5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 172/29

—

tähdentää, että satamilla on suuri merkitys paitsi rannikkoalueiden myös koko Euroopan talous- ja yhteiskuntakehitykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.

—

toteaa, että Euroopan satamat ovat hyvin erilaisia, ja on vakuuttunut siitä, että rakenteiden erilaisuus edistää tehokkaimmista liikenneväylistä käytävää kilpailua.

—

korostaa, että satamahallinto on järkevä hoitaa alue- ja paikallistasolla, ja on siksi tyytyväinen siihen, ettei komission aikomuksena ole yhtenäistää EU:ssa sijaitsevien satamien erilaisia hallintorakenteita ulkoisin toimin.

—

korostaa, että kyse ei ole ainoastaan yksittäisten satamien välisestä kilpailusta vaan siitä, että kokonaiset kuljetusketjut kilpailevat keskenään.

—

katsoo, että valtiontukea koskevat suuntaviivat, jotka komissio aikoo antaa vuonna 2008, ovat tarkoituksenmukainen keino tarkentaa EY:n perustamissopimusta satamien osalta, jotta satama-alan kilpailu on jatkossakin reilua ja tehokasta.

—

toteaa, ettei Euroopassa vielä ole todellisia merenkulun sisämarkkinoita, ja suhtautuu myönteisesti hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseen, tullijärjestelmän nykyaikaistamisessa saavutettuun edistykseen sekä vuodeksi 2008 suunniteltuun komission aloitteeseen yhteisen esteettömän meriliikennealueen luomiseksi.

—

kehottaa jatkamaan saastuttamattomiin aluksiin ja satamiin (clean ship, clean port) tähtäävien hankkeiden kehittämistä ja tukemista ja katsoo, että ponnisteluja alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (esimerkiksi mahdollisuudet liittää alus sataman sähköverkkoon) on edistettävä kiireesti kansainvälisellä tasolla, etteivät Euroopan satamat joudu muita heikompaan asemaan maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Esittelijä

:

Rolf HARLINGHAUSEN

1.

kiittää komissiota Euroopan tulevaa satamapolitiikkaa käsittelevästä tiedonannosta, joka on toukokuusta 2006 kesäkuuhun 2007 kestäneen laajan pohdinta- ja kuulemisprosessin tulos. Prosessiin osallistui kaikkien sidosryhmien edustajia, ja Euroopan satamapolitiikan eri näkökohtia käsiteltiin kuudessa aihekohtaisessa työpajassa.

2.

katsoo komission tiedonannon olevan jatkoa aiemmalle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitetulle tiedonannolle ”Merisatamapalvelujen laadun parantaminen: Euroopan liikenteen avaintekijä” ja ehdotukselle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi satamapalvelujen markkinoille pääsystä (KOM(2001) 35 lopullinen), joista alueiden komitea antoi lausuntonsa 20. syyskuuta 2001 (CdR 161/2001 fin), sekä ehdotukselle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille (KOM(2004) 654 lopullinen), josta komitea antoi lausuntonsa 13. huhtikuuta 2005 (CdR 485/2004 fin).

3.

katsoo tiedonannon liittyvän tiiviisti myös muihin keskeisiin aihealueisiin, erityisesti EU:n meripolitiikkaan ja liikennepolitiikkaan, ja viittaa 12. lokakuuta 2005 antamaansa oma-aloitteeseen lausuntoon ”Euroopan unionin meripolitiikka: haaste alue- ja paikallisyhteisöille kestävän kehityksen saralla” (CdR 84/2005 fin), 13. helmikuuta 2007 antamaansa lausuntoon ”Euroopan unionin tuleva meripolitiikka” (CdR 258/2006 fin) sekä 14. helmikuuta 2007 antamaansa lausuntoon ”Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi” (CdR 119/2006 fin).

4.

korostaa, että Euroopan tulevan satamapolitiikan on perustuttava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin.

