7.10.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 254/18

---

Neuvoston 23 päivänä kesäkuuta 2008 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 22/2008,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/…/EY antamiseksi lentoasemamaksuista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/C 254 E/02)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Lentoasemien tärkein tehtävä ja kaupallisen toiminnan kohde on varmistaa ilma-aluksista sekä matkustajista ja rahdista huolehtiminen laskeutumisesta nousuun, jotta lentoliikenteen harjoittajat voivat tarjota lentoliikennepalveluja. Tätä varten lentoasemat tarjoavat ilma-alusten käyttöön sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn liittyviä tiloja ja palveluja, joiden kustannukset ne yleensä kattavat lentoasemamaksuilla. Lentoaseman pitäjien, jotka tarjoavat tiloja ja palveluja, joista lentoasemamaksuja peritään, olisi pyrittävä toimimaan kustannustehokkaasti.

(2)

On tarpeen vahvistaa yhteiset puitteet, joissa säännellään lentoasemamaksujen keskeisiä tekijöitä ja sitä, miten nämä maksut asetetaan, sillä tällaisten puitteiden puuttuminen voi vaarantaa lentoaseman pitäjien ja lentoaseman käyttäjien välisten suhteiden perusvaatimusten täyttymisen. Kyseiset puitteet eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltion mahdollisuuteen päättää siitä, missä määrin lentoaseman kaupallisesta toiminnasta saadut tulot voidaan ottaa huomioon lentoasemamaksujavahvistettaessa.

(3)	Tätä direktiiviä olisi sovellettava yhteisössä sijaitseviin tiettyä vähimmäiskokoa suurempiin lentoasemiin, koska pienten lentoasemien pitäminen ja rahoittaminen ei edellytä yhteisön puitteiden soveltamista, ja kussakin jäsenvaltiossa lentoasemaan, jolla on eniten matkustajia.

(4)	Alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi jäsenvaltioilla tulisi olla mahdollisuus soveltaa lentoasemaverkon kattavaa yhteistä maksujärjestelmää. Tällaisiin verkkoihin kuuluvien lentoasemien kesken toteutettavien taloudellisten siirtojen olisi oltava yhteisön lainsäädännön mukaisia.

(5)

Jäsenvaltioiden pitäisi voida liikenteen jakamiseen liittyvistä syistä sallia samaa kaupunkia tai kaupunkiryhmää palvelevien lentoasemien pitäjän soveltaa samaa lentoasemamaksujen tasoa. Näiden lentoasemien kesken toteutettavien taloudellisten siirtojen olisi oltava asiaa koskevan yhteisön oikeuden mukaisia.

(6)	Kannustimia uusien reittien avaamiseen, muun muassa epäedullisessa asemassa olevien ja syrjäisimpien alueiden kehittämisen edistämiseksi, olisi myönnettävä ainoastaan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

(7)

Lennonvarmistusmaksujen perimistä käsitellään jo lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1794/2006 (4) ja maahuolintamaksujen perimistä pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla 15 päivänä lokakuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/67/EY (5). Vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien avustamisen rahoittamiseksi perittävistä maksuista säädetään vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä 5 päivänä heinäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2006 (6).

(8)	Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) neuvosto sopi vuonna 2004 lentoasemamaksuja koskevista toimintalinjoista, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat periaatteet: maksujen suhteuttaminen kustannuksiin, syrjimättömyys ja riippumaton mekanismi lentoasemien taloudellista sääntelyä varten.

(9)

ICAOn neuvosto on katsonut, että lentoasemamaksu on maksu, joka on suunniteltu ja jota sovelletaan erityisesti niiden kustannusten kattamiseksi, jotka aiheutuvat tilojen ja palvelujen tarjoamisesta siviili-ilmailulle, kun taas vero on maksu, jonka tarkoituksena on lisätä valtion tai paikallishallinnon tuloja, joita ei yleensä käytetä siviili-ilmailuun kokonaisuudessaan tai kustannuskohtaisesti.

