Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2007/170/17

    Asia C-214/07: Kanne 23.4.2007 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Ranskan tasavalta

    EUVL C 170, 21.7.2007, p. 10–10 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    21.7.2007   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 170/10


    Kanne 23.4.2007 — Euroopan yhteisöjen komissio v. Ranskan tasavalta

    (Asia C-214/07)

    (2007/C 170/17)

    Oikeudenkäyntikieli: ranska

    Asianosaiset

    Kantaja: Euroopan yhteisöjen komissio (asiamies: C. Giolito)

    Vastaaja: Ranskan tasavalta

    Vaatimukset

    on todettava, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut vaikeuksissa olevien yritysten ostoon liittyvästä Ranskan tukiohjelmasta 16.12.2003 tehdyn päätöksen (valtiontuki K(2003) 4636) (1) 5 ja 6 artiklan, EY:n perustamissopimuksen 249 artiklan neljännen kohdan ja saman perustamissopimuksen 10 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole pannut mainittua päätöstä täytäntöön säädetyssä määräajassa

    Ranskan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Komissio toteaa kanteensa tueksi, että vastaaja ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että komission päätös pannaan täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti, koska yli kolme vuotta päätöksen tekemisen jälkeen Ranskan valtion lainvastaisesti myöntämiä tukia ei ollut palautettu. Tällainen tilanne on selvästi ristiriidassa EY 249 artiklan neljännen kohdan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (2) 14 artiklan 1 ja 3 kohdan kanssa.

    Vastaaja ei komission mukaan myöskään voi vedota 16.12.2003 tehdyn päätöksen täytäntöönpanon täydelliseen mahdottomuuteen vuoden 1993 jälkeisen ajanjakson osalta. Yhtäältä Ranskan viranomaiset eivät nimittäin tosiasiassa ryhtyneet toimenpiteisiin riidanalaisten tukien takaisinperimiseksi, koska takaisinperimistä koskevia päätöksiä ei edes lähetetty tuensaajille. Toisaalta nämä viranomaiset eivät voi vedota siihen, että niillä oli vaikeuksia kyseessä olevien tukien saajien yksilöimisessä, koska veroviranomaisina niiden oli helppo laskea, minkä suuruiset verovapautukset mainitut tuensaajat saivat.

    Joka tapauksessa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että täytäntöönpanon täydellistä mahdottomuutta koskeva edellytys ei täyty silloin, jos vastaajana oleva valtio vain ilmoittaa komissiolle, että päätöksen, jossa määrätään tuen takaisinperimisestä, toimeenpanossa on oikeudellisia, poliittisia tai käytännön vaikeuksia, ja jos se ei ole ryhtynyt todellisiin toimenpiteisiin kyseisiä yrityksiä vastaan periäkseen tuen takaisin ja jos se ei ole ehdottanut komissiolle sellaisia vaihtoehtoisia päätöksen täytäntöönpanotapoja, joiden avulla nämä vaikeudet olisi voitu voittaa.


    (1)  EUVL 2004, L 108, s. 38.

    (2)  EYVL L 83, s. 1.


    Top