9.10.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 257/26

—

on vakuuttunut siitä, että Lissabonin sopimukseen liitetyssä perusoikeuskirjassa ilmaistut demokratian ja ihmisoikeuksien arvot ovat Euroopan unionin yhdentymisprosessin kulmakiviä ja että ihmisoikeuksien suojelun parantaminen EU:n alueella lisää demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen uskottavuutta EU:n ulkosuhteissa.

—

huomauttaa, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat ennen muuta globaaleja kysymyksiä ja julkishyödykkeitä ja että monissa yhteiskunnissa paikallisviranomaiset ovat yksittäisiä henkilöitä lähimpiä vastuunkantajia kyseisten oikeuksien täytäntöönpanossa. Koska kyseessä olevan välineen painopisteenä on ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteiden kehittäminen, siinä voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota paikallisiin ja alueellisiin elimiin.

—

kiinnittää huomiota myös siihen mahdollisuuteen, että alueiden komitean vaalitarkkailustrategia sisällytettäisiin tavoitteeseen 5. Näin vahvistettaisiin ruohonjuuritason demokratian rakentamista ja kansalaisten tunnetta siitä, että he voivat osallistua demokratiaprosessiin.

—

katsoo, että vaalitarkkailuun suunnattu tuki on merkittävä osa demokratian kehittämistä, ja on sitä mieltä, että EU:n tulevissa vaalitarkkailustrategioissa erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös paikallis- ja aluevaalien valvontaan unionin ulkopuolisissa maissa.

—

katsoo, että tarkkaillessaan kansallisia vaaleja EU:n tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota demokratian edistämisen vaikutusten arviointiin paikallis- ja aluetasolla.

Esittelijä

:

Heini UTUNEN ziv (FI, ALDE) Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen

1.

toteaa olevansa vakuuttunut siitä, että Lissabonin sopimukseen liitetyssä perusoikeuskirjassa ilmaistut demokratian ja ihmisoikeuksien arvot ovat Euroopan unionin yhdentymisprosessin kulmakiviä ja että ihmisoikeuksien suojelun parantaminen EU:n alueella lisää demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen uskottavuutta EU:n ulkosuhteissa.

2.

pitää ratkaisevan tärkeänä, että Euroopan unioni katsoo demokratian ja ihmisoikeuksien olevan yleismaailmallisia arvoja, joita tulee edistää määrätietoisesti eri puolilla maailmaa, ja tukee toimintaa niiden saavuttamiseksi unionin ulkopuolisissa maissa.

3.

muistuttaa, että alueiden komitean johdonmukainen kanta on ollut, että aitoa demokraattista hallintoa ei ole mahdollista saavuttaa ilman että toimivaltaa ja vastuuta siirretään tuntuvasti paikallis- ja aluetasolle. Työskentelemällä yhdessä konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi arkisiin ongelmiin paikallis- ja alueviranomaiset voivat lisätä ihmisten keskinäistä luottamusta, luottamusta paikallisdemokratiaan ja uskoa kulttuurien väliseen vuoropuheluun. Paikallis- ja alueviranomaiset voivat varmistaa vahvemman paikallisen sitoutumisen ja kestävämmän valmiuksien kehittämisen demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

4.

huomauttaa, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat ennen muuta globaaleja kysymyksiä ja julkishyödykkeitä ja että monissa yhteiskunnissa paikallisviranomaiset ovat yksittäisiä henkilöitä lähimpiä vastuunkantajia kyseisten oikeuksien täytäntöönpanossa. Koska kyseessä olevan välineen painopisteenä on ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteiden kehittäminen, siinä voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota paikallisiin ja alueellisiin elimiin.

5.

tunnustaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen (European Instrument for Democracy and Human Rights, EIDHR) ainutlaatuisen roolin demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kehittäjänä ja vakiinnuttajana eri puolilla maailmaa unionin ulkopuolisissa maissa sekä välineen merkityksen luotaessa johdonmukainen ja yhtenäinen lähestymistapa EU:n toiminnalle tällä erityisalalla.

