Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 62007CN0529

    Asia C-529/07: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 28.11.2007 — Chocoladefabriken Lindt & Sprüngli AG v. Franz Hauswirth GmbH

    EUVL C 37, 9.2.2008, p. 13–14 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    9.2.2008   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 37/13

    Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on esittänyt 28.11.2007 — Chocoladefabriken Lindt & Sprüngli AG v. Franz Hauswirth GmbH

    (Asia C-529/07)

    (2008/C 37/17)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Oberster Gerichtshof

    Pääasian asianosaiset

    Kantaja: Chocoladefabriken Lindt & Sprüngli AG

    Vastaaja: Franz Hauswirth GmbH

    Ennakkoratkaisukysymykset

    1)

    Onko yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (1) 51 artiklan 1 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että yhteisön tavaramerkin hakija on vilpillisessä mielessä, kun se tietää hakemuksen tehdessään, että kilpailija käyttää (vähintään) yhdessä jäsenvaltiossa samaa tai sekoitettavan samankaltaista merkkiä samoille tai samankaltaisille tavaroille tai palveluille, ja se tekee tavaramerkkiä koskevan hakemuksen voidakseen estää kilpailijaa jatkamasta merkin käyttöä?

    2)

    Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi:

    Onko hakija vilpillisessä mielessä, kun se tekee tavaramerkkiä koskevan hakemuksen voidakseen estää kilpailijaa jatkamasta merkin käyttöä, vaikka se hakemuksen tehdessään tietää tai sen pitäisi tietää, että kilpailija on jo saavuttanut ”arvokkaan oikeuden” käyttämällä samaa tai samankaltaista merkkiä samoille tai sekoitettavan samankaltaisille tavaroille tai palveluille?

    3)

    Mikäli ensimmäiseen tai toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

    Onko katsottava, että hakija ei ole vilpillisessä mielessä, kun sen merkki on jo vakiintunut yleisön keskuudessa ja se saa näin ollen suojaa vilpillistä kilpailua koskevan lainsäädännön mukaan?

    (1)  EYVL L 11, s. 1.

    Top