Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52006AR0258

Alueiden komitean lausunto aiheesta Euroopan unionin tuleva meripolitiikka

EUVL C 146, 30.6.2007, p. 19–26 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 146, 30.6.2007, p. 3–3 (MT)

30.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/19


Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan unionin tuleva meripolitiikka”

(2007/C 146/03)

ALUEIDEN KOMITEA

katsoo, että Euroopan unionin tulevan meripolitiikan yleistavoitteena on oltava Euroopan merien suurten voimavarojen huomioiminen ja säilyttäminen ja että aktiivinen eurooppalainen meripolitiikka on muotoiltava siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyötyä merien tarjoamista valtavista ympäristöllisistä, taloudellisista, biologisista ja kulttuurisista rikkauksista.

pyytää komissiota esittämään Euroopan unionin meripolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää muun muassa seuraavat toimet:

Laaditaan kooste nykyisistä parhaista kansallisista, alueellisista ja paikallisista käytänteistä, jotka koskevat erityisesti alueellisia taloudellisia klustereita, tutkimusverkostoja, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, aluesuunnittelua ja hyviä hallintotapoja, sekä edistetään nykyisiä parhaita käytänteitä ja niiden siirtoa muille alueille tai yhteisöihin.

Luodaan Euroopan meripoliittinen foorumi, jonka puitteissa voidaan säännöllisesti, tehokkaasti ja resursseja säästäen tukea unionissa, jäsenvaltioissa sekä alue- ja paikallistasolla sovellettavien parhaiden käytänteiden vaihtoa ja jonka toimintaan myös komissio ja alueiden komitea osallistuvat.

Tuetaan vihreässä kirjassa yksilöityjen uusiutuvien energialähteiden, muun muassa avomereltä peräisin olevan tuulienergian ja aaltoenergian, käyttöä sekä edistetään tutkimus- ja innovaatiotoimintaa alalla.

Selvitetään yksityiskohtaisesti, missä määrin yksittäiset talouden alat tukevat nykyään Euroopan kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa erityisesti Lissabonin suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja prioriteettien näkökulmasta.

Selvitetään edelleen, miten teemakohtainen meriympäristöstrategia ja meristrategiadirektiivi integroidaan tulevaan yleiseen meripolitiikkaan.

Tutkitaan mahdollisuutta tarkistaa EU:n rahoitusjärjestelmää siten, että luotaisiin kaikkien tai useimpien merikysymysten käsittelemistä varten yksinomainen yksinkertaistettu järjestelmä Euroopan rannikko- ja saarialueille tarkoitetun rahaston yhteyteen.

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon7. kesäkuuta 2006 julkaistun komission tiedonannon ”Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys” (KOM(2006) 275 lopullinen),

ottaa huomioon Euroopan komission 7. kesäkuuta 2006 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon työvaliokuntansa 25. huhtikuuta 2006 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu ”kestävä kehitys” -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon Euroopan perustuslakia koskevan sopimuksen (1) I-13 ja I-14 artiklan, joissa viitataan meripolitiikan näkökohtiin,

ottaa huomioon komission 26. tammikuuta 2005 julkaiseman tiedonannon (2), jossa käsitellään strategisia tavoitteita vuosiksi 2005-2009; kyseisen tiedonannon mukaan ”olisi erityisesti kehitettävä kattava meripolitiikka, jonka tavoitteena on varmistaa elinvoimainen merenkulkutalous ja merten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ympäristön kannalta kestävällä tavalla”,

ottaa huomioon12. lokakuuta 2005 antamansa oma-aloitteisen lausunnon aiheesta ”Euroopan unionin meripolitiikka: haaste alue- ja paikallisyhteisöille kestävän kehityksen saralla” (3),

ottaa huomioon26. huhtikuuta 2006 antamansa lausunnon aiheista ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi)” (KOM(2005) 505 lopullinen — 2005/0211 COD) ja ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva teemakohtainen strategia” (KOM(2005) 504 lopullinen) (4),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 30. toukokuuta 2002 antaman suosituksen rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta Euroopassa (5),

ottaa huomioon10. joulukuuta 1982 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimukseen sisältyvien määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon”kestävä kehitys” -valiokuntansa marraskuun 27. päivänä 2006 hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 258/2006 rev. 1), jonka esittelijä oli Schleswig-Holsteinin oikeus-, työ- ja Eurooppa-asiain ministeri Uwe Döring (DE, PSE),

sekä katsoo seuraavaa:

1.

Meret ja valtameret ovat maapallon elämän tärkeä perusta, sillä ne ylläpitävät merkittävää biologista monimuotoisuutta, säätelevät omalta osaltaan ilmastoa, tarjoavat tärkeitä resursseja, kuten ravintoa (esimerkiksi kalaa, merilevää ja äyriäisiä), energiaa ja mineraaleja, ja toimivat tärkeänä kuljetusväylänä erityisesti mannertenvälisessä kaupassa.

2.

Eurooppa on merellinen manner ja tarvitsee Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen johdanto-osan hengen mukaista yhtenäistä meripolitiikkaa. Kyseisen sopimuksen johdanto-osassa todetaan muun muassa, että on pyrittävä ratkaisemaan ”kaikki merioikeuskysymykset keskinäisen ymmärryksen ja yhteistyön hengessä”, että ”valtameriä koskevat ongelmat liittyvät läheisesti toisiinsa ja että niitä on käsiteltävä kokonaisuutena” ja että sopimuksella pyritään ”helpottamaan kansainvälistä yhteydenpitoa — luonnonvarojen tasapuolista ja tehokasta hyödyntämistä — elävien luonnonvarojen suojelua sekä meriympäristön — suojelua ja säilyttämistä”.

