5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 172/7

—

katsoo, että syrjäisimpiä alueita koskeva strategia on yhä täysin ajankohtainen ja että sitä on kehitettävä edelleen, syvennettävä ja ajantasaistettava, sillä päämääriä ei ole suinkaan vielä saavutettu.

—

panee merkille, että komission mainitsemat, sekä EU:ta että syrjäisimpiä alueita koskevat tulevaisuuden haasteet — ilmastonmuutos, väestörakenteen muutokset ja muuttoliikkeen hallinta, meripolitiikka sekä maatalous — ovat EU:n kannalta ja maailmanlaajuisesti ensisijaisia ja hyvin merkittäviä aiheita, joilla on huomattava vaikutus EU:n eri alueisiin.

—

muistuttaa kuitenkin, että syrjäisimpiä alueita koskeva yhteisön strategia, jonka komissio esitteli toukokuussa 2004 julkaisemassaan tiedonannossa, perustui kattavaan ja johdonmukaiseen lähestymistapaan, ja sen tarkoituksena oli ottaa kaikissa yhteisön toimintalinjoissa huomioon strategian kolme tavoitetta eli syrjäisimpien alueiden sisäisten ja ulkoisten yhteyksien parantaminen, paikallisen elinkeinorakenteen kilpailukyvyn vahvistaminen ja alueiden yhdentäminen niiden maantieteellisiin lähialueisiin.

—

pyytää komissiota ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet lähiaikoina toteutettavan YMP:n ”terveystarkastuksen” ja tulevaisuudessa tehtävien tarkistusten yhteydessä säilyttämällä sekä niitä koskevat poikkeukset, kun on kyse tuotannosta irrotettujen tukien ja tuen mukauttamisen soveltamisesta, että niiden maatalouden tukemiseen osoitettujen talousarviomäärärahojen asianmukainen taso.

—

pyytää komissiota ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin niiden kielteisten vaikutusten kompensoimiseksi, joita ilmailun sisällyttäminen päästökauppaan aiheuttaa, jotta voidaan ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

Esittelijä

:

Paulino RIVERO BAUTE, Kanariansaarten autonomisen alueen hallituksen puheenjohtaja (ES, ALDE)

1.

Unionin kaikki seitsemän syrjäisintä aluetta — Azorit, Guadeloupe, Guyana, Kanariansaaret, Madeira, Martinique ja Réunion — kuuluvat täysivaltaisesti Euroopan unioniin, mutta niillä on muista yhteisön alueista poikkeavia ainutlaatuisia ja omaleimaisia ominaisuuksia.

2.

Tällaisia ominaisuuksia ovat tietyt yhteisesti vaikuttavat pysyvät olosuhteet, etenkin erittäin kaukainen sijainti, pieni koko ja tuotantorakenteen yksipuolisuus. Ne ovat syynä kyseisten alueiden eristäytyneisyyteen ja herkkyyteen, kuten EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa todetaan.

3.

Edellä mainituista haitoista aiheutuu lisäkustannuksia, ja ne vaikeuttavat erityisesti kyseisten alueiden kasvuprosessia, lähentymistä ja talouden kestävyyttä, mikä estää niitä osallistumasta täysipainoisesti sisämarkkinoiden toimintaan, rajoittaa asukkaiden mahdollisuuksia ja heikentää alueilla toimivien yritysten kilpailukykyä.

4.

Syrjäisimmistä alueista on Euroopan unionille myös etua, sillä maantieteellisen sijaintinsa vuoksi niistä saattaa tulla strategisia ponnahduslautoja pohjustettaessa Euroopan unionin tavoittelemaa maailmanpoliittista asemaa.

5.

Edellä lueteltujen ominaispiirteiden vuoksi syrjäisimpien alueiden erityiskohtelu on täysin perusteltua pyrittäessä puuttumaan alueiden erityistarpeisiin ja vahvistamaan niiden omaa kehityskapasiteettia yhteisön politiikkojen avulla.

6.

On siis syytä tukea syrjäisimpien alueiden ja niiden viranomaisten pyrkimyksiä vahvistaa, rikastuttaa, syventää ja ajantasaistaa alueisiin sovellettavaa kattavaa ja johdonmukaista strategiaa, jotta siitä kehitettäisiin todellinen syrjäisimpiä alueita tukeva yhteisön politiikka.

