Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2006/317E/04

PÖYTÄKIRJA
Torstai, 14. joulukuuta 2006

EUVL C 317E, 23.12.2006, p. 491–905 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 317/491


PÖYTÄKIRJA

(2006/C 317 E/04)

ISTUNNON KULKU

Puhetta johti Sylvia-Yvonne KAUFMANN

varapuhemies

1.   Istunnon avaaminen

Istunto avattiin klo 9.00.

2.   Vastaanotetut asiakirjat

Seuraavat asiakirjat on vastaanotettu

neuvostolta ja komissiolta:

Ehdotus neuvoston päätökseksi monenvälistä ydinvoima-alan ympäristöohjelmaa Venäjän federaatiossa koskevan puitesopimuksen ja siihen liittyvän vaatimuksia, oikeudenkäyntimenettelyjä ja korvauksia koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (KOM(2006)0665 — C6-0475/2006 — 2006/0227(CNS))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

ITRE

lausuntoa varten

:

ENVI

Tämä otsikko ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikilla kielillä. European Commission — Final annual accounts of the European Communities — Financial Year 2005 — European Data Protection Supervisor (SEC(2006)0915 [09] — C6-0472/2006 — 2006/2170(DEC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

CONT

lausuntoa varten

:

JURI, LIBE

Tämä otsikko ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikilla kielillä. European Commission — Final annualaccounts of the European Communities — Financial Year 2005 — European Ombudsman (SEC(2006)0915 [08] — C6-0471/2006 — 2006/2063(DEC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

CONT

lausuntoa varten

:

PETI, FEMM, AFCO, DEVE, CULT, AFET, PECH, AGRI, ENVI, EMPL, BUDG, ITRE, JURI, ECON, LIBE, INTA, IMCO, TRAN, REGI

Tämä otsikko ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikilla kielillä. European Commission — Final annual accounts of the European Communities — Financial Year 2005 — Committee of the Regions (SEC(2006)0915 [07]— C6-0470/2006 — 2006/2076(DEC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

CONT

lausuntoa varten

:

PETI, FEMM, AFCO, DEVE, CULT, AFET, PECH, AGRI, ENVI, EMPL, BUDG, ITRE, JURI, ECON, LIBE, INTA, IMCO, TRAN, REGI

Tämä otsikko ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikilla kielillä. European Commission — Final annual accounts of the European Communities — Financial Year 2005 — Economic and Social Committee (SEC(2006)0915 [06] — C6-0469/2006 — 2006/2075(DEC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

CONT

lausuntoa varten

:

PETI, FEMM, AFCO, DEVE, CULT, AFET, PECH, AGRI, ENVI, EMPL, BUDG, ITRE, JURI, ECON, LIBE, INTA, IMCO, TRAN, REGI

Tämä otsikko ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikilla kielillä. European Commission — Final annual accounts of the European Communities — Financial Year 2005 — Court of Auditors (SEC(2006)0915 [05] — C6-0468/2006 — 2006/2074(DEC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

CONT

lausuntoa varten

:

PETI, FEMM, AFCO, DEVE, CULT, AFET, PECH, AGRI, ENVI, EMPL, BUDG, ITRE, JURI, ECON, LIBE, INTA, IMCO, TRAN, REGI

Tämä otsikko ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikilla kielillä. European Commission — Final annual accounts of the European Communities — Financial Year 2005 — Court of Justice (SEC(2006)0915 [04] — C6-0467/2006 — 2006/2073(DEC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

CONT

lausuntoa varten

:

PETI, FEMM, AFCO, DEVE, CULT, AFET, PECH, AGRI, ENVI, EMPL, BUDG, ITRE, JURI, ECON, LIBE, INTA, IMCO, TRAN, REGI

Tämä otsikko ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikilla kielillä. European Commission — Final annual accounts of the European Communities — Financial Year 2005 — Council (SEC(2006)0915 [03] — C6-0466/2006 — 2006/2072(DEC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

CONT

lausuntoa varten

:

PETI, FEMM, AFCO, DEVE, CULT, AFET, PECH, AGRI, ENVI, EMPL, BUDG, ITRE, JURI, ECON, LIBE, INTA, IMCO, TRAN, REGI

Tämä otsikko ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikilla kielillä. European Commission — Final annual accounts of the European Commuities — Financial Year 2005 — European Parliament (SEC(2006)0915 [02] — C6-0465/2006 — 2006/2071(DEC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

CONT

lausuntoa varten

:

PETI, FEMM, AFCO, DEVE, CULT, AFET, PECH, AGRI, ENVI, EMPL, BUDG, ITRE, JURI, ECON, LIBE, INTA, IMCO, TRAN, REGI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kasvinsuojeluaineita koskevista tilastoista (KOM(2006)0778 — C6-0457/2006 — 2006/0258(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

ENVI

lausuntoa varten

:

AGRI, ITRE, IMCO

Ehdotus neuvoston päätökseksi teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevaa sopimusta (TRIPS-sopimus) muuttavan, Genevessä 6 päivänä joulukuuta 2005 tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta (08934/2006 — C6-0359/2006 — 2006/0060(AVC))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

INTA

lausuntoa varten

:

DEVE, ENVI, JURI

3.   Vihreä kirja: Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi — Biomassaan ja biopolttoaineisiin sovellettava strategia — Välineen perustaminen ydinturvallisuuteen liittyvää apua varten * (keskustelu)

Mietintö: Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi — Vihreä kirja [2006/2113(INI)] — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Eluned Morgan (A6-0426/2006).

Mietintö: Biomassaan ja biopolttoaineisiin sovellettava strategia [2006/2082(INI)] — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Werner Langen (A6-0347/2006).

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää apua varten [09037/2006 — C6-0153/2006 — 2006/0802(CNS)] — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Esko Seppänen (A6-0397/2006).

Andris Piebalgs (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Eluned Morgan esitteli laatimansa mietinnön (A6-0426/2006).

Werner Langen esitteli laatimansa mietinnön (A6-0347/2006).

Esko Seppänen esitteli laatimansa mietinnön (A6-0397/2006).

Puheenvuorot: Anders Wijkman (DEVE-valiokunnan lausunnon valmistelija), Jean-Pierre Audy (INTA-valiokunnan lausunnon valmistelija), Jacky Henin (INTA-valiokunnan lausunnon valmistelija), Janusz Lewandowski (BUDG-valiokunnan lausunnon valmistelija), Christian Ehler (ECON-valiokunnan lausunnon valmistelija), Evangelia Tzampazi (ENVI-valiokunnan lausunnon valmistelija), Frédérique Ries (ENVI-valiokunnan lausunnon valmistelija), Liam Aylward (ENVI-valiokunnan lausunnon valmistelija), Marta Vincenzi (TRAN-valiokunnan lausunnon valmistelija), Hannu Takkula (TRAN-valiokunnan lausunnon valmistelija), Oldřich Vlasák (REGI-valiokunnan lausunnon valmistelija), Willem Schuth (AGRI-valiokunnan lausunnon valmistelija), Herbert Reul PPE-DE-ryhmän puolesta, Edit Herczog PSE-ryhmän puolesta, Lena Ek ALDE-ryhmän puolesta, Claude Turmes Verts/ALE-ryhmän puolesta, Roberto Musacchio GUE/NGL-ryhmän puolesta, Mieczysław Edmund Janowski UEN-ryhmän puolesta, Nils Lundgren IND/DEM-ryhmän puolesta ja sitoutumaton Lydia Schenardi.

Puhetta johti Mario MAURO

varapuhemies

Puheenvuorot: Paul Rübig, Reino Paasilinna, Jorgo Chatzimarkakis, Rebecca Harms, Tobias Pflüger, John Whittaker, Jim Allister, Elmar Brok (AFET-valiokunnan lausunnon valmistelija), Alejo Vidal-Quadras, Mechtild Rothe, Anne Laperrouze, Athanasios Pafilis, Alessandro Battilocchio, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Romana Jordan Cizelj, Matthias Groote, Nicole Fontaine, Dorette Corbey, Andres Tarand, Teresa Riera Madurell ja Andris Piebalgs.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 6.35, istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 6.36 ja istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 6.31.

(Istunto keskeytettiin klo 10.50 äänestysten alkamista odotettaessa ja sitä jatkettiin klo 11.05.)

Puhetta johti Josep BORRELL FONTELLES

puhemies

4.   Muistosanat

Josep Borrell Fontelles (parlamentin puhemies) ja Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja) kunnioittivat parlamentin ja komission puolesta Madridissa 13.12.2006 menehtyneen, komission varapuheenjohtajana vuosina 1999–2004 toimineen Loyola de Palacion muistoa.

Parlamentti vietti minuutin hiljaisuuden.

5.   Yhteispäätösmenettelyä noudattaen hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen

Puhemies on ilmoittanut, että hän allekirjoittaa ensi viikon aikana parlamentin työjärjestyksen 68 artiklan mukaisesti yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa seuraavat yhteispäätösmenettelyä noudattaen hyväksytyt säädökset:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (3664/2006 — C6-0000/2006 — 2003/0256(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY muuttamisesta sen mukauttamiseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) sekä Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta annettuun asetukseen (EY) N:o …/2006 (3665/2006 — C6-0476/2006 — 2003/0257(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (3666/2006 — C6-0477/2006 — 2005/0043(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) (3668/2006 — C6-0478/2006 — 2005/0277(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (3661/2006 — C6-0479/2006 — 2005/0104(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (3662/2006 — C6-0480/2006 — 2005/0106(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) (3682/2006 — C6-0481/2006 — 2005/0203(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioissa tapahtuvaa kalastustuotteiden maihintuontia koskevien tilastotietojen toimittamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1382/91 kumoamisesta (3684/2006 — C6-0482/2006 — 2005/0223(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 999/2001 muuttamisesta (3681/2006 — C6-0484/2006 — 2004/0270 B(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös kuluttajapolitiikkaa koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (2007–2013) (3680/2006 — C6-0487/2006 — 2005/0042 B(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (3663/2006 — C6-0490/2006 — 2004/0220(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja (3649/2006 — C6-0492/2006 — 2005/0179(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (3650/2006 — C6-0491/2006 — 2005/0221(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 muuttamisesta (3669/2006 — C6-0486/2006 — 2005/0258(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla ja asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta (3631/2006 — C6-0485/2006 — 2005/0098(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (3651/2006 — C6-0483/2006 — 2006/0011(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ajokorteista (uudelleenlaadittu teksti) (3687/2006 — C6-0494/2006 — 2003/0252(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o …/2006 lastenlääkkeistä sekä asetuksen (ETY) N:o 1768/92, direktiivin 2001/20/EY, direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (3677/2006 — C6-0495/2006 — 2006/0207(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen (3683/2006 — C6-0496/2006 — 2004/0117(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (3686/2006 — C6-0497/2006 — 2005/0017(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta vuosien 2007–2009 rahoituskehyksen sekä Bulgarialle ja Romanialle myönnettävän yhteisön rahoituksen enimmäismäärän osalta (3689/2006 — C6-0498/2006 — 2006/0112(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta (3607/2/2006 — C6-0499/2006 — 2005/0006(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (3678/2006 — C6-0500/2006 — 2006/0033(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline) (3688/2006 — C6-0501/2006 — 2006/0116(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin (3617/7/2006 — C6-0502/2006 — 2003/0262(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (3616/9/2006 — C6-0503/2006 — 2003/0165(COD))

Lisäksi neuvosto on ilmoittanut hyväksyneensä Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä 30. marraskuuta 2006 hyväksymät kannat seuraavien säädösten antamiseksi:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta (3673/2006 — C6-0489/2006 — 2006/0209(COD))

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista annetun direktiivin 2006/87/EY muuttamisesta (3674/2006 — C6-0488/2006 — 2006/0210(COD))

Neuvoston teksteihin tekemien muutosten vuoksi on kuultu liikenne- ja matkailuvaliokuntaa asiasta vastaavana valiokuntana. Kyseisen valiokunnan puheenjohtaja ilmoitti 12. joulukuuta 2006 päivätyssä kirjeessään puhemiehelle työjärjestyksen 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että muutokset eivät vaikuta tekstien asiasisältöön. Puhemies voi siten allekirjoittaa säädökset ensi viikon aikana.

6.   Äänestykset

Äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat (tarkistukset, erilliset äänestykset, kohta kohdalta -äänestykset, …) esitetään pöytäkirjaan sisältyvässä liitteessä ”Äänestysten tulokset”.

6.1.   Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi — Varainhoitovuosi 2007, neuvoston muuttama (äänestys)

Tarkistusluonnokset esitykseen yleiseksi talousarvioksi, neuvoston muuttama.

(määräenemmistö)

Puhemies muistutti talousarviota koskevaan äänestykseen sovellettavista määräyksistä ja määräenemmistöistä. Istuntosalissa olevien jäsenten määrä tarkistettiin sähköisesti. Paikalla oli 542 jäsentä.

James Elles (talousarvion yleisesittelijä) käytti puheenvuoron, jossa hän esitteli seuraavat tekniset mukautukset:

”Ensiksikin tarkistus 328 (budjettikohta 22 02 02) sisältää 2 miljoonan euron lisäyksen maksusitoumuksina ja maksuina. Nämä 2 miljoonaa euroa vähennetään budjettikohdasta 19 05 01. Näin ollen tarkistus 314 budjettikohtaan 19 05 01 peruutetaan.

Toiseksi budjettikohtaan 16 02 02 lisätään 5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina.

Kolmanneksi budjettikohtaan 15 04 07 lisätään 400 000euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina.

Varauksesta vapautettujen summien osalta totean seuraavaa: tarkistus 302 budjettikohtaan 16 03 02, tarkistus 251 budjettikohtaan 26 01 50 23 ja tarkistus 330 budjettikohtaan 28 01 01 poistetaan.

EPSOn osalta tarkistus 255 korvataan tarkistuksella, jonka tarkoituksena on vähentää varauksessa olevia summia 25 prosenttiin kyseisten budjettikohtien määrärahoista.

Lopuksi, ottaen huomioon liittymistä valmistelevaa tukea koskevan ongelman, joka ilmeni neuvoston käsittelyssä ja jota emme kyenneet ratkaisemaan ajoissa, parlamentti pyytää päätöslauselman 25 kohdan lopussa komissiota laatimaan vuoden 2007 aikana määrärahasiirtopyynnön tai lisätalousarvion, jos talousarviossa vuodelle 2007 varatut summat osoittautuvat riittämättömiksi. Tämä koskee budjettikohtaa 05 05 01 01.

Suosittelen, että esittelemistäni teknisistä mukautuksista äänestetään.”

Parlamentti hyväksyi nämä tekniset mukautukset.

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 1)

Hyväksytyt tarkistukset esitetään ”Hyväksytyt tekstit” -liitteessä.

Ulla-Maj Wideroos (neuvoston puheenjohtaja) antoi seuraavan julkilausuman:

”Olette edenneet vuoden 2007 talousarvion toiseen käsittelyyn. Se on ensimmäinen laajentuneen 27 jäsenvaltion EU:n talousarvio. Samalla se on vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen ensimmäinen talousarvio. Olen tyytyväinen voidessani panna merkille, että 21. marraskuuta 2006 pidetyssä neuvottelukokouksessa parlamentin ja neuvoston välillä saavutettu yhteisymmärrys, joka viimeisteltiin kolmikantatapaamisessa 28. marraskuuta, on nyt sisällytetty vuoden 2007 talousarvioon.

Huomaan, että on olemassa pieniä tulkintaerimielisyyksiä menojen luokittelusta talousarviossa, ja haluan muistuttaa, että neuvosto pidättää oikeutensa tämän suhteen. Neuvosto voi hyväksyä parlamentin toisen käsittelyn tuloksena esitetyn enimmäismäärän, jolla menoja voidaan korottaa.

Haluaisin nyt esittää kiitokseni budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Janusz Lewandowskille sekä esittelijöille James Ellesille ja Louis Grechille siitä yhteistyöhengestä, joka vallitsi koko talousarviomenettelyn ajan.”

Puhemies antoi seuraavan julkilausuman:

”Totean, että talousarviomenettely on sujunut perustamissopimuksen ja 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti ja että tämän sopimuksen 13 artiklan mukaisesti neuvosto ja parlamentti ovat sopineet ei-pakollisten menojen lisäyksen enimmäismäärästä parlamentin toisen käsittelyn jälkeen. Talousarviomenettely voidaan näin ollen katsoa päättyneeksi ja talousarvio julistetaan lopullisesti vahvistetuksi.”

Puhemies pyysi neuvoston puheenjohtajaa Ulla-Maj Wideroosia, komission edustajaa Dalia Grybauskaitėa, BUDG-valiokunnan puheenjohtajaa Janusz Lewandowskia sekä esittelijöitä James Ellesiä ja Louis Grechiä saapumaan luokseen, minkä jälkeen parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja allekirjoittivat talousarvion.

6.2.   Neuvoston muuttama esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (kaikki pääluokat) (äänestys)

Mietintö: Neuvoston muuttama esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (kaikki pääluokat) (15637/2006 — C6-0442/2006 — 2006/2018(BUD) — 2006/2018B(BUD)) a ikaisukirjelmät N:o — 1/2007 (SEC(2006)0762) — 2/2007 (13886/2006 — C6-0341/2006) — 3/2007 (15636/2006 — C6-0443/2006) — Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2007

 

Pääluokka I — Euroopan parlamentti

 

Pääluokka II — Neuvosto

 

Pääluokka III — Komissio

 

Pääluokka IV — Tuomioistuin

 

Pääluokka V — Tilintarkastustuomioistuin

 

Pääluokka VI — Talous- ja sosiaalikomitea

 

Pääluokka VII — Alueiden komitea

 

Pääluokka VIII (A) — Oikeusasiamies

 

Pääluokka VIII (B) — Euroopan tietosuojavaltuutettu — Budjettivaliokunta

Yhteisesittelijät: James Elles ja Louis Grech (A6-0451/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 2)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0570)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

Catherine Guy-Quint ja James Elles (yhteisesittelijä) äänestysmenettelystä.

Puhetta johti Luigi COCILOVO

varapuhemies

6.3.   Tiettyihin jäsenvaltioiden suunnittelemiin liikenteen alan lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin etukäteen sovellettava tarkastelu- ja kuulemismenettely (kodifioitu toisinto) ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tiettyihin jäsenvaltioiden suunnittelemiin liikenteen alan lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin etukäteen sovellettavasta tarkastelu- ja kuulemismenettelystä (kodifioitu toisinto) [KOM(2006)0284 — C6-0185/2006 — 2006/0099(COD)] — Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0458/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 3)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0571)

6.4.   Rajavalvonnan poistaminen maantie- ja sisävesiliikenteessä (kodifioitu toisinto) ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi valvonnan poistamisesta jäsenvaltioiden rajoilla maantie- ja sisävesiliikenteessä (kodifioitu toisinto) [KOM(2006)0432 — C6-0261/2006 — 2006/0146(COD)] — Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0459/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 4)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0572)

6.5.   Salassapidettävien tilastotietojen luovuttaminen (kodifioitu toisinto) ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Euratom, EY) salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (kodifioitu toisinto) [KOM(2006)0477 — C6-0290/2006 — 2006/0159(COD)] — Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0457/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 5)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0573)

6.6.   Koillis-Atlantin kalastusta koskevat tilastotiedot (kodifioitu toisinto) ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (kodifioitu toisinto) [KOM(2006)0497 — C6-0301/2006 — 2006/0164(COD)] — Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0460/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 6)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0574)

6.7.   Tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontatoimiin sovellettavat yhteisön perusteet (kodifioitu toisinto) * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontatoimiin sovellettavista yhteisön perusteista (kodifioitu toisinto) [KOM(2006)0315 — C6-0236/2006 — 2006/0104(CNS)] — Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0461/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 7)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0575)

6.8.   EY:n ja Paraguayn sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Paraguayn tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta [KOM(2006)0266 — C6-0308/2006 — 2006/0094(CNS)] — Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Paolo Costa (A6-0406/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 8)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0576)

6.9.   Tutkimus- ja kehitystoiminta älykkäiden valmistusjärjestelmien alalla (EY:n ja Australian, Kanadan, Norjan, Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus) * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi valtuutuksesta tehdä sopimus, jolla uusitaan ja muutetaan tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehty Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus [KOM(2006)0343 — C6-0373/2006 — 2006/0111(CNS)] — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Giles Chichester (A6-0418/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 9)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0577)

6.10.   Sokerialan yhteinen markkinajärjestely (laajentumisesta johtuva sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä) * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003, sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 318/2006 ja yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 320/2006 muuttamisesta Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi [KOM(2006)0677 — C6-0424/2006 — 2006/0226(CNS)] — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Esittelijä: Joseph Daul (A6-0412/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 10)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0578)

6.11.   Huumetorjuntaa ja tiedotusta koskeva erityisohjelma (2007–2013) ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi huumetorjuntaa ja tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 sana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa [KOM(2006)0230 — C6-0095/2005 — 2005/0037B(COD)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Inger Segelström (A6-0454/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 11)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0579)

6.12.   Yksityisoikeus (2007–2013) ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yksityisoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa [KOM(2005)0122 — C6-0096/2005 — 2005/0040(COD)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Inger Segelström (A6-0452/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 12)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0580)

6.13.   Euroopan pakolaisrahaston perustaminen (2008–2013) ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa [KOM(2005)0123 — C6-0124/2005 — 2005/0046(COD)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Barbara Kudrycka (A6-0437/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 13)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0581)

6.14.   Yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavat kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevat rakennevaatimukset ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2978/94 kumoamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 417/2002 muuttamisesta [KOM(2006)0111 — C6-0104/2006 — 2006/0046(COD)] — Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Fernand Le Rachinel (A6-0417/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 14)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0582)

6.15.   Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustaminen (2007–2013) * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa [KOM(2005)0123 — C6-0238/2005 — 2005/0048(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Barbara Kudrycka (A6-0419/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 15)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0583)

6.16.   Terrorismin ehkäiseminen, torjuntavalmius ja seurausten hallinta (2007–2013) * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi terrorismin ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 — Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleisohjelma [KOM(2005)0124 — C6-0241/2005 — 2005/0034(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Romano Maria La Russa (A6-0390/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 16)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Romano Maria La Russa (esittelijä) käytti puheenvuoron, jossa hän vastusti 131 artiklan mukaisen äänestysmenettelyn soveltamista tällaisiin aiheisiin.

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0584)

6.17.   Valiokuntien jäsenten lukumäärä (äänestys)

Puheenjohtajakokouksen työjärjestyksen 174 artiklan mukaisesti jättämä päätösehdotus valiokuntien jäsenten lukumäärästä (B6-0664/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 17)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0585)

6.18.   Euroopan tasa-arvoinstituutti ***II (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta [10351/1/2006 — C6-0314/2006 — 2005/0017(COD)] — Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Yhteisesittelijät: Lissy Gröner ja Amalia Sartori (A6-0455/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 18)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi tarkistettuna (P6_TA(2006)0586)

6.19.   Ajokortit ***II (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi ajokorteista [09010/1/2006 — C6-0312/2006 — 2003/0252(COD)] — Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Mathieu Grosch (A6-0414/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 19)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi tarkistettuna (P6_TA(2006)0587)

6.20.   Työjärjestyksen 81 artiklan (Täytäntöönpanomääräykset) muuttaminen (äänestys)

Mietintö: Työjärjestyksen 81 artiklan (Täytäntöönpanomääräykset) muuttaminen [2006/2211(REG)] — Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijä: Richard Corbett (A6-0415/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 20)

TYÖJÄRJESTYKSEN TEKSTI

Hyväksytyt tarkistukset: katso ”Äänestysten tulokset” -liite

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0588)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

Richard Corbett (esittelijä)

Uudet määräykset tulevat voimaan 1.1.2007.

6.21.   Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttaminen (valiokunnat, kvestorit) (äänestys)

Mietintö: Euroopan parlamentin työjärjestyksen 15 artiklan ja 182 artiklan muuttaminen: kvestorien ja valiokuntien puheenjohtajistojen valinta [2006/2287(REG)] — Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijä: Jo Leinen (A6-0464/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 21)

TYÖJÄRJESTYKSEN TEKSTI

Hyväksytyt tarkistukset: katso ”Äänestysten tulokset” -liite

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0589)

Uudet määräykset tulevat voimaan 1.1.2007.

6.22.   Ulkorajarahaston perustaminen (2007–2013) ***I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa [KOM(2005)0123 — C6-0125/2005 — 2005/0047(COD)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Barbara Kudrycka (A6-0427/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 22)

KOMISSION EHDOTUS

Barbara Kudrycka (esittelijä) käytti puheenvuoron suositellakseen kompromissitarkistuksen hyväksymistä.

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0590)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0590)

6.23.   Euroopan palauttamisrahaston perustaminen (2008–2013) ***I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan palauttamisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa [KOM(2005)0123 — C6-0126/2005 — 2005/0049(COD)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Barbara Kudrycka (A6-0425/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 23)

KOMISSION EHDOTUS

Puheenvuorot: Barbara Kudrycka (esittelijä), Ulla-Maj Wideroos (neuvoston puheenjohtaja) ja Andris Piebalgs (komission jäsen) täsmentääkseen edustamansa toimielimen kantaa.

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0591)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0591)

6.24.   Lastenlääkkeet ***I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lastenlääkkeistä sekä asetuksen (ETY) N:o 1768/92, direktiivin 2001/20/EY, direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/2006 muuttamisesta [KOM(2006)0640 — C6-0356/2006 — 2006/0207(COD)] — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Françoise Grossetête (A6-0396/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 24)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0592)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0592)

6.25.   Eurooppalainen vähäisten vaatimusten menettely ***I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta vähäisten vaatimusten menettelystä [KOM(2005)0087 — C6-0082/2005 — 2005/0020(COD)] — Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Hans-Peter Mayer (A6-0387/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 25)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0593)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0593)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

Hans-Peter Mayer (esittelijä) täsmensi, että tekstin saksankielinen terminologia on oikea, ja esitti kompromissipakettiin 1 suullisen tarkistuksen, joka hyväksyttiin.

6.26.   Perusoikeudet ja kansalaisuus (2007–2013) * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa [KOM(2005)0122 — C6-0236/2005 — 2005/0038(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Inger Segelström (A6-0465/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 26)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0594)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0594)

6.27.   Rikosoikeus (2007–2013) * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa [KOM(2005)0122 — C6-0237/2005 — 2005/0039(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Inger Segelström (A6-0453/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 27)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0595)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0595)

6.28.   Rikosten ehkäiseminen ja torjunta (2007–2013) * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 — Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleisohjelma [KOM(2005)0124 — C6-0242/2005 — 2005/0035(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Romano Maria La Russa (A6-0389/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 28)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0596)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0596)

6.29.   Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen (asetuksen (EY) N:o 2424/2001 muuttaminen) * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 muuttamisesta [KOM(2006)0383 — C6-0296/2006 — 2006/0125(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Carlos Coelho (A6-0410/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 29)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0597)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0597)

6.30.   Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen (päätöksen 2001/886/YOS muuttaminen) * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä tehdyn neuvoston päätöksen 2001/886/YOS muuttamisesta [KOM(2006)0383 — C6-0297/2006 — 2006/0126(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Carlos Coelho (A6-0413/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 30)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0598)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0598)

6.31.   Välineen perustaminen ydinturvallisuuteen liittyvää apua varten * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää apua varten [09037/2006 — C6-0153/2006 — 2006/0802(CNS)] — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Esko Seppänen (A6-0397/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 31)

NEUVOSTON TEKSTI

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0599)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0599)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

Esko Seppänen (esittelijä) esitti tarkistukseen 25 suullisen tarkistuksen, joka hyväksyttiin.

6.32.   Jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämiseen oikeuttava viisumi * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta [KOM(2006)0084 — C6-0256/2006 — 2006/0022(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Ioannis Varvitsiotis (A6-0431/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 32)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0600)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0600)

6.33.   Saharov-palkinto (äänestys)

Päätöslauselmaesitykset B6-0665/2006 ja B6-0666/2006

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 33)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS RC-B6-0665/2006

(korvaa päätöslauselmaesitykset B6-0665/2006 ja B6-0666/2006):

seuraavien jäsenten käsiteltäväksi jättämä:

 

Edward McMillan-Scott, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Gerardo Galeote ja Bogusław Sonik PPE-DE-ryhmän puolesta;

 

Pasqualina Napoletano ja Véronique De Keyser PSE-ryhmän puolesta;

 

Annemie Neyts-Uyttebroeck, Marco Cappato ja Marco Pannella ALDE-ryhmän puolesta;

 

Hélène Flautre, Raül Romeva i Rueda, Monica Frassoni ja Daniel Cohn-Bendit Verts/ALE-ryhmän puolesta;

 

Vittorio Agnoletto, Gabriele Zimmer, Jens Holm, Erik Meijer ja Luisa Morgantini GUE/NGL-ryhmän puolesta;

 

Inese Vaidere, Michał Tomasz Kamiński, Adam Bielan, Gintaras Didžiokas ja Ryszard Czarnecki UEN-ryhmän puolesta.

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0601)

*

* *

Edward McMillan-Scott käytti puheenvuoron, jossa hän ilmoitti, että kiinalainen ihmisoikeusaktivisti Gao Zhisheng on vastikään tuomittu oikeudessa vankeusrangaistukseen.

6.34.   Tietosuoja rikosasioita koskevassa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä (äänestys)

Mietintö: Tietosuoja rikosasioita koskevassa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä käsittelevää puitepäätöstä koskevien neuvottelujen edistymisestä [2006/2286(INI)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Martine Roure (A6-0456/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 34)

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0602)

6.35.   Vihreä kirja: Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi (äänestys)

Mietintö: Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi — Vihreä kirja [2006/2113(INI)] — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Eluned Morgan (A6-0426/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 35)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0603)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

Claude Turmes esitti tarkistukseen 10 suullisen tarkistuksen.

Yli 37 jäsentä vastusti suullista tarkistusta, joten sitä ei hyväksytty.

6.36.   Biomassaan ja biopolttoaineisiin sovellettava strategia (äänestys)

Mietintö: Biomassaan ja biopolttoaineisiin sovellettava strategia [2006/2082(INI)] — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Werner Langen (A6-0347/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 36)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0604)

Äänestyksiä koskevat puheenvuorot:

Mechtild Rothe esitti PSE-ryhmän puolesta 76 kohtaan suullisen tarkistuksen, joka hyväksyttiin.

7.   Äänestysselitykset

Kirjalliset äänestysselitykset:

Työjärjestyksen 163 artiklan 3 kohdan mukaiset kirjalliset äänestysselitykset julkaistaan tämän istunnon sanatarkoissa istuntoselostuksissa.

Suulliset äänestysselitykset:

Mietintö: James Elles ja Louis Grech — A6-0451/2006:

Laima Liucija Andrikienė

Mietintö: Lissy Gröner ja Amalia Sartori — A6-0455/2006:

Zita Pleštinská

Mietintö: Jo Leinen — A6-0464/2006:

Richard Corbett

Mietintö: Esko Seppänen — A6-0397/2006:

Árpád Duka-Zólyomi

Mietintö: Martine Roure — A6-0456/2006:

Sarah Ludford ALDE-ryhmän puolesta

8.   Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset ovat nähtävissä verkkosivulla ”Séance en direct” kohdassa ”Résultats des votes (appels nominaux)/Results of votes (roll-call votes)” sekä liitteen ”Nimenhuutoäänestysten tulokset” painetussa versiossa.

Europarlin sähköistä versiota päivitetään säännöllisesti enintään kahden viikon ajan äänestyspäivästä.

Tämän määräajan jälkeen äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevien ilmoitusten luettelo on lopullinen, ja se toimitetaan käännettäväksi ja julkaistavaksi virallisessa lehdessä.

(Istunto keskeytettiin klo 13.00 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti Janusz ONYSZKIEWICZ

varapuhemies

9.   Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen

Edellisen istunnon pöytäkirja hyväksyttiin.

10.   Arvopapereita koskeva Haagin yleissopimus (keskustelu)

Pervenche Berès, Wolf Klinz, Enrique Barón Crespo, Monica Frassoni, Magda Kósáné Kovács, Louis Grech, Adeline Hazan, Alain Lipietz, Antolín Sánchez Presedo, Benoît Hamon, Rosa Miguélez Ramos, Bernard Poignant, Donata Gottardi, Catherine Trautmann, Gianni Pittella, Manfred Weber, Inés Ayala Sender, Jean Louis Cottigny, Jean-Luc Bennahmias, Marc Tarabella, Jean-Paul Gauzès, Kader Arif, Marie-Arlette Carlotti, Martine Roure, Nicola Zingaretti, Yannick Vaugrenard, Harlem Désir, Gilles Savary, Guy Bono, Janelly Fourtou, Rosa Díez González, Michel Rocard, Marie-Line Reynaud, Bernadette Vergnaud, Béatrice Patrie, Catherine Guy-Quint, Pierre Moscovici, Jean-Claude Fruteau ja Csaba Sándor Tabajdi: Suullinen kysymys (O-0120/2006) komissiolle: Arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen allekirjoittamisen vaikutukset (B6-0447/2006)

Pervenche Berès esitteli suullisen kysymyksen.

Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja) vastasi suulliseen kysymykseen.

Puheenvuorot: Jean-Paul Gauzès PPE-DE-ryhmän puolesta, Antolín Sánchez Presedo PSE-ryhmän puolesta, John Purvis, Marc Tarabella, Jacques Barrot ja Pervenche Berès

Työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetty päätöslauselmaesitys:

Pervenche Berès, Wolf Klinz, Monica Frassoni, Magda Kósáné Kovács, Adeline Hazan, Alain Lipietz, Antolín Sánchez Presedo, Benoît Hamon, Rosa Miguélez Ramos, Bernard Poignant, Catherine Trautmann, Henri Weber, Inés Ayala Sender, Jean Louis Cottigny, Jean-Luc Bennahmias, Marc Tarabella, Jean-Paul Gauzès, Kader Arif, Marie-Arlette Carlotti, Martine Roure, Yannick Vaugrenard, Harlem Désir, Gilles Savary, Guy Bono, Janelly Fourtou, Marie-Line Reynaud, Bernadette Vergnaud, Catherine Guy-Quint, Pierre Moscovici, Jean-Claude Fruteau, Csaba Sándor Tabajdi, Françoise Castex, Anne Ferreira, Robert Navarro, Brigitte Douay, Bernadette Bourzai, Alain Hutchinson, Sérgio Sousa Pinto, Alejandro Cercas, Maria Badia i Cutchet, Ignasi Guardans Cambó ja Michel Rocard arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen allekirjoittamisen vaikutuksista (B6-0632/2006)

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 14.4.

11.   Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)

(Päätöslauselmaesitysten aiheiden ja laatijoiden osalta katso istunnon pöytäkirja 12.12.2006, kohta 2)

11.1.   Fidžisaarten tilanne

Päätöslauselmaesitykset B6-0646/2006, B6-0649/2006, B6-0652/2006, B6-0660/2006, B6-0662/2006 ja B6-0663/2006

Justas Vincas Paleckis, Nirj Deva, Tobias Pflüger, Raül Romeva i Rueda, Adam Bielan ja István Szent-Iványi esittelivät päätöslauselmaesitykset.

Puheenvuorot: Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta, Józef Pinior PSE-ryhmän puolesta, Marcin Libicki UEN-ryhmän puolesta, Michael Gahler ja Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja).

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 12.1.

11.2.   Liberiassa ja Haitilla toimivien YK:n joukkojen sekaantuminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön

Päätöslauselmaesitykset B6-0648/2006, B6-0653/2006, B6-0654/2006, B6-0656/2006 ja B6-0659/2006

José Javier Pomés Ruiz, Ilda Figueiredo, Marek Aleksander Czarnecki, Miguel Angel Martínez Martínez ja Raül Romeva i Rueda esittelivät päätöslauselmaesitykset.

Puhetta johti Gérard ONESTA

varapuhemies

Puheenvuorot: Michael Gahler PPE-DE-ryhmän puolesta, Karin Scheele PSE-ryhmän puolesta, Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta, Urszula Krupa IND/DEM-ryhmän puolesta, Józef Pinior, Kathy Sinnott ja Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja).

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 12.2.

11.3.   Burman tilanne

Päätöslauselmaesitykset B6-0647/2006, B6-0651/2006, B6-0655/2006, B6-0657/2006, B6-0658/2006 ja B6-0661/2006

Thomas Mann, Erik Meijer, Marc Tarabella, Marios Matsakis ja Alyn Smith esittelivät päätöslauselmaesitykset.

Puheenvuorot: Bernd Posselt, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg ja Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja).

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 12.3.

12.   Äänestykset

Äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat (tarkistukset, erilliset äänestykset, kohta kohdalta -äänestykset, …) esitetään pöytäkirjaan sisältyvässä liitteessä ”Äänestysten tulokset”.

12.1.   Fidžisaarten tilanne (äänestys)

Päätöslauselmaesitykset B6-0646/2006, B6-0649/2006, B6-0652/2006, B6-0660/2006, B6-0662/2006 ja B6-0663/2006

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 37)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS RC-B6-0646/2006

(korvaa päätöslauselmaesitykset B6-0646/2006, B6-0649/2006, B6-0660/2006, B6-0662/2006 ja B6-0663/2006):

seuraavien jäsenten käsiteltäväksi jättämä:

 

Nirj Deva, Geoffrey Van Orden, Bernd Posselt, Charles Tannock PPE-DE-ryhmän puolesta,

 

Pasqualina Napoletano, Miguel Angel Martínez Martínez, Marie-Arlette Carlotti, Panagiotis Beglitis PSE-ryhmän puolesta,

 

István Szent-Iványi, Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta,

 

Margrete Auken, Marie-Hélène Aubert Verts/ALE-ryhmän puolesta,

 

Adam Bielan, Mieczysław Edmund Janowski, Michał Tomasz Kamiński, Marcin Libicki, Roberts Zīle, Hanna Foltyn-Kubicka UEN-ryhmän puolesta

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0605)

(Päätöslauselmaesitys B6-0652/2006 raukesi.)

12.2.   Liberiassa ja Haitilla toimivien YK:n joukkojen sekaantuminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön (äänestys)

Päätöslauselmaesitykset B6-0648/2006, B6-0653/2006, B6-0654/2006, B6-0656/2006 ja B6-0659/2006

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 38)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS RC-B6-0648/2006

(korvaa päätöslauselmaesitykset B6-0648/2006, B6-0653/2006, B6-0654/2006, B6-0656/2006 ja B6-0659/2006):

seuraavien jäsenten käsiteltäväksi jättämä:

 

Michael Gahler, Maria Martens, José Javier Pomés Ruiz, Bernd Posselt ja Charles Tannock PPE-DE-ryhmän puolesta,

 

Pasqualina Napoletano, Elena Valenciano Martínez-Orozco, Miguel Angel Martínez Martínez, Marie-Arlette Carlotti, María Sornosa Martínez ja Pierre Schapira PSE-ryhmän puolesta,

 

Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta,

 

Raül Romeva i Rueda, Marie-Hélène Aubert, Margrete Auken ja Hiltrud Breyer Verts/ALE-ryhmän puolesta,

 

Luisa Morgantini ja Ilda Figueiredo GUE/NGL-ryhmän puolesta,

 

Cristiana Muscardini, Roberta Angelilli, Michał Tomasz Kamiński, Adam Bielan, Hanna Foltyn-Kubicka, Marcin Libicki ja Mieczysław Edmund Janowski UEN-ryhmän puolesta

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0606)

12.3.   Burman tilanne (äänestys)

Päätöslauselmaesitykset B6-0647/2006, B6-0651/2006, B6-0655/2006, B6-0657/2006, B6-0658/2006 ja B6-0661/2006

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 39)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS RC-B6-0647/2006

(korvaa päätöslauselmaesitykset B6-0647/2006, B6-0651/2006, B6-0655/2006, B6-0657/2006, B6-0658/2006 ja B6-0661/2006):

seuraavien jäsenten käsiteltäväksi jättämä:

 

Geoffrey Van Orden, Thomas Mann, Bernd Posselt, Charles Tannock ja Simon Coveney PPE-DE-ryhmän puolesta,

 

Pasqualina Napoletano, Glenys Kinnock ja Marc Tarabella PSE-ryhmän puolesta,

 

Frédérique Ries ja Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta,

 

Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta,

 

Vittorio Agnoletto ja Luisa Morgantini GUE/NGL-ryhmän puolesta,

 

Gintaras Didžiokas UEN-ryhmän puolesta

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0607)

12.4.   Arvopapereita koskeva Haagin yleissopimus (äänestys)

Päätöslauselmaesitys B6-0632/2006

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 40)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0608)

13.   Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano

Parlamentti vahvisti sitoutumattomien jäsenten sihteeristön ja PSE-ryhmän pyynnöstä seuraavat nimitykset:

Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevä väliaikainen valiokunta: Philip Claeysin tilalle Jean-Claude Martinez

Suhteista Kiinan kansantasavaltaan vastaava valtuuskunta: Guido Sacconin tilalle Philippe Busquin

Valtuuskunta EU:n ja Venäjän välisessä parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa: Philippe Busquinin tilalle Guido Sacconi

14.   Valtakirjojen tarkastus

Parlamentti päätti JURI-valiokunnan ehdotuksesta julistaa päteväksi Christel Schaldemosen valtakirjan 15.10.2006 alkaen.

15.   Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset

Valiokuntien tehostettu yhteistyö

ENVI-valiokunta

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen (KOM(2006)0388 — C6-0245/2006 — 2006/0136(COD))

(lausuntoa varten: ITRE, IMCO)

Valiokuntien tehostettu yhteistyö ENVI, AGRI

(puheenjohtajakokouksen päätös 7.12.2006)

Lupa laatia valiokunta-aloitteisia mietintöjä (työjärjestyksen 45 artikla)

DEVE-valiokunta

Afrikan sarvi: EU:n aluepoliittinen kumppanuus rauhan, turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi (2006/2291(INI))

(lausuntoa varten: AFET, INTA)

(puheenjohtajakokouksen päätös 7.12.2006)

ENVI-valiokunta

Maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia (2006/2293(INI))

(lausuntoa varten: AGRI, ITRE, JURI)

(puheenjohtajakokouksen päätös 7.12.2006)

INTA-valiokunta

Globaali Eurooppa — kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat (2006/2292(INI))

(lausuntoa varten: ITRE, ECON)

(puheenjohtajakokouksen päätös 7.12.2006)

TRAN-valiokunta

Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys (2006/2299(INI))

(lausuntoa varten: PECH, ENVI, ITRE, REGI)

(puheenjohtajakokouksen päätös 7.12.2006)

Päätös laatia valiokunta-aloitteisia mietintöjä (työjärjestyksen 82 artiklan 4 kohta)

AFET-valiokunta

Mietintö entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa (EJTM) koskevasta vuoden 2006 edistymiskertomuksesta (2006/2289(INI))

Mietintö Kroatiaa koskevasta vuoden 2006 edistymiskertomuksesta (2006/2288(INI))

Päätös laatia valiokunta-aloitteisia mietintöjä (114 artiklan 3 kohta)

LIBE-valiokunta

Tietosuoja rikosasioita koskevassa poliisiyhteistyössä (2006/2286(INI))

16.   Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla)

Luetteloon kirjattujen kirjallisten kannanottojen saamien allekirjoitusten lukumäärä (työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta):

Asiakirjan numero

Laatija

Allekirjoituksia

64/2006

Robert Evans, Paulo Casaca, David Martin, Sajjad Karim ja Carl Schlyter

57

65/2006

Renato Brunetta

40

66/2006

Oldřich Vlasák

29

67/2006

Mary Honeyball, John Bowis ja Caroline Lucas

50

68/2006

Manolis Mavrommatis, Vasco Graça Moura ja José Albino Silva Peneda

97

69/2006

Aldo Patriciello

11

70/2006

Alessandra Mussolini ja Carlo Casini

23

71/2006

Luca Romagnoli

29

72/2006

Milan Gaľa, Barbara Kudrycka, Zita Pleštinská ja Peter Šťastný

69

73/2006

Mario Borghezio

10

74/2006

Manuel dos Santos, Fausto Correia, Jamila Madeira ja Emanuel Fernandes

20

75/2006

Sepp Kusstatscher, Eva Lichtenberger, Alexander Alvaro, Lissy Gröner ja Thomas Mann

36

76/2006

Andreas Mölzer

19

77/2006

Andreas Mölzer

9

78/2006

Bogusław Rogalski, Bogdan Pęk ja Ryszard Czarnecki

16

79/2006

Milan Horáček, Simon Coveney ja Christa Prets

92

80/2006

Michael Cashman, Andrew Duff ja Richard Howitt

25

81/2006

Alessandra Mussolini

5

82/2006

Stanisław Jałowiecki

43

83/2006

Philip Claeys, Frank Vanhecke ja Koenraad Dillen

9

84/2006

Catherine Stihler

30

85/2006

Jacky Henin, Marco Rizzo ja Helmuth Markov

7

86/2006

Adriana Poli Bortone

9

87/2006

Jolanta Dičkutė, John Bowis, Stephen Hughes, Frédérique Ries ja Thomas Ulmer

51

88/2006

Daniel Strož

9

89/2006

Ignasi Guardans Cambó, Panayiotis Demetriou, Ana Maria Gomes, Gérard Onesta ja Sylvia-Yvonne Kaufmann

35

90/2006

Caroline Lucas, Jillian Evans, Luigi Cocilovo ja Jean Lambert

21

91/2006

Daniel Strož

8

17.   Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen

Työjärjestyksen 172 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän istunnon pöytäkirja annetaan parlamentin hyväksyttäväksi seuraavan istunnon alussa.

Hyväksytyt tekstit toimitetaan parlamentin hyväksynnällä asianomaisille tahoille.

18.   Seuraavien istuntojen aikataulu

Seuraava istunto pidetään 18.12.2006.

19.   Istuntokauden keskeyttäminen

Euroopan parlamentin istuntokausi julistettiin keskeytetyksi.

Istunto päättyi klo 16.35.

Julian Priestley

pääsihteeri

Josep Borrell Fontelles

puhemies


LÄSNÄOLOLISTA

Allekirjoittaneet:

Agnoletto, Aita, Albertini, Allister, Andrejevs, Andria, Andrikienė, Angelilli, Antoniozzi, Arif, Arnaoutakis, Ashworth, Atkins, Attwooll, Aubert, Audy, Auken, Ayala Sender, Aylward, Ayuso, Bachelot-Narquin, Baco, Badia i Cutchet, Barsi-Pataky, Batten, Battilocchio, Batzeli, Bauer, Beaupuy, Beazley, Becsey, Beer, Belder, Belet, Belohorská, Bennahmias, Berend, Berès, van den Berg, Berger, Berlato, Berlinguer, Berman, Bielan, Blokland, Bobošíková, Böge, Bösch, Bonde, Bonsignore, Borghezio, Borrell Fontelles, Bourzai, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Breyer, Březina, Brie, Brok, Budreikaitė, van Buitenen, Buitenweg, Bullmann, Bushill-Matthews, Busquin, Busuttil, Buzek, Calabuig Rull, Callanan, Camre, Capoulas Santos, Carlotti, Carlshamre, Carnero González, Casa, Casaca, Cashman, Casini, Caspary, Castex, Castiglione, del Castillo Vera, Catania, Cavada, Cederschiöld, Cercas, Chatzimarkakis, Chichester, Chiesa, Chmielewski, Christensen, Chruszcz, Claeys, Clark, Cocilovo, Coelho, Cohn-Bendit, Corbey, Cornillet, Correia, Costa, Cottigny, Coûteaux, Cramer, Crowley, Marek Aleksander Czarnecki, Ryszard Czarnecki, Daul, Davies, De Blasio, de Brún, Degutis, Dehaene, De Keyser, Demetriou, De Michelis, Deprez, De Rossa, De Sarnez, Descamps, Désir, Deß, Deva, De Veyrac, De Vits, Díaz de Mera García Consuegra, Dičkutė, Didžiokas, Díez González, Dillen, Dobolyi, Dombrovskis, Doorn, Douay, Dover, Doyle, Drčar Murko, Duchoň, Dührkop Dührkop, Duff, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Ek, Elles, Estrela, Ettl, Jill Evans, Jonathan Evans, Fajmon, Farage, Fatuzzo, Fava, Fazakas, Ferber, Fernandes, Fernández Martín, Anne Ferreira, Elisa Ferreira, Figueiredo, Fjellner, Flasarová, Flautre, Florenz, Foltyn-Kubicka, Fontaine, Fourtou, Fraga Estévez, Frassoni, Freitas, Fruteau, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, García Pérez, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gebhardt, Gentvilas, Geremek, Geringer de Oedenberg, Gewalt, Gibault, Giertych, Gill, Glante, Glattfelder, Goebbels, Goepel, Gollnisch, Gomes, Gomolka, Goudin, Grabowska, Grabowski, Graça Moura, Graefe zu Baringdorf, Gräßle, de Grandes Pascual, Grech, Griesbeck, de Groen-Kouwenhoven, Groote, Grosch, Grossetête, Gruber, Guardans Cambó, Guellec, Guerreiro, Gurmai, Gutiérrez-Cortines, Guy-Quint, Gyürk, Hänsch, Hall, Hammerstein, Hamon, Handzlik, Hannan, Harbour, Harkin, Harms, Hassi, Hatzidakis, Haug, Hazan, Heaton-Harris, Hedh, Hedkvist Petersen, Helmer, Henin, Hennicot-Schoepges, Hennis-Plasschaert, Herczog, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Holm, Honeyball, Hoppenstedt, Horáček, Hudacký, Hudghton, Hughes, Hutchinson, Hybášková, Ibrisagic, in 't Veld, Isler Béguin, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jäätteenmäki, Jałowiecki, Janowski, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jensen, Jöns, Jørgensen, Jordan Cizelj, Juknevičienė, Kaczmarek, Kallenbach, Kamall, Kamiński, Karas, Kasoulides, Kaufmann, Kauppi, Tunne Kelam, Kindermann, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kósáné Kovács, Koterec, Krahmer, Kratsa-Tsagaropoulou, Kreissl-Dörfler, Kristovskis, Krupa, Kuc, Kudrycka, Kuhne, Kułakowski, Kušķis, Kusstatscher, Kuźmiuk, Lagendijk, Lambert, Lambrinidis, Lambsdorff, Landsbergis, Lang, Langen, Langendries, Laperrouze, La Russa, Lauk, Lax, Lechner, Le Foll, Lehne, Leichtfried, Marine Le Pen, Le Rachinel, Lévai, Lewandowski, Liberadzki, Libicki, Lichtenberger, Lienemann, Liese, Liotard, Lipietz, Lombardo, Louis, Lucas, Ludford, Lulling, Lundgren, Lynne, Maat, Maaten, McAvan, McCarthy, McDonald, McMillan-Scott, Madeira, Maldeikis, Manders, Maňka, Erika Mann, Thomas Mann, Mantovani, David Martin, Hans-Peter Martin, Martinez, Martínez Martínez, Masiel, Maštálka, Mastenbroek, Mathieu, Mato Adrover, Matsakis, Matsouka, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Medina Ortega, Meijer, Méndez de Vigo, Menéndez del Valle, Meyer Pleite, Miguélez Ramos, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Mohácsi, Moreno Sánchez, Morgan, Morillon, Moscovici, Mote, Mulder, Musacchio, Muscardini, Muscat, Musotto, Mussolini, Myller, Napoletano, Nassauer, Nattrass, Navarro, Newton Dunn, van Nistelrooij, Novak, Obiols i Germà, Achille Occhetto, Özdemir, Olajos, Olbrycht, Ó Neachtain, Onesta, Onyszkiewicz, Oomen-Ruijten, Őry, Oviir, Paasilinna, Pack, Pafilis, Pahor, Paleckis, Panayotopoulos-Cassiotou, Panzeri, Papadimoulis, Papastamkos, Parish, Patrie, Peillon, Pęk, Pflüger, Piecyk, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pinior, Piotrowski, Pirker, Piskorski, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poignant, Polfer, Pomés Ruiz, Portas, Posdorf, Posselt, Prets, Prodi, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Ransdorf, Rapkay, Remek, Resetarits, Reul, Reynaud, Riera Madurell, Ries, Riis-Jørgensen, Rocard, Rogalski, Roithová, Romagnoli, Romeva i Rueda, Rosati, Roszkowski, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Rudi Ubeda, Rübig, Rühle, Rutowicz, Ryan, Sacconi, Saïfi, Sakalas, Saks, Salinas García, Samaras, Sánchez Presedo, dos Santos, Sartori, Savary, Savi, Sbarbati, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schenardi, Schierhuber, Schlyter, Olle Schmidt, Schnellhardt, Schöpflin, Schroedter, Schuth, Schwab, Seeber, Seeberg, Segelström, Seppänen, Siekierski, Silva Peneda, Simpson, Sinnott, Siwiec, Skinner, Škottová, Smith, Sommer, Sonik, Sornosa Martínez, Spautz, Staes, Staniszewska, Starkevičiūtė, Šťastný, Stauner, Sterckx, Stevenson, Stihler, Stockmann, Strejček, Strož, Stubb, Sturdy, Sudre, Susta, Svensson, Swoboda, Szájer, Szejna, Szent-Iványi, Szymański, Tajani, Takkula, Tannock, Tarabella, Tarand, Thomsen, Thyssen, Titley, Toia, Tomczak, Toubon, Toussas, Trakatellis, Trautmann, Triantaphyllides, Trüpel, Turmes, Tzampazi, Ulmer, Väyrynen, Vakalis, Van Hecke, Van Lancker, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vaugrenard, Veraldi, Vergnaud, Vidal-Quadras, de Villiers, Vincenzi, Virrankoski, Vlasák, Vlasto, Voggenhuber, Wagenknecht, Wallis, Walter, Henri Weber, Manfred Weber, Weiler, Weisgerber, Westlund, Whittaker, Wieland, Wiersma, Wijkman, Willmott, Wise, von Wogau, Bernard Piotr Wojciechowski, Janusz Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wurtz, Yañez-Barnuevo García, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zapałowski, Zappalà, Zatloukal, Ždanoka, Železný, Zimmer, Zingaretti, Zvěřina, Zwiefka

Tarkkailijat:

Athanasiu, Bărbuleţiu, Becşenescu, Buruiană-Aprodu, Ciornei, Cioroianu, Coşea, Corina Creţu, Gabriela Creţu, Duca, Ganţ, Hogea, Ivanova, Kirilov, Kónya-Hamar, Mihăescu, Mihalache, Morţun, Parvanova, Paşcu, Podgorean, Popa, Popeangă, Sârbu, Severin, Silaghi, Stoyanov, Ţicău, Vigenin


LIITE I

ÄÄNESTYSTEN TULOKSET

Käytettyjen merkkien ja lyhenteiden selitykset

+

hyväksytty

-

hylätty

rauennut

per.

peruutettu

NHÄ (…, …, …)

nimenhuutoäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)

KÄ (…, …, …)

koneäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)

osat

kohta kohdalta -äänestys

erillinen äänestys

tark.

tarkistus

KT

kompromissitarkistus

vo

vastaava osa

P

tekstiä poistava tarkistus

=

identtiset tarkistukset

§

kohta

art.

artikla

kappale

johdanto-osan kappale

PR

päätöslauselmaesitys

PRC

yhteinen päätöslauselmaesitys

SEC

salainen äänestys

1.   Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi — Varainhoitovuosi 2007, neuvoston muuttama

tark. N:o

Budjettikohta

Ryhmä, NHÄ, KÄ, eä, osat

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

KOMISSIO

277

01 04 04

ryhmä 1

+

 