5.

tähdentää, että satamilla on suuri merkitys paitsi rannikkoalueiden myös koko Euroopan talous- ja yhteiskuntakehitykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Satamat, meriliikenne ja siihen liittyvä logistiikka ovat yksi voimakkaimmin kasvavista aloista Euroopassa. Euroopan unionin ja sen ulkopuolisten maiden välisestä kaupasta 90 prosenttia ja EU:n sisäisestä liikenteestä 40 prosenttia kulkee satamien kautta. Lisäksi EU:n sisäisiä laivaliikennepalveluja käyttää vuosittain yli 200 miljoonaa matkustajaa.

6.

on vakuuttunut siitä, että nämä näkökohdat on otettava Euroopan satamapolitiikassa huomioon yhtä lailla kuin globalisaation voimistuminen ja unionin laajentumisen luoma uusi toimintaympäristö. Kestävän ja tasapainoisen kasvun sekä Euroopan alueiden menestymisen kannalta on erittäin tärkeää huolehtia myös ilmaston- ja ympäristönsuojelusta sekä kansalaisten terveydestä.

7.

toteaa, että Euroopan satamat ovat hyvin erilaisia, ja on vakuuttunut siitä, että rakenteiden erilaisuus edistää tehokkaimmista liikenneväylistä käytävää kilpailua.

8.

suhtautuukin myönteisesti siihen, että tiedonannossa ja siinä esitetyissä muissa toimenpiteissä ei ole kyse uusista säädösehdotuksista vaan lähinnä muusta kuin velvoittavasta oikeudesta (soft law), koska näin voidaan ottaa erilaiset rakenteet paremmin huomioon. Molemmat satamapalvelujen markkinoille pääsyä koskevat direktiiviehdotuksethan kariutuivat Euroopan parlamentin käsittelyssä, ja myös alueiden komitea suhtautui niihin kriittisesti.

9.

on ilahtunut siitä, että komissio on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja asettanut tiedonantonsa laajaan, monia aihealueita käsittävään kontekstiin, joka on kattavampi kuin direktiiviehdotuksissa omaksuttu, lähinnä satamapalveluiden saatavuuteen keskittynyt lähestymistapa.

10.

on tyytyväinen ehdotettuihin toimiin asiaa koskevien säädösten selkiyttämiseksi. Toimien on tehostettava kilpailua entisestään ja edistettävä vapaata pääsyä markkinoille. Alueiden komitea toteaa tässä yhteydessä, että Euroopan satamissa ja niiden kesken käydään monilla unionin alueilla jo tiukkaa ja tehokasta kilpailua.

11.

korostaa, että kyse ei ole ainoastaan yksittäisten satamien välisestä kilpailusta vaan siitä, että kokonaiset kuljetusketjut kilpailevat keskenään. Tämä on otettava huomioon kaikessa satama-alaa koskevassa sääntelyssä, koska se vaikuttaa sisämaayhteyksien koko logistiikkaketjuun.

12.

katsoo, että yhteisön toimilla, joilla mahdollisesti on vaikutusta liikennevirtoihin, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen politiikka ja yhteisön ympäristölainsäädännön soveltamisesta satama-alan kehittämiseen annetut suuntaviivat, olisi varmistettava vakaan investointiympäristön ja satamatyöntekijöiden työllisyyttä edistävän työmarkkinatilanteen säilyttäminen, satamien kestävä kehitys, perussopimusten määräysten yhdenmukainen soveltaminen sekä se, että jäsenvaltioiden viranomaisia ja alue- ja paikallisviranomaisia kuullaan.

13.

hyväksyy keskeisiltä osin komission analyysin satamien suorituskyvyn parantamisesta ja kannattaa ajatusta asettaa tehokkuuden parantaminen infrastruktuurin laajentamisen edelle. Komitea kehottaa kuitenkin kehittämään liikenteen intermodaalisuuden ja multimodaalisuuden edistämiseen tähtääviä strategioita, joissa otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet, ja korostaa, että markkinoiden on kokonaisvaltaisen politiikan puitteissa saatava Euroopan liikenne jakautumaan nykyistä järkevämmin.

14.

huomauttaa kuitenkin myös, että satamien eli avomeren ja sisämaan yhteyksien tulee kattaa myös satamiin pääsy (eli jäänmurtaminen ja ruoppaus).