7.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on vuonna 1986 luonut asianmukaiset puitteet yhteisön lainsäädännön ja yhteisön politiikkojen soveltamiseksi syrjäisimpiin alueisiin käynnistämällä syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia valinnaisia toimenpiteitä koskevan erityisohjelman (Posei-ohjelma).

8.

palauttaa mieliin, että unionin syrjäisimpien alueiden tilanteen huomioivan erityisartiklan (299 artiklan 2 kohta) sisällyttämisellä perustamissopimukseen pyritään vastaamaan konkreettisesti seuraaviin tavoitteisiin:

9.

muistuttaa ilmaisseensa tyytyväisyytensä siihen, että Euroopan komissio julkaisi 14. maaliskuuta 2000 kertomuksen perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan toimeenpanoon tähtäävistä toimista. Kertomuksen oli määrä olla laadullinen harppaus yhteisön suhtautumisessa syrjäisimpiin alueisiin, ja sen piti käynnistää uusi ratkaiseva vaihe kattavan ja johdonmukaisen strategian määrittelemiseksi, jotta syrjäisimpiä alueita voidaan kehittää kestävästi.

10.

muistuttaa, että Sevillassa kesäkuussa 2002 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmissä todettiin olevan tarpeen tehostaa perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa ja tehdä asianmukaisia ehdotuksia syrjäisimpien alueiden erityistarpeiden huomioimiseksi yhteisissä politiikoissa, etenkin liikennepolitiikassa, sekä uudistettaessa näitä politiikkoja, etenkin aluepolitiikkaa. Komitea korostaa lisäksi komission aikomusta laatia uusi syrjäisimpiä alueita koskeva selvitys, jossa otetaan kattavasti ja johdonmukaisesti huomioon kyseisten alueiden erityistilanne ja keinot puuttua asiaan.

11.

muistuttaa ilmaisseensa tyytyväisyytensä siihen, että komissio julkaisi 26. toukokuuta 2004 tiedonannon aiheesta ”Syrjäisimpien alueiden tiiviimpi kumppanuus” ja 6. elokuuta 2004 kertomuksen aiheesta ”Syrjäisimpien alueiden tiiviimpi kumppanuus: arviointi ja tulevaisuudennäkymät”. Komitea toteaa unionin tunnustavan syrjäisimpien alueiden ainutlaatuisen tilanteen, jonka vuoksi niille on täysin perusteltua antaa erityiskohtelu yhteisön politiikoissa, vaikka komission ehdotuksessa vastataan vain osittain ja niin ollen puutteellisesti Sevillassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston toimeksiantoon sekä syrjäisimpien alueiden ja niiden sijaintivaltioiden esiin tuomiin tarpeisiin.

12.

ilmaisee sen vuoksi tyytyväisyytensä siihen, että komissio on tiedonannossaan ”Syrjäisimpiä alueita koskeva strategia: saavutukset ja tulevaisuudennäkymät” (KOM(2007) 507 lopullinen) ja sen liitteenä olevassa valmisteluasiakirjassaan ”Syrjäisimpiä alueita koskevan strategian kehitys ja arviointi” (SEC(2007) 1112) arvioinut kyseistä strategiaa sekä esitellyt sen tulevaisuudennäkymiä.

13.

katsoo, että edellä mainittu strategia on yhä täysin ajankohtainen ja että sitä on kehitettävä edelleen, syvennettävä ja ajantasaistettava, sillä päämääriä ei ole suinkaan vielä saavutettu. Tätä osoittaa myös EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan vahvistaminen äskettäin hyväksytyssä Lissabonin sopimuksessa.

14.

ilmaisee ensinnäkin tyytyväisyytensä siihen, että komissio vahvistaa uudessa tiedonannossaan tiedostavansa syrjäisimpien alueiden tilanteen sekä korostaa tarvetta tunnustaa näiden alueiden erityisluonne ja kiinnittää niihin erityishuomiota myös tulevaisuudessa.

15.

pitää myönteisenä sitä, että samalla kun komissio tunnustaa tarpeen ottaa syrjäisimpien alueiden erityispiirteet huomioon yhteisön eri politiikanaloilla, se toteaa kyseisten alueiden tuovan EU:lle myös lisäarvoa ja tarjoavan tilaisuuksia maailmanlaajuisesti ajatellen.

16.

toteaa, että vuoden 2004 strategian kehittämiseksi toteutettujen toimenpiteiden arvio on myönteinen ja että keskeiset politiikat syrjäisimpien alueiden kehittämiseksi on tarkistettu ja mukautettu kaiken kaikkiaan tyydyttävästi.

