikteissa; kehottaa päättäväisiin toimiin kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden elinolojen ja sosiaalisen tilanteen parantamiseksi, ennen kuin heille varsinaisesti myönnetään ihmisoikeuksien mukainen oikeus palata koteihinsa;

36.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan taloudellisen tuen antamista Armenialle, Azerbaidžanille ja Georgialle näiden pyrkiessä huolehtimaan pakolaisten ja kotialueeltaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tilanteesta auttamalla rakennusten kunnostamisessa sekä teiden, veden ja sähkönjakeluinfrastruktuurin, sairaaloiden ja koulujen rakentamisessa, jotta kyseiset yhteisöt voidaan integroida tehokkaammin, ja samalla edistämään niiden alueiden kehitystä, joilla kyseiset henkilöt asuvat, unohtamatta paikallisväestöä, joka yleensä myös elää köyhyysrajan alapuolella; korostaa, että on puututtava Vuoristo-Karabahin konfliktin seurauksena alueella olevien lukuisten maamiinojen ongelmaan, sillä maamiinat aiheuttavat edelleen loukkaantumisia ja kuolemantapauksia;

37.

kehottaa alueen avaintoimijoita ottamaan rakentavan roolin neuvostoajan jälkeisten ratkaisemattomien konfliktien selvittämisessä alueella ja ryhtymään toimiin alueen suhteiden normalisoimiseksi naapureiden kanssa; kehottaa vielä kerran Turkkia sitoutumaan vakaviin ja tehokkaisiin ponnisteluihin avoimien kiistojen ratkaisemiseksi kaikkien naapureidensa kanssa YK:n peruskirjan ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, rehellinen ja avoin keskustelu menneisyyden tapahtumista mukaan luettuna; toistaa Turkin ja Armenian hallituksille osoittamansa kehotuksen aloittaa menneisyyttä ja nykyisyyttä koskeva sovintoprosessi ja kehottaa komissiota helpottamaan tätä prosessia hyödyntämällä Euroopan naapuruuspolitiikan ja Mustanmeren synergiaa koskevan EU:n politiikan alueellisia yhteistyöhankkeita; kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan esille Turkin ja Armenian välisen rajan avaamisen näiden maiden viranomaisten kanssa;

38.

ehdottaa turvallisuutta ja yhteistyötä Etelä-Kaukasiassa koskevan 3+3-konferenssin järjestämistä kolmen Etelä-Kaukasian valtion sekä EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän kesken; konferenssin tavoitteena on keskustella Etelä-Kaukasian turvallisuutta ja alueellista yhteistyötä koskevista asioista ja erityisesti luoda sellaiset asianmukaiset puitteet, joiden yhteydessä voidaan ratkaista neuvostoajan jälkeiset ratkaisemattomat konfliktit alueella;

39.

pitää hyvin merkittävänä Baku-Tbilisi-Erzurumin kaasuputken avaamista ja Baku–Tbilisi–Ceyhanin kaasuputken avaamista ja korostaa tärkeitä Transkaspian energiakäytävähankkeita, jotka myötävaikuttaisivat alueen talouden ja kaupan kehittymiseen ja tehostaisivat energiatoimitusten turvallisuutta ja varmuutta ja siirtojärjestelmiä Azerbaidžanista ja Kaspianmereltä EU:n markkinoille sekä edistäisivät EU:n yhteisen energiapolitiikan kehittämistä; kehottaa kuitenkin painokkaasti kaikkia asianomaisia maita ja komissiota ottamaan Armenian mukaan Baku-Tbilisi-Erzurumin kaasuputkihankkeeseen ja Transkaspian energiakäytävähankkeisiin ENP:hen sisältyvän alueellisen yhteistyön tavoitteen puitteissa;

40.