15.

katsoo, että välttämätöntä kehittää satamia siten, että otetaan huomioon ympäristönäkökohdat sekä satamakaupunkien asukkaiden edut ja tarpeet.

16.

kannattaa näin ollen komission aikomusta laatia suuntaviivat yhteisön ympäristölainsäädännön soveltamisesta ja tulkinnasta satamia kehitettäessä. Suuntaviivojen laatiminen edellyttää kuulemismenettelyn käynnistämistä, jotta voidaan jälleen konsultoida laaja-alaisesti satama-alan toimijoita ja kuulla myös satamien kehittämiseen ratkaisevasti vaikuttavia alue- ja paikallisviranomaisia. Lisäksi satamien kehittämistoimet ja ympäristönsuojelutoimet on tasapainotettava ja sovitettava yhteen.

17.

on tyytyväinen suunniteltuihin toimiin, jotka koskevat jätehuoltoa ja sedimentin käsittelyä, ja kannattaa komission aikomusta varmistaa, että vastaavia EU:n säädöksiä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

18.

tukee komission pyrkimystä vähentää ilmansaastepäästöjä satamissa, mutta korostaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n roolia ja kannattaa kansainvälisten sopimusten tekemistä sen sijaan, että ryhdytään yksipuolisiin toimiin, jotka heikentävät EU:n globaalia kilpailukykyä. Komitea katsoo kuitenkin, että EU:n on ryhdyttävä oma-aloitteisiin toimiin, jollei IMO päädy asianmukaisessa ajassa konkreettisiin ratkaisuihin.

19.

toteaa, ettei Euroopassa vielä ole todellisia merenkulun sisämarkkinoita, ja suhtautuu myönteisesti hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseen, tullijärjestelmän nykyaikaistamisessa saavutettuun edistykseen sekä vuodeksi 2008 suunniteltuun komission aloitteeseen yhteisen esteettömän meriliikennealueen luomiseksi.

20.

kiinnittää kuitenkin huomiota esteettömän merenkulun käytännön toteutuksen ongelmiin ja suosittaa, että nykytilanne analysoidaan tarkasti ennen uusien toimien toteuttamista.

21.

korostaa, että satamahallinto on järkevä hoitaa alue- ja paikallistasolla, ja on siksi tyytyväinen siihen, ettei komission aikomuksena ole yhtenäistää EU:ssa sijaitsevien satamien erilaisia hallintorakenteita ulkoisin toimin.

22.

katsoo, että valtiontukea koskevat suuntaviivat, jotka komissio aikoo antaa vuonna 2008, ovat tarkoituksenmukainen keino tarkentaa EY:n perustamissopimusta satamien osalta, jotta satama-alan kilpailu on jatkossakin reilua ja tehokasta.

23.

pitää tervetulleena myös sitä, että direktiivin 2006/111/EY avoimuussäännökset on tarkoitus ulottaa koskemaan kaikkia satamia niiden koosta ja vuotuisesta liikevaihdosta riippumatta.

24.

panee merkille tiedonannossa esitetyt näkemykset siitä, että käyttöoikeussopimuksia myönnettäessä on noudatettava asiaa koskevaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja että julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamisalaan kuulumattomien käyttöoikeussopimusten myöntämiseksi on järjestettävä avoin valintamenettely. Alueiden komitea katsoo kuitenkin, että tässä yhteydessä on vielä syytä selkiyttää satamaviranomaisten roolia ja niiden mahdollisuuksia tukea asianmukaisesti alueellisia tavoitteita ja satamien kehitystä.

25.

on huolissaan siitä, että ehdotettujen toimenpiteiden joustamaton toteuttaminen aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta tai vähentää nykyisten palveluntarjoajien investointihalukkuutta, mikä saattaa heikentää Euroopan kilpailukykyä.

26.

olettaa, että satamissa voidaan edelleen toteuttaa tehokkaan kehittämisen edellyttämiä nykyaikaistamis-, laajennus- ja muutostoimia myös valintamenettelyä järjestämättä.