3

02 01 04 01

ryhmä 1

4

02 01 04 05

ryhmä 1

278

02 02 01

ryhmä 1

6

02 02 03 04

ryhmä 1

7

02 02 05

ryhmä 1

8

02 02 09

ryhmä 1

9

02 02 10

ryhmä 1

10

02 03 02 01

ryhmä 1

279

02 04 01

ryhmä 1

15

04 02 03

ryhmä 1

16

04 02 04

ryhmä 1

17

04 02 05

ryhmä 1

18

04 02 06

ryhmä 1

19

04 02 07

ryhmä 1

20

04 02 08

ryhmä 1

21

04 02 09

ryhmä 1

22

04 02 10

ryhmä 1

23

04 02 11

ryhmä 1

281

04 02 17

ryhmä 1

282

04 03 03 02

ryhmä 1

283

04 03 04

ryhmä 1

28

04 03 05

ryhmä 1

29

04 03 06

ryhmä 1

30

04 04

ryhmä 1

36

04 04 01 06

ryhmä 1

284

04 04 02 01

ryhmä 1

38

04 04 03 01

ryhmä 1

39

04 04 04 02

ryhmä 1

43

06 02 01 01

ryhmä 1

44

06 02 02 01

ryhmä 1

45

06 02 03

ryhmä 1

46

06 02 04 01

ryhmä 1

47

06 02 04 02

ryhmä 1

285

06 02 06

ryhmä 1

49

06 02 07

ryhmä 1

50

06 02 08 01

ryhmä 1

51

06 02 09 01

ryhmä 1

52

06 02 10

ryhmä 1

53

06 03 01

ryhmä 1

56

06 04 01

ryhmä 1

60

06 07 02

ryhmä 1

72

08

ryhmä 1

73

08 01 04 30

ryhmä 1

288

08 02 01

ryhmä 1

289

08 03 01

ryhmä 1

 

290

08 04 01

ryhmä 1

291

08 05 01

ryhmä 1

292

08 13 01

ryhmä 1

84

09 01 04 01

ryhmä 1

293

09 01 04 02

ryhmä 1

294

09 01 04 03

ryhmä 1

87

09 02 03 01

ryhmä 1

88

09 03 03

ryhmä 1

89

09 03 04 01

ryhmä 1

90

09 03 04 02

ryhmä 1

295

09 04 01

ryhmä 1

92

09 04 03 02

ryhmä 1

119

12 01 04 01

ryhmä 1

121

13 03

ryhmä 1

122

13 03 03

ryhmä 1

123

13 03 04

ryhmä 1

124

13 03 05

ryhmä 1

125

13 03 06

ryhmä 1

126

13 03 07

ryhmä 1

127

13 03 08

ryhmä 1

128

13 03 09

ryhmä 1

296

13 03 16

ryhmä 1

132

14 04 02

ryhmä 1

297

14 05 03

ryhmä 1

 

135

15 02 02 05

ryhmä 1

137

15 02 09

ryhmä 1

298

15 02 22

ryhmä 1

139

15 02 25 01

ryhmä 1

141

15 02 28

ryhmä 1

142

15 02 29

ryhmä 1

253

29 01 04 01

ryhmä 1

41

05 04 03 02

ryhmä 1

64

07 03 02

ryhmä 1

65

07 03 03

ryhmä 1

66

07 03 04

ryhmä 1

67

07 03 06

ryhmä 1

287

07 03 07

ryhmä 1

69

07 03 08

ryhmä 1

70

07 03 09 01

ryhmä 1

71

07 03 11

ryhmä 1

113

11 01 04 01

ryhmä 1

114

11 01 04 02

ryhmä 1

115

11 01 04 06

ryhmä 1

116

11 07 01

ryhmä 1

117

11 08 01

ryhmä 1

118

11 08 05 01

ryhmä 1

62

07 01 04 02

ryhmä 1

134

15 01 04 20

ryhmä 1

143

15 04 09

ryhmä 1

299

15 04 44

ryhmä 1

300

15 05 55

ryhmä 1

148

15 06 07

ryhmä 1

301

15 06 66

ryhmä 1

302

16 03 02

ryhmä 1

152

16 03 04

ryhmä 1

153

16 03 05

ryhmä 1

154

16 03 06

ryhmä 1

303

16 04 03

ryhmä 1

304

16 05 01

ryhmä 1

157

17 03 01 01

ryhmä 1

158

17 03 03 01

ryhmä 1

159

17 03 06

ryhmä 1

163

17 04 08 01

ryhmä 1

164

18 01 04 17

ryhmä 1

165

18 02 03 01

ryhmä 1

166

18 02 04

ryhmä 1

167

18 02 05

ryhmä 1

305

18 02 06

ryhmä 1

307

18 03 09

ryhmä 1

172

18 03 10

ryhmä 1

173

18 03 12

ryhmä 1

174

18 04 01

ryhmä 1

175

18 04 05 01

ryhmä 1

308

18 04 05 03

ryhmä 1

177

18 04 06

ryhmä 1

178

18 04 07

ryhmä 1

179

18 05 05 01

ryhmä 1

180

18 06 04 01

ryhmä 1

181

18 07 01 01

ryhmä 1

309

18 07 03

ryhmä 1

235

22 01 04 06

ryhmä 1

240

22 03 01

ryhmä 1

1

01 03 02

ryhmä 1

280

04 01 04 13

ryhmä 1

63

07 02 01

ryhmä 1

120

13 01 04 02

ryhmä 1

136

15 02 03

ryhmä 1

140

15 02 27 01

ryhmä 1

186

19 01 04 05

ryhmä 1

187

19 02 01 03

ryhmä 1

190

19 04 04

ryhmä 1

313

19 04 06

ryhmä 1

314

19 05 01

ryhmä 1

192

19 05 03

ryhmä 1

193

19 08

ryhmä 1

194

19 08 02 01

ryhmä 1

195

19 09

ryhmä 1

197

19 10

ryhmä 1

 

 

200

19 10 01 03

ryhmä 1

201

19 10 01 04

ryhmä 1

321

19 10 02

ryhmä 1

222

21 01 04 02

ryhmä 1

224

21 04 04

ryhmä 1

225

21 04 05

ryhmä 1

226

21 04 06

ryhmä 1

326

21 05 01

ryhmä 1

228

21 06

ryhmä 1

229

21 06 02

ryhmä 1

230

21 06 03

ryhmä 1

327

21 06 04

ryhmä 1

233

22 01 04 02

ryhmä 1

234

22 01 04 04

ryhmä 1

236

22 02 01

ryhmä 1

328

22 02 02

ryhmä 1

237

ryhmä 1

239

22 02 05 02

ryhmä 1

242

23 01 04 01

ryhmä 1

244

23 02 02

ryhmä 1

331

XX 01 01 01

ryhmä 1

260

XX 01 02 01 02

ryhmä 1

261

XX 01 02 02 02

ryhmä 1

262

XX 01 02 11

ryhmä 1

263

XX 01 02 11 05

ryhmä 1

264

XX 01 03 01 03

ryhmä 1

13

04 01 02 11

ryhmä 1

61

07 01 02 11

ryhmä 1

245

24 01 06

ryhmä 1

246

26 01 08

ryhmä 1

247

26 01 20

ryhmä 1

248

26 01 21

ryhmä 1

249

26 01 22 01

ryhmä 1

250

26 01 23 01

ryhmä 1

330

28 01 01

ryhmä 1

255

A4 02 01

ryhmä 1

251

26 01 50 23

ryhmä 1

256

PARTC-3-3

ryhmä 1

257

PARTC-3-6

ryhmä 1

258

PARTC-3-7

ryhmä 1

286

06 03 03

osat

1

+

 

2

+

 

57

06 04 03 03

osat

1

+

 

2

+

 

42

05 04 05 01

osat

1

+

 

2

+

 

170

18 03 04

osat

1

+

 

2

+

 

306

18 03 03

osat

1

+

 

2/NHÄ

 

257, 288, 13

311

19 01 04 03

ryhmä 2

+

 

315

19 08 01 01

ryhmä 2

316

19 08 01 02

ryhmä 2

317

19 08 01 03

ryhmä 2

318

19 09 01

ryhmä 2

319

19 10 01

ryhmä 2

320

19 10 01 02

ryhmä 2

323

20 02 01

ryhmä 2

325

21 03 01

ryhmä 2

329

22 02 03

ryhmä 2

269

19 01 04 03

ryhmä 3

 

270

19 08 01 01

ryhmä 3

267

19 08 01 02

ryhmä 3

271

19 08 01 03

ryhmä 3

272

19 09 01

ryhmä 3

274

19 10 01

ryhmä 3

275

19 10 01 02

ryhmä 3

273

20 02 01

ryhmä 3

276

21 03 01

ryhmä 3

238

22 02 03

 

 

 

312

19 03

osat

1

+

 

2

 

 

310

19 01 02 02

osat

1

+

 

2

+

 

322

20 01 02 11

osat

1

+

 

2/NHÄ

 

324, 226, 7


tark. N:o

Budjettikohta

Ryhmä, NHÄ, KÄ, eä, osat

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

TUOMIOISTUIN

97

1 2

ryhmä 4

+

 

100

ryhmä 4

102

1 2 0 4

ryhmä 4

104

1 2 9

ryhmä 4

110

1 4 0 6

ryhmä 4

203

2 0 2 2

ryhmä 4

205

2 0 2 6

ryhmä 4

207

2 0 2 9

ryhmä 4

208

2 1 0 0

ryhmä 4

210

ryhmä 4

211

2 1 0 2

ryhmä 4

212

2 1 0 3

ryhmä 4

214

2 1 4

ryhmä 4

216

2 3 6

ryhmä 4


tark. N:o

Budjettikohta

Ryhmä, NHÄ, KÄ, eä, osat

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

101

1 2

ryhmä 5

+

 

106

1 2 9

ryhmä 5

108

1 4 0 0

ryhmä 5

111

1 6 2

ryhmä 5

209

2 1 0 0

ryhmä 5


tark. N:o

Budjettikohta

Ryhmä, NHÄ, KÄ, eä, osat

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA

98

1 2

ryhmä 6

+

 

109

1 4 0 0

ryhmä 6

204

2 0 2 2

ryhmä 6

206

2 0 2 6

ryhmä 6

213

2 1 2

ryhmä 6

217

2 5 4 8

ryhmä 6

218

2 6 0 4

ryhmä 6


tark. N:o

Budjettikohta

Ryhmä, NHÄ, KÄ, eä, osat

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

ALUEIDEN KOMITEA

99

1 2

ryhmä 7

+

 

103

1 2 0 4

ryhmä 7

105

1 2 9

ryhmä 7

112

1 6 3 8

ryhmä 7


tark. N:o

Budjettikohta

Ryhmä, NHÄ, KÄ, eä, osat

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

EUROOPAN OIKEUSASIAMIES

215

2 3 1

 

+

 


tark. N:o

Budjettikohta

Ryhmä, NHÄ, KÄ, eä, osat

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU

107

1 3 0

ryhmä 8

+

 

94

1 0 4

ryhmä 8

95

1 0 9

ryhmä 8

96

1 1

ryhmä 8

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

Verts/ALE

”Otsake 4 - vaihtoehto B” (ryhmä 3)

1. osa: kaikkien tarkistusten tekstit ilman kaikkia varauksia

2. osa: kaikki varaukset

Tark. 42

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman varausta ja siihen liittyviä selvitysosia

2. osa: varaus ja siihen liittyvät selvitysosat

Tark. 312

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman huomautusta ”Parlamentti on siksi … 50 prosentilla … sen kaikissa vaiheissa”.

2. osa: tämä huomautus

Tark. 310

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman varauksia

2. osa: varaukset

PSE

Tark. 286

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman huomautusta ”Osa määrärahasta on … pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden edistämiseen”.

2. osa: tämä huomautus

Tark. 57

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman huomautusta ”Osa määrärahasta on … pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden edistämiseen”.

2. osa: tämä huomautus

Tark. 170

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman huomautuksen viimeistä luetelmakohtaa ”logistiikka- ja matkakulut”.

2. osa:”logistiikka- ja matkakulut”.

Verts/ALE, PSE

Tark. 322

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman varauksia

2. osa: varaukset

Tark. 306

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman varauksia

2. osa: varaukset

2.   Neuvoston muuttama esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (kaikki pääluokat)

Mietintö: James ELLES, Louis GRECH (A6-0451/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

§ 1

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

§ 1 jälkeen

3

GUE/NGL

 

-

 

4

GUE/NGL

 

-

 

§ 4

§

alkuper. teksti

NHÄ

+

516, 19, 13

§ 8

9

PPE-DE

osat

 

 

1

+

 

2

-

256, 276, 18

§

alkuper. teksti

NHÄ

 

§ 9

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

§ 10

10

PPE-DE

 

+

 

§

alkuper. teksti

osat

 

1

+

 

2

 

§ 11

11

PPE-DE

 

-

 

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

+

318, 236, 6

§ 13

5

GUE/NGL

 

+

 

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

332, 227, 5

2/NHÄ

+

382, 165, 4

§ 15

§

alkuper. teksti

per.

 

§ 16

§

alkuper. teksti

osat/NHÄ

-

 

1

 

 

2

+

 

§ 16 jälkeen

8

PSE

 

+

 

§ 17

6

GUE/NGL

 

 

 

§

alkuper. teksti

osat

+

 

1

+

 

2

-

89, 453, 22

§ 26

§

alkuper. teksti

osat

+

487, 64, 8

1

+

 

2

+

 

§ 26 jälkeen

1

IND/DEM

NHÄ

+

 

§ 27

§

alkuper. teksti

NHÄ

+

515, 37, 8

§ 28

§

alkuper. teksti

 

 

§ 34

§

alkuper. teksti

-

 

§ 35

§

alkuper. teksti

-

 

§ 38

§

alkuper. teksti

NHÄ

+

551, 2, 11

§ 38 jälkeen

7

GUE/NGL

osat

+

522, 28, 10

1

 

 

2

-

109, 407,41

§ 41

§

alkuper. teksti

NHÄ

 

§ 42

§

alkuper. teksti

NHÄ

+

 

§ 44 jälkeen

2

IND/DEM

osat/NHÄ

-

249, 273, 35

1

 

 

2

+

 

B kappale

§

alkuper. teksti

+

 

C kappale

§

alkuper. teksti

 

 

D kappale

§

alkuper. teksti

osat

+

 

1

-

249, 299, 15

2

+

 

F kappale

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2/NHÄ

+

 

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

 

 

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

IND/DEM: tark. 1 ja 2

PSE: § 16

PPE-DE: § 4, 8, 27, 38, 41 ja 42

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

Verts/ALE: C ja D kappale, § 11, 15, 27 ja 35

PSE: B kappale, § 28, 34 ja 35

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

ALDE, Verts/ALE

tark. 9

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”katsoo, että omaksuttua … tulevissa talousarviomenettelyissä”

2. osa: nämä sanat

Verts/ALE

§ 9

1. osa:”palauttaa mieliin … varausten vapauttamiselle”

2. osa:”päättää säilyttää … lausuman mukaisesti”

§ 16

1. osa:”katsoo, että … kustannushyötyanalyysi”

2. osa:”aikoo tutkia … mikroluottoina”

§ 26

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”ei hyväksy … hyväksymiä leikkauksia”

2. osa: nämä sanat

tark. 2

1. osa:”kehottaa puhemiestä … kustannukset”

2. osa:”tai julkaistut … voimaantuloa”

PSE

D kappale

1. osa:”ottaa huomioon … Euroopan unionille”

2. osa:”sekä herätti … -alueiden kanssa”

F kappale

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”monivuotisen rahoituskehyksen arvioinnin valmistelussa”

2. osa: nämä sanat

§ 1

1. osa:”muistuttaa esittäneensä … 2007 talousarvioon”

2. osa:”katsookin päätöslauselman … alkuvaiheessa”

Verts/ALE, PSE

§ 13

1. osa:”toistaa huolensa … ja haasteisiin”

2. osa:”katsoo, että … Amerikan yhdysvaltojen kanssa”

§ 17

1. osa:”katsoo, että … Euroopan kansalaisille”

2. osa:”toteaa, että … talousarviota varten”

tark. 7

1. osa:”ei kannata … lisäämisestä”

2. osa:”muistuttaa, että … valvonnan piirissä”

3.   Tiettyihin jäsenvaltioiden suunnittelemiin liikenteen alan lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin etukäteen sovellettava tarkastelu- ja kuulemismenettely (kodifioitu toisinto) ***I

Mietintö: Diana WALLIS (A6-0458/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

4.   Rajavalvonnan poistaminen maantie- ja sisävesiliikenteessä (kodifioitu toisinto) ***I

Mietintö: Diana WALLIS (A6-0459/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

5.   Salassapidettävien tilastotietojen luovuttaminen (kodifioitu toisinto) ***I

Mietintö: Diana WALLIS (A6-0457/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

6.   Koillis-Atlantin kalastusta koskevat tilastotiedot (kodifioitu toisinto) ***I

Mietintö: Diana WALLIS (A6-0460/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

7.   Tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontatoimiin sovellettavat yhteisön perusteet (kodifioitu toisinto) *

Mietintö: Diana WALLIS (A6-0461/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

8.   EY:n ja Paraguayn sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista *

Mietintö: Paolo COSTA (A6-0406/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

9.   Tutkimus- ja kehitystoiminta älykkäiden valmistusjärjestelmien alalla (EY:n ja Australian, Kanadan, Norjan, Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus) *

Mietintö: Giles CHICHESTER (A6-0418/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

10.   Sokerialan yhteinen markkinajärjestely (laajentumisesta johtuva sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä) *

Mietintö: Joseph DAUL (A6-0412/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

NHÄ

+

513, 14, 22

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: lopullinen äänestys

11.   Huumetorjuntaa ja tiedotusta koskeva erityisohjelma (2007–2013) ***I

Mietintö: Inger SEGELSTRÖM (A6-0454/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

NHÄ

+

528, 16, 8

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: lopullinen äänestys

12.   Yksityisoikeus (2007–2013) ***I

Mietintö: Inger SEGELSTRÖM (A6-0452/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

NHÄ

+

486, 61, 3

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: lopullinen äänestys

13.   Euroopan pakolaisrahaston perustaminen (2008–2013) ***I

Mietintö: Barbara KUDRYCKA (A6-0437/2006

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

14.   Yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavat kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevat rakennevaatimukset ***I

Mietintö: Fernand LE RACHINEL (A6-0417/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

15.   Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustaminen (2007–2013) *

Mietintö: Barbara KUDRYCKA (A6-0419/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

16.   Terrorismin ehkäiseminen, torjuntavalmius ja seurausten hallinta (2007–2013) *

Mietintö: Romano Maria LA RUSSA (A6-0390/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

17.   Valiokuntien jäsenten lukumäärä

Päätösehdotus B6-0664/2006

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

Päätösehdotus B6-0664/2006

(puheenjohtajakokous)

liikenne- ja matkailuvaliokunta ja perussopimus-, työjärjestys- ja

toimielinasioiden valiokunta

1

PPE-DE, PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL, IND/DEM + UEN

 

+

 

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

+

 

18.   Euroopan tasa-arvoinstituutti ***II

Suositus toiseen käsittelyyn: (määräenemmistö)

Lissy GRÖNER, Amalia SARTORI (A6-0455/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1–15

valiokunta

 

+

 

yhteinen kanta

Julistettiin hyväksytyksi tarkistettuna

Huom.: Toisessa käsittelyssä ei toimiteta lopullista äänestystä.

19.   Ajokortit ***II

Suositus toiseen käsittelyyn: (määräenemmistö)

Mathieu GROSCH (A6-0414/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

ehdotus yhteisen kannan hylkäämiseksi

6

BRADBOURN ja muut

NHÄ

-

67, 483, 13

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1–5

valiokunta

 

+

 

yhteinen kanta

Julistettiin hyväksytyksi tarkistettuna

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

Philip Bradbourn: tark. 6

20.   Työjärjestyksen 81 artiklan (Täytäntöönpanomääräykset) muuttaminen

Mietintö: Richard CORBETT (A6-0415/2006) REG

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

Rule 81

1

valiokunta

 

+

määräenemmistö

2

PSE, Verts/ALE

 

+

määräenemmistö

äänestys: päätösehdotus (kokonaisuudessaan)

 

+

 

21.   Työjärjestyksen muuttaminen (kvestorit, valiokuntien puheenjohtajistot)

Mietintö: Jo LEINEN (A6-0464/2006) REG

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1–2

valiokunta

+

määräenemmistö

374, 119, 68

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

NHÄ

+

396, 112, 57

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

ALDE: lopullinen äänestys

22.   Ulkorajarahaston perustaminen (2007–2013) ***I

Mietintö: Barbara KUDRYCKA (A6-0427/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistus — teksti kokonaisuudessaan

1

valiokunta

 

+

 

art. 5, § 2, 1 alakohdan jälkeen

2

GUE/NGL

NHÄ

-

83, 331, 146

art. 6, § 2, 2 alakohta, a alakohta

3

GUE/NGL

NHÄ

-

70, 478, 16

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

GUE/NGL: tark. 2 ja 3

23.   Euroopan palauttamisrahaston perustaminen (2008–2013) ***I

Mietintö: Barbara KUDRYCKA (A6-0425/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistus — teksti kokonaisuudessaan

1

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2/KÄ

-

108, 440, 13

kappaleen 21 jälkeen

3

GUE/NGL

 

 

4

GUE/NGL

 

 

5

GUE/NGL

 

 

art. 2, § 1

2

GUE/NGL

NHÄ

-

71, 343, 143

art. 6, § 2, d alakohdan jälkeen

6

GUE/NGL

 

-

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

GUE/NGL: tark. 2, 3 ja 4

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE

tark. 1

1. osa: koko teksti lukuun ottamatta 54 artiklaa

2. osa: 54 artikla

24.   Lastenlääkkeet ***I

Mietintö: Françoise GROSSETÊTE (A6-0396/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

art. 1

3

PPE-DE, PSE, Verts/ALE, GUE/NGL, UEN, IND/DEM, Belohorská

 

+

 

1 kappale

1

PPE-DE, PSE, Verts/ALE, GUE/NGL, UEN, IND/DEM, Belohorská

 

+

 

2 kappale

2

PPE-DE, PSE, Verts/ALE, GUE/NGL, UEN, IND/DEM, Belohorská

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

25.   Eurooppalainen vähäisten vaatimusten menettely ***I

Mietintö: Hans-Peter MAYER (A6-0387/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

ryhmä 1 —

”kompromissipaketti”

102–105

107–129

PPE-DE, ALDE, PSE, Verts/ALE

 

+

suullisesti muutettuna

ryhmä 2

10

12

15

17

19

23

28–29

35–36

40

47

51

55–56

59

64

72

89

94–96

99

101

valiokunta

 

 

ryhmä 3

1–9

11

13–14

16

18

20–22

24–27

30–34

37–39

41–46

48–50

52–54

57–58

60–63

65–71

73–88

90–93

97–98

100

valiokunta

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Tarkistus 106 peruutettiin.

Muuta

Hans-Peter Mayer esitti ryhmään 1 seuraavan suullisen tarkistuksen:

15 artiklan 3 kohta poistetaan

26.   Perusoikeudet ja kansalaisuus (2007–2013) *

Mietintö: Inger SEGELSTRÖM (A6-0465/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

teksti kokonaisuudessaan

1

valiokunta

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

NHÄ

+

476, 41, 30

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

IND/DEM: muutettu ehdotus

27.   Rikosoikeus (2007–2013) *

Mietintö: Inger SEGELSTRÖM (A6-0453/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

teksti kokonaisuudessaan

1

valiokunta

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

NHÄ

+

483, 54, 8

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

IND/DEM: muutettu ehdotus

28.   Rikosten ehkäiseminen ja torjunta (2007–2013) *

Mietintö: Romano Maria LA RUSSA (A6-0389/2006)

Kohde

tark. nro

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1–25

valiokunta

 

+

 

art. 5, § 1

26

PSE

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

29.   Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen (asetuksen (EY) N:o 2424/2001 muuttaminen) *

Mietintö: Carlos COELHO (A6-0410/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: komission ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

30.   Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen (päätöksen 2001/886/YOS muuttaminen) *

Mietintö: Carlos COELHO (A6-0413/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: komission ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

31.   Välineen perustaminen ydinturvallisuuteen liittyvää apua varten *

Mietintö: Esko SEPPÄNEN (A6-0397/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1

3

5–6

8–11

14–24

26

valiokunta

 

+

 

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erillinen äänestys

2

valiokunta

eä/KÄ

-

234, 287, 4

4

valiokunta

+

 

7

valiokunta

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

12

valiokunta

-

 

25

valiokunta

+

suullisesti muutettuna

art. 1, § 1 jälkeen

27

Verts/ALE

NHÄ

-

250, 271, 9

art. 2, a alakohta, 3 luetelmakohta

28

Verts/ALE

 

-

 

13

valiokunta

 

+

 

äänestys: neuvoston teksti

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: tark. 2 ja 12

Verts/ALE: tark. 4

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

Verts/ALE: tark. 27

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

Verts/ALE

tark. 7

1. osa:”Annettaessa apua … laitos kuuluu”

2. osa:”Lisäksi etusijalle … vaikutuksia jäsenvaltioihin”

Muuta

Esittelijä Esko Seppänen esitti tarkistukseen 25 suullisen tarkistuksen, jonka jälkeen tarkistus kuuluu seuraavasti:

”20 a artikla

Rahoitusohje

Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi kaudella 2007–2013 on 524 miljoonaa euroa.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.”

32.   Jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämiseen oikeuttava viisumi *

Mietintö: Ioannis VARVITSIOTIS (A6-0431/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1–5

valiokunta

 

+

 

art 1, § 3, a alakohta

7

GUE/NGL

 

-

 

art 1, § 4, a alakohta

8

GUE/NGL

 

-

 

art. 2

9

GUE/NGL

 

-

 

2 kappale

6

GUE/NGL

 

-

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

33.   Saharov-palkinto

Päätöslauselmaesitykset: B6-0665/2006, B6-0666/2006

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

Yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0665/2006

(PPE-DE, PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL + UEN)

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

+

 

Poliittisten ryhmien päätöslauselmaesitykset

B6-0665/2006

 

PPE-DE

 

 

B6-0666/2006

 

PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL, UEN

 

 

Muuta

Myös Bogusław Sonik allekirjoitti PPE-DE-ryhmän puolesta jätetyn päätöslauselmaesityksen.

34.   Tietosuoja rikosasioita koskevassa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä

Mietintö: Martine ROURE (A6-0456/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

§ 3

§

alkuper. teksti

eä/KÄ

+

279, 226, 6

§ 5

1

PPE-DE

 

+

 

äänestys: suositus (kokonaisuudessaan)

 

+

 

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: § 3

35.   Vihreä kirja: Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi

Mietintö: Eluned MORGAN (A6-0426/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

§ 1

11

GUE/NGL

 

-

 

§ 1 jälkeen

9

PPE-DE, UEN

NHÄ

-

224, 228, 58

§ 3

10

PPE-DE, UEN

+

291, 203, 15

§ 4 johdanto-osa

12

Verts/ALE

 

-

 

art. 4, a alakohta

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

-

 

art 4, b alakohta

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2/KÄ

-

229, 271, 7

§ 4, f alakohdan jälkeen

1

PSE

+

270, 233, 6

§ 5

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

-

 

2

-

 

§ 8

§

alkuper. teksti

+

 

§ 17 jälkeen

4

UEN, PPE-DE

-

226, 249, 23

§ 18

13

Verts/ALE

 

+

 

§ 25 jälkeen

14

Verts/ALE

+

266, 227, 10

§ 29

§

alkuper. teksti

+

 

§ 37

§

alkuper. teksti

osat/NHÄ

 

 

1

+

479, 16, 8

2

+

260, 236, 3

§ 46

§

alkuper. teksti

-

 

§ 48 jälkeen

2

PSE

 

+

 

§ 64

5

PPE-DE, ALDE, UEN

 

+

 

§ 79

6

PPE-DE, ALDE, UEN

 

+

 

§ 83

7

PPE-DE, UEN

 

+

 

§ 94

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2/KÄ

-

208, 277, 3

§ 97

§

alkuper. teksti

+

 

§ 97 jälkeen

15

Verts/ALE

+

276, 207, 3

§ 98

3/rev2=

17/rev2=

PSE

PPE-DE, ALDE, UEN

 

+

 

§ 102

8

PPE-DE, UEN

 

+

 

§ 114

16

Verts/ALE

osat

 

 

1

+

 

2

-

 

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

+

 

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

PSE: § 46, 97

ALDE: § 5 ja 46

Verts/ALE: § 8, 29, 97

PPE-DE: § 5

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

ALDE: § 37

Verts/ALE: tark. 9 ja § 37

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

PSE

§ 5

1. osa:”Palauttaa mieliin … päästötavoitteisiin”

2. osa:”kehottaa jäsenvaltioita … polttoaineiden tuet”

tark. 16

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanojen ”kaikkein edistyneimpien poistoa”

2. osa: sanojen ”kaikkein edistyneimpien” poisto

Verts/ALE

art. 4, a alakohta

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”joustomekanismin laajaan käyttöön”

2. osa: nämä sanat

§ 4, point b)

1. osa:”päästökauppajärjestelmän … energian kulutusta”

2. osa:”energiantuotantolaitoksia uudenaikaistamalla”

PPE-DE

§ 37

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanaa ”sitovia”

2. osa: tämä sana

§ 94

1. osa:”kehottaa komissiota … on rajoitettu”

2. osa:”katsoo, että … lisää yhdysjohtoja”

Muuta

Esittelijä ehdotti, että tarkistuksen 9 teksti lisätään 37 kohdan jälkeen.

36.   Biomassaan ja biopolttoaineisiin sovellettava strategia

Mietintö: Werner LANGEN (A6-0347/2006)

Kohde

tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

§ 4 jälkeen

1

IND/DEM

 

-

 

§ 6

6

Verts/ALE

 

-

 

§ 9

§

alkuper. teksti

+

 

§ 10

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

-

 

§ 11

7

Verts/ALE

 

-

 

§ 15 jälkeen

14

ALDE

 

+

 

§ 24

21

ALDE

 

-

 

§ 26

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

-

 

§ 29

8

Verts/ALE

 

-

 

§ 30

§

alkuper. teksti

+

 

§ 32

20

ALDE

 

+

 

9

Verts/ALE

 

 

§ 35

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

-

 

§ 45

17/rev

ALDE

 

+

 

4

PPE-DE

 

 

§ 47 jälkeen

10

Verts/ALE

osat

 

 

1

-

 

2

 

§ 52

§

alkuper. teksti

+

 

§ 56

11

Verts/ALE

 

-

 

§ 56 jälkeen

12

Verts/ALE

-

102, 274, 6

§ 58

§

alkuper. teksti

-

 

§ 60

18

ALDE

 

+

 

§

alkuper. teksti

 

 

§ 65

§

alkuper. teksti

+

 

§ 67

13

Verts/ALE

 

-

 

§ 68

§

alkuper. teksti

+

 

§ 70

23

ALDE

 

-

 

§ 73

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

§ 76

-

alkuper. teksti

 

+

suullisesti muutettuna

§ 77 jälkeen

24

ALDE

 

-

 

25

ALDE

 

+

 

§ 80 jälkeen

2

PPE-DE

 

+

 

3

PPE-DE

 

+

 

8 viitteen jälkeen

15

ALDE

 

+

 

C kappale

§

alkuper. teksti

osat

 

 

1

+

 

2

+

 

E kappale

5

Verts/ALE

 

-

 

F kappale

19

ALDE

 

+

 

X kappale

§

alkuper. teksti

+

 

Y kappale

§

alkuper. teksti

+

 

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

+

 

Tarkistukset 16 ja 22 poistettiin.

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

PSE: § 65, 68

Verts/ALE: X ja Y kappale sekä § 9, 30, 52, 58, 65, 68

PPE-DE: § 60

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

PSE

tark. 10

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä”

2. osa: nämä sanat

Verts/ALE

§ 26

1. osa:”odottaa, että … kaikkia jäsenvaltioita”

2. osa: nämä sanat

§ 73

1. osa:”on vakuuttunut … vientiä”

2. osa:”katsoo kuitenkin … niiden vientivalmiuksia”

PPE-DE

C kappale

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”vedyn- ja”

2. osa: nämä sanat

§ 10

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”vedyn- ja”

2. osa: nämä sanat

§ 35

1. osa:”tukee komission … toteuttamista”

2. osa:”viittaa seitsemänteen … tutkimiseen”

Muuta

Mechtild Rothe esitti PSE-ryhmän puolesta 76 kohtaan suullisen tarkistuksen, jonka jälkeen kohta kuuluu seuraavasti:

”76.

kehottaa komissiota tekemään vuoden 2007 energiapaketin osana ehdotuksen uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lämmitystä ja jäähdytystä koskevaksi direktiiviksi ja palauttaa mieliin 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ja sen komissiolle osoitetut suositukset, jotka koskivat uusiutuvista energialähteistä tuotettua lämpöä ja jäähdytystä;”

37.   Fidžisaarten tilanne

Päätöslauselmaesitykset: B6-0646/2006, B6-0649/2006, B6-0652/2006, B6-0660/2006, B6-0662/2006, B6-0663/2006

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

Yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0646/2006

(PPE-DE, PSE, ALDE, Verts/ALE, UEN)

§ 7

1

PSE

 

+

 

§ 8 jälkeen

3

GUE/NGL

 

-

 

§ 9

2

PSE

 

+

 

§

alkuper. teksti

 

 

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

+

 

Poliittisten ryhmien päätöslauselmaesitykset

B6-0646/2006

 

PSE

 

 

B6-0649/2006

 

PPE-DE

 

 

B6-0652/2006

 

GUE/NGL

 

 

B6-0660/2006

 

Verts/ALE

 

 

B6-0662/2006

 

UEN

 

 

B6-0663/2006

 

ALDE

 

 

38.   Liberiassa ja Haitilla toimivien YK:n joukkojen sekaantuminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön

Päätöslauselmaesitykset: B6-0648/2006, B6-0653/2006, B6-0654/2006, B6-0656/2006, B6-0659/2006

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

Yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0648/2006

(PPE-DE, PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL, UEN)

A kappale

1P

ALDE

 

-

 

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

+

 

Poliittisten ryhmien päätöslauselmaesitykset

B6-0648/2006

 

PPE-DE

 

 

B6-0653/2006

 

GUE/NGL

 

 

B6-0654/2006

 

UEN

 

 

B6-0656/2006

 

PSE

 

 

B6-0659/2006

 

Verts/ALE

 

 

39.   Burman tilanne

Päätöslauselmaesitykset: B6-0647/2006, B6-0651/2006, B6-0655/2006, B6-0657/2006, B6-0658/2006, B6-0661/2006

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

Yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0647/2006

(PPE-DE, PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL, UEN)

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

NHÄ

+

65, 0, 0

Poliittisten ryhmien päätöslauselmaesitykset

B6-0647/2006

 

PPE-DE

 

 

B6-0651/2006

 

GUE/NGL

 

 

B6-0655/2006

 

PSE

 

 

B6-0657/2006

 

ALDE

 

 

B6-0658/2006

 

UEN

 

 

B6-0661/2006

 

Verts/ALE

 

 

 

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: lopullinen äänestys

40.   Arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen allekirjoittamisen vaikutukset

Päätöslauselmaesitys B6-0632/2006

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

Päätöslauselmaesitys B6-0632/2006

(BERÈS ja muut)

äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)

 

+

 

Myös Sahra Wagenknecht allekirjoitti GUE/NGL-ryhmän puolesta jätetyn päätöslauselmaesityksen.


LIITE II

NIMENHUUTOÄÄNESTYSTEN TULOKSET

1.   Esitys yleiseksi talousarvioksi 2007, muutettu

Tarkistus 306, 2 osa

Puolesta: 257

IND/DEM: Belder, Blokland, Krupa, Sinnott, Tomczak, Železný

NI: Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Helmer, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Lipietz

Vastaan: 288

ALDE: Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Clark, Farage, Goudin, Lundgren, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Battilocchio, Gollnisch, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Mote

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Camre, Kuc

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 13

ALDE: Matsakis

IND/DEM: Bonde, Coûteaux, Louis, de Villiers

NI: Allister, Baco, Claeys, Dillen, Le Pen Marine, Martinez, Schenardi

Verts/ALE: van Buitenen

2.   Esitys yleiseksi talousarvioksi 2007, muutettu

Tarkistus 322, 2 osa

Puolesta: 324

ALDE: Andria, Beaupuy, Budreikaitė, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Liotard, Svensson

IND/DEM: Belder, Blokland, Krupa, Sinnott, Tomczak, Železný

NI: Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, Dillen, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mussolini, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Langen, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Mann Erika

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Vastaan: 226

ALDE: Morillon

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Lundgren, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Allister, Battilocchio, De Michelis, Mote

PPE-DE: Grosch

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Camre, Kuc

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 7

GUE/NGL: Pafilis

IND/DEM: Bonde, Louis, de Villiers

NI: Baco, Martin Hans-Peter

Verts/ALE: van Buitenen

3.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

4 kohta

Puolesta: 516

ALDE: Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Krupa, Sinnott, Tomczak, Železný

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Helmer, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, Dombrovskis, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Aubert, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 19

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Coûteaux, Goudin, Lundgren

NI: Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Martinez, Mote, Schenardi

PPE-DE: Zvěřina

PSE: Occhetto

UEN: Bielan

Tyhjää: 13

GUE/NGL: Pafilis

IND/DEM: Batten, Clark, Farage, Louis, Nattrass, de Villiers, Whittaker, Wise

NI: Allister, Baco

Verts/ALE: van Buitenen, Schlyter

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Rainer Wieland

4.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

13 kohta, 2 osa

Puolesta: 318

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

IND/DEM: Belder, Blokland, Krupa, Lundgren, Tomczak, Železný

NI: Allister, Bobošíková, Chruszcz, Giertych, Helmer, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Vastaan: 236

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Louis, Nattrass, Sinnott, de Villiers, Whittaker, Wise

NI: Battilocchio, Belohorská, Claeys, De Michelis, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Schenardi

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Kuc

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 6

IND/DEM: Bonde

NI: Baco, Martinez, Mote

UEN: Libicki

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Rainer Wieland

5.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

16 kohta, 1 osa

Puolesta: 332

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Holm, Liotard, Meijer, Svensson

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Coûteaux, Goudin, Krupa, Louis, Lundgren, Sinnott, Tomczak, de Villiers, Železný

NI: Allister, Bobošíková, Chruszcz, Giertych, Helmer, Martin Hans-Peter, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Mastenbroek

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Vastaan: 227

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Kaufmann, McDonald, Maštálka, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Clark, Farage, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Battilocchio, Claeys, De Michelis, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Schenardi

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Kuc

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 5

NI: Baco, Belohorská, Mote

UEN: Camre

Verts/ALE: van Buitenen

6.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

16 kohta, 2 osa

Puolesta: 382

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Coûteaux, Krupa, Louis, Sinnott, Tomczak, de Villiers, Železný

NI: Allister, Bobošíková, Chruszcz, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Martinez, Mussolini, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Méndez de Vigo, Mikolášik, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 165

GUE/NGL: Pafilis

IND/DEM: Batten, Bonde, Clark, Farage, Goudin, Lundgren, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Battilocchio, Claeys, De Michelis, Dillen

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Camre, Kuc

Tyhjää: 4

NI: Baco, Belohorská, Mote

Verts/ALE: van Buitenen

7.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

Tarkistus 1

Puolesta: 89

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Liotard, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Bonde, Goudin, Krupa, Lundgren, Sinnott, Tomczak, Železný

NI: Bobošíková, Chruszcz, Giertych, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Andrikienė, Casini, Duchoň, Fajmon, de Grandes Pascual, Hybášková, Mauro, Millán Mon, Salafranca Sánchez-Neyra, Škottová, Strejček, Vlasák, Wijkman, Zahradil, Zvěřina

PSE: Batzeli, van den Berg, Berman, Capoulas Santos, Corbey, Ferreira Elisa, Hedh, Hedkvist Petersen, Lambrinidis, Mastenbroek, Matsouka, Napoletano, Segelström, Swoboda, Westlund

UEN: Bielan, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Hassi, Schlyter, Trüpel

Vastaan: 453

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

IND/DEM: Belder, Blokland

NI: Allister, Battilocchio, Claeys, De Michelis, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mote, Mussolini, Schenardi

PPE-DE: Albertini, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Berès, Berger, Berlinguer, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Berlato, Borghezio, Crowley, Kuc, La Russa, Muscardini, Ó Neachtain, Ryan

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schroedter, Smith, Staes, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 22

ALDE: Schmidt Olle

GUE/NGL: de Brún, Kaufmann, McDonald, Remek

IND/DEM: Batten, Clark, Coûteaux, Farage, Louis, Nattrass, de Villiers, Whittaker, Wise

NI: Baco, Belohorská, Martin Hans-Peter

PSE: Kuhne, Wiersma

UEN: Camre

Verts/ALE: van Buitenen, Lucas

8.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

27 kohta

Puolesta: 487

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Davies, Deprez, Drčar Murko, Duff, Fourtou, Gibault, Griesbeck, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Savi, Schmidt Olle, Staniszewska, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, Flasarová, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Coûteaux, Louis, Sinnott, de Villiers

NI: Allister, Battilocchio, Belohorská, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Helmer, Martin Hans-Peter, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, Berger, Berlinguer, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 64

ALDE: Costa, De Sarnez, Geremek, Guardans Cambó, Krahmer, Polfer, Riis-Jørgensen, Sbarbati, Sterckx, Van Hecke

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bonde, Clark, Farage, Goudin, Krupa, Lundgren, Nattrass, Tomczak, Whittaker, Wise, Železný

NI: Bobošíková, Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Schenardi

PPE-DE: Cederschiöld, Duchoň, Fajmon, Fjellner, Hökmark, Ibrisagic, Iturgaiz Angulo, Škottová, Sonik, Strejček, Vlasák, Wijkman, Zahradil, Zvěřina

PSE: van den Berg, Berman, Capoulas Santos, Corbey, Ferreira Elisa, Hedh, Hedkvist Petersen, Mastenbroek, Saks, Segelström, Westlund

UEN: Grabowski, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Zapałowski

Verts/ALE: Schlyter

Tyhjää: 8

ALDE: Ek

GUE/NGL: de Brún, McDonald

NI: Baco, Mote

PSE: Wiersma

UEN: Camre

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Vastaan

Jorgo Chatzimarkakis

9.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

38 kohta

Puolesta: 515

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Portas, Ransdorf, Seppänen, Svensson, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Goudin, Krupa, Lundgren, Sinnott, Tomczak

NI: Battilocchio, Belohorská, De Michelis, Helmer, Martin Hans-Peter, Mussolini

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 37

ALDE: Guardans Cambó

GUE/NGL: Flasarová, Guerreiro, Maštálka, Meyer Pleite, Pflüger, Remek, Triantaphyllides, Wagenknecht

IND/DEM: Batten, Clark, Farage, Nattrass, Whittaker, Wise, Železný

NI: Bobošíková, Chruszcz, Claeys, Dillen, Giertych, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Duchoň, Fajmon, Škottová, Strejček, Vlasák, Zahradil, Zvěřina

PSE: Simpson

UEN: Szymański

Tyhjää: 8

IND/DEM: Coûteaux, Louis, de Villiers

NI: Allister, Baco, Mote

UEN: Camre

Verts/ALE: van Buitenen

10.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

41 kohta

Puolesta: 551

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Coûteaux, Goudin, Krupa, Louis, Lundgren, Sinnott, Tomczak, de Villiers, Železný

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, De Michelis, Dillen, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mussolini, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 2

IND/DEM: Farage

NI: Martin Hans-Peter

Tyhjää: 11

GUE/NGL: Triantaphyllides

IND/DEM: Batten, Clark, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Allister, Baco, Mote

UEN: Camre

Verts/ALE: van Buitenen

11.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

42 kohta

Puolesta: 522

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kułakowski, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Krupa, Tomczak

NI: Battilocchio, Belohorská, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Helmer, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 28

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bonde, Clark, Farage, Goudin, Lundgren, Nattrass, Whittaker, Wise, Železný

NI: Bobošíková, Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Schenardi

PPE-DE: Duchoň, Fajmon, Škottová, Strejček, Vlasák, Zahradil, Zvěřina

Tyhjää: 10

IND/DEM: Coûteaux, Louis, Sinnott, de Villiers

NI: Allister, Baco, Martin Hans-Peter, Mote

UEN: Camre

Verts/ALE: van Buitenen

12.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

Tarkistus 2, 1 osa

Puolesta: 109

ALDE: Resetarits, Schmidt Olle

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Flasarová, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bonde, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Louis, Lundgren, Nattrass, Sinnott, de Villiers, Whittaker, Wise, Železný

NI: Bobošíková, Claeys, Dillen, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Schenardi

PPE-DE: Duchoň, Fajmon, Méndez de Vigo, Škottová, Strejček, Vlasák, Wijkman, Zahradil, Zvěřina

PSE: van den Berg, Bullmann, Carlotti, Hedh, Hedkvist Petersen, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lienemann, Mastenbroek, Myller, Segelström, Van Lancker

UEN: Czarnecki Ryszard, Kamiński

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 407

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

IND/DEM: Krupa, Tomczak

NI: Battilocchio, Belohorská, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Busuttil, Buzek, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Šťastný, Stauner, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Busquin, Calabuig Rull, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Herczog, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Lambrinidis, Le Foll, Liberadzki, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martínez Martínez, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Schulz, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Trautmann, Tzampazi, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Graefe zu Baringdorf

Tyhjää: 41

ALDE: Ek

NI: Allister, Baco, Helmer, Martinez, Mote, Mussolini

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Beazley, Bowis, Bushill-Matthews, Callanan, Chichester, Deva, Dover, Elles, Evans Jonathan, Harbour, Heaton-Harris, Jackson, Kamall, Kirkhope, McMillan-Scott, Parish, Purvis, Sonik, Stevenson, Sturdy, Tannock, Van Orden

PSE: Honeyball, Leichtfried, Martin David, Scheele, Swoboda, Titley, Wiersma

UEN: Bielan, Camre

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Michael Cashman, Åsa Westlund, Richard Corbett, Catherine Stihler, Dorette Corbey, Jorgo Chatzimarkakis

Tyhjää

Glenis Willmott, Linda McAvan, David Martin

13.   Mietintö Elles/Grech A6-0451/2006

F kappale, 2 osa

Puolesta: 249

IND/DEM: Bonde, Goudin, Krupa, Lundgren, Tomczak

NI: Belohorská, Chruszcz, Giertych, Helmer, Martin Hans-Peter, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Šťastný, Stauner, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kristovskis, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Trüpel

Vastaan: 299

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Železný

NI: Battilocchio, Bobošíková, Claeys, De Michelis, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Schenardi

PPE-DE: Duchoň, Fajmon, Maat, Škottová, Strejček, Vlasák, Zahradil, Zvěřina

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Kamiński, Kuc

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 15

IND/DEM: Batten, Clark, Coûteaux, Farage, Louis, Nattrass, Sinnott, de Villiers, Whittaker, Wise

NI: Allister, Baco, Mote

UEN: Camre

Verts/ALE: van Buitenen

14.   Mietintö Daul A6-0412/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 513

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Wallis

GUE/NGL: Brie, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Papadimoulis, Pflüger, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Krupa, Tomczak, Železný

NI: Battilocchio, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, De Michelis, Giertych, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Martinez, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schnellhardt, Schöpflin, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Zapałowski

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schroedter, Smith, Staes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 14

ALDE: Laperrouze

GUE/NGL: Catania, Portas

IND/DEM: Batten, Clark, Goudin, Lundgren, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Baco, Dillen, Mote

UEN: Camre

Tyhjää: 22

ALDE: Schmidt Olle

GUE/NGL: Agnoletto, Musacchio, Pafilis

IND/DEM: Coûteaux, Louis, Sinnott, de Villiers

NI: Allister, Belohorská, Helmer, Mussolini

PPE-DE: Brejc, Doyle, Kamall, Novak, Schwab, Wijkman

PSE: Corbey, Kuhne

Verts/ALE: van Buitenen, Schlyter

15.   Mietintö Segelström A6-0454/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 528

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Kaufmann, McDonald, Maštálka, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Krupa, Sinnott, Tomczak, Železný

NI: Allister, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Martinez, Mussolini, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 16

GUE/NGL: Holm, Liotard, Meijer, Seppänen, Svensson

IND/DEM: Bonde, Clark, Goudin, Lundgren, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Helmer, Mote

PPE-DE: Bushill-Matthews, Evans Jonathan

Tyhjää: 8

GUE/NGL: Pafilis, Triantaphyllides

IND/DEM: Coûteaux, Louis, de Villiers

NI: Battilocchio

PSE: Berman

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Philip Bushill-Matthews

16.   Mietintö Segelström A6-0452/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 486

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Flasarová, Henin, Kaufmann, McDonald, Maštálka, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Sinnott

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, De Michelis, Martin Hans-Peter, Mussolini

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Busuttil, Buzek, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Strejček, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 61

GUE/NGL: Holm, Liotard, Meijer, Pafilis, Seppänen, Svensson

IND/DEM: Batten, Bonde, Clark, Coûteaux, Goudin, Krupa, Lundgren, Nattrass, Tomczak, Whittaker, Wise

NI: Allister, Chruszcz, Claeys, Dillen, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mote, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Bowis, Bradbourn, Bushill-Matthews, Callanan, Chichester, Deva, Dover, Elles, Evans Jonathan, Harbour, Heaton-Harris, Jackson, Kamall, Kirkhope, McMillan-Scott, Parish, Purvis, Stevenson, Sturdy, Tannock, Van Orden

UEN: Camre, Grabowski, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Zapałowski

Verts/ALE: Schlyter

Tyhjää: 3

GUE/NGL: Triantaphyllides

IND/DEM: Železný

Verts/ALE: van Buitenen

17.   Suositus Grosch A6-0414/2006

Tarkistus 6

Puolesta: 67

ALDE: Lynne

IND/DEM: Batten, Bonde, Clark, Farage, Goudin, Krupa, Lundgren, Nattrass, Tomczak, Whittaker, Wise, Železný

NI: Allister, Belohorská, Bobošíková, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mote, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Albertini, Ashworth, Atkins, Bowis, Bradbourn, Bushill-Matthews, Callanan, Chichester, Deva, Dover, Duchoň, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hudacký, Hybášková, Jackson, Kamall, Kirkhope, McMillan-Scott, Parish, Škottová, Stevenson, Strejček, Sturdy, Tannock, Van Orden, Vlasák, Zahradil, Zvěřina

UEN: Grabowski, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Rutowicz, Zapałowski

Verts/ALE: Schlyter

Vastaan: 483

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Flasarová, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Sinnott

NI: Battilocchio, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Martin Hans-Peter, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Busuttil, Buzek, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Ebner, Ehler, Fatuzzo, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Liese, Lulling, Maat, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 13

ALDE: Hennis-Plasschaert, Maaten, Manders, Mulder

GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro

IND/DEM: Coûteaux, Louis

NI: Baco

PPE-DE: Ferber, Purvis

Verts/ALE: van Buitenen, Hudghton

18.   Mietintö Leinen A6-0464/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 396

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Coûteaux, Goudin, Louis, Lundgren, Sinnott, Tomczak

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Helmer, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carnero González, Casaca, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Leichtfried, Liberadzki, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martínez Martínez, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Schulz, Segelström, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Vastaan: 112

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

IND/DEM: Batten, Clark, Farage, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Allister, Martin Hans-Peter, Mote

PPE-DE: Hennicot-Schoepges

PSE: Bourzai, Dobolyi, Guy-Quint, Mann Erika, Martin David, Stihler

UEN: Camre

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 57

ALDE: Cocilovo, Manders

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Krupa, Železný

NI: Baco, Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Reul

PSE: Carlotti, Cashman, Castex, Honeyball, Hughes, Le Foll, Lienemann, Mastenbroek, Navarro, Scheele, Simpson

UEN: Piotrowski

Verts/ALE: van Buitenen

19.   Mietintö Kudrycka A6-0427/2006

Tarkistus 2

Puolesta: 83

ALDE: Krahmer, Resetarits

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Bonde, Krupa, Sinnott, Tomczak

NI: Martin Hans-Peter

PPE-DE: Fjellner, Hökmark, Ibrisagic, Kauppi

PSE: Gomes, Guy-Quint, Scheele

UEN: Grabowski, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Ryan, Zapałowski

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 331

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

IND/DEM: Belder, Blokland, Coûteaux, Goudin, Louis, Lundgren, Železný

NI: Allister, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, De Michelis, Dillen, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mote, Mussolini, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Berlinguer, Désir, Fazakas, Glante, Grech, Hänsch, Jørgensen, Muscat

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Wojciechowski Janusz

Tyhjää: 146

IND/DEM: Batten, Clark, Farage, Nattrass, Whittaker, Wise

NI: Baco, Battilocchio

PPE-DE: McMillan-Scott

PSE: Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berman, Bösch, Bourzai, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Grabowska, Groote, Gurmai, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Tyhjää

Joseph Muscat, Harlem Désir

20.   Mietintö Kudrycka A6-0427/2006

Tarkistus 3

Puolesta: 70

ALDE: Resetarits

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Bonde, Sinnott

NI: Martin Hans-Peter

PPE-DE: Fjellner, Ibrisagic

PSE: Szejna

UEN: Pęk

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 478

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis

IND/DEM: Belder, Blokland, Coûteaux, Goudin, Louis, Lundgren, Železný

NI: Allister, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, De Michelis, Dillen, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Mote, Mussolini, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz

Tyhjää: 16

IND/DEM: Batten, Clark, Farage, Krupa, Nattrass, Tomczak, Whittaker, Wise

NI: Baco, Martinez

PSE: Chiesa

UEN: Grabowski, Piotrowski, Rogalski, Zapałowski

Verts/ALE: van Buitenen

21.   Mietintö Kudrycka A6-0425/2006

Tarkistus 2

Puolesta: 71

ALDE: Polfer, Resetarits

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Bonde, Sinnott

NI: Bobošíková, Claeys

PPE-DE: Cederschiöld, Fjellner, Hökmark, Ibrisagic

PSE: Szejna

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 343

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Tomczak, Wise, Železný

NI: Allister, Chruszcz, De Michelis, Dillen, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Mote, Mussolini, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Glante, Grech, Gurmai, Hänsch, Jöns, Moscovici, Muscat, Pahor, Titley

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Borghezio, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Grabowski, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pęk, Piotrowski, Podkański, Rogalski, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz, Zapałowski

Tyhjää: 143

GUE/NGL: Pafilis

NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Martin Hans-Peter, Martinez

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Goebbels, Gomes, Grabowska, Groote, Guy-Quint, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Hughes, Hutchinson, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tarabella, Tarand, Thomsen, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Vastaan

Louis Grech

22.   Mietintö Segelström A6-0465/2006

Komission ehdotus

Puolesta: 476

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Flasarová, Henin, Kaufmann, McDonald, Maštálka, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

NI: Battilocchio, Belohorská, De Michelis, Mussolini

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Busuttil, Buzek, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Lulling, Maat, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 41

GUE/NGL: Holm, Liotard, Meijer, Pafilis, Svensson, Triantaphyllides

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bonde, Clark, Coûteaux, Goudin, Lundgren, Sinnott

NI: Bobošíková, Chruszcz, Claeys, Dillen, Giertych, Gollnisch, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mote, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Callanan, Duchoň, Fajmon, Heaton-Harris, Hökmark, Škottová, Strejček, Vlasák, Zahradil, Zvěřina

UEN: Camre, Czarnecki Ryszard

Tyhjää: 30

IND/DEM: Krupa, Tomczak

NI: Baco, Helmer, Martin Hans-Peter

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Beazley, Bowis, Bradbourn, Bushill-Matthews, Chichester, Deva, Dover, Elles, Evans Jonathan, Harbour, Jackson, Kamall, McMillan-Scott, Parish, Purvis, Stevenson, Sturdy, Tannock, Van Orden