3.

Hyvässä eurooppalaisessa meripolitiikassa on otettava huomioon Euroopan erilaisilla maantieteellisillä alueilla vaikuttavat monitahoiset ja usein toisistaan poikkeavat realiteetit. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luonnon monimuotoisuuteen sekä resurssien saatavuuteen sekä niiden käytön, kestävyyden ja keskinäisen vuorovaikutuksen tasoon.

4.

Meret ja valtameret ovat ihmiskunnalle arvo sinänsä, minkä johdosta niiden kestävä hyödyntäminen ja ympäristöolojen säilyttäminen ovat tavoitteita, joihin Euroopan unionin on aktiivisesti pyrittävä.

5.

Koska erityisesti rannikkoalueiden alue- ja paikallisviranomaisilla on aiheesta jo laajasti kokemusta, on alueellinen ja paikallinen kiinnostus tulevan meripolitiikan kehittämistä kohtaan ollut runsasta.

hyväksyi 13.–14. helmikuuta 2007 pitämässään 68. täysistunnossa (helmikuun 13. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1.   Alueiden komitean näkemykset

Alueiden komitea

Yleisiä huomioita

1.1

pitää tervetulleena vihreää kirjaa, jossa pyritään hahmottelemaan kokonaisvaltaisesti tärkeimmät tekijät yhteisen meripolitiikan luomiseksi.

1.2

pitää tervetulleena kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa merkittävimmät alakohtaiset politiikat kuten liikenne-, elinkeino-, satama-, kalastus-, energia-, ympäristö- ja matkailupolitiikka sisällytetään yhteiseen eurooppalaiseen meripolitiikkaan.

1.3

hyväksyy komission näkemyksen siitä, että tämän kokonaisvaltaisen lähestymistavan on kuvastuttava yhtenäisessä hallinnollisessa lähestymistavassa eurooppalaisella, valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

1.4

korostaa, että eurooppalaisen meripolitiikan moninaisilla eri osa-alueilla on kiinnitettävä huomiota alaa koskevan kansainvälisen koordinoinnin tarpeeseen, jotta voidaan varmistaa merten ja valtamerten kestävän hyödyntämisen sekä niiden ympäristöolojen säilyttämisen tehokkuus.

1.5

pitää myönteisenä, että vihreässä kirjassa todetaan päättäväisesti, että tulevassa eurooppalaisessa meripolitiikassa otetaan huomioon Lissabonin strategiassa ja meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa asetetut vaatimukset.

1.6

on tyytyväinen komission suunnitelmaan laajapohjaisesta ja pitkäkestoisesta kuulemismenettelystä, johon osallistuvat kaikki asianomaiset sidosryhmät ja kansalaiset. Niiden näkemykset tulisi ottaa huomioon Euroopan unionin tulevan meripolitiikan muotoilussa.

1.7

pitää hyvänä sitä, että tiedon keräämistä ja avointa jakamista pidetään tärkeänä edellytyksenä sille, että eri alakohtaiset politiikat ja edut saadaan sovitettua tehokkaasti yhteen.

1.8

tarjoutuu edelleen toimimaan tärkeänä kumppanina vihreän kirjan myötä käynnistyvässä kuulemisprosessissa ja korostaa, että on tärkeää käynnistää pitkäjänteinen julkisuuskampanja, johon osallistuvat myös alue- ja paikallisviranomaiset. Kampanjan avulla varmistetaan, että ne Euroopan kansalaiset, joita kyseinen uusi politiikka eniten koskettaa, paitsi ymmärtävät ehdotuksen sisällön, myös rohkaistuvat esittämään omat näkemyksensä, ajatuksensa ja huolenaiheensa.

1.9

pitää arvossa sitä, että komissio myöntää alueellisen ulottuvuuden olevan tärkeä mereen liittyvän toiminnan hallinnassa, ja korostaa alue- ja paikallisviranomaisten merkitystä unionin tulevan meripolitiikan muotoilussa ja toimeenpanossa.

1.10

katsoo, että Euroopan pieniin ja suuriin merialueisiin (esimerkiksi Itämeri, Mustameri, Englannin kanaali, Välimeri, Pohjanmeri ja Pohjois-Atlantti) vaikuttaviin alueellisiin ja paikallisiin sekä luonnonmaantieteellisiin erityistekijöihin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota. Sama pätee EU:n syrjäisimpiä alueita ympäröiviin meriin: Atlantin valtameri Afrikan edustalla, Karibianmeri ja Intian valtameri, joiden ansiosta EU on läsnä kaikkialla maailmassa.

1.11

pitää tervetulleena komission näkemystä alue- ja paikallishallinnon roolista uuden meripolitiikan periaatteiden ja tavoitteiden toimeenpanossa ja vahvistaa olevansa valmis osallistumaan tulevan politiikan prioriteettien laatimiseen. Komitea toivoo, että sille tiedotetaan säännöllisesti meripolitiikan kehityksestä.