27.

katsoo, että työntekijöiden oikeuksia tilanteessa, jossa toiminta siirtyy yritykseltä toiselle, on vielä selkiytettävä nykyisestä. Tämä on tarpeen erityisesti sellaisten tilanteiden varalta, jotka eivät kuulu tiedonannossa mainitun direktiivin 2001/23/EY soveltamisalaan.

28.

panee merkille, että meritekniset palvelut (kuten luotsaus, hinaus ja kiinnitys) luokitellaan yleisen taloudellisen edun mukaisiksi palveluiksi ja näin ollen niihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 86, 87 ja 88 artiklan määräyksiä. Näiden artiklojen ja toissijaisuusperiaatteen mukaan jäsenvaltioiden on määriteltävä yleistä taloudellista etua koskevat palvelunsa niiden vaatimusten mukaisesti, joista säädetään 28. marraskuuta 2005 annetussa päätöksessä. Jos jäsenvaltio antaa yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tuottamisen jonkin tietyn yrityksen tehtäväksi, yritys voi saada korvausta julkisista palveluista siinä tapauksessa, että palvelujen tuottamisesta saadut tulot eivät riitä kulujen kattamiseen. Korvaus ei saa ylittää tosiasiallisesti aiheutuneita kuluja eikä kohtuullista tuottoa. Komitea muistuttaa niin ikään, että sellaisten meriteknisten palveluiden kustannukset, jotka ovat välttämättömiä alusten turvallisen kulun takaamiseksi satama-alueilla, muodostavat erittäin pienen osan liikenteen kokonaiskustannuksista, ja torjuu siksi ajatuksen näiden palvelujen kustannusten pienentämisestä meriliikenteen houkuttavuuden lisäämiseksi.

29.

katsoo, että on vielä syytä selkiyttää luotsausjärjestelmää ja siihen liittyviä turvallisuuskysymyksiä, jotka ovat alue- ja paikallisviranomaisten vastuulla.

30.

yhtyy komission näkemykseen niin sanoitusta työntekijäpooleista ja korostaa niiden merkitystä satamatyöntekijöiden rekrytoinnissa ja koulutuksessa, kun otetaan huomioon EU:n nykyinen, erityisesti sijoittautumista ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskeva, lainsäädäntö.

31.

pitää tervetulleena satamamaksujen käsitteen määritelmää ja sen rajoittamista koskemaan vain yleistä satamainfrastruktuuria ja kehottaa valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa erittelemään selkeästi satamamaksujen käyttötarkoitukset kilpailunvastaisten ristikkäistukien välttämiseksi.

32.

toteaa, että satamamaksuissa noudatetaan jo erittäin hyvin avoimuusperiaatetta, ja pitää uusia avoimuussääntöjä tarpeettomina.

33.

on tyytyväinen komission aikomukseen tarkastella lähemmin Euroopan ja kolmansien maiden satamien kilpailua ja tukea kilpailusta kärsiviä satamia, sillä monet niistä ovat sekä maantieteellisesti syrjäisen sijaintinsa että kolmansien maiden kanssa käytävän kilpailun kiristymisen vuoksi heikommassa asemassa kuin muut.

34.

on huolissaan siitä, että kaikkien Yhdysvaltoihin lähtevien merirahtikonttien 100-prosenttinen läpivalaisu (scanning), jota vaaditaan Yhdysvaltojen lainsäädännössä (Safe Port Act, 2006, ja House Resolution N:o 1, 2007), on lähes mahdoton toteuttaa ja tulee erittäin kalliiksi Euroopan satamille. Komitea kehottaakin komissiota neuvottelemaan Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa toteutuskelpoisista ratkaisuista.

35.

tukee komission pyrkimystä parantaa satamien julkista kuvaa ja edistää niiden integrointia kaupunkeihin. Satamien merkitys on monilla alueilla erittäin suuri, eikä se rajoitu vain talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Satamat antavat kaupunkikuvalle usein oman leimansa ja vaikuttavat olennaisesti kaupungin tai alueen kehitykseen.