UEN: Borghezio, Grabowski, Piotrowski

Verts/ALE: van Buitenen

23.   Mietintö Segelström A6-0453/2006

Komission ehdotus

Puolesta: 483

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, Flasarová, Henin, Kaufmann, Maštálka, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Remek, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Sinnott, Tomczak

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, De Michelis, Martin Hans-Peter, Mussolini

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Busuttil, Buzek, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Lulling, Maat, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Strejček, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kristovskis, Kuc, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 54

GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro, Holm, Liotard, Meijer, Pafilis, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides

IND/DEM: Batten, Bonde, Clark, Coûteaux, Goudin, Lundgren

NI: Chruszcz, Claeys, Dillen, Giertych, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mote, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Bowis, Bradbourn, Bushill-Matthews, Callanan, Chichester, Deva, Dover, Elles, Evans Jonathan, Harbour, Heaton-Harris, Jackson, Kamall, Kirkhope, McMillan-Scott, Parish, Pomés Ruiz, Purvis, Stevenson, Sturdy, Tannock, Van Orden

Verts/ALE: Schlyter

Tyhjää: 8

GUE/NGL: de Brún, McDonald

IND/DEM: Krupa

NI: Baco

UEN: Camre, Kamiński, Piotrowski

Verts/ALE: van Buitenen

24.   Mietintö Seppänen A6-0397/2006

Tarkistus 27

Puolesta: 250

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Cocilovo, Costa, Davies, Duff, Ek, Geremek, Guardans Cambó, Hall, Harkin, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kułakowski, Lax, Ludford, Lynne, Matsakis, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Piskorski, Prodi, Resetarits, Riis-Jørgensen, Sbarbati, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, McDonald, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Triantaphyllides, Wagenknecht

IND/DEM: Clark, Goudin, Krupa, Sinnott, Tomczak

NI: Battilocchio, Chruszcz, De Michelis, Giertych, Martin Hans-Peter, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Doyle, Karas, Mauro, Papastamkos, Pirker, Rack, Rübig, Schierhuber, Seeber, Seeberg, Škottová

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Ettl, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Lienemann, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Camre, Kuc

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 271

ALDE: Beaupuy, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cornillet, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Fourtou, Gibault, Griesbeck, Hennis-Plasschaert, Krahmer, Laperrouze, Maaten, Manders, Morillon, Mulder, Polfer, Ries, Schmidt Olle, Schuth

GUE/NGL: Brie, Flasarová, Henin, Holm, Kaufmann, Liotard, Maštálka, Meyer Pleite, Pafilis, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Lundgren

NI: Bobošíková, Claeys, Dillen, Mote, Mussolini, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Spautz, Šťastný, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, La Russa, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Wojciechowski Janusz

Tyhjää: 9

GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro

NI: Baco, Belohorská

PSE: Estrela, Fazakas, Roure, Titley

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Martine Roure

Vastaan

Karin Riis-Jørgensen

25.   Mietintö Morgan A6-0426/2006

Tarkistus 9

Puolesta: 224

ALDE: Andrejevs, Beaupuy, Cavada, Chatzimarkakis, Costa, Deprez, De Sarnez, Fourtou, Gibault, Griesbeck, Jensen, Laperrouze, Maaten, Manders, Morillon, Mulder, Onyszkiewicz, Piskorski, Ries, Riis-Jørgensen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Szent-Iványi, Virrankoski

GUE/NGL: Henin, Wurtz

IND/DEM: Belder, Blokland, Krupa, Sinnott, Tomczak

NI: Chruszcz, Giertych, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Bauer, Beazley, Becsey, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Braghetto, Brejc, Březina, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Glattfelder, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Herranz García, Hieronymi, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Siekierski, Silva Peneda, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Ulmer, Van Orden, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Záborská, Zaleski, Zappalà

PSE: Glante, Goebbels, Maňka, Vaugrenard, Vergnaud

UEN: Camre, Czarnecki Marek Aleksander

Vastaan: 228

ALDE: Andria, Attwooll, Carlshamre, Davies, Drčar Murko, Duff, Ek, Guardans Cambó, Hall, Harkin, in 't Veld, Jäätteenmäki, Lax, Ludford, Lynne, Matsakis, Polfer, Prodi, Resetarits, Sterckx, Susta, Toia, Veraldi, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Holm, Liotard, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pafilis, Pflüger, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht

IND/DEM: Batten, Bonde, Clark, Goudin, Lundgren

NI: Battilocchio, De Michelis, Martin Hans-Peter

PPE-DE: Doyle, Hennicot-Schoepges, Higgins, Karas, Mavrommatis, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Rack, Rübig, Samaras, Schierhuber, Seeber, Seeberg, Trakatellis, Vakalis, Varvitsiotis

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Dobolyi, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fernandes, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Hänsch, Hedh, Hedkvist Petersen, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kuhne, Lambrinidis, Leichtfried, McAvan, Madeira, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Riera Madurell, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stockmann, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Van Lancker, Vincenzi, Walter, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Aylward, Crowley, Janowski, Kristovskis, Kuc, Masiel, Ó Neachtain, Rutowicz

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 58

ALDE: Cocilovo, Geremek, Krahmer, Kułakowski, Newton Dunn, Savi, Staniszewska, Takkula, Väyrynen

GUE/NGL: Kaufmann

NI: Baco, Bobošíková, Claeys, Martinez, Mote, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Belet, Brepoels, Duchoň, Fajmon, Mitchell, Škottová, Strejček, Vlasák, Wijkman, Zahradil, Zvěřina

PSE: Berès, Capoulas Santos, Castex, Cottigny, Douay, Ferreira Anne, Fruteau, Guy-Quint, Hamon, Hazan, Le Foll, Lienemann, Navarro, Patrie, Peillon, Reynaud, Savary, Schapira, Trautmann

UEN: Berlato, Bielan, Borghezio, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Kamiński, Libicki, Muscardini, Roszkowski, Wojciechowski Janusz

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Corien Wortmann-Kool

Vastaan

Jens-Peter Bonde, Carlos Coelho, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou

Tyhjää

Harlem Désir, Marie-Arlette Carlotti, Bernard Poignant, Kader Arif, Bernadette Bourzai, Simon Busuttil

26.   Mietintö Morgan A6-0426/2006

37 kohta, 1 osa

Puolesta: 479

ALDE: Andrejevs, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Catania, de Brún, Flasarová, Holm, Kaufmann, McDonald, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Pflüger, Ransdorf, Remek, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz

IND/DEM: Belder, Blokland, Krupa, Sinnott, Tomczak

NI: Battilocchio, Belohorská, Chruszcz, Claeys, De Michelis, Giertych, Martin Hans-Peter, Mussolini, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Buzek, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Evans Jonathan, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gewalt, Glattfelder, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Zaleski, Zappalà

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Lienemann, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuc, La Russa, Libicki, Masiel, Ó Neachtain, Roszkowski, Rutowicz, Wojciechowski Janusz

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 16

ALDE: Andria

GUE/NGL: Brie, Henin, Pafilis

IND/DEM: Batten, Clark, Goudin, Lundgren

NI: Bobošíková

PPE-DE: Duchoň, Seeberg, Škottová, Strejček, Vlasák, Zahradil, Zvěřina

Tyhjää: 8

GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro, Liotard

NI: Martinez, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Schierhuber

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Jens-Peter Bonde

27.   Mietintö Morgan A6-0426/2006

37 kohta, 2 osa

Puolesta: 260

ALDE: Andrejevs, Attwooll, Beaupuy, Budreikaitė, Carlshamre, Cavada, Cocilovo, Costa, Davies, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Onyszkiewicz, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Guerreiro, Henin, Holm, McDonald, Musacchio, Ransdorf, Remek, Svensson

NI: Battilocchio, Belohorská, De Michelis, Martin Hans-Peter, Mussolini

PPE-DE: Bachelot-Narquin, Brepoels, Doyle, Higgins, Hökmark, Liese, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Saïfi, Schierhuber, Seeberg, Sonik, Wijkman

PSE: Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Batzeli, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Douay, Dührkop Dührkop, Ettl, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Glante, Goebbels, Gomes, Grech, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Koterec, Kuhne, Lambrinidis, Le Foll, Leichtfried, Lienemann, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García, Zingaretti

UEN: Kuc

Verts/ALE: Aubert, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Isler Béguin, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 236

ALDE: Andria, Chatzimarkakis, Krahmer, Schuth

GUE/NGL: Figueiredo, Kaufmann, Liotard, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Pafilis, Pflüger, Seppänen, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Clark, Goudin, Krupa, Lundgren, Sinnott, Tomczak

NI: Bobošíková, Chruszcz, Claeys, Giertych, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Braghetto, Brejc, Březina, Bushill-Matthews, Buzek, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Florenz, Fraga Estévez, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, Garriga Polledo, Gauzès, Gewalt, Glattfelder, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Langen, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Lulling, Maat, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Parish, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Spautz, Šťastný, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varvitsiotis, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zvěřina

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Borghezio, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, La Russa, Libicki, Masiel, Ó Neachtain, Roszkowski, Rutowicz, Wojciechowski Janusz

Tyhjää: 3

GUE/NGL: Flasarová

NI: Martinez

Verts/ALE: van Buitenen

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Jens-Peter Bonde

28.   RC — B6-0647/2006 — Burma

Päätöslauselma

Puolesta: 65

ALDE: Beaupuy, Matsakis, Onyszkiewicz

GUE/NGL: Catania, Meijer, Pflüger

IND/DEM: Bonde, Krupa, Sinnott

NI: Martin Hans-Peter, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Andrikienė, Bauer, Bowis, Březina, Chichester, Daul, Deß, Deva, Duka-Zólyomi, Gahler, Gauzès, Gomolka, Grossetête, Kaczmarek, Karas, Kratsa-Tsagaropoulou, Lulling, Mann Thomas, Mathieu, Mavrommatis, Mayer, Pleštinská, Posselt, Purvis, Roithová, Sudre, Tajani, Tannock, Vatanen, Wieland, Záborská, Zaleski

PSE: Arif, Ayala Sender, Berès, Bourzai, Bullmann, Casaca, Cashman, Geringer de Oedenberg, Martínez Martínez, Pinior, Roure, Sakalas, Sánchez Presedo, Scheele, Tarabella, Trautmann

UEN: Libicki, Rutowicz

Verts/ALE: Lambert, Onesta, Romeva i Rueda, Smith


HYVÄKSYTYT TEKSTIT

 

P6_TA(2006)0570

Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (kaikki pääluokat)

Euroopan parlamentin päätöslauselma neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (kaikki pääluokat) (15637/2006 — C6-0442/2006 — 2006/2018(BUD) — 2006/2018B(BUD)) ja oikaisukirjelmistä N:o 1/2007 (SEC(2006)0762), 2/2007 (13886/2006 — C6-0341/2006) ja 3/2007 (15636/2006 — C6-0443/2006) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omista varoista 29. syyskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/597/EY, Euratom (1),

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2),

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3),

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4),

ottaa huomioon neuvoston 14. heinäkuuta 2006 hyväksymän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (C6-0299/2006),

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (C6-0299/2006) ja oikaisukirjelmästä N:o 1/2007 (SEC(2006)0762) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007, Pääluokka III — Komissio (5),

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007, Pääluokka I — Parlamentti, Pääluokka II — Neuvosto, Pääluokka IV — Tuomioistuin, Pääluokka V — Tilintarkastustuomioistuin, Pääluokka VI — Talous- ja sosiaalikomitea, Pääluokka VII — Alueiden komitea, Pääluokka VIII (A) — Oikeusasiamies, Pääluokka VIII (B) — Euroopan tietosuojavaltuutettu (C6-0300/2006) (6),

ottaa huomioon oikaisukirjelmän N:o 2/2007 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (13886/2006 — C6-0341/2006),

ottaa huomioon oikaisukirjelmän N:o 3/2007 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (15636/2006 — C6-0443/2006),

ottaa huomioon 26. lokakuuta 2006 tekemänsä tarkistukset ja muutosehdotukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi (7),

ottaa huomioon neuvoston muutokset parlamentin hyväksymiin yleisen talousarvioesityksen tarkistuksiin ja muutosehdotuksiin (15637/2006 — C6-0442/2006),

ottaa huomioon neuvoston kanssa 21. marraskuuta 2006 pidetyn neuvottelukokouksen ja sen jälkeen 28. marraskuuta 2006 pidetyn kokouksen tulokset,

ottaa huomioon neuvoston yhteenvedon tuloksista, joihin se on päätynyt käsitellessään parlamentin hyväksymiä tarkistuksia ja muutosehdotuksia esitykseen yleiseksi talousarvioksi,

ottaa huomioon työjärjestyksen 69 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0451/2006),

A.

toteaa noudattaneensa vuoden 2007 talousarviota käsitellessään koko ajan johdonmukaista strategiaa,

B.

ottaa huomioon, että tämä strategia perustui kolmeen pilariin, jotka se vahvisti 18. toukokuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2007 talousarviosta (komission kertomus vuosittaisesta toimintastrategiasta) (8) ja jotka ovat politiikan ensisijaisten tavoitteiden asettaminen, vastineen antaminen käytetyille varoille sekä vuosien 2008–2009 arvioinnin valmistelu,

C.

ottaa huomioon, että tämä lähestymistapa toi selvästi esiin jatkuvasti etenevän globalisaation suuret haasteet ja mahdollisuudet Euroopan unionille sekä herätti perustavia kysymyksiä siitä, millaisia ovat luonteeltaan EU:n strategiset kumppanuudet eri puolilla maailmaa sijaitsevien kumppanimaiden ja -alueiden kanssa,

D.

ottaa huomioon, että tämä selkeä ja johdonmukainen strateginen näkemys toi tuloksia, kun parlamentti neuvotteli neuvoston kanssa parlamentin keskeisistä painopisteistä muun muassa varainhoitoasetuksen suhteen,

E.

ottaa huomioon, että parlamentin ensisijaisina pitämissä asioissa — kustannustehokkuudessa, monivuotisen rahoituskehyksen arvioinnin valmistelussa ja varainhoitoasetuksen osalta, saavutettiin tuloksia, jotka tuovat todellista hyötyä Euroopan kansalaisille tehostamalla varojen käyttöä sekä tukevat parlamentin jatkuvia pyrkimyksiä saada EU:n varainkäytöstä myönteinen tarkastuslausuma,

Yleisiä näkökohtia: ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen, kustannustehokkuus, vuosina 2008–2009 toteutettavan arvioinnin valmistelu

Ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen

1.

muistuttaa esittäneensä edellä mainitussa vuosittaisesta toimintastrategiasta 18. toukokuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa ja etenkin sen 5 ja 6 kohdassa strategian ja poliittiset painopisteet, jotka koskevat parlamentin lähestymistapaa vuoden 2007 talousarvioon; katsookin päätöslauselman vuosittaisesta toimintastrategiasta vaikuttaneen olennaisesti siihen, että se pystyi vahvistamaan strategiansa talousarviomenettelyn alkuvaiheessa;

2.

toteaa saavuttaneensa yleisiin painopisteisiinsä ja keskeisiin kysymyksiin liittyen myönteisiä tuloksia neuvotteluissa, joita se kävi neuvoston kanssa kolmikanta- ja neuvottelumenettelyn aikana ennen talousarvion toista käsittelyä parlamentissa;

3.

ei hyväksy sitä, että neuvosto alensi maksujen kokonaistasoa leikkaamalla maksuja sattumanvaraisesti kautta linjan; katsoo, että maksut olisi suunnattava niihin ensisijaisiin ohjelmiin, joissa voidaan varmistaa varojen tehokas käyttö; hyväksyy osana yleistä sopimusta neuvoston kanssa maksujen lopulliseksi tasoksi 115 500 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,99:ää prosenttia EU:n bruttokansantulosta;

4.

palauttaa mieliin maksuja koskevan julistuksensa, jossa muistutettiin, että 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 12 ja 13 kohdassa vahvistettiin absoluuttiset määrät, jotka vastaavat monivuotisessa rahoituskehyksessä hyväksyttyä yleisen talousarvion menojen vuosittaista ylärajaa; toteaa, että sen tähden monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 vahvistettujen vuosittaisten ylärajojen noudattaminen merkitsee vuotuisiin talousarvioihin sisältyvien ei-pakollisten menojen lisäyksen automaattista hyväksyntää; muistuttaa neuvostoa, että Euroopan parlamentin näkemyksen mukaan näiden kohtien noudattamatta jättäminen on toimielinten välisen sopimuksen vastaista;

5.

toteaa tässä yhteydessä, että maksumäärärahojen lisäyspyynnöt, joita parlamentin erityisvaliokunnat esittivät vuoden 2007 talousarvion ensimmäisessä käsittelyssä parlamentissa, olivat vaatimattomat, kun otetaan huomioon, että vuoden 2006 aikana on sovittu tärkeimmistä uusista oikeusperustoista, jotka koskevat vuonna 2007 alkavia uusia EU:n rahoitusohjelmia;

6.

toteaa, että se on noudattanut maksusitoumusmäärärahojen yleisen tason suhteen erityisvaliokuntiensa varovaista lähestymistapaa eikä ole pyytänyt käyttämään joustovälinettä; asettaa useimpien vuoden 2007 talousarvion kohtien maksusitoumusmäärärahat tasolle, joka vastaa tai on lähellä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen liitteessä I esitettyä enimmäismäärää;

7.

päättää palauttaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) maksusitoumusmäärärahat vuonna 2007 alustavassa talousarvioesityksessä (ATE) esitetylle tasolle eli 159 200 000euroon mutta edellyttää neuvoston noudattavan 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen henkeä ja kirjainta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menojen suhteen, kuten puheenjohtajien Brokin ja Lewandowskin ja Suomen ministeri Wideroosin välisessä kirjeenvaihdossa vahvistettiin;

Kustannustehokkuus

8.

korostaa, että kustannustehokkuutta korostava lähestymistapa on ollut jotain aivan uutta vuoden 2007 talousarviomenettelyssä ja että lähestymistavan avulla voidaan parantaa EU:n ohjelmien arviointia ja talousarvion toteuttamisen valvontaa parlamentin painopisteiden ja sille toimielimenä kuuluvan toimivallan mukaisesti; panee merkille komission kanssa sovitun yhteisen lausuman talousarvion moitteettomasta toteuttamisesta ja korostaa, että tämän toimintatavan yleisenä tavoitteena on tarjota Euroopan kansalaisten rahoille enemmän vastinetta ja vastata EU:n kohtaamiin haasteisiin kohdentamalla varat mahdollisimman hyvin (ks. liitteenä oleva lausuma);

9.

palauttaa mieliin päätöksensä ottaa 30 prosenttia määrärahoista eli yhteensä yli 500 miljoonaa euroa varaukseen melkein 40 budjettikohdasta, joiden toteutuksen laatu ja toteutusaste on käytettävissä olevien tietolähteiden perusteellisen tarkastelun perusteella herättänyt parlamentissa merkittävää huolta; panee tyytyväisenä merkille komission rakentavan vastauksen ehtoihin, jotka parlamentti asetti budjettitarkistuksissaan näiden varausten vapauttamiselle; päättää säilyttää kahta budjettikohtaa koskevan 8 900 000euron varauksen komission marraskuun alussa lähettämän perinteisen toteutettavuutta koskevan kirjeen liitteessä esitetyn vastauksen johdosta; päättää seurata myös vuoden 2007 aikana tarkasti näiden kohtien määrärahojen käytön laatua ja toteutustasoa kustannustehokkuuden parantamista koskevan lausuman mukaisesti;

10.

pitää rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta vastaavan komission jäsenen ja komission pääsihteerin kanssa 15. marraskuuta 2006 pidettyä kokousta myönteisenä, sillä se on vahva osoitus komission sitoutumisesta kustannustehokkuutta korostavaan lähestymistapaan; toteaa, että parlamentin budjettivaliokunta järjestää vuoden 2007 alkupuoliskolla kuulemisen kustannustehokkuutta korostavan lähestymistavan kehittämisestä edelleen;

11.

palauttaa mieliin, että parlamentti asettaa huomattavasti painoa myönteisen tarkastuslausuman saamiselle yhteistyössä hallinnoituja varojen osalta; korostaa aikomustaan varmistaa, että 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti jäsenvaltioiden asianomaiset tarkastusviranomaiset laativat arvioinnin siitä, missä määrin hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia; toistaa, että jäsenvaltioiden olisi siksi sitouduttava laatimaan asianmukaisella kansallisella tasolla vuotuinen yhteenveto saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista; pitää myönteisenä, että yhdessä jäsenvaltiossa on äskettäin päätetty konsolidoida kaikki erilliset tilit, joiden kautta käytetään yhteisesti hallinnoituja EU:n varoja, jotta luvut voidaan myöhemmin tarkastaa; katsoo, että EU:n tilien tarkastamista tilintarkastustuomioistuimessa voidaan osaltaan parantaa tarkastelemalla uudelleen metodeja, joita tilintarkastustuomioistuin käyttää arvioidessaan EU:n varainhoitosääntöjen noudattamista, käyttäen apuna vertaisarviointia muiden vastaavien instituutioiden kanssa; panee yllättyneenä merkille, ettei tällaista vertaisarviointia ole vielä saatu tehtyä; pyytää suorittamaan arvioinnin 31. heinäkuuta 2007 mennessä;

12.

panee merkille yhteiset lausumat, joissa parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat kolmen uuden erillisviraston (kemikaaliviraston, tasa-arvoinstituutin ja perusoikeusviraston) rahoituksesta ja rahoitussuunnitelmasta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen puitteissa; päättää olemassa olevien virastojen osalta palauttaa alustavan talousarvioesityksen määrärahat mutta ottaa ohjeellisen määrän ylittävän osuuden varaukseen odotettaessa myönteistä arviota siitä, miten virastojen toiminta on vastannut niiden lopullista työohjelmaa; toteaa, että arviot pitäisi saada valmiiksi virastojen johtajien kokouksessa keväällä 2007;

Vuosien 2008–2009 arvioinnin valmistelu

13.

toistaa huolensa siitä, että Euroopan unionin olisi kehitettävä ennakoivampi strategia, jotta se voi paneutua jatkuvasti etenevän globalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin; katsoo, että EU:n lähestymistapaa kumppanuuksiin kolmansien maiden ja alueiden kanssa on tarpeen arvioida tässä yhteydessä uudelleen ja että termi ”strateginen” olisi varattava vain EU:n kaikkein tärkeimmille kumppanuuksille, kuten transatlanttiselle kumppanuudelle Amerikan yhdysvaltojen kanssa;

14.

vahvistaa, että politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa 2007–2013 käsittelevän väliaikaisen valiokunnan valmistelema poliittinen arvio sekä parlamentin 8. kesäkuuta 2005 asiasta hyväksymä päätöslauselma (9) ovat perusta toimielinten välisen sopimuksen uudelleentarkastelulle ja siihen mahdollisesti tehtäville muutoksille; toteaa, että lisäksi on arvioitava monivuotisten ohjelmien uuden sukupolven ja välineiden tehokkuutta ja täytäntöönpanoa;

15.

toteaa, että parlamentin hyväksymät Kiinan ja Intian kanssa tehtävän liiketoiminnan ja tiedettä koskevan vaihdon valmistelutoimet on tarkoitettu merkiksi siitä, että parlamentti pitää tärkeänä yhteistyön lujittamista näiden nopeasti kehittyvien maiden kanssa;

16.

katsoo, että komission olisi tuotava avoimemmin esiin, mitä hyötyjä ja haittoja on työskentelystä kansalaisjärjestöjen kanssa EU:n kehitysapua annettaessa; suosittelee tässä valossa, että kansalaisjärjestöjen toiminnasta olisi toteutettava kustannus-hyötyanalyysi; aikoo tutkia tarkemmin mahdollisuutta antaa tulevaisuudessa suurempi osa EU:n kehitysavusta mikroluottoina;

17.

katsoo, että komission olisi tarkasteltava uudelleen EU:n strategisten kumppanuuksien luonnetta kertomuksessa, jonka sen on esitettävä 30. huhtikuuta 2007 mennessä, ja määriteltävä erityisesti sanan ”strateginen” merkitys, ja pitää tätä vain yhtenä esimerkkinä siitä, että Euroopan unionin on laajemminkin tarpeen vahvistaa yleiset poliittiset painopisteensä siten, että ne voidaan välittää tehokkaasti Euroopan kansalaisille; toteaa, että poliittisten painopisteiden on oltava selkeitä, jotta niihin voidaan osoittaa talousarviovaroja; korostaa vahvistaneensa politiikan painopisteensä vuoden 2007 talousarviota koskevan menettelyn alkuvaiheessa ja kehittäneensä näin toimivan strategian vuoden 2007 talousarviota varten;

18.

katsoo näin ollen, että parlamentin olisi kehitettävä edelleen vuoden 2007 talousarviomenettelyssä noudattamaansa lähestymistapaa, jonka mukaan se asettaa ensisijaisia tavoitteita, muun muassa järjestämällä sarjan kuulemisia eri politiikanaloja koskevista aiheista, jotta se voi määritellä keskipitkän aikavälin poliittiset painopisteensä; katsoo, että tämän olisi vuosittaisesta toimintastrategiasta 18. toukokuuta 2006 annetun päätöslauselman 38–40 kohdan mukaisesti myötävaikutettava siihen, että parlamentti voi kehittää strategian vuosien 2008–2009 arviointia varten;

Horisontaaliset näkökohdat ja monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden keskeiset osa-alueet

Horisontaaliset näkökohdat

19.

panee merkille, että uusien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien enimmäismääriä nostettiin 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa, ja korostaa, että parlamentti pystyy näiden hankkeiden avulla tuomaan esiin unionin politiikan kehittämisen kannalta ensisijaisia aloja; päättää siksi ehdottaa joitakin uusia hankkeita, jotka vastaavat laajasti ottaen vuosittaisesta toimintastrategiasta 18. toukokuuta 2006 annetun päätöslauselman 6 kohdassa vahvistettuja ensisijaisia tavoitteita;

20.

panee merkille komission oikaisukirjelmän N:o 3/2007 hyväksymisen sekä eräät komission oikaisukirjelmässä N:o 2/2007 esitetyt seikat, kuten määräykset Herkules II -ohjelmaan ja Euroopan globalisaatiorahastoon liittyvästä luokituksesta; ei hyväksy muita oikaisukirjelmässä N:o 2/2007 esitettyjä seikkoja ja päättää ottaa asianmukaiset määrärahat ja budjettinimikkeistön talousarvioon ulkosuhdepoliittisten painopisteidensä mukaisesti;

21.

pitää myönteisenä, että vuodeksi 2007 Euroopan globalisaatiorahastolle budjetoitujen 500 miljoonan euron käyttöönotosta päästiin sopimukseen; korostaa, että rahaston budjetointia varten hyväksytty menettely vastaa edelleen 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 28 kohdan määräyksiä, ja vahvistaa näkemyksensä, että sopimuksen mukaisesti Euroopan globalisaatiorahaston rahoituslähteitä käytetään vuonna N siinä järjestyksessä kuin liikkumavaroja ja peruutettuja sitoumuksia koskevat tiedot tulevat saataville, toisin sanoen ensiksi käytetään peruutetut maksusitoumusmäärärahat vuodelta N - 2, toiseksi vuodelta N – 1 käytettävissä oleva liikkumavara ja kolmanneksi peruutetut maksusitoumusmäärärahat vuodelta N – 1; pitää myönteisenä komission kantaa tähän asiaan, jonka se ilmaisi rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta vastaavan komission jäsenen Euroopan parlamentin puhemiehelle 17. marraskuuta 2006 lähettämässä kirjeessä;

Toimielinten sopimuksen otsakkeiden mukaan esitetyt pääkohdat

Otsake 1a — Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailu

22.

vahvistaa jo vuosittaisesta toimintastrategiasta 18. toukokuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa ilmaisemansa luottamuksen siihen, että tietoon, ammattitaitoon, tutkimukseen ja kehitykseen, innovointiin ja tietoyhteiskunnan teknologioihin liittyvät alat sekä kestävä liikenne- ja energiapolitiikka muodostavat terveen ja nykyaikaisen talouden perustan ja ovat välttämättömiä uusien työpaikkojen syntymisen kannalta; on näin ollen päättänyt hylätä neuvoston noudattaman leikkauslinjan eräiden sellaisten tärkeiden budjettikohtien osalta, joiden tavoitteena on lisätä EU:n talouden kilpailukykyä; on päättänyt lisätä Lissabonin toimintaohjelmaan liittyvien ensisijaisten ohjelmien, kuten kilpailukykyä ja innovaatiota koskevan ohjelman ja Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013), maksumäärärahoja, muttei kuitenkaan niin paljon kuin ensimmäisessä käsittelyssään;

23.

on vakuuttunut, että EU:n kilpailukyvyn kasvattamisella on olennainen merkitys EU:n pyrkiessä vastaamaan globalisaation asettamiin haasteisiin; pitää näin ollen otsakkeeseen 1a tehtyjä määrärahalisäyksiä selvänä signaalina siitä suunnasta, johon EU:n menoja olisi tulevina vuosina johdettava; palauttaa mieliin tarpeen antaa riittävästi julkista rahoitusta sellaisten edellytysten luomiseksi, että Euroopan investointipankin yhteisrahoituksesta saadaan odotettu käynnistysvaikutus; odottaa malttamattomana komission ja neuvoston ehdotuksia tästä aiheesta; korostaa, että pitkäaikaisen merkityn pääoman lisääminen olisi suotavaa Euroopan investointirahaston kannalta sekä uusien mandaattien käyttöönoton tueksi (mukaan lukien kilpailukykyä ja innovaatiota koskeva ohjelma) vuonna 2007 että uusien teknologiasiirtohankkeiden rahoittamiseksi, kuten parlamentti, neuvosto ja komissio ovat toivoneet;

24.

korostaa Galileo-ohjelman teknologista ja taloudellista merkitystä; palauttaa komission mieleen, että kyseinen ohjelma on koko ajanjaksolla katsottuna alirahoitettu uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja pyytää komissiota etsimään pikaisesti toimivan ja kestävän ratkaisun, jolla ohjelman menestys voidaan varmistaa;

Otsake 1b — Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio

25.

panee merkille, että rakenne- ja koheesiorahastoille tarkoitetut määrärahat ovat vuosien 2007–2013 rahoituskehyskaudella huomattavasti odotettua alhaisemmat pääasiassa joulukuun 2005 Eurooppa-neuvoston päätelmien seurauksena; katsoo näin ollen, että olisi palautettava alustavassa talousarvioesityksessä esitetyt määrärahat; korostaa, että on tärkeää luoda ja hyväksyä mahdollisimman pian kansallisia ohjelmia nyt, kun uusi toimielinten välinen sopimus on saatu aikaan; korostaa koheesion merkitystä yhtenä EU:n politiikan painopisteistä; liittymistä valmistelevan tuen osalta pyytää komissiota esittämään siirtopyynnön tai lisätalousarvion vuoden 2007 kuluessa, jos vuoden 2007 talousarviossa arvioidut määrät ovat riittämättömät;

Otsake 2 — Luonnonvarojen suojelu ja hallinta

26.

panee merkille, että vuosi 2007 on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) viimeisimmän uudistuksen ensimmäinen täysi täytäntöönpanovuosi; ei hyväksy neuvoston toisessa käsittelyssään pakollisiin menoihin hyväksymiä leikkauksia; ei hyväksy komission oikaisukirjelmässään N:o 2/2007 esittämää ehdotusta luokitella useita maatalouden alan budjettikohtia uudelleen siten, että ne siirretään ei-pakollisista pakollisiin menoihin;

27.

pahoittelee sitä, että maaseudun talouden merkittävistä rakenneuudistus-, nykyaikaistamis- ja monipuolistamistarpeista huolimatta maaseudun kehittämiseen myönnettävät varat tulevat reaalisesti katsoen pienenemään; katsoo, että varojen vapaaehtoinen siirtäminen suorasta maataloustuesta (yhteisen maatalouspolitiikan ”ensimmäinen pilari”) maaseudun kehittämiseen ei ole oikea keino tilanteen parantamiseksi; suhtautuu tässä yhteydessä erittäin varauksellisesti komission tämänhetkiseen vapaaehtoista mukauttamista koskevaan ehdotukseen, jonka mukaan jopa 20 prosenttia suorasta maataloustuesta siirrettäisiin maaseudun kehittämiseen; kehottaa komissiota suorittamaan vaikutustenarvioinnin paremmasta lainsäädännöstä 16. joulukuuta 2003 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) mukaisesti; toistaa pidättävänsä edelleen oikeuden ilmaista kantansa vapaaehtoiseen mukauttamiseen myöhemmin ja katsoo, että olisi hyödyllistä arvioida tätä asiaa yhdessä yhteisrahoituksen kanssa vuosien 2008–2009 tarkistuksen yhteydessä 17. toukokuuta 2006 tehtyyn toimielinten sopimukseen sisältyvän julistuksen N:o 9 mukaisesti;

28.

on pettynyt siihen, että vaikka määrärahoja tarvittaisiin huomattavasti tapetun rokotteen kehittämiseen bluetongue-virusta varten, neuvosto kieltäytyi hyväksymästä tätä parlamentin aloitetta toisessa käsittelyssään; pitää kuitenkin myönteisenä komission toteutettavuutta koskevassa kirjeessä tekemää ehdotusta siitä, että uuden rokotteen kehittäminen bluetongue-virusta varten sisällytettäisiin liittymistä valmistelevan tukivälineen puitteissa toteutettavien hankkeiden tutkimusbudjettiin; korostaa, että etusijalle olisi asetettava viruksen eri tyyppeihin tehoavan multivalentin rokotteen kehittäminen;

29.

tukee ja pitää myönteisenä parlamentin, neuvoston ja komission sopimaa yhteistä lausumaa Life+ -ohjelman väliaikaisesta rahoituksesta siinä tapauksessa, että vuoden 2007 alun ja säädöksen lopullisen hyväksymisen väliin jää lainsäädännöllinen tyhjiö;

Otsake 3a — Vapaus, turvallisuus ja oikeus

30.

huomauttaa, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, erityisesti perusoikeuksien edistäminen, yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan määrittely sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, on yksi unionin keskeisistä painopisteistä;

31.

katsoo, että unionin ulkorajojen integroitu hallinto on yksi niistä tavoitteista, joihin tällä hetkellä tarvitaan kiireellisesti tukea; palauttaa näin ollen Frontex-viraston maksusitoumusmäärärahat alustavan talousarvioesityksen tasolle mutta ottaa osan varoista varaukseen erillisvirastoja koskevan yleisen lähestymistavan mukaisesti;

Otsake 3b — Kansalaisuus

32.

muistuttaa, että kulttuurin, kasvatuksen, koulutuksen ja nuorison alalla toteutettava toissijaisuusperiaate on tärkeä, ja katsoo, että mielipiteiden monimuotoisuuden kunnioittaminen on ensimmäinen edellytys tehokkaalle viestintäpolitiikalle, jolla EU tuodaan lähemmäs kansalaisia; katsoo, että uusia viestintävälineitä voitaisiin käyttää vielä paremmin hyödyksi pyrittäessä kokoamaan Euroopan poliittisia päättäjiä kaikista eri poliittisista suunnista yhteen jakamaan ajatuksia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euronews-lähetysten hyvää kehitystä; pyytää komissiota tukemaan Euronewsin lähettämistä arabiankielisenä, jotta sekä EU:n arabiankieliset kansalaiset että Välimeren alueen arabiankielisten maiden kansalaiset voidaan tavoittaa paremmin ja jotta heille voidaan tiedottaa Euroopan unionin tavoitteista; kehottaa komissiota tekemään paremmin selkoa kansanvaltaa, kuuntelemista ja keskustelua koskevan K-suunnitelman talousarviovaikutuksista ja toimista, joita sen yhteydessä on tarkoitus toteuttaa; pyytää komissiota julkaisemaan Internetissä tukien jaon yksityiskohdat (määrät ja saajat) kaikista toimista;

33.

korostaa pitävänsä tärkeänä tehokasta EU:n viestintästrategiaa ja etenkin sitä, että varmistetaan, että verkon tarjoamia välineitä voidaan käyttää mahdollisimman laajasti helpottamaan tietoihin ja ideoihin liittyvien kytkösten kehittämistä eurooppalaisten mielipidevaikuttajien ja sidosryhmien välille; panee tässä yhteydessä merkille kokeiluluonteisia tietoverkkoja koskevan pilottihankkeen, jolla pyritään parantamaan poliittisten päättäjien välistä tiedonkulkua myös Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenten välillä; katsoo, että tämän aloitteen pohjana olisi käytettävä unionin nykyisiä www-portaaleja siten, että tuodaan lisäarvoa tällä alalla jo toteutettaviin erityistoimiin;

34.

kehottaa komissiota teettämään selvityksen niiden Kyproksen pohjoisosassa sijaitsevien kirkkojen tilasta, joita on häpäisty, jotka on muunnettu moskeijoiksi ja joita on vahingoitettu sen jälkeen, kun Turkin armeija otti alueen haltuunsa vuonna 1974, sekä niiden arvioiduista restaurointikustannuksista Kyproksen pohjoisosan uskonnollisen perinnön suojelusta ja säilyttämisestä annetun kannanoton (11) mukaisesti;

35.

pitää kyseenalaisena komission noudattaman tiedotuspolitiikan laatua; pyytää komissiota vahvistamaan virallisesti halukkuutensa edustaa kaikkia toimielimiä ja niiden kunkin toimivaltaa asianmukaisesti;

Otsake 4 — EU maailmanlaajuisena toimijana

36.

katsoo, että EU:n olisi huolehdittava siitä, että sillä on käytössään riittävät resurssit voidakseen täyttää roolinsa ”maailmanlaajuisena toimijana” omia arvojaan kunnioittaen; esittää alustavan talousarvioesityksen määrien palauttamista useisiin budjettikohtiin ja lisää maksu- ja sitoumusmäärärahoja vielä alustavan talousarvioesityksenkin määristä joillakin aloilla antaakseen sysäyksen yhteisön ohjelmien kautta toteutettaville EU:n toimille ulkopolitiikan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla sekä asioissa, jotka liittyvät tärkeiden kehittyvien kansantalouksien kanssa harjoitettavaan liiketoimintaan ja tiedettä koskeviin vaihtoihin;

37.

korostaa avoimuuden merkitystä käytettäessä Irakille kahden erityisrahaston kautta myönnettyjä varoja ja muistuttaa, että on seurattava tarkasti Irakin kykyä hyödyntää rahoitusta; pyytää näin ollen komissiota tiedottamaan säännöllisesti EU:n rahoittamista hankkeista ja siitä, kuinka hyvin kyseiselle maalle kohdennetut varat on pystytty hyödyntämään;

38.

panee merkille, että EU:n ulkoisten toimien uusi oikeudellinen kehys edellyttää myös uutta talousarviorakennetta; pitää yleisesti ottaen myönteisenä välineiden yksinkertaistamista ja samassa yhteydessä ehdotettua uutta budjettinimikkeistöä; panee tyytyväisenä merkille myös erillisen ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan välineen, joka edellyttää alustavan talousarvioesityksen nimikkeistön muuttamista; ei kuitenkaan voi hyväksyä, että eräät ehdotetuista muutoksista heikentävät aloja ja/tai alueita ja maita koskevien asioiden avoimuutta; on päättänyt tässä suhteessa tarvittavista muutoksista; pyytää komissiota toimittamaan myös toimintokohtaisen ja hakijamaakohtaisen erittelyn sekä avoimuuden lisäämiseksi vastaavan nimikkeistön kaikissa asianomaisissa budjettikohdissa; kehottaa lisäksi komissiota laatimaan budjettivallan käyttäjälle säännöllisin väliajoin seurantakertomuksen sekä kahden uuden jäsenvaltion että liittymistä valmistelevien maiden edistymisestä;

39.

palauttaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahat komission alustavan talousarvioesityksen ja neuvoston talousarvioesityksen tasolle; korostaa edellyttävänsä, että neuvosto noudattaa 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen henkeä ja kirjainta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menojen suhteen, kuten puheenjohtajien Brokin ja Lewandowskin ja ministeri Wideroosin välisessä kirjeenvaihdossa vahvistettiin;

40.

toteaa, että vuoden 2007 talousarvion parlamentin toisessa käsittelyssä otsakkeeseen 4 ei jää liikkumavaraa ja että maksusitoumusten lisääminen vuoden 2007 aikana lisätalousarvioiden avulla edellyttäisi siksi joustovälineen käyttöönottoa; odottaa neuvoston tiedottavan sille ennakolta kattavasti ja ensisijaisesti tulevan Kosovo-operaation määrärahatarpeista;

Otsake 5 — Hallinto

41.

panee merkille, että neuvoston alun perin ehdottamia EU:n toimielinten henkilöstömäärän leikkauksia ei toteuteta vuoden 2007 talousarviossa; tukee neuvoston kanssa annettua yhteistä lausumaa palvelukseen ottamisesta vuosien 2004 ja 2007 laajentumisen johdosta; pitää myönteisenä komission sitoumusta toteuttaa 30. huhtikuuta 2007 mennessä kattava kartoitus, jossa annetaan väliarviointi sen henkilöstötarpeista sekä yksityiskohtainen selonteko sen tuki- ja koordinointitehtäviä hoitavasta henkilöstöstä kaikilla työskentelypaikkakunnilla;

42.

päättää vapauttaa määrärahat, jotka se otti ensimmäisessä käsittelyssään varaukseen komission henkilöstöresursseja varten, saatuaan komission puheenjohtajalta kirjeen, jossa parlamentin neljään varauksen vapauttamisen ehtona olleeseen pyyntöön suostuttiin ehdoitta; toivoo, että parlamentin pyytämän kartoituksen yhteydessä käydään strategista keskustelua EU:n toimielinten henkilöstöstä vuonna 2007;

Vuoden 2007 talousarvion muut pääluokat

43.

panee merkille, että laajentumismenoja lukuun ottamatta muiden pääluokkien määrärahat nousivat vuoden 2007 talousarviossa ainoastaan 1,7 prosenttia vuoden 2006 talousarviosta; huomauttaa, että tämä kasvu on vain marginaalinen ja heijastaa inflaatiokorotusta ja toimielinten erityisten painopistealojen kustannuksia ja että todellisuudessa kasvu on huomattavasti alustavassa talousarvioesityksessä esitettyjä pyyntöjä alhaisempi; päättää pitää kiinni ensimmäisen käsittelyn kannastaan palauttamalla 10 630 000euroa neuvoston 28 280 000euron vähennyksistä;

44.

toistaa uskovansa, että budjettikurin noudattaminen kaikissa meneillään olevissa toimissa varmistaa tehokkaamman budjetoinnin ja heijastaa toimielinten todellisia nykyisiä tarpeita ja ensisijaisia tavoitteita; myöntää kuitenkin samalla, että toimielimet tarvitsevat riittävät välineet toimiakseen ja työskennelläkseen tarpeeksi tehokkaasti ja varmistaakseen siten, että niiden erilaiset tavoitteet voidaan todella saavuttaa; pitää siksi valitettavana neuvoston päätöstä olla kelpuuttamatta parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymää talousarviota muita pääluokkia varten;

45.

pyytää toimielimiä toimittamaan vuosittain 1. syyskuuta mennessä aikaisempaa enemmän tietoja sisältäviä selvityksiä toiminnastaan ja tuloksistaan; korostaa, että näissä toimintaselvityksissä on annettava enemmän ja selkeämmin tietoa siitä, kuinka varojen käytössä on onnistuttu, ja niissä on myös perusteltava talousarviomäärärahojen käyttö; toteaa, että tällä tavoin budjettivallan käyttäjä voisi valvoa, miten ja missä kohteissa määrärahojen lisääminen kasvattaa toimielinten tehokkuutta;

46.

toistaa pitävänsä tärkeänä toimielinten välistä yhteistyötä, joka kiistämättä voi hyödyttää siihen osallistuvia toimielimiä; katsoo tässä mielessä, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean yhteinen hallintorakenne on tehokas ja dynaaminen tapa välttää päällekkäisyyksiä, vähentää kustannuksia ja kasvattaa joukkuehenkeä tinkimättä palvelun laadusta ja tehokkuudesta; kehottaa komiteoita tarkastelemaan — viimeistään heinäkuussa 2007 — yhteistyötään jakamisperiaatteen valossa ja erityisesti toteuttamaan tarvittavat toimet varmistaakseen, että kummankin toimielimen tarpeet täyttyvät ja yhteisen rakenteen hallinto on tasapuolisempaa; suosittaa tekemään arvion Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean tehtävistä ja toiminnasta kesäkuun 2007 loppuun mennessä;

*

* *

47.

kehottaa puhemiestä julistamaan talousarvion lopullisesti vahvistetuksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

48.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä sen liitteenä olevat lausumat neuvostolle, komissiolle, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä muille asianomaisille toimielimille ja elimille.


(1)  EYVL L 253, 7.10.2000, s. 42.

(2)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(3)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(4)  EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2005/708/EY (EUVL L 269, 14.10.2005, s. 24).

(5)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0451.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0452.

(7)  Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, Liite.

(8)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0221.

(9)  EUVL C 124 E, 25.5.2006, s. 373.

(10)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(11)  Hyväksytyt tekstit 5.9.2006, P6_TA(2006)0335.

LIITE

Yhteinen lausuma vuoden 2007 talousarvioon sisältyvästä kolmesta uudesta virastosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan mukaisesti

Alustavassa talousarvioesityksessä vuodelle 2007 esitetään seuraavan kolmen uuden viraston rahoittamista:

Euroopan kemikaalivirasto

Euroopan tasa-arvoinstituutti

Euroopan unionin perusoikeusvirasto.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ottavat huomioon kolmea uutta virastoa koskevan ensimmäisen kokemuksen kehittääkseen edelleen toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdassa mainittua menettelyä laatiessaan ehdotuksia uusien virastojen perustamiseksi.

Yhteinen lausuma Euroopan kemikaaliviraston rahoittamisesta

Komissio esitti toukokuussa 2006 ensimmäisen rahoitussuunnitelman vuosille 2007–2013 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 46 kohdan mukaisesti.

Komission 7. marraskuuta 2006 toimittamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat, että Euroopan kemikaaliviraston rahoittaminen voidaan varmistaa otsakkeen 1 a vuosille 2007–2013 sovitun menokaton puitteissa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat lisäksi, että Euroopan kemikaaliviraston oikeusperustaa koskevat muutokset aiheuttavat 113 600 000euron lisäkustannukset vuosina 2008 ja 2009 vuosien 2007–2013 monivuotisia rahoituskehyksiä koskevaan otsakkeeseen 1 a komission toukokuussa 2006 esittämään rahoitussuunnitelmaan verrattuna ja ottamatta huomioon mahdollisia varojen uudelleen kohdentamisia otsakkeen 1 a sisällä.

Jos komissio aikoo, joko viraston pyynnöstä tai ennakoimattomasta tilanteesta johtuen, poiketa viraston rahoittamiseksi kyseisenä kautena alun perin tarpeellisiksi katsotuista määristä, komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle aikomuksestaan ja sen vaikutuksista asiaan kuuluvan monivuotisia rahoituskehyksiä koskevan otsakkeen jäljellä olevaan liikkumavaraan ja ilmoittaa, mitä muutoksia se aiheuttaa.

Euroopan tasa-arvoinstituuttia koskeva yhteinen lausuma

Komissio esitti toukokuussa 2006 ensimmäisen rahoitussuunnitelman vuosille 2007–2013 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 46 kohdan mukaisesti.

Komission 7. marraskuuta 2006 toimittamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat, että Euroopan tasa-arvoinstituutin rahoittaminen voidaan varmistaa otsakkeen 1 a vuosille 2007–2013 sovitun menokaton puitteissa.

Jos komissio aikoo, joko viraston pyynnöstä tai ennakoimattomasta tilanteesta johtuen, poiketa viraston rahoittamiseksi kyseisenä kautena alun perin tarpeellisiksi katsotuista määristä, komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle aikomuksestaan ja sen vaikutuksista asiaan kuuluvan monivuotisia rahoituskehyksiä koskevan otsakkeen jäljellä olevaan liikkumavaraan ja ilmoittaa, mitä muutoksia se aiheuttaa.

Euroopan unionin perusoikeusvirastoa koskeva yhteinen lausuma

Komissio esitti toukokuussa 2006 ensimmäisen rahoitussuunnitelman vuosille 2007–2013 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 46 kohdan mukaisesti.

Komission 7. marraskuuta 2006 toimittamien tietojen pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat, että Euroopan tasa-arvoinstituutin rahoittaminen voidaan varmistaa otsakkeen 3 a vuosille 2007–2013 sovitun menokaton puitteissa.

Jos komissio aikoo, joko viraston pyynnöstä tai ennakoimattomasta tilanteesta johtuen, poiketa viraston rahoittamiseksi kyseisenä kautena alun perin tarpeellisiksi katsotuista määristä, komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle aikomuksestaan ja sen vaikutuksista asiaan kuuluvan monivuotisia rahoituskehyksiä koskevan otsakkeen jäljellä olevaan liikkumavaraan ja ilmoittaa, mitä muutoksia se aiheuttaa.

Yhteinen lausuma palvelukseen ottamisesta vuosien 2004 ja 2007 laajentumisen johdosta

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat hyvin huolestuneina merkille vuoden 2004 laajentumiseen liittyvän henkilöstönvalinnan ja palvelukseenoton hidastumisen, keskijohdon tointen alhaisen täyttöasteen, väliaikaisten toimihenkilöiden hoitamien vakinaisten toimien suuren osuuden ja asianmukaisten kilpailujen riittämättömän määrän.

Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat, että toimielinten ja erityisesti Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston EPSO:n olisi tehtävä voitavansa tilanteen korjaamiseksi ja budjettivallan käyttäjän myöntämien toimien täyttämisen nopeuttamiseksi. Tällöin olisi noudatettava henkilöstösääntöjen 27 artiklassa tarkoitettuja perusteita ja saavutettava mahdollisimman laaja maantieteellinen tasapaino mahdollisimman pian.

Euroopan parlamentti ja neuvosto aikovat seurata tiiviisti meneillään olevaa palvelukseenottoprosessia. Tätä varten ne pyytävät kutakin toimielintä ja EPSOa toimittamaan budjettivallan käyttäjälle kahdesti vuodessa tilannetiedot palvelukseen ottamisesta vuosien 2004 ja 2007 laajentumisen johdosta.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät toimielinten pääsihteereitä esittämään tällä alalla saavutetusta edistyksestä selvityksen, joka koskee:

vuosien 2004–2006 talousarvioissa myönnettyjen toimien täyttämistä tammikuun 2007 loppuun mennessä,

vuonna 2007 myönnettyjen toimien täyttämistä 15.6.2007 ja 31.10.2007 mennessä.

Yhteinen lausuma Life + -ohjelmasta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio palauttavat mieleen budjettiperiaatteen, jonka mukaan merkittävien toimintamenojen toteuttaminen edellyttää, että sitä ennen on annettu perussäädös.

Nämä kolme toimielintä toteavat samalla, että jotkin uudet perussäädökset, joilla on tarkoitus korvata aiemmat perussäädökset, joiden voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopussa, saattavat olla varainhoitovuoden 2007 alussa vielä lainsäädäntövallan käyttäjän harkittavina. Jotkin toimet edellyttävät kuitenkin uusia talousarviositoumuksia, jotta voitaisiin välttää säännöstön täytäntöönpanolle ja säilyttämiselle haittaa aiheuttavat häiriöt. Tällainen riski on olemassa niiden tiettyjen toimien osalta, joista kolme toimielintä ovat jo päässeet laajaan poliittiseen yhteisymmärrykseen.

Eritoten parlamentti on ilmaissut vuoden 2007 talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä koskevassa päätöslauselmassaan olevansa huolissaan erityisesti Life + -ohjelmasta, jolla korvataan sen edeltäjä Life III ja muita asiaankuuluvia toimia. Jos vuoden 2007 alun ja säädöksen lopullisen antamisen välille syntyy lainsäädännöllinen tyhjiö, mainitut kolme toimielintä ovat yhtä mieltä siitä, että määrärahoja voidaan sitoa enintään 15 miljoonaa euroa (vuoden 2007 alustavassa talousarvioesityksessä ehdotetusta Life + -ohjelman 240 miljoonan euron kokonaistalousarviosta) tällaisen välivaiheen ajaksi niitä toimia varten, joilla valmistellaan Life + -ohjelmaan siirtymistä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, jotta voitaisiin varmistaa säännöstön soveltaminen jatkuvin ympäristöalalla toteutettavin toimin. Tällaiset toimet, joiden jatkaminen on olennaisen tärkeää säännöstön jatkuvuuden varmistamiseksi, liittyvät erityisesti EU:n ympäristölainsäädännön valvomisessa käytettäviin tietojärjestelmiin, päästökauppajärjestelmän rekistereihin, tieteelliseen ja ulkopuoliseen asiantuntemukseen, jota käytetään komission ehdotusten valmistelussa kun komissiota sitovat määräajat, sekä tiedotus- ja valistustoimiin.

Euroopan parlamentin ja komission yhteinen lausuma talousarvion moitteettomasta toteuttamisesta

Euroopan parlamentti ja komissio korostavat talousarviomenettelyn yhteydessä, että EU:n talousarviomäärärahojen kustannustehokkuutta on parannettava ja että tämä on tehtävä pysyvästi. Tarkoituksena on arvioida ja mitata kunkin EU:n ohjelman määrällisiä ja laadullisia näkökohtia.

Tässä yhteydessä vuotuiseen talousarviomenettelyyn osallistuvien toimielinten olisi kannettava ensisijaisesti huolta EU:n ohjelmien arvioinnista.

Euroopan parlamentti ja komissio muistuttavat, että toimintoperusteisen johtamisen tavoitteena on tarjota yhtenäinen katsaus eri toimintalohkojen tuloksiin ja kustannuksiin ottaen huomioon sekä toimintaan että hallintoon liittyvät voimavarat.

Euroopan parlamentti ja komissio ovat sopineet toteuttavansa tarvittavat toimet parantaakseen talousarvion toteuttamisen valvontaa ottamalla tammikuussa 2007 käyttöön kaikkia käytettävissä olevia tietoja hyödyntävän menettelyn. Menettelyssä ovat mukana Euroopan parlamentin kaikki valiokunnat. Euroopan parlamentti sitoutuu käyttämään siirtoja ja lisätalousarvioita paremmin välineinä, joilla talousarvion toteuttamista valvotaan vuoden aikana parlamentin painopisteiden ja sen institutionaalisten oikeuksien nojalla.

Kyseisen menettelyn tuloksista keskustellaan 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen liitteessä II tarkoitetuissa kolmikantaneuvotteluissa.

Tavoitteena on tarjota EU:n talousarviosta rahoitetuilla toimilla Euroopan kansalaisten rahoille enemmän vastinetta ja vastata Euroopan unionin kohtaamiin haasteisiin kohdentamalla varat mahdollisimman hyvin.

Euroopan parlamentin julistus maksuja koskevasta talousarvion kurinalaisuudesta

Euroopan parlamentti palauttaa mieleen, että 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 12 ja 13 kohdassa vahvistettiin absoluuttiset määrät, jotka vastaavat monivuotisessa rahoituskehyksessä hyväksyttyä yleisen talousarvion menojen vuosittaista ylärajaa.

Sen tähden monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 vahvistettujen vuosittaisten ylärajojen noudattaminen merkitsee vuotuisiin talousarvioihin sisältyvien ei-pakollisten menojen lisäyksen automaattista hyväksymistä.

Euroopan parlamentin näkemyksen mukaan toimielinten välisen sopimuksen 12 ja 13 kohdan noudattamatta jättäminen on toimielinten välisen sopimuksen vastaista.