17.

painottaa syrjäisimpien alueiden haittojen olevan pysyviä ja kaikille alueille yhteisiä alueiden tulotasosta riippumatta. Komitea muistuttaa, että syrjäisimpien alueiden ongelmat eivät rajoitu pelkästään tulotasoon, vaan kyseessä on monimutkainen rakenteellinen tila, joka vaikuttaa perinpohjaisesti alueiden asukkaisiin ja alueilla sijaitsevien yritysten kilpailukykyyn.

18.

on tyytyväinen komission halukkuuteen syventää syrjäisimpiä alueita koskevan strategian kaikkia pääkohtia täydentävien toimenpiteiden avulla sekä komission halukkuuteen ajantasaistaa ja rikastuttaa kyseistä strategiaa ja mukauttaa se tulevaisuuden maailmanlaajuisiin haasteisiin. Komitea kehottaa komissiota tästä lähtien noudattamaan tarvittavaa johdonmukaisuutta sen laatiessa kyseisiä aihealueita koskevia ehdotuksiaan.

19.

katsoo, että komission ehdottamat lyhyen aikavälin toimenpiteet syrjäisimpien alueiden huonojen yhteyksien parantamiseksi ja kyseisten alueiden kilpailukyvyn kohentamiseksi ovat yleisesti ottaen verrattain epämääräisiä tai sisältävät ainoastaan viitteitä syrjäisimpiä alueita varten jo varattujen resurssien käytön tehostamiseksi.

20.

toteaa, että konkreettisempia ja kiinnostavampia, vaikkakin riittämättömiä, ovat toimenpiteet, joita komissio ehdottaa syrjäisimpien alueiden yhdentämiseksi entistä tiiviimmin niiden maantieteellisiin lähialueisiin. Kyseisiä toimenpiteitä tulisi voida täydentää muilla toimilla, joiden avulla kyseinen lähentäminen voidaan toteuttaa käytännössä.

21.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet ovat kaksinkertaisen haasteen edessä, sillä niiden tulee pystyä integroitumaan sekä sisämarkkinoihin että omiin maantieteellisiin lähialueisiinsa. Syrjäisimpien alueiden strateginen maantieteellinen sijainti tarjoaa lisäksi EU:lle huomattavia mahdollisuuksia, minkä ansiosta alueet voivat toimia etuoikeutettuina ponnahduslautoina, joista käsin EU voi toteuttaa ulkopoliittista toimintaansa kyseisillä alueilla.

22.

ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että komissio on ryhtynyt suunnittelemaan vuoden 2004 tiedonannossaan esitellyn lähialueita koskevan toimintasuunnitelman sisältöä. Komitea toteaa kuitenkin, että ponnistuksia on jatkettava erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) koordinoinnin parantamiseksi, jotta tavoite syrjäisimpien alueiden yhdentämiseksi niiden maantieteellisiin lähialueisiin voidaan toteuttaa käytännössä.

23.

on tyytyväinen tietoihin, joita komissio on antanut syrjäisimmille alueille EU:n ja AKT-maiden välillä tehtävien talouskumppanuussopimuksien valmistelun yhteydessä. Komitea toteaa kuitenkin, että neuvottelujen tämänhetkisen tilanteen valossa kyseiset sopimukset merkitsevät välitöntä uhkaa syrjäisimmille alueille ja että sopimusten tarjoamat mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä vain pitkällä aikavälillä ja ovat jopa epävarmoja.

24.

pitää valitettavana, että vastoin komission aiempaa ilmoitusta tiedonantoon ei sisälly ehdotuksia käytännön toimista, joilla edistetään syrjäisimpien alueiden pk-yritysten investointeja ulkomaille. Kyseiset investoinnit helpottaisivat syrjäisimpien alueiden yhdentämistä niiden maantieteellisiin lähialueisiin.

25.

panee merkille, että komission mainitsemat, sekä EU:ta että syrjäisimpiä alueita koskevat tulevaisuuden haasteet — ilmastonmuutos, väestörakenteen muutokset ja muuttoliikkeen hallinta, EU:n meripolitiikka sekä maatalous –, joista komissio avaa keskustelun tiedonannossaan, ovat EU:n kannalta ja maailmanlaajuisesti ensisijaisia ja hyvin merkittäviä aiheita, joilla on huomattava vaikutus EU:n eri alueisiin.

