Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2007/129/05

    Asia C-108/07 P: Valitus, jonka Ferrero Deutschland GmbH on tehnyt 23.2.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-310/04, Ferrero Deutschland GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja Cornu SA Fontain, 15.12.2006 antamasta tuomiosta

    EUVL C 129, 9.6.2007, p. 4–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    9.6.2007   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 129/4


    Valitus, jonka Ferrero Deutschland GmbH on tehnyt 23.2.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-310/04, Ferrero Deutschland GmbH v. sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja Cornu SA Fontain, 15.12.2006 antamasta tuomiosta

    (Asia C-108/07 P)

    (2007/C 129/05)

    Oikeudenkäyntikieli: ranska

    Asianosaiset

    Valittaja: Ferrero Deutschland GmbH (edustaja: Rechtsanwalt M. Schaeffer)

    Muut osapuolet: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja Cornu SA Fontain

    Vaatimukset

    ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-310/04, Ferrero Deutschland GmbH v. SMHV — Cornu SA Fontain, 15.12.2006 antama tuomio on kumottava

    SMHV ja väliintulija on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

    Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

    Kantaja esittää kanteensa tueksi yhden kanneperusteen, joka perustuu siihen, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin rikkoi yhteisön oikeutta ja erityisesti tulkitsi virheellisesti yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (1) 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa. Se esittää tältä osin viisi väitettä.

    Ensinnäkin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei kantajan mukaan ottanut huomioon sitä seikkaa, että kyseessä olevia suolaisia ja makeita tavaroita valmistavat ja pitävät kaupan merkittävässä määrin samat yritykset, mukaan luettuna väliintulija itse. Toiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on kantajan mukaan tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että kyseessä olevat tuotteet olivat samankaltaisia ainoastaan vähäisessä määrin, vaikka esillä olevassa asiassa sen olisi tullut katsoa samankaltaisuuden olevan ainakin keskinkertaista. Kolmanneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi merkkien ”Ferrero ”ja ”Ferro ”olevan ainoastaan ”tietyssä määrin samankaltaisia”, vaikka niiden argumenttien, jotka tuomioistuin itse esitti ratkaisussaan, olisi tullut johtaa siihen lopputulokseen, että merkit olivat keskinkertaisesti tai jopa merkittävästi samankaltaisia. Neljänneksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on ottanut riittämättömästi huomioon asiakirjat, jotka kantaja esitti tuodakseen esiin merkin ”Ferrero ”korkean erottamiskyvyn. Lopuksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on kantajan mukaan tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on mahdollista sekaannusvaaraa arvioidessaan jättänyt ottamatta huomioon lukuisia asetuksen N:o 40/94 seitsemännessä perustelukappaleessa tarkoitettuja tekijöitä.


    (1)  EYVL 1994, L 11, s. 1.


    Top