Euroopan parlamentti sitoutuu panemaan toimielinten välisen sopimuksen 12 ja 13 kohdan määräykset täytäntöön osana talousarviota koskevaa kurinalaisuutta koko monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan.

P6_TA(2006)0571

Tiettyihin jäsenvaltioiden suunnittelemiin liikenteen alan lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin etukäteen sovellettava tarkastelu- ja kuulemismenettely (kodifioitu toisinto) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tiettyihin jäsenvaltioiden suunnittelemiin liikenteen alan lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin etukäteen sovellettavasta tarkastelu- ja kuulemismenettelystä (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0284 — C6-0185/2006 — 2006/0099(COD))

(Yhteispäätösmenettely: kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0284) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan, jonka mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0185/2006),

ottaa huomioon 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 80 ja 51 artiklan sekä 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0458/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.

P6_TA(2006)0572

Rajavalvonnan poistaminen maantie- ja sisävesiliikenteessä (kodifioitu toisinto) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi valvonnan poistamisesta jäsenvaltioiden rajoilla maantie- ja sisävesiliikenteessä (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0432 — C6-0261/2006 — 2006/0146(COD))

(Yhteispäätösmenettely: kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0432) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0261/2006),

ottaa huomioon 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 80 ja 51 artiklan sekä 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0459/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.

P6_TA(2006)0573

Salassapidettävien tilastotietojen luovuttaminen (kodifioitu toisinto) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston (Euratom, EY) asetukseksi salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0477 — C6-0290/2006 — 2006/0159(COD))

(Yhteispäätösmenettely: kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0477) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0290/2006),

ottaa huomioon 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 80 ja 51 artiklan sekä 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0457/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.

P6_TA(2006)0574

Koillis-Atlantin kalastusta koskevat tilastotiedot (kodifioitu toisinto) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0497 — C6-0301/2006 — 2006/0164(COD))

(Yhteispäätösmenettely: kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0497) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0301/2006),

ottaa huomioon 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 80 ja 51 artiklan sekä 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0460/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.

P6_TA(2006)0575

Tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontatoimiin sovellettavat yhteisön perusteet (kodifioitu toisinto) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontatoimiin sovellettavista yhteisön perusteista (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0315 — C6-0236/2006 — 2006/0104(CNS))

(Kuulemismenettely — kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0315) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0236/2006),

ottaa huomioon 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 80 ja 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0461/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.

P6_TA(2006)0576

EY:n ja Paraguayn sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Paraguayn tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta (KOM(2006)0266 — C6-0308/2006 — 2006/0094(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0266) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0308/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, 83 artiklan 7 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0406/2006);

1.

hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Paraguayn tasavallan hallituksille ja parlamenteille.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0577

Tutkimus- ja kehitystoiminta älykkäiden valmistusjärjestelmien alalla (EY:n ja Australian, Kanadan, Norjan, Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi valtuutuksesta tehdä sopimus, jolla uusitaan ja muutetaan tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehty Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus (KOM(2006)0343 — C6-0373/2006 — 2006/0111(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0343) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 170 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0373/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, 83 artiklan 7 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A6-0418/2006);

1.

hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0578

Sokerialan yhteinen markkinajärjestely (laajentumisesta johtuva sokerialan väliaikainen rakenneuudistusjärjestelmä) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003, sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 318/2006 ja yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 320/2006 muuttamisesta Bulgarian ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi (KOM(2006)0677 — C6-0424/2006 — 2006/0226(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0677) (1),

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan sekä Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan 41 artiklan toisen luetelmakohdan ja 20 artiklan yhdessä liittymisasiakirjan liitteen IV kanssa, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0424/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0412/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0579

Huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskeva erityisohjelma (2007–2013) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2006)0230 — C6-0095/2005 — 2005/0037B(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0230) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 152 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0095/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0454/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0037B

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2007/EY tekemiseksi huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon  (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Perustamissopimuksen 3 artiklan 1 kohdan p alakohdan mukaan yhteisön toimintaan sisältyy myötävaikuttaminen korkean terveyden suojelun tason saavuttamiseen.

(2)

Yhteisön toiminnan olisi täydennettävä kansallisia politiikkoja, joilla pyritään kohentamaan kansanterveyttä, torjumaan ihmisten terveyttä vaarantavia tekijöitä ja vähentämään huumeriippuvuuteen liittyviä terveysongelmia, mukaan lukien tiedotus- ja ennaltaehkäisevät politiikat.

(3)

Tutkimusten mukaan huumeriippuvuudesta aiheutuva sairastuvuus ja kuolevuus vaikuttavat huomattavaan määrään Euroopan kansalaisia, joten huumeriippuvuuteen liittyvät terveysongelmat ovat merkittävä kansanterveysongelma.

(4)

EU:n huumausainestrategian ja huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2000–2004) loppuarvioinnin tuloksista laaditussa, neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetussa komission tiedonannossa (KOM(2004)0707) todetaan, että kansalaisyhteiskunnan olisi säännöllisesti osallistuttava EU:n huumepolitiikan kehittämiseen.

(5)

Yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä 23 päivänä syyskuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1786/2002/EY  (3) todetaan, että olisi kehitettävä huumeriippuvuuteen puuttuvia strategioita ja toimenpiteitä, sillä huumeriippuvuus on yksi merkittävistä elintapoihin liittyvistä terveyteen vaikuttavista tekijöistä.

(6)

Huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä 18 päivänä kesäkuuta 2003 antamassaan suosituksessa 2003/488/EY  (4) neuvosto suositti, että jäsenvaltiot asettavat yhdeksi kansanterveysalan tavoitteeksi huumeriippuvuuden ehkäisemisen ja huumeisiin liittyvien riskien vähentämisen ja kehittävät ja täytäntöönpanevat kattavia strategioita.

(7)

Brysselissä 16 ja 17 päivänä joulukuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan unionin huumausainestrategian (2005–2012), joka kattaa kaikki huumeisiin liittyvät Euroopan unionin toimet ja jossa asetetaan toiminnan päätavoitteet. Näihin tavoitteisiin kuuluu terveydensuojelun, hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkean tason saavuttaminen ehkäisemällä ja vähentämällä huumeiden käyttöä, huumeriippuvuutta sekä huumeista aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

(8)

Neuvosto hyväksyi huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman  (2005–2008)  (5) keskeiseksi toimintavälineeksi, jolla Euroopan unionin huumausainestrategia (2005–2012) muunnetaan käytännön toimiksi. Toimintasuunnitelman perimmäisenä tavoitteena on vähentää huomattavasti huumeiden käyttöä väestön keskuudessa sekä rajoittaa laittomien huumeiden käytöstä ja kaupasta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

(9)

Tämän päätöksen tarkoituksena on saavuttaa EU:n huumausainestrategiassa (2005–2012) ja huumausaineita koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa (2005–2008 ja 2009–2012) yksilöidyt tavoitteet tukemalla hankkeita, jotka tähtäävät huumausaineiden käytön torjuntaan muun muassa ottamalla huomioon huumeriippuvuuteen liittyvien terveysongelmien vähentämisen ja hoitomenetelmät sekä viimeisimmän tieteellisen tietämyksen.

(10)

On tärkeää ja välttämätöntä tunnustaa, että huumeilla on vakavia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyteen ja psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä asianomaisten henkilöiden yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja että niistä aiheutuu suuria sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia koko yhteiskunnalle.

(11)

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä huumausaineiden käytön ehkäisemiseen nuorten keskuudessa, sillä he ovat yhteiskunnan haavoittuvin osa. Ehkäisemisen tärkein haaste on nuorten kannustaminen omaksumaan terveelliset elämäntavat.

(12)

Euroopan yhteisö voi tuoda lisäarvoa jäsenvaltioiden huumetiedotuksessa ja -torjunnassa sekä väärinkäyttäjien hoidossa ja huumausaineista aiheutuvien haittojen vähentämisessä toteuttamiin toimiin niitä täydentämällä ja edistämällä yhteisvaikutusta.

(13)

Täydentävyys Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen, jäljempänä ’seurantakeskus’, teknisen asiantuntemuksen kanssa olisi varmistettava käyttämällä seurantakeskuksessa kehitettyjä menetelmiä ja parhaita käytänteitä ja siten, että seurantakeskus osallistuu vuotuisen työohjelman valmisteluun.

(14)

Ehdotetun toimen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, sillä tietoja on vaihdettava EY:n tasolla ja hyviä käytänteitä levitettävä koko yhteisössä. Kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla. Koska tarvitaan yhteen sovitettua ja monialaista lähestymistapaa ja kun otetaan huomioon aloitteen laajuus ja vaikutukset, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(15)

Koska yhteisön rahoituksen näkyvyys on tärkeätä, komission olisi annettava ohjeet sen edistämiseksi, että rahastosta tukea saava viranomainen, valtioista riippumaton järjestö, kansainvälinen järjestö tai muu yhteisö tuo asianmukaisesti esiin saamansa avun.

(16)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(17)

Tulisi soveltaa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (8), joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otetaan huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän pitäminen oikeassa suhteessa resurssien käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(18)

Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95  (9) , komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96  (10) sekä petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999  (11) mukaisesti.

(19)

Varainhoitoasetuksessa säädetään, että on annettava perussäädös toiminta-avustusten kattamiseksi.

(20)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (12) mukaisesti, ja valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin kuuluvat toimenpiteet olisi pidettävä erillään neuvoa-antavan komiteamenettelyn piiriin kuuluvista toimenpiteistä, koska neuvoa-antava komiteamenettely on tietyissä tapauksissa ja suurempaan tehokkuuteen pääsemiseksi asianmukaisin,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1.   Tällä päätöksellä perustetaan huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa ja jolla edistetään ihmisten terveyden korkeatasoista suojelua ja huumeriippuvuuteen liittyvien terveysongelmien vähentämistä.

2.   Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

1.   Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

(a)

edistetään huumeiden käyttöä koskevan tiedotuksen parantamista ;

(b)

ehkäistään ja vähennetään huumeiden käyttöä, huumeriippuvuutta ja huumeiden aiheuttamia haittoja;

(c)

tuetaan EU:n huumausainestrategian täytäntöönpanoa.

3 artikla

Erityiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityiset tavoitteet:

(a)

Edistetään kansainvälisiä toimia, joilla:

perustetaan monialaisia verkostoja;

huolehditaan tietoperustan laajentamisesta, tietojenvaihdosta ja hyvien käytänteiden tunnistamisesta ja levittämisestä muun muassa koulutuksen, opintokäyntien ja henkilöstövaihdon avulla;

lisätään tietoisuutta huumeiden käytön aiheuttamista terveysongelmista ja sosiaalisista ongelmista ja kannustetaan avoimeen vuoropuheluun, jotta tietämys huumeongelmasta lisääntyisi;

tuetaan toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään huumausaineiden käyttöä sekä etsimään keinoja huumeriippuvuuteen liittyvien terveysongelmien vähentämiseksi sekä hoitomenetelmien kehittämiseksi viimeisimmän tieteellisen tietämyksen pohjalta.

(b)

Pyritään saamaan kansalaisyhteiskunta mukaan Euroopan unionin huumausainestrategian ja toimintasuunnitelmien toteuttamiseen ja kehittämiseen.

(c)

Seurataan ja toteutetaan erityistoimia ja arvioidaan niiden toteutusta vuosiksi 2005–2008 ja 2009–2012 laadittujen huumeita koskevien toimintasuunnitelmien puitteissa. Euroopan parlamentti on mukana arviointiprosessissa osallistumalla komission arvioinnin ohjausryhmään .

4 artikla

Toimet

Edellä olevassa 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmasta tuetaan vuotuisessa työohjelmassa esitetyin edellytyksin seuraavanlaisia toimia:

(a)

Komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja aktivoiminen, analyysit, seuranta ja arvioinnit; tai

(b)

Vähintään kahden jäsenvaltion tai vähintään yhden jäsenvaltion ja muun valtion, joka voi olla joko liittyvä tai jäsenehdokasvaltio , esittämät, yhteisön edun mukaiset erityiset valtioidenväliset hankkeet vuotuisessa työohjelmassa esitetyin edellytyksin; tai

(c)

Ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleistä eurooppalaista etua ajavien valtioista riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa esitetyin edellytyksin.

5 artikla

Osallistuminen

1.   Ohjelman toimiin voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä ’osanottajamaat’:

(a)

ETA-sopimukseen kuuluvat Efta-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

(b)

Jäsenehdokasmaat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat näiden maiden kanssa tehdyissä tai tehtävissä assosiaatiosopimuksissa tai yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.   Hankkeissa voi olla mukana jäsenehdokasmaita, jotka eivät osallistu tähän ohjelmaan, jos tämä edistää näiden maiden valmistautumista liittymiseen, tai muita kolmansia maita tai kansainvälisiä järjestöjä , jotka eivät osallistu tähän ohjelmaan, jos tämä palvelee hankkeiden tavoitteita.

6 artikla

Kohderyhmät

1.   Ohjelma on suunnattu kaikille ryhmille, jotka ovat suoraan tai välillisesti tekemisissä huumeongelman kanssa.

2.   Nuoret, naiset , heikommassa asemassa olevat ryhmät ja ongelma-alueilla asuvat ovat huumeiden käytön riskiryhmiä, jotka on määriteltävä kohderyhmiksi. Muita kohderyhmiä ovat muun muassa opettajat ja opetushenkilöstö, vanhemmat , sosiaalityöntekijät, paikalliset ja kansalliset viranomaiset, lääkärit ja hoitohenkilöstö, oikeusviranomaiset, lainvalvonta- ja vankeinhoitoviranomaiset, valtioista riippumattomat järjestöt , ammattijärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt.

7 artikla

Ohjelman tuensaajat

Ohjelmaan voivat osallistua julkiset tai yksityiset organisaatiot ja laitokset (asiaankuuluvan tason paikallisviranomaiset, yliopistojen laitokset ja tutkimuskeskukset), jotka toimivat huumetiedotuksen ja huumeiden käytön torjunnan alalla, mukaan lukien huumeista aiheutuvien haittojen vähentäminen ja hoito .

Voittoa tavoittelevien elinten ja järjestöjen on saatava avustuksia ohjelmasta ainoastaan yhdessä voittoa tavoittelemattomien ja valtiosta riippuvaisten järjestöjen kanssa.

8 artikla

Tukimuodot

1.   Yhteisön myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

avustus,

julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2.   Yhteisön avustukset myönnetään ehdotuspyyntöjen perusteella, lukuun ottamatta varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja asianmukaisesti perusteltuja poikkeustapauksia , ja tuki myönnetään toiminnalle tai yksittäiselle toimelle osoitettuna avustuksena.

Vuotuisessa työohjelmassa määritetään avustuksiin myönnettävien vuosittaisten kulujen vähimmäisosuus.

Yhteisrahoituksen enimmäisosuus määritetään vuotuisissa työohjelmissa.

3.   Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa kustannuksia, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

9 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Komissio noudattaa yhteisön tuen täytäntöönpanossa varainhoitoasetusta.

2.   Ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden rajoissa vuotuisen työohjelman, jossa otetaan huomioon seurantakeskuksen tekninen asiantuntemus . Työohjelmassa määritellään erityiset tavoitteet, ensisijaiset aihealueet, 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut liitännäistoimet ja esitetään tarvittaessa luettelo muista toimista.

Vuotta 2007 koskeva vuotuinen työohjelma hyväksytään kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen hyväksymisestä.

3.   Vuotuinen työohjelma hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4.   Yksittäisille toimille myönnettävän tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat perusteet:

(a)

yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

(b)

ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

(c)

yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten kannalta;

(d)

odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyihin eri aloilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

5.   Edellä olevassa 4 artiklan c kohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia koskevia hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein:

ohjelman tavoitteiden mukaisuus,

ehdotettujen toimien laatu,

toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus toimien kohdeyleisön kannalta,

toteutettavien toimien maantieteellinen ja sosiaalinen ulottuvuus,

kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin,

ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

6.     Komissio tekee 4 artiklan a alakohdan nojalla esitettyihin toimiin liittyvät päätökset 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Komissio tekee 4 artiklan b ja c alakohdan nojalla esitettyihin toimiin liittyvät päätökset 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Komissio tekee sellaisiin avustushakemuksiin, joissa on osallisina voittoa tavoittelevia elimiä tai järjestöjä, liittyvät päätökset 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

10 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea .

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.

3.     Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.

11 artikla

Täydentävyys

1.   Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaa yleisohjelmaa, seitsemättä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaa sekä yhteisön kansanterveyden alan ohjelmaa . Täydentävyys seurantakeskuksessa kehitettyjen menetelmien ja parhaiden käytänteiden kanssa varmistetaan erityisesti huumeita koskevien tilastotietojen osalta.

2.   Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia sekä seitsemättä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaa. Tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat kaikkien näiden ohjelmien tavoitteita.

3.   Tämän päätöksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä. Komissio varmistaa, että tämän ohjelman tuensaajat antavat komissiolle tiedot yhteisön talousarviosta tai muista lähteistä saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista.

12 artikla

Määrärahat

1.    Rahoituspuitteet välineen toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi ovat 21,35 miljoonaa euroa.

2.   Tässä ohjelmassa säädettyihin toimiin sidotut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä myöntää käytettävissä olevat vuosittaiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

13 artikla

Seuranta

1.    Komissio varmistaa, että tuensaaja toimittaa kertomuksia ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja sisällöstä.

2.    Komissio varmistaa, että ohjelman toteutuksen puitteissa tehtävissä sopimuksissa määrätään erityisesti komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla ja pistokokein , sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

3.    Komissio varmistaa, että tuensaaja säilyttää komission saatavilla kaikki toimeen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen toimea koskevan maksun suorittamisesta.

4.   Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio varmistaa, että alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai myös maksuaikataulua mukautetaan tarvittaessa .

5.   Komissio varmistaa, että toteutetaan kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti sekä tämän päätöksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

14 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2.   Ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä asetuksia (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sovelletaan kuhunkin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka ohjelmaan perustuvan sopimusvelvoitteen rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai Euroopan yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.   Komissio varmistaa, että toimea varten myönnetyn rahoitustuen määrää vähennetään , rahoitustuen suorittaminen keskeytetään tai rahoitustuki peritään takaisin , jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan lukien tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.   Komissio varmistaa, että jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos toimen toteutuksen edistyminen antaa oikeuden vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, tuensaajaa pyydetään esittämään selvitys asiasta tietyssä määräajassa. Komissio varmistaa, että jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, rahoitustuen loppuosa voidaan peruuttaa , ja vaatii jo maksetut erät palautettavaksi.

5.    Komissio varmistaa, että kaikki aiheettomasti maksetut erät palautetaan komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla

Arviointi

1.   Ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta sen nojalla toteutettujen toimien toteutusta voidaan tarkkailla.

2.   Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

(a)

väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ja tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

(b)

vuosittaisen selvityksen ohjelman täytäntöönpanosta;

(c)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

(d)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

16 artikla

Hankkeiden julkaiseminen

Komissio julkaisee joka vuosi luettelon tästä ohjelmasta rahoitetuista hankkeista ja lyhyen kuvauksen kustakin hankkeesta.

17 artikla

Näkyvyys

Komissio laatii ohjeet, joilla varmistetaan tämän päätöksen mukaisesti myönnetyn rahoituksen näkyvyys.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007, lukuun ottamatta 9 artiklan 2 ja 3 kohtaa, joita sovelletaan tämän päätöksen voimaantulopäivästä .

Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)   EUVL C 69, 21.3.2006, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin kanta 14. joulukuuta 2006.

(3)   EUVL L 271, 9.10.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).

(4)  EUVL L 165, 3.7.2003, s. 31.

(5)   EUVL C 168, 8.7.2005, s. 1.

(6)   EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(7)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

(8)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(9)   EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(10)   EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(11)   EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(12)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23 , päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

P6_TA(2006)0580

Yksityisoikeus (2007–2013) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yksityisoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2005)0122 — C6-0096/2005 — 2005/0040(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0122) (1),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 61 artiklan c kohdan ja 67 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0096/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0452/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0040

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2007 tekemiseksi huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan ja 67 artiklan 5 kohdan ,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä  (1);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisö on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta, jossa henkilöiden vapaa liikkuvuus varmistetaan. Tätä varten yhteisön olisi muun muassa hyväksyttävä yksityisoikeudellisen yhteistyön alalla toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta.

(2)

Aiempien ohjelmien kuten Grotius (2)- ja Robert Schuman -ohjelmien (3) jälkeen neuvoston asetuksella (EY) N:o 743/2002 (4) luotiin vuosiksi 2002–2006 yhteisön yleiset toimintapuitteet oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi yksityisoikeudellisissa asioissa.

(3)

Brysselissä 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi Haagin ohjelman ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittaminen Euroopan unionissa”.

(4)

Neuvosto ja komissio hyväksyivät vuoden 2005 kesäkuussa toimintaohjelman Haagin ohjelman toteuttamiseksi.

(5)

Perustamissopimuksessa ja Haagin ohjelmassa vahvistetut kunnianhimoiset tavoitteet olisi pyrittävä toteuttamaan perustamalla joustava ja tehokas ohjelma, joka helpottaa suunnittelua ja toteutusta.

(6)

Yksityisoikeusalan ohjelmassa olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti säädettävä komission aloitteista yksityisoikeudellista yhteistyötä edistävien ja helpottavien organisaatioiden tukitoimia varten sekä yksittäisten hankkeiden tukitoimia varten.

(7)

Yksityisoikeusalan yleinen ohjelma lisää jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta ja poistaa osaltaan yksityisoikeudellisen yhteistyön esteitä, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

(8)

Haagin ohjelman mukaan keskinäisen yhteistyön lisäämiseksi on pyrittävä selkeästi parantamaan keskinäistä ymmärtämystä oikeusviranomaisten ja eri oikeusjärjestelmien välillä. Kansallisten viranomaisten eurooppalaiset verkostot olisi tässä yhteydessä erityisesti huomioitava ja niitä olisi tuettava.

(9)

Tällä päätöksellä tulisi antaa mahdollisuus tarjota yhteisrahoitusta tiettyjen eurooppalaisten verkostojen toimille edellyttäen, että menot aiheutuvat yleistä eurooppalaista etua koskevasta tavoitteesta. Tällainen yhteisrahoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokin tuleva ohjelma kattaisi tällaiset verkostot, eikä se estä muita eurooppalaisia verkostoja saamasta tukea toimilleen tämän päätöksen mukaisesti.

(10)

Tästä ohjelmasta avustusta saavien laitosten, yhdistysten tai verkostojen olisi tuotava esiin yhteisöltä saatu tuki komission tätä varten laatimien näkyvyyttä koskevien ohjeiden mukaisesti.

(11)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet , jota budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5) 37 kohdan mukaisesti.

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa yksityisoikeusalan ohjelman tavoitteita, vaan ne voidaan aloitteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(13)

Olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95  (6) , komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96  (7) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999  (8) mukaisesti.

(14)

On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (10), joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja resurssien määrän pitäminen oikeassa suhteessa resurssien käytöstä aiheutuvaan hallinnolliseen rasitukseen.

(15)

Varainhoitoasetuksessa säädetään, että toiminta-avustuksia varten on annettava perussäädös.

(16)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) mukaisesti, ja valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin kuuluvat toimenpiteet olisi pidettävä erillään neuvoa-antavan komiteamenettelyn piiriin kuuluvista toimenpiteistä, koska neuvoa-antava komiteamenettely on tietyissä tapauksissa ja suurempaan tehokkuuteen pääsemiseksi asianmukaisin .

(17)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(18)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen.

(19)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on antanut tätä päätöstä koskevan lausunnon (12).

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1.   Tällä päätöksellä perustetaan yksityisoikeusalan erityisohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa ja jolla edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittaista perustamista .

2.   Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

3.     Tässä päätöksessä ”jäsenvaltiolla” tarkoitetaan kaikkia jäsenvaltioita Tanskaa lukuun ottamatta.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

1.   Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

Edistetään oikeudellista yhteistyötä pyrkimyksenä luoda yksityisoikeuden alalla todellinen Euroopan oikeusalue vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen pohjalta.

b)

Edistetään rajat ylittäviä riita-asioita käsittelevien oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteiden poistamista jäsenvaltioissa .

c)

Parannetaan erityisesti edistämällä oikeussuojan saatavuutta yksityishenkilöiden ja yritysten arkea siten, että ne voivat käyttää oikeuksiaan koko Euroopan unionissa.

d)

Parannetaan oikeus- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten välisiä yhteyksiä, tiedonvaihtoa ja verkottumista muun muassa tukemalla oikeudellista koulutusta tarkoituksena parantaa keskinäistä ymmärtämystä kyseisten viranomaisten ja alan ammattilaisten kesken .

2.   Ohjelman yleisillä tavoitteilla myötävaikutetaan yhteisön politiikkojen kehittämiseen ja erityisesti oikeusalueen luomiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön tavoitteita ja toimivaltaa.

3 artikla

Erityiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityiset tavoitteet:

a)

Edistetään yksityisoikeudellista yhteistyötä, jonka tavoitteena on

varmistaa oikeusvarmuus ja parantaa oikeussuojan saatavuutta;

edistää siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tehtyjen päätösten vastavuoroista tunnustamista;

poistaa yksityisoikeuden ja siviiliprosessien eroavuuksista johtuvia rajat ylittävien oikeudenkäyntien esteitä ja edistää sitä varten tarvittavaa lainsäädännön yhteensopivuutta ;

taata asianmukainen oikeudenkäyttö välttämällä toimivaltaristiriitoja.

b)

Parannetaan jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta yksityisoikeuden alalla sekä edistetään ja lujitetaan verkottumista, keskinäistä yhteistyötä ja tietojen, kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja levitystä.

c)

Varmistetaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla harjoitettavassa oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavien yhteisön välineiden moitteeton täytäntöönpano, asianmukainen ja konkreettinen soveltaminen sekä arviointi.

d)

Parannetaan tiedotusta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä ja oikeussuojan saatavuudesta.

e)

Edistetään Euroopan unionin ja yhteisön lainsäädäntöä koskevaa oikeudellisissa ammateissa toimivien koulutusta.

f)

Arvioidaan yleisiä edellytyksiä, joita tarvitaan keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi kunnioittaen täysin lainkäytön riippumattomuutta .

g)

Edistetään siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/470/EY (13) perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa.

4 artikla

Toimet

Edellä 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmalla tuetaan seuraavanlaisia toimia vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin :

1.

Komission käynnistämät erityistoimet kuten selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien määrittäminen, tietojen ja tilastojen keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, www-sivustojen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusaineiston laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit; tai

2.

Jäsenvaltion viranomaisen tai muun elimen, kansainvälisen järjestön tai valtioista riippumattoman järjestön esittämät yhteisön edun mukaiset erityiset valtioidenväliset hankkeet, joihin osallistuu vähintään kaksi jäsenvaltiota tai vähintään yksi jäsenvaltio ja yksi muu valtio, joka voi olla liittyvä maa tai jäsenehdokasmaa ; tai

3.

Ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtioista riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin.

4.

Toiminta-avustukset sellaisten menojen yhteisrahoittamiseksi, jotka liittyvät Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (European Network of Councils for the Judiciary) ja Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston (Network of the Presidents of the Supreme Judicial Courts of the European Union) pysyvään työohjelmaan, edellyttäen että menot aiheutuvat yleistä eurooppalaista etua koskevan tavoitteen toteuttamisesta edistämällä näkemysten ja kokemusten vaihtoa asioissa, jotka koskevat verkoston jäsenten lainkäyttöä, järjestäytymistä ja toimintaa niiden käyttäessä tuomiovaltaa ja/tai toimiessa neuvonantajina erityisesti yhteisön oikeuden alalla.

5 artikla

Osallistuminen

1.    Ohjelman toimiin voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä ’osanottajamaat’: liittyvät maat , jäsenehdokasmaat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat näiden maiden kanssa tehdyissä tai tehtävissä assosiaatiosopimuksissa tai yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.    Hankkeissa voi olla mukana oikeusalan toimijoita Tanskasta, sellaisista jäsenehdokasmaista, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jos tämä edistää näiden maiden valmistautumista liittymiseen, tai muista kolmansista maista, jotka eivät osallistu ohjelmaan, jos tämä palvelee hankkeiden tavoitteita.

6 artikla

Kohderyhmät

1.    Ohjelma on suunnattu muun muassa oikeudellisissa ammateissa toimiville, kansallisille viranomaisille ja unionin kansalaisille yleensä.

2.     ”Oikeudellisissa ammateissa toimivilla” tarkoitetaan muun muassa tuomareita, syyttäjiä, asianajajia, notaareita, yliopistollista opetushenkilöstöä, tutkimushenkilöstöä, ministeriöiden virkamiehiä, tuomioistuinten avustavaa henkilöstöä, haastemiehiä, tuomioistuinten tulkkeja ja muita oikeuslaitoksen piiriin yksityisoikeuden alalla liittyviä ammattihenkilöitä.

7 artikla

Oikeus osallistua ohjelmaan

Ohjelmaan voivat osallistua julkiset tai yksityiset laitokset ja organisaatiot, myös ammattialajärjestöt, yliopistot, tutkimusinstituutit, oikeudellista koulutusta oikeudellisissa ammateissa toimiville antavat oppilaitokset, kansainväliset järjestöt ja valtioista riippumattomat järjestöt jäsenvaltioissa .

8 artikla

Tukimuodot

1.   Yhteisön myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

avustus,

julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2.   Yhteisön avustukset myönnetään ehdotuspyyntöjen perusteella toiminta-avustuksina tai yksittäisiin toimiin myönnettyinä avustuksina. Osarahoituksen enimmäismäärä määritetään vuotuisissa työohjelmissa.

3.   Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa menoja, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

9 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Komissio noudattaa yhteisön rahoitustuen täytäntöönpanossa varainhoitoasetusta .

2.   Ohjelman täytäntöön panemiseksi komissio hyväksyy 2 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden rajoissa vuotuisen työohjelman, jossa määritellään erityiset tavoitteet, ensisijaiset aihealueet, 8 artiklassa tarkoitetut liitännäistoimet ja esitetään tarvittaessa luettelo muista toimista.

3.   Vuotuinen työohjelma hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4.   Yksittäisille toimille myönnettävän tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat kriteerit:

a)

yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

b)

ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

c)

yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten kannalta;

d)

odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyihin eri aloilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

5.   Edellä 4 artiklan 4 alakohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia koskevia hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein:

yhdenmukaisuus ohjelman tavoitteiden kanssa,

ehdotettujen toimien laatu,

toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus kansalaisten kannalta,

toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus,

kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin,

ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

6.     Komissio tarkastelee jokaista sille 4 artiklan 2 ja 3 alakohdan mukaisesti toimitettua toimintahanketta. Kyseisiin toimiin liittyvät päätökset tehdään 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

10 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea .

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.     Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

11 artikla

Täydentävyys

1.   Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvaa rikosoikeusalan erityisohjelmaa sekä turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia. Yksityisoikeutta koskevat tilastotiedot kootaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käyttäen tarvittaessa apuna yhteisön tilasto-ohjelmaa.

2.   Ohjelmassa voidaan poikkeuksellisesti käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden, erityisesti perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvan rikosoikeusalan erityisohjelman kanssa, jotta voidaan toteuttaa toimia, jotka vastaavat molempien ohjelmien tavoitteita.

3.   Tämän päätöksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen mistään muusta unionin tai yhteisön rahoitusvälineestä. On varmistettava, että tämän ohjelman tuensaajat toimittavat komissiolle tiedot yhteisön talousarviosta ja muista lähteistä saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista.

12 artikla

Määrärahat

1.    Rahoituspuitteiksi tämän välineen toteuttamista varten vahvistetaan 109,3 miljoonaa euroa 1 artiklassa säädetyksi ajanjaksoksi.

2.   Tässä ohjelmassa säädettyihin toimiin sidotut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuotuisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

13 artikla

Seuranta

1.    Komissio varmistaa, että tuensaajan on toimittava kertomuksia ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio saattaa kertomukset jäsenvaltioiden saataville . Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja sisällöstä.

2.   Komission virkamiehet ja muu henkilöstö voivat suorittaa ohjelmasta rahoitettujen toimien tarkastuksia paikalla, myös pistokokein, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastuselinten tai -viranomaisten kanssa suorittamia perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai 279 artiklan c alakohdan mukaista valvontaa.

3.   Tämän päätöksen nojalla tehtävissä sopimuksissa on erityisesti määrättävä komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

4.    Komissio varmistaa, että rahoitustuen saaja säilyttää komission saatavilla kaikki toimeen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen toimea koskevan maksun suorittamisesta.

5.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio varmistaa, että alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja ja maksuaikataulua mukautetaan tarvittaessa.

6.   Komissio varmistaa, että toteutetaan kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti sekä tämän päätöksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

14 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2.   Ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä asetuksia (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sovelletaan kuhunkin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka ohjelmaan perustuvan sopimusvelvoitteen rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko Euroopan yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.   Komissio varmistaa, että toimea varten myönnetyn rahoitustuen määrää vähennetään , rahoitustuen suorittaminen keskeytetään tai rahoitustuki peritään takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan lukien tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.    Komissio varmistaa, että jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos toimen toteutuksen edistyminen antaa oikeuden vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, tuensaajaa pyydetään esittämään selvitys asiasta tietyssä määräajassa. Komissio varmistaa, että jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, rahoitustuen loppuosa voidaan peruuttaa ja jo maksetut erät vaaditaan palautettaviksi .

5.    Komissio varmistaa, että kaikki aiheettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla

Arviointi

1.   Ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta sen nojalla toteutettujen toimien toteutusta voidaan tarkkailla.

2.   Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)

väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ja tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista, 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen toiminta-avustusten saajien toteuttamat toimet mukaan lukien , viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

b)

vuosittaisen selvityksen ohjelman täytäntöönpanosta;

c)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

d)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

16 artikla

Toimien julkaiseminen

Komissio julkaisee vuosittain tämän ohjelman nojalla rahoitetuista toimista luettelon, joka sisältää lyhyen kuvauksen kustakin hankkeesta.

17 artikla

Näkyvyys

Komissio antaa ohjeet tämän päätöksen nojalla myönnetyn rahoituksen näkyvyyden varmistamisesta.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)   Euroopan parlamentin kanta 14. joulukuuta 2006.

(2)  EYVL L 287, 8.11.1996, s. 3.

(3)  EYVL L 196, 14.7.1998, s. 24.

(4)  EYVL L 115, 1.5.2002, s. 1.

(5)   EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(6)   EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(7)   EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(8)   EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(9)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1 , asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

(10)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(11)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23 , päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(12)   EUVL C 69, 21.3.2006, s. 1.

(13)  EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25.

P6_TA(2006)0581

Euroopan pakolaisrahaston perustaminen (2008-2013) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008-2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (KOM(2005)0123 — C6-0124/2005 — 2005/0046(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0123) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 63 artiklan 2 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0124/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan sekä budjettivaliokunnan lausunnot (A6-0437/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0046

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2007/EY tekemiseksi Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja neuvoston päätöksen 2004/904/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittaista luomista varten perustamissopimuksessa määrätään yhtäältä henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevien toimien toteuttamisesta ja ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevista liitännäistoimenpiteistä ja toisaalta sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, jotka koskevat turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien turvaamista.

(2)

Tampereella 15. ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vakuutti olevansa halukas luomaan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen. Tätä varten yhteisellä eurooppalaisella turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikalla olisi pyrittävä sekä kolmansien maiden kansalaisten tasapuoliseen kohteluun että maahanmuuttovirtojen parempaan hallintaan. Turvapaikka-asioita koskevan yhteisen politiikan, johon sisältyy yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, olisi oltava olennainen osa Euroopan unionin tavoitetta muodostaa asteittain vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, joka on avoin henkilöille, jotka olosuhteiden pakosta joutuvat oikeutetusti hakemaan suojelua Euroopan unionista.

(3)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja pakolaisten asemasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyssä Geneven yleissopimuksessa (jäljempänä ’Geneven yleissopimus’), sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, tunnustettuja periaatteita.

(4)

Jäsenvaltioiden on tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden kohtelussa noudatettava niiden kansainvälisoikeudellisten sopimusten mukaisia velvoitteitaan, joiden sopimuspuolia ne ovat ja joissa kielletään syrjintä.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi tätä päätöstä täytäntöön pannessaan ensisijaisesti otettava huomioon YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaiset lapsen edut.

(6)

Tällaisen politiikan täytäntöönpanon olisi perustuttava jäsenvaltioiden yhteisvastuuseen, ja se edellyttää järjestelyjä, joilla edistetään pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamisesta ja vastaanottamisen seurauksista jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolista jakautumista. Tätä varten neuvoston päätöksellä 2000/596/EY (4) perustettiin Euroopan pakolaisrahasto vuosiksi 2000–2004. Päätös korvattiin 2 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/904/EY Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta kaudelle 2005–2010 (5). Näin varmistettiin jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun jatkuminen äskettäin hyväksytyn yhteisön turvapaikkalainsäädännön yhteydessä ja samalla otettiin huomioon Euroopan pakolaisrahaston täytäntöönpanosta vuosina 2000–2004 saadut kokemukset.

(7)

Eurooppa-neuvosto asetti 4. ja 5 päivänä marraskuuta 2004 Haagin ohjelmassa tavoitteita ja painopisteitä, joiden avulla pyritään viemään yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää sen toisessa vaiheessa eteenpäin.

(8)

Eurooppa-neuvosto korosti erityisesti sitä, että Euroopan unionin on edistettävä jaetun vastuun hengessä avoimempaa, tasapuolisempaa ja tehokkaampaa kansainvälisen suojelun järjestelmää ja tarjottava pääsy suojelun piiriin ja kestäviin ratkaisuihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja pyysi kehittämään EU:n alueellisia suojeluohjelmia, joihin sisällytetään yhteinen uudelleensijoitusohjelma niille jäsenvaltioille, jotka ovat halukkaita osallistumaan tällaiseen ohjelmaan.

(9)

Eurooppa-neuvosto pyysi myös, että jäsenvaltioiden kansallisille turvapaikkaviranomaisille perustetaan asiaankuuluvat rakenteet käytännön yhteistyön helpottamiseksi, jotta voidaan perustaa EU:n laajuinen yhteinen menettely, kerätä, arvioida ja käyttää yhdessä alkuperämaita koskevia tietoja sekä purkaa turvapaikkajärjestelmiin tai vastaanottokapasiteettiin esimerkiksi maantieteellisen sijainnin vuoksi kohdistuvia erityisiä paineita.

(10)

EU:n alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan rahaston, EU:ssa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten paluurahaston ja Euroopan ulkorajarahaston perustamisen vuosiksi 2007–2013 ohella olisi yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman yhteydessä perustettava uusi Euroopan pakolaisrahasto (jäljempänä ’rahasto’). Näin varmistettaisiin erityisesti yhteisten hallinnointi-, valvonta- ja arviointijärjestelmien käyttöönotto.

(11)

Rahaston soveltamisala ja tarkoitus huomioon ottaen siitä ei pitäisi missään tapauksessa tukea toimia, jotka koskevat kolmansissa maissa sijaitsevia henkilöiden säilöönottoalueita tai -keskuksia.

(12)

Rahaston kesto on sovitettava monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) mukaisesti.

(13)

Tämä päätös on osa johdonmukaista kehystä, johon kuuluvat ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o …/2007/EY (7)  (*), Euroopan paluurahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o …/2007/EY (8)  (*) sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty neuvoston päätös N:o …/2007/EY (9)  (*) ja jonka tavoitteena on, että jäsenvaltiot jakavat oikeudenmukaisesti vastuun Euroopan unionin ulkorajojen yhdennetyn hallinnon sekä yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aiheuttamasta taloudellisesta rasituksesta. Mainitut toimet perustuvat perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastoon.

(14)

On tarpeen tukea ja edistää jäsenvaltioiden toimintaa, jotta ne voivat tarjota asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet pakolaisille, siirtymään joutuneille henkilöille ja toissijaisen suojeluaseman saaneille henkilöille kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (10) mukaisesti, soveltaa tasapuolisia ja tehokkaita turvapaikkamenettelyjä sekä edistää hyviä käytäntöjä turvapaikka-asioiden alalla kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi ja jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmien toimivuuden mahdollistamiseksi.

(15)

Pakolaisten kotouttaminen asuinvaltion yhteiskuntaan on eräs Geneven yleissopimuksen tavoitteista. Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjatut arvot on ulotettava koskemaan myös pakolaisia. Tätä varten on tuettava jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on edistää näiden henkilöiden sopeutumista vastaanottavan valtion yhteiskuntaan, talouselämään ja kulttuuriin, sillä näin voidaan edistää muun muassa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joiden ylläpitäminen ja vahvistaminen kuuluvat perustamissopimuksen 2 artiklassa sekä 3 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitettuihin yhteisön keskeisiin tehtäviin.

(16)

Haagin ohjelmaa lähtökohtana pitäen on tarpeen varmistaa, että rahaston varoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti Euroopan unionin turvapaikkapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon, että uudelleensijoittamista ja jäsenvaltioiden välistä käytännön yhteistyötä on tuettava muun muassa keinona purkaa vastaanottovalmiuksiin ja turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvia erityisiä paineita.

(17)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden toimia, joiden avulla ne pyrkivät parantamaan valmiuksiaan kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voidakseen noudattaa yhteisön lainsäädäntöön perustuvia velvollisuuksiaan ja joilla pyritään erityisesti jäsenvaltioiden väliseen käytännön yhteistyöhön.

(18)

Rahastosta olisi myös tuettava jäsenvaltioiden vapaaehtoisia pyrkimyksiä antaa alueellaan kansainvälistä suojelua ja tarjota pysyvä ratkaisu pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, jotka Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) mukaan ovat oikeutettuja uudelleensijoittamiseen, esimerkiksi toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat arvioidakseen uudelleensijoittamistarpeita ja siirtääkseen kyseiset henkilöt alueelleen antaakseen heille turvatun oikeudellisen aseman ja edistääkseen heidän tehokasta kotouttamistaan.

(19)

Rahaston luonteeseen kuuluu, että siitä olisi voitava tarjota tukea vapaaehtoiseen kustannusten jakamiseen sellaisten toimien yhteydessä, joista on sovittu jäsenvaltioiden välillä ja joissa kansainväliseen suojeluun oikeutettuja henkilöitä tai kansainvälistä suojelua hakeneita henkilöitä siirretään toiseen jäsenvaltioon, jossa he saavat samantasoisen suojelun.

(20)

Rahastosta olisi myös voitava tarjota riittävää tukea jäsenvaltioiden yhteisille toimille, joilla pyritään tunnistamaan parhaat käytännöt ja jakamaan ja edistämään niitä sekä luomaan toimivia yhteistyörakenteita, jotta voitaisiin parantaa päätöksenteon laatua yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa.

(21)

Olisi muodostettava vararahasto hätätoimenpiteitä varten tilapäisen suojelun tarjoamiseksi tilanteissa, joissa suuri joukko siirtymään joutuneita henkilöitä hakee turvaa, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/55/EY (11) mukaisesti.

(22)

Vararahastoa olisi voitava käyttää myös tukemaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ratkaista erityisiä painetilanteita, jotka johtuvat siitä, että maahan saapuu yhtäkkiä suuria määriä mahdollisesti kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä, ja tilanteen vuoksi jäsenvaltioiden vastaanottovalmiuksiin tai turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu huomattavia kiireellisiä vaatimuksia. Olisi annettava säännökset taloudellisen avun myöntämisen ehdoista ja menettelyistä näissä tilanteissa.

(23)

Rahastosta annettava tuki olisi tehokkaampaa, ja se voitaisiin kohdistaa paremmin, jos tukikelpoisten toimien yhteisrahoitus perustuisi monivuotiseen ohjelmaan, josta tehdään väliarviointi, ja vuosittaiseen ohjelmaan, jotka kukin jäsenvaltio laatii oman tilanteensa ja omien tarpeidensa pohjalta.

(24)

Vaikka on asianmukaista antaa kullekin jäsenvaltiolle kiinteä määrä, on kohtuullista jakaa suuri osa vuosittain käytettävissä olevista varoista suhteessa niihin rasituksiin, joita jäsenvaltioille aiheutuu pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamisesta. Tämä koskee myös pakolaisia, jotka nauttivat kansallisten ohjelmien puitteissa kansainvälistä suojelua.

(25)

Henkilöt, joille annetaan kansainvälistä suojelua ja tarjotaan uudelleensijoittamisen avulla pysyvä ratkaisu, olisi laskettava mukaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden määrään, joka otetaan huomioon kohdennettaessa vuosittain käytettävissä olevia varoja jäsenvaltioiden kesken.

(26)

Koska uudelleensijoittamisen strateginen käyttö on tärkeää alueellisten suojeluohjelmien kohdemaista tai -alueilta tulevien henkilöiden kohdalla, on tarpeen lisätä taloudellista tukea sellaisten henkilöiden uudelleensijoittamiseen, jotka tulevat alueellisista suojeluohjelmista 1 päivänä syyskuuta 2005 hyväksytyssä komission tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja 12 päivänä lokakuuta 2005 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä kohdemaiksi tai -alueiksi nimetyistä läntisistä uusista itsenäisistä valtioista ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tai jostakin muusta myöhemmin kohdemaaksi nimettävästä maasta tai joltakin muulta myöhemmin kohdealueeksi nimettävältä alueelta.

(27)

Yhtä lailla on tarpeen lisätä taloudellista tukea uudelleensijoittamistoimiin, joiden kohteena ovat tietyt erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöryhmät, silloin kun uudelleensijoittamisen katsotaan olevan sopivin vastaus heidän erityistarpeisiinsa.

(28)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 53 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun jaetun hallinnoinnin mukaisesti olisi täsmennettävä komissiolle kuuluvat Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamistehtävät ja määriteltävä jäsenvaltioiden yhteistyövelvoitteet. Nämä tehtävät toteuttamalla komissio voisi olla varma siitä, että jäsenvaltiot käyttävät rahaston varoja laillisesti, asianmukaisesti ja varainhoitoasetuksen 27 artiklassa ja 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

(29)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava riittävät toimenpiteet hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toimivuuden ja täytäntöönpanon laadukkuuden varmistamiseksi. Tätä varten on tarpeen vahvistaa kaikkia ohjelmia sitovat yleisperiaatteet ja tehtävät.

(30)

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaan vastuun rahaston tukitoimien täytäntöönpanosta ja valvonnasta olisi kuuluttava ensisijassa jäsenvaltioille.

(31)

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmiin, menojen todentamiseen sekä sääntöjenvastaisuuksien ja yhteisön lainsäädännön rikkomisen ehkäisyyn, toteamiseen ja oikaisuun liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet olisi täsmennettävä monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien tehokkaan ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Hallinnoinnin ja valvonnan osalta on erityisesti tarpeen vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että aiheelliset järjestelmät ovat olemassa ja toimivat tyydyttävästi.

(32)

Jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä olisi kannustettava tällä alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoidon valvontaan liittyvää komission toimivaltaa.

(33)

Rahastosta tuettavien toimien teho ja vaikutus riippuvat myös toimien arvioinnista ja tulosten levittämisestä. Tämän vuoksi olisi vahvistettava tähän liittyvät jäsenvaltioiden ja komission velvollisuudet sekä järjestelyt, joiden avulla voidaan varmistaa arvioinnin luotettavuus ja asiaankuuluvien tietojen laatu.

(34)

Koska yhteisön rahoituksen näkyvyys on tärkeää, komission olisi annettava ohjeita sen edistämiseksi, että rahastosta tukea saava viranomainen, valtioista riippumaton järjestö, kansainvälinen järjestö tai muu yhteisö tuo asianmukaisesti esiin saamansa avun, ja otettava huomioon yhteisesti hallinnoituja muita välineitä kuten rakennerahastoja koskeva käytäntö.

(35)

Toimien arviointi olisi järjestettävä siten, että niitä voidaan tarkistaa ohjelmakauden puolivälissä ja arvioida niiden vaikutuksia, ja arviointimenettely olisi nivottava hankkeiden seurantaan.

(36)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamisesta koituvien rasitteiden oikeudenmukainen jakaminen jäsenvaltioiden välillä, vaan se voidaan toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi ryhtyä toimiin perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(38)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (13) mukaisesti.

(39)

Koska tämän päätöksen toimenpide, joka liittyy strategisten suuntaviivojen hyväksymiseen, on laajakantoinen ja sen tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia poistamalla joitakin niistä tai täydentämällä tätä päätöstä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia, siitä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää hallintomenettelyä noudattaen. Tehokkuussyistä olisi strategisia suuntaviivoja hyväksyttäessä lyhennettävä valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti sovellettavia määräaikoja.

(40)

Tarkastusviranomainenäätös 2004/904/EY olisi kumottava.

(41)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on 6 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(42)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on 27 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(43)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(44)

Perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn soveltamisesta tietyillä kyseisen perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastoon kuuluvilla aloilla 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/927/EY (14) säädettiin, että perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan perustamissopimuksen 62 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan sekä 63 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 3 kohdan b alakohdan kattamilla aloilla,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

KOHDE, TAVOITTEET JA TOIMET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä päätöksellä perustetaan 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi Euroopan pakolaisrahasto, jäljempänä ’rahasto’, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamiseksi ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden periaatteen soveltamiseksi, täydentämään johdonmukaista kehystä, johon kuuluvat myös päätös N:o …/2007/EY (**), päätös N:o …/2007/EY (***) sekä päätös N:o …/2007/EY (****).

Tässä päätöksessä määritellään rahaston tavoitteet, täytäntöönpano, käytettävissä olevat varat ja niiden jakamisperusteet.

Lisäksi päätöksessä vahvistetaan rahaston hallinnointia, varainhoitoa, seurantaa ja valvontaa koskevat säännöt komission ja jäsenvaltioiden keskinäisen vastuunjaon pohjalta.

2 artikla

Rahaston yleinen tavoite

1.   Rahaston yleisenä tavoitteena on tukea ja edistää jäsenvaltioiden toimia, jotka koskevat pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamista ja näiden henkilöiden vastaanottamisesta aiheutuvista seurauksista vastaamista, myöntämällä yhteisrahoitusta tässä päätöksessä tarkoitettuihin toimiin ottaen huomioon näitä aloja koskevan yhteisön lainsäädännön.

2.   Rahasto osallistuu jäsenvaltioiden tai komission aloitteesta toteutettavan teknisen avun rahoittamiseen.

3 artikla

Tukikelpoiset toimet jäsenvaltioissa

1.   Rahastosta tuetaan jäsenvaltioissa toteutettavia toimia, jotka liittyvät yhteen tai useampaan seuraavista kohdista:

(a)

vastaanotto-olosuhteet ja turvapaikkamenettelyt;

(b)

sellaisten 6 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden kotouttaminen, joiden oleskelu tietyssä jäsenvaltiossa on pysyvää ja vakiintunutta;

(c)

jäsenvaltioiden turvapaikkapolitiikan kehittämis-, seuraamis- ja arvioimisvalmiuksien parantaminen ottaen huomioon nykyiseen ja tulevaan yhteisön lainsäädäntöön perustuvat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevat velvollisuudet ja pitäen silmällä erityisesti jäsenvaltioiden välistä käytännön yhteistyötä;

(d)

6 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden uudelleensijoittaminen. Tässä päätöksessä ”uudelleensijoittamisella” tarkoitetaan prosessia, jossa kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä siirretään UNHCR:n pyynnöstä kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella kolmannesta maasta jäsenvaltioon, jossa he saavat oleskella jonkin seuraavan aseman perusteella:

(i)

direktiivin 2004/83/EY 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettu pakolaisasema; tai

(ii)

asema, joka antaa pakolaisasemaa vastaavat kansallisen tai yhteisön lainsäädännön mukaiset oikeudet ja etuudet;

(e)

6 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden siirtäminen heille kansainvälistä suojelua antaneesta jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon, jossa he saavat samanlaisen suojelun, ja 6 artiklan c alakohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden siirtäminen toiseen jäsenvaltioon, jossa heidän kansainvälistä suojelua koskevat hakemuksensa käsitellään.

2.   Vastaanotto-olosuhteisiin ja turvapaikkamenettelyihin liittyviin tukikelpoisiin toimiin kuuluvat esimerkiksi:

(a)

majoittamiseen liittyvät perusrakenteet ja palvelut;

(b)

rakenteet ja koulutus, joilla varmistetaan turvapaikanhakijoiden pääsy turvapaikkamenettelyihin;

(c)

aineellisen avun tai fyysisen ja psyykkisen terveydenhoidon antaminen;

(d)

sosiaaliavun tai hallinnollisia ja/tai oikeusmenettelyjä koskevien tietojen ja avun antaminen sekä turvapaikkamenettelyn mahdollista tulosta koskevien tietojen ja neuvonnan antaminen muun muassa vapaaehtoista paluuta koskevien näkökohtien osalta;

(e)

oikeus- ja kieliapu;

(f)

koulutus, kuten kielikoulutus, ja muut asianomaisen henkilön aseman mukaiset toimet;

(g)

tukipalvelut, kuten käännösavun ja koulutuksen antaminen vastaanotto-olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyjen tehokkuuden ja laadun parantamiseksi;

(h)

niille vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille suunnattu tiedottaminen ja sen paikallisviranomaisten henkilöstön koulutus, jotka joutuvat kosketuksiin tulijoiden kanssa;

(i)

6 artiklan c alakohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden siirtäminen siitä jäsenvaltiosta, jossa he tosiasiassa oleskelevat, siihen jäsenvaltioon, jonka on käsiteltävä heidän kansainvälistä suojelua koskevat hakemuksensa.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa mainittujen henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä kotouttamiseksi jäsenvaltion yhteiskuntaan toteutettaviin tukikelpoisiin toimiin kuuluvat esimerkiksi:

(a)

opastus ja tuki esimerkiksi majoituksen, toimeentulotuen, työmarkkinoille pääsyn, sosiaaliavun sekä fyysisen ja psyykkisen terveydenhoidon järjestämisessä;

(b)

toimet kyseisten henkilöiden sopeuttamiseksi jäsenvaltion yhteiskuntaan sosiaalisella ja kulttuurisella tasolla sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusarvojen sisäistämiseksi;

(c)

toimenpiteet, joiden tarkoituksena on kannustaa kyseisten henkilöiden pysyvää osallistumista jäsenvaltion yhteiskunta- ja kulttuurielämään;

(d)

yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä pätevyyksien ja tutkintojen tunnustamista koskevat toimenpiteet;

(e)

toimenpiteet, joiden tarkoituksena on auttaa asianomaisia henkilöitä ottamaan vastuu omasta elämästään ja huolehtimaan toimeentulostaan;

(f)

toimenpiteet, joilla edistetään mielekkäitä yhteyksiä ja rakentavaa vuoropuhelua kyseisten henkilöiden ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä sekä keskeisten toimijoiden, kuten kansalaisten, paikallisviranomaisten, pakolaisjärjestöjen, vapaaehtoisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista;

(g)

toimenpiteet, joilla autetaan kyseisiä henkilöitä hankkimaan uusia taitoja, kuten kielikoulutusta;

(h)

toimenpiteet, joilla edistetään kyseisten henkilöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia asioida ja saada yhtäläistä kohtelua asioidessaan julkisissa laitoksissa.

4.   Rahastosta voidaan myöntää tukea erityisesti seuraaviin toimiin, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa:

(a)

alkuperämaita koskevien tietojen keräämistä, muokkaamista, käyttöä ja levittämistä edistävät toimet, myös kääntäminen;

(b)

toimet, joilla tehostetaan valmiuksia kerätä, analysoida ja jakaa tilastotietoa turvapaikkamenettelyistä, vastaanotosta, kotouttamisesta ja kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä;

(c)

toimet, joilla lisätään valmiuksia käsitellä turvapaikkahakemuksia, mukaan lukien turvapaikkahakemukset, joihin on haettu muutosta;

(d)

toimet, joilla edistetään turvapaikkapolitiikan arviointia, kuten kansalliset vaikutustenarvioinnit, kohderyhmien parissa tehtävät selvitykset, indikaattorien kehittäminen ja esikuva-analyysi (benchmarking).