korostaa kuinka tärkeää on tiivistää EU:n ja Azerbaidžanin välistä energiakumppanuutta strategisesta yhteistyöstä energian alalla edellä mainitun 7. marraskuuta 2006 Brysselissä allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti ja pitää myönteisenä Azerbaidžanin ja Georgian hallitusten valmiutta toimia edelleen aktiivisesti markkinapohjaisen energiantoimituksen edistämiseksi ja kuljetusten monipuolistamiseksi kyseisellä alueella samalla edistäen merkittävästi Euroopan energiahuoltoa;

41.

pitää myönteisenä Loyola de Palacion johtaman korkean tason ryhmän raporttia marraskuulta 2005 (”Network for Peace and Development”) ja komission tiedonantoa ”Euroopan laajuisten tärkeimpien liikennereittien jatkaminen naapurimaihin – Liikennettä koskevat suuntaviivat Euroopassa ja naapurialueilla”(KOM(2007)0032), jotka käsittelevät tärkeimpien Euroopan laajuisten liikenneväylien laajentamista naapurimaihin; toistaa tukensa uuden infrastruktuurin ja toimivien liikennekäytävien luomiseksi monipuolistamalla sekä tomittajia että reittejä, kuten (Transkaspia–Mustameri-energiakäytävä, Nabucco-kaasuputki sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren alueen yhdistävät hankkeet INOGATE (Interstate Oil and Gas Transport to Europe) ja TRACECA;

42.

panee merkille uuden aikakauden, josta johtuen ilmastonmuutos ja toimitusvarmuus ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa; toteaa, että toimituksen monipuolistuminen on olennaista ja siihen voidaan päästä ainoastaan edistämällä naapurimaiden, erityisesti Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian alueiden, kanssa tehtävää yhteistyötä, sekä kannustaa alueellista ja alueiden välistä kehitystä; katsoo, että energialähteiden monipuolistamishankkeiden toteuttamisen on kuuluttava vahvistetun EU:n naapuruuspolitiikan ensisijaisiin tavoitteisiin, sekä kehottaa lisäämään tukea, jolla pyritään parantamaan tuottaja- ja kauttakulkumaiden energia-alan investointi-ilmastoa ja sääntelykehystä Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen periaatteiden pohjalta;

43.

panee merkille arvioinnit, joiden mukaan Azerbaidžanin kaasu- ja öljyvarannot voidaan käyttää seuraavan 15–20 vuoden kuluessa; panee merkille, että viimeaikaisten arvioiden mukaan Kaspianmeren öljykentät sisältävät noin 14 miljardia tynnyriä öljyä ja kaasuresurssit ovat noin 850–1370 miljardia kuutiometriä; myöntää, että on ponnisteltava, jotta maa pystyy välttämään niin sanotun luonnonvarakirouksen piilevät vaarat; painottaa siksi kestävien vaihtoehtojen merkitystä sekä poliittiselta että taloudelliselta kannalta; kehottaa Azerbaidžanin hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin sellaisen lainsäädännöllisen ja toiminnallisen kehyksen luomiseksi, jonka avulla EU:n tuki uudistuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla voidaan ottaa parhaiten käyttöön;

44.

panee kiinnostuneena merkille komission ehdotuksen, joka koskee toteutettavuustutkimuksen laatimista mahdollisesta energiasopimuksesta (Neighbourhood Energy Agreement), ja kannustaa ENP-maita noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja maailmanmarkkinoilla annettuja sitoumuksia;

45.

tukee Armenian hallituksen ponnisteluja Medzamorin ydinvoimalan nykyisen yksikön pikaiseksi käytöstä poistamiseksi ja toteuttamiskelpoisten vaihtoehtoisten energiatoimitusten löytämiseksi EU:n vaatimusten mukaisesti, mutta ilmaisee huolensa hallituksen päätöksestä uuden yksikön rakentamiseksi seismisellä alueella sijaitsevaan samaan ydinvoimalaan ja rohkaisee Armenian viranomaisia vaihtoehtoisten energiatoimitusten löytämiseen;

46.

