28.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 71/12

1)

Neuvosto tutki 27 päivänä helmikuuta 2007 Tanskan tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2010.

2)

Ohjelman perustana olevan makrotaloudellisen skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2006 2,7 prosentista keskimäärin 1,0 prosenttiin ohjelmakauden aikana. Käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseinen skenaario näyttää perustuvan huomattavan varovaisiin kasvuennusteisiin, erityisesti kaudeksi 2008–2010, mikä johtuu tarkistuksessa olevasta teknisestä olettamuksesta, jonka mukaan (positiivinen) tuotantokuilu umpeutuisi vuonna 2010. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tavoite oli 2,1 prosenttia. Tämä kuvastaa odotettua nopeampaa kasvua sekä korkeina pysytelleitä energian hintoja. Tanskassa tulot riippuvat suuresti maan öljyn- ja kaasuntuotannosta.

4)

Julkisen talouden strategialla pyritään rakenteellisten ylijäämien ylläpitämiseen (eli suhdannetasoitettujen ylijäämien, joista on vähennetty kertaluonteisten ja muiden väliaikaisten tekijöiden vaikutus, joita ovat esimerkiksi tietyt lyhytaikaiset erityiset tuloerät) keskimäärin 0,5 prosentin ja 1,5 prosentin välillä suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 jatkuvan ohjelmakauden aikana, mikä merkitsee julkisen talouden velkasuhteen merkittävää supistumista julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Strategia perustuu menojen kurissa pitämiseen (reaalisen julkisen kulutuksen vuotuisen kasvun rajoittaminen keskimäärin noin yhteen prosenttiin kaudella 2007–2010 eli 0,5 prosenttia enemmän kuin edellisessä tarkistuksessa) ja vuonna 2001 käyttöönotettuun verojen jäädyttämiseen sekä sovittuihin uudistuksiin, joiden tarkoituksena on lisätä työvoiman tarjontaa ja parantaa työllisyyttä. Tarkistuksessa ennakoidaan ylijäämän supistuvan hieman 3,1 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 2,8 prosenttiin vuonna 2007 ja vähenevän edelleen 1,2 prosenttiin vuonna 2010 (perusylijäämän ennustetaan supistuvan 4,7 %:sta vuonna 2006 1,8 %:iin vuonna 2010). Supistuminen vuodesta 2008 eteenpäin kuvastaa huomattavan varovaisia BKT:n kasvuoletuksia. Edelliseen tarkistukseen verrattuna julkisen talouden rahoitusasema on parempi vuosina 2006–2008, mutta huonompi ohjelmakauden loppupuolella.

5)

Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan olevan noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen tai sitä parempi koko ohjelmakauden ajan. Rakenteellisen rahoitusaseman ennustetaan huononevan hieman vuonna 2007 ja paranevan jonkin verran enemmän vuonna 2008. Ohjelmassa on esitetty julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeksi vuoden 2010 tienoilla 0,5 prosentin ja 1,5 prosentin välillä oleva rakenteellinen rahoitusasema suhteessa BKT:hen, jossa pysyminen varmistetaan ohjelman mukaan selvällä marginaalilla koko ohjelmakauden ajan. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on varmistaa julkisen talouden kestävyys eikä kyseinen tavoite ole muuttunut edellisestä tarkistuksesta, kun otetaan huomioon se, että uuteen ohjelmaan ei sisälly toisen pilarin eläkejärjestelmää (sisältyi Tanskan edellisiin ohjelmiin) Eurostatin 2 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn päätöksen (2) mukaisesti. Koska keskipitkän aikavälin tavoite on vaadittua vähimmäistasoa (arviolta noin 0,5 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen) tiukempi, sillä voitaneen turvata riittävä varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Ohjelman keskipitkän aikavälin tavoite sijoittuu euroalueelle ja ERM II -jäsenvaltioille vakaus- ja kasvusopimuksessa ja käytännesäännöissä asetetulle vaihteluvälille; tavoite on myös huomattavasti tiukempi kuin mitä julkinen velka suhteessa BKT:hen ja potentiaalisen tuotannon keskimääräinen kasvu edellyttäisivät pitkällä aikavälillä.

6)

Julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennustettua parempi varsinkin vuosina 2008–2010. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että ohjelman makrotaloudellinen skenaario on hyvin varovainen, mikä tasapainottaa sitä riskiä, että reaalisten julkisten kulutusmenojen kasvu olisi tavoitetta suurempi.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikka vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitteesta voidaan pitää kiinni suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden ajan. Se tarjoaa myös riittävän varmuusmarginaalin, jolla varmistetaan, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa minään vuonna. Ohjelman mukainen finanssipolitiikka vastaa täysin vakaus- ja kasvusopimusta.

8)

Julkisen bruttovelan arvioidaan pienentyneen alle 30 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2006 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että bruttovelkasuhde supistuu noin 11 prosenttiyksikköä lisää ohjelmakauden aikana.

9)

Ikääntymisen vaikutukset julkiseen talouteen ennustetaan Tanskassa pitkällä aikavälillä suuremmiksi kuin EU:ssa keskimäärin. Siihen vaikuttaa erityisesti eläkemenojen suhteellisen nopea kasvu suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Kesäkuussa 2006 hyväksytyllä laajalla uudistuspaketilla (Agreement on Future Prosperity, Welfare and Investments in the Future) eli lyhyesti hyvinvointisopimuksella pyritään lykkäämään eläkkeellejäämistä. Sekä yleistä eläkeikää että varhaiseläkeikää nostetaan asteittain kahdella vuodella, ja myöhemmin ikärajoihin tehtävät muutokset vastaavat elinajanodotteessa tapahtuvia muutoksia. Tästä syystä hyvinvointisopimus hillitsee osaltaan menojen kehitystä pitkällä aikavälillä ja sillä tavoin parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Lisäksi julkisen talouden alkuasetelma ja suuri rakenteellinen ylijäämä helpottavat huomattavasti ikääntymisen vaikutuksia julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Suurten perusylijäämien säilyttäminen keskipitkällä aikavälillä edesauttaa julkisen talouden kestävyydelle aiheutuvien riskien vähentämistä. Kun tämä kehitys otetaan huomioon, Tanskan julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä.

10)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös järjestelmällisiä tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molemmilla ohjelmilla pyritään erityisesti panemaan täytäntöön uudistukset, jotka tähtäävät työvoiman tarjonnan lisäämiseen pitkällä aikavälillä ja joista mainittakoon etenkin lakisääteisen eläkeiän korottamista koskeva sopimus, jolla edistetään työuran pidentämistä.

11)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osa vapaaehtoisista tiedoista (3).