36.

peräänkuuluttaa innovatiivista lähestymistapaa, jossa hyödynnetään satamakaupunkien kulttuurisia, matkailullisia ja virkistyksellisiä mahdollisuuksia, ja ehdottaa sellaisten tutkimushankkeiden ja alueellisten yhteistyöhankkeiden palkitsemista, joiden avulla tulevat kehityssuuntaukset ovat entistä paremmin ennakoitavissa.

37.

on tyytyväinen komission suunnittelemiin suurelle yleisölle suunnattaviin pr-toimiin, mutta katsoo, että nykyisten riskientorjuntaa sekä terrorismilta ja rikollisuudelta suojautumista koskevien turvallisuusvaatimusten vuoksi niihin liittyy myös ongelmia.

38.

kaipaa vielä selvennystä siihen, mikä suunnitteilla oleva monikäyttökortti ja sen merkitys on.

39.

katsoo, että Euroopan satamapolitiikassa on otettava huomioon myös työllisyysnäkökohdat, jotta voidaan turvata nykyiset ammattitaitoa vaativat työpaikat ja luoda uusia.

40.

suhtautuukin myönteisesti komission suunnitelmaan edistää työmarkkinavuoropuhelua unionitasolla. Tämä on toteutettava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Hyvät ja turvalliset työolot sekä satamatyöntekijöiden ammatti- ja täydennyskoulutuksen jatkuva parantaminen (esimerkiksi säännöllisten simulaattoriharjoitusten avulla) ovat ratkaisevia tekijöitä satamien ja niitä ympäröivien alueiden myönteisen ja kestävän kehityksen kannalta.

41.

korostaa, että Eurooppa voi pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa vain, jos se on keskimääräistä innovatiivisempi ja laadullisesti muita alueita parempi, ja tähdentää akateemisen koulutuksen ja ammatillisen jatkokoulutuksen perustavanlaatuista merkitystä tavoitteen saavuttamisessa.

42.

on huolissaan siitä, että satamissa ja laivoilla tapahtuu edelleen paljon työtapaturmia. Alueiden komitea toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on tärkeä rooli huolehdittaessa terveys- ja työsuojelusäännösten soveltamisesta satamissa ja valvottaessa niiden noudattamista.

43.

pahoittelee, että Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) infrastruktuurin rakentaminen on viivästynyt, ja kehottaa komissiota tiedottamaan jäsenvaltioille sekä alueille ja kunnille nykyistä paremmin käytettävissä olevista rahoitusmahdollisuuksista ja siten tukemaan niitä satamiin johtavien maayhteyksien (sisämaayhteyksien) ja meriyhteyksien (satamasta merelle johtavien laivaväylien) kapasiteetin ja infrastruktuurin laajentamisessa sekä logististen jakeluverkostojen luomisessa.

44.

pitää välttämättömänä, että alueiden osallistuminen otetaan virallisesti huomioon tulevissa säädöksissä, jotka koskevat taloudellisen tuen myöntämistä merten moottoriteitä varten. Kaiken kaikkiaan komitea kannattaa yksinkertaistettua menettelyä, joka vastaa paremmin yritysten etuja ja edistää siten ympäristöystävällisen merenkulun yleistymistä ja hyväksyntää.

45.

ehdottaa, että satamiin johtavien maa- ja meriyhteyksien suunnittelussa sovelletaan jatkossa nykyistä enemmän aluesuunnittelun sekä rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon välineistöä.

46.

kehottaa julkaisemaan valtiontukia koskevat suuntaviivat pikaisesti, kunhan jäsenvaltioita, alueita ja asianosaisia on kuultu.

47.

kehottaa luomaan taloudellisia kannustimia sen varmistamiseksi, että saarilla ja syrjäisillä rannikkoalueilla on asianmukaiset satamainfrastruktuurit ja riittävät meriyhteydet, jotta voidaan edistää kyseisten alueiden kestävää kehitystä sekä minimoida tekijät, jotka vaikuttavat kielteisesti yritystoimintaan ja tasa-arvoiseen pääsyyn suurille eurooppalaisille markkinoille.

48.

korostaa, että ilmansaastumisen ja ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä. Myös satamien ja merenkulkualan on annettava siihen oma panoksensa esimerkiksi siten, että meriliikenteessä siirrytään pikaisesti puhtaiden polttoaineiden käyttöön ja IMO:n säännöt alusten painolastiveden käsittelystä pannaan viipymättä täytäntöön.