(10)

Lentoasemamaksujen olisi oltava syrjimättömiä. Olisi otettava käyttöön lentoaseman pitäjien ja käyttäjien välistä säännöllistä kuulemista koskeva pakollinen menettely, jossa kummallakin osapuolella on mahdollisuus vedota riippumattomaan valvontaelimeen, jos lentoaseman käyttäjät vastustavat lentoasemamaksuja koskevaa päätöstä tai maksujärjestelmän muutosta.

(11)	Päätösten puolueettomuuden ja tämän direktiivin asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi jokaiseen jäsenvaltioon olisi perustettava riippumaton valvontaelin. Kyseisellä elimellä olisi oltava kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittava henkilöstö, asiantuntemus ja rahoitus.

(12)

On välttämätöntä, että lentoaseman käyttäjät saavat lentoaseman pitäjältä säännöllisesti tietoja siitä, miten ja millä perusteilla lentoasemamaksut lasketaan. Tällainen avoimuus antaisi lentoliikenteen harjoittajille käsityksen lentoasemalle aiheutuvista kustannuksista ja lentoaseman investointien tuottavuudesta. Jotta lentoaseman pitäjä voisi asianmukaisesti arvioida tulevia investointitarpeita, lentoaseman käyttäjien olisi hyvissä ajoin annettava lentoaseman pitäjän käyttöön kaikki toimintaansa koskevat ennusteet sekä tiedot kehittämishankkeistaan ja erityisistä tarpeistaan ja ehdotuksistaan.

(13)

Lentoaseman pitäjien olisi tiedotettava lentoaseman käyttäjille tärkeistä infrastruktuurihankkeista, sillä niillä on huomattavia vaikutuksia lentoasemamaksujen järjestelmään tai tasoon. Tällaiset tiedot olisi annettava, jotta voidaan seurata infrastruktuurikustannuksia ja varmistetaan lentoaseman tilojen soveltuvuus ja kustannustehokkuus.

(14)

Lentoaseman pitäjien olisi voitava soveltaa lentoasemamaksuja, jotka vastaavat tarjottua infrastruktuuria ja/tai palvelun tasoa, koska lentoliikenteen harjoittajilla on oikeus edellyttää, että lentoaseman pitäjän tarjoamien palvelujen hinta vastaa niiden laatua. Mahdollisuus eriytettyyn infrastruktuurin tai palvelujen käyttöön olisi kuitenkin annettava syrjimättä kaikille lentoliikenteen harjoittajille, jotka sitä haluavat. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, käyttöoikeus olisi määriteltävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein, jotka lentoaseman pitäjä vahvistaa. Lentoasemamaksujen eriyttämisen olisi perustuttava avoimiin, objektiivisiin ja selkeisiin arviointiperusteisiin.

(15)	Lentoaseman käyttäjien ja lentoaseman pitäjän pitäisi voida tehdä palvelutasosopimus lentoasemamaksujen vastineeksi tarjotun palvelun laadusta. Maksujen vastineeksi tarjotun palvelun laatua koskevat neuvottelut voitaisiin käydä osana säännöllistä kuulemista.

(16)	Tämä direktiivi ei saisi rajoittaa perustamissopimuksen ja erityisesti sen 81–89 artiklan soveltamista.

(17)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on yhteisten periaatteiden vahvistaminen lentoasemamaksujen perimiselle yhteisön lentoasemilla, koska lentoasemamaksujärjestelmiä ei kansallisella tasolla voida toteuttaa tavalla, joka olisi yhdenmukainen koko yhteisössä, vaan tavoite voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde

1.   Tässä direktiivissä vahvistetaan yhteiset periaatteet lentoasemamaksujen perimiselle yhteisön lentoasemilla.

2.   Tätä direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla sijaitseviin lentoasemiin, joilla voidaan harjoittaa kaupallista liikennettä ja joiden vuotuinen liikennemäärä on enemmän kuin viisi miljoonaa matkustajaa, ja kussakin jäsenvaltiossa lentoasemaan, jolla on eniten matkustajia.