5.   Rahastosta voidaan myöntää tukea erityisesti seuraaviin uudelleensijoittamista koskeviin toimiin:

(a)

uudelleensijoittamisohjelman perustamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimet;

(b)

toimet, jotka liittyvät jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suorittamaan potentiaalisten uudelleensijoittamistapausten arviointiin, esimerkiksi virkamatkat vastaanottavaan maahan, haastattelut, lääkärintarkastukset ja turvallisuusselvitykset;

(c)

lähtöä edeltävä terveydentilan arviointi ja sairaanhoito;

(d)

lähtöä edeltävä aineellinen huolenpito;

(e)

lähtöä edeltävät tiedottamistoimenpiteet;

(f)

matkajärjestelyt, mukaan luettuina matkan aikana lääketieteellisistä syistä tarvittavien saattajan palvelujen järjestäminen;

(g)

heti saapumisen jälkeen järjestettävä tiedottaminen ja avustaminen, tulkkauspalvelut mukaan luettuina.

6.   Rahastosta voidaan myöntää tukea erityisesti seuraaviin toimiin, jotka koskevat kansainvälistä suojelua saavien tai sitä hakevien henkilöiden siirtämistä jäsenvaltioiden välillä:

(a)

lähtöä edeltävät tiedottamistoimenpiteet;

(b)

matkajärjestelyt, mukaan lukien matkan aikana lääketieteellisistä syistä tarvittavien saattajan palvelujen järjestäminen;

(c)

heti saapumisen jälkeen järjestettävä tiedottaminen ja avustaminen, tulkkauspalvelut mukaan luettuina.

7.   Rahastosta voidaan myöntää tukea 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin toimiin myös siinä tapauksessa, että ne kohdistuvat 6 artiklan e alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin.

8.   Erityisesti 1–6 kohdassa tarkoitetuilla toimilla edistetään yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa.

9.   Toimien täytäntöönpanossa on otettava huomioon tasa-arvonäkökohdat, lasten etu, heikossa asemassa olevien henkilöiden, kuten alaikäisten, vailla huoltajaa olevien alaikäisten, vammaisten, vanhusten, odottavien äitien, alaikäisten lasten yksinhuoltajien, kidutuksen, raiskauksen tai muiden henkisen, ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön vakavien muotojen uhrien, ihmiskaupan uhrien sekä ensiapua tai sairauden kannalta välttämätöntä hoitoa tarvitsevien henkilöiden erityistilanne.

10.   Rahastosta tuetaan vain toimia, jotka liittyvät 6 artiklan c alakohdassa tarkoitetuille henkilöille tarkoitettuun majoitukseen, joka on erillään vain niille henkilöille tarkoitetuista tiloista ja keskuksista, joiden maahanpääsy on evätty tai jotka on pysäytetty heidän ylitettyään ulkorajan laittomasti taikka lähestyttyään ulkorajaa tarkoituksenaan tulla laittomasti jäsenvaltioiden alueelle.

4 artikla

Yhteisön toimet

1.   Komission aloitteesta enintään 10 prosenttia rahaston varoista voidaan käyttää sellaisten valtioidenvälisten toimien tai yhteisön edun mukaisten toimien, jäljempänä ’yhteisön toimet’, rahoittamiseen, jotka koskevat turvapaikkapolitiikkaa ja 6 artiklassa tarkoitettuihin kohderyhmiin sovellettavia toimenpiteitä.

2.   Rahoitusta voidaan myöntää yhteisön toimille, joilla erityisesti:

(a)

edistetään yhteisön lainsäädännön ja hyvien käytänteiden täytäntöönpanoon liittyvää yhteisön tason yhteistyötä, mukaan lukien tätä yhteistyötä tukevat tulkkaus- ja käännöspalvelut;

(b)

tuetaan valtioidenvälisten yhteistyöverkostojen perustamista sekä sellaisiin valtioidenvälisiin kumppanuuksiin perustuvia pilottihankkeita, jotka on perustettu vähintään kahdessa jäsenvaltiossa sijaitsevien toimijoiden välillä innovoinnin edistämiseksi, kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtamisen helpottamiseksi ja turvapaikkapolitiikan laadun parantamiseksi;

(c)

tuetaan valtioidenvälisiä tiedotuskampanjoita;

(d)

tuetaan tutkimuksia, tiedon levitystä ja vaihtoa parhaista käytänteistä ja kaikista muista turvapaikkapolitiikkojen näkökohdista, myös huipputeknologian käytöstä ja keskeisten toimijoiden, kuten paikallis- ja alueviranomaisten, pakolaisjärjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen välisestä yhteistyöstä kansallisella tasolla;

(e)

tuetaan pilottihankkeita, myös innovatiivisia hankkeita, ja tutkimuksia, joissa kartoitetaan yhteisön tason yhteistyön ja yhteisön lainsäädännön uusia muotoja tällä alalla;

(f)

tuetaan yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittämistä ja soveltamista jäsenvaltioiden toimesta toiminnan kehittämisen mittaamiseksi turvapaikka-alalla;

(g)

tarjotaan verkoille, jotka yhdistävät sellaisia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita avustavia valtioista riippumattomia järjestöjä, jotka sijaitsevat vähintään kymmenessä jäsenvaltiossa, rakennetukea kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihdon helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhteisön turvapaikkapolitiikan ja -käytännön kehittämisessä otetaan huomioon valtioista riippumattomien järjestöjen kokemukset ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden edut;

(h)

annetaan jäsenvaltioille tukipalveluja asianmukaisesti perustelluissa hätätilanteissa, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia.

3.   Vuosittainen työohjelma, jossa määritellään yhteisön toimien painopisteet, hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5 artikla

Hätätoimenpiteet

1.   Jos direktiivissä 2001/55/EY tarkoitettuja tilapäisen suojelun antamiseen liittyviä järjestelyjä otetaan käyttöön, rahastosta myönnetään jäsenvaltioille tukea myös hätätoimenpiteiden toteuttmiseen 3 artiklassa tarkoitettujen toimien ohella ja niiden lisäksi.

2.   Rahastosta annetaan myös apua jäsenvaltioille sellaisten hätätoimenpiteiden toteuttamiseen, joilla on tarkoitus puuttua erityisiin painetilanteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Tällaisille tilanteille on ominaista, että tiettyihin paikkoihin rajoilla saapuu yhtäkkiä suuri määrä mahdollisesti kansainvälistä suojelua tarvitsevia kolmansien maiden kansalaisia, minkä vuoksi kyseisten jäsenvaltioiden vastaanottovalmiuksiin, turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin kohdistuu poikkeuksellisen suuria kiireellisiä vaatimuksia, niin että näiden henkilöiden henki, hyvinvointi tai yhteisön lainsäädännössä vahvistetun suojelun toteutuminen saattavat vaarantua.

3.   Rahastosta myönnetään tukea 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin, joita toteutetaan erityisiin painetilanteisiin puuttumiseksi, jos

(a)

ne on tarkoitus toteuttaa välittömästi eikä niitä ole käytännössä mahdollista sisällyttää vuosittaiseen ohjelmaan; ja

(b)

ne eivät kestä kuutta kuukautta kauempaa.

4.   Tukikelpoiset hätätoimenpiteet käsittävät seuraavantyyppisiä toimia:

(a)

vastaanotto ja majoitus;

(b)

toimeentulon turvaaminen, mukaan luettuina ruoka ja vaatetus;

(c)

lääketieteellinen, psykologinen tai muu apu;

(d)

asianomaisten henkilöiden vastaanottamisesta ja hätätoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvat henkilöstö- ja hallintokulut;

(e)

logistiikka- ja kuljetuskulut;

(f)

oikeus- ja kieliapu;

(g)

käännös- ja tulkkauspalvelut, alkuperämaa-asiantuntemus ja muut toimenpiteet, joilla edistetään mahdollisesti kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden nopeaa tunnistamista ja turvapaikkahakemusten tasapuolista ja tehokasta käsittelyä.

5.   Asiantuntijaryhmät voivat tukea 4 kohdan mukaisia toimia.

6 artikla

Kohderyhmät

Tässä päätöksessä tarkoitetut kohderyhmät ovat seuraavat:

(a)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty Geneven yleissopimuksessa määritelty pakolaisasema ja tämän aseman perusteella lupa oleskella jossakin jäsenvaltiossa;

(b)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2004/83/EY tarkoitettua toissijaista suojelua;

(c)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka ovat hakeneet jotakin a tai b alakohdassa tarkoitettua suojelun muotoa;

(d)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY tarkoitettua tilapäistä suojelua;

(e)

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joita ollaan uudelleensijoittamassa tai jotka on uudelleensijoitettu jäsenvaltioon.

II LUKU

TUEN PERIAATTEET

7 artikla

Täydentävyys, johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus

1.   Rahastosta myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia sisällyttämällä niihin yhteisön painopisteet.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että rahaston ja jäsenvaltioiden tukitoimet ovat johdonmukaisia yhteisön toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa. Johdonmukaisuus on osoitettava erityisesti 18 artiklassa tarkoitetussa monivuotisessa ohjelmassa.

3.   Rahastosta rahoitettavien toimien on oltava perustamissopimuksen määräysten ja niiden nojalla annettujen säädösten mukaisia.

8 artikla

Ohjelmasuunnittelu

1.   Rahaston tavoitteet pannaan täytäntöön monivuotisen ohjelmakauden 2008–2013 puitteissa, josta tehdään väliarviointi 22 artiklan mukaisesti. Monivuotinen ohjelmointijärjestelmä käsittää painopisteiden lisäksi hallinnointi-, päätöksenteko-, tarkastus- ja todentamismenettelyt.

2.   Komission hyväksymät monivuotiset ohjelmat pannaan täytäntöön vuosittaisten ohjelmien avulla.

9 artikla

Tukitoimien toissijaisuus ja suhteellisuus

1.   Jäsenvaltiot vastaavat 18 ja 20 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien täytäntöönpanosta sopivalla alueellisella tasolla kunkin jäsenvaltion institutionaalisen järjestelmän mukaisesti. Tehtävä on suoritettava tämän päätöksen mukaisesti.

2.   Keinot, joita komissio ja jäsenvaltiot käyttävät tarkastuksessa, vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuri yhteisön rahoitusosuus on. Sama periaate koskee arviointia sekä monivuotisista ja vuosittaisista ohjelmista laadittavia kertomuksia.

10 artikla

Toteuttamistavat

1.   Rahastolle osoitettavan yhteisön talousarvion täytäntöönpanoa hallinnoidaan varainhoitoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti lukuun ottamatta tämän päätöksen 4 artiklassa tarkoitettuja yhteisön toimia ja tämän päätöksen 15 artiklassa mainittua teknistä apua.

2.   Komissio täyttää sille asetetun velvoitteen toteuttaa Euroopan unionin yleistä talousarviota:

(a)

varmistamalla 32 artiklassa kuvattuja menettelyjä noudattaen, että jäsenvaltioissa on olemassa hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja että ne toimivat moitteettomasti;

(b)

pidättämällä maksut tai lykkäämällä niiden maksamista kokonaan tai osittain 41 ja 42 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, jos kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat puutteelliset, ja soveltamalla kaikkia tarpeellisia rahoitusoikaisuja 45 ja 46 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti.

11 artikla

Kumppanuus

1.   Kunkin jäsenvaltion on hoidettava voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti niiden viranomaisten ja elinten väliset kumppanuusjärjestelyt, jotka osallistuvat monivuotisen ohjelman täytäntöönpanoon tai jotka kyseisen jäsenvaltion mukaan voisivat hyödyllisellä tavalla osallistua ohjelman kehittämiseen.

Näihin viranomaisiin ja elimiin voivat kuulua toimivaltaiset alue- ja paikallisviranomaiset, kaupunkien viranomaiset ja muut viranomaiset, kansainväliset järjestöt, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet kuten valtioista riippumattomat järjestöt tai työmarkkinaosapuolet.

2.   Kumppanuutta harjoitetaan kunkin osapuolen institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien toimivaltuuksien mukaisesti.

III LUKU

RAHOITUSKEHYS

12 artikla

Kokonaismäärärahat

1.   Rahoituspuitteet tämän päätöksen toteuttamiselle 1 päivästä tammikuuta 2008 31 päivään joulukuuta 2013 ovat 628 miljoonaa euroa.

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää rahaston vuosittaiset määrärahat rahoituskehyksen puitteissa.

3.   Komissio jakaa määrärahat vuosittain ohjeellisesti jäsenvaltioiden kesken 13 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

13 artikla

Varojen jakaminen vuosittain jäsenvaltioiden tukikelpoisiin toimiin

1.   Kukin jäsenvaltio saa rahaston vuosittaisista määrärahoista 300 000euron kiinteän määrän.

Vuosina 2008–2013 tämä määrä on Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden osalta 500 000 euroa vuodessa.

Määrä on 500 000 euroa vuodessa niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka liittyvät Euroopan unioniin vuosina 2007–2013. Varat myönnetään vuosien 2008–2013 jäljellä olevalle osalle liittymisvuotta seuraavan vuoden alusta.

2.   Loput vuosittain käytettävissä olevista määrärahoista jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

(a)

30 prosenttia määrärahoista suhteutettuna niiden henkilöiden määrään, jotka on hyväksytty johonkin 6 artiklan a, b ja e alakohdassa tarkoitetuista kohderyhmistä kolmen edeltävän vuoden aikana;

(b)

70 prosenttia määrärahoista suhteutettuna 6 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden määrään kolmen edeltävän vuoden aikana.

Tässä jaottelussa 6 artiklan e alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ei oteta huomioon 6 artiklan a alakohdassa tarkoitetussa kohderyhmässä.

3.   Jäsenvaltio saa 4 000euron kiinteän summan jokaista sellaista uudelleensijoitettua henkilöä kohti, joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:

(a)

alueellisen suojeluohjelman kohdemaasta tai -alueelta tulevat henkilöt;

(b)

vailla huoltajaa olevat alaikäiset;

(c)

lapset ja naiset, jotka ovat vaarassa joutua erityisesti henkisen, ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhreiksi;

(d)

henkilöt, joilla on vakavia terveydenhoitoon liittyviä tarpeita, joihin voidaan vastata ainoastaan uudelleensijoittamisen avulla.

4.   Jos jäsenvaltio uudelleensijoittaa useampaan kuin yhteen 3 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvan henkilön, se saa kyseistä henkilöä kohti myönnettävän kiinteän summan vain kerran.

5.   Vertailulukuina käytetään viimeisimpiä komission (Eurostat) jäsenvaltioiden antamien tietojen perusteella vahvistamia lukuja yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Jos jotkin jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet komissiolle (Eurostat) kyseisiä tilastoja, niiden on toimitettava alustavia tietoja mahdollisimman pian.

Ennen kuin komissio (Eurostat) hyväksyy kyseiset tiedot vertailuluvuiksi, se arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostat) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

6.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä toukokuuta arvio niiden 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden määrästä, jotka ne aikovat seuraavana vuonna uudelleensijoittaa, ja esitettävä arviossa kyseisessä kohdassa tarkoitettujen ryhmien mukainen jaottelu. Komissio toimittaa nämä tiedot 52 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

14 artikla

Rahoituksen rakenne

1.   Rahastosta myönnetään rahoitusta avustuksina.

2.   Rahastosta tuettavien toimien on saatava yhteisrahoitusta julkisista tai yksityisistä varoista, niiden on oltava voittoa tavoittelemattomia eikä niille voida myöntää samanaikaisesti rahoitusta muista Euroopan unionin yleiseen talousarvioon kuuluvista rahoituslähteistä.

3.   Rahaston määrärahat täydentävät jäsenvaltioiden tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin myöntämiä julkisia tai muita vastaavia varoja.

4.   Yhteisön rahoitusosuus 3 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien hankkeiden osalta voi olla enintään 50 prosenttia yksittäisen toimen kokonaiskustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuutta voidaan korottaa 75 prosenttiin, jos hankkeet koskevat 17 artiklassa tarkoitetuissa strategisissa suuntaviivoissa määriteltyjä painopisteitä.

Yhteisön rahoitusosuutta korotetaan 75 prosenttiin koheesiorahastosta tukea saavissa jäsenvaltioissa.

5.   Jäljempänä IV luvussa säädetyn kansallisen ohjelmasuunnittelun täytäntöönpanon puitteissa jäsenvaltiot valitsevat rahoitettavat hankkeet seuraavien vähimmäisvaatimusten mukaisesti:

(a)

jäsenvaltion tilanne ja tarpeet;

(b)

kustannustehokkuus, ottaen huomioon muun muassa hankkeen kohteena olevien henkilöiden määrän;

(c)

rahoitusta hakevan järjestön ja sen mahdollisten yhteistyökumppaneiden kokemus, asiantuntemus, luotettavuus sekä niiden rahoitusosuus;

(d)

kyseisen hankkeen ja muiden Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tai osana kansallisia ohjelmia rahoitettavien toimien keskinäinen täydentävyys.

6.   Rahastosta myönnetään toimille yhteisön tukea pääsääntöisesti enintään kolmeksi vuodeksi, edellyttäen että toimen edistymisestä annetaan säännöllisin väliajoin selvitys.

7.   Yhteisön rahoitusosuus 3 artiklan 4 kohdan nojalla toteutettaville toimille voi olla enintään 15 prosenttia 13 artiklan mukaisesti kullekin jäsenvaltiolle kohdennettavista vuosittaisista kokonaismäärärahoista.

15 artikla

Tekninen apu komission aloitteesta

1.   Rahastosta voidaan komission aloitteesta ja/tai komission puolesta ja enintään 500 000 eurolla rahaston vuosittaisista määrärahoista rahoittaa valmistelu-, seuranta- ja hallinnointitoimia, teknisen avun toimia ja arviointi- ja tarkastustoimia, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen panemiseksi täytäntöön.

2.   Näihin toimiin sisältyvät:

(a)

tutkimukset, arvioinnit, asiantuntijaraportit ja tilastot, myös sellaiset, jotka koskevat rahaston toimintaa yleisesti;

(b)

jäsenvaltioille, lopullisille tuensaajille ja suurelle yleisölle suunnatut tiedotustoimenpiteet, mukaan lukien tiedotuskampanjat ja rahastosta tuettujen hankkeiden yhteinen tietokanta;

(c)

hallinnoinnissa, seurannassa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien sähköisten järjestelmien käyttöönotto, käyttö ja keskinäiset yhteydet;

(d)

yhteisen arviointi- ja seurantakehyksen suunnittelu sekä indikaattoreiden järjestelmä, jossa otetaan tarvittaessa huomioon kansalliset indikaattorit;

(e)

arviointimenetelmien parantaminen ja tietojenvaihto alan käytännöistä;

(f)

jäsenvaltioiden 25 artiklan mukaisesti nimeämille viranomaisille suunnatut tiedotus- ja koulutustoimenpiteet, joilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia ohjauksen antamiseksi viranomaisilleen 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

16 artikla

Tekninen apu jäsenvaltioiden aloitteesta

1.   Jäsenvaltion aloitteesta rahastosta voidaan myöntää kutakin vuosittaista ohjelmaa varten rahoitusta valmistelu-, hallinnointi-, seuranta-, arviointi-, tiedotus- ja valvontatoimiin sekä toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan rahaston hallinnollista täytäntöönpanokykyä.

2.   Tekniseen apuun voidaan osoittaa kussakin vuosittaisessa ohjelmassa enintään:

(a)

vuosiksi 2008–2010 7 prosenttia jäsenvaltion vuosittaisesta osarahoitusosuudesta ja lisäksi 30 000 euroa; ja

(b)

vuosiksi 2011–2013 4 prosenttia jäsenvaltion vuosittaisesta osarahoitusosuudesta ja lisäksi 30 000euroa.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU

17 artikla

Strategisten suuntaviivojen hyväksyminen

1.   Komissio hyväksyy strategiset suuntaviivat, joissa määritellään rahaston toiminnan puitteet ottaen huomioon turvapaikkapolitiikkaa koskevan yhteisön lainsäädännön kehityksen ja täytäntöönpanon sekä rahaston varojen ohjeellisen jaon monivuotisen ohjelman aikana.

2.   Suuntaviivoissa konkretisoidaan rahaston kunkin tavoitteen osalta yhteisön painopisteet, jotka tähtäävät yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamisen edistämiseen.

3.   Komissio hyväksyy monivuotista ohjelmakautta koskevat strategiset suuntaviivat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2007.

4.   Strategiset suuntaviivat hyväksytään 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Kun strategiset suuntaviivat on hyväksytty, ne lisätään tähän päätökseen liitteenä.

18 artikla

Kansallisten monivuotisten ohjelmien laatiminen ja hyväksyminen

1.   Kukin jäsenvaltio laatii 17 artiklassa tarkoitettujen strategisten suuntaviivojen pohjalta monivuotisen ohjelman luonnoksen, joka koostuu seuraavista osista:

(a)

kuvaus jäsenvaltiossa vallitsevasta tilanteesta 6 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden vastaanottojärjestelyjen, turvapaikkamenettelyjen, vapaaehtoisen paluuseen liittyvien neuvontapalvelujen, kotouttamisen ja uudelleensijoittamisen ja jäsenvaltiosta toiseen siirtämisen osalta sekä turvapaikkapolitiikan kehittämisestä, seurannasta ja arvioinnista;

(b)

analyysi jäsenvaltion tarpeista, jotka koskevat 6 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden vastaanottoa, turvapaikkamenettelyjä, vapaaehtoiseen paluuseen liittyvää neuvontapalvelua, kotouttamista ja uudelleensijoittamista ja toiseen jäsenvaltioon siirtämistä sekä turvapaikkapolitiikan kehittämistä, seurantaa ja arviointia;

(c)

asianmukainen strategia, jonka avulla tavoitteet voidaan saavuttaa, ja niiden täytäntöönpanoa koskevat painopisteet sekä kuvaus toimista, joiden avulla painopisteet on tarkoitus toteuttaa;

(d)

arvio strategian yhteensopivuudesta muiden alueellisten, kansallisten ja yhteisön välineiden kanssa;

(e)

tiedot painopisteistä ja niiden erityistavoitteista. Tavoitteet on ilmoitettava määrällisinä käyttäen rajoitettua määrää indikaattoreita suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Indikaattoreilla on voitava mitata edistymistä lähtötilanteeseen verrattuna ja tavoitteiden tehokkuutta painopisteiden toteuttamisessa;

(f)

kuvaus valitusta lähestymistavasta 11 artiklassa säädetyn kumppanuusperiaatteen täytäntöönpanemiseksi;

(g)

alustava rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään kunkin painopisteen ja vuosittaisen ohjelman osalta, minkä verran rahoitusta olisi saatava rahastosta, sekä julkisista tai yksityisistä lähteistä saatavan yhteisrahoituksen kokonaismäärä;

(h)

säännökset, joilla varmistetaan monivuotisen ohjelman julkistaminen.

2.   Jäsenvaltioiden on esitettävä monivuotisen ohjelman luonnoksensa komissiolle viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on antanut niille tiedoksi asianomaista ohjelmakautta koskevat strategiset suuntaviivat.

3.   Ennen kuin komissio hyväksyy monivuotisen ohjelman luonnoksen, se tutkii seuraavat seikat:

(a)

monivuotisen ohjelman luonnoksen johdonmukaisuus rahaston tavoitteiden ja 17 artiklassa määritettyjen strategisten suuntaviivojen kanssa;

(b)

monivuotisen ohjelman luonnoksessa suunniteltujen toimien aiheellisuus ehdotetun strategian perusteella;

(c)

rahaston tukitoimien täytäntöönpanoa varten jäsenvaltiossa käyttöön otettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelyjen yhdenmukaisuus tämän päätöksen säännösten kanssa;

(d)

monivuotisen ohjelman luonnoksen yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa yleensä ja erityisesti sellaisen yhteisön lainsäädännön kanssa, jonka tarkoituksena on varmistaa henkilöiden vapaa liikkuvuus, sekä siihen suoraan liittyvien, ulkorajavalvontaa ja turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevien liitännäistoimien kanssa.

4.   Jos komissio katsoo, että monivuotisen ohjelman luonnos ei ole strategisten suuntaviivojen ja/tai tässä päätöksessä vahvistettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien luomista koskevien säännösten tai yhteisön lainsäädännön mukainen, se pyytää asianomaista jäsenvaltiota antamaan tarvittavat lisätiedot ja tarvittaessa tarkistamaan monivuotisen ohjelman luonnosta mainituilta osin.

5.   Komissio hyväksyy monivuotiset ohjelmat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ohjelmat on virallisesti toimitettu komissiolle, 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

19 artikla

Monivuotisten ohjelmien tarkistaminen

1.   Monivuotista ohjelmaa tarkastellaan uudelleen jäsenvaltion tai komission aloitteesta ja tarvittaessa siihen tehdään ohjelmakauden loppuun asti sovellettavia tarkistuksia, jotta yhteisön painopisteet voidaan ottaa huomioon paremmin tai eri tavalla. Monivuotista ohjelmaa voidaan tarkastella uudelleen arviointien perusteella ja/tai täytäntöönpanossa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi.

2.   Komissio tekee päätöksen, jolla se hyväksyy monivuotisen ohjelman tarkistamisen, mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt sitä koskevan virallisen pyynnön. Monivuotisen ohjelman tarkistamisessa noudatetaan 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

20 artikla

Vuosittaiset ohjelmat

1.   Komission hyväksymä monivuotinen ohjelma pannaan täytäntöön vuosittaisten ohjelmien avulla.

2.   Komissio esittää jäsenvaltioille vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 13 artiklassa määriteltyjen laskusääntöjen mukaisen arvion määrärahoista, jotka niille myönnetään seuraavaksi vuodeksi vuosittaisessa talousarviomenettelyssä kohdennetuista kokonaisvaroista.

3.   Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä marraskuuta luonnos seuraavan vuoden ohjelmaksi, joka on laadittu monivuotisen ohjelman perusteella ja joka koostuu seuraavista osista:

(a)

yleiset säännöt, joiden mukaan vuosittaisen ohjelman perusteella rahoitettavat hankkeet valitaan;

(b)

kuvaus vuosittaisen ohjelman mukaisesti tuettavista toimista;

(c)

rahastosta myönnettävän rahoituksen jakautuminen ohjelman eri toimien kesken sekä 16 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun haettava määrä vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa varten.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luonnos vuoden 2008 ohjelmiksi viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2008.

5.   Komissio tutkii jäsenvaltion luonnoksen vuosittaiseksi ohjelmaksi ottaen huomioon rahastolle talousarviomenettelyssä myönnettyjen määrärahojen lopullisen määrän.

Yhden kuukauden kuluessa kyseisen luonnoksen virallisesta toimittamisesta komissio ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle, voiko se hyväksyä luonnoksen. Jos vuosittaisen ohjelman luonnos ei ole monivuotisen ohjelman mukainen, komissio pyytää jäsenvaltiota antamaan tarvittavat tiedot ja tarvittaessa tarkistamaan vuosittaisen ohjelman luonnosta mainituilta osin.

Komissio tekee rahoituspäätöksen, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun 1 päivänä. Päätöksessä ilmoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnetty määrä ja menojen tukikelpoisuusaika.

6.   Jotta voidaan ottaa huomioon asianmukaisesti perustellut hätätilanteet, joita ei ennakoitu vuosittaista ohjelmaa hyväksyttäessä ja jotka edellyttävät kiireellisiä toimia, jäsenvaltio voi tarkistaa enintään 10:tä prosenttia rahastosta myönnettävän rahoituksen jakautumisesta vuosittaisessa ohjelmassa lueteltujen eri toimien kesken tai myöntää enintään 10 prosenttia rahoitusjakaumasta muihin tämän päätöksen mukaisiin toimiin. Tarkistetusta vuosittaisesta ohjelmasta on ilmoitettava komissiolle.

21 artikla

Hätätoimenpiteitä koskevat erityissäännöt

1.   Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle selvitys 5 artiklassa tarkoitettuja hätätoimenpiteitä koskevista tarpeista ja toimenpiteiden toteuttamissuunnitelma, jossa kuvataan suunnitellut toimet ja niiden toteuttamisesta vastaavat organisaatiot.

2.   Jäsenvaltion, joka pyytää rahastosta apua voidakseen puuttua 5 artiklan 2 kohdassa kuvattuun erityiseen painetilanteeseen, on toimitettava komissiolle hakemus. Hakemuksessa on esitettävä kaikki käytettävissä olevat asiaa koskevat tiedot, joihin kuuluvat:

(a)

seikkaperäinen kuvaus vallitsevasta tilanteesta, erityisesti tulijoiden määrä, vaikutus vastaanottovalmiuksiin ja turvapaikkajärjestelmään tai infrastruktuuriin ja kiireelliset tarpeet sekä perusteltu ennuste tilanteen kehittymisestä lyhyellä aikavälillä;

(b)

tilanteen poikkeuksellisuuden perusteleminen tekijöillä, joihin voi kuulua tuoreita tilasto- ja muita tietoja henkilöiden maahantulosta tietyssä paikassa kyseisellä rajalla;

(c)

seikkaperäinen kuvaus suunnitelluista hätätoimista, niiden laajuudesta, luonteesta ja yhteistyökumppaneista;

(d)

suunniteltujen toimien arvioitujen kustannusten jaottelu.

Komissio päättää edellä tarkoitettujen tietojen ja mahdollisten muiden käytettävissään olevien asiaa koskevien lisätietojen perusteella, täyttyvätkö ehdot, joilla rahastosta myönnetään rahoitustukea hätätoimenpiteisiin, sekä myönnettävän rahoitustuen määrän. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille edellä mainitusta päätöksestä.

3.   Rahastosta voidaan myöntää rahoitustukea 5 artiklassa tarkoitettuihin hätätoimenpiteisiin enintään kuuden kuukauden ajan, ja tuki voi olla enintään 80 prosenttia kunkin toimenpiteen kustannuksista.

4.   Jos on kyse 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tilapäisestä suojelusta, käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken niiden henkilöiden lukumäärän perusteella, jotka kussakin jäsenvaltiossa saavat 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tilapäistä suojelua.

22 artikla

Monivuotisen ohjelman väliarviointi

1.   Komissio toteuttaa strategisten suuntaviivojen väliarvioinnin ja tarvittaessa hyväksyy viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010 vuosia 2011–2013 koskevat tarkistetut strategiset suuntaviivat.

2.   Jos tarkistetut strategiset suuntaviivat hyväksytään, kunkin jäsenvaltion on tarkasteltava uudelleen monivuotista ohjelmaansa ja tarvittaessa tarkistettava sitä.

3.   Edellä 18 artiklassa olevia, kansallisten monivuotisten ohjelmien valmistelua ja hyväksymistä koskevia sääntöjä sovelletaan tarvittavin muutoksin tarkistettujen monivuotisten ohjelmien valmisteluun ja hyväksymiseen.

4.   Tarkistetut strategiset suuntaviivat hyväksytään 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

V LUKU

HALLINNOINTI- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT

23 artikla

Täytäntöönpano

Komissio vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja antaa tarvittaessa täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä.

24 artikla

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien yleiset periaatteet

Jäsenvaltioiden perustamissa monivuotisten ohjelmien hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä on oltava seuraavat säännökset:

(a)

hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavien asianomaisten elinten tehtävien määrittely ja tehtävien jakautuminen kunkin elimen sisällä;

(b)

tehtävien erottamista koskevan periaatteen noudattaminen kyseisten elinten välillä ja kunkin elimen sisällä;

(c)

riittävät resurssit kullekin elimelle sille osoitettujen tehtävien suorittamiseksi rahastosta yhteisrahoitettavien toimien täytäntöönpanokaudella;

(d)

menettelyt vuosittaisten ohjelmien puitteissa ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi;

(e)

sähköisessä muodossa olevat luotettavat järjestelmät tilinpitoa, seurantaa ja tilinpäätösraportointia varten;

(f)

raportointi- ja seurantajärjestelmä, jos vastuuelin siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle;

(g)

suoritettavia tehtäviä koskevat menettelyohjeet;

(h)

järjestelyt järjestelmän toiminnan tarkastamiseksi;

(i)

järjestelmät ja menettelyt asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi;

(j)

sääntöjenvastaisuuksia ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat raportointi- ja seurantamenettelyt.

25 artikla

Viranomaisten nimeäminen

1.   Jäsenvaltion on nimettävä monivuotisen ohjelmansa ja vuosittaisten ohjelmiensa täytäntöönpanoa varten seuraavat viranomaiset:

(a)

vastuuviranomainen: jäsenvaltion toiminnallinen yksikkö, jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin taikka jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaan toimiva julkisen palvelun tehtävää suorittava elin, joka on vastuussa rahastosta tukea saavien monivuotisen ohjelman ja vuosittaisten ohjelmien hallinnoinnista ja kaikesta yhteydenpidosta komission kanssa;

(b)

todentamisviranomainen: jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin tai tällaisena elimenä tai viranomaisena toimiva henkilö, joka todentaa menoilmoitukset ennen niiden lähettämistä komissiolle;

(c)

tarkastusviranomainen: jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin, jonka on oltava toiminnassaan riippumaton vastuuviranomaisesta ja todentamisviranomaisesta ja jonka tehtävänä on tarkastaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tosiasiallinen toimivuus;

(d)

tarvittaessa valtuutettu viranomainen.

2.   Jäsenvaltion on vahvistettava säännöt, jotka koskevat sen suhteita 1 kohdassa tarkoitettuihin viranomaisiin sekä niiden suhteita komissioon.

3.   Jollei 24 artiklan b alakohdan säännöksistä muuta johdu, jotkin tai kaikki tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista viranomaisista voivat sijaita samassa elimessä.

4.   Komissio hyväksyy 26–30 artiklan soveltamista koskevat säännöt 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

26 artikla

Vastuuviranomainen

1.   Vastuuviranomaisen on täytettävä seuraavat vähimmäisehdot:

(a)

sen on oltava oikeushenkilö, paitsi jos se on jäsenvaltion toiminnallinen yksikkö;

(b)

sillä on oltava käytössään infrastruktuuri, jonka avulla se voi helposti pitää yhteyttä suureen käyttäjäkuntaan sekä muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisiin ja komissioon;

(c)

sen on työskenneltävä sellaisessa hallinnollisessa ympäristössä, jossa se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja välttämään eturistiriidat;

(d)

sen on voitava soveltaa yhteisön varainhoitoa koskevia sääntöjä;

(e)

sillä on oltava hallinnoitavikseen saamiensa yhteisön varojen määrää vastaavat taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset;

(f)

sillä on oltava henkilökunta, jolla on kansainvälisessä työympäristössä tehtävään hallintotyöhön soveltuva pätevyys.

2.   Jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että vastuuviranomaisella on käytettävissään riittävät varat, jotta se pystyy suorittamaan tehtävänsä asianmukaisesti vuosien 2008–2013 ajan.

3.   Komissio voi avustaa jäsenvaltioita kouluttamaan henkilöstöä erityisesti, jotta V–IX lukua sovelletaan asianmukaisesti.

27 artikla

Vastuuviranomaisen tehtävät

1.   Vastuuviranomainen vastaa monivuotisen ohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

Vastuuviranomaisen on huolehdittava erityisesti seuraavista tehtävistä:

(a)

kumppanien kuuleminen 11 artiklan mukaisesti;

(b)

monivuotisia ja vuosittaisia ohjelmia, joihin 18 ja 20 artiklassa viitataan, koskevien ehdotusten toimittaminen komissiolle;

(c)

tarvittaessa tarjouskilpailujen ja ehdotuspyyntöjen organisointi ja julkaiseminen;

(d)

rahastosta yhteisrahoitettavien hankkeiden valinnan järjestäminen 14 artiklan 5 kohdan mukaisia vaatimuksia noudattaen;

(e)

komission suorittamien maksujen vastaanottaminen ja varojen maksaminen lopullisille tuensaajille;

(f)

johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistaminen rahastosta myönnetyn yhteisrahoituksen ja muista asiaankuuluvista kansallisista ja yhteisön rahoitusvälineistä myönnettävän rahoituksen välillä;

(g)

yhteisrahoitettujen tuotteiden ja palvelujen toimituksen seuraaminen ja sen varmistaminen, että toimien osalta ilmoitetut menot ovat todella toteutuneet ja että ne ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia;

(h)

sen varmistaminen, että käytössä on sähköinen järjestelmä vuosittaisten ohjelmien kutakin toimea koskevan kirjanpitoaineiston tallentamista ja säilyttämistä varten ja että varainhoitoa, seurantaa, valvontaa ja arviointia varten tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat tiedot kerätään;

(i)

sen varmistaminen, että lopullisilla tuensaajilla ja muilla rahastosta yhteisrahoitusta saavien toimien täytäntöönpanoon osallistuvilla tahoilla on joko erillinen kirjanpito tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville maksutapahtumille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kirjanpitosääntöjen soveltamista;

(j)

sen varmistaminen, että 49 artiklassa tarkoitetut rahastoa koksevat arvioinnit tehdään 50 artiklan 2 kohdassa säädetyissä määräajoissa ja että ne täyttävät komission ja jäsenvaltion välillä sovitut laatuvaatimukset;

(k)

menettelyjen käyttöönotto sen varmistamiseksi, että kaikki menoja ja tarkastuksia koskevat asiakirjat, joita tarvitaan asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi, säilytetään 43 artiklan vaatimusten mukaisesti;

(l)

sen varmistaminen, että tarkastusviranomainen saa 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten suorittamista varten kaikki tarvittavat tiedot hallinnointimenettelyistä ja rahastosta yhteisrahoitusta saavista hankkeista;

(m)

sen varmistaminen, että todentamisviranomainen saa kaikki todentamista varten tarvitsemansa tiedot menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;

(n)

vuosittaisten ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien seuranta- ja loppukertomusten, todentamisviranomaisen todentamien menoilmoitusten ja maksupyyntöjen tai tarvittaessa maksuilmoitusten laatiminen ja toimittaminen komissiolle;

(o)

tiedottaminen ja neuvonta sekä tuettujen toimien tulosten levittäminen;

(p)

yhteistyö komission ja muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisten kanssa;

(q)

sen tarkistaminen, että lopulliset tuensaajat ovat panneet täytäntöön 33 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat.

2.   Jäsenvaltioissa toteutettavien hankkeiden hallinnointiin liittyvät vastuuviranomaisten toimet voidaan rahoittaa 16 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta.

28 artikla

Vastuuviranomaisen suorittama tehtävien delegointi

1.   Jos kaikki tai osa vastuuviranomaisen tehtävistä delegoidaan valtuutetulle viranomaiselle, vastuuviranomainen määrittää delegoitavien tehtävien laajuuden ja laatii tehtävien täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt 26 artiklassa esitettyjen ehtojen mukaisesti.

2.   Säännöissä määrätään muun muassa, että vastuuviranomaiselle on toimitettava säännöllisesti tietoja delegoitujen tehtävien asianmukaisesta suorittamisesta ja kuvaus käytetyistä menetelmistä.

29 artikla

Todentamisviranomainen

1.   Todentamisviranomainen

(a)

todentaa, että:

(i)

menoilmoitus on todenmukainen ja laadittu luotettavan kirjanpitojärjestelmän ja todennettavissa olevien tositteiden perusteella;

(ii)

ilmoitetut menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia ja aiheutuneet ohjelmaan sovellettavien perusteiden mukaisesti rahoitettaviksi valituista toimista, jotka ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia;

(b)

varmistaa, että se on saanut vastuuviranomaiselta todentamista varten tarvitsemansa tiedot menoilmoituksiin sisältyviä menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;

(c)

ottaa todentamisessa huomioon kaikkien tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset;

(d)

säilyttää komissiolle ilmoitettuja menoja koskevan kirjanpitoaineiston sähköisessä muodossa;

(e)

todentaa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi aiheettomasti maksetuiksi todettujen yhteisön varojen takaisinperinnän tarvittaessa korkoineen;

(f)

pitää kirjaa takaisin perittävistä määristä ja takaisin perityistä määristä Euroopan unionin yleisen talousarvion mukaisesti mahdollisuuksien mukaan vähentämällä ne seuraavasta menoilmoituksesta.

2.   Jäsenvaltioissa toteuttaviin hankkeisiin liittyviä todentamisviranomaisen toimia voidaan rahoittaa 16 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta, edellyttäen että 25 artiklassa kuvatut todentamisviranomaisen toiminnan perusedellytykset täyttyvät.

30 artikla

Tarkastusviranomainen

1.   Tarkastusviranomainen:

(a)

varmistaa, että tarkastukset tehdään hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan tarkastamiseksi;

(b)

varmistaa, että toimia koskevat tarkastukset tehdään tarkoituksenmukaisista otoksista ilmoitettujen menojen tarkastamiseksi; otoksen on edustettava vähintään 10:tä prosenttia kunkin vuosittaisen ohjelman tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

(c)

esittää komissiolle kuuden kuukauden kuluessa monivuotisen ohjelman hyväksymisestä a ja b alakohdassa mainittuja tarkastuksia suorittavat elimet kattavan tarkastusstrategian sen varmistaen, että tärkeimmät tuensaajat tarkastetaan ja että tarkastukset jakautuvat tasaisesti koko ohjelmakaudelle.

2.   Jos tämän päätöksen nojalla nimetty tarkastusviranomainen on myös päätösten N:o …/2007/EY, N:o…/2007/EY ja N:o…/2007/EY (*****) mukaisesti nimetty tarkastusviranomainen tai jos kahteen tai useampaan rahastoista sovelletaan yhteisiä järjestelmiä, komissiolle voidaan 1 kohdan c alakohdan nojalla toimittaa yksi ainoa yhteinen tarkastusstrategia.

3.   Tarkastusviranomainen laatii kunkin vuosittaisen ohjelman osalta kertomuksen, joka käsittää:

(a)

vuosittaisen tarkastuskertomuksen, jossa esitetään tarkastusstrategian mukaisesti vuosittaiseen ohjelmaan kohdistettujen tarkastusten havainnot ja havaitut puutteellisuudet ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä;

(b)

tarkastusviranomaisen vastuulla tehtyihin tarkastuksiin perustuvan lausunnon siitä, antaako hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toiminta kohtuulliset takeet komissiolle esitettyjen menoilmoitusten oikeellisuudesta sekä ilmoituksen perustana olevien tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

(c)

lausuman, jossa arvioidaan loppumaksupyynnön tai maksuilmoituksen pätevyys sekä asianomaisten menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus.

4.   Tarkastusviranomaisen on huolehdittava siitä, että tarkastustyössä otetaan huomioon hyväksytyt kansainväliset tarkastussuositukset.

5.   Jäsenvaltioissa toteutettaviin hankkeisiin liittyvä tarkastus voidaan rahoittaa 16 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta, edellyttäen että 25 artiklassa kuvatut tarkastusviranomaisen toiminnan perusedellytykset täyttyvät.

VI LUKU

VELVOLLISUUDET JA VALVONTA

31 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

1.   Jäsenvaltiot ovat vastuussa monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien moitteettoman varainhoidon varmistamisesta ja menojen perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vastuuviranomaiset ja mahdolliset valtuutetut viranomaiset, todentamisviranomaiset, tarkastusviranomaiset ja mahdolliset muut asianomaiset elimet saavat riittävää ohjausta 24–30 artiklassa tarkoitettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien perustamisessa sen varmistamiseksi, että yhteisön varoja käytetään tehokkaasti ja sääntöjenmukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on estettävä, todettava ja oikaistava sääntöjenvastaisuudet. Niiden on ilmoitettava sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava sille hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen etenemisestä.

Kun lopulliselle tuensaajalle aiheettomasti maksettuja määriä ei voida periä takaisin, asianomaisen jäsenvaltion on maksettava menetetyt määrät takaisin Euroopan unionin yleiseen talousarvioon, jos osoitetaan, että menetys on aiheutunut sen tuottamuksesta tai laiminlyönnistä.

4.   Jäsenvaltiot kantavat ensisijaisen vastuun toimien varainhoidon valvonnasta ja huolehtivat siitä, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä ja tarkastuksia sovelletaan siten, että voidaan varmistaa yhteisön varojen asianmukainen ja tehokas käyttö. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle kuvaus näistä järjestelmistä.

5.   Edellä olevien 1–4 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

32 artikla

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

1.   Ennen kuin komissio hyväksyy monivuotisen ohjelman 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmät on perustettu 24–30 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että järjestelmät toimivat tehokkaasti koko ohjelmakauden ajan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle monivuotisen ohjelmansa luonnoksen mukana kuvaus vastuuviranomaisten, valtuutettujen viranomaisten ja todentamisviranomaisten organisaatiorakenteesta ja menettelyistä sekä kyseisten viranomaisten ja elinten, tarkastusviranomaisen ja tarkastuksia tarkastusviranomaisen valvonnassa suorittavien muiden tahojen sisäisistä tarkastusjärjestelmistä.

3.   Komissio tarkastelee tämän säännöksen soveltamista valmistellessaan 50 artiklan 3 kohdassa säädettyä kertomusta.

33 artikla

Komission velvollisuudet

1.   Komissio varmistaa 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, että jäsenvaltiot ovat perustaneet 24–30 artiklan mukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Lisäksi se varmistaa vuosittaisten tarkastuskertomusten ja omien tarkastustensa perusteella, että kyseiset järjestelmät toimivat tehokkaasti ohjelmakauden ajan.

2.   Jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia rajoittamatta komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat suorittaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan tarkastamiseksi vähintään kolmen työpäivän varoitusajalla paikalla tarkastuksia, joihin voi kuulua vuosittaisiin ohjelmiin sisältyviä toimia koskevia tarkastuksia. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

3.   Komissio voi vaatia jäsenvaltiota suorittamaan tarkastuksia paikalla järjestelmien moitteettoman toiminnan tai yhden tai useamman tapahtuman moitteettomuuden tarkastamiseksi. Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

4.   Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rahastosta tuettuihin toimiin liittyvästä asianmukaisesta tiedottamisesta, toimien julkistamisesta ja toimien seurannasta.

5.   Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että toimet ovat johdonmukaisia yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja aloitteiden kanssa ja niitä täydentäviä.

6.   Komissio antaa suuntaviivat tämän päätöksen mukaisesti myönnetyn rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi.

34 artikla

Yhteistyö jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten kanssa

1.   Komissio tekee yhteistyötä tarkastusviranomaisten kanssa niiden tarkastussuunnitelmien ja -menetelmien koordinoimiseksi ja vaihtaa viipymättä tietoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tarkastusten tuloksista valvontaresurssien parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi ja työn tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi.

Komissio toimittaa 30 artiklan mukaisesti esitettyä tarkastusstrategiaa koskevat huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta.

2.   Omaa tarkastusstrategiaansa määritellessään komissio määrittää ne vuosittaiset ohjelmat, joita se pitää hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevien tietojen perusteella tyydyttävinä.

Komissio voi päättää, että se voi luottaa mainittujen ohjelmien osalta pääasiallisesti jäsenvaltioiden toimittamaan todentavaan aineistoon ja että se suorittaa omia tarkastuksiaan paikalla vain, jos on todisteita, jotka viittaavat puutteisiin järjestelmissä.

VII LUKU

VARAINHOITO

35 artikla

Tukikelpoisuus — Menoilmoitukset

1.   Kaikissa menoilmoituksissa on mainittava lopullisille tuensaajille toimia toteutettaessa aiheutuneiden menojen määrä ja vastaava julkisista tai yksityisistä varoista saatu tukiosuus.

2.   Menojen on vastattava lopullisten tuensaajien suorittamia maksuja. Niiden tueksi on esitettävä maksukuitit tai kirjanpitoasiakirjat, joilla on vastaava todistusarvo.

3.   Menoihin voidaan myöntää rahastosta tukea vain jos ne on todellisuudessa maksettu aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta sinä vuonna, jota 20 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu rahoituspäätös, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, koskee. Yhteisrahoitusta ei voida myöntää toimille, jotka ovat päättyneet ennen tukikelpoisuuden alkamispäivää.

4.   Säännöt, joita sovelletaan 3 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien ja rahastosta yhteisrahoitusta saavien toimien täytäntöönpanon yhteydessä aiheutuneiden menojen tukikelpoisuuteen, hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

36 artikla

Lopullisille tuensaajille maksettavien maksujen täysimääräisyys

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vastuuviranomainen varmistaa, että lopulliset tuensaajat saavat julkisista varoista maksettavan koko rahoitusosuuden niin pian kuin mahdollista. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät lopullisille tuensaajille maksettavia määriä, edellyttäen että lopulliset tuensaajat täyttävät kaikki toimien ja menojen tukikelpoisuutta koskevat vaatimukset.

37 artikla

Euron käyttö

1.   Jäsenvaltioiden 18 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien ja 20 artiklassa tarkoitettujen vuosittaisten ohjelmien luonnoksissa esitetyt määrät, todennetut menoilmoitukset, 27 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitetut maksupyynnöt sekä 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa seurantakertomuksessa ja 51 artiklassa tarkoitetussa vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa mainitut menot on esitettävä euromääräisinä.

2.   Edellä 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut komission rahoituspäätökset, joilla jäsenvaltioiden vuosittaiset ohjelmat hyväksytään, sekä komission maksusitoumukset ja komission maksut ovat euromääräisiä, ja ne maksetaan euroina.

3.   Jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa valuuttanaan maksupyynnön päivämäärään mennessä, muuntavat kansallisessa valuutassa aiheutuneet menojen määrät euroiksi. Tämä määrä muunnetaan euroiksi käyttäen komission kuukausittaista kirjanpitokurssia siltä kuukaudelta, jonka aikana meno merkittiin kyseisen ohjelman vastuuviranomaisen tileille. Komissio julkaisee kyseisen kurssin sähköisesti kuukausittain.

4.   Kun eurosta tulee jonkin jäsenvaltion valuutta, 3 kohdassa kuvattua muuntomenettelyä sovelletaan edelleen kaikkiin menoihin, jotka merkitään todentamisviranomaisen tileille ennen kansallisen valuutan ja euron välisen kiinteän muuntokurssin voimaantulopäivää.

38 artikla

Maksusitoumukset

Yhteisön talousarviositoumukset tehdään vuosittain noudattaen 20 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua komission rahoituspäätöstä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään.

39 artikla

Maksut — Ennakkomaksut

1.   Komissio suorittaa rahaston rahoitusosuuteen liittyvät maksut maksusitoumusten mukaisesti.

2.   Maksut suoritetaan ennakkomaksuna ja loppumaksuna. Ne maksetaan jäsenvaltion nimeämälle vastuuviranomaiselle.

3.   Jäsenvaltiolle maksetaan ensimmäisenä ennakkomaksuna 50 prosenttia määrästä, joka sille on myönnetty rahoituspäätöksessä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, 60 päivän kuluessa siitä kun kyseinen päätös on tehty.

4.   Toinen ennakkomaksu maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun komissio on kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltion virallisesti toimittamasta maksupyynnöstä hyväksynyt vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan seurantakertomuksen sekä todennetun menoilmoituksen, joka on laadittu 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 35 artiklan mukaisesti ja jonka mukaan toteutuneet menot kattavat vähintään 60 prosenttia ensimmäisestä ennakkomaksusta.

Komission maksama toinen ennakkomaksu saa olla enintään 50 prosenttia siinä rahoituspäätöksessä myönnetystä kokonaismäärästä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, ja jos jäsenvaltion myöntämä kansallinen osuus on pienempi kuin kyseisessä rahoituspäätöksessä ilmoitettu määrä, toinen ennakkomaksu ei missään tapauksessa saa olla enempää kuin erotus, joka saadaan kun ensimmäisen ennakkomaksun määrä vähennetään niistä yhteisön varoista, jotka jäsenvaltio on osoittanut vuosittaiseen ohjelmaan sisältyvien hankkeiden toteuttamiseen.

5.   Ennakkomaksuista kertyneet korot kirjataan kyseiseen vuosittaiseen ohjelmaan ja niitä on pidettävä kansalliseksi julkiseksi rahoitusosuudeksi katsottavana jäsenvaltion varana ja ne on ilmoitettava komissiolle kyseisen vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen menoilmoituksen yhteydessä.

6.   Ennakkomaksuna maksetut määrät poistetaan tileistä, kun vuosittainen ohjelma saatetaan loppuun.

40 artikla

Loppumaksun maksaminen

1.   Komissio suorittaa loppumaksun edellyttäen, että seuraavat asiakirjat on toimitettu sille viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua rahoituspäätöksessä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, määritellyn menojen tukikelpoisuusajan päättymisestä:

(a)

29 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 35 artiklan mukaisesti laadittu todennettu menoilmoitus ja loppumaksupyyntö tai maksuilmoitus;

(b)

51 artiklassa säädetty vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus;

(c)

30 artiklan 3 kohdassa mainitut vuosittainen tarkastuskertomus, lausunto ja lausuma.

Loppumaksun maksamisen edellytyksenä on, että vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus ja loppumaksupyynnön pätevyyden arviointilausuma hyväksytään.

2.   Jos vastuuviranomainen ei toimita 1 kohdassa mainittuja asiakirjoja hyväksyttävässä muodossa määräpäivään mennessä, komissio vapauttaa kaikki sellaiset kyseisen vuosittaisen ohjelman maksusitoumukset, joita ei ole käytetty ennakkomaksujen maksamiseen.

3.   Edellä 2 kohdassa mainittu automaattinen maksusitoumusten vapauttaminen keskeytetään kyseisiin hankkeisiin liittyvän määrän osalta, jos jäsenvaltiossa on käynnissä sellaisia oikeudellisia menettelyjä tai hallinnollisia muutoksenhakuja, joilla on lykkäävä vaikutus 1 kohdassa mainittujen asiakirjojen toimittamisen ajankohtana. Jäsenvaltion on annettava toimittamassaan loppukertomuksessa yksityiskohtaiset tiedot kyseisistä hankkeista ja esitettävä komissiolle kuuden kuukauden välein kertomukset hankkeiden edistymisestä. Jäsenvaltion on toimitettava näiden hankkeiden osalta 1 kohdassa mainitut asiakirjat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oikeudelliset menettelyt tai hallinnolliset muutoksenhaut on saatettu loppuun.

4.   Edellä 1 kohdassa mainittu yhdeksän kuukauden määräaika keskeytyy, jos komissio on tehnyt 42 artiklan nojalla päätöksen vuosittaisen ohjelman yhteisrahoitusta koskevien maksujen lykkäämisestä. Määräaika alkaa kulua jälleen päivänä, jona 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle.

5.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle niiden menojen määrän, jotka komissio hyväksyy rahoitettavaksi rahastosta, ja mahdolliset rahoitusoikaisut, jotka perustuvat ilmoitettujen menojen ja rahastosta rahoitettavien menojen eroon, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 41 artiklan soveltamista. Jäsenvaltion on esitettävä huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa.

6.   Komissio päättää rahastosta rahoitettavien menojen määrän kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltion huomautukset, ja perii takaisin lopullisesti hyväksyttyjen menojen ja kyseiselle jäsenvaltiolle jo maksettujen määrien välisen erotuksen.

7.   Komissio maksaa loppuerän käytettävissä olevien varojen rajoissa 60 päivän kuluessa päivästä, jona se hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Maksusitoumuksen loppuerä vapautetaan kuuden kuukauden kuluessa maksamisesta.

41 artikla

Maksujen pidättäminen

1.   Varainhoitoasetuksessa tarkoitetun valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on pidätettävä maksu enintään kuuden kuukauden ajan, jos:

(a)

kansallisen tai yhteisön tarkastuselimen kertomuksessa on todisteita, jotka viittaavat huomattaviin puutteisiin hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnassa;

(b)

mainitun virkamiehen on tehtävä lisätarkistuksia saatuaan tietoonsa tietoja, joiden perusteella hän epäilee, että todennettuun menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu.