6.

pitää demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista välinettä ilmeisenä voimavarana, joka vahvistaa Euroopan näkyvyyttä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen alalla kolmansissa maissa. AK korostaa, että EU:n aikomus edistää demokratiaa ei tarkoita, että EU:n tulisi tai että se voisi viedä kolmansiin maihin tietyn mallin tai määrätä niille sellaisesta. EIDHR tarjoaa mahdollisuuden levittää yksilön vapautta koskevia yleisiä periaatteita laajemmalti. Komitea huomauttaa, että Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja on erittäin usein toiminut Euroopan uusien demokratioiden inspiraation lähteenä ja oppaana toimivan paikallisen itsehallinnon luomisessa. Myös alue- ja paikallishallintoasiain kongressin luonnos aluedemokratian peruskirjaksi voisi palvella samaa päämäärää.

7.

painottaa, että tällaisten maiden demokraattisesti valittujen paikallis- ja alueviranomaisten tulisi olla yhtenä osapuolena EIDHR:n tavoitteiden saavuttamisessa siten, että ne nimenomaisesti otetaan mukaan toimijoista laaditulle listalle tasavertaisina kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Tämä on tärkeää, kun otetaan huomioon, että strategian tavoitteena on tarjota apua kohdevaltion hallituksen suostumuksesta riippumatta.

8.

muistuttaa, että AK on jo perustanut useita välineitä politiikkansa täytäntöönpanoa varten maissa, joihin se on luonut yhteyksiä. Erityisesti kolmen — Länsi-Balkanin, Turkin ja Kroatian — työryhmän perustaminen sekä konferenssisarjan järjestäminen Euroopan naapuruuspolitiikasta ovat mahdollistaneet säännöllisen poliittisen vuoropuhelun sekä parhaiden toimintatapojen jakamisen kolmansien maiden paikallis- ja aluetason edustajien kanssa.

9.

katsoo, että pidemmän aikavälin strateginen lähestymistapa olisi parempi välineen ja sen tavoitteiden kannalta. Painopistealat ovat vaihdelleet joka ohjelmakaudella, ja siten ohjelman ja siihen kuuluvien aloitteiden pitkäaikainen kehittäminen ja arviointi on vaikeaa. Arvioimalla yksityiskohtaisesti jo päätökseen saatettuja ohjelmia ja laatimalla niistä perusteelliset selvitykset tuetaan tulevien ohjelmien jatkokehittämistä.

10.

kiinnittää huomion siihen, että EIDHR:n kautta myönnettävän rahoituksen hakemismenettelyä olisi virtaviivaistettava, ja kehottaa yksinkertaistamaan ohjelman toimintaa käytännössä, jotta myös vähemmän järjestäytyneet tahot voivat hyötyä välineestä ja käyttää sitä täysmääräisesti ja joustavasti. Koska EIDHR on vastaisuudessakin suhteellisen suppea väline, valikoiva ja strateginen toimintatapa on sen menestyksen kannalta ratkaiseva.

11.

suosittaa, että strategiaa punnitaan ja arvioidaan uudelleen kolmansissa maissa paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta ja toissijaisuusnäkökohtien pohjalta. EIDHR:n hallinnoinnin ei pidä lisätä byrokratiaa niin, että siitä muodostuu este etenkin hankkeille, jotka ovat tyypillisiä paikallisille toimijoille. Olisi sallittava mahdollisimman suuri joustovara, jotta vältettäisiin raskaista rakenteista aiheutuva syrjintä.

12.

Koska alueiden komitea on sitoutunut edistämään demokratiaa, hyvää hallintotapaa, eurooppalaisia arvoja ja ihmisoikeuksia, sen osallistuminen ylipäätään koko strategiaan on oikeutettua. Viiden ehdotetun tavoitteen joukosta monivuotisessa suunnittelussa vuosiksi 2010–2013 voitaisiin kuitenkin korostaa erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista tavoitteeseen 2. AK kiinnittää huomiota myös siihen mahdollisuuteen, että alueiden komitean vaalitarkkailustrategia sisällytettäisiin tavoitteeseen 5. Näin vahvistettaisiin ruohonjuuritason demokratian rakentamista ja kansalaisten tunnetta siitä, että he voivat osallistua demokratiaprosessiin.

