19.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 308/1

1.

syrjinnän kielto ja yhdenvertaisen kohtelun periaate, sellaisena kuin ne sisältyvät erityisesti EY:n perustamissopimuksen 2, 3 ja 13 artiklaan, ovat Euroopan unionin perusperiaatteita, jotka olisi otettava huomioon kaikissa Euroopan unionin politiikoissa;

2.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään syrjintä erilaisin perustein, ja sen 23 artiklan mukaan miesten ja naisten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla;

3.

Lissabonin strategiaa täydentävä ja tukeva sosiaalipoliittinen ohjelma 2005–2010 on keskeisessä asemassa talouskasvun sosiaalisen ulottuvuuden edistämisessä, mukaan lukien kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet, sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi;

4.

Progress-ohjelmalla (1) tuetaan syrjintäkiellon periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa ja edistetään sen valtavirtaistamista kaikessa yhteisön politiikassa siten, että parannetaan tietämystä syrjintäilmiöstä, tuetaan lainsäädännön täytäntöönpanoa, lisätään tietoisuutta ja kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia;

5.

komissio hyväksyi vuoden 2004 vihreästä kirjasta ”Tasa-arvo ja syrjimättömyys laajentuneessa Euroopan unionissa” saadun palautteen perusteella strategian, jossa esitettiin kehys kuluneiden kolmen vuoden aikana EU:n tasolla toteutetuille toimille syrjinnän torjumiseksi;

6.

jäsenvaltiot ja Euroopan komissio sitoutuivat panemaan täytäntöön tasa-arvopolitiikkoja ja tasa-arvoa edistäviä toimia eurooppalaisella ja kansallisella tasolla hyväksyessään Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa 2006 naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan eurooppalaisen sopimuksen, hyväksyessään naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman.

1.

huolimatta tasa-arvon edistämisessä ja syrjinnän torjunnassa saavutetusta edistymisestä, johon on päästy muun muassa tasa-arvolainsäädäntöä hyväksymällä ja perustamalla kansallisia tasa-arvoviranomaisia, EU:ssa esiintyy edelleen syrjintää sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, iän, vammaisuuden, uskonnon tai vakaumuksen ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella, mistä aiheutuu huomattavia rasitteita asianosaisille miehille ja naisille yksilöinä sekä eurooppalaisille yhteiskunnille kokonaisuutena;

2.

köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat merkittäviä esteitä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumiselle;

3.

syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä ei edelleenkään tunneta riittävän hyvin, mikä käy ilmi äskettäisestä Eurobarometri-tutkimuksesta, joka osoitti, että vain kolmasosa EU:n väestöstä tietää oikeutensa sellaisessa tilanteessa, että he joutuvat syrjinnän tai häirinnän uhreiksi;

4.

Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 — tavoitteena oikeudenmukainen yhteiskunta — perustamisesta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehty neuvoston ja Euroopan parlamentin päätös N:o 771/2006/EY (2) merkitsi tilaisuutta hahmottaa uudelleen yhteinen visio Euroopasta, jossa kaikki voivat elää ilman syrjintää, ja vahvistaa, että ehdottoman yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttaminen on olennainen tekijä Euroopan ja sen asukkaiden kasvun, yhtenäisyyden, vaurauden ja hyvinvoinnin kannalta;

5.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnossa, joka koskee vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä käytettäviä yhdenmukaisia indikaattoreita eurooppalaisten politiikkojen seuraamiseksi, korostetaan tarvetta määritellä Euroopan tasolla luotettavat ja yhtenäiset indikaattorit vammaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelemiseksi, yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisen edistämiseksi vammaisten henkilöiden osalta ja vaihtaa jäsenvaltioiden kesken tietoja parhaiden käytäntöjen mukaisista ratkaisuista, koska toteutettujen aloitteiden vaikutukset olisivat tällöin mitattavissa.