3.   Jäsenvaltioiden on julkaistava luettelo alueellaan toimivista lentoasemista, joihin tätä direktiiviä sovelletaan. Luettelon on perustuttava komission (Eurostat) tietoihin, ja se on päivitettävä vuosittain.

4.   Tätä direktiiviä ei sovelleta maksuihin, joita peritään korvaukseksi reitillä ja lentoasemalla annettavista lennonvarmistuspalveluista asetuksen (EY) N:o 1794/2006 mukaisesti, eikä maksuihin, joita peritään korvaukseksi direktiivin 96/67/EY liitteessä tarkoitetuista maahuolintapalveluista, eikä maksuihin, joita peritään asetuksen (EY) N:o 1107/2006 mukaisesti.

5.   Tämä direktiivi ei rajoita kunkin jäsenvaltion oikeutta soveltaa alueelleen sijoittautuneeseen lentoaseman pitäjään muita sääntelytoimenpiteitä, jos ne eivät ole tämän direktiivin eivätkä muiden yhteisön oikeuden säännösten vastaisia. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla taloudelliset valvontatoimenpiteet, kuten maksujärjestelmien ja/tai maksujen tason hyväksyminen, myöskannustinpohjaisten maksumenettelyjen tai hintakattojen sääntely.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.

’lentoasemalla’ maa-aluetta, joka on erityisesti järjestetty ilma-alusten laskua, lentoonlähtöä ja liikkumista varten, mukaan lukien lentoliikenteen ja ilma-alusten palvelujen tätä toimintaa varten edellyttämät lisärakennelmat ja -laitteet sekä kaupallisen lentoliikenteen tarvitsemat rakennelmat ja laitteet;

2.

’lentoaseman pitäjällä’ yhteisöä, jonka tarkoituksena on kansallisten lakien, asetusten tai sopimusten nojalla huolehtia muun toimintansa ohella tai yksinomaisesti lentoaseman tai lentoasemaverkon infrastruktuurien hallinnosta ja hallinnasta sekä kyseisellä lentoasemalla tai kyseisessä lentoasemaverkossa olevien eri tahojen toiminnan yhteensovittamisesta ja valvonnasta;

3.	’lentoaseman käyttäjällä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka vastaa matkustajien, postin ja/tai rahdin kuljetuksesta lentoteitse kyseiselle lentoasemalle tai kyseiseltä lentoasemalta;

4.

’lentoasemamaksulla’ lentoaseman pitäjän hyväksi kerättävää maksua, joka peritään lentoaseman käyttäjiltä lentoaseman pitäjän yksinomaisesti käyttöön antamien sellaisten tilojen ja palvelujen käytöstä, jotka liittyvät ilma-alusten laskeutumiseen, lentoonlähtöön, ohjaamiseen ja pysäköintiin sekä matkustajien ja rahdin käsittelyyn;

5.	’lentoasemaverkolla’ jäsenvaltion asianmukaisesti sellaiseksi nimeämää saman lentoaseman pitäjän hoitamaa lentoasemien ryhmää.

3 artikla

Syrjimättömyys

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisön lainsäädännön mukaisesti lentoasemamaksuista ei aiheudu syrjintää lentoaseman käyttäjien välillä. Tämä ei estä mukauttamasta lentoasemamaksuja yleistä etua koskevien asioiden, esimerkiksi ympäristöseikkojen perusteella. Mukauttamisperusteiden on oltava merkityksellisiä, objektiivisia ja avoimia.

4 artikla

Lentoasemaverkko

1.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että lentoasemaverkon pitäjä ottaa käyttöön yhteisen ja avoimen lentoasemamaksujärjestelmän, jota sovelletaan koko lentoasemaverkossa.

2.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että samaa kaupunkia tai kaupunkiryhmää palvelevien lentoasemien pitäjä soveltaa samaa lentoasemamaksujen tasoa kaikkiin asianomaisiin lentoasemiin edellyttäen, että kukin lentoasema noudattaa täysin 6 artiklassa esitettyjä avoimuutta koskevia vaatimuksia.