2.   Jäsenvaltiolle ja vastuuviranomaiselle on ilmoitettava maksunpidätyksen syistä viipymättä. Maksu pidätetään, kunnes jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet.

42 artikla

Makujen keskeytys

1.   Komissio voi keskeyttää ennakkomaksujen ja loppumaksujen maksamisen kokonaan tai osittain, kun:

(a)

ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka vaikuttaa maksujen todentamismenettelyn luotettavuuteen ja jonka osalta ei ole toteutettu oikaisutoimenpiteitä; tai

(b)

todennettuun menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu; tai

(c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt sille 31 ja 32 artiklan mukaan kuuluvia velvoitteita.

2.   Komissio voi päättää keskeyttää ennakko- ja loppumaksujen maksamisen annettuaan jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa kolmen kuukauden määräajassa.

3.   Komissio lopettaa ennakko- ja loppumaksujen keskeytyksen, kun se katsoo jäsenvaltion toteuttaneen keskeytyksen lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

4.   Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä, komissio voi tehdä päätöksen vuosittaista ohjelmaa koskevan yhteisön rahoitusosuuden peruuttamisesta kokonaan tai osittain 46 artiklan mukaisesti.

43 artikla

Asiakirjojen säilyttäminen

Vastuuviranomaisen on varmistettava, että kaikki kyseisten ohjelmien menoja ja tarkastuksia koskevat tositteet ovat komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla viiden vuoden ajan ohjelmien päättämisen jälkeen 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisten valtiontukisääntöjen soveltamista.

Määräaika keskeytyy oikeuskäsittelyn ajaksi tai komission asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

Asiakirjat on säilytettävä joko alkuperäisinä tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä yleisesti hyväksytyillä tietovälineillä.

VIII LUKU

RAHOITUSOIKAISUT

44 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.   Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu sääntöjenvastaisuuksien tutkinnasta, joka niiden on aloitettava saatuaan todisteita ohjelmien luonteeseen tai niiden täytäntöönpano- tai valvontaedellytyksiin vaikuttavista merkittävistä muutoksista, sekä tarvittavien rahoitusoikaisujen tekemisestä.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä rahoitusoikaisut, jotka liittyvät toimissa tai vuosittaisissa ohjelmissa havaittuihin yksittäisiin tai järjestelmällisiin sääntöjenvastaisuuksiin.

Jäsenvaltion tekemät rahoitusoikaisut toteutetaan siten, että yhteisön rahoitusosuus peruutetaan, ja jos mahdollista, peritään takaisin joko kokonaan tai osittain. Jos varoja ei palauteta jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa, niistä peritään 47 artiklan 2 kohdan mukaista viivästyskorkoa. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne ja vakavuus sekä niistä rahastolle aiheutunut taloudellinen tappio.

3.   Kun on kyse järjestelmällisistä sääntöjenvastaisuuksista, asianomaisen jäsenvaltion on laajennettava tutkimuksiaan siten, että ne kattavat kaikki toimet, joihin sääntöjenvastaisuudet ovat voineet vaikuttaa.

4.   Jäsenvaltioiden on 51 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa lueteltava kyseisen ohjelman yhteydessä aloitetut peruutusmenettelyt.

45 artikla

Komission suorittamat tarkastukset ja rahoitusoikaisut

1.   Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat tarkastaa paikalla, erityisesti pistokokein, rahastosta rahoitettuja toimia sekä hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä vähintään kolmen työpäivän varoitusajalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa ja jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia. Komissio ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tekemään tarkastuksen paikalla varmistaakseen yhden tai useamman maksutapahtuman oikeellisuuden. Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua tarkastuksiin.

2.   Jos komissio katsoo tarvittavat tarkastukset tehtyään, että jäsenvaltio ei ole täyttänyt sille 31 artiklan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se keskeyttää ennakkomaksujen tai loppumaksun maksamisen 42 artiklan mukaisesti.

46 artikla

Oikaisujen perusteet

1.   Komissio voi tehdä rahoitusoikaisut peruuttamalla vuosittaiselle ohjelmalle myönnetyn yhteisön rahoitusosuuden kokonaan tai osittain, jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että:

(a)

ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka on saattanut vaaraan ohjelmaan jo maksetun yhteisön rahoitusosuuden;

(b)

todennettuun maksuilmoitukseen sisältyvä meno on sääntöjenvastainen, eikä jäsenvaltio ole oikaissut sitä ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista;

(c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt 31 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista.

Komissio tekee päätöksen otettuaan huomioon jäsenvaltion mahdollisesti esittämät huomautukset.

2.   Komissio tekee rahoitusoikaisut havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden järjestelmällisyyden määrittäessään, sovelletaanko kiinteämääräistä vai ekstrapoloitua oikaisua. Jos sääntöjenvastaisuus liittyy menoilmoitukseen, josta tarkastusviranomainen on aiemmin antanut kohtuulliset takeet 30 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, olettamuksena on, että kyseessä on järjestelmällinen ongelma, jolloin siihen sovelletaan kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua oikaisua, ellei jäsenvaltio pysty osoittamaan tätä olettamusta vääräksi kolmen kuukauden kuluessa.

3.   Oikaisun määrää päättäessään komissio ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden merkittävyyden samoin kuin kyseisessä vuosittaisessa ohjelmassa havaittujen puutteiden laajuuden ja niistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset.

4.   Kun komissio perustaa kantansa muiden kuin omien yksiköidensä tilintarkastajien toteamiin seikkoihin, se tekee omat johtopäätöksensä niiden taloudellisista seurauksista tarkasteltuaan asianomaisen jäsenvaltion 32 artiklan mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä, sääntöjenvastaisuuksia koskevia ilmoituksia ja jäsenvaltioiden mahdollisesti antamia vastauksia.

47 artikla

Takaisin maksaminen

1.   Kaikki Euroopan unionin yleiseen talousarvioon takaisin maksettavat varat on suoritettava varainhoitoasetuksen 72 artiklan mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuna määräaikana. Määräaika päättyy määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeisenä päivänä.

2.   Takaisinmaksun viivästyminen johtaa viivästyskorkoon, joka lasketaan määräpäivästä tosiasialliseen maksupäivään. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama, Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistava korko sen kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä, jona maksuaika on kulunut umpeen, korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä.

48 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

Komission suorittama rahoitusoikaisu ei vaikuta 44 artiklassa jäsenvaltioille säädettyyn velvoitteeseen huolehtia takaisinperinnästä.

IX LUKU

SEURANTA, ARVIOINTI JA KERTOMUKSET

49 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio seuraa rahastoa säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Komissio arvioi rahastoa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Arvioinnin tarkoituksena on 50 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kertomusten valmistelun yhteydessä tutkia toimien aiheellisuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia 2 artiklassa mainittuun yleiseen tavoitteeseen nähden.

3.   Komissio tarkastelee myös rahastosta tuettavien toimien ja yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja aloitteiden nojalla toteutettavien toimien keskinäistä täydentävyyttä.

50 artikla

Kertomusten antoa koskevat velvoitteet

1.   Kunkin jäsenvaltion vastuuviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet hankkeiden seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi.

Tätä varten sopimuksissa, jotka vastuuviranomainen tekee toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen kanssa, on oltava lausekkeita, joissa edellytetään, että toimen täytäntöönpanon edistymisestä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta laaditaan säännöllisesti yksityiskohtaisia kertomuksia, jotka toimivat vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan seuranta- ja loppukertomuksen pohjana.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle arviointikertomus rahastosta rahoitettujen toimien tuloksista ja vaikutuksista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 vuosien 2008–2010 osalta ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 vuosien 2011–2013 osalta.

3.   Komissio toimittaa jälkiarviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 (vuosilta 2008–2010) ja 31 päivänä joulukuuta 2015 (vuosilta 2011–2013).

51 artikla

Vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus

1.   Jotta ohjelman täytäntöönpanosta saataisiin selkeä käsitys, vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:

(a)

vuosittaisen ohjelman rahoituksen ja toiminnan täytäntöönpano;

(b)

monivuotisen ohjelman ja sen painopisteiden täytäntöönpanossa saavutettu edistys suhteessa sen todennettavissa oleviin erityistavoitteisiin siten, että indikaattorit ilmaistaan määrällisinä aina kun se on mahdollista;

(c)

vastuuviranomaisen täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi toteuttamat toimet, erityisesti:

(i)

seurantaa ja arviointia koskevat toimenpiteet, tietojenkeruumenetelmät mukaan luettuina;

(ii)

tiivistelmä mahdollisista huomattavista ongelmista, joita on esiintynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, ja toteutetut toimenpiteet;

(iii)

teknisen avun käyttö;

(d)

toimenpiteet vuosittaisista ohjelmista ja monivuotisista ohjelmista tiedottamiseksi ja niiden julkistamiseksi.

2.   Kertomusta pidetään hyväksyttävänä, jos siihen sisältyvät kaikki 1 kohdassa luetellut tiedot. Komissio tekee päätöksen vastuuviranomaiselta saamansa kertomuksen sisällöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, ja ilmoittaa päätöksestään jäsenvaltioille. Jos komissio ei vastaa säädetyssä määräajassa, kertomuksen katsotaan tulleen hyväksytyksi.

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

52 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa käsittelevä yhteinen komitea, jäljempänä ’komitea’, joka on perustettu päätöksellä N:o …/2007/EY (**).

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa, 5 kohdan b alakohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 4 kohdan b ja e alakohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kuudeksi viikoksi.

53 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä päätöstä uudelleen komission ehdotuksen perusteella viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

54 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä päätös ei estä jatkamasta tai muuttamasta, esimerkiksi peruuttamasta osittain tai kokonaan tukitoimea, jonka komissio on hyväksynyt päätöksen 2004/904/EY tai muun kyseiseen tukitoimeen 31 päivänä joulukuuta 2007 sovellettavan lainsäädännön perusteella.

2.   Tehdessään tästä rahastosta annettavaa yhteisrahoitusta koskevia päätöksiä komissio ottaa huomioon päätöksen 2004/904/EY nojalla ennen … (******) hyväksytyt toimenpiteet, joilla on taloudellisia vaikutuksia yhteisrahoituksen kattamana aikana.

3.   Komissio vapauttaa automaattisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ne varat, jotka on osoitettu sen 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana hyväksymään yhteisrahoitukseen ja joita koskevia, ohjelmien päättämiseen vaadittavia asiakirjoja ei ole lähetetty komissiolle loppukertomuksen jättämiselle vahvistettuun määräaikaan mennessä. Aiheettomasti maksetut määrät on maksettava takaisin.

Määriä, jotka liittyvät toimiin tai ohjelmiin, joita on lykätty sellaisten oikeudellisten menettelyjen tai hallinnollisten muutoksenhakujen vuoksi, joilla on lykkäävä vaikutus, ei oteta huomioon automaattisesti vapautettavaa maksusitoumuksen määrää laskettaessa.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009 arviointikertomus rahastosta vuosina 2005–2007 rahoitettujen toimien tuloksista ja vaikutuksista.

5.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 kertomuksen rahastosta vuosina 2005–2007 rahoitettujen toimien tuloksista ja niihin liittyvistä laadullisista ja määrällisistä näkökohdista.

55 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2004/904/EY 1 päivästä tammikuuta 2008.

56 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008, lukuun ottamatta 13, 17, 18, 20, 23 ja 25 artiklaa, 31 artiklan 2 kohtaa, 31 artiklan 5 kohtaa, 32 artiklaa, 35 artiklan 4 kohtaa ja 52 artiklaa, joita sovelletaan … stä … kuuta … (******)

57 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty … ssa/ssä … päivänä … kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 88, 11.4.2006, s. 15.

(2)  EUVL C 115, 16.5.2006, s. 47.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006.

(4)  EYVL L 252, 6.10.2000, s. 12.

(5)  EUVL L 381, 28.12.2004, s. 52.

(6)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(7)  EUVL L …

(*)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään päätöksen numero, päivämäärä ja julkaisuviite virallisessa lehdessä.

(8)  EUVL L …

(9)  EUVL L …

(10)  EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12.

(11)  EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12.

(12)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

(13)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(14)  EUVL L 396, 31.12.2004, s. 45.

(**)  Virallinen lehti: pyydetään lisäämään johdanto-osan 13 kappaleessa mainitun toisen päätöksen numero (Euroopan paluurahasto).

(***)  Virallinen lehti: pyydetään lisäämään johdanto-osan 13 kappaleessa mainitun kolmannen päätöksen numero (kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto).

(****)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 13 kappaleessa mainittujen kolmen päätöksen numerot.

(*****)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 13 kappaleessa mainitun ensimmäisen päätöksen numero (ulkorajarahasto).

(******)  Tämän päätöksen voimaantulopäivä.

P6_TA(2006)0582

Yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavat kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevat rakennevaatimukset ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2978/94 kumoamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 417/2002 muuttamisesta (KOM(2006)0111 — C6-0104/2006 — 2006/0046(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0111) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0104/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0417/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2006)0046

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o … 2007 antamiseksi yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin sovellettavien kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten nopeutetusta käyttöönotosta annetun asetuksen (EY) N:o 417/2002 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 417/2002 (3) vahvistetaan nopeutettu aikataulu alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 1978 tehdyllä pöytäkirjalla (jäljempänä ’MARPOL 73/78 -yleissopimus’), mukaisten kaksoisrunkoa tai vastaavaa rakennetta koskevien rakennevaatimusten soveltamiselle yksirunkoisiin öljysäiliöaluksiin. Tarkoituksena on vähentää onnettomuudesta aiheutuvien öljyvahinkojen vaaraa Euroopan vesillä.

(2)

Asetuksella (EY) N:o 417/2002 kielletään raskasöljyjen kuljettaminen yksirunkoisilla öljysäiliöaluksilla Euroopan unionin satamista ja satamiin.

(3)

Jäsenvaltioiden ja komission toiminta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) johti siihen, että kielto hyväksyttiin maailmanlaajuisesti MARPOL 73/78 -yleissopimuksen liitteeseen I tehdyllä tarkistuksella.

(4)

MARPOL 73/78 -yleissopimuksen liitteessä I olevan 13H säännön 5, 6 ja 7 kappaleessa, jotka koskevat raskasöljyjen kuljetusten kieltämistä yksirunkoisissa öljysäiliöaluksissa, säädetään mahdollisuudesta poiketa 13H säännön tiettyjen säännösten soveltamisesta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion Italian Euroopan unionin puolesta antamassa julistuksessa, joka on kirjattu Kansainvälisen merenkulkujärjestön Meriympäristön suojelukomitean viralliseen raporttiin (MEPC 50), annetaan poliittinen sitoumus olla soveltamatta näitä poikkeuksia.

(5)

Asetus (EY) N:o 417/2002 mahdollistaa sen, että jäsenvaltion lipun alla purjehtiva alus voisi hyödyntää 13H säännön mukaisia poikkeuksia ja noudattaa silti asetuksen (EY) N:o 417/2002 vaatimuksia, jos se liikennöi jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien satamien ja rannikon ulkopuolella sijaitsevien ulkosatamien ulkopuolella.

(6)

Asetus (EY) N:o 417/2002 olisi tämän vuoksi muutettava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 417/2002 4 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Raskasöljyjä kuljettava öljysäiliöalus saa purjehtia jäsenvaltion lipun alla ainoastaan, jos se on varustettu kaksoisrungolla.

Raskasöljyjä kuljettava öljysäiliöalus, riippumatta siitä, minkä lipun alla alus purjehtii, saa saapua satamaan tai offshore-terminaaliin tai lähteä sieltä taikka ankkuroitua jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle ainoastaan, jos se on kaksirunkoinen öljysäiliöalus.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 318, 23.12.2006, s. 229.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006.

(3)  EYVL L 64, 7.3.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2172/2004 (EUVL L 371, 18.12.2004, s. 26).

P6_TA(2006)0583

Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustaminen (2007–2013) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (KOM(2005)0123 — C6-0238/2005 — 2005/0048(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0123) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan a alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0238/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0419/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään tähän lainsäädäntöpäätöslauselmaan liitetyn parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

LIITE

Tarkistettu ehdotus neuvoston päätökseksi eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 3 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2);

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittaista toteuttamista varten Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa määrätään yhtäältä henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevien toimien toteuttamisesta samanaikaisesti ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevien rinnakkaistoimenpiteiden kanssa ja toisaalta sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, jotka koskevat turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia.

(2)

Tampereella 15. ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että Euroopan unionin on varmistettava jäsenvaltioidensa alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Heille olisi pyrittävä tehostetun kotouttamispolitiikan avulla takaamaan EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin verrattavissa olevat oikeudet ja velvollisuudet. Kyseisellä politiikalla olisi myös edistettävä syrjimättömyyttä talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämässä sekä kehitettävä rasismin ja muukalaisvihan vastaisia toimenpiteitä.

(3)

Kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen jäsenvaltioihin on keskeinen osa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämistä, joka on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan yhteisön keskeisiä tavoitteita. Ottaen huomioon perustamissopimus, tämä väline koskee kuitenkin kotouttamisprosessia tukevien konkreettisten toimien yhteisrahoituksen osalta kuitenkin ensisijaisesti maahan vasta saapuneita kolmansien maiden kansalaisia.

(4)

Eurooppa-neuvosto korostaa 4. ja 5 päivänä marraskuuta 2004 hyväksytyssä Haagin ohjelmassa, että jäsenvaltioiden yhteiskunnallisen vakauden ja yhteenkuuluvuuden tavoite edellyttää tehokkaiden politiikkojen kehittämistä. Se toteaa, että on tarpeen koordinoida paremmin kansalliset kotouttamispolitiikat yhteisten puitteiden pohjalta, ja kehottaa jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota edistämään rakenteellista kokemusten ja tietojen vaihtoa kotouttamisesta.

(5)

Haagin ohjelman mukaisesti Euroopan unionin neuvosto ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajat laativat 19 päivänä marraskuuta 2004 maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa koskevat Euroopan unionin yhteiset perusperiaatteet. Yhteiset perusperiaatteet hyödyttävät jäsenvaltiota kansallisen kotouttamispolitiikan laadinnassa, sillä ne muodostavat perusteellisen ohjeistuksen, jonka pohjalta jäsenvaltiot voivat arvioida omia toimiaan.

(6)

Yhteiset perusperiaatteet täydentävät laillisesti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsystä ja oleskelusta annettuja yhteisön säädöksiä perheenyhdistämisen ja pitkään oleskelleiden henkilöiden osalta sekä muita asiaa koskevia voimassa olevia oikeudellisia puitteita, jotka koskevat esimerkiksi sukupuolten välistä tasa-arvoa, syrjintäkieltoa ja sosiaalista osallisuutta, ja toimivat niiden kanssa yhteisvaikutuksessa.

(7)

Neuvosto palauttaa mieleen komission 1 päivänä syyskuuta 2005 esittämän tiedonannon ”Yhteinen toimintasuunnitelma kotouttamiselle: puitteet kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiselle Euroopan unionissa” ja korostaa kotouttamista koskevasta yhteisestä toimintasuunnitelmasta 1. ja 2 päivänä joulukuuta 2005 antamissaan päätelmissä tarvetta vahvistaa jäsenvaltioiden kotouttamispolitiikkoja ja katsoo, että on tärkeää määritellä Euroopan tasolla puitteet EU:n alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja ennen kaikkea konkreettiset toimenpiteet yhteisten perusperiaatteiden toteuttamiseksi.

(8)

Jos jokin jäsenvaltio laiminlyö kotouttamispolitiikan kehittämisen ja toteuttamisen, tästä saattaa olla monenlaisia haitallisia seurauksia muille jäsenvaltioille ja Euroopan unionille.

(9)

Tukeakseen kotouttamiseen liittyvien ohjelmien suunnittelua budjettivallan käyttäjä otti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon vuosiksi 2003– 2006 erityisiä määrärahoja, jotka on tarkoitettu pilottihankkeiden ja valmistelutoimien rahoittamiseen kotouttamisen alalla ( INTI ).

(10)

Poistettu

(11)

INTI-ohjelman , maahanmuuttoa, kotouttamista ja työllisyyttä koskevan komission tiedonannon sekä muuttoliikettä ja kotouttamista koskevan ensimmäisen vuosikertomuksen perusteella katsotaan, että yhteisö tarvitsee vuodesta 2007 alkaen erityisen välineen, jolla kannustetaan jäsenvaltioita kehittämään ja toteuttamaan kotouttamispolitiikkaa, jonka tavoitteena on auttaa uskonnoltaan, kieleltään ja etniseltä ja kulttuuritaustaltaan erilaisia kolmansien maiden kansalaisia täyttämään oleskelun edellytykset, ja helpotetaan heidän kotoutumistaan eurooppalaiseen yhteiskuntaan , yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti ja Euroopan sosiaalirahaston toimintaa täydentäen.

(12)

Jotta yhteisön toiminta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi olisi johdonmukaista, tästä välineestä rahoitettavat toimet olisi määriteltävä tarkkaan ja niiden olisi täydennettävä Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan pakolaisrahastosta tuettavia toimia. Tätä varten on tarkoitus kehittää yhteisiä ohjelmajärjestelyjä sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalirahastosta ja tästä välineestä rahoitettavat yhteisön toimet kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi ovat keskenään johdonmukaiset.

(13)

Koska komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat yhdessä sekä tätä välinettä että Euroopan sosiaalirahastoa, täytäntöönpanon johdonmukaisuus edellyttää myös kansallisia järjestelyjä. Sitä varten tämän välineen täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi luotava yhteistyö- ja koordinointimenettelyt niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet vastaamaan Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan pakolaisrahaston täytäntöönpanosta, ja varmistettava, että tästä rahastosta tuettavat toimet määritellään tarkasti ja että ne täydentävät Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan pakolaisrahastosta rahoitettavia toimia.

(14)

Tämä väline on osa johdonmukaista kehystä , johon kuuluvat tämä päätös, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan palauttamisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013, ja jonka tavoitteena on, että jäsenvaltiot jakavat oikeudenmukaisesti vastuun unionin ulkorajojen yhdennetyn hallinnon sekä yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aiheuttamasta taloudellisesta rasituksesta. Mainitut toimet perustuvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osastoon.

(14 a)

Tämä väline olisi kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisprosessia jäsenvaltioissa tukevien konkreettisten toimien yhteisrahoituksen osalta kohdistettava ensisijaisesti toimiin, jotka liittyvät vasta maahan saapuneisiin kolmansien maiden kansalaisiin. Tässä yhteydessä voitaisiin viitata neuvoston direktiiviin 2003/109/EY, jossa mainitaan viiden vuoden laillinen oleskelu edellytyksenä, joka kolmansien maiden kansalaisten on täytettävä voidakseen saada pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen aseman.

(14 b)

Tällä välineellä olisi myös tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä parantaa valmiuksiaan kehittää, panna täytäntöön, seurata ja arvioida yleisesti kaikkia kolmansien maiden kansalaisia koskevia kotouttamisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä sekä näiden valmiuksien parantamiseen myötävaikuttavaa tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä.

(15)

Rahastosta myönnettävä tuki on tehokkaampaa ja se voidaan kohdistaa paremmin, jos tukikelpoisten toimien yhteisrahoitus perustuu strategiseen monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun , jonka kukin jäsenvaltio toteuttaa keskustellen komission kanssa.

(16)

Jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava komission antamien strategisten suuntaviivojen pohjalta monivuotinen ohjelma, jossa otetaan huomioon kyseisen valtion erityinen tilanne ja tarpeet ja määritetään kehittämisstrategia, jota olisi käytettävä viitekehyksenä vuosiohjelmissa lueteltujen toimien täytäntöönpanoa valmisteltaessa.

(17)

Poistettu

(18)

Poistettu

(19)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (3) 53 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun jaetun hallinnoinnin mukaisesti olisi täsmennettävä edellytykset, joiden nojalla komissio voi toteuttaa sille kuuluvat Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion toteuttamistehtävät, ja määriteltävä jäsenvaltioiden yhteistyövelvoitteet. Näin komissio voi olla varma siitä, että jäsenvaltiot käyttävät rahaston varoja laillisesti, asianmukaisesti ja varainhoitoasetuksen 27 artiklassa ja 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

(20)

Poistettu

(21)

Olisi luotava objektiiviset perusteet, joita sovelletaan varojen jakamiseen jäsenvaltioille. Perusteissa olisi otettava huomioon jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten määrä ja jäsenvaltioihin tietyllä viitejaksolla ensimmäistä kertaa maahanpääsyluvan saaneiden kolmansien maiden kansalaisten määrä […].

(22)

Poistettu

(23)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava riittävät toimenpiteet hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Tätä varten on tarpeen vahvistaa kaikkien ohjelmien järjestelmiä sitovat yleisperiaatteet ja tehtävät.

(24)

Poistettu

(25)

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaan vastuu tukitoimien täytäntöönpanosta ja valvonnasta kuuluu ensisijassa jäsenvaltioille.

(26)

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmiin, menojen todentamiseen sekä sääntöjenvastaisuuksien ja yhteisön lainsäädännön rikkomisen ehkäisyyn, toteamiseen ja oikaisuun liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet olisi täsmennettävä monivuotisten ja vuosiohjelmien tehokkaan ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Hallinnoinnin ja valvonnan osalta on erityisesti tarpeen vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että järjestelmät ovat olemassa ja toimivat tyydyttävästi.

(27)

Jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä olisi kannustettava tällä alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoidon valvontaan liittyvää komission toimivaltaa.

(28)

Poistettu

(29)

Tällä välineellä tuettavien toimien teho ja vaikutus riippuvat myös toimien arvioinnista. Tämän vuoksi olisi vahvistettava tähän liittyvät jäsenvaltioiden ja komission velvollisuudet sekä järjestelyt, joiden avulla voidaan varmistaa arvioinnin luotettavuus.

(30)

Toimien arviointi olisi järjestettävä siten, että niitä voidaan tarkistaa ohjelmakauden aikana ja arvioida niiden vaikutuksia, ja arviointimenettely olisi nivottava hankkeen seurantaan.

(31)

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17  päivänä toukokuuta 2006  päivänä toukokuuta päivänä toukokuuta päivänä toukokuuta päivänä toukokuuta päivänä toukokuuta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 38 kohdan mukainen , ohjelman koko kestoa koskeva rahoitusohje sisältyy tähän päätökseen eikä se näin ollen vaikuta budjettivallan käyttäjän toimivaltaan, joka määritellään perustamissopimuksessa.

(31a)

Pitäen silmällä yhteisön rahoituksen näkyvyyden merkitystä komission olisi annettava ohjeita sen edistämiseksi, että rahastosta tukea saava viranomainen, valtioista riippumaton järjestö, kansainvälinen järjestö tai muu yhteisö tuo asianmukaisesti esiin saamansa avun, ottaen huomioon yhteisesti hallinnoituja muita välineitä kuten rakennerahastoja koskeva käytäntö.

(32)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta, joka on edistää kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista jäsenvaltioiden yhteiskuntaan yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(33)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2006/512/EY  (5) , mukaisesti. Täytäntöönpanotoimenpiteisiin sovelletaan hallintokomiteamenettelyä, sillä tämä säännös soveltuu tiettyihin tapauksiin paremmin tehokkuuden lisäämiseksi.

(33a)

Tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2007, jotta rahasto voidaan panna täytäntöön ajoissa .

(34)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(35)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on 6 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(36)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on 27 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

[…] Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on antanut lausunnon  (6)

[…] Alueiden komitea on antanut lausunnon  (7)

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

LUKU I

KOHDE, TAVOITTEET JA TOIMET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.    Tällä päätöksellä perustetaan 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi eurooppalainen rahasto (jäljempänä ’rahasto’) kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten , vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamiseksi ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden periaatteen soveltamiseksi, täydentämään johdonmukaista kehystä, johon kuuluvat myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan palauttamisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013.

Tässä päätöksessä määritellään rahaston tavoitteet, täytäntöönpano, käytettävissä olevat varat ja niiden jakamisperusteet.

Lisäksi päätöksessä vahvistetaan rahaston hallinnointia, varainhoitoa, seurantaa ja valvontaa koskevat säännöt komission ja jäsenvaltioiden keskinäisen vastuunjaon pohjalta.

2.     Tätä päätöstä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat jonkin kolmannen maan alueella ja jotka täyttävät tietyt jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä määritellyt maahantuloa edeltävät toimenpide-ehdot ja/tai edellytykset, jotka koskevat esimerkiksi valmiuksia kotoutua kyseisen jäsenvaltion yhteiskuntaan.

3.     Tätä päätöstä ei sovelleta kolmansien maiden kansalaisiin, joiden tekemästä turvapaikkahakemuksesta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä tai joilla on pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema tai jotka määritellään pakolaisiksi tai joilla on oikeus 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY mukaiseen toissijaiseen suojeluun.

4.     Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen.

2 artikla

Rahaston yleinen tavoite

1.   Rahaston yleisenä tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden toimia, joilla autetaan taloudelliselta, sosiaaliselta , kulttuuriselta, uskonnolliselta, kielelliseltä ja etniseltä taustaltaan erilaisia kolmansien maiden kansalaisia täyttämään oleskelun edellytykset, ja helpottaa heidän kotoutumistaan eurooppalaiseen yhteiskuntaan .

Rahaston toteuttamisessa keskitytään ensisijaisesti toimiin, jotka liittyvät vasta maahan saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten kotoutumiseen.

2.   Edellä 1 kohdassa esitetyn tavoitteen edistämiseksi rahastosta tuetaan jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön strategioita kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi kaikilla yhteiskunnan eri aloilla […] erityisesti ottamalla huomioon periaatteen, jonka mukaan kotouttaminen on kaksisuuntainen dynaaminen prosessi, jonka aikana sekä maahanmuuttajat että jäsenvaltioiden asukkaat joutuvat joustamaan.

3.   Rahasto osallistuu jäsenvaltioiden tai komission aloitteesta toteutettavan teknisen avun rahoittamiseen.

3 artikla

Erityistavoitteet

Rahasto edistää seuraavien erityistavoitteiden saavuttamista:

a)

helpottaa kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisprosessin kannalta merkityksellisten ja sitä tukevien maahanpääsymenettelyjen kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

b)

kehittää ja panna täytäntöön vasta maahan saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisprosessia jäsenvaltioissa;

c)

parantaa jäsenvaltioiden kykyä kehittää, panna täytäntöön, seurata ja arvioida kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevia politiikkoja ja toimenpiteitä;

d)

harjoittaa tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja yhteistyötä jäsenvaltioissa ja niiden välillä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevien politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanossa, seuraamisessa ja arvioimisessa.

4 artikla

Tukikelpoiset toimet jäsenvaltioissa

1.   Rahastosta tuetaan jäsenvaltioissa toteutettavia 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetun tavoitteen mukaisia toimia, joiden tarkoituksena on

a)

auttaa jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön maahanpääsymenettelyjä muun muassa tukemalla yhteistyötä keskeisten sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa sekä tietojenvaihtoa tiettyihin kansallisuuksiin tai tiettyihin kolmansien maiden kansalaisten ryhmittymiin sovellettavista käytännöistä;

b)

tehostaa maahanpääsymenettelyjen täytäntöönpanoa ja tuoda ne kolmansien maiden kansalaisten ulottuville muun muassa hyödyntämällä helppokäyttöistä viestintä- ja informaatioteknologiaa, tiedotuskampanjoita ja valintamenettelyitä;

c)

valmistella kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista vastaanottavaan yhteiskuntaan tukemalla maahantuloa edeltäviä toimia , joiden avulla he voivat hankkia kotoutumiseen tarvittavat tiedot ja taidot ja jotka voivat käsittää alkuperämaassa annettavaa ammatillista koulutusta , tiedotusaineistoa, kansalaistiedon peruskursseja ja kieliopetusta .

2.   Rahastosta tuetaan jäsenvaltioissa toteutettavia 3 artiklan b alakohdassa tarkoitetun tavoitteen mukaisia toimia, joiden tarkoituksena on

a)

perustaa ohjelmia ja toimia, joiden tavoitteena on tutustuttaa vasta maahan saapuneet kolmansien maiden kansalaiset vastaanottavaan yhteiskuntaan ja antaa heille perustiedot maan kielestä, historiasta, instituutioista, sosiaalis-taloudellisista ominaispiirteistä, kulttuurista sekä normeista ja perusarvoista, ja joilla täydennetään olemassa olevia tämän alan ohjelmia ja toimia;

b)

kehittää ja parantaa tällaisten paikallis- ja aluetasolla järjestettävien ja erityisesti kansalaistietoa koskevien ohjelmien ja toimien laatua;

c)

parantaa tällaisten ohjelmien ja toimien mahdollisuuksia tavoittaa erityisryhmät, kuten maahanpääsymenettelyjen alaisten henkilöiden huollettavana olevat henkilöt, lapset, naiset, vanhukset, lukutaidottomat tai vammaiset;

d)

tehdä tällaisista ohjelmista ja toimista joustavammat erityisesti järjestämällä osa-aikaisia kursseja, pikakursseja, etä- tai verkko-opiskelumahdollisuuksia tai vastaavia, joiden avulla kolmansien maiden kansalaiset voivat suorittaa ohjelmia ja toimia työskentelyn tai opiskelun ohella;

e)

kehittää ja toteuttaa tällaisia ohjelmia tai toimia nuorille kolmansien maiden kansalaisille, jotka kohtaavat identiteettiin liittyviä erityisiä sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita;

f)

kehittää tällaisia ohjelmia ja toimia, joilla edistetään korkeasti koulutettujen ja koulutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä ja kotoutumisprosessia.

3.   Rahastosta tuetaan jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä toteutettavia 3 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisia toimia, joiden tarkoituksena on

a)

parantaa kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuutta saada julkisia ja yksityisiä tavaroita ja palveluja järjestämällä esimerkiksi tulkkaus- ja käännöspalveluja ja lisäämällä henkilöstön kulttuurienvälisiä valmiuksia;

b)

perustaa kotouttamisen ja monimuotoisuuden hallintaa varten kestävät organisaatiorakenteet, edistää vakaata ja kestävää osallistumista yhteiskunnalliseen ja kulttuurielämään ja kehittää asiaankuuluvia sidosryhmiä varten yhteistyömuotoja, joiden avulla eri tasojen virkamiehet saavat nopeasti tietoa muualla saaduista kokemuksista ja sovelletuista käytänteistä ja voivat mahdollisesti yhdistää resursseja;

c)

kehittää ja toteuttaa kulttuurien välistä koulutusta, valmiuksien lisäämistä ja monimuotoisuuden hallintaa, julkisten ja yksityisten palvelujentarjoajien kuten oppilaitosten palveluksessa olevan henkilöstön koulutusta;

d)

vahvistaa valmiuksia koordinoida, panna täytäntöön, seurata ja arvioida jäsenvaltioissa sovellettavia kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisstrategioita hallinnon eri tasoilla ja yksiköissä;

e)

edistää maahanpääsymenettelyjen tai 2 kohdassa tarkoitettujen ohjelmien ja toimien arviointia tukemalla niihin osallistuneiden kolmansien maiden kansalaisten ja/tai asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten yritysten, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja alue- ja paikallisviranomaisten keskuudessa tehtäviä edustavia kartoituksia;

f)

laatia ja ottaa käyttöön erilaisia keinoja kerätä ja analysoida tietoa paikallisella tai alueellisella tasolla erilaisten kolmansien maiden kansalaisten ryhmittymien tarpeista hyödyntämällä kolmansien maiden kansalaisten kuulemiseen ja sidosryhmien väliseen tiedonvaihtoon kehitettyjä yhteistyöelimiä ja tekemällä maahanmuuttajayhteisöjä koskevia kartoituksia, jotta voidaan määrittää parhaat tavat vastata kyseisiin tarpeisiin;

g)

edistää kotouttamispolitiikkojen taustalla olevaa kaksisuuntaista prosessia kehittämällä yhteistyöelimiä kolmansien maiden kansalaisten kuulemiseen, sidosryhmien välistä tiedonvaihtoa sekä kulttuurien ja uskontojen välisiä ja uskonnollisia keskustelufoorumeita eri yhteisöjen välille ja/tai yhteisöjen ja poliittisten ja päätöksentekoviranomaisten välille;

h)

kehittää indikaattoreita ja esikuva-analyysia, joiden avulla mitataan jäsenvaltioissa saavutettua edistystä;

i)

kehittää laadukkaita seurantavälineitä ja arviointijärjestelmiä kotouttamispolitiikkoja ja -toimenpiteitä varten;

j)

lisätä vastaanottavan yhteiskunnan suvaitsevaisuutta maahanmuuttoa kohtaan sekä suvaitsevaisuutta kotouttamistoimenpiteitä kohtaan järjestämällä tiedotuskampanjoita erityisesti joukkoviestimissä.

5 artikla

Yhteisön edun mukaiset toimet

1.   Komission aloitteesta enintään 7 prosenttia rahaston varoista voidaan käyttää sellaisten valtioidenvälisten toimien tai koko yhteisön edun mukaisten toimien (”yhteisön toimet”) rahoittamiseen, jotka koskevat maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa […].

2.   Rahoitusta voidaan myöntää yhteisön toimille, joilla erityisesti

a)

edistetään yhteisön tasolla yhteistyötä, jonka tavoitteena on maahanmuuttoa koskevan yhteisön lainsäädännön ja hyvien käytänteiden sekä kotouttamista koskevien hyvien käytänteiden täytäntöönpano;

b)

tuetaan valtioidenvälisten yhteistyöverkostojen perustamista ja sellaisiin valtioidenvälisiin kumppanuuksiin perustuvia pilottihankkeita, jotka on muodostettu vähintään kahdessa jäsenvaltiossa sijaitsevien toimijoiden välille innovoinnin edistämiseksi, kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtamisen helpottamiseksi ja kotouttamispolitiikan tehostamiseksi;

c)

tuetaan valtioidenvälisiä tiedotuskampanjoita;

d)

tuetaan tutkimuksia, tiedon levitystä ja vaihtoa parhaista käytänteistä ja kaikista muista näkökohdista, jotka liittyvät maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkoihin , myös huipputeknologian käyttöön;

e)

tuetaan pilottihankkeita ja tutkimuksia, joissa kartoitetaan yhteisön tason yhteistyön ja yhteisön lainsäädännön uusia muotoja maahanmuuton ja kotouttamisen alalla;

f)

tuetaan yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittämistä ja soveltamista jäsenvaltioiden toimesta toiminnan kehittymisen mittaamiseksi maahanmuuton ja kotouttamisen aloilla.

3.   Vuotuinen työohjelma, jossa määritellään yhteisön toimien painopisteet, hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6 artikla

[ Kohderyhmät ]

Poistettu

II LUKU

TUEN PERIAATTEET

7 artikla

Täydentävyys, johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus

1.   Rahastosta myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia sisällyttämällä niihin yhteisön painopisteet.

Erityisesti jotta yhteisön toiminta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi olisi johdonmukaista, tästä välineestä rahoitettavat toimet on määriteltävä tarkkaan ja niiden on täydennettävä Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan pakolaisrahastosta tuettavia toimia.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että rahaston ja jäsenvaltioiden tukitoimet ovat johdonmukaisia yhteisön toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa. Johdonmukaisuus on osoitettava erityisesti 18 artiklassa tarkoitetussa monivuotisessa ohjelmassa.

3.   Rahastosta rahoitettavien toimien on oltava perustamissopimuksen määräysten ja niiden nojalla annettujen säädösten mukaisia.

8 artikla

Ohjelmasuunnittelu

1.   Rahaston tavoitteet pannaan täytäntöön monivuotisen ohjelmakauden puitteissa (2007–2013), josta tehdään väliarviointi 21 a artiklan mukaisesti . Monivuotinen ohjelmointijärjestelmä käsittää painopisteiden lisäksi hallinnointi-, päätöksenteko-, tarkastus- ja todentamismenettelyt.

2.   Komission hyväksymät monivuotiset ohjelmat pannaan täytäntöön vuotuisten ohjelmien avulla.

9 artikla

Tukitoimien toissijaisuus ja suhteellisuus

1.   Jäsenvaltiot vastaavat 19 ja 21 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ja vuosiohjelmien täytäntöönpanosta sopivalla alueellisella tasolla kunkin jäsenvaltion institutionaalisen järjestelmän mukaisesti. Tehtävä on suoritettava tämän päätöksen mukaisesti.

2.   Keinot, joita komissio ja jäsenvaltiot käyttävät tarkastuksessa, eriytetään sen mukaan, kuinka suuri yhteisön rahoitusosuus on. Eriyttäminen koskee myös arviointia sekä monivuotisista ja vuosiohjelmista laadittavia kertomuksia.

10 artikla

Toteuttamistavat

1.   Rahastolle osoitettavien yhteisön talousarviovarojen täytäntöönpanoa hallinnoidaan neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti lukuun ottamatta tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitettuja yhteisön toimia ja 16 artiklassa tarkoitettua teknistä apua. Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että moitteettoman varainhoidon periaatetta noudatetaan.

2.   Komissio täyttää sille asetetun velvoitteen toteuttaa Euroopan yhteisöjen yleistä talousarviota

a)

varmistamalla 30 artiklassa kuvattuja menettelyjä noudattaen, että jäsenvaltioissa on olemassa hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja että ne toimivat moitteettomasti;

b)

lykkäämällä maksujen maksamista tai keskeyttämällä niiden maksamisen kokonaan tai osittain 40 ja 41  artiklan mukaisesti, jos kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat puutteelliset, ja soveltamalla kaikkia tarpeellisia rahoitusoikaisuja 44 ja 45  artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti.

11 artikla

[ Täydentävyys ]

Poistettu

12 artikla

Kumppanuus

1.   Kunkin jäsenvaltion on hoidettava voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti niiden viranomaisten ja elinten väliset kumppanuusjärjestelyt, jotka osallistuvat monivuotisen ohjelman täytäntöönpanoon tai jotka kyseisen jäsenvaltion mukaan voisivat hyödyllisellä tavalla osallistua ohjelman kehittämiseen.

Näihin viranomaisiin ja elimiin voivat kuulua toimivaltaiset alue- ja paikallisviranomaiset, kaupunkien viranomaiset ja muut viranomaiset sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavia kansainvälisiä järjestöjä ja elimiä kuten valtiosta riippumattomia järjestöjä, maahanmuuttoalan järjestöt mukaan luettuina , tai työmarkkinaosapuolia.

Kumppanuusjärjestelyjen piiriin on sisällytettävä ainakin jäsenvaltioiden nimeämät täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset, jotka huolehtivat Euroopan sosiaalirahaston tukitoimien hallinnoinnista, sekä Euroopan pakolaisrahaston vastuuviranomainen.

2.   Kumppanuutta harjoitetaan kunkin osapuolen institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien toimivaltuuksien mukaisesti.

III LUKU

RAHOITUSKEHYS

13 artikla

Kokonaismäärärahat

1.     Rahoitusohje tästä rahastosta rahoitettujen toimien toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä kautena on 825 miljoonaa euroa.

1 a.    Budjettivallan käyttäjä myöntää rahaston vuotuiset määrärahat rahoituskehysten puitteissa.

2.   Komissio jakaa määrärahat vuosittain ohjeellisesti jäsenvaltioiden kesken 14 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

14 artikla

Varojen jakaminen vuosittain jäsenvaltioiden tukikelpoisiin toimiin

1.   Kukin jäsenvaltio saa rahaston vuotuisista määrärahoista 500 000 euron kiinteän määrän.

Määrä on 500 000 euroa vuodessa niiden valtioiden osalta, jotka liittyvät Euroopan unioniin vuosina 2007–2013. Varat myönnetään vuosien 2007–2013 jäljellä olevalle osalle liittymisvuotta seuraavan vuoden alusta.

2.   Loput vuosittain käytettävissä olevista määrärahoista jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

40 prosenttia määrärahoista suhteutettuna jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten keskimäärään kolmen edeltävän vuoden aikana ja

b)

60 prosenttia määrärahoista suhteutettuna niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat kolmen edeltävän vuoden […] aikana saaneet jäsenvaltion viranomaisilta luvan oleskella jäsenvaltion alueella.

3.   Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon seuraavia ryhmiä:

a)

kausityöntekijät, jotka on määritelty kansallisessa lainsäädännössä;

b)

kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten 13 päivänä joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/114/EY (8) mukaisesti;

c)

kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan tieteellistä tutkimusta varten 12 päivänä lokakuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/71/EY (9) mukaisesti;

d)

kolmansien maiden kansalaiset, joiden jäsenvaltion viranomaisilta saama maahanpääsylupa on uusittu tai joiden asema on muuttunut; myös kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet pitkään oleskelleen henkilön aseman 25 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY (10) mukaisesti.

4.   Vertailulukuina käytetään viimeisimpiä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston jäsenvaltioiden antamien tietojen perusteella vahvistamia lukuja yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Jos jotkin jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet komissiolle (Eurostatille) kyseisiä tilastoja, niiden on toimitettava alustavia tietoja mahdollisimman pian.

Ennen kuin komissio (Eurostat) hyväksyy kyseiset tiedot vertailuluvuiksi, se arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostatin) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

15 artikla

Rahoituksen rakenne

1.   Rahastosta myönnetään rahoitusta avustuksina.

2.   Rahastosta tuettavien toimien on saatava yhteisrahoitusta julkisista tai yksityisistä varoista, niiden on oltava voittoa tavoittelemattomia eikä niille voida myöntää samanaikaisesti rahoitusta muista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon kuuluvista rahoituslähteistä.

3.   Rahaston määrärahat täydentävät jäsenvaltioiden tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin myöntämiä julkisia tai muita vastaavia varoja.

4.   Yhteisön tuki 4 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien hankkeiden osalta voi olla enintään 50 prosenttia yksittäisen toimen kokonaiskustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuutta voidaan nostaa 75  prosenttiin, jos hankkeet koskevat 18 artiklassa tarkoitetuissa strategisissa suuntaviivoissa määriteltyjä painopisteitä.

Tätä osuutta korotetaan 75 prosenttiin koheesiorahastosta tukea saavissa jäsenvaltioissa.

5.     Jäljempänä IV luvussa säädetyn kansallisen ohjelmasuunnittelun täytäntöönpanon puitteissa jäsenvaltiot valitsevat rahoitettavat hankkeet seuraavien vähimmäisvaatimusten mukaisesti:

a)

jäsenvaltion tilanne ja tarpeet;

b)

kustannustehokkuus, ottaen huomioon muun muassa hankkeen kohteena olevien henkilöiden määrän;

c)

rahoitusta hakevan järjestön ja sen mahdollisten yhteistyökumppaneiden kokemus, asiantuntemus, luotettavuus sekä niiden rahoitusosuus;

d)

kyseisten hankkeiden ja muiden Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tai osana kansallisia ohjelmia rahoitettavien toimien keskinäinen täydentävyys.

6.    Rahastosta myönnetään toimille yhteisön tukea pääsääntöisesti enintään kolmeksi vuodeksi, edellyttäen että toimen edistymisestä annetaan säännöllisin välein selvitys.

16 artikla

Tekninen apu komission aloitteesta

1.   Rahastosta voidaan komission aloitteesta ja/tai komission puolesta ja enintään 500 000 eurolla rahaston vuotuisista määrärahoista rahoittaa valmistelu-, seuranta- ja hallinnointitoimia, teknisen avun toimia ja arviointi- ja tarkastustoimia, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen panemiseksi täytäntöön […].

2.   Näihin toimiin sisältyvät seuraavat:

a)

tutkimukset, arvioinnit, asiantuntijaraportit ja tilastot, myös sellaiset, jotka koskevat rahaston toimintaa yleisesti;

b)

jäsenvaltioille , lopullisille tuen saajille ja suurelle yleisölle suunnatut tiedotustoimenpiteet, mukaan lukien tiedotuskampanjat ja rahastosta tuettujen hankkeiden yhteinen tietokanta;

c)

hallinnoinnissa, seurannassa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien atk-järjestelmien käyttöönotto, käyttö ja keskinäiset yhteydet;

d)

yhteisen arviointi- ja seurantakehyksen suunnittelu sekä indikaattoreiden järjestelmä, jossa otetaan tarvittaessa huomioon kansalliset indikaattorit;

e)

arviointimenetelmien parantaminen ja tietojenvaihto alan käytännöistä;

f)

jäsenvaltioiden V luvun mukaisesti nimeämille viranomaisille suunnatut tiedotus- ja koulutustoimenpiteet, joilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia ohjauksen antamiseksi viranomaisilleen 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

17 artikla

Tekninen apu jäsenvaltioiden aloitteesta

1.   Jäsenvaltion aloitteesta rahastosta voidaan myöntää kutakin vuosiohjelmaa varten rahoitusta valmistelu-, hallinnointi-, seuranta-, arviointi-, tiedotus- ja valvontatoimiin sekä toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan rahaston hallinnollista täytäntöönpanokykyä.

2.   Tekniseen apuun voidaan osoittaa vuosittain enintään

a)

7 prosenttia jäsenvaltion vuotuisesta osarahoitusosuudesta ja lisäksi 30 000 euroa vuosiksi 2007–2010 ja

b)

4 prosenttia jäsenvaltion vuotuisesta osarahoitusosuudesta ja lisäksi 30 000 euroa vuosiksi 2011–2013.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU

18 artikla

Strategisten suuntaviivojen hyväksyminen

1.   […] Komissio hyväksyy strategiset suuntaviivat, joissa määritellään rahaston toiminnan puitteet ottaen huomioon maahanmuuttoa ja muita kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyviä kysymyksiä koskevan yhteisön lainsäädännön kehityksen ja täytäntöönpanon sekä rahaston varojen ohjeellisen jaon kyseisellä ohjelmakaudella.

2.   Suuntaviivoissa konkretisoidaan rahaston kunkin tavoitteen osalta yhteisön painopisteet, jotka tähtäävät yhteisten perusperiaatteiden edistämiseen.

3.   Komissio hyväksyy […] monivuotista ohjelmakautta koskevat strategiset suuntaviivat viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2007.

4.   Strategiset suuntaviivat hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

19 artikla

Kansallisten monivuotisten ohjelmien laatiminen ja hyväksyminen

1.   Jokainen jäsenvaltio laatii 18 artiklassa tarkoitettujen strategisten suuntaviivojen pohjalta ehdotuksen monivuotiseksi ohjelmaksi, joka koostuu seuraavista osista:

a)

kuvaus jäsenvaltiossa vallitsevasta tilanteesta, joka koskee kansallisten kotouttamisstrategioiden täytäntöönpanoa yhteisten perusperiaatteiden valossa ja tarvittaessa kansallisten maahanpääsy- ja perehdyttämisohjelmien kehittämistä ja toteuttamista;

b)

analyysi jäsenvaltion tarpeista kansallisten kotouttamisstrategioiden ja tarvittaessa maahanpääsy- ja perehdyttämisohjelmien yhteydessä sekä kuvaus toiminnallisista tavoitteista, joiden avulla näihin tarpeisiin on tarkoitus vastata monivuotisen ohjelmakauden aikana;

c)

asianmukainen strategia, jonka avulla tavoitteet voidaan saavuttaa, ja niiden täytäntöönpanoa koskevat painopisteet sekä kuvaus toimista, joiden avulla painopisteet on tarkoitus toteuttaa;

d)

arvio strategian yhteensopivuudesta muiden alueellisten, kansallisten ja yhteisön välineiden kanssa;

e)

tiedot painopisteistä ja niiden erityistavoitteista. Tavoitteet on ilmoitettava määrällisinä käyttäen rajoitettua määrää […] indikaattoreita suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Indikaattoreilla on voitava mitata edistymistä lähtötilanteeseen verrattuna ja tavoitteiden tehokkuutta painopisteiden toteuttamisessa;

f)

kuvaus valitusta lähestymistavasta 12 artiklassa säädetyn kumppanuusperiaatteen täytäntöönpanemiseksi;

g)

alustava rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään kunkin painopisteen ja vuoden osalta, minkä verran rahoitusta olisi saatava rahastosta, sekä julkisista tai yksityisistä lähteistä saatavan yhteisrahoituksen kokonaismäärä;

h)

monivuotista ohjelmaa koskevat täytäntöönpanosäännökset, jotka koostuvat seuraavista tiedoista:

kaikki jäsenvaltion nimeämät, 24 artiklassa tarkoitetut viranomaiset;

käytäntöönpano-, seuranta-, valvonta- ja arviointijärjestelmien kuvaus ja kuvaus toimenpiteistä, joita toteutetaan tästä välineestä rahoitettavien toimien ja Euroopan sosiaalirahastosta tuettavien toimien keskinäisen täydentävyyden varmistamiseksi;

rahoitusvirtojen käyttöönottoa ja liikkeitä koskevien menettelyjen määrittely niiden avoimuuden varmistamiseksi;

säännökset, joilla varmistetaan monivuotisen ohjelman julkistaminen.

2.   […] Jäsenvaltioiden on esitettävä ehdotuksensa monivuotiseksi ohjelmaksi komissiolle viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on antanut niille tiedoksi asianomaista ohjelmakautta koskevat strategiset suuntaviivat.

3.     Ennen kuin komissio hyväksyy monivuotista ohjelmaa koskevan ehdotuksen, se tutkii seuraavat seikat:

a)

ohjelman johdonmukaisuus rahaston tavoitteiden ja 18 artiklassa määritettyjen strategisten suuntaviivojen kanssa;

b)

ehdotuksessa suunniteltujen toimien aiheellisuus ehdotetun strategian perusteella;

c)

rahaston tukitoimien täytäntöönpanoa varten jäsenvaltiossa käyttöön otettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelyjen yhdenmukaisuus tämän päätöksen säännösten kanssa;

d)

ohjelman yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa yleensä ja erityisesti sellaisen yhteisön lainsäädännön kanssa, jonka tarkoituksena on varmistaa henkilöiden vapaa liikkuvuus, sekä siihen suoraan liittyvien, ulkorajavalvontaa ja turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevien rinnakkaistoimien kanssa.

4.     Jos komissio katsoo, että ehdotus monivuotiseksi ohjelmaksi ei ole strategisten suuntaviivojen tai tässä päätöksessä vahvistettujen, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien luomista koskevien säännösten tai yhteisön lainsäädännön mukainen, se pyytää jäsenvaltiota antamaan kaikki tarvittavat tiedot ja tarvittaessa tarkistamaan ehdotettua ohjelmaa mainituilta osin.

5.   Komissio hyväksyy monivuotiset ohjelmat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ohjelmat on virallisesti toimitettu komissiolle, 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

20 artikla

Monivuotisten ohjelmien tarkistaminen

1.   Monivuotista ohjelmaa tarkastellaan uudelleen jäsenvaltion tai komission aloitteesta ja tarvittaessa siihen tehdään ohjelmakauden loppuun asti sovellettavia tarkistuksia, jotta yhteisön painopisteet voidaan ottaa huomioon paremmin tai eri tavalla […]. Monivuotisia ohjelmia voidaan tarkastella uudelleen arviointien perusteella ja/tai täytäntöönpanossa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi.

2.   Komissio tekee päätöksen, jolla se hyväksyy monivuotisen ohjelman tarkistuksen, mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt sitä koskevan virallisen pyynnön. Monivuotisen ohjelman tarkistamisessa noudatetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

21 artikla

Vuosiohjelmat

1.   Komission hyväksymät monivuotiset ohjelmat pannaan täytäntöön vuotuisten […] ohjelmien avulla.

2.   Komissio esittää jäsenvaltioille vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 14 artiklassa määriteltyjen laskusääntöjen mukaisen arvion määrärahoista, jotka niille myönnetään seuraavaksi vuodeksi vuosittaisessa talousarviomenettelyssä kohdennetuista kokonaisvaroista.