suosittelee, että energiayhteistyössä olisi myös huomioitava maiden omat energiatarpeet ja -hyödyt erityisesti energian saannin osalta; kehottaa komissiota varmistamaan, että julkisesta kehitysavusta eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen yhteydessä rahoitetuilla energiahankkeilla on suora vaikutus köyhyyden vähentämiseen ja että ne hyödyttävät paikallista väestöä; kehottaa komissiota lisäämään tukea, jota se antaa kyseiselle kolmelle maalle näiden pyrkiessä torjumaan ilmastonmuutosta ja etsiessä konkreettisia ratkaisuja riittämättömään energiantuotantoon ja kulutusmalleihin muun muassa teknologian siirron avulla;

47.

panee merkille alueiden väliset aloitteet, kuten Baku–Tbilisi–Kars-rautatiehankkeen; uskoo, että aloitteen avulla voidaan parantaa kyseisen alueen taloudellista ja poliittista integroitumista eurooppalaiseen ja kansainväliseen talouteen ja että sillä voidaan edistää alueen talouden ja kaupan kehittämistä; painottaa kuitenkin, että hanke kiertää nykyisen ja täysin toimintakykyisen rautatieyhteyden Armeniassa; kehottaa Etelä-Kaukasian tasavaltoja ja Turkkia harjoittamaan taloudellista yhdentymistä koskevaa tehokasta politiikkaa ja pidättäytymään laatimasta alueellisia energia- ja liikennehankkeita hätäisesti ja poliittisista syistä, sillä tämä rikkoo vakaata kehitystä koskevia ENP:n periaatteita;

48.

toistaa kehotuksensa, että EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustajan on esitettävä säännöllisesti parlamentille raporttinsa tehtävän päättyessä laadittava kattava loppuraportti;

49.

pitää tervetulleena komission 10. toukokuuta 2007 tekemää päätöstä parantaa Jerevanin lähetystöään ja avata lähetystö Bakussa vuoden 2007 loppuun mennessä; kehottaa komissiota takaamaan, että nämä lähetystöt saatetaan toimintakuntoon ilman lisäviivytyksiä;

50.

katsoo, että EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustajan näkyvyyden lisääminen on erittäin tärkeää, jotta EU:n lähestymistavasta voidaan paremmin tiedottaa asianomaisille valtioille ja niiden kansalaisille; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen on ensiarvoisen tärkeää tässä yhteydessä;

51.

kehottaa komissiota ja neuvostoa harkitsemaan uusien laajennettujen sopimusten tekemistä kyseisten maiden kanssa yksittäisten maiden saavutusten perusteella;

52.

kehottaa asianomaisten maiden parlamentteja vahvistamaan parlamentin opposition edustusta niiden parlamentaaristen yhteistyövaliokuntien valtuuskunnissa ja tukee alueellisen parlamentaarisen yhteistyön lisäämistä, mukaan lukien Mustanmeren taloudellisen yhteistyön parlamentaarinen edustajakokous ja Etelä-Kaukasiaa koskeva parlamentaarinen aloite;

53.

korostaa tarvetta käyttää nykyisiä monenvälisiä järjestöjä Euroopan unionin ja Etelä-Kaukasian maiden vuorovaikutuksen vahvistamiseksi;

54.

toistaa uudelleen, että on tarpeen koordinoida EU:n toimielinten ja muiden kahdenvälisten ja monenvälisten toimijoiden toimet sen varmistamiseksi, että toimintasuunnitelmat ovat johdonmukaisia Euroopan neuvostolle, Etyjille, NATOlle ja YK:lle tehtyjen sitoumusten kanssa;

55.

korostaa Etelä-Kaukasian alueen tärkeyttä EU:lle ja sitä, että parlamentin on seurattava tiiviisti eri ENP-toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa;

56.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden, Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian hallituksille ja parlamenteille sekä Turkin, Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation hallituksille ja YK:n pääsihteerille.