26.

korostaa, että vaikutukset voivat olla vieläkin merkittävämpiä syrjäisimmillä alueilla, sillä ne ovat erityispiirteidensä vuoksi erityisen herkkiä ja haavoittuvia.

27.

muistuttaa kuitenkin, että syrjäisimpiä alueita koskeva yhteisön strategia, jonka komissio esitteli toukokuussa 2004 julkaisemassaan tiedonannossa, perustui kattavaan ja johdonmukaiseen lähestymistapaan, ja sen tarkoituksena oli ottaa kaikissa yhteisön toimintalinjoissa huomioon strategian kolme tavoitetta eli syrjäisimpien alueiden sisäisten ja ulkoisten yhteyksien parantaminen, paikallisen elinkeinorakenteen kilpailukyvyn vahvistaminen ja alueiden yhdentäminen niiden maantieteellisiin lähialueisiin.

28.

suhtautuu hyvin myönteisesti ja yhtyy komission toteamukseen siitä, että yhteisön toiminta syrjäisimpien alueiden hyväksi perustuu yhä laaja-alaisempaan strategiaan ja että alueiden kehittäminen ja niiden liittäminen sisämarkkinoihin edellyttää panosta yhteisön kaikista toimintalinjoista.

29.

korostaa strategian edellä mainitun kolmen tavoitteen tarkoituksenmukaisuutta ja ajankohtaisuutta, sillä ne ovat edelleen syrjäisimpiä alueita koskevan yhteisön strategian pääkohtia. Komitea korostaa niin ikään, että yhteisön eri toimintalinjojen kehitys tulee yhdistää ja mukauttaa kulloisiinkin olosuhteisiin.

30.

katsoo, että nämä unionin asialistalle nousseet uudet haasteet ja prioriteetit sekä keskeisten politiikkojen, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, uudistaminen velvoittavat arvioimaan niiden mahdollisia vaikutuksia syrjäisimpiä alueita koskevan yhteisön strategian kolmeen päätavoitteeseen, jotta käytettävissä olisi yksityiskohtainen analyysi, jonka avulla syrjäisimpien alueiden erityistilanne voidaan ottaa huomioon pohdittaessa yleisesti sitä, miten EU:n tulee vastata kyseisiin haasteisiin.

31.

painottaa, että komission on käytettävä edellä mainittua menetelmää arvioidessaan neljän esiin tuodun osa-alueen vaikutuksia strategian kolmeen päätavoitteeseen, ja pitää valitettavana esimerkiksi sitä, että komissio ei ole ottanut näitä vaikutuksia riittävästi huomioon syrjäisimmille alueille niin olennaisella ja välttämättömällä alalla kuin lentoliikenne ja että komissio ei ole esittänyt kyseisille alueille nykyistä spesifimpää kohtelua ehdotuksessaan direktiiviksi ilmailun sisällyttämisestä päästökaupan piiriin.

32.

toteaa, että erityistilanteensa vuoksi syrjäisimmät alueet pitävät näitä neljää aihetta erityisen tärkeinä. Ne voivat siksi antaa merkittävän panoksen niiden käsittelyyn.

33.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet voivat poikkeuksellisen mittavan merellisen ulottuvuutensa johdosta tarjota EU:lle verrattomia mahdollisuuksia innovaatioiden, tutkimuksen, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alalla.

34.

korostaa jälleen kerran, että muuttoliikkeen kasvua on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti, sillä muuttoliikkeet vaikuttavat erityisesti syrjäisimpiin alueisiin, jotka ovat Euroopan unionin aktiivisia rajoja. Komitea muistuttaa Adejessa Teneriffalla 30. lokakuuta 2007 järjestetystä konferenssista ”Alueiden ja kuntien rooli maahanmuuttovirtojen hallinnassa” ja sen päätelmistä sekä erityisesti tarpeesta lisätä jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisten toimintaa ilmiön hallinnassa, kustannusten jakamisessa sekä arvioitaessa ilmiön vaikutuksia syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon.

35.

on vakuuttunut siitä, että muuttovirtojen hallinnan osalta on ensiarvoisen tärkeää vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Komitea muistuttaa lisäksi siitä, että syrjäisimpien alueiden paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä rooli kyseisen yhteistyön edistämisessä, sillä ne voivat toimia EU:n naapurimaiden kanssa tehtävän yhteistyön foorumeina. Tähän tarkoitukseen voidaan hyödyntää Euroopan komission ohjelmia. Komitea kannattaa erityisesti alueellisen yhteistyön yhteistä suunnittelua koskevaa kokeiluhanketta syrjäisimpien alueiden ja EU:n naapurimaiden välillä.