1.

sidosryhmät ovat osallistuneet poikkeuksellisen aktiivisesti ja laajapohjaisesti Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoteen 2007, jäljempänä ’teemavuosi’, mistä on ollut osoituksena useita satoja hankkeita, kuten tiedotus-, valistus- ja koulutuskampanjoja, liike-elämän edustajille myönnettäviä palkintoja innovatiivisista moninaisuutta tukevista toimintapolitiikoista, musiikki- ja nuorisofestivaaleja, koulutusohjelmia sekä selvityksiä ja tutkimuksia, joita on toteutettu eri puolilla Eurooppaa ja joilla on edistetty osaltaan tasa-arvon toteuttamista. Hankkeisiin on osallistunut valtioiden keskus-, alueellisen ja paikallisen tason viranomaisia sekä järjestöjä, jotka puolustavat tai edustavat niiden etuja, jotka voivat joutua syrjityiksi tai epätasa-arvoisen kohtelun uhreiksi, samoin kuin oppilaitoksia, yrityksiä, ammattijärjestöjä, tasa-arvokysymyksiä käsitteleviä elimiä ja monia ruohonjuuritason järjestöjä;

2.

yksittäiset henkilöt, kansalaisyhteiskunta, valtiot ja viranomaiset, tasa-arvokysymyksiä käsittelevät elimet ja eurooppalaiset instituutit ovat sitoutuneet vahvasti vaalimaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien tavoitetta vuoden 2007 aikana ja toteuttamaan teemavuoden keskeiset tavoitteet, joihin kuuluvat oikeudet, edustus, tunnustaminen sekä kunnioitus;

3.

on perustettu kansallisia täytäntöönpanosta vastaavia elimiä sekä hyväksytty kansallisia strategioita ja vahvistettu painopistealoja teemavuoden toteuttamiseksi kussakin osallistuvassa maassa ja otettu ensimmäistä kertaa huomioon kaikki 13 artiklassa mainitut syrjintäperusteet;

4.

teemavuoden aikana on käynnistetty uusi vuoropuhelu syrjinnän torjumiseen aktiivisesti osallistuneiden julkisten instituuttien, poliittisten päättäjien ja sidosryhmien kesken. Tätä ovat edesauttaneet tammikuussa 2007 pidetty tasa-arvohuippukokous ja kansallisella tasolla luodut mekanismit, joiden avulla käydään säännöllistä vuoropuhelua ja tehdään läheistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa teemavuoteen liittyvien kansallisten strategioiden luomiseen, toteuttamiseen ja seurantaan liittyvissä asioissa;

5.

kansallisella tasolla on käyty kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien kesken monialaista vuoropuhelua, jossa on käsitelty teemavuoteen liittyvien kansallisten strategioiden luomista, toteuttamista, seurantaa ja arviointia, ja Euroopan tasolla on vaihdettu säännöllisesti näkemyksiä;

6.

teemavuoden toimissa on käsitelty tasapainoisesti kaikkia syrjintäperusteita;

7.

on perustettu kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto Equinet, jonka kautta ne saavat paremmat valmiudet toteuttaa itsenäistä tehtäväänsä. Verkostossa voidaan vaihtaa tietoja kokemuksista sekä antaa koulutusta ja vertaistukea. Sen avulla tasa-arvoelimet voivat myös vaikuttaa osaltaan institutionaalisiin muutoksiin, jotka ovat edellytyksenä tasa-arvolainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle, ja tukea eurooppalaisten instituutioiden ja tasa-arvokysymyksiä käsittelevien elinten välistä vuoropuhelua;

8.

yhteisö ja useimmat jäsenvaltiot allekirjoittivat Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (3), minkä jälkeen kesäkuussa 2007 (4) pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa päästiin yhteisymmärrykseen yhtenäisen ja yhteen sovitetun lähestymistavan laatimisesta YK:n yleissopimuksen panemiseksi täytäntöön Euroopan unionissa.