Euroopan unionin meripolitiikan valmistelussa on toisen vaiheen aika

1.12

korostaa, että tässä lausunnossa keskitytään kahteen peruskysymykseen: ”Kuinka uutta Euroopan unionin meripolitiikkaa voidaan toteuttaa?” ja ”Tarjoaako tuleva yhtenäinen lähestymistapa lisäarvoa verrattuna nykyiseen alakohtaiseen meripolitiikkaan?”. Näihin kysymyksiin vastaaminen on ensisijaisen tärkeää.

EU:n uuden meripolitiikan toimeenpano

1.13

katsoo edelleen, että Euroopan unionin tulevan meripolitiikan yleistavoitteena on oltava Euroopan merien suurten voimavarojen huomioiminen ja säilyttäminen ja että aktiivinen eurooppalainen meripolitiikka on muotoiltava siten, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyötyä merien tarjoamista valtavista ympäristöllisistä, taloudellisista, biologisista ja kulttuurisista rikkauksista.

1.14

pitää tarpeellisena kerätä ja analysoida asianmukaisesti riittävä määrä tietoa sekä varmistaa näin kerätyn tiedon saatavuus, jotta päätöksentekijät ja sidosryhmät pystyvät tekemään perusteltuja päätöksiä. Päätösten tulee perustua parhaisiin kulloinkin saatavilla oleviin tieteellisiin tietoihin, joihin on päästy meriympäristön tutkimusta koskevan huippuosaamisen, tekniikan ja innovoinnin avulla.

1.15

kannustaa asianomaisten alakohtaisten politiikanlohkojen toimijoiden osallistumista ja suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin lisätä suuren yleisön tietoisuutta merenkulkualan merkityksestä yleensä ja puheena olevan politiikan merkityksestä erityisesti.

1.16

katsoo, että yhtenäisen eurooppalaisen meripolitiikan soveltamisen ei pitäisi estää sitä, että samanaikaisesti kehitetään yksittäisiä alakohtaisia meripolitiikkoja, joita on harjoitettava ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

1.17

korostaa, että eurooppalaisen meripolitiikan määrittelyn ja soveltamisen on perustuttava toissijaisuuden ja suhteellisuuden periaatteille.

1.18

kannattaa ajatusta eurooppalaisista alueellisista sopimuksista ja uskoo, että nämä sopimukset mahdollistavat EU:n poliittisten avaintavoitteiden ja prioriteettien toteuttamisen joustavasti, tehokkaasti ja vapaaehtoiselta pohjalta sekä varmistavat kolmenkeskeisten sopimusten tehokkaan hallinnoinnin, kuten komissio alun alkaen ehdotti, siten että ratkaisuissa otetaan huomioon ruohonjuuritasolla askarruttavat kysymykset.

1.19

kannattaa konkreettisten toimien kehittämistä vihreässä kirjassa esitettyjen päätavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä tavoitteita ovat esimerkiksi ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointi, merten luonnonvarojen kestävä käyttö, meriasioiden hyvän hallinnointitavan kehittäminen, Euroopan kansalaisten tietoisuuden lisääminen Euroopan merellisestä perinnöstä sekä paikallisen ja alueellisen kulttuurin monimuotoisuuden säilyttäminen.

1.20

katsoo, että tulisi luoda Euroopan unionin meripolitiikkaa koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitettäisiin konkreettiset vertailuarvot, joihin sovellettaisiin kolmiportaista lähestymistapaa: kullekin vertailuarvolle määriteltäisiin tavoite, yksityiskohtainen kuvaus sekä toimeenpanoehdotus. Viimeksi mainittu tulisi ihannetapauksessa tehdä vuonna 2008 ja ehdotukset taloudellisiksi toimiksi esittää vuonna 2007.

2.   Alueiden komitean suositukset

Alueiden komitea

pyytää komissiota esittämään Euroopan unionin meripolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää seuraavat toimet:

2.1   Meripolitiikka ja alueellinen asiantuntemus

2.1.1

Laaditaan kooste nykyisistä parhaista kansallisista, alueellisista ja paikallisista käytänteistä, jotka koskevat erityisesti alueellisia taloudellisia klustereita, tutkimusverkostoja, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, aluesuunnittelua ja hyviä hallintotapoja, sekä edistetään nykyisiä parhaita käytänteitä ja niiden siirtoa muille alueille tai yhteisöihin.

2.1.2

Kannustetaan ja tuetaan alueita tällaisten parhaiden käytänteiden sekä samalla meriasioiden eurooppalaisten osaamiskeskusten kehittämisessä.

2.1.3

Vahvistetaan rannikko- ja saarialueiden roolia keskeisinä määrittely-, täytäntöönpano- ja arviointikokonaisuuksina.

2.1.4

Luodaan Euroopan meripoliittinen foorumi, jonka puitteissa voidaan säännöllisesti, tehokkaasti ja resursseja säästäen tukea unionissa, jäsenvaltioissa sekä alue- ja paikallistasolla sovellettavien parhaiden käytänteiden vaihtoa ja jonka toimintaan myös komissio ja alueiden komitea osallistuvat.