36.

katsoo, että on vaikutettava sääntöjen vastaisen maahanmuuton syihin laatimalla laillista maahanmuuttoa koskeva tehokas politiikka, torjumalla harmaata taloutta ja ratkaisemalla ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahanmuuttajien virtaa koskeva ongelma lähtömaissa tukemalla koulutusta ja ammattiin sijoittumista.

37.

on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että on pohdittava, miten pienillä ja hajanaisilla alueilla voidaan vastata väestörakenteen luoman paineen aiheuttamiin valtaviin haasteisiin. Komitea korostaa tarvetta tehdä mahdollisimman pian tutkimuksia väestörakenteen kehityksen vaikutuksista kyseisten alueiden maankäytön suunnitteluun, työmarkkinoihin, koulutustarpeisiin ja julkisiin palveluihin sekä tarvittaessa ehdottaa asianmukaisia toimenpiteitä.

38.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen vaikutuksiin sopeutuminen on merkittävä haaste syrjäisimmillä alueilla maantieteellisen sijainnin ja haavoittuvuuden vuoksi. Komitea kehottaa huolehtimaan siitä, että erityistoimenpiteet, joita alalla mahdollisesti joudutaan toteuttamaan, jotta vältetään kielteiset vaikutukset syrjäisimpien alueiden yhteyksiin, talouteen ja kansalaisiin, ovat tuntuvia ja tehokkaita.

39.

on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että maataloudella on keskeinen rooli maantieteellisistä ja ilmastollisista haitoista kärsivien syrjäisimpien alueiden taloudessa. Komitea katsookin, että on ehdottoman tärkeää laatia tulevaisuudenstrategia maatalousalan kehittämiseksi kyseisillä alueilla ja pyrkiä näin vastaamaan yhä kasvavasta globaalista kilpailusta aiheutuviin haasteisiin.

40.

pitää erityisen tärkeänä arvioida, voiko keskustelulle avatuilla aiheilla olla vaikutuksia syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon, kun otetaan huomioon, että taloudellinen ja sosiaalinen koheesiopolitiikka on kyseisiä alueita koskevan yhteisön strategian tärkein väline.

41.

katsoo, että kyseisen arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää uudistettaessa yhteisön koheesiopolitiikkaa vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Niitä voidaan niin ikään hyödyntää laadittaessa alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevää vihreää kirjaa, jonka komissio aikoo julkaista vuoden 2008 aikana.

42.

katsoo niin ollen, että syrjäisimpiä alueita koskevan yhteisön strategian kehittämisen uutta vaihetta, joka komission on määrä käynnistää kuulemisprosessin päätyttyä, ei pitäisi rajoittaa keskustelun kohteena oleviin aiheisiin, vaan aiheet tulisi sisällyttää strategiaan sen edelleen kehittämiseksi, täydentämiseksi ja ajantasaistamiseksi.

43.

katsoo, että syrjäisimpien alueiden ja valtioiden, joille ne kuuluvat, sekä komission välisen kumppanuuden tulee jatkossakin olla keskeisellä sijalla syrjäisimpiä alueita koskevan yhteisön pitkän aikavälin strategian kehittämisessä.

44.

ilmaisee uskovansa vakaasti, että syrjäisimmät alueet tarvitsevat edelleen tukea yhteisön kaikista politiikoista parantaakseen kilpailukykyään ja pitääkseen yllä lähentymisprosessiaan kehittämällä talouttaan ja tarjoamalla asukkailleen yhtäläiset mahdollisuudet unionin muiden alueiden asukkaiden kanssa.

45.

ilmaisee tukensa Eurooppa-neuvostolle, joka on vahvistanut ja uudistanut ylimmän tason poliittisen sitoumuksen syrjäisimpien alueiden tukemiseksi sekä korostanut tarvetta edetä nopeasti syrjäisimpiä alueita koskevan yhteisön strategian syventämisessä.

46.

kehottaa komissiota jatkamaan vuonna 2004 julkaistun syrjäisimpiä alueita koskevan strategian syventämistä ja toteuttamaan käytännössä tiedonannossaan julkistamansa toimenpiteet sekä parantamaan yhteisön eri toimintalinjojen johdonmukaisuutta ja koordinointia, jotta strategia olisi uudessa vaiheessaan tosiasiallisesti kattava ja johdonmukainen.