1.

tasa-arvoa edistävät politiikat ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, taloudellisen kasvun, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn ja täten kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian kannalta keskeisiä välineitä;

2.

yhdenvertaisen kohtelun periaatteen panemiseksi täytäntöön on 13 artiklan nojalla annettu tähän mennessä kolme direktiiviä: neuvoston direktiivi 2000/43/EY (5), joka koskee rodusta tai etnisestä alkuperästä johtuvaa syrjintää työllistymisen, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden, koulutuksen ja sosiaalisen suojelun aloilla; neuvoston direktiivi 2000/78/EY (6), joka koskee kaikkia muita työssä ja ammatissa ilmenevän syrjinnän perusteita, eli uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää tai sukupuolista suuntautumista, sekä neuvoston direktiivi 2004/113/EY (7), joka koskee sukupuoleen perustuvaa syrjintää tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla;

3.

tasa-arvon toteutumisen edistymiseksi käytännössä on parannettava tietoisuutta lainsäädännöstä ja tehostettava lainsäädännön täytäntöönpanoa sekä valtavirtaistettava yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaate;

4.

kuten Saksan puheenjohtajakaudella tammikuussa 2007 pidetty tasa-arvohuippukokous ja puheenjohtajavaltio Portugalin johdolla marraskuussa 2007 järjestetty teemavuoden päätöskonferenssi osoittivat, yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisessä on suuri merkitys sillä, että varmistetaan vuoropuhelun jatkuminen ja hyviä käytäntöjä koskevien tietojen vaihtaminen keskeisten sidosryhmien ja poliittisten päättäjien kesken EU:n tasolla;

5.

on olennaisen tärkeää, että toimissa, joilla pyritään torjumaan rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, otetaan huomioon ne erilaiset tavat, joilla naiset ja miehet kokevat syrjintää;

6.

yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumisen edistämisessä on olennaisen tärkeää parantaa syrjinnälle alttiiden ihmisryhmien yhteiskunnallista osallistumista sekä miesten ja naisten tasapainoista osallistumista samoin kuin saada heidät mukaan syrjinnän vastaisiin toimiin;

7.

niitä etuja, joita monimuotoisuudesta koituu sekä eurooppalaisille yhteiskunnille että yksilöille, olisi tuotava esiin korostamalla sitä myönteistä panosta, jonka kaikki ihmiset sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumista riippumatta voivat antaa;

8.

on välttämätöntä poistaa väkivaltaa, ennakkoluuloja ja stereotypioita, edistää hyviä suhteita yhteiskunnassa kaikkien ja etenkin nuorten kesken sekä edistää ja levittää syrjinnän vastaisen toiminnan taustalla olevia arvoja;

9.

tietojen kerääminen syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta on keskeinen keino, jonka avulla voidaan ensinnäkin arvioida yksittäisten henkilöiden kohtaaman syrjinnän laajuutta ja muotoja ja toiseksi suunnitella, mukauttaa, seurata ja arvioida politiikkoja;

10.

Teemavuosi on tuonut esiin yhä vakavampia moniperusteisesta syrjinnästä aiheutuvia ongelmia;

11.

syrjintä voi johtaa köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, sillä se estää osallistumista ja resurssien saatavuutta;

12.

monilla romaneilla on hyvin vaikea tilanne, jolle on tunnusomaista etniseen alkuperään perustuvat syrjintätapaukset sekä sosiaalinen syrjäytyminen;

13.

etnisten vähemmistöjen yhteiskuntaan sopeutumista ja työmarkkinoille pääsyä pohtivan korkean tason asiantuntijaryhmän on määrä antaa suosituksensa teemavuoden lopulla;

14.

edistyminen on tehokkaampaa, jos integroitumisen rakenteelliset ja fyysiset esteet saadaan purettua. Varoja voitaisiin myöntää muun muassa rakennerahastosta sellaisille toimenpiteille, joilla edistetään syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden esteetöntä integroitumista ja pääsyä työmarkkinoille ja sitä kautta yhteiskuntaan;

15.

tiedotusvälineillä on keskeinen asema ennakkoluulojen ja stereotypioiden torjumisessa ja niin ollen kaikkien yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisessä;

16.

liike-elämässä ollaan yhä laajemmin sitä mieltä, että monenlaisen työvoiman työllistämisestä on tuntuvaa hyötyä;

17.