5 artikla

Kuuleminen ja muutoksenhaku

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön pakollinen menettely, jonka mukaisesti lentoaseman pitäjä ja lentoaseman käyttäjät tai käyttäjien edustajat tai yhteenliittymät kuulevat säännöllisesti toisiaan lentoasemamaksujärjestelmän toiminnasta, lentoasemamaksujen tasosta ja tarvittaessa tarjottavan palvelun laadusta. Tällainen kuuleminen on järjestettävä vähintään kerran vuodessa, ellei viimeisimmässä kuulemisessa toisin päätetä. Jos lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välillä on monivuotinen sopimus, kuuleminen on järjestettävä sopimuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varattava itselleen oikeus vaatia kuulemisten järjestämistä useammin.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muutokset tehdään lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välisellä sopimuksella aina, kun se on mahdollista. Tätä varten lentoaseman pitäjän on toimitettava lentoaseman käyttäjille kaikki ehdotukset lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamiseksi sekä ehdotettujen muutosten syyt viimeistään neljä kuukautta ennen muutosten voimaantuloa, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka on perusteltava lentoaseman käyttäjille; tällöin kyseisen ajan on oltava vähintään kaksi kuukautta. Lentoaseman pitäjän on kuultava lentoaseman käyttäjiä ehdotetuista muutoksista ja otettava näiden näkemykset huomioon ennen päätöksen tekemistä. Lentoaseman pitäjän on julkaistava päätöksensä tai suosituksensa kohtuullisessa ajassa ennen sen voimaantuloa. Lentoaseman pitäjän on perusteltava päätöksensä lentoaseman käyttäjien näkemyksiin nähden, jos ehdotetuista muutoksista ei päästä sopimukseen lentoaseman pitäjän ja lentoaseman käyttäjien välillä.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos lentoaseman pitäjän tekemästä lentoasemamaksuja koskevasta päätöksestä on erimielisyys, kumpikin osapuoli voi vedota 10 artiklassa tarkoitettuun riippumattomaan valvontaelimeen, jonka on tutkittava perustelut lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttamiselle.

4.   Jos lentoaseman pitäjän päättämä lentoasemamaksujen järjestelmän tai tason muutossaatetaan riippumattoman valvontaelimen käsiteltäväksi, muutos ei tule voimaan ennen kuin kyseinen elin on tutkinut asian. Riippumaton valvontaelin voi tehdä väliaikaisen päätöksen lentoasemamaksujen muutoksen voimaantulosta.

5.   Jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 3 ja 4 kohtaa lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muutoksiin niillä lentoasemilla, joiden osalta se on luonut talouden valvontamenettelyn. Talouden valvontatoimenpiteet voivat olla samat kuin 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. Silloin kun tällaisiin valvontatoimenpiteisiin kuuluu lentoasemamaksujen järjestelmän tai tason hyväksyminen, saman elimen, joka on nimetty tai perustettu riippumattomaksi valvontaelimeksi tämän direktiivin soveltamista varten, on hyväksyttävä nämä toimenpiteet.

6 artikla

Avoimuus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä antaa aina 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kuulemisen yhteydessä kullekin lentoaseman käyttäjälle tai lentoaseman käyttäjien edustajille tai yhteenliittymille tiedot tekijöistä, joiden perusteella kaikkien lentoaseman pitäjän kullakin lentoasemalla perimien maksujen järjestelmä tai taso on määritelty. Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

a)	luettelo lentoasemamaksun vastineeksi tarjotuista palveluista ja käyttöön annettavista infrastruktuureista;

b)	lentoasemamaksujen asettamisessa käytetty menetelmä;

c)	yleinen kulurakenne niiden tilojen ja palvelujen osalta, joita lentoasemamaksut koskevat;

d)	eri maksuista kertyvät tulot ja niillä katettujen palvelujen kokonaiskustannukset;

