24.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/15

(1)

Neuvosto tutki 27. maaliskuuta 2007 Latvian tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2009 (2). Latvian hallitus ilmoitti 6. maaliskuuta 2007 inflaation torjumista koskevasta suunnitelmastaan. Tähän sisältyy julkisen talouden tavoitteiden tarkistus sekä tasapainossa oleva rahoitusasema vuosina 2007 ja 2008 ja ylijäämä vuodesta 2009 eteenpäin. Tämä neuvoston lausunto perustuu kuitenkin lähentymisohjelmaan.

(2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan talous heikkenee maltillisesti, kun kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2006 11,5 prosentista keskimäärin 8,0 prosenttiin jäljellä olevalla ohjelmakaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Suuren ulkoisen epätasapainon, korkean inflaatioasteen ja Latvian talouden yhä selkeämmän ylikuumentumisen vuoksi on kuitenkin suuri riski, että makrotalous kehittyy huomattavasti epäsuotuisammin. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat aika optimistisilta.

(3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, kun edellisessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu 1,5 prosenttia. Tarkistetussa ohjelmassa alijäämä arvioidaan 0,4 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tämä on odotettua suuremmat tulot huomioon ottaen realistista, vaikka menot kasvoivatkin noin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen talousarvioon lokakuussa 2006 tehtyjen muutosten seurauksena.

(4)

(5)

(6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa vuonna 2007, mutta julkisen talouden toteutuma voi makrotalouden skenaarioon liittyvien riskien vuoksi olla vuodesta 2008 alkaen ohjelmassa ennakoitua heikompi. Finanssipoliittinen strategia perustuu siihen, että tulot suhteessa BKT:hen kasvavat ja sosiaalisten tulonsiirtojen ja ”muiden menojen ”(joihin ohjelmassa sisältyy myös osa kulutusmenoista) suhde BKT:hen supistuu. Tästä olisi voitu esittää parempaa näyttöä, sillä tarkistuksen mukaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin suunnittelu- ja valvontakehys on määrä ottaa käyttöön vuodesta 2008.

(7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella on mahdollista, ettei ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys riitä varmistamaan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2008 mennessä ohjelmassa suunnitellulla tavalla. Varmuusmarginaali näyttää kuitenkin olevan riittävä, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ei ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa missään vaiheessa ohjelmakautta. Vuotta 2007 lukuun ottamatta vauhti, jolla julkista taloutta sopeutetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään, että julkista taloutta olisi sopeutettava enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä ja sitä voidaan sopeuttaa vähemmän suhdannetilanteen ollessa huono. Vuonna 2007 ohjelmassa kuitenkin selvästi etäännytään vakaus- ja kasvusopimuksen vastaisesti keskipitkän aikavälin tavoitteesta talouden suhdannetilanteen ollessa hyvä. Vahvempi rakenteellinen sopeutusura, jota toteutetaan aiemmin ohjelmakaudella, tukisi vakaata makrotaloudellista lähentymistä ja epätasapainoisen talouskasvun riskien minimoimista.

(8)

(9)

Julkisen talouden bruttovelan arvioidaan olleen 10,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde pienenee 1,3 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana, eli se olisi 9,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2009 mennessä.

(10)

Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Latviassa EU:n keskiarvoa alhaisemmat, ja tällaisten menojen ennustetaan supistuvan suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä, mihin vaikuttaa osaltaan eläkejärjestelmän uudistamisesta johtuva menojen väheneminen. Bruttovelan nykyinen taso on Latviassa hyvin alhainen, ja julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman parantaminen tarkistetussa lähentymisohjelmassa suunnitellulla tavalla edistäisi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvien riskien hillitsemistä. Kaiken kaikkiaan Latvian julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä.

(11)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös joitakin tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molempiin ohjelmiin sisältyy erityisesti julkisten investointien huomattava lisäys, ja lähentymisohjelmaa laajennetaan toimenpiteisiin, joita toteutetaan julkisen talouden institutionaalisten rakenteiden parantamiseksi muun muassa ottamalla käyttöön monivuotinen talousarviokehys.

(12)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on vain osittain vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen. Suunniteltu finanssipolitiikan viritys ei varsinkaan edistä riittävästi maksutaseen kestävyyden lisäämistä.

(13)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (3). Taulukossa 2 on kuitenkin jonkin verran epäjohdonmukaisuuksia.

(i)

vähentämään makrotalouden epävakauden riskejä toteuttamalla tiukasti toimenpiteitä, jotta saavutetaan ohjelmassa esitettyä huomattavasti parempi julkisen talouden tavoite vuonna 2007, osana laajempaa uudistusstrategiaa. Tältä pohjalta olisi myös toteutettava mahdollisimman nopeasti toimenpiteitä, jotka lisäävät vakautta keskipitkän aikavälin tavoitetta pidemmälle seuraavina vuosina;

(ii)

ottamaan käyttöön selkeämpi ja sitovampi julkisen talouden keskipitkän aikavälin suunnittelu- ja valvontakehys.