Euroopan parlamentti ja kansalaisyhteiskunta ovat kehottaneet ulottamaan syrjinnän vastaisen oikeudellisen suojan laajemmalle kuin työhön ja ammattiin;

1.

huolehtimaan nykyisten syrjinnän vastaisten lakien ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan lainsäädännön tehokkaasta täytäntöönpanosta ja arvioinnista;

2.

tehostamaan pyrkimyksiä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi ja torjumiseksi työmarkkinoilla ja niiden ulkopuolella;

3.

lisäämään tietoa ja tietoisuutta näistä laeista suuren yleisön, sidosryhmien ja päättäjien keskuudessa ja tekemään tunnetuiksi kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien etuja kehittämällä ja levittämällä tietoa ja tietoisuutta lisääviä välineitä ja menetelmiä;

4.

jatkamaan teemavuoden aikana käyttöön otettujen hallintomekanismien käyttöä ja EU:n tason päätöksentekijöiden välistä rakentavaa keskustelua tasa-arvohuippukokousten valmistelua ja jatkotoimia varten;

5.

ottamaan kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä edustavat järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät täysimääräisesti mukaan sellaisten politiikkojen ja ohjelmien suunnitteluun, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä Euroopan tasolla että kansallisesti;

6.

varmistamaan, että tasa-arvoasioihin erikoistuneet elimet voivat hoitaa riippumattomia tehtäviään entistä tehokkaammin tarjoamalla niille, kansalliset budjettirajoitukset huomioon ottaen, tarvittavat taloudelliset ja henkilöstöresurssit, niin että ne voivat reagoida asianmukaisesti, ajoissa ja tehokkaasti syrjintää koskeviin väitteisiin, tukea uhreja ja myötävaikuttaa aktiivisesti täyden yhdenvertaisuuden saavuttamiseen käytännössä:

7.

varmistamaan, että syrjimättömyys- ja tasa-arvokysymykset otetaan huomioon rakennerahastojen, Euroopan globalisaatiorahaston, kasvua ja työllisyyttä koskevien suuntaviivojen sekä sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista suojelua koskevien tavoitteiden täytäntöönpanossa;

8.

ottamaan täysimääräisesti huomioon moniperusteisesta syrjinnästä johtuvat erityiskysymykset laatiessaan lakeja sekä seuratessaan ja arvioidessaan politiikkoja ja tukiohjelmia;

9.

hyödyntämään täysimääräisesti myönteisen toiminnan mahdollisuudet olemassa olevan eriarvoisuuden poistamiseksi ja täyden tasa-arvon saavuttamiseksi käytännössä, erityisesti koulutukseen pääsyn ja työn saannin osalta;

10.

keräämään mahdollisuuksien mukaan sukupuolen mukaan eriteltyjä ja tarvittaessa nimettömiä tilastotietoja, jotka muodostavat keskeisen välineen kaikille yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamista koskevien politiikkojen ja ohjelmien suunnittelun ja seurannan parantamisen ja moniperusteisen syrjinnän käsittelemisen kannalta sekä muiden toimijoiden liittämiseksi mukaan tasa-arvoa koskevien tietojen keräämiseen; Eurostatin ja Pekingin toimintaohjelman puitteissa jo kerättyjä tietoja olisi hyödynnettävä täysimääräisesti;

11.