13.

huomauttaa, että vaikka tämän tavoitteen tuki suunnataan pääasiassa valtiovallasta riippumattomille organisaatioille, olisi tunnustettava, että eräissä maissa ja eräillä alueilla ihmisoikeuksien puolustajat ja jopa kunnan virkamiehet voivat olla tietyssä vaarassa asemansa ja päivittäisen työnsä johdosta. Myös heidän tukemisestaan olisi huolehdittava.

14.

katsoo, että osallistumiseen perustuva ja osallistava demokratia paikallis- ja aluetasolla on pitkällä aikavälillä paras keino luoda kansalaisten tarpeiden mukaan ohjautuva ja asianmukaisesti toimiva demokratia, joka perustuu hyvään hallintotapaan ja saa kansalaisten luottamuksen ja tuen.

15.

kehottaa luomaan osallistavia demokratiamalleja niin, että varmistetaan esimerkiksi sekä miesten että naisten, mahdollisen alkuperäisväestön ja paikallisten vähemmistöryhmien poliittinen edustus. Ratkaisevan tärkeää on myös jakaa paikallisten vähemmistöryhmien, vammaisten sekä lasten ja nuorten osallistumiseen liittyviä parhaita käytäntöjä ja tukea paikallis- ja alueviranomaisia kansalaisten osallistumisen vahvistamisessa.

16.

toteaa, että laajaan poliittiseen edustukseen ja osallistumiseen perustuvan hyvän hallintotavan oleellisena piirteenä on myöntää, että päätökset tehdään parhaiten mahdollisimman lähellä kansalaisia.

17.

huomauttaa, että vastuullisuutta lisäävät demokraattiset prosessit — paikallis- ja aluetasolta lähtien — ovat olennaisia hallinnon avoimuuden varmistamisessa, ja niillä on keskeinen rooli korruption torjunnassa ja köyhyyden lievittämisessä.

18.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä rooli vastakkaisia etuja edustavien ryhmien paikallistasolla tekemän yhteistyön vahvistamisessa, sillä ne edistävät ihmisten välisiä kontakteja epävirallisella tasolla ja asettavat etusijalle konkreettisten ratkaisujen löytämisen kansalaisten arkisiin ongelmiin.

19.

katsoo, että kansalaisyhteiskunta, paikalliset kansalaisjärjestöt sekä perusvapauksia ja ihmisoikeuksia ajavat yhteisöperustaiset organisaatiot (kansalaisyhteiskunnan organisaatiot) ja paikalliset ihmisoikeuksien puolustajat voivat saavuttaa parhaat tulokset poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa paikallistasolla, mikäli niiden työlle annetaan tunnustusta eikä niiden toimintaa uhata häiritä tai sitä ei horjuteta. Komitea katsoo lisäksi, että paikallistasolla on erityisen merkittävä asema demokraattisten arvojen ja kansalaisten poliittisen tietoisuuden edistämisessä, jos he voivat työskennellä yhdessä päätösvaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

20.

korostaa paikallisen lähestymistavan tuomaa lisäarvoa eri aloilla tehtävässä rajatylittävässä yhteistyössä, esimerkiksi konfliktien ratkaisussa. Erityisesti tulee korostaa paikallisten aloitteiden myönteistä roolia konfliktitilanteissa. Tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi ”kaupunkidiplomatia”, joka perustuu kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseen ja luottamusta lisäävin paikallistason toimin. Siksi demokratiaa ja ihmisoikeuksia ajavia maailmanlaajuisia kampanjoita olisi edistettävä nykyistä enemmän esimerkiksi noudattamalla valtioiden rajat ylittävää lähestymistapaa, johon kuuluu myös selkeästi paikallinen ja alueellinen näkökulma.