2.1.5

Arvioidaan ja koordinoidaan strategisia erityissuunnitelmia, jotka koskevat Euroopan valtameriä eli Koillis-Atlanttia ja Jäämerta sekä puolisuljettuja pieniä ja suuria merialueita, esimerkiksi Välimerta, Itämerta, Pohjanmerta, Mustaamerta ja Englannin kanaalia. Jäsenvaltioiden olisi valmisteltava kyseiset suunnitelmat komission ehdotuksen pohjalta niiden suuntaviivojen mukaisesti, jotka määritellään meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa, jossa kehotetaan yksilöimään laajahkoja merialueita. HELCOM on jo ryhtynyt työstämään Itämeren toimintasuunnitelmaa. Kyseessä on kunnianhimoinen ja laajamittainen hanke, jota voidaan pitää meristrategiaan kuuluvana pilottihankkeena tai tutkimuksena. Näin ollen suunnitelma olisi toteutettava yhdessä strategisten erityissuunnitelmien kanssa.

2.1.6

Tuetaan alueellisia teemaverkostoja, joiden avulla pyritään kehittämään yhteisiä hankkeita kuljetusten, perusrakenteiden vahvistamisen ja niiden laadun parantamisen, ympäristönsuojelun, kalastustoimien koordinoinnin sekä kaupallisen yhteistyön alalla. Tällöin on otettava huomioon jo olemassa olevien kalastusneuvostojen toiminta.

2.2   Asianmukaiset perustiedot ja merentutkimus

2.2.1

Parannetaan erityisesti alue- ja paikallistason perustietoja käyttämällä paikkatietojärjestelmiä (GIS) ja sisällytetään tietoihin satelliittien, lentokoneiden ja poijujen avulla maalta ja mereltä kerättävää maantieteellisesti yhtenäistä tietoa, kuten tietoa merenpinnan alueellisesta korkeudesta tai alusliikenteestä tai valtamerten seurantajärjestelmien tuottamia ilmastotietoja.

2.2.2

Kerätään tietoa merten luonnonvaroihin liittyvistä taloudellisista ja ympäristöä koskevista näkökohdista sekä niiden sosiaalisista vaikutuksista ja luodaan yhtenäinen eurooppalainen merirekisterijärjestelmä.

2.2.3

Seurataan yhteisön vesien kalavaroja ja vaeltavia lajeja sekä sovelletaan kalavarojen hyödyntämisessä tiedonkeruumallia ja kannustetaan tietokantoihin nivotun, kalamarkkinoita koskevan telemaattisen verkon luomista.

2.2.4

Seurataan ehdotusta Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen (European Marine Observation) sekä tietoverkon perustamisesta ja korostetaan samalla näkemystä, että tietoverkkoa olisi käytettävä meriä koskevan nykyisen ja uuden tiedon yhdistämiseksi, mikä mahdollistaisi pitkäjänteisen valvonnan ja laadukkaan riskinarvioinnin erityisesti sellaisilla aloilla kuin meriliikenteen turvallisuus, luonnonvarojen tutkiminen ja hyödyntäminen sekä meriympäristön ja sen biologisen monimuotoisuuden suojelu.

2.2.5

Kiinnitetään tulevissa tutkimusohjelmissa huomattavasti nykyistä enemmän huomiota integroivaan lähestymistapaan.

2.2.6

Tuetaan yhteyksien tiivistämistä eurooppalaisten tutkimuslaitosten välillä valtamerien tutkimukseen keskittyvän eurooppalaisen tieteellisen verkoston muodostamista silmällä pitäen, jotta voidaan edistää yhteiseurooppalaisia merentutkimushankkeita. Tämä parantaa eurooppalaisen merentutkimuksen laatua ja antaa Euroopalle maailmanlaajuisen johtoaseman alalla.

2.2.7

Kootaan tutkimusalukset ja laajamittaiset laitteistot eurooppalaisen mertentutkimusverkoston yhteyteen mittajärjestelmien yhdenmukaisuuden varmistamiseksi sekä kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi ja tuetaan tällaista lähestymistapaa yhteishankinnoilla, joita Euroopan investointipankki voisi edistää.

2.2.8

Tuetaan vihreässä kirjassa yksilöityjen uusiutuvien energialähteiden, muun muassa avomereltä peräisin olevan tuulienergian ja aaltoenergian, käyttöä edellyttäen, että ne ovat yhteensopivia muiden yhteiskunnallis-taloudellisten ja ympäristöä koskevien toimien ja intressien kanssa, sekä edistetään tutkimus- ja innovaatiotoimintaa alalla.

2.2.9

Tutkitaan mahdollisuutta varastoida hiilidioksidia merialueilla sijaitseviin ehtyneisiin öljy- ja kaasukenttiin.

2.2.10

Vahvistetaan pyrkimyksiä, jotka liittyvät tieteellisen ja teknologisen edistyksen saavuttamiseen muun muassa ”sinisen” bioteknologian, alusliikenteen ohjaamiseen tarkoitettujen järjestelmien sekä matkailutoiminnan alalla. Siten voidaan reagoida nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin uhkiin, jotka liittyvät erityisesti ilmastonmuutokseen, kalakantojen vähentymiseen, kestävän kehityksen periaatteiden vastaiseen matkailuun sekä rannikkoalueiden väestökehityksen muutoksiin. Tämän ansiosta voidaan kehittää ja edistää hyvin ulottuvilla olevia kannusteita tutkimuksen ja kehityksen tukemiseksi mainitunkaltaisilla toimialoilla.

2.2.11

Kannustetaan kestävää kalanviljelyä koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä ja perustetaan tuotantorekisterit, joihin tuottajien on liityttävä. On selvää, että kala kuuluu keskeisiin peruselintarvikkeisiin ja että kalanviljely on runsaasti resursseja vaativaa toimintaa.