vauhdittamaan naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan eurooppalaisen sopimuksen, komission hyväksymän naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelman (2006–2010) sekä Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevia ponnisteluja erityistoimilla ja sukupuolinäkökulman sisällyttämisellä poliittisen prosessin kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta ja täytäntöönpanosta seurantaan ja arviointiin, tavoitteena naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen;

12.

ylläpitämään ja vahvistamaan vammaiskysymysten valtavirtaistamista kaikissa asiaankuuluvissa politiikoissa yhtäläisiä mahdollisuuksia vammaisille koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman peräkkäiset vaiheet huomioon ottaen, ja edistämään yhdenmukaistettujen indikaattoreiden ja määrällisten tavoitteiden kehittämistä tällä alalla tapahtuneen edistyksen seuraamiseksi;

13.

tukemaan edelleen naisten ja miesten yhdenvertaista osallistumista päätöksentekoon kaikilla tasoilla ja syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan;

14.

jatkamaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittamisen, hyväksymisen ja ratifioinnin tukemista;

15.

kehittämään YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskeviin yhteisiin haasteisiin ja ratkaisuihin liittyvää yhteistyötä myös vammaistilastojen ja osallistumista koskevien indikaattorien osalta;

16.

edistämään romaniväestön ihmisoikeuksia, nopeuttamaan heidän sosiaalista osallisuuttaan koskevaa prosessia ja torjumaan kaikenlaista heitä koskevaa syrjintää;

17.

tuomitsemaan jyrkästi kaikki homofobian muodot, ja kehottaa erityisesti Euroopan unionin perusoikeusvirastoa jatkamaan tätä kysymystä koskevaa seurantaa ja tutkimusta;

18.

tuomitsemaan jyrkästi kaikki rasismin ja muukalaisvihan muodot, ja kehottaa erityisesti Euroopan unionin perusoikeusvirastoa lisäämään näitä kysymyksiä koskevaa seurantaa ja tutkimusta;

19.

tuomitsemaan jyrkästi kaikenlainen uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sen ehkäisemiseksi;

20.

kannustamaan Euroopan tasa-arvoinstituuttia ja Euroopan unionin perusoikeusvirastoa, jotka ovat sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja syrjinnän vastustamista tukevia EU:n virastoja, osallistumaan aktiivisesti teemavuoden päätavoitteiden seurannan varmistamiseen ja hyödyntämään teemavuoden aikana saatuja tuloksia ja tehtyjä tutkimuksia;

21.

jatkamaan kaikkien, muun muassa rakennerahastojen puitteissa saatavilla olevien välineiden käyttämistä tukemaan toimia, joilla helpotetaan syrjinnästä kärsivien henkilöiden täysimääräistä integroimista työmarkkinoille ja koko yhteiskuntaan;

22.

toteuttamaan asiaankuuluvia toimia kaikkien Progress-ohjelman suomien mahdollisuuksien käyttämisen edistämiseksi;

23.

jatkamaan työvoiman moninaisuuden edistämistä ja asiaan liittyvien liiketoiminnan välineiden, kuten vapaaehtoisten peruskirjojen, kehittämisen kannustamista;

24.

lisäämään moninaisuutta ja parantamaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien hallinnointia EU:n ja kansallisen tason julkishallinnossa.

1.

osallistumaan aktiivisesti syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa koskevien politiikkojen ja toimien kehittämiseen ja edistämiseen sekä edistämään moninaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevia politiikkoja julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa sekä yrityksissä;

2.

valtavirtaistamaan neuvotteluissaan syrjimättömyyttä ja myönteisiä toimia koskevat toimenpiteet;

3.

jatkamaan monialaista vuoropuhelua sekä kansallisella että Euroopan tasolla;

4.

tekemään hallitusten, julkishallintojen, tasa-arvoelinten ja EU:n elinten kanssa yhteistyötä maailmanlaajuisen, kaikkia aloja koskevan syrjinnän vastaisen kumppanuuden rakentamiseksi.