21.

muistuttaa, että vaikka ihmisoikeusvuoropuhelua yleensä käydään valtiovaltaa edustavien viranomaisten kanssa, myös paikallis- ja aluetason toimijoiden on epäilemättä käsiteltävä demokratiakysymyksiä. Toimivaa demokraattista järjestelmää ei voida luoda ja ylläpitää ilman, että paikallis- ja aluetaso osallistuu ja sitoutuu siihen sekä tukee kaikin tavoin sen kehitystä.

22.

YK määrittelee ihmisoikeuksien puolustajat henkilöiksi ja organisaatioiksi, jotka ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiseen ja puolustamiseen. Tästä voidaan selkeästi johtaa paikallistason päätöksentekijöiden ja aktivistien rooli.

23.

viittaa huolestuneena siihen, että huomattava määrä kidutustapauksia tapahtuu paikallisissa vankiloissa ja poliisiasemilla. Tämän johdosta on ryhdyttävä ponnekkaisiin toimiin kansallisen lain ja kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanemiseksi paikallistasolla. Tästä syystä olisi myös tuettava paikallisia valtiovallasta riippumattomia organisaatioita, jotka valvovat viranomaisten toimia, sekä viranomaisten koulutusta.

24.

kannattaa lasten oikeuksia koskevia suuntaviivoja ja korostaa paikallisviranomaisten keskeistä asemaa, kun on kyse asianmukaisen koulutuksen ja terveydenhoidon piiriin pääsemisestä, koulutuksesta sekä lisääntymisterveyteen liittyviin — etenkin tyttöjen — oikeuksiin liittyvästä toiminnasta.

25.

tukee komission tiedonantoa ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” (KOM(2008) 55 lopullinen), jossa lapsille annetaan erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa, ja muistuttaa tarpeesta edistää lapsen edun/lapsen oikeuksien valtavirtaistamista kaikissa yhteisön ulkosuhteiden toimissa.

26.

on tyytyväinen nykyisiin, Euroopan neuvoston, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sekä kansainvälisen rikostuomioistuimen kaltaisten toimijoiden kanssa allekirjoitettuihin yhteistyösopimuksiin. Komitea suhtautuisi lisäksi erittäin myönteisesti siihen, että paikallisdemokratian edistämistä ja paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksien vahvistamista painotettaisiin asianmukaisesti kansalaisoikeuksien sekä poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien täytäntöönpanon osalta.

27.

korostaa lapsen oikeutta osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklan edellyttämällä tavalla) etenkin silloin kun päätetään paikallisista asioista.

28.

on vakuuttunut paikallis- ja aluedemokratian, hallinnon hajauttamisen ja itsehallinnon aktiivisesta edistämisestä Euroopassa hankkimansa kokemuksen pohjalta, että aidon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuisen edistämisen kannalta on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot ja Euroopan tason viranomaiset kunnioittavat vakiintuneita alueellisia ja paikallisia toimivaltuuksia.

29.

tähdentää, että vaalitarkkailusta on kahden viime vuoden aikana muodostunut yksi AK:n ulkosuhteiden tehokkaista välineistä. Komitea antaa tässä yhteydessä tunnustusta alue- ja paikallishallintoasiain kongressin asiantuntemukselle ja monivuotiselle toiminnalle tällä alalla ja pitää myönteisenä, että alueiden komitealla on ollut mahdollisuus osallistua paikallis- ja aluetason demokratian tukemiseen ja edistämiseen tähtäävään kongressin toimintaan.

30.

katsoo, että vaalitarkkailuun suunnattu tuki on merkittävä osa demokratian kehittämistä, ja on sitä mieltä, että EU:n tulevissa vaalitarkkailustrategioissa erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös paikallis- ja aluevaalien valvontaan unionin ulkopuolisissa maissa.

31.

katsoo, että tarkkaillessaan kansallisia vaaleja EU:n tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota demokratian edistämisen vaikutusten arviointiin paikallis- ja aluetasolla.

32.

korostaa, että tulevassa strategiassa vuosiksi 2010–2013 tulisi ottaa huomioon rooli, joka paikallis- ja alueviranomaisilla voisi olla aloitteessa etenkin, kun ajatellaan paikallisvaaleja ja niiden valvontaa kolmansissa maissa koskevaa eurooppalaista erityisosaamista.