e)	ennusteet lentoaseman tilanteesta maksuihin, liikenteen kasvuun ja suunniteltuihin investointeihin nähden;

f)	lentoaseman infrastruktuurin ja laitteiden todellinen käyttö tiettynä aikana.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman käyttäjät antavat lentoaseman pitäjälle ennen jokaista 5 artiklan 1 kohdan mukaista kuulemista tiedot erityisesti seuraavista:

a)	liikenne-ennusteet;

b)	ilma-aluskalustoaan ja sen käyttöä koskevat ennusteet;

c)	kehittämishankkeensa asianomaisella lentoasemalla;

d)	asianomaista lentoasemaa koskevat vaatimuksensa.

3.   Tämän artiklan nojalla annettuja tietoja on pidettävä luottamuksellisina tai taloudellisesti arkaluonteisina ja käsiteltävä sen mukaisesti, ellei kansallisen lainsäädännön soveltamisesta muuta johdu. Julkisesti noteerattujen lentoaseman pitäjien tapauksessa on noudatettava erityisesti arvopaperimarkkinalainsäädäntöä.

7 artikla

Uusi infrastruktuuri

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoaseman pitäjä kuulee lentoaseman käyttäjiä ennen uusia infrastruktuurihankkeita koskevien suunnitelmien lopullista tekemistä.

8 artikla

Laatuvaatimukset

1.   Lentoaseman sujuvan ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä ja lentoaseman käyttäjien edustajat tai yhteenliittymät lentoasemalla voivat käynnistää neuvottelut palvelutasosopimuksen tekemiseksi lentoasemalla tarjottavien palvelujen laadusta. Kyseiset palvelun laatua koskevat neuvottelut voidaan käydä osana 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kuulemista.

2.   Mahdollisessa palvelutasosopimuksessa on määriteltävä lentoaseman pitäjän tarjoaman palvelun taso, jossa on otettava huomioon lentoasemamaksujen todellinen järjestelmä tai taso ja palvelun taso, johon lentoaseman käyttäjillä on oikeus lentoasemamaksujen vastineeksi.

9 artikla

Räätälöidyt palvelut

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman pitäjä voi vaihdella tiettyjen lentoasemapalvelujen laatua ja laajuutta tai tarjota erilaatuisia ja -kokoisia terminaaleja tai terminaalien osia tarjotakseen räätälöityjä palveluja taikka terminaalin tai terminaalin osan tiettyyn käyttöön. Lentoasemamaksujen järjestelmä tai taso voidaan eriyttää tällaisten palvelujen laadun ja laajuuden ja niiden kustannusten tai muunlaisten objektiivisten perusteiden mukaisesti. Lentoaseman pitäjät ovat vapaita asettamaan tällaisia eriytettyjä lentoasemamaksuja.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta lentoaseman käyttäjä, joka haluaa käyttää räätälöityjä palveluja taikka tiettyyn käyttöön varattua terminaalia tai terminaalin osaa, voi saada käyttöönsä nämä palvelut ja terminaalin tai terminaalin osan.

Jos lentoaseman käyttäjiä, jotka haluavat saada käyttöönsä räätälöityjä palveluja ja/tai tiettyyn käyttöön varatun terminaalin tai terminaalin osan, on useampia kuin kapasiteetin rajoissa on mahdollista, käyttöoikeus on määriteltävä asianmukaisin, objektiivisin, avoimin ja syrjimättömin perustein. Lentoaseman pitäjä voi määritellä kyseiset perusteet, ja jäsenvaltiot voivat vaatia, että riippumaton valvontaelin on hyväksynyt ne.

