28.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/23

1)

Neuvosto tarkasteli 27 päivänä tammikuuta 2007 Unkarin tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2006–2010.

2)

Ohjelmassa esitetyn makrotalouden skenaarion mukaan taloudellinen toimeliaisuus hidastuu julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden seurauksena vuosina 2007 ja 2008 ja vakauttamistoimenpiteitä edeltäviin kasvulukuihin päästään taas vuoteen 2009 mennessä. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää pääpiirteissään realistisilta vuoteen 2008 saakka ja saattaa jopa olla hieman varovainen, kun taas ohjelmakauden loppuvuosina skenaario vaikuttaa melko suotuisalta. Ohjelmassa ennustetaan inflaation kiihtyvän vuonna 2007 ja hidastuvan nopeasti sen jälkeen. Koko ohjelmakauden inflaatioura vaikuttaa kuitenkin hieman suotuisalta.

3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämäksi vuonna 2006 arvioidaan syyskuussa 2006 tarkistetussa lähentymisohjelmassa esitetyn uuden tavoitteen mukaisesti (2) 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun joulukuussa 2005 tarkistetun lähentymisohjelman tavoite oli 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alkuperäisen alijäämätavoitteen ylittyminen tapahtui lähes kokonaisuudessaan menopuolella (noin 5 % suhteessa BKT:hen) ja koski ennen kaikkea julkisen talouden instituutioiden toimintakustannuksia, eläke- ja terveydenhuoltomenoja ja paikallishallinnon tekemiä investointeja. Tavoitteen ylittymisessä näkyy myös erään moottoritieinvestoinnin sisällyttäminen julkisen talouden menoihin (1,1 % suhteessa BKT:hen). Kesällä 2006 hyväksyttyyn julkisen talouden korjaavaan pakettiin (1,5 % suhteessa BKT:hen) sisältyy tuloja lisääviä toimenpiteitä sekä joitakin viipymättä toteutettavia menoleikkauksia, joita tehdään terveydenhuoltoalalla, kaasun hintatuissa ja julkishallinnossa. Näillä toimenpiteillä (lukuun ottamatta talousarvion yleisvarauksen — 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen — poistoa) odotetaan olevan huomattavia vaikutuksia myös vuonna 2007 ja sen jälkeen.

4)

Tarkistuksen päätavoitteena on korjata liiallinen alijäämä vuoteen 2009 mennessä (alijäämän supistaminen vuoden 2006 10,1 prosentista 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (3)) syyskuussa 2006 esitetyn tarkistuksen mukaisesti pitkälti samanlaista makrotalouden skenaariota vastaan. Alijäämää on tarkoitus supistaa edelleen vuonna 2010. Perusjäämän pitäisi parantua suunnilleen saman verran. Suunniteltu sopeutus on etupainotteinen, sillä lähes puolet alijäämän supistuksesta tapahtuu vuonna 2007. Suunniteltuun nimelliseen sopeutukseen on ohjelmakaudella tarkoitus päästä kasvattamalla tuloja suhteessa BKT:hen lähes 1 prosenttiyksiköllä ja alentamalla menoja suhteessa BKT:hen lähes 6,5 prosenttiyksiköllä. Verorasitusta korotetaan aluksi 1,6 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen vuonna 2007, mutta korotus korvataan vähitellen menopuolen toimenpiteillä. Kesän 2006 jälkeen hyväksyttyjen menoleikkausten ja budjettijäädytysten lisäksi viranomaiset ovat ryhtyneet tiukentamaan menojen hallintaa ja tehostamaan julkisen talouden institutionaalista kehystä. Lisäksi ohjelma sisältää laajan rakenneuudistussuunnitelman, jonka tavoitteena on varmistaa alijäämätavoitteiden saavuttaminen varsinkin ohjelman loppuvuosina.

5)

Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) odotetaan paranevan vuoden 2006 9,75 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen noin 3 prosentin alijäämään ohjelmakauden loppuun mennessä. Ohjelmassa asetetaan julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, mutta sitä ei ole tarkoitus saavuttaa ohjelmakauden aikana. Tavoite on hivenen kunnianhimoisempi kuin edellisessä ohjelmatarkistuksessa, jossa keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu rakenteellinen alijäämä oli 0,5–1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Keskipitkän aikavälin tavoite vastaa riittävällä tavalla velkasuhdetta ja keskimääräistä potentiaalista tuotannon kasvua pitkällä aikavälillä. Koska keskipitkän aikavälin tavoite on vaadittua vähimmäistasoa (arviolta noin 1,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen) tiukempi, sillä voitaneen turvata riittävä varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi.

6)

Julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennakoitua huonompi varsinkin vuodesta 2008 lähtien. Makrotalouden näkymistä alijäämäuralle aiheutuvat riskit ovat pitkälti tasapainossa vuoteen 2008 saakka, mutta BKT:n ennakoitua heikompi kasvu ohjelman loppuvuosina voi johtaa arvioitua suurempaan alijäämään. Vaikka lyhyen aikavälin menoleikkaukset ja väliaikaiset budjettijäädytykset on suunnitelmien mukaan sisällytetty vuoden 2007 talousarvioon, on edelleenkin hieman epävarmaa, saadaanko menot jäädytettyä tehokkaasti (kun myös otetaan huomioon, että tällainen menojen hallinta sujui huonosti vuosina 2004–2006). Jää nähtäväksi, tehoavatko uudet julkista taloutta koskevat säännöt ja monivuotisen talousarviokehyksen luomiseksi toteutetut ensimmäiset toimet, jotta säännöllisistä menoylityksistä päästäisiin eroon. Hallitus on tehnyt päätöksiä toimista julkishallinnon, terveydenhuollon, eläke- ja koulutusjärjestelmien sekä hintatukien uudistamiseksi. Näiden toimenpiteiden johdosta julkisen talouden toteutuma voi olla lähempänä vuosien 2007 ja 2008 alijäämätavoitteita kuin komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteessa arvioidaan. Jäljelle jäävät rakenneuudistustoimet on kuitenkin vielä täsmennettävä ja toteutettava täysimääräisesti. Niitä tarvitaan korvaamaan menoja hillitsevät toimenpiteet, joiden soveltaminen päättyy vuoden 2008 lopussa. Ohjelman loppuvuosina on myös budjettikurin löystymisen riski, sillä aiemmilta vuosilta on tämänsuuntaisia kokemuksia. Jos julkisten liikenneyhtiöiden rakenneuudistussuunnitelmilla ei saavuteta toivottuja tuloksia, näiden yhtiöiden lisääntyvät tappiot saattavat lisäksi kasvattaa alijäämää väliaikaisesti.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikka on pääosin asianmukainen liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2009 mennessä, kuten neuvosto on suositellut. Tämä edellyttää, että julkisen talouden strategia pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Tämä merkitsee erityisesti vuoden 2007 talousarvioon ja uuteen ohjelmaan sisältyvien vakauttamistoimenpiteiden täysimääräistä toteuttamista ja ilmoitettujen uusien rakenneuudistustoimenpiteiden tarkempaa täsmentämistä ja oikea-aikaista hyväksymistä. Kun liiallinen alijäämä on saatu suunnitelmien mukaisesti korjattua, sopeutusvauhtia kohti ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitetta olisi kiristettävä vuonna 2010. Tämä olisi myös ensimmäinen askel kohti riittävää varmuusmarginaalia, jolla varmistetaan, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity normaaleissa suhdannevaihteluissa, sillä tällaista varmuusmarginaalia ei tällä hetkellä ole.

8)

Julkisen bruttovelan arvioidaan olevan 67,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, joten velkasuhde ylittää sille perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa velkasuhteen ennustetaan kasvavan 71,25 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä. Vuoden 2008 jälkeen sen odotetaan supistuvan ja olevan taas 67,5 prosenttia vuonna 2010. Edellä mainittujen julkisen talouden tavoitteisiin liittyvien riskien vuoksi velkasuhde ei kuitenkaan todennäköisesti kehity yhtä suotuisasti kuin ohjelmassa ennustetaan. Tämän riskinarvioinnin perusteella velkasuhde ei supistu riittävästi nopeasti kohti viitearvoa ennen kuin ohjelmakauden lopussa.

9)

Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Unkarissa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa eläkemenojen huomattava kasvu suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä. Vaikka ensimmäisiä tärkeitä toimia on toteutettu, ohjelmassa suunniteltujen, ikääntymiseen liittyvien menojen huomattavaa kasvua hillitsevien muidenkin uudistustoimenpiteiden täysimääräinen toteuttaminen vähentäisi julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä. Lisäksi on tärkeää panna merkille, että julkisen talouden alkuasetelma on huomattavasti heikompi kuin vuonna 2005 ja muodostaa riskin julkisen talouden kestävyydelle myös ilman väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia. Lisäksi bruttovelan määrä ylittää perustamissopimuksessa määrätyn viitearvon. Julkisen talouden vakauttaminen edelleen suunnitelmien mukaisesti vähentäisi julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä. Kaiken kaikkiaan Unkarin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä.

10)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten lokakuussa 2006 esitetty Unkarin tarkistettu kansallinen uudistusohjelma vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös joitakin tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa ei kuitenkaan oteta erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Lähentymisohjelmassa mainitut rakenneuudistussuunnitelmat ja hiljattain hyväksytyt toimenpiteet vastaavat kokonaisuudessaan kansallisessa uudistusohjelmassa esitettyä uudistussuunnitelmaa ja erityisesti julkishallinnon ja terveydenhuollon aloilla sekä eläke- ja koulutusjärjestelmien ja eri tukijärjestelmien osalta hyväksyttyjä uudistustoimia.

11)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (4).

i)

noudattamaan tiukasti vuoden 2007 talousarviota ja toteuttamaan riittäviä toimia — ja tarvittaessa lisätoimenpiteitä — sen varmistamiseksi, että liiallinen alijäämä saadaan korjattua vuoteen 2009 mennessä, ja varmistamaan — myös käyttämällä mahdolliset ylimääräiset tulot alijäämän supistamiseen — että julkinen bruttovelka suhteessa BKT:hen saadaan vakaaseen laskusuuntaan mieluiten ennen vuotta 2009;

ii)

kehittämään talousarvion valvontaa parantamalla julkista taloutta koskevia sääntöjä ja tiukentamalla julkisen talouden institutionaalista kehystä jatkaen vuoden 2007 talousarvioon sisältyviä ensimmäisiä toimia;

iii)

hillitsemään menoja pysyvästi hyväksymällä ja toteuttamalla ripeästi ilmoitetut toimenpiteet, joilla on tarkoitus virtaviivaistaa julkishallintoa ja terveydenhuoltoalaa sekä uudistaa koulutusjärjestelmää;

iv)

parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä etenemällä riittävästi kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta ja toteuttamalla ilmoitetut eläkejärjestelmän lisäuudistustoimenpiteet, kun huomioon otetaan velkaantumisaste ja ikääntymiseen liittyvien menojen kasvu.