49.

kehottaa jatkamaan saastuttamattomiin aluksiin ja satamiin (clean ship, clean port) tähtäävien hankkeiden kehittämistä ja tukemista ja katsoo, että ponnisteluja alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (esimerkiksi mahdollisuudet liittää alus sataman sähköverkkoon) on edistettävä kiireesti kansainvälisellä tasolla, etteivät Euroopan satamat joudu muita heikompaan asemaan maailmanlaajuisessa kilpailussa. Unionitasolla tulisi toteuttaa täydentäviä toimia, jotta satamien väestön elämänlaatua voitaisiin parantaa välittömästi.

50.

pitää välttämättömänä, että suurta yleisöä valistetaan tähänastista paremmin siitä, miten merkittävästi satamat ja meret vaikuttavat talouskasvuun ja uusien työpaikkojen syntyyn Euroopassa. Valistus tulisi jättää pitkälti jäsenvaltioiden, alueiden ja satamien tehtäväksi.

51.

odottaa erittäin kiinnostuneena vuodeksi 2008 suunniteltuja komission toimia EU:n yhdennetyn meripolitiikan laatimiseksi. Komitea on niin ikään erittäin kiinnostunut näkemään, miten satamat otetaan toimiin mukaan.

52.

myöntää, että kaikkien satamapolitiikan näkökohtien huomioiminen edellyttää läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteiden nojalla monia unionintason toimia. Alueiden komitea pelkää kuitenkin, ettei kaikkia toimia voida toteuttaa suunnitellussa aikataulussa, ja pahoittelee, ettei yksittäisten toimien tärkeysjärjestystä ole painotettu selkeästi.

53.

ehdottaa, että komission suunnittelemia toimenpiteitä hyväksyttäessä otetaan huomioon paikallis- ja aluetason pienet satamat, jotka eivät harjoita pääasiassa kaupallista toimintaa, joiden toiminnalla on keskeinen merkitys satamapaikkakuntien väestölle ja joilla on hyvin rajalliset taloudelliset ja henkilöstövoimavarat, jotta ne voisivat panna täytäntöön unionin toimielinten vahvistamat suuntaviivat ja lainsäädännön. Komitea ehdottaa niin ikään, että yhteisön uusia lainsäädäntövälineitä arvioidaan siltä kannalta, miten ne vaikuttavat tällaisten satamien kapasiteettiin ja toiminnan volyymiin, jotta satamien kannattavuutta ei vaarannettaisi.

54.

kehottaakin tarkistamaan toimenpideluetteloa ja järjestämään toimenpiteet sen mukaan, mikä niiden avulla saavutettavien tavoitteiden tärkeysjärjestys on, kenen toimivaltaan ne läheisyysperiaatteen mukaan todennäköisesti kuuluvat ja missä aikajärjestyksessä ne toteutetaan.

55.

tarjoutuu tekemään yhteistyötä ja avustamaan edellä mainittujen toimenpiteiden priorisointia ja tulevaa satamapolitiikkaa koskevien ehdotusten laadinnassa. Lisäksi komitea toivoo, että sille tiedotetaan säännöllisesti satamapolitiikan kehityksestä.

56.

suosittaa sellaisen rakenteen luomista, joka mahdollistaa kaikkien sidosryhmien säännöllisen kuulemisen, jotta voidaan ottaa kuulemisten tulokset huomioon Euroopan satamapolitiikan tulevassa kehittämisessä, välttää ristiriitoja ja vaihtaa hyviksi osoittautuneita käytänteitä. Komitea tuo tässä yhteydessä esiin myös mahdollisuuden tukea ja edistää paikallisten ja alueellisten elinten toimintaa politiikan laajan hyväksynnän varmistamiseksi.

57.

kehottaa komissiota esittämään 31. joulukuuta 2009 mennessä väliarvion Euroopan satamapolitiikasta ja ehdottamaan siinä toimia satamien sisämaayhteyksien pullonkaulojen poistamiseksi.