10 artikla

Riippumaton valvontaelin

1.   Tämän direktiivin noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja vähintään 5 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi jäsenvaltioiden on nimettävä tai perustettava riippumaton elinniiden riippumattomaksi valvontaelimeksi. Kyseinen elin voi olla sama taho, jolle jäsenvaltio on antanut tehtäväksi 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen muiden sääntelytoimenpiteiden soveltamisen, mukaan luettuna maksujärjestelmän ja/tai lentoasemamaksujen tason hyväksyminen, jos kyseinen taho täyttää tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.   Jäsenvaltioiden on taattava riippumattoman valvontaelimen riippumattomuus varmistamalla, että se on oikeudellisesti erillinen ja toiminnallisesti riippumaton lentoaseman pitäjistä ja lentoliikenteen harjoittajista. Jäsenvaltioiden, joilla säilyy lentoasemien, lentoaseman pitäjien tai lentoliikenteen harjoittajien omistajuus tai määräämisvalta lentoaseman pitäjiin tai lentoliikenteen harjoittajiin, on varmistettava, että kyseiseen omistajuuteen tai määräämisvaltaan liittyviä tehtäviä ei uskota riippumattomalle valvontaelimelle. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumaton valvontaelin harjoittaa toimivaltaansa puolueettomasti ja avoimesti.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle riippumattoman valvontaelimen nimi ja osoite, sille osoitetut tehtävät ja vastuualueet sekä toimenpiteet, jotka on toteutettu 2 kohdan noudattamiseksi.

4.   Jäsenvaltiot voivat perustaa riippumatonta valvontaelintä varten rahoitusmekanismin, johon voi kuulua maksun periminen lentoaseman käyttäjiltä ja lentoaseman pitäjiltä.

5.   Rajoittamatta 5 artiklan 5 kohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen erimielisyyksien osalta toteutetaan riippumatonta valvontaelintä varten tarvittavat toimenpiteet, jotka liittyvät lentoasemamaksujärjestelmään tai lentoasemamaksujen tasoon, myös palvelun laatuun:

a)	lentoaseman pitäjän ja käyttäjien välisten erimielisyyksien ratkaisumenettelyn perustamiseksi;

b)	niiden edellytysten määrittelemiseksi, joilla erimielisyys voidaan saattaa riippumattoman valvontaelimen käsiteltäväksi. Riippumaton valvontaelin voi erityisesti hylätä valitukset, joita ei ole asianmukaisesti perusteltu tai joihin ei ole liitetty tarvittavia asiakirjoja;

c)	niiden perusteiden vahvistamiseksi, joiden pohjalta erimielisyyksiä arvioidaan niiden ratkaisemiseksi.

Näiden menettelyjen, edellytysten ja perusteiden on oltava syrjimättömiä, avoimia ja objektiivisia.

6.   Riippumattoman valvontaelimen suorittaessa 5 artiklan mukaista tutkintaa siitä, onko lentoasemamaksujärjestelmän tai lentoasemamaksujen tason muuttaminen perusteltua, sillä on oltava pääsy asianomaisten osapuolten tarpeellisiin tietoihin, ja sen on kuultava osapuolia ennen päätöksen tekemistä. Sen on tehtävä asiassa päätös mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Riippumattoman valvontaelimen päätökset ovat sitovia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden parlamentaarista tai oikeudellista tarkastelua jäsenvaltioissa sovellettavan menettelyn mukaisesti.

7.   Riippumattoman valvontaelimen on julkaistava toiminnastaan vuosikertomus.

11 artikla

Kertomus ja tarkistaminen

1.   Komissio antaa viimeistään … päivänä …kuuta … (7) Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen, jossa se arvioi edistymistä tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa, sekä tarvittaessa soveltuvia ehdotuksia.

2.   Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä tämän direktiivin soveltamiseksi, erityisesti 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimiseen tarvittavien tietojen keräämisessä.

12 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … päivänä …kuuta … (8). Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Osoitukset

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EUVL C 10, 15.1.2008, s. 35.

(2)  EUVL C 305, 15.12.2007, s. 11.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 15. tammikuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2008 ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  EUVL L 341, 7.12.2006, s. 3.

(5)  EYVL L 272, 25.10.1996, s. 36.

(6)  EUVL L 204, 26.7.2006, s. 1.

(7)  Virallinen lehti: Neljä vuotta tämän direktiivin voimaantulosta.

(8)  Virallinen lehti: 36 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta.

---

---