2.2.12

Tehostetaan erityisesti ilmastonmuutoksesta ja siitä johtuvasta merenpinnan noususta Euroopan meriympäristölle mahdollisesti aiheutuvien riskien analysointia sekä mannerlaattojen liikkumisen merenalaisten vaikutusten seurantaa ja pyritään yksilöimään riittäviä toimenpiteitä asiaan reagoimiseksi.

2.2.13

Kannustetaan tuotantorekisterien käyttöä ja kehittämistä biologisessa vesiviljelyssä.

2.2.14

Kannustetaan ja edistetään tutkimusta sellaisten parametrien selvittämiseksi, joiden avulla voidaan määritellä taso, jolla merta hyödyntävä ihmisen toiminta (kuten kalastus, vesiviljely, virkistystoiminta, matkailu, kuljetus ja energia) on ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää.

2.3   Meritaloutta koskevan eurooppalaisen osaamisen kehittäminen

2.3.1

Luodaan strategia siitä, miten Euroopan unioni voi maailmanlaajuisessa kilpailussa säilyttää ja laajentaa markkinaosuuksiaan meritalouden eri aloilla. Samalla on kiinnitettävä huomiota kestävyyskysymyksiin, kustannuksiin ja teknologiatekijöihin.

2.3.2

Selvitetään yksityiskohtaisesti, missä määrin yksittäiset talouden alat (esim. energia, liikenne, matkailu, kalastus ja ”sininen” bioteknologia sekä laivanrakennus) tukevat nykyään Euroopan kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa erityisesti Lissabonin suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja prioriteettien näkökulmasta.

2.3.3

Esitetään tieteellistä näyttöä siitä, missä määrin edellä mainitut yksittäiset talouden alat voivat vaikuttaa seuraaviin asioihin:

a)

Euroopan kilpailukyvyn parantaminen tulevaisuudessa

b)

uusien työpaikkojen luominen Euroopan tulevilla työmarkkinoilla

c)

resurssien käyttö ja niiden käytön tehostaminen

d)

kyseisten alojen yhdistymisen edistäminen.

2.3.4

Rohkaistaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien kehittämistä edelleen erityisesti meriklustereiden parissa. Eurooppalaisen meriklusterikonferenssin järjestäminen loisi erinomaisen foorumin merentutkijoiden ja elinkeinoelämän säännölliselle kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle.

2.3.5

Vahvistetaan liikenteen asemaa tulevassa meripolitiikassa, koska liikenne on yksi tärkeimmistä ja monialaisimmista mereen liittyvistä toiminnoista.

2.3.6

Edistetään ”merten moottoriteiden” yksilöimistä, kun otetaan huomioon, että merikuljetusten määrä Euroopan valtamerillä ja merillä lisääntyy, kun kyseinen kunnianhimoinen hanke valmistuu vuonna 2010. Sen vuoksi AK kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita tehostamaan tärkeimpien meriteiden pilaantumista koskevaa ympäristövalvontaa ja katsoo, että uutta GMES-teknologiaa voitaisiin onnistuneesti käyttää tähän tarkoitukseen.

2.3.7

Elvytetään hankkeet satamaterminaalien rakentamiseksi valmiiksi. Työ olisi aloitettava luonteeltaan selvästi intermodaalisista terminaaleista, kun otetaan huomioon, että eräiden meriliikenteeseen vaikuttavien TEN-T-liikennehankkeiden toteuttaminen on aikataulusta jäljessä.

2.3.8

Parannetaan saarten satamainfrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä erittelemällä ja toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet syrjäisimpien alueiden sisällyttämiseksi mukaan ja varmistetaan pääsy saarialueilta mantereen markkinoille huolehtimalla siitä, että merirahti- ja matkustajaliikennepalveluja tarjotaan sekä mantereelle että saman saariston muihin saariin riittävän usein ja kohtuullisin kustannuksin. Nopeutetaan sivuverkkojen kehittämistä siten, että saaret ja etenkin syrjäisimmät alueet voidaan mahdollisimman nopeasti yhdistää täydellisesti merten moottoriteihin.

2.3.9

Jatketaan yhteistyötä jäsenvaltioiden ja meriin rajoittuvien alueiden kanssa meriteiden vahvistamiseksi, parantamiseksi ja kehittämiseksi ja varmistetaan, että meriteihin kiinnitetään asianmukaista huomiota osana Euroopan laajuisia verkkoja.

2.3.10

Tehdään tutkimus yhteisön lipun käyttöönoton eduista ja haitoista.

2.3.11

Asetetaan tulevan meripolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi strategisten satamien roolin vahvistaminen ja teetetään samalla tutkimus pää- ja sivusatamien välisistä yhteyksistä sekä mahdollisuuksista siirtää ja hajaannuttaa eräitä satamatoimintoja pienempiin keskuksiin.

2.3.12

Perustetaan merenkulkualan eurooppalaisten oppilaitosten verkosto merenkulkijoiden koulutuksen parantamiseksi ja urakehityksen määrittelemiseksi, sillä siten voidaan varmistaa eurooppalaisen työvoiman ammattitaito ja laatu, ja tehdään ehdotus koulutuksen ja elinikäisen oppimisen edistämisestä kaikilla mereen liittyvillä aloilla, ei ainoastaan merenkulkualalla.

2.3.13

Luodaan työvoimaa ja työoloja koskevat Euroopan laajuiset vähimmäisvaatimukset ja varmistetaan niiden soveltaminen meriliikenteessä ja muilla mereen liittyvillä aloilla. Estetään väärinkäytökset.