3.   Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä marraskuuta ehdotus seuraavan vuoden työohjelmaksi, joka on laadittu monivuotisen ohjelman perusteella ja joka koostuu seuraavista osista :

a)

yleiset säännöt, joiden mukaan vuosiohjelman perusteella rahoitettavat hankkeet valitaan;

b)

kuvaus vuosiohjelman mukaisesti tuettavista tehtävistä;

c)

rahastosta myönnettävän rahoituksen jakautuminen ohjelman eri toimien kesken sekä 17 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun haettava määrä vuosiohjelman täytäntöönpanoa varten.

4.   Komissio tutkii jäsenvaltion ehdotuksen vuosiohjelmaksi ottaen huomioon rahastolle talousarviomenettelyssä myönnettyjen määrärahojen lopullisen määrän […].

Yhden kuukauden kuluessa kyseisen ehdotuksen virallisesta toimittamisesta komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle, voiko se hyväksyä ehdotuksen. Jos vuosiohjelmaehdotus ei ole monivuotisen ohjelman mukainen, komissio pyytää jäsenvaltiota antamaan kaikki tarvittavat tiedot ja tarvittaessa tarkistamaan ehdotettua ohjelmaa mainituilta osin.

Komissio tekee rahoituspäätöksen, jolla vuosiohjelma hyväksytään , viimeistään kyseisen vuoden 1 päivänä maaliskuuta. Päätöksessä ilmoitetaan jäsenvaltiolle myönnetty määrä ja menojen tukikelpoisuusaika.

21 a artikla

Monivuotisen ohjelman väliarviointi

1.     Komissio toteuttaa strategisten suuntaviivojen väliarvioinnin ja tarvittaessa hyväksyy viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010 kautta 2011–2013 koskevat uudet strategiset suuntaviivat.

2.     Jos uudet strategiset suuntaviivat hyväksytään, kunkin jäsenvaltion on tarkasteltava uudelleen monivuotista ohjelmaansa ja tarvittaessa tarkistettava sitä.

3.     Edellä 19 artiklassa olevia, kansallisten monivuotisten ohjelmien valmistelua ja hyväksymistä koskevia sääntöjä sovelletaan tarvittavin muutoksin tarkistettujen monivuotisten ohjelmien valmisteluun ja hyväksymiseen.

4.     Tarkistetut strategiset suuntaviivat hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

V LUKU

HALLINNOINTI- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT

22 artikla

Täytäntöönpano

Komissio vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja antaa tarvittaessa täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä.

23 artikla

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien yleiset periaatteet

Jäsenvaltioiden perustamissa monivuotisten ohjelmien hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä on oltava seuraavat säännökset:

a)

hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavien […] asianomaisten elinten tehtävien määrittely ja tehtävien jakautuminen kussakin elimessä […];

b)

tehtävien erottamista koskevan periaatteen noudattaminen kyseisten elinten välillä ja kussakin elimessä;

c)

riittävät resurssit kullekin elimelle […] tai yksikölle sille osoitettujen tehtävien suorittamiseksi rahastosta rahoitettavien toimien täytäntöönpanokaudella;

d)

menettelyt monivuotisten ohjelmien puitteissa ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi;

e)

atk-muodossa olevat luotettavat järjestelmät tilinpitoa, seurantaa ja tilinpäätösraportointia varten;

f)

raportointi- ja seurantajärjestelmä, jos vastuuelin siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle;

g)

[…] suoritettavia tehtäviä koskevat menettelyohjeet;

h)

[…] järjestelyt järjestelmän toiminnan tarkastamiseksi ;

i)

järjestelmät ja menettelyt asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi;

j)

sääntöjenvastaisuuksia ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat […] raportointi- ja seurantamenettelyt.

24 artikla

Viranomaisten nimeäminen

1.   Jäsenvaltion on nimettävä monivuotisen ohjelmansa ja vuosiohjelmiensa täytäntöönpanoa varten seuraavat viranomaiset:

a)

vastuuviranomainen: jäsenvaltion toiminnallinen yksikkö tai jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin taikka jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaan toimiva julkisen palvelun tehtävää suorittava elin , joka on vastuussa rahastosta tukea saavien monivuotisten ja vuotuisten ohjelmien hallinnoinnista ja kaikesta yhteydenpidosta komission kanssa;

b)

todentamisviranomainen: kansallinen viranomainen tai elin tai tällaisena elimenä tai viranomaisena toimiva henkilö , jonka jäsenvaltio on nimennyt todentamaan menoilmoitukset ja maksuhakemukset ennen kuin ne toimitetaan komissiolle;

c)

tarkastusviranomainen: kansallinen viranomainen tai elin, jonka on oltava toiminnassaan riippumaton […] vastuuviranomaisesta ja todentamisviranomaisesta ja jonka jäsenvaltio on nimennyt tarkastamaan hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tosiasiallisen toimivuuden ;

d)

tarvittaessa valtuutettu viranomainen.

2.   Jäsenvaltion on vahvistettava säännöt, jotka koskevat sen suhteita 1 kohdassa mainittuihin viranomaisiin ja niiden suhteita komissioon.

3.   Jollei 23 artiklan b alakohdasta muuta johdu, jotkut tai kaikki 1 kohdassa mainituista viranomaisista voivat sijaita samassa elimessä .

4.   Komissio hyväksyy 25–29 artiklan soveltamista koskevat säännöt 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

25 artikla

Vastuuviranomainen

1.   Vastuuviranomaisen on täytettävä seuraavat vähimmäisehdot:

a)

sen on oltava oikeushenkilö, paitsi jos se on jäsenvaltion toiminnallinen yksikkö;

b)

sillä on oltava käytössään infrastruktuuri, jonka avulla se voi helposti pitää yhteyttä suureen käyttäjäkuntaan sekä muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisiin ja komissioon;

c)

sen on työskenneltävä sellaisessa hallinnollisessa ympäristössä, jossa se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja välttämään eturistiriidat;

d)

sen on voitava soveltaa yhteisön tasolla vahvistettuja varainhoitoa koskevia sääntöjä;

e)

sillä on oltava hallinnoitavikseen saamiensa yhteisön varojen määrää vastaavat taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset;

f)

sillä on oltava henkilökunta, jolla on kansainvälisessä työympäristössä tehtävään hallintotyöhön soveltuva pätevyys ja kielitaito.

2.   Jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että vastuuviranomaisella on käytettävissään riittävät varat, jotta se pystyy edelleen suorittamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja toimimaan keskeytyksettä kauden 2007–2013 ajan.

2a.     Komissio voi avustaa jäsenvaltioita kouluttamaan henkilöstöä erityisesti, jotta tämän päätöksen V–IX lukua sovellettaisiin asianmukaisesti.

26 artikla

Vastuuviranomaisen tehtävät

1.   Vastuuviranomainen vastaa monivuotisen ohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

Vastuuviranomaisen on huolehdittava erityisesti seuraavista tehtävistä

a)

kumppanien kuuleminen 12 artiklan mukaisesti ;

b)

edellä 19 ja 21 artiklassa tarkoitettuja monivuotisia ja vuosiohjelmia koskevien ehdotusten toimittaminen komissiolle;

c)

yhteistyömekanismin luominen yhdessä jäsenvaltion nimeämän hallintoviranomaisen kanssa Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan pakolaisrahastosta rahoitettavien toimien täytäntöönpanoa varten;

d)

tarvittaessa tarjouskilpailujen ja ehdotuspyyntöjen organisointi ja julkaiseminen;

e)

rahastosta yhteisrahoitettavien toimien valinta- ja myöntämismenettelyjen järjestäminen 15 artiklan 5 kohdan mukaisia periaatteita noudattaen;

f)

komission suorittamien maksujen vastaanottaminen ja varojen maksaminen lopullisille tuensaajille;

g)

johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistaminen rahastosta myönnetyn yhteisrahoituksen ja muista asiaankuuluvista kansallisista ja yhteisön rahoitusvälineistä myönnettävän rahoituksen välillä;

h)

yhteisrahoitettujen tuotteiden ja palvelujen toimituksen seuraaminen ja sen varmistaminen, että toimien osalta ilmoitetut menot ovat todella toteutuneet ja että ne ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia;

i)

sen varmistaminen, että käytössä on atk-järjestelmä vuosiohjelmien kutakin toimea koskevan […] kirjanpitoaineiston tallentamista ja säilyttämistä varten ja että varainhoitoa, seurantaa, valvontaa ja arviointia varten tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat tiedot kerätään;

j)

sen varmistaminen, että lopullisilla tuensaajilla ja muilla rahastosta yhteisrahoitusta saavien toimien täytäntöönpanoon osallistuvilla tahoilla on joko erillinen kirjanpito tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville maksutapahtumille , sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kirjanpitosääntöjen soveltamista;

k)

sen varmistaminen, että 48 artiklassa tarkoitetut monivuotisten ohjelmien arvioinnit tehdään tässä päätöksessä säädetyissä määräajoissa ja että ne täyttävät komission ja jäsenvaltion välillä sovitut laatuvaatimukset;

l)

menettelyjen käyttöönotto sen varmistamiseksi, että kaikki menoja ja tarkastuksia koskevat asiakirjat, joita tarvitaan asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi, säilytetään 42 artiklan vaatimusten mukaisesti;

m)

sen varmistaminen, että tarkastusviranomainen saa 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten suorittamista varten kaikki tarvittavat tiedot hallinnointimenettelyistä ja rahastosta yhteisrahoitusta saavista hankkeista;

n)

sen varmistaminen, että todentamisviranomainen saa kaikki todentamista varten tarvitsemansa tiedot menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista ;

o)

vuosiohjelmien täytäntöönpanoa koskevien seuranta- ja loppu kertomusten, todentamisviranomaisen todentamien meno ilmoitusten ja maksupyyntöjen tai tarvittaessa maksuilmoitusten laatiminen ja toimittaminen komissiolle;

p)

tiedottaminen ja neuvonta sekä tuettujen toimien tulosten levittäminen;

q)

yhteistyö komission ja muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisten kanssa;

r)

sen tarkistaminen, että lopulliset edunsaajat ovat panneet täytäntöön 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat.

2.   Jäsenvaltioissa toteutettavien hankkeiden hallinnointiin liittyvät vastuuviranomaisten toimet voidaan rahoittaa 17 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta.

27 artikla

Vastuuviranomaisen suorittama tehtävien delegointi

1.   Jos kaikki tai osa vastuuviranomaisen tehtävistä delegoidaan valtuutetulle viranomaiselle, vastuuviranomainen määrittää yksityiskohtaisesti delegoitavien tehtävien laajuuden ja laatii tehtävien täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt 25 artiklassa esitettyjen ehtojen mukaisesti.

2.   Säännöissä määrätään muun muassa, että vastuuviranomaiselle on toimitettava säännöllisesti tietoja delegoitujen tehtävien asianmukaisesta suorittamisesta ja kuvaus käytetyistä menetelmistä.

28 artikla

Todentamisviranomainen

1.   Todentamisviranomainen […]

a)

todentaa, että:

meno ilmoitus on todenmukainen ja laadittu luotettavan kirjanpitojärjestelmän ja todennettavissa olevien tositteiden perusteella,

ilmoitetut menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia ja aiheutuneet ohjelmaan sovellettavien perusteiden mukaisesti rahoitettaviksi valituista toimista, jotka ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia;

b)

varmistaa, että se on saanut vastuuviranomaiselta todentamista varten tarvitsemansa tiedot meno ilmoituksiin sisältyviä menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;

c)

ottaa todentamisessa huomioon kaikkien tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset;

d)

säilyttää komissiolle ilmoitettuja menoja koskevan kirjanpitoaineiston atk-muodossa; varmistaa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi aiheettomasti maksetuiksi;

e)

todettujen yhteisön varojen takaisinperinnän tarvittaessa korkoineen ja pitää kirjaa takaisin perittävistä määristä ja niiden maksamisesta takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon mahdollisuuksien mukaan vähentämällä ne seuraavasta meno ilmoituksesta .

2.   Jäsenvaltioissa toteuttaviin hankkeisiin liittyviä todentamisviranomaisen toimia voidaan rahoittaa edellä 17 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta edellyttäen, että 24 artiklassa kuvatut todentamisviranomaisen toiminnan perusedellytykset täyttyvät.

29 artikla

Tarkastusviranomainen

1.   Tarkastusviranomainen […]

a)

varmistaa, että tarkastukset tehdään […] hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan tarkastamiseksi […];

b)

varmistaa, että toimia koskevat tarkastukset tehdään tarkoituksenmukaisista otoksista ilmoitettujen menojen tarkastamiseksi; otoksen on edustettava vähintään 10 prosenttia kunkin vuosiohjelman tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

c)

esittää komissiolle kuuden kuukauden kuluessa monivuotisen ohjelman hyväksymisestä a ja b  alakohdassa tarkoitettuja tarkastuksia suorittavat elimet kattavan tarkastusstrategian […] sen varmistamiseksi , että tärkeimmät yhteisrahoituksen saajat tarkastetaan ja että tarkastukset jakautuvat tasaisesti koko ohjelmakaudelle.

2.   Jos tämän päätöksen nojalla nimetty tarkastusviranomainen on myös päätösten …, … ja … (11) mukaisesti nimetty tarkastusviranomainen tai jos kahteen tai useampaan rahastoista sovelletaan yhteisiä järjestelmiä, komissiolle voidaan 1 kohdan c alakohdan nojalla toimittaa yksi ainoa yhteinen tarkastusstrategia.

3.   Tarkastusviranomainen laatii kunkin vuosiohjelman osalta kertomuksen , joka käsittää

a)

vuotuisen tarkastuskertomuksen, jossa esitetään tarkastusstrategian mukaisesti vuosiohjelmaan kohdistettujen tarkastusten havainnot ja havaitut puutteellisuudet ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä;

b)

tarkastusviranomaisen vastuulla tehtyihin tarkastuksiin perustuvan lausunnon siitä, antaako hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toiminta kohtuulliset takeet komissiolle esitettyjen meno ilmoitusten oikeellisuudesta sekä ilmoituksen perustana olevien tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ;

c)

lausuman, jossa arvioidaan loppumaksu pyynnön pätevyys sekä […] asianomaisten menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus.

4.   Tarkastus […] viranomaisen on huolehdittava siitä, että tarkastustyössä otetaan huomioon hyväksytyt kansainväliset tarkastussuositukset.

5.   Jäsenvaltioissa toteutettaviin hankkeisiin liittyvä […] tarkastus voidaan rahoittaa edellä 17 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta, edellyttäen että 24 artiklassa kuvatut tarkastusviranomaisen toiminnan perusedellytykset täyttyvät.

VI LUKU

VELVOLLISUUDET JA VALVONTA

30 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

1.   Jäsenvaltiot ovat vastuussa monivuotisten ja vuosiohjelmien moitteettoman varainhoidon varmistamisesta ja menojen perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

2.   Niiden on huolehdittava siitä, että vastuuviranomaiset ja mahdolliset valtuutetut viranomaiset, todentamisviranomaiset, tarkastusviranomaiset ja mahdolliset muut asianomaiset elimet saavat riittävää ohjausta 23–30 artiklassa tarkoitettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien perustamisessa sen varmistamiseksi, että yhteisön varoja käytetään tehokkaasti ja sääntöjenmukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on ehkäistävä, havaittava ja oikaistava sääntöjenvastaisuudet. Niiden on ilmoitettava sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava sille hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen etenemisestä.

Kun lopulliselle tuensaajalle aiheettomasti maksettuja määriä ei voida periä takaisin, jäsenvaltion on maksettava menetetyt määrät takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon, jos osoitetaan, että menetys on aiheutunut sen tuottamuksesta tai laiminlyönnistä .

4.   Jäsenvaltiot kantavat ensisijaisen vastuun toimien varainhoidon valvonnasta ja huolehtivat siitä, että hallinnointijärjestelmiä ja tarkastuksia sovelletaan siten, että voidaan varmistaa yhteisön varojen asianmukainen ja tehokas käyttö. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle kuvaus näistä järjestelmistä.

5.   Tämän artiklan 1–4 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

31 artikla

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

1.   Ennen kuin komissio hyväksyy monivuotisen ohjelman 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen , jäsenvaltioiden on varmistettava, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmät on perustettu 23–29 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että järjestelmät toimivat tehokkaasti koko ohjelmakauden ajan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle monivuotisen ohjelmansa luonnoksen mukana kuvaus vastuuviranomaisten, valtuutettujen viranomaisten ja todentamisviranomaisten organisaatiorakenteesta ja menettelyistä sekä kyseisten viranomaisten ja elinten, tarkastusviranomaisen ja tarkastuksia tarkastusviranomaisen valvonnassa suorittavien muiden tahojen sisäisistä tarkastusjärjestelmistä.

3.    Komissio tarkastelee tämän säännöksen soveltamista valmistellessaan 49 artiklan 3 kohdassa säädettyä kertomusta kaudelta 2007–2013.

32 artikla

Komission velvollisuudet

1.   Komissio varmistaa 31 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, että jäsenvaltiot ovat perustaneet 23–30 artiklan mukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Lisäksi se varmistaa vuotuisten tarkastuskertomusten ja omien tarkastustensa perusteella, että kyseiset järjestelmät toimivat tehokkaasti ohjelma kauden ajan.

2.   Jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia rajoittamatta komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat suorittaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan tarkastamiseksi vähintään kolmen työpäivän varoitusajalla paikalla tarkastuksia, joihin voi kuulua vuosiohjelmiin sisältyviä toimia koskevia tarkastuksia. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

3.   Komissio voi vaatia jäsenvaltiota suorittamaan tarkastuksen paikalla järjestelmien moitteettoman toiminnan taikka yhden tai useamman tapahtuman moitteettomuuden tarkastamiseksi. Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

4.   Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rahastosta tuettuihin toimiin liittyvästä asianmukaisesta tiedottamisesta, toimien julkistamisesta ja toimien seurannasta.

5.   Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että toimet ovat johdonmukaisia yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja aloitteiden kanssa ja niitä täydentäviä.

6.     Komissio antaa suuntaviivat tämän päätöksen mukaisesti myönnetyn rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi.

33 artikla

Yhteistyö jäsenvaltioiden valvontaelinten kanssa

1.   Komissio tekee yhteistyötä tarkastusviranomaisten […] kanssa niiden valvontasuunnitelmien ja tarkastusmenetelmien koordinoimiseksi ja vaihtaa viipymättä tietoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tarkastusten tuloksista valvontaresurssien parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi ja työn tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi.

Komissio toimittaa 29 artiklan mukaisesti esitettyä tarkastusstrategiaa koskevat huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa […].

2.   Omaa tarkastusstrategiaansa määritellessään komissio määrittää ne vuosi ohjelmat, joita se pitää hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevien saatavissa olevien tietojen perusteella tyydyttävinä.

Komissio voi päättää, että se voi luottaa mainittujen ohjelmien osalta pääasiallisesti jäsenvaltioiden toimittamaan todentavaan aineistoon ja että se suorittaa omia tarkastuksiaan paikalla vain, jos on todisteita, jotka viittaavat puutteisiin järjestelmissä.

VII LUKU

VARAINHOITO

34 artikla

Tukikelpoisuus — Menoilmoitukset

1.   Kaikissa menoilmoituksissa on mainittava lopullisille tuensaajille toimia toteutettaessa aiheutuneiden menojen määrä ja vastaava julkisista tai yksityisistä varoista saatu tukiosuus.

2.   Menojen on vastattava tuensaajien suorittamia maksuja. Niiden tueksi on esitettävä maksukuitit tai kirjanpitoasiakirjat, joilla on vastaava todistusarvo.

3.   Menoihin voidaan myöntää rahastosta tukea vain jos ne on todellisuudessa maksettu aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta sinä vuonna, jota 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu rahoitus päätös, jolla vuosiohjelma hyväksytään , koskee. Yhteisrahoitusta ei voida myöntää toimille, jotka ovat päättyneet ennen tukikelpoisuuden alkamispäivää.

Tukikelpoisuusaika vahvistetaan poikkeuksellisesti kolmeksi vuodeksi niiden menojen osalta, joilla pannaan täytäntöön vuoden 2007 vuosiohjelmista tuetut toimet.

4.   Säännöt, joita sovelletaan 4 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien ja rahastosta yhteisrahoitusta saavien toimien täytäntöönpanon yhteydessä aiheutuneiden menojen tukikelpoisuuteen, hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

35 artikla

Tuensaajille maksettavien maksujen täysimääräisyys

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vastuuviranomainen varmistaa, että lopulliset tuensaajat saavat julkisista varoista maksettavan koko rahoitusosuuden niin pian kuin mahdollista. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät lopullisille tuensaajille maksettavia määriä, edellyttäen että lopulliset tuensaajat täyttävät kaikki toimien ja menojen tukikelpoisuutta koskevat vaatimukset.

36 artikla

Euron käyttö

1.    Jäsenvaltioiden 19 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien ja 21 artiklassa tarkoitettujen vuosiohjelmien luonnoksissa esitetyt määrät, todennetut menoilmoitukset, 26 artiklan 1 kohdan o alakohdassa tarkoitetut maksupyynnöt sekä 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskevassa seurantakertomuksessa ja 50 artiklassa tarkoitetussa vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa mainitut menot on esitettävä euromääräisinä.

2.    Edellä 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut komission rahoituspäätökset, joilla jäsenvaltioiden vuosiohjelmat hyväksytään, sekä maksusitoumukset ja maksut ovat euromääräisiä ja ne maksetaan euroina.

3.     Jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa valuuttanaan maksupyynnön päivämäärään mennessä, muuntavat kansallisessa valuutassa aiheutuneet menojen määrät euroiksi. Tämä määrä muunnetaan euroiksi käyttäen komission kuukausittaista kirjanpitokurssia siltä kuukaudelta, jonka aikana meno merkittiin kyseisen ohjelman vastuuviranomaisen tileille. Komissio julkaisee kyseisen kurssin sähköisesti kuukausittain.

4.     Kun eurosta tulee jonkin jäsenvaltion valuutta, edellisessä kohdassa kuvattua muuntomenettelyä sovelletaan edelleen kaikkiin menoihin, jotka merkitään todentamisviranomaisen tileille ennen kansallisen valuutan ja euron välisen kiinteän muuntokurssin voimaantulopäivää.

37 artikla

Maksusitoumukset

Yhteisön talousarviositoumukset tehdään vuosittain noudattaen 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua rahoituspäätöstä , jolla vuosiohjelma hyväksytään .

38 artikla

Maksut — Ennakkomaksut

1.   Komissio suorittaa rahastojen rahoitusosuuteen liittyvät maksut maksusitoumusten mukaisesti.

2.   Maksut suoritetaan ennakkomaksuna ja loppumaksuna. Ne maksetaan jäsenvaltion nimeämälle vastuuviranomaiselle.

3.   Jäsenvaltiolle maksetaan ennakkomaksuna 50 prosenttia määrästä, joka sille on myönnetty rahoituspäätöksessä , jolla vuosiohjelma hyväksytään, 60 päivän kuluessa siitä kun kyseinen päätös on tehty.

4.   Toinen ennakkomaksu maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun komissio on kahden kuukauden kuluessa virallisesta toimittamisesta hyväksynyt vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskevan seurantakertomuksen sekä todennetun menoilmoituksen, joka on laadittu 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 34 artiklan mukaisesti ja jonka mukaan toteutuneet menot kattavat vähintään 60  prosenttia ensimmäisestä ennakkomaksusta. Komission maksama toinen ennakkomaksu saa olla enintään 50 prosenttia siinä rahoituspäätöksessä myönnetystä kokonaismäärästä, jolla vuosiohjelma hyväksytään, ja jos jäsenvaltion myöntämä kansallinen osuus on pienempi kuin kyseisessä rahoituspäätöksessä ilmoitettu määrä, toinen ennakkomaksu ei missään tapauksessa saa olla enempää kuin erotus, joka saadaan kun ensimmäisen ennakkomaksun määrä vähennetään niistä yhteisön varoista, jotka jäsenvaltio on osoittanut vuosiohjelmaan sisältyvien hankkeiden toteuttamiseen.

5.   Ennakkomaksuista kertyneet korot kirjataan kyseiseen ohjelmaan ja niitä on pidettävä kansalliseksi julkiseksi rahoitusosuudeksi katsottavana jäsenvaltion varana ja ne on ilmoitettava komissiolle kyseisen ohjelman lopullisen meno ilmoituksen yhteydessä.

6.   Ennakkomaksuna maksetut määrät poistetaan tileistä, kun vuosiohjelma saatetaan loppuun.

39 artikla

Loppumaksun maksaminen

1.   Komissio suorittaa loppumaksun edellyttäen, että seuraavat asiakirjat on toimitettu sille viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua rahoitus päätöksessä , jolla vuosiohjelma hyväksytään, määritellyn menojen tukikelpoisuusajan päättymisestä:

a)

28 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 34 artiklan mukaisesti laadittu todennettu menoilmoitus ja loppumaksupyyntö tai maksuilmoitus ;

b)

50 arti§klassa säädetty vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppu kertomus ; 29 artiklan 3 kohdassa mainitut vuotuinen tarkastuskertomus, lausunto ja lausuma;

c)

29 artiklan 3 kohdassa mainitut vuotuinen tarkastuskertomus, lausunto ja lausuma.

Loppumaksun maksamisen edellytyksenä on, että vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppu kertomus ja loppumaksupyynnön pätevyyden arviointilausuma hyväksytään.

2.   Jos vastuuviranomainen ei toimita 1 kohdassa mainittuja asiakirjoja hyväksyttävässä muodossa määräpäivään mennessä, komissio vapauttaa kaikki sellaiset kyseisen vuosiohjelman maksusitoumukset, joita ei ole käytetty ennakkomaksujen maksamiseen.

3.   Edellä 2 kohdassa mainittu automaattinen maksusitoumusten vapauttaminen keskeytetään kyseisiin hankkeisiin liittyvän määrän osalta, jos jäsenvaltiossa on käynnissä sellaisia oikeudellisia menettelyjä tai hallinnollisia muutoksenhakuja, joilla on lykkäävä vaikutus, juuri silloin kun 1 kohdassa mainitut asiakirjat olisi pitänyt toimittaa. Jäsenvaltion on annettava toimittamassaan osittaisessa loppukertomuksessa yksityiskohtaiset tiedot kyseisistä hankkeista ja esitettävä komissiolle kuuden kuukauden välein kertomukset hankkeiden edistymisestä. Jäsenvaltion on toimitettava näiden hankkeiden osalta 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oikeudelliset menettelyt tai hallinnolliset muutoksenhaut on saatettu loppuun.

4.   Edellä 1 kohdassa mainittu yhdeksän kuukauden määräaika keskeytyy, jos komissio on tehnyt 41  artiklan säännösten nojalla päätöksen vuosiohjelman yhteisrahoitusta koskevien maksujen lykkäämisestä. Määräaika alkaa kulua jälleen päivänä, jona 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle.

5.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle niiden menojen määrän, jotka komissio hyväksyy rahoitettavaksi rahastosta, ja mahdolliset rahoitusoikaisut, jotka perustuvat ilmoitettujen menojen ja rahastosta rahoitettavien menojen eroon, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan säännösten soveltamista. Jäsenvaltion on esitettävä huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa.

6.   Komissio päättää rahastosta rahoitettavien menojen määrän kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltion huomautukset, ja perii takaisin lopullisesti hyväksyttyjen menojen ja jäsenvaltiolle jo maksettujen määrien välisen erotuksen.

7.   Komissio maksaa loppuerän käytettävissä olevien varojen rajoissa 60 päivän kuluessa päivästä, jona se hyväksyy edellä 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Maksusitoumuksen loppuerä vapautetaan kuuden kuukauden kuluttua maksamisesta.

40 artikla

Maksatuksen lykkäys

1.   Asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 tarkoitetun valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on lykättävä maksumääräaikaa enintään kuudella kuukaudella, jos […]

a)

kansallisen tai yhteisön tarkastuselimen kertomuksessa on todisteita, jotka viittaavat huomattaviin puutteisiin hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnassa[…],

b)

mainitun virkamiehen on tehtävä lisätarkistuksia saatuaan tietoonsa tietoja, joiden perusteella hän epäilee, että todennettuun menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu.

2.   Jäsenvaltiolle ja todentamisviranomaiselle on ilmoitettava lykkäyksen syistä viipymättä. Lykkääminen on päätettävä heti, kun jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet.

41 artikla

Maksatuksen keskeytys

1.   Komissio voi keskeyttää ennakkomaksujen ja loppumaksujen maksamisen kokonaan tai osittain, kun

a)

ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka vaikuttaa maksujen todentamismenettelyn luotettavuuteen ja jonka osalta ei ole toteutettu oikaisutoimenpiteitä, tai

b)

todennettuun meno ilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu, tai

c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt sille 30 ja 31 artiklan mukaan kuuluvia velvoitteita.

2.   Komissio voi päättää keskeyttää ennakko- ja loppumaksujen maksamisen annettuaan jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa kolmen kuukauden määräajassa.

3.   Komissio lopettaa ennakko- ja loppumaksujen keskeytyksen, kun se katsoo jäsenvaltion toteuttaneen keskeytyksen lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

4.   Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut vaadittuja toimenpiteitä, komissio voi tehdä päätöksen vuosiohjelmaa koskevan yhteisön rahoitusosuuden […] peruuttamisesta kokonaan tai osittain 45 artiklan mukaisesti.

42 artikla

Asiakirjojen säilyttäminen

Vastuuviranomaisen on varmistettava, että kaikki kyseisten ohjelmien menoja ja tarkastuksia koskevat tositteet ovat komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla viiden vuoden ajan 39 artiklan 1 kohdassa määritellyn ohjelmien päättämisen jälkeen, […] sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisten valtiontukisääntöjen soveltamista.

Määräaika keskeytyy oikeuskäsittelyn ajaksi tai komission asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä […].

Asiakirjat on säilytettävä joko alkuperäisinä tai oikeiksi todistettuina jäljennöksinä yleisesti hyväksytyillä tietovälineillä.

VIII LUKU

RAHOITUSOIKAISUT

43 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.   Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu sääntöjenvastaisuuksien tutkinnasta, joka niiden on aloitettava saatuaan todisteita ohjelmien luonteeseen tai niiden täytäntöönpano- tai valvontaedellytyksiin vaikuttavista merkittävistä muutoksista, sekä tarvittavien rahoitusoikaisujen tekemisestä.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä rahoitusoikaisut, jotka liittyvät toimissa tai vuosiohjelmissa havaittuihin yksittäisiin tai järjestelmällisiin sääntöjenvastaisuuksiin. Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut koskevat yhteisön tuen perimistä takaisin kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne ja vakavuus sekä niistä rahastolle aiheutunut taloudellinen tappio.

3.   Jäsenvaltioiden on 50 artiklassa tarkoitetun vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa lueteltava kyseisen ohjelman yhteydessä aloitetut peruutusmenettelyt.

Jäsenvaltion tekemät rahoitusoikaisut toteutetaan siten, että yhteisön rahoitusosuus peruutetaan joko kokonaan tai osittain, ja jos varoja ei palauteta jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa, niistä peritään 46 artiklan 2 kohdan mukaista viivästyskorkoa.

4.   Kun on kyse järjestelmällisistä sääntöjenvastaisuuksista, jäsenvaltion on laajennettava tutkimuksiaan siten, että ne kattavat kaikki toimet, joihin sääntöjenvastaisuudet ovat voineet vaikuttaa.

44 artikla

Komission suorittamat tarkastukset ja rahoitusoikaisut

1.   Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat tarkastaa paikalla, myös pistokokein, rahastosta rahoitettuja toimia sekä hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä vähintään kolmen työpäivän varoitusajalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa ja jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia. Komissio ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

Komissio voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota tekemään tarkastuksen paikalla tarkastaakseen yhden tai useamman maksutapahtuman sääntöjenmukaisuuden. Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua tarkastuksiin.

2.   Jos komissio katsoo tarvittavat tarkastukset tehtyään, että jäsenvaltio ei ole täyttänyt sille 30 artiklan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se keskeyttää ennakkomaksujen tai loppumaksun maksamisen 41 artiklan mukaisesti.

45 artikla

Oikaisujen perusteet

1.    Komissio voi tehdä rahoitusoikaisut peruuttamalla vuosiohjelmalle myönnetyn yhteisön rahoitusosuuden kokonaan tai osittain , jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että

a)

ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka on saattanut vaaraan ohjelmaan jo maksetun yhteisön rahoitusosuuden;

b)

todennettuun meno ilmoitukseen sisältyvä meno on sääntöjenvastainen, eikä jäsenvaltio ole oikaissut sitä ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista;

c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt 30 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista.

Komissio tekee päätöksen otettuaan huomioon jäsenvaltion mahdollisesti esittämät huomautukset.

2.   Komissio tekee rahoitusoikaisut havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden järjestelmällisyyden määrittäessään, sovelletaanko kiinteämääräistä vai ekstrapoloitua oikaisua. Jos sääntöjenvastaisuus liittyy meno ilmoitukseen , josta on aiemmin annettu vuosikertomuksessa myönteinen lausunto 29 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, olettamuksena on, että kyseessä on järjestelmällinen ongelma, jolloin siihen sovelletaan kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua oikaisua, ellei jäsenvaltio pysty osoittamaan tätä olettamusta vääräksi kolmen kuukauden kuluessa.

3.   Oikaisun määrää päättäessään komissio ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden merkittävyyden samoin kuin kyseisessä vuosiohjelmassa havaittujen puutteiden laajuuden ja niistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset.

4.   Kun komissio perustaa kantansa muiden kuin omien yksiköidensä tilintarkastajien toteamiin seikkoihin, se tekee omat johtopäätöksensä niiden varainhoidollisista seurauksista tarkasteltuaan asianomaisen jäsenvaltion 31 artiklan mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä, sääntöjenvastaisuuksia koskevia ilmoituksia ja jäsenvaltioiden mahdollisesti antamia vastauksia.

46 artikla

Takaisin maksaminen

1.   Kaikki Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon takaisin maksettavat varat on suoritettava neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (12) 72 artiklan mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuna määräaikana. Määräaika päättyy määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeisenä päivänä.

2.   Takaisinmaksun viivästyminen johtaa viivästyskorkoon, joka lasketaan määräpäivästä tosiasialliseen maksupäivään. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama, Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistava korko sen kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä, jona maksuaika on kulunut umpeen, korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä.

47 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

Komission suorittama rahoitusoikaisu ei vaikuta 45 artiklassa jäsenvaltioille säädettyyn velvoitteeseen huolehtia takaisinperinnästä.

IX LUKU

SEURANTA, ARVIOINTI JA KERTOMUKSET

48 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio seuraa rahastoa säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Komissio arvioi rahastoa […] säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Arvioinnin tarkoituksena on 49 artiklan 3 kohdassa säädetyn kertomuksen valmistelun yhteydessä tutkia toimien aiheellisuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia 2 artiklassa tarkoitettuun yleiseen tavoitteeseen nähden.

3.   Komissio tarkastelee myös rahastosta tuettavien toimien ja yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja aloitteiden nojalla toteutettavien toimien keskinäistä täydentävyyttä.

49 artikla

Kertomusten antoa koskevat velvoitteet

1.   Kunkin jäsenvaltion vastuuviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet hankkeiden seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi.

Tätä varten sopimuksissa, jotka vastuuviranomainen tekee toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen kanssa, on oltava lausekkeita, joissa edellytetään, että toimen täytäntöönpanon edistymisestä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta laaditaan säännöllisesti yksityiskohtaisia kertomuksia, jotka toimivat vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskevan seuranta- ja loppukertomuksen pohjana.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle

a)

arviointikertomus rahastosta osarahoitettujen toimien täytäntöönpanosta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010;

b)

arviointikertomus rahastosta osarahoitettujen toimien tuloksista ja vaikutuksista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 kauden 2007–2010 osalta ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 kauden 2011–2013 osalta.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

a)

kertomuksen ja yhteenvedon 14 artiklassa esitettyjen kriteerien soveltamisesta resurssien vuosittaiseen jakoon jäsenvaltioiden kesken ja aiheellisiksi katsomiaan muutosehdotuksia viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009;

b)

välikertomuksen saavutetuista tuloksista ja rahaston täytäntöönpanoa koskevista laadullisista ja määrällisistä seikoista sekä ehdotuksen rahaston tulevasta kehittämisestä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

c)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 kauden 2007–2010 osalta ja 31 päivänä joulukuuta 2015 kauden 2011–2013 osalta.

50 artikla

Vuosiohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus

1.   Jotta ohjelman täytäntöönpanosta saataisiin selkeä käsitys, kertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)

vuosiohjelman rahoituksen toteutus ja toiminnan täytäntöönpano;

b)

monivuotisen ohjelman ja sen painopisteiden täytäntöönpanossa saavutettu edistys suhteessa niiden todennettavissa oleviin erityistavoitteisiin siten, että indikaattorit ilmaistaan määrällisinä aina kun se on mahdollista;

c)

vastuuviranomaisen täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi toteuttamat toimet, erityisesti:

seurantaa ja arviointia koskevat toimenpiteet, tietojenkeruumenetelmät mukaan luettuina,

tiivistelmä mahdollisista huomattavista ongelmista, joita on esiintynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, ja toteutetut toimenpiteet,

teknisen avun käyttö;

d)

toimenpiteet vuosiohjelmista ja monivuotisista ohjelmista tiedottamiseksi ja niiden julkistamiseksi.

2.   Kertomusta pidetään hyväksyttävänä, jos se sisältää kaikki 1 kohdassa luetellut tiedot. Komissio tekee päätöksen vastuuviranomaiselta saamansa […] kertomuksen […] sisällöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, ja ilmoittaa päätöksestään jäsenvaltioille . Jos komissio ei vastaa säädetyssä määräajassa, kertomuksen katsotaan tulleen hyväksytyksi.

X LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

50 a artikla

Valmistautuminen monivuotiseen ohjelmaan

1.     Poiketen siitä, mitä 19 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on

a)

nimettävä mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen ja viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2007 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kansallinen vastuuviranomainen sekä tarvittaessa valtuutettu viranomainen;

b)

toimitettava viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2007 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus.

2.     Komission on esitettävä jäsenvaltioille 31 päivään toukokuuta 2007 mennessä

a)

arvio niille varainhoitovuodeksi 2007 myönnettävistä määristä;

b)

varainhoitovuodelle 2007 lasketun arvion ekstrapolaatioon perustuvat arviot jäsenvaltioille varainhoitovuosiksi 2008–2013 myönnettävistä määristä; tässä otetaan huomioon rahoituskehysten mukaiset vuosille 2007–2013 esitetyt vuotuiset määrärahat.

50 b artikla

Valmistautuminen vuosiohjelmaan 2007

1.     Poiketen siitä, mitä 21 artiklassa säädetään, sovelletaan varainhoitovuoden 2007 toimien täytäntöönpanossa seuraavaa aikataulua:

a)

komission on esitettävä jäsenvaltioille 31 päivään toukokuuta 2007 mennessä arvio niille varainhoitovuodeksi 2007 myönnettävistä määristä;

b)

jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle 1 päivään syyskuuta 2007 mennessä vuosiohjelman luonnos.

2.     Tammikuun 1 päivän 2007 ja sen rahoituspäätöksen voimaantulopäivän, jolla kyseisen jäsenvaltion vuosiohjelma hyväksytään, välisenä aikana tosiasiallisesti maksettuihin menoihin voidaan myöntää tukea rahastosta.

3.     Jotta vuonna 2008 voidaan tehdä rahoituspäätökset vuosiohjelman 2007 mukaisesti, komissio teke yhteisön vuoden 2007 talousarviositoumuksen jäsenvaltioille myönnettäviä määriä koskevan, 14 artiklassa tarkoitetulla tavalla lasketun arvion perusteella.

XI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

51 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa käsittelevä yhteinen komitea (jäljempänä ’komitea’), joka on perustettu päätöksellä ulkorajarahaston perustamisesta kaudeksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa …/… (13).

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

52 artikla

Uudelleentarkastelu

Neuvosto tarkastelee tätä päätöstä uudelleen komission ehdotuksen perusteella viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

53 artikla

Voimaantulo

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

54 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.


(1)  EUVL C …

(2)  EUVL C …

(3)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(4)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(5)  EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11.

(6)  EUVL C …

(7)  EUVL C …

(8)  EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12.

(9)  EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15.

(10)  EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44.

(11)  Lisätään viittaukset päätöksiin, joilla perustetaan Euroopan pakolaisrahasto, Euroopan ulkorajarahasto ja Euroopan palauttamisrahasto.

(12)  EYVL L 248, 16.9.2002.

(13)  Lisätään viittaukset päätöksiin, joilla perustetaan Euroopan pakolaisrahasto, Euroopan ulkorajarahasto ja Euroopan palauttamisrahasto.

P6_TA(2006)0584

Terrorismin ehkäiseminen, torjuntavalmius ja seurausten hallinta (2007–2013) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi terrorismin ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 — Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleisohjelma (KOM(2005)0124 — C6-0241/2005 — 2005/0034(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0124) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0241/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0390/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 A enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Terrorismin ehkäiseminen , torjuntavalmius ja seurausten hallinta liittyvät olennaisella tavalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan neljännessä luetelmakohdassa määriteltyyn tavoitteeseen pitää yllä ja kehittää unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena.

(1)

Turvallisuusriskien ja etenkin terrorismiin liittyvien riskien ehkäiseminen ja niiden seurausten hallinta liittyvät olennaisella tavalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan neljännessä luetelmakohdassa määriteltyyn tavoitteeseen pitää yllä ja kehittää unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena.

(2)

Yhteisön on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan estää terroristeja hyökkäämästä demokratiaan , oikeusvaltioon, yhteiskunnan avoimuuteen sekä kansalaisten ja yhteiskuntien vapauteen liittyviä arvoja kohtaan ja rajoittaa hyökkäysten seurauksia mahdollisimman pitkälle.

(2)

Yhteisön on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan estää se, että luonnonkatastrofit vaikuttavat kielteisesti kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointiin, vapauteen ja turvallisuuteen tai että ihmisen itse aiheuttamat katastrofit (terrorismi mukaan luettuna) uhkaavat itse demokratiaan liittyviä arvoja , oikeusvaltiota ja yhteiskunnan avoimuutta, sekä rajoittaa katastrofien seurauksia mahdollisimman pitkälle.

(6)

Lokakuun 23 päivänä 2001 annetulla neuvoston päätöksellä (EY, Euratom) N:o 2001/792 perustettu yhteisön mekanismi tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa on tarkoitettu välittömien avustustoimien toteuttamiseen kaikissa vakavissa hätätilanteissa, mutta ei erityisesti terrori-iskujen ehkäisemiseen, torjuntaan tai niiden seurausten hallintaan.

Poistetaan.

(7)

Terrorismin ehkäisemistä , torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskevat erityistoimet olisi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja avoimuuden vuoksi koottava yhteen ja rahoitettava yhdestä ohjelmasta.

(7)

Turvallisuusriskien ja etenkin terrorismiin liittyvien riskien ehkäisemistä ja niiden seurausten hallintaa koskevat erityistoimet olisi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja avoimuuden vuoksi koottava yhteen ja rahoitettava yhdestä ohjelmasta.

(8)

Oikeusvarmuuden ja johdonmukaisuuden vuoksi ja jotta voidaan varmistaa, että ohjelma täydentää muita rahoitusohjelmia, olisi määriteltävä ilmaisut ”ehkäisemistä ja torjuntavalmiutta koskevat toimet”, ” kriisin ja sen seurausten hallinta” ja ”elintärkeät infrastruktuurit”.

(8)

Oikeusvarmuuden ja johdonmukaisuuden vuoksi ja jotta voidaan varmistaa, että ohjelma täydentää muita rahoitusohjelmia, olisi määriteltävä ilmaisut ”ehkäisemistä koskevat toimet”, ”seurausten hallinta” ja ”elintärkeät infrastruktuurit”.

(9)

Komission toimet sekä mahdolliset valtioidenväliset hankkeet ovat yhtenäisen ja koordinoidun EU:n lähestymistavan kannalta olennaisia. Lisäksi on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista tukea jäsenvaltioissa toteutettavia hankkeita, sillä niiden avulla voidaan saada hyödyllisiä kokemuksia ja tietoa erityisesti tarkastuksista sekä riskien ja uhkien arvioinnista myöhemmin yhteisön tasolla toteutettavia hankkeita varten .

(9)

Komission toimet ja valtioidenväliset hankkeet ovat EU:n ratkaisuja koskevan yhtenäisen ja koordinoidun lähestymistavan kannalta olennaisia , jotta voidaan viipymättä kartoittaa ihmisiin ja eurooppalaisiin elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuvat uhat ja arvioida niitä ja jotta voidaan luoda komission ja jäsenvaltioiden välinen varhaisvaroitusjärjestelmä. Lisäksi on hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista tukea jäsenvaltioissa toteutettavia hankkeita, sillä niiden avulla voidaan saada hyödyllisiä kokemuksia ja tietoa erityisesti tarkastuksista sekä riskien ja uhkien arvioinnista , joita voidaan soveltaa myöhemmin yhteisön tasolla toteutettaviin hankkeisiin .

(10)

On myös aiheellista antaa kolmansille maille ja kansainvälisille organisaatioille mahdollisuus osallistua valtioidenvälisiin hankkeisiin.

(10)

Koska valtioiden rajat eivät pysty pysäyttämään terrorismia, on myös aiheellista antaa kolmansille maille ja kansainvälisille organisaatioille mahdollisuus osallistua valtioidenvälisiin hankkeisiin.

(11)

On varmistettava, että ohjelma täydentää muita yhteisön ja unionin ohjelmia, joita ovat muun muassa EU:n yhteisvastuurahasto, valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusväline vakavia hätätilanteita varten, yhteisön mekanismi tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa, tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma sekä rakennerahastot.

(11)

On varmistettava, että ohjelma täydentää muita yhteisön ja unionin ohjelmia, joita ovat muun muassa EU:n yhteisvastuurahasto, valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusväline vakavia hätätilanteita varten, yhteisön mekanismi tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa, tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma sekä rakennerahastot. Lisäksi on nimenomaisesti sallittava yhteisrahoitus komission ohjelmien kanssa, niin että olisi mahdollista tehdä ihmisten ja elintärkeiden infrastruktuurien turvallisuutta koskevia erityisiä tutkimuksia etenkin liikenteen ja energiahuollon alalla, jotta kaikki rahoitusresurssit voidaan lopulta koota yhteen ainoaan välineeseen ja tukea näin selkeää ja kattavaa strategiaa.

(12)

Koska ohjelman tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla , yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(12)

Koska ohjelman tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne edellyttävät toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia yhteisön tason toimenpiteitä , yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(16)

Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklan mukaisesti tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tämä on aiheellista siksi, että ohjelma ei vaikuta merkittävästi yhteisöjen talousarvioon.

(16)

Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklan mukaisesti tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä noudattaen.

Perustetaan tällä päätöksellä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen lujittamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyvälle kaudelle terrorismin ehkäisemistä , torjuntavalmiutta ja seurauksien hallintaa koskeva erityisohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, osana turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaa yleisohjelmaa.

Perustetaan tällä päätöksellä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen lujittamiseksi 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyvälle kaudelle turvallisuusriskien ja etenkin terrorismiin liittyvien riskien ehkäisemistä ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, osana turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaa yleisohjelmaa.

a)

”ehkäisemisellä ja torjuntavalmiudella” toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja/tai vähentää terrori-iskun riskiä ja/tai sen seurauksia erityisesti riskien ja uhkatekijöiden arvioinnin sekä tarkastusten avulla ja teknologiaa ja menetelmiä koskevia yhteisiä standardeja kehittämällä;

a)

”ehkäisemisellä” toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja/tai vähentää terrori-iskujen riskiä ja muita turvallisuusriskejä sekä tunnistaa ihmisiin ja elintärkeisiin infrastruktuureihin kohdistuvat uhkatekijät erityisesti riskien ja uhkatekijöiden arvioinnin sekä tarkastusten avulla ja teknologiaa ja menetelmiä koskevia yhteisiä standardeja kehittämällä;

b)

”seurausten hallinnalla” toimenpiteitä, joilla rajoitetaan terrori-iskujen keskipitkän aikavälin seurauksia ja jotka ovat tarpeen, jotta voidaan suojata Euroopan unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena;

b)

”seurausten hallinnalla” 5 artiklan 2 kohdan mukaan tukikelpoisten toimenpiteiden koordinointia, jotta voidaan reagoida turvallisuutta vaarantaviin tapahtumiin, etenkin terrorismiin, ja rajoittaa niiden seurauksia , sillä nämä toimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan suojata Euroopan unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena , erityisesti luomalla keskitetty varhaisvaroitusjärjestelmä sekä koordinoimalla yhteisön tasolla tehokkaasti tällaisissa tilanteissa toteutettuja toimia ;

c)

”elintärkeillä infrastruktuureilla” aineellisia resursseja, palveluita, viestintäyhteyksiä, verkostoja ja/tai varoja, joiden toimintahäiriöt tai tuhoutuminen aiheuttaisi vakavia seurauksia kansalaisten terveydelle, turvallisuudelle tai taloudelliselle hyvinvoinnille tai Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden hallitusten toiminnalle.

c)

”elintärkeillä infrastruktuureilla” aineellisia resursseja, palveluita, viestintäyhteyksiä, verkostoja ja/tai varoja, joiden toimintahäiriöt tai tuhoutuminen aiheuttaisi vakavia seurauksia kansalaisten terveydelle, turvallisuudelle tai taloudelliselle hyvinvoinnille , ympäristölle tai Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden hallitusten toiminnalle ; elintärkeistä infrastruktuureista on tämän päätöksen liitteenä luettelo, joka ei kuitenkaan ole tyhjentävä.

1.   Ohjelman tarkoituksena on osaltaan suojella kansalaisia, heidän vapauksiaan sekä yhteiskuntaa terrori-iskuilta ja niihin liittyviltä tapahtumilta sekä suojata Euroopan unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena.

1.   Ohjelman tarkoituksena on osaltaan suojella kansalaisia, heidän vapauksiaan sekä yhteiskuntaa terrori-iskuilta ja muilta turvallisuusriskeiltä, niiden syistä tai alkuperästä riippumatta, ja niihin liittyviltä tapahtumilta sekä suojata Euroopan unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena.

2.   Ohjelman yleistavoitteet tukevat unionin ja yhteisön muiden politiikkojen kuten poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön rikosasioissa, ympäristönsuojelun , kansanterveyden , liikenteen , tutkimuksen ja teknologian kehittämisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen koheesion kehittämistä .

2.   Ohjelman yleistavoitteet tukevat sellaisen yleisen turvallisuusnäkemyksen laatimista, joka perustuu etenkin unionin ja yhteisön muihin politiikkoihin, kuten poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön rikosasioissa, ympäristönsuojeluun , energiahuoltoon , tieto- ja viestintäverkkojen turvallisuuteen , kansanterveyteen, liikenteeseen, tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, julkisen toiminnan jatkuvuuteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon .

1.   Ohjelman tarkoituksena on tukea, edistää ja kehittää terrorismin ehkäisemistä , torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskevia toimenpiteitä osana yleistavoitteita siltä osin kuin tällaiset toimet eivät kuulu jonkin muun säädöksen soveltamisalaan.

1.   Ohjelman tarkoituksena on tukea, edistää ja kehittää turvallisuusriskien ja etenkin terrorismiin liittyvien riskien ehkäisemistä ja niiden seurausten hallintaa koskevia toimenpiteitä osana yleistavoitteita siltä osin kuin tällaiset toimet eivät kuulu jonkin muun säädöksen soveltamisalaan.

2.   Terrori-iskujen ehkäisemistä ja torjuntavalmiutta varten ohjelman tarkoituksena on

2.   Terrori-iskujen ennaltaehkäisemistä varten ohjelman tarkoituksena on

a)

kannustaa, edistää ja tukea elintärkeisiin infrastruktuureihin liittyvien riskien ja uhkatekijöiden arviointia muun muassa toteuttamalla paikan päällä tehtäviä evaluointeja , jotta voitaisiin tunnistaa terrori-iskujen mahdolliset kohteet ja arvioida, olisiko niiden turvatoimia parannettava,

a)

kannustaa, edistää ja tukea ihmisiin ja elintärkeisiin infrastruktuureihin liittyvien riskien ja uhkatekijöiden arviointia erityisesti paikan päällä tehtävien evaluointien perusteella , jotta voitaisiin tunnistaa mahdolliset kohteet ja arvioida, olisiko niiden turvatoimia parannettava,

3.    Terrori-iskujen seurausten hallintaa varten ohjelman tarkoituksena on

3.    Etenkin terrori-iskujen seurausten hallintaa varten ohjelman tarkoituksena on

a)

kannustaa, edistää ja tukea terrori-iskujen mahdollisten seurausten käsittelyyn liittyvän taitotiedon, kokemusten ja teknologian vaihtoa,

a)

kannustaa, edistää ja tukea terrori-iskujen ja muiden turvallisuusriskien mahdollisten seurausten käsittelyyn liittyvän taitotiedon, kokemusten ja teknologian vaihtoa,

c)

varmistaa, että yleisen kriisinhallinnan, nopeiden hälytysjärjestelmien ja väestönsuojelujärjestelyjen yhteydessä myös terrorismia koskeva erityisasiantuntemus on käytettävissä reaaliajassa.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

muulla tavoin edistetään merkittävästi unionin ja sen kansalaisten suojelua terrori-iskuilta.

muulla tavoin edistetään merkittävästi unionin ja sen kansalaisten suojelua terrori-iskuilta ja muilta turvallisuusriskeiltä; näin ollen tukikelpoisia ovat yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa toteutettavat toimet, jotka koskevat kansallisia elintärkeitä infrastruktuureja, jotta voidaan torjua tai vähentää turvallisuudessa esiintyvien puutteiden hyväksikäytön riskejä, varsinkin jos puutteilla voi olla vakavia, valtioiden rajat ylittäviä seurauksia .

2 a.     Jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa niiden operatiivisten turvallisuustoimenpiteiden hyväksymisestä, täytäntöönpanosta ja rahoituksesta, jotka on tässä ohjelmassa määritelty välttämättömiksi yleisen turvallisuuden parantamisen kannalta Euroopan unionissa.

2 a.     Rahoituksen saatavuutta helpotetaan soveltamalla suhteellisuusperiaatetta toimitettaviin asiakirjoihin ja luomalla tietokanta hakemusten jättämistä varten.

7 a artikla

Rahoitustuen julkistaminen

Toimielin, järjestö tai verkosto, joka saa avustusta tästä ohjelmasta, on velvollinen julkistamaan unionin myöntämän tuen; komissio laatii tätä varten avoimuutta koskevia yksityiskohtaisia suuntaviivoja.

- a)

terrori-iskujen ehkäisemisen asettaminen etusijalle silloin kun ei ole suuria katastrofeja;

4 a.     Komissio yksinkertaistaa menettelyjä mahdollisimman paljon ja varmistaa, että ohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt eivät aiheuta liiallista hallinnollista taakkaa hankkeiden vetäjille. Ehdotuspyyntö voidaan tarvittaessa järjestää kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä edellytetään vain niiden tietojen toimittamista, jotka ovat välttämättömiä toteutettavan hankkeen asianmukaiseksi arvioinniksi.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa .

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa .

1.   Ohjelman täytäntöönpanossa pyritään synergiaetuihin, johdonmukaisuuteen ja täydentävyyteen muiden unionin ja yhteisön toimintavälineiden, muun muassa rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa tai rikosoikeutta koskevien ohjelmien sekä tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan puiteohjelman, Euroopan unionin yhteisvastuurahaston ja vakavia hätätilanteita varten perustetun valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen kanssa.