47.

pyytää komissiota toteuttamaan väliarvioinnin, jonka avulla voidaan mitata yhtäältä strategian vaikutuksia lähentymistavoitteesta irtautuneiden syrjäisimpien alueiden talouskehitykseen sekä toisaalta unionin rahastotoimien vaikutuksia todelliseen lähentymisprosessiin muilla syrjäisimmillä alueilla.

48.

pyytää komissiota ehdottamaan vuonna 2009 toteutettavan Posei-järjestelmän uudistusten vaikutustenarvioinnin jälkeen asianmukaisia toimia riittävän tuen takaamiseksi syrjäisimpien alueiden perinteisille sektoreille, jotka ovat alueiden talouden elinkelpoisuuden kannalta olennaisen tärkeitä.

49.

pyytää komissiota ottamaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet lähiaikoina toteutettavan YMP:n ”terveystarkastuksen” ja tulevaisuudessa tehtävien tarkistusten yhteydessä säilyttämällä sekä niitä koskevat poikkeukset, kun on kyse tuotannosta irrotettujen tukien ja tuen mukauttamisen soveltamisesta, että niiden maatalouden tukemiseen osoitettujen talousarviomäärärahojen asianmukainen taso.

50.

kehottaa komissiota suojelemaan syrjäisimpien alueiden maataloustuotteita entistä paremmin vakavilta uhilta, joita Euroopan unionin tuonnin vähittäinen vapauttaminen aiheuttaa, ryhtymällä asianmukaisiin toimenpiteisiin, joilla estetään yhteisön markkinoiden entistä suuremmasta avautumisesta johtuva maatalouden epävakaisuus kyseisillä alueilla.

51.

kehottaa komissiota laatimaan seuraavilla ohjelmakausilla syrjäisimpien alueiden maaseudun kehittämiseen tähtääviä erityispolitiikkoja ja osoittamaan niihin asianmukaiset määrärahat.

52.

kehottaa komissiota ottamaan käynnissä olevissa aloitteissa jo tässä vaiheessa huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet tiedonannossa ehdotettujen keskustelunaiheiden osalta.

53.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet antavat Euroopan unionille selkeän maailmanlaajuisen merellisen ulottuvuuden ja ovat samalla todellisia luonnonlaboratorioita meritieteellistä tutkimusta varten. Tästä syystä komitea katsoo, että näillä alueilla on toteutettava viipymättä ensisijaisia toimia kyseisen potentiaalin suojelemiseksi ja hyödyntämiseksi.

54.

pyytää komissiota ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin niiden kielteisten vaikutusten kompensoimiseksi, joita ilmailun sisällyttäminen päästökauppaan aiheuttaa, jotta voidaan ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne.

55.

korostaa, että syrjäisimmät alueet ovat vaihtoehtojen puuttuessa täysin riippuvaisia lentoliikenteestä sekä yhteyksissään alueiden ulkopuolelle että yhteyksissä eri saarien välillä ja että syrjäisimpiä alueita palvelevien reittien kokonaishiilidioksidipäästöt ovat marginaaliset suhteessa unionin kokonaispäästöihin.

56.

pyytää komissiota käsittelemään väestörakenteen muutoksiin ja muuttovirtojen hallintaan liittyviä ongelmia erillään toisistaan. Komitea korostaa, että kyse on kahdesta erilaisesta, monimutkaisesta ongelmasta, jotka vaikuttavat erityisen voimakkaasti syrjäisimpiin alueisiin ja vaativat niin ollen molemmat täyden huomion.

57.

toteaa, että traaginen tilanne, joka syntyy ilman huoltajaa olevien alaikäisten maahanmuuttajien saapumisesta, edellyttää kiireellisiä ja erityisiä toimia. Tästä syystä komitea kehottaa jäsenvaltioiden ja unionin viranomaisia kantamaan vastuunsa kyseisen ilmiön hallinnoinnista ja siihen liittyvän taloudellisen taakan jakamisesta.

58.

pyytää komissiota laatimaan arvioinnin vaikutuksista, joita aiemmin mainituilla keskustelun kohteena olevilla neljällä aiheella on syrjäisimpiä alueita koskevan yhteisön strategian kolmeen pääkohtaan.

59.

pyytää komissiota arvioimaan, voiko kyseisillä neljällä aiheella olla vaikutuksia syrjäisimpien alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, kun otetaan huomioon, että taloudellinen ja sosiaalinen koheesiopolitiikka on näitä alueita koskevan yhteisön strategian tärkein väline.