2.3.14

Luodaan uudet, erityisesti alueiden tarpeita heijastavat puitteet, jotka mahdollistavat koordinoidun lähestymistavan soveltamisen EU:n merialueille suuntautuvaan kestävään matkailuun. Tällöin on pantava merkille, että vaikka merialueisiin liittyvä matkailu erinomaisine kasvumahdollisuuksineen on yksi voimakkaimmin meritalouteen vaikuttavista tekijöistä, se vaikuttaa samalla osittain rannikkojen pilaantumisen lisääntymiseen ja kestävän kehityksen periaatteiden vastaiseen resurssien käyttöön sekä rannikkojen luonnonympäristön tilan heikkenemiseen.

2.3.15

Helpotetaan offshore-tuulipuistojen kehittämistä EU:ssa, eli hankkeita, joiden tarkoituksena on löytää ratkaisuja valtiollisella, alue- ja paikallistasolla esiintyvien vastuukysymyksiin, jotka liittyvät erityisesti kaapelilinjoihin tai yhteiskäyttöön — esimerkiksi tuulivoimalat ja simpukkaviljelmät.

2.3.16

Tehdään kiireesti ehdotus teknologisten läpimurtojen kehittämiseksi valtamerten muitten uusiutuvien energialähteiden, esimerkiksi vuorovesi-ilmiön tai merivirtojen, hyödyntämiseksi. Näillä aloilla EU voisi kehittyä maailmanlaajuiseksi strategiseksi johtajaksi.

2.3.17

Säännellään merien perinteisten energialähteiden, kuten öljyn ja kaasun, hyödyntämistä huolellisesti määriteltyjen ympäristöturvallisuusstandardien pohjalta ja valvotaan tehokkaasti tällaista toimintaa.

2.3.18

Suunnitellaan merenpinnan nousua ja sääolojen muuttumista koskevien eri ennusteiden pohjalta toimenpiteitä, joita saatetaan tarvita rannikkoalueiden suojelemiseksi. Tällöin olisi otettava huomioon nykyiset strategiat, kuten Waddenzeen suojelua koskeva yhteistyön puitteissa laaditut suunnitelmat.

2.3.19

Edistetään kansainvälisiä sopimuksia, joiden avulla pyritään varmistamaan yhteisten kalavarojen (etenkin vaeltavien lajien) kestävä hyödyntäminen.

2.3.20

Toteutetaan tutkimusohjelmia sellaisten ankkurointijärjestelmien kehittämiseksi, joiden avulla voidaan erityisen arvokkailla alueilla välttää meriruohoa (Poseidonia Oceanica) kasvavan merenpohjan tuhoutuminen.

2.3.21

Luodaan merenkulun ammattilaisia varten julkinen rannikkoalueisiin keskittyvä rakenne, johon sisällytetään sellaisia tehtäviä kuin ympäristön tarkkailu, rajavalvonta, meripelastustoiminta, kalastuksenvalvonta, terveydenhoito ja pelastuspalvelu.

2.4   Meriympäristön säilyttäminen tuleville sukupolville

2.4.1

Osoitetaan, miten nykyistä ympäristöä voidaan menestyksekkäästi suojella ja palauttaa entiseen tilaan, määritetään ja pannaan täytäntöön yhteiset Euroopan tason suojelukriteerit sekä varmistetaan rannikoilla ja avomerellä sijaitsevien ekosysteemien ja elinympäristöjen hyvä laatu.

2.4.2

Selvitetään edelleen, miten teemakohtainen meriympäristöstrategia ja meristrategiadirektiivi integroidaan tulevaan yleiseen meripolitiikkaan, ja pidetään tässä yhteydessä mielessä alueiden komitean ehdottamat tarkistetut aikataulut. Jotta aikataulut olisivat mahdollisimman tuloksellisia, ne on koordinoitava EU:n muiden tärkeiden ohjelmien, kuten rakenne- ja maatalousrahastojen, kanssa.

2.4.3

Autetaan meriin rajoittuvia alueita määrittämään toimivia ympäristönsuojelutapoja sekä erityisesti perustamaan alueiden ja/tai valtioiden välisiä suojeltuja merialueita, tekemään konkreettisia ehdotuksia radioaktiivisten päästöjen, alusten aiheuttaman saastumisen (etenkin kaasu- ja muut päästöt sekä painolastivedet, sillä viimeksi mainitut voivat osaltaan olla syynä vieraiden lajien ilmaantumiseen) sekä ihmisen toiminnasta erityisissä, luontotyyppidirektiivissä mainituissa meriympäristöissä aiheutuvien vahinkojen merkittäväksi vähentämiseksi ja koordinoidaan tällaista toimintaa. Tuetaan pyrkimyksiä varmistaa rannikoilla ja niiden ulkopuolella sijaitsevien ekosysteemien ja elinympäristöjen hyvä laatu kiinnittämällä huomiota myös niihin huomattaviin vaikutuksiin, joita taloudellisella toiminnalla voi erityisesti meriin huuhtoutuvien ravinteiden vuoksi olla meriympäristön tilaan.

2.4.4

Selvitetään yksityiskohtaisesti, missä yhteyksissä ja millä keinoin tavanomaista teknologiaa voidaan korvata ympäristöystävällisellä teknologialla, ja tarjotaan taloudellisia kannustimia ja avustusohjelmia tällaisen muutoksen edistämiseksi ja helpottamiseksi.

2.4.5

Lisätään myös oikeudellisten sanktioiden avulla painostusta niitä tahoja kohtaan, jotka eivät noudata erityisesti jätteen laitonta tyhjentämistä mereen, laitonta kalastusta tai henkilöiden tai tavaran laitonta kuljetusta koskevia oikeudellisia vaatimuksia ja normeja.

2.4.6

Parannetaan meriteiden turvallisuutta ja tutkitaan mahdollisuutta määrätä öljysäiliöalukset ja muut vaarallista lastia kuljettavat alukset käyttämään luotsia. Tutkitaan myös mahdollisuutta ottaa kapeilla väylillä käyttöön yleinen luotsinkäyttöpakko.

2.4.7

Tuetaan aloitteita, joilla pyritään kunnostamaan tai parantamaan öljypitoisen veden vastaanottoon tarkoitettuja satamalaitteistoja, ja edistetään teknologisia innovaatioita laivauksen ja öljynkäsittelyn aloilla muun muassa helposti leviävien vieraiden lajien ilmaantumisen estämiseksi.

2.4.8

Tuetaan ja edistetään kansainvälisiä sopimuksia, joiden avulla pyritään säilyttämään kaupallisesti hyödynnettävien, laajasti vaeltavien lajien varannot — tietoisena siitä, ettei kalavarojen säilyttämistoimilla ole merkittäviä vaikutuksia, jos ne kohdennetaan vain yhteisön pyyntilaivastoihin.

2.4.9

Helpotetaan eurooppalaisten suojeltujen merialueiden verkon ja niiden valvontaverkon perustamista etenkin EU:n jäsenmaiden ja naapurimaiden välille, jotta edistetään hallinnossa saatujen kokemusten ja hyviksi osoittautuneiden käytänteiden vaihtoa.

2.4.10

Tuetaan aloitteita alusten painolastivesien hallintaa ja käsittelyä koskevien pöytäkirjojen laatimiseksi, sillä painolastivedet voivat olla syynä sellaisten vieraiden lajien ilmaantumiseen, jotka saattavat omalta osaltaan vaikuttaa merten biologisen monimuotoisuuden häviämiseen.

2.5   Rahoitus ja oikeudelliset välineet

2.5.1

Laaditaan luettelo EU:n tasolla nykyään käytössä olevista meripolitiikan rahoittamiseen tarkoitetuista eri välineistä, joita ovat esimerkiksi rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan kalatalousrahasto sekä yhteisön seitsemännen tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman yhteydessä toimiva elinikäisen oppimisen rahasto. On myös tutkittava kyseisten välineiden tehokkuutta ja selvitettävä, onko niitä yksinkertaistettava vai onko niistä tiedottamista parannettava.

2.5.2

Tehdään kokoava katsaus niistä merenkulkualan hankkeista, joita komissio on jo rahoittanut.

2.5.3

Kiinnitetään tulevissa rahoitusjärjestelmissä (vuodesta 2014 eteenpäin) huomattavasti nykyistä enemmän huomiota integroivaan lähestymistapaan.

2.5.4

Tutkitaan mahdollisuutta tarkistaa EU:n rahoitusjärjestelmää siten, että luotaisiin kaikkien tai useimpien merikysymysten käsittelemistä varten yksinomainen yksinkertaistettu järjestelmä Euroopan rannikko- ja saarialueille tarkoitetun rahaston yhteyteen.

2.5.5

Tuetaan rahallisesti kriisiin joutuneita, biologisesti sekä ympäristöltään ja arkkitehtuuriltaan erityisen arvokkaita alueita, joiden talous riippuu voimakkaasti mereen liittyvistä toiminnoista.

2.5.6

Tarkistetaan EU:n nykyisiä sääntelypuitteita ”merinäkökulmasta” ja etsitään ratkaisu eri politiikanalojen yhdentämismahdollisuuksia haittaaviin pullonkauloihin ja puutteellisiin yhteyksiin sekä säännellään nykyistä oikeudellista kehystä entistä paremmin.

2.5.7

Laaditaan erityisiä rahoitusvälineitä sovellettavaksi ympäristö- ja kulttuurinäkökohdiltaan arvokkailla alueilla, joille on tyypillistä pienimuotoinen rannikkokalastus ja toisinaan sitä tukeva pienviljely. Näillä alueilla ei voida soveltaa olemassa olevia rahoitusvälineitä, sillä kyseiset yritykset ovat kooltaan ja liikevaihdoltaan liian pieniä.

2.5.8

Luodaan rannikko- ja saarialueille suunnattuja rahoitusvälineitä, joilla on tarkoitus auttaa kattamaan kustannukset toimista, joita kyseiset alueet toteuttavat Euroopan unionin yleisen edun edistämiseksi etenkin, kun kyse on huume- ja ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton ja meren pilaantumisen torjunnasta sekä talousvyöhykkeiden valvonnasta.

2.5.9

Kehitetään kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden soveltamista Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen pohjalta.

2.6   Merialueen yhdentäminen saaret, rannikon takaiset alueet ja syrjäisimmät alueet mukaan luettuina

2.6.1

Selvitetään, — painottaen saarten erityistapausta — miten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon avulla voitaisiin menestyksekkäästi tukea alakohtaisten politiikkojen yhdentämistä alueilla, joita voidaan hyödyntää erilaisiin tarkoituksiin.

2.6.2

Kehitetään merialan tehokkaaksi maantieteelliseksi välineeksi maalla käytettävän INSPIRE-paikkatietojärjestelmän kaltainen väline.

2.6.3

Vastataan kiireesti tarpeeseen perustaa Euroopan unionin rannikkovartiosto ja yksilöidään eri merialueiden erityistarpeet.

2.6.4

Määritetään tavat tehostaa EU:n rahoitusvälineiden käyttöä siten, että (i) lyhyellä aikavälillä autetaan jäsenvaltioita tai alueita, joihin jatkuvasti lisääntyvä laiton maahanmuutto vaikuttaa suoraan, ja (ii) pidemmällä aikavälillä autetaan EU:n ulkopuolisia maita saavuttamaan sellainen poliittisen ja taloudellisen kehityksen taso, ettei niiden kansalaisilla enää ole tarvetta pyrkiä laittomasti EU:n alueelle. Komitea kannattaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan ehdotusta, että perustetaan Maltaan virasto, joka on erityisesti vastuussa EU:n ulkopuolisista maista tulevia laittomia maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita koskevien kysymysten käsittelystä.

2.6.5

Tuetaan jäsenvaltioiden viranomaisten lisäksi entistä enemmän myös alue- ja paikallisviranomaisia niiden hallintoalueille saapuneiden uusien maahanmuuttajien asioiden hallinnassa.

2.6.6

Kiinnitetään huomiota sisämaahan sekä sisämaa-alueiden, jokien, muiden sisävesien ja rannikko- ja merialueiden vuorovaikutukseen, sillä siten voidaan tuoda selvästi esille olemassa olevat eri yhteydet.

2.6.7

Huolehditaan erittäin korkeiden alusturvallisuusstandardien jatkokehittämisestä ja niiden soveltamisesta Euroopan vesillä merionnettomuuksien välttämiseksi avomerellä, rannikkoalueilla ja satamissa.

2.6.8

Laaditaan syrjäisimpien alueiden ja saarten erityisolojen ja -ongelmien valossa niitä koskevia erityisohjelmia ja -toimenpiteitä varsinkin sellaisilla toiminta-alueilla kuin

a)

kalatalouden säilyttäminen hallinnoimalla ja hoitamalla kalavaroja kestävästi, ryhtymällä kalastuslaivaston uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin sekä tukemalla perinteistä ja rannikkokalastusta suosivia toimia

b)

matkailuelinkeinon vahvistaminen ”merellisen”, laadukkaan ja kestävyysperiaatteiden mukaisen matkailun vaihtoehtoisilla muodoilla, jotka auttavat selviytymään elinkeinon kausiluonteisuudesta; tällaisia muotoja voisivat olla esimerkiksi kulttuurimatkailu, huvivenematkailu, sosiaalinen matkailu tai maatilamatkailu

c)

matkailuun liittyvien ympäristöpaineiden hallinta laatimalla ympäristönhoitosuunnitelmia, joiden avulla huolehditaan saarten rannikkovyöhykkeiden luonnosta, vedenlaadusta ja jätehuollosta

d)

saarten ja mantereen välisten viestintä- ja liikenneyhteyksien parantaminen.

2.6.9

Kehitetään lyhyen ja keskipitkän aikavälin strategioita Euroopan meri- ja valtamerialueiden lisääntyvän väärinkäytön hillitsemiseksi erityisesti ajatellen Eurooppaan suuntautuvan laittoman ihmiskaupan torjumista.

2.6.10

Analysoidaan toiminnallisesti epäedullista tilannetta, joka johtuu merialueiden eriasteisesta syrjäisyydestä, ja laaditaan yhteenkuuluvuuden käsitteeseen perustuvia meriliikennepolitiikkoja, jotta kyseisten alueiden integroitumista Eurooppaan parannettaisiin.

2.6.11

Tehdään tunnetuiksi rannikkoalueiden yhtenäistä hallinnointia koskevia käytännön kokeiluja, joiden avulla voidaan luoda ja edistää organisaatiorakenteita ja menettelytapoja koordinointimekanismien niveltämiseksi eri hallintojen välillä, sekä edistetään yhteiskunnallista osallistumista rannikkoalueita koskevaan päätöksentekoon.

2.7   Yleisön tietämys merellisistä perinteistä

2.7.1

Pyritään jatkuvasti ja järjestelmällisesti lisäämään suuren yleisön tietämystä merikysymyksistä, myös Euroopan yhteiseen merelliseen perinteeseen, kulttuuriin ja identiteettiin liittyvistä näkökohdista.

2.7.2

Tehdään ehdotus siitä, miten merellinen ulottuvuus voitaisiin sisällyttää vuonna 2008 järjestettävään kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoteen.

2.7.3

Kehitetään suuren yleisön tietämyksen lisäämiseksi ajanmukaista meripolitiikkaa koskeva järjestelmällinen strategia, jotta politiikalla on vankka ruohonjuuritason perusta ja jotta varmistetaan sen täytäntöönpano käytännössä.

Bryssel 13. helmikuuta 2007.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Michel DELEBARRE


(1)  EUVL C 310, 16.12.2004, s. 1.

(2)  KOM(2005) 12 lopullinen.

(3)  CdR 84/2005.

(4)  CdR 46/2006.

(5)  EYVL L 148, 6.6.2002, s. 24.


Top