1.   Ohjelman täytäntöönpanossa pyritään synergiaetuihin, johdonmukaisuuteen ja täydentävyyteen muiden unionin ja yhteisön toimintavälineiden, muun muassa rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa tai rikosoikeutta koskevien ohjelmien sekä tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan puiteohjelman, Euroopan unionin yhteisvastuurahaston ja vakavia hätätilanteita varten perustetun valmiustoimien ja nopeiden avustustoimien rahoitusvälineen kanssa. Komissio varmistaa, että näiden ohjelmien toimet eivät ole päällekkäisiä.

2.   Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaa ohjelmaa, ja tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat sekä tämän ohjelman että muiden yhteisön tai unionin välineiden tavoitteita.

2.   Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaa ohjelmaa, ja tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat sekä tämän ohjelman että muiden yhteisön tai unionin välineiden tavoitteita ; tämä koskee myös komission ohjelmia, joiden avulla on mahdollista tehdä elintärkeiden infrastruktuurien turvallisuutta koskevia erityisiä tutkimuksia, joita jo tehdään liikenteen ja energian alalla .

2 a.     Komissio varmistaa, että tämän päätöksen mukaisilla toimilla täydennetään 1 kohdassa mainittujen ohjelmien kattamia toimia ja että toimet eivät ole päällekkäisiä.

3 a.     Jos ohjelmaan otetut määrärahat osoittautuvat riittämättömiksi jo aloitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen, yhteisön on taattava varojen saanti muista vastaavista rahoituslähteistä.

Komissio varmistaa, että tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvia toimia arvioidaan etukäteen, valvotaan ja arvioidaan jälkikäteen.

2 a.     Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain alustavan talousarvioesityksen toimittamisen yhteydessä tietoa ohjelman täytäntöönpanosta ja erityisesti käytettävissä olevien resurssien käytöstä.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

- a)

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

- a)

suppean vuosikertomuksen, johon sisältyy erityisesti tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida tämän ohjelman määrällisiä tuloksia;

a)

väliarviointia koskevan kertomuksen tämän ohjelman tuloksista sekä täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010;

a)   väliarviointia koskevan yksityiskohtaisen kertomuksen tämän ohjelman tuloksista sekä täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010;

b)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

b)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta erityisesti sen tavoitteiden osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

c)

jälkiarviointia koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015.

c)

jälkiarviointia koskevan kertomuksen ohjelman tuloksista, talousarviota koskeva arvio mukaan lukien, kun täytäntöönpano on saatu päätökseen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015.

14 a artikla

Hankkeiden julkistaminen

Komissio ja jäsenvaltiot julkaisevat vuosittain luettelon tästä ohjelmasta rahoitetuista hankkeista ja lyhyen kuvauksen kustakin hankkeesta.

14 b artikla

Yhdenvertainen kohtelu

Elimet, joille on myönnetty tästä ohjelmasta toiminta-avustus, voivat osallistua muiden ohjelmien ehdotuspyyntöihin, mutta ne eivät saa osakseen erityiskohtelua sellaisiin muihin organisaatioihin nähden, jotka saavat rahoitusta muusta kuin Euroopan unionin talousarviosta.

1)

Energia

a)

Öljyn ja kaasun tuotanto, jalostus, käsittely ja varastointi, putkistot mukaan lukien

b)

Sähkön tuotanto

c)

Sähkön, kaasun ja öljyn siirto

d)

Sähkön, kaasun ja öljyn jakelu

2)

Tieto- ja viestintätekniikka

a)

Tietojärjestelmien ja -verkkojen suojausjärjestelmät

b)

Instrumentointi-, automaatio- ja valvontajärjestelmät (muun muassa SCADA)

c)

Internet

d)

Kiinteät televiestintäpalvelut

e)

Matkaviestinpalvelut

f)

Radioviestintä ja -navigointi

g)

Satelliittiviestintä

h)

Radio- ja televisiolähetystoiminta

3)

Vesi

a)

Juomavesihuolto

b)

Veden laadun valvonta

c)

Patoaminen ja veden määrän valvonta

4)

Elintarvikkeet

Elintarvikevarmuus ja -turvallisuus

5)

Terveys

a)

Sairaanhoito ja sairaalat

b)

Lääkkeet, seerumit, rokotteet ja lääkevalmisteet

c)

Biolaboratoriot ja biologiset aineet

6)

Rahoitus

a)

Maksupalvelut/maksujärjestelmät (yksityiset)

b)

Valtion rahoitussitoumukset

7)

Turvallisuus, yleinen järjestys ja oikeusjärjestys

a)

Turvallisuuden, yleisen järjestyksen ja oikeusjärjestyksen ylläpito

b)

Oikeustoimi ja vankeinhoito

8)

Siviilihallinto

a)

Julkishallinto

b)

Puolustusvoimat

c)

Julkishallinnon palvelut

d.

Pelastuspalvelut

e)

Posti- ja telepalvelut

9)

Liikenne

a)

Maantieliikenne

b)

Rautatieliikenne

c)

Lentoliikenne

d)

Sisävesiliikenne

e)

Valtameriliikenne ja lähimerenkulku

10)

Kemian teollisuus ja ydinvoimateollisuus

a)

Kemiallisten aineiden ja ydinaineen valmistus ja säilytys/käsittely

b)

Vaarallisten aineiden putkistot (kemialliset aineet)

11)

Avaruus ja tutkimus

a)

Avaruus

b)

Tutkimus


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

P6_TA(2006)0585

Valiokuntien jäsenten lukumäärä

Euroopan parlamentin päätös valiokuntien jäsenten lukumäärästä

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon työjärjestyksen 174 artiklan,

ottaa huomioon 21. heinäkuuta 2004 tekemänsä päätöksen valiokuntien jäsenten lukumäärästä (1);

1.

Päättää tarkistaa valiokuntien jäsenten lukumäärää 8. tammikuuta 2007 alkaen seuraavasti:

C01 — Ulkoasiainvaliokunta: 86 jäsentä

C02 — Kehitysyhteistyövaliokunta: 36 jäsentä

C03 — Kansainvälisen kaupan valiokunta: 33 jäsentä

C04 — Budjettivaliokunta: 50 jäsentä

C05 — Talousarvion valvontavaliokunta: 40 jäsentä

C06 — Talous- ja raha-asioiden valiokunta: 51 jäsentä

C07 — Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta: 52 jäsentä

C08 — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta: 68 jäsentä

C09 — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta: 54 jäsentä

C10 — Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta: 44 jäsentä

C11 — Liikenne- ja matkailuvaliokunta: 51 jäsentä

C12 — Aluekehitysvaliokunta: 57 jäsentä

C13 — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta: 47 jäsentä

C14 — Kalatalousvaliokunta: 40 jäsentä

C15 — Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta: 38 jäsentä

C16 — Oikeudellisten asioiden valiokunta: 28 jäsentä

C17 — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta: 60 jäsentä

C18 — Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta: 29 jäsentä

C19 — Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta: 40 jäsentä

C20 — Vetoomusvaliokunta: 40 jäsentä;

2.

Päättää tarkistaa alivaliokuntien jäsenten lukumäärää 8. tammikuuta 2007 alkaen seuraavasti:

SC01A — Ihmisoikeuksien alivaliokunta: 36 jäsentä

SC01B — Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta: 36 jäsentä.


(1)  EUVL C 103 E, 28.4.2005, s. 30.

P6_TA(2006)0586

Euroopan tasa-arvoinstituutti ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (10351/1/2006 — C6-0314/2006 — 2005/0017(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (10351/1/2006 — C6-0314/2006) (1),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0081) (3),

ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2006)0209) (4),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0455/2006);

1.

hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EUVL C 295 E, 5.12.2006, s. 57.

(2)  Hyväksytyt tekstit 14.3.2006, P6_TA(2006)0074.

(3)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(4)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC2-COD(2005)0017

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2006 antamiseksi Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan ja 141 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on eräs Euroopan unionin perusperiaate. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklaan sisältyy kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto sekä määräys naisten ja miesten välisen tasa-arvon varmistamisesta kaikilla aloilla.

(2)

Perustamissopimuksen 2 artiklassa määrätään, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on eräs yhteisön keskeinen tehtävä. Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa yhteisön edellytetään pyrkivän poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään aktiivisesti miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan ja varmistamaan näin miesten ja naisten välisen tasa-arvonäkökohdan liittämisen osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

(3)

Perustamissopimuksen 13 artiklassa annetaan neuvostolle valtuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet muun muassa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi kaikilla yhteisön toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

(4)

Miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaate työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä on kirjattu perustamissopimuksen 141 artiklaan, ja kattavaa lainsäädäntöä on jo annettu miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta työhön pääsyssä ja työoloissa, samapalkkaisuus mukaan luettuna.

(5)

Naisten ja miesten tasa-arvoa käsitelleessä komission ensimmäisessä vuosittaisessa kertomuksessa kevään 2004 Eurooppa-neuvostolle tultiin siihen tulokseen, että useimmilla politiikan aloilla on edelleen merkittäviä eroja sukupuolten välillä, että miesten ja naisten eriarvoisuus on moniulotteinen ilmiö, jota on torjuttava poliittisten toimien kattavalla yhdistelmällä, ja että pyrkimyksiä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on tehostettava.

(6)

Nizzassa 7.–9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati seuraavaa: ”Kehitetään tuntemusta, voimavarojen käyttöä ja kokemusten jakamista erityisesti perustamalla sukupuolten tasa-arvoa tutkiva eurooppalainen laitos”.

(7)

Komissiolle tehdyssä toteutettavuustutkimuksessa (3) on päädytty siihen, että Euroopan tasa-arvoinstituutilla voi olla selkeä tehtävä joidenkin sellaisten tehtävien hoitamisessa, joita toiminnassa olevat laitokset eivät nykyisellään hoida erityisesti tutkimustiedon ja informaation yhteensovittamisen, keskittämisen ja levittämisen aloilla, verkottumisessa, miesten ja naisten välisen tasa-arvon tuomisessa paremmin esille, sukupuolinäkökohdan korostamisessa sekä välineiden kehittämisessä tasa-arvonäkökohtien liittämiseksi paremmin osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

(8)

Euroopan parlamentti kehotti Euroopan unionin tasa-arvopolitiikasta 10 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan päätöslauselmassa (4) komissiota nopeuttamaan toimia instituutin perustamiseksi.

(9)

Kesäkuun 1. ja 2 päivänä 2004 kokoontunut neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) ja 17 ja 18 päivänä kesäkuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannattivat Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tekemään asiaa koskevan ehdotuksen.

(10)

Miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevien objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen kerääminen, analysointi ja levittäminen, asianmukaisten välineiden kehittäminen kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja sukupuolinäkökohdan liittämiseksi osaksi kaikkea politiikkaa, vuoropuhelun edistäminen sidosryhmien kesken ja Euroopan unionin kansalaisten tietoisuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta yhteisö voisi tehokkaasti edistää ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää politiikkaa, erityisesti laajentuneessa unionissa. Tämän vuoksi on aiheellista perustaa Euroopan tasa-arvoinstituutti avustamaan edellä mainitut tehtävät täyttämällä yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita.

(11)

Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei voida saavuttaa pelkästään syrjinnän vastaisella politiikalla, vaan se edellyttää toimenpiteitä, joilla edistetään miesten ja naisten harmonista rinnakkaiseloa ja tasapainoista osallistumista yhteiskunnassa; instituutin olisi myötävaikutettava tämän tavoitteen toteutumiseen.

(12)

Koska on tärkeää poistaa sukupuolistereotypiat kaikilta eurooppalaisen yhteiskunnan elämänaloilta sekä antaa naisille ja miehille myönteisiä esimerkkejä, myös näihin tavoitteisiin tähtäävä toiminta olisi sisällytettävä instituutin tehtäviin.

(13)

Yhteistyö jäsenvaltioiden tämän alan viranomaisten sekä asianomaisten tilastolaitosten ja erityisesti Eurostatin kanssa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen keräämistä Euroopan tasolla. Miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevat tiedot ovat yhteisössä tärkeitä kaikilla tasoilla — niin paikallis-, alue-, kansallisella kuin yhteisön tasolla — ja tämän vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten on hyödyllistä saada käyttöönsä tällaista tietoa muotoillessaan politiikkaa ja toimenpiteitä paikallis-, alue- ja kansallisella tasolla omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

(14)

Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja voimavarojen parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi instituutin olisi työskenneltävä mahdollisimman tiiviisti kaikkien yhteisön ohjelmien ja elinten sekä erityisesti Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (5), Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (6), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (7) ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (8) kanssa.

(15)

Instituutin olisi kehitettävä yhteistyötä ja vuoropuhelua valtiosta riippumattomien järjestöjen, tasa-arvojärjestöjen, tutkimuskeskusten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asianomaisten elinten kanssa, jotka pyrkivät aktiivisesti tasa-arvoon kansallisella ja Euroopan tasolla sekä kolmansissa maissa. Tehokkuuden edistämiseksi instituutin olisi perustettava sähköinen Euroopan tasa-arvoverkosto näiden jäsenvaltioissa olevien elinten ja asiantuntijoiden kanssa ja sovitettava yhteen sen toiminta.

(16)

Neuvoston edustajat nimetään vuodesta 2007 alkaen kullekin toimikaudelle neuvoston puheenjohtajuuden kierron mukaisessa järjestyksessä, jotta varmistetaan tarvittava tasapaino jäsenvaltioiden välillä ja hallintoneuvoston jäsenten keskinäinen jatkuvuus.

(17)

Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti on aiheellista edistää naisten ja miesten tasapuolista edustusta instituutin hallintoneuvostossa.

(18)

Instituutin olisi tehtäviään suorittaessaan voitava toimia mahdollisimman riippumattomasti.

(19)

Instituutin olisi sovellettava asiaankuuluvia yhteisön säännöksiä, jotka koskevat asiakirjojen saatavuutta, ja jotka on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (9), sekä yksilöiden suojaa henkilötietojen käsittelyssä, jotka on säädetty asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (10).

(20)

Instituuttiin sovelletaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (11).

(21)

Instituutin sopimukseen perustuvan vastuun, jota koskee instituutin tekemiin sopimuksiin sovellettava laki, osalta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella olisi oltava toimivalta antaa ratkaisuja asianomaisessa sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla. Yhteisöjen tuomioistuimella olisi myös oltava toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat sopimukseen perustumattomasta instituutin vastuusta johtuvien vahinkojen korvaamista.

(22)

Olisi toteutettava riippumaton ulkoinen arviointi instituutin vaikutuksesta, sen tehtävien mahdollisesta muutos- tai laajennustarpeesta ja myöhempien vastaavien tarkastelujen aikataulusta.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat tasa-arvon edistäminen ja vahvistaminen, myös tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa yhteisön politiikoissa ja niihin perustuvissa kansallisissa politiikoissa, sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuminen sekä Euroopan unionin kansalaisten tietoisuuden parantaminen sukupuolten tasa-arvosta tarjoamalla teknistä apua yhteisön toimielimille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(24)

Perustamissopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa annetaan mahdollisuus sellaisten yhteisön toimenpiteiden hyväksymiselle, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää tavoitteena olevaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa työelämän ulkopuolella. Perustamissopimuksen 141 artiklan 3 kohta on erityinen oikeusperusta toimenpiteille, joilla pyritään varmistamaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä. Näin ollen 13 artiklan 2 kohta ja 141 artiklan 3 kohta muodostavat yhdessä asianmukaisen oikeusperustan tämän asetuksen antamiselle,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Instituutin perustaminen

Perustetaan Euroopan tasa-arvoinstituutti, jäljempänä ’instituutti’.

2 artikla

Tavoitteet

Instituutin yleisenä tavoitteena on myötävaikuttaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja vahvistaa sitä, mihin sisältyy tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa yhteisön politiikoissa ja niihin perustuvissa kansallisissa politiikoissa, torjua sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja lisätä Euroopan unionin kansalaisten tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta antamalla 3 artiklan mukaisesti teknistä apua yhteisön toimielimille, erityisesti komissiolle, sekä jäsenvaltioiden viranomaisille.

3 artikla

Tehtävät

1.   Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi instituutin on:

a)

kerättävä, analysoitava ja levitettävä asiaankuuluvia objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja sukupuolten tasa-arvosta, mukaan luettuina jäsenvaltioiden, yhteisön toimielinten, tutkimuskeskusten, kansallisten tasa-arvoelinten, valtiosta riippumattomien järjestöjen, työmarkkinaosapuolten, asian kannalta merkityksellisten kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen sille tiedoksi antamia tutkimustuloksia ja parhaita käytäntöjä, sekä ehdotettava aiheita lisätutkimusta varten;

b)

kehitettävä menetelmiä tietojen objektiivisuuden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla vahvistamalla arviointiperusteita, joilla parannetaan tietojen yhtenäisyyttä, ja otettava tasa-arvokysymykset huomioon tietoja kerätessään;

c)

kehitettävä, analysoitava, arvioitava ja levitettävä soveltuvia menetelmiä, jotta voidaan tukea tasa-arvonäkökohdan sisällyttämistä osaksi kaikkia yhteisön politiikkoja ja niihin perustuvia kansallisia politiikkoja sekä tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa yhteisön toimielimissä ja elimissä;

d)

toteutettava selvityksiä Euroopan tasa-arvotilanteesta;

e)

perustettava Euroopan tasa-arvoverkosto, johon kuuluvat sukupuolten tasa-arvoasioita ja tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevät keskukset, elimet, järjestöt ja asiantuntijat, ja sovitettava yhteen sen toiminta, jotta voidaan tukea ja edistää tutkimusta, varmistaa käytettävissä olevien resurssien paras mahdollinen käyttö ja edistää tietojen vaihtoa ja levittämistä;

f)

järjestettävä ad hoc -asiantuntijakokouksia instituutin tutkimustyön tueksi, rohkaistava tutkijoiden välistä tietojen vaihtoa ja edistettävä tasa-arvonäkökohtien sisällyttämistä heidän tutkimustyöhönsä;

g)

järjestettävä Euroopan unionin kansalaisten tasa-arvoa koskevan tietoisuuden lisäämiseksi konferensseja, kampanjoita ja kokouksia Euroopan tasolla asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa sekä toimitettava niiden tulokset ja päätelmät komissiolle;

h)

levitettävä tietoa epätyypillisiä naisten ja miesten rooleja koskevista myönteisistä esimerkeistä kaikilla elämänaloilla, esitettävä toteamuksensa ja tehtävä aloitteita, joilla pyritään levittämään tietoa ja jatkamaan toimintaa tällaisten menestystarinoiden pohjalta;

i)

kehitettävä vuoropuhelua ja yhteistyötä valtiosta riippumattomien järjestöjen ja tasa-arvoelinten, korkeakoulujen ja asiantuntijoiden, tutkimuskeskusten, työmarkkinaosapuolten sekä muiden kansallisella ja Euroopan tasolla aktiivisesti tasa-arvoa edistävien toimijoiden kanssa;

j)

perustettava yleisölle avoin aineistokokoelma;

k)

tarjottava tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvää tietoa julkisille ja yksityisille organisaatioille; ja

l)

tarjottava yhteisön toimielimille tietoa tasa-arvosta ja tasa-arvon valtavirtaistamisesta liittymisneuvotteluja käyvissä maissa ja ehdokasmaissa.

2.   Instituutin on julkaistava vuosikertomus toiminnastaan.

4 artikla

Toiminta-alat ja työskentelymenetelmät

1.   Instituutti suorittaa tehtävänsä yhteisön toimivaltuuksien puitteissa vuosiohjelmassaan asetettujen tavoitteiden ja painopistealueiden mukaisesti ja ottaa asianmukaisesti huomioon käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

2.   Instituutin työohjelman on vastattava sukupuolten tasa-arvoa koskevia yhteisön painopisteitä ja komission työohjelmaa, sen tilasto- ja tutkimustyö mukaan luettuina.

3.   Työn päällekkäisyyden välttämiseksi ja resurssien parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi instituutin on toiminnassaan otettava huomioon kaikista lähteistä saatavat olemassa olevat tiedot ja erityisesti se toiminta, jota jo harjoitetaan yhteisön toimielimissä ja muissa laitoksissa, elimissä ja toimivaltaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, sekä tehtävä tiivistä yhteistyötä toimivaltaisten komission yksikköjen, myös Eurostatin, kanssa. Instituutti sovittaa toimintaansa yhteen kaikkien asiaan liittyvien yhteisön virastojen ja unionin elinten kanssa tarvittaessa yhteisymmärryspöytäkirjassa määriteltävällä tavalla.

4.   Instituutin on varmistettava, että sen levittämät tiedot ovat loppukäyttäjille ymmärrettäviä.

5.   Instituutti voi tehdä muiden järjestöjen kanssa sopimuksia ja etenkin alihankintasopimuksia sellaisten tehtävien suorittamiseksi, jotka se päättää antaa niiden hoidettaviksi.

5 artikla

Oikeushenkilöllisyys ja oikeuskelpoisuus

Instituutti on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöille kuuluva oikeuskelpoisuus. Erityisesti se voi hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä.

6 artikla

Instituutin riippumattomuus

Instituutin on suoritettava tehtävänsä riippumattomalla tavalla yleisen edun mukaisesti.

7 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

1.   Instituutin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa instituutin perustamisesta.

3.   Päätöksistä, jotka instituutti tekee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai panna vireille kanne yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4.   Instituutin suorittamaan tietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

8 artikla

Yhteistyö kansallisten ja Euroopan tason organisaatioiden, kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa

1.   Tehtäviensä suorittamisen edistämiseksi instituutin on toimittava yhteistyössä jäsenvaltioissa toimivien organisaatioiden ja asiantuntijoiden, kuten tasa-arvoelinten, tutkimuskeskusten, korkeakoulujen, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja työmarkkinaosapuolten sekä asiaan liittyvien Euroopan laajuisten tai kansainvälisten organisaatioiden ja kolmansien maiden kanssa.

2.   Jos sopimusten tekeminen kansainvälisten organisaatioiden tai kolmansien maiden kanssa on tarpeen, jotta instituutti voi suorittaa tehtävänsä tehokkaasti, yhteisö tekee mainittujen osapuolten kanssa tällaisia sopimuksia instituutin etujen mukaisesti ja perustamissopimuksen 300 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Tämä säännös ei estä tilapäistä yhteistyötä kyseisten organisaatioiden tai kolmansien maiden kanssa.

9 artikla

Instituutin kokoonpano

Instituutti käsittää:

a)

hallintoneuvoston;

b)

asiantuntijaryhmän;

c)

johtajan ja hänen henkilöstönsä.

10 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Hallintoneuvostoon kuuluu:

a)

18 edustajaa, jotka neuvosto nimeää kunkin asianomaisen jäsenvaltion ehdotuksesta;

b)

yksi komissiota edustava jäsen, jonka komissio nimeää;

2.   Hallintoneuvoston jäsenet nimetään siten, että varmistetaan mahdollisimman korkea pätevyys ja laaja monialainen asiantuntemus sukupuolten tasa-arvon alalla.

Neuvosto ja komissio pyrkivät saamaan hallintoneuvoston jäseniksi tasapuolisesti naisia ja miehiä.

Jäsentä hänen poissa ollessaan edustava varajäsen nimetään saman menettelyn mukaisesti.

Neuvosto julkaisee hallintoneuvoston jäsenten ja varajäsenten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä, instituutin www-sivustolla ja muilla asiaankuuluvilla www-sivustoilla.

3.   Toimikausi on kolme vuotta. Kullakin toimikaudella neuvoston nimeämät jäsenet edustavat 18:aa jäsenvaltiota puheenjohtajuuden kierron mukaisessa järjestyksessä, ja kukin asianomainen jäsenvaltio nimeää yhden jäsenen.

4.   Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa kolme vuotta kestäväksi kaudeksi.

5.   Kullakin 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetulla hallintoneuvoston jäsenellä, tai hänen poissa ollessaan varajäsenellä, on yksi ääni.

6.   Hallintoneuvosto tekee instituutin toiminnan edellyttämät päätökset. Erityisesti se

a)

hyväksyy 12 artiklassa tarkoitetun johtajan laatiman luonnoksen pohjalta ja komissiota kuultuaan, talousarvion sekä käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti, vuosittaisen työohjelman ja kolmivuotisen keskipitkän aikavälin työohjelman; näitä ohjelmia voidaan tarvittaessa tarkistaa; ensimmäinen vuosittainen työohjelma on hyväksyttävä viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua johtajan nimittämisestä;

b)

hyväksyy 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen, jossa erityisesti verrataan saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin; vuosikertomus on toimitettava viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja se on julkaistava instituutin www-sivustolla;

c)

käyttää johtajaan nähden kurinpitovaltaa ja nimittää tai erottaa hänet 12 artiklan nojalla; ja

d)

hyväksyy instituutin vuosittaisen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion.

7.   Hallintoneuvosto hyväksyy instituutin sisäiset säännöt johtajan laatiman ehdotuksen pohjalta ja komissiota kuultuaan.

8.   Hallintoneuvoston päätökset tehdään sen jäsenten enemmistöllä. Puheenjohtajalla on ratkaiseva ääni. Edellä 6 kohdan sekä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa päätökset tehdään sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

9.   Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä johtajan laatiman ehdotuksen pohjalta ja komissiota kuultuaan.

10.   Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia omasta aloitteestaan tai kolmanneksen hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytäessä.

11.   Instituutti toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’, kaikki tarvittavat tiedot arviointimenettelyjen tuloksista.

12.   Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön, Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajat voidaan tarvittaessa kutsua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoiksi näiden virastojen toimintaohjelmien yhteensovittamiseksi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen osalta.

11 artikla

Asiantuntijaryhmä

1.   Asiantuntijaryhmässä on jäsenenä yksi kunkin jäsenvaltion nimeämä jäsen tasa-arvokysymyksiin erikoistuneista toimivaltaisista elimistä, kaksi Euroopan parlamentin nimeämää muita asiaankuuluvia tasa-arvokysymyksiin erikoistuneita järjestöjä edustavaa jäsentä sekä kolme komission nimeämää jäsentä, jotka edustavat Euroopan tason asianomaisia osapuolia ja joista kukin edustaa yhtä seuraavista:

a)

asianomainen valtioista riippumaton yhteisön tasolla toimiva järjestö, jolla on oikeutettua etua myötävaikuttaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen;

b)

yhteisön tason työnantajajärjestöt; ja

c)

yhteisön tason työntekijäjärjestöt.

Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät saamaan asiantuntijaryhmän jäseniksi tasapuolisesti miehiä ja naisia.

Jäseniä voivat edustaa varajäsenet, jotka nimetään samanaikaisesti.

2.   Asiantuntijaryhmän jäsenet eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä.

3.   Asiantuntijaryhmä avustaa johtajaa varmistettaessa, että instituutin toiminta on korkealuokkaista ja riippumatonta.

4.   Asiantuntijaryhmä muodostaa puitteet tasa-arvonäkökohtia koskevaa tietojenvaihtoa ja tietojen yhteen kokoamista varten. Se varmistaa, että instituutti ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset elimet tekevät tiivistä yhteistyötä.

5.   Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana on johtaja tai hänen poissa ollessaan hänen sijaisensa instituutista. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran vuodessa johtajan kutsusta tai vähintään jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Sen toimintamenettelyt vahvistetaan instituutin sisäisissä säännöissä ja julkistetaan.

6.   Komission yksiköiden edustajat osallistuvat asiantuntijaryhmän työskentelyyn.

7.   Instituutti tarjoaa asiantuntijaryhmälle tarvittavaa teknistä ja logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista.

8.   Johtaja voi kutsua asiantuntijoita tai edustajia asiaan liittyviltä elinkeinoelämän aloilta, työnantajajärjestöistä, ammattijärjestöistä, toimialajärjestöistä tai tutkimuselimistä tai valtioista riippumattomista järjestöistä, joilla on tunnustetusti kokemusta instituutin työhön liittyviltä aloilta, tekemään yhteistyötä erityistehtävien parissa ja osallistumaan asiantuntijaryhmän tiettyihin toimiin.

12 artikla

Johtaja

1.   Instituutin päällikkönä on johtaja, jonka hallintoneuvosto nimittää komission ehdottamien hakijoiden luettelosta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muualla julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen pidetyn avoimen kilpailun perusteella. Ennen nimittämistä hallintoneuvoston esittämä ehdokas on kutsuttava antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiassa toimivaltaiselle yhdelle tai useammalle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2.   Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikautta voidaan komission ehdotuksesta ja arvioinnin jälkeen jatkaa kerran enintään viidellä vuodella. Komissio keskittyy arvioinnissa erityisesti:

a)

ensimmäisen toimikauden aikana saatuihin tuloksiin ja tapaan, jolla ne saavutettiin;

b)

instituutin tehtäviin ja tarpeisiin lähivuosina.

3.   Johtaja vastaa hallintoneuvoston valvonnassa:

a)

edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta;

b)

instituutin vuosittaisen ja keskipitkän aikavälin toimintaohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta;

c)

hallintoneuvoston ja asiantuntijaryhmän kokousten valmistelusta;

d)

edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen valmistelusta ja julkaisemisesta;

e)

kaikista henkilöstöön liittyvistä asioista ja erityisesti 13 artiklan 3 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä;

f)

päivittäisestä hallinnosta; ja

g)

ammatillisten standardien mukaisten tehokkaiden seuranta- ja arviointimenetelmien soveltamisesta arvioitaessa instituutin toteutunutta toimintaa sille asetettuihin tavoitteisiin nähden. Johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle.

4.   Johtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja osallistuu sen kokouksiin ilman äänioikeutta. Euroopan parlamentti voi myös kutsua johtajan raportoimaan kuulemistilaisuuteen, jossa käsitellään tärkeitä instituutin toimintaan liittyviä kysymyksiä.

5.   Johtaja on instituutin laillinen edustaja.

13 artikla

Henkilöstö

1.   Instituutin henkilöstöön sovelletaan asetuksessa (ETY, EHTY, Euratom) N:o 259/68 (12) säädettyjä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti. Hallintoneuvosto voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden määräaikainen siirto jäsenvaltioista instituutin palvelukseen.

3.   Instituutti käyttää henkilöstönsä osalta nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

14 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Instituutin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, ja nämä tulot ja menot otetaan instituutin talousarvioon.

2.   Instituutin talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Instituutin tulot koostuvat seuraavista eristä, sanotun rajoittamatta muita tulonlähteitä:

a)

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otettu yhteisön avustus;

b)

suoritetuista palveluista saadut maksut;

c)

edellä 8 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai kolmansilta mailta mahdollisesti saadut rahoitusosuudet; ja

d)

jäsenvaltioiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet.

4.   Instituutin menoihin kuuluvat henkilökunnan palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintakulut.

5.   Hallintoneuvosto laatii vuosittain johtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion instituutin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

6.   Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa.

7.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiksi, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

8.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy instituutille annettavaa avustusta koskevat määrärahat ja vahvistaa instituutin henkilöstötaulukon.

9.   Hallintoneuvosto vahvistaa instituutin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on vahvistettu lopullisesti. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

10.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta sen talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten rakennusten vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

Kun jompikumpi budjettivallan käyttäjistä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa lausuntonsa hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa päivästä, jona se on ilmoittanut asiasta.

15 artikla

Talousarvion toteuttaminen

1.   Johtaja toteuttaa instituutin talousarvion.

2.   Instituutin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 128 artiklan mukaisesti.

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa instituutin alustavan tilinpäätöksen ja 2 kohdassa mainitun selvityksen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Selvitys toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on antanut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 129 artiklan mukaisesti, johtaja laatii instituutin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon instituutin lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle.

9.   Johtaja antaa Euroopan parlamentille sen pyynnöstä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Viimeistään vuoden N+2 huhtikuun 30 päivänä Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

11.   Hallintoneuvosto hyväksyy instituuttiin sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt komissiota kuultuaan. Säännöissä voidaan poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ainoastaan, jos instituutin toiminta sitä nimenomaisesti edellyttää, ja komission etukäteen antamalla suostumuksella.

16 artikla

Kielet

1.   Instituuttiin sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun asetuksen N:o 1 (13) säännöksiä.

2.   Instituutin toiminnan edellyttämät käännöspalvelut hoitaa periaatteessa neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (14) perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

17 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Instituuttiin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa.

18 artikla

Vastuu

1.   Sopimussuhteeseen perustuva instituutin vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia instituutin tekemässä sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla.

2.   Sopimussuhteeseen perustumattoman vastuun osalta instituutti korvaa itsensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon sellaisten yleisten periaatteiden mukaisesti, jotka ovat yhteisiä jäsenvaltioiden lainsäädännölle.

Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisten vahinkojen korvaamista koskevat riidat.

19 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.   Instituutin toimintaan voivat osallistua maat, jotka ovat tehneet Euroopan yhteisön kanssa sopimuksia, joiden nojalla ne ovat ottaneet käyttöön ja soveltavat yhteisön lainsäädäntöä tämän asetuksen soveltamisalalla.

2.   Näiden sopimusten asianomaisten määräysten nojalla tehdään järjestelyjä, joilla täsmennetään kyseisten maiden osallistuminen instituutin toimintaan sekä sen laajuus ja toteutustapa; näihin järjestelyihin kuuluvat myös määräykset, jotka koskevat osallistumista instituutin vireille panemiin aloitteisiin sekä rahoitusosuuksia ja henkilöstöä. Henkilöstöasioiden osalta näiden sopimusten on kaikilta osin oltava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaiset.

20 artikla

Arviointi

1.   Instituutti teettää viimeistään … päivänä …kuuta … (*) toimintansa tuloksia koskevan riippumattoman ulkoisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antamien suuntaviivojen perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan instituutin vaikutusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja analysoidaan synergiavaikutuksia. Siinä käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa tai laajentaa instituutin tehtäviä sekä tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan myös hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuutta instituutin tehtävien suorittamisen kannalta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä yhteisön että kansallisella tasolla.

2.   Hallintoneuvosto päättää yhteisymmärryksessä komission kanssa tulevien arviointien aikataulun ottaen huomioon 1 kohdassa mainitun arviointia koskevan kertomuksen tulokset.

21 artikla

Tarkastelulauseke

Hallintoneuvosto tarkastelee 20 artiklassa mainitun arvioinnin päätelmiä ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia instituutin ja sen työskentelytapojen ja toimenkuvan muuttamiseksi. Komissio toimittaa arviointia koskevan kertomuksen ja suositukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa ne. Arviointikertomuksen ja suositusten tarkastelun jälkeen komissio voi ehdottaa tarpeellisiksi katsomiaan muutoksia tähän asetukseen.

22 artikla

Hallinnollinen valvonta

Instituutin toimintaa valvoo oikeusasiamies perustamissopimuksen 195 artiklan määräysten mukaisesti.

23 artikla

Instituutin toiminnan alkaminen

Instituutti aloittaa toimintansa mahdollisimman pian ja viimeistään … päivänä … kuuta… (**).

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 24, 31.1.2006, s. 29.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. maaliskuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. syyskuuta 2006 (EUVL C 295 E, 5.12.2006, s. 57) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006.

(3)  Euroopan komission Euroopan tasa-arvoinstituuttia koskeva toteutettavuustutkimus (tekijä PLS Ramboll Management, DK, 2002).

(4)  EUVL C 102 E, 28.4.2004, s. 638.

(5)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 1365/75, annettu 26 päivänä toukokuuta 1975, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön luomisesta (EYVL L 139, 30.5.1975, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1111/2005 (EUVL L 184, 15.7.2005, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2062/94, annettu 18 päivänä heinäkuuta 1994, Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1112/2005 (EUVL L 184, 15.7.2005, s. 5).

(7)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 337/75, annettu 10 päivänä helmikuuta 1975, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta (EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2051/2004 (EUVL L 355, 1.12.2004, s. 1).

(8)  Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2003 kokoontuneet jäsenvaltiot pyysivät komissiota valmistelemaan ehdotuksen ihmisoikeusviraston perustamiseksi laajentamalla Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toimeksiantoa.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(11)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(12)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1).

(13)  EYVL P 17, 6.10.1958, s. 385, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 920/2005 (EUVL L 156, 18.6.2005, s. 3).

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 920/2005.

(*)  Tämän asetuksen voimaantuloa seuraavan kolmannen vuoden loppu.

(**)  12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

P6_TA(2006)0587

Ajokortit ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi ajokorteista (9010/1/2006 — C6-0312/2006 — 2003/0252(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (9010/1/2006 — C6-0312/2006),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003)0621) (2),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0414/2006);

1.

hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EUVL C 304 E, 1.12.2005, s. 138.

(2)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC2-COD(2003)0252

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/…/EY antamiseksi ajokorteista (uudelleenlaadittu teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisön ajokortista 29 päivänä heinäkuuta 1991 annettua neuvoston direktiiviä 91/439/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Nyt kun mainittua direktiiviä muutetaan vielä uudelleen, kyseiset säännökset olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Ajokortteja koskevat säännöt ovat välttämättömiä yhteisessä liikennepolitiikassa auttavat liikenneturvallisuuden parantamisessa, ja ne helpottavat sellaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta, jotka sijoittautuvat muuhun kuin ajokortin myöntävään jäsenvaltioon. Henkilökohtaisten kulkuneuvojen suuren merkityksen vuoksi vastaanottavan jäsenvaltion tunnustaman ajokortin hallussapito edistää henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja sijoittautumisvapautta. Ajokortteja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisessa saavutetusta edistyksestä huolimatta jäsenvaltioiden välillä on yhä ollut merkittäviä eroja ajokorttien uusimisen määräaikaisuutta ja ajoneuvojen alaluokkia koskevien sääntöjen osalta: nämä vaativat pidemmälle vietyä yhdenmukaistamista yhteisön politiikkojen toteuttamisen edistämiseksi.

(3)

Koska direktiivissä 91/439/ETY säädetystä voimassaoloajasta on mahdollista antaa kansallisia määräyksiä, eri jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia sääntöjä ja käytössä on yli 110 erilaista voimassa olevaa ajokorttimallia. Tämä aiheuttaa epäselviä tilanteita kansalaisille, poliisille ja ajokorttien hallinnoinnista vastaaville viranomaisille ja johtaa joskus useitakin vuosikymmeniä sitten annettujen asiakirjojen väärentämiseen.

(4)

Jotta voitaisiin estää se, että yhtenäisen eurooppalaisen ajokortin mallista tulee vielä yksi uusi malli käytössä jo olevien 110 mallin lisäksi, jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet myöntääkseen tämän yhtenäisen mallin mukaisen ajokortin kaikille ajokortin haltijoille.

(5)

Tämän direktiivin ei pitäisi rajoittaa olemassa olevia oikeuksia ajamiseen, jotka on myönnetty tai saavutettu ennen direktiivin soveltamispäivää.

(6)

Ajokortit tunnustetaan vastavuoroisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa tällä direktiivillä säädettyä voimassaoloaikaa sellaisen toisen jäsenvaltion myöntämään hallinnollisesti rajoittamattomasti voimassaolevaan ajokorttiin, jonka alueella ajokortin haltija on asunut yli kaksi vuotta.

(7)

Uusia ajokortteja koskevan hallinnollisen voimassaoloajan rajoittamisen olisi mahdollistettava ajokortin määräaikaisen uusimisen yhteydessä uusimpien menetelmien soveltaminen väärentämisen estämiseksi ja lääkärintarkastusten tai muiden jäsenvaltioiden määräämien toimenpiteiden toteuttaminen.

(8)

Liikenneturvallisuuden vuoksi olisi säädettävä ajokortin myöntämistä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Kuljettajantutkintoon ja ajokortin myöntämiseen liittyviä vaatimuksia on yhdenmukaistettava. Sitä varten on määriteltävä moottoriajoneuvon kuljettamiseen liittyvät tiedot, taidot ja käyttäytyminen ja laadittava kuljettajantutkinto näiden käsitteiden mukaan sekä määriteltävä uudelleen ajoneuvon kuljettamiseksi edellytettävää fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset.

(9)

Ajokortin myöntämisen yhteydessä ja määräajoin sen jälkeen olisi toimitettava todisteet siitä, että ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavien fyysisten ja henkisten valmiuksien vähimmäisvaatimukset täyttyvät henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajien osalta. Tällaisella kansallisten sääntöjen mukaisesti tehtävällä vähimmäisvaatimusten täyttymistä koskevalla säännöllisellä tarkastuksella edistetään henkilöiden vapaata liikkuvuutta, vältetään kilpailun vääristyminen ja otetaan paremmin huomioon ajoneuvojen kuljettajien erityisvastuut. Jäsenvaltioiden olisi sallittava edellyttää lääkärintarkastusta sen varmistamiseksi, että muiden moottoriajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavan fyysisen ja henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Lääkärintarkastus olisi avoimuuden vuoksi suoritettava silloin, kun ajokortti uusitaan, jolloin lääkärintarkastusten määräajat määräytyvät ajokortin voimassaoloajan mukaan.

(10)

On välttämätöntä soveltaa entistä tehokkaammin periaatetta, jonka mukaan ajolupia myönnetään portaittain kaksipyöräisten ja matkustajien ja tavaroiden kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen luokkien osalta.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava asettaa korkeampi ikäraja tiettyihin luokkiin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamista varten tieturvallisuuden parantamiseksi edelleen. Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa alempia ikärajoja kansallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

(12)

Luokkien määritelmistä olisi käytävä paremmin ilmi niihin luokiteltavien ajoneuvojen tekniset ominaisuudet ja ajoneuvojen kuljettamiseen tarvittavat taidot.

(13)

Mopoja koskevan ajokorttiluokan käyttöönotolla on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti nuorimpien kuljettajien osalta, koska tilastotietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksiin joutuvat useimmin nuorimmat kuljettajat.

(14)

Olisi annettava erityissäännökset, joilla helpotetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kuljettaa ajoneuvoja.

(15)

Liikenneturvallisuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava soveltaa kansallisia ajokorttien poisottamista, määräaikaista peruuttamista, uusimista tai lopullista peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä kaikkiin ajokortin haltijoihin, joiden vakinainen asuinpaikka on niiden alueella.

(16)

Direktiivissä 91/439/ETY määritelty ajokorttimalli olisi korvattava yhdellä ainoalla muovikorttimallilla. Tätä ajokorttimallia olisi samalla muutettava, koska käyttöön otetaan uusi mopoja koskeva ajokorttiluokka ja uusi moottoripyöriä koskeva ajokorttiluokka.

(17)

Uusiin muovikorttimallin mukaisiin ajokortteihin voidaan haluttaessa liittää mikrosiru, jonka avulla jäsenvaltiot voivat entisestään parantaa korttien turvaominaisuuksia väärentämisen estämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava joustavasti sisällyttää kansalliset tiedot mikrosirulle, mikäli tämä ei vaikuta yleisesti saatavilla oleviin tietoihin. Komission olisi vahvistettava mikrosirua koskevat tekniset vaatimukset ajokorttikomitean avustuksella.

(18)

Olisi määritettävä kuljettajantutkinnon vastaanottajien alalle pääsyn vähimmäisvaatimukset ja koulutusta koskevat vaatimukset, jotta voidaan parantaa tutkinnon vastaanottajien tietoja ja taitoja, varmistaa ajokokelaiden suorituksen arvioiminen puolueettomammin sekä yhdenmukaistaa kuljettajantutkintoja entistä enemmän.

(19)

Komission olisi voitava mukauttaa liitteet I–VI tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.

(20)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti.

(21)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta vahvistaa tämän direktiivin soveltamiseen tarvittavat perusteet. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, ne olisi hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(23)

Tällä direktiivillä ei tulisi rajoittaa liitteessä VII olevassa B osassa mainittuja jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat direktiivien kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen määräaikoja,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Ajokorttimalli

1.   Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin säännösten mukaisesti otettava käyttöön liitteessä I esitetyn yhteisön mallin mukainen kansallinen ajokortti. Yhteisön mallin mukaisen ajokortin sivulla 1 olevassa tunnuskuvassa on oltava ajokortin antavan jäsenvaltion kansallisuustunnus.

2.   Jäsenvaltiot voivat sisällyttää ajokortteihin tallennusvälineen (mikrosiru) heti, kun komissio on 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistanut liitteessä I tarkoitetut mikrosirua koskevat vaatimukset, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietosuojasäännösten soveltamista. Näihin vaatimuksiin sisältyy EY-tyyppihyväksyntä, joka voidaan myöntää vasta kun on osoitettu, että mikrosirulle tallennettuja tietoja ei pystytä luvattomasti käsittelemään tai muuttamaan.

3.   Mikrosiru käsittää liitteessä I mainitut yhdenmukaistetut ajokorttitiedot.

Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan tallentaa lisätietoja edellyttäen, että tämä ei millään lailla vaikuta tämän direktiivin täytäntöön panemiseen.

Jäljempänä 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti komissio voi muuttaa liitettä I yhteentoimivuuden varmistamiseksi jatkossa.

4.   Jäsenvaltiot voivat komission suostumuksella tehdä liitteessä I olevaan malliin muutoksia, jotka ovat tarpeen, jotta ajokortteja voidaan käsitellä tietokoneella.

2 artikla

Vastavuoroinen tunnustaminen

1.   Jäsenvaltioiden antamat ajokortit on tunnustettava vastavuoroisesti.

2.   Kun voimassaolevan kansallisen ajokortin, jolla ei ole 7 artiklan 2 kohdassa määriteltyä hallinnollista voimassaoloaikaa, haltija muuttaa vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon kuin siihen, joka on myöntänyt ajokortin, se jäsenvaltio, johon ajokortin haltija muuttaa vakinaisesti asumaan, voi soveltaa ajokorttiin mainitun artiklan mukaisia hallinnollisia voimassaoloaikoja uusimalla ajokortin kahden vuoden kuluttua siitä, kun ajokortin haltija on muuttanut vakinaisesti asumaan sen alueelle.

3 artikla

Väärentämisen estäminen

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet ajokorttien väärentämismahdollisuuksien estämiseksi myös niiden ajokorttimallien osalta, jotka on myönnetty ennen tämän direktiivin voimaantuloa. Niiden on ilmoitettava komissiolle kyseisistä toimenpiteistään.

2.   Liitteessä I mainittu ajokortteihin käytetty materiaali on suojattava väärentämiseltä soveltamalla määrittelyjä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä ja jotka komissio laatii 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön lisäturvaominaisuuksia.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään … (*). Kaikki myönnettävät tai käytössä olevat ajokortit täyttävät kaikki tämän direktiivin vaatimukset.

4 artikla

Ajokorttiluokat, niiden määritelmät ja alaikärajat

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitettu ajokortti oikeuttaa kuljettamaan jäljempänä eriteltyihin luokkiin kuuluvia moottoriajoneuvoja. Ajokortti voidaan myöntää kussakin luokassa määritellystä alaikärajasta lähtien. Moottoriajoneuvolla tarkoitetaan kaikkia tiellä omalla käyttövoimalla liikkuvia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia ajoneuvoja.

2.   mopot

AM-luokka

kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/24/EY (5) 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyt kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 km/h (lukuun ottamatta niitä ajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h), ja direktiivin 2002/24/EY 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritellyt kevyet nelipyörät;

AM-luokan alaikäraja on 16 vuotta;

3.   moottoripyörät, joko sivuvaunulla tai ilman, ja kolmipyörät:

”moottoripyörällä” tarkoitetaan direktiivin 2002/24/EY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joissa joko on sivuvaunu tai ei ole sivuvaunua;

”kolmipyörällä” tarkoitetaan direktiivin 2002/24/EY 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä ajoneuvoja, joissa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää;

a)

A1-luokka:

moottoripyörät, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3, enimmäisteho 11 kW ja teho/painosuhde enintään 0,1 kW/kg;

kolmipyörät, joiden enimmäisteho on 15 kW;

A1-luokan alaikäraja on 16 vuotta;

b)

A2-luokka:

moottoripyörät, joiden teho on enintään 35 kW, joiden teho/painosuhde on enintään 0,2 kW/kg ja joita ei ole muunnettu ajoneuvosta, jonka teho on yli kaksi kertaa suurempi;

A2-luokan alaikäraja on 18 vuotta;

c)

A-luokka:

i)

moottoripyörät

A-luokan alaikäraja on 20 vuotta. Tämän luokan moottoripyörien kuljettamiseen vaaditaan kuitenkin vähintään kahden vuoden kokemus moottoripyörien kuljettamisesta A2-luokan ajokortilla. Tällaista aikaisempaa kokemusta ei kuitenkaan tarvitse edellyttää, jos ajokokelas on vähintään 24-vuotias;

ii)

kolmipyörät, joiden teho ylittää 15 kW

kolmipyörien, joiden teho ylittää 15 kW, alaikäraja on 21 vuotta;

4.   moottoriajoneuvot:

”moottoriajoneuvolla” tarkoitetaan kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joita käytetään tavanomaisesti matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen vetämiseen tiellä. Tähän käsitteeseen sisältyvät johdinautot eli sellaiset sähköjohtimeen kytketyt ajoneuvot, jotka eivät kulje kiskoilla. Siihen eivät sisälly maatalous- tai metsätraktorit;

”maatalous- tai metsätraktorilla” tarkoitetaan kaikkia pyörillä tai kiskoilla liikkuvia, vähintään kaksiakselisia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joiden pääasiallinen tarkoitus perustuu niiden vetovoimaan ja jotka on tarkoitettu erityisesti vetämään, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työkaluja, koneita tai perävaunuja, joita käytetään maa- tai metsätaloustöissä ja joita vain toissijaisesti käytetään matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettyjen ajoneuvojen vetämiseen tiellä.

a)

B1-luokka:

direktiivin 2002/24/EY 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määritellyt nelipyörät;

B1-luokan alaikäraja on 16 vuotta;

B1-luokka on valinnainen. Jäsenvaltioissa, joissa tätä luokkaa ei oteta käyttöön, on edellytettävä B-luokan ajokorttia tällaisten ajoneuvojen kuljettamiseksi.

b)

B-luokka:

moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksan matkustajaa; tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

Tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, edellyttäen, että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 4 250 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista. Jos tällaisen ajoneuvoyhdistelmän massa ylittää 3 500 kg, jäsenvaltioiden on liitteen V säännösten mukaisesti edellytettävä, että tätä ajoneuvoyhdistelmää voidaan kuljettaa ainoastaan sen jälkeen kun:

asianomainen koulutus on saatettu päätökseen tai

on läpäisty ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

Jäsenvaltiot voivat myös edellyttää sekä koulutuksen suorittamista että ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen läpäisemistä.

Jäsenvaltioiden on merkittävä oikeus kuljettaa tällaista ajoneuvoyhdistelmää ajokorttiin käyttämällä vastaavaa yhteisön koodia.

B-luokan alaikäraja on 18 vuotta;

c)

BE-luokka:

ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat B-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, ja joiden perävaunun tai puoliperävaunun suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

BE-luokan alaikäraja on 18 vuotta;

d)

C1-luokka:

muut kuin D1- tai D-luokan moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg mutta enintään 7 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksaa matkustajaa; tämän luokan moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

e)

C1E-luokka:

ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat C1-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12 000 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat B-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12 000 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

C1- ja C1E-luokkien alaikäraja on 18 vuotta sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällaisten ajoneuvojen kuljettamisesta maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/59/EY (6) annettujen säännösten soveltamista;

f)

C-luokka:

muut kuin D1- tai D-luokkaan kuuluvat moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksaa matkustajaa; tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

g)

CE-luokka:

ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat C-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta tai puoliperävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

C- ja CE-luokkien alaikäraja on 21 vuotta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällaisten ajoneuvojen kuljettamisesta direktiivissä 2003/59/EY annettujen säännösten soveltamista;

h)

D1-luokka:

moottoriajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään 16 matkustajaa ja joiden pituus on enintään 8 m; tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

i)

D1E-luokka:

ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat D1-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

D1- ja D1E-luokkien alaikäraja on 21 vuotta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällaisten ajoneuvojen kuljettamisesta direktiivissä 2003/59/EY annettujen säännösten soveltamista;

j)

D-luokka:

moottoriajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enemmän kuin kahdeksan matkustajaa; moottoriajoneuvoihin, joita voidaan kuljettaa D-luokan ajokortilla, voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

k)

DE-luokka:

ajoneuvoyhdistelmät, jotka koostuvat D-luokkaan kuuluvasta vetovaunusta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista;

D- ja DE-luokkien alaikäraja on 24 vuotta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tällaisten ajoneuvojen kuljettamisesta direktiivissä 2003/59/EY annettujen säännösten soveltamista;

5.   Jäsenvaltiot saavat komission suostumuksella jättää tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle tietyt erilaiset moottorikäyttöiset ajoneuvot, esimerkiksi vammaisten erityisajoneuvot.

Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle asevoimissa tai väestönsuojelussa käytettävät tai niiden valvonnassa olevat ajoneuvot.

6.   Jäsenvaltiot voivat nostaa tai laskea ajokortin myöntämisen alaikärajaa:

a)

AM-luokassa ikärajaa voidaan laskea enintään 14 vuoteen tai nostaa enintään 18 vuoteen;

b)

B1-luokassa ikärajaa voidaan nostaa enintään 18 vuoteen;

c)

A1-luokassa ikärajaa voidaan nostaa enintään 17 tai 18 vuoteen,

jos A1-luokan alaikärajan ja A2-luokan alaikärajan välinen erotus on kaksi vuotta, ja

vaatimuksena on vähintään kahden vuoden kokemus A2-luokan moottoripyörien kuljettamisesta, ennen kuin A-luokan moottoripyörien ajolupa voidaan myöntää, kuten 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan i alakohdassa säädetään;

d)

B- ja BE-luokassa ikärajaa voidaan laskea enintään 17 vuoteen.

Jäsenvaltiot voivat laskea ikärajaa C-luokassa 18 vuoteen ja D-luokassa 21 vuoteen:

a)

palo- ja pelastustoimissa sekä yleisen järjestyksen ylläpidossa käytettävien ajoneuvojen ja

b)

korjaus- tai huoltotarkoituksessa tietestejä suorittavien ajoneuvojen osalta.

Henkilöille, jotka ovat nuorempia kuin mitä 2–4 kohdassa on säädetty, tämän kohdan mukaisesti myönnetyt ajokortit ovat voimassa ainoastaan ajokortin myöntäneen jäsenvaltion alueella siihen asti, kun ajokortin haltija on saavuttanut 2–4 kohdassa säädetyn alaikärajan.

Jäsenvaltiot voivat tunnustaa alueellaan ajokortit, jotka on myönnetty nuoremmille henkilöille kuin 2–4 kohdassa säädetyt alaikärajat edellyttävät.

5 artikla

Edellytykset ja rajoitukset

1.   Ajokortissa on mainittava, millä edellytyksillä sen haltija saa kuljettaa ajoneuvoa.

2.   Jos ajokortin haltija on fyysisen vamman vuoksi oikeutettu kuljettamaan ainoastaan tietyntyyppisiä tai tietyllä tavalla varustettuja ajoneuvoja, 7 artiklassa tarkoitettu ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe on suoritettava tällaisella ajoneuvolla.

6 artikla

Ajokorttien vaiheittainen myöntäminen ja ajokorttiluokkien väliset vastaavuudet

1.   Ajokorttien myöntämiseen sovelletaan seuraavia ehtoja:

a)

C1-, C-, D1- ja D-luokan ajokortteja myönnetään vain kuljettajille, joilla on jo oikeus kuljettaa B-luokan ajoneuvoja;

b)

BE-, C1E-, CE-, D1E- ja DE-luokan ajokortteja myönnetään vain kuljettajille, joilla on jo oikeus kuljettaa B-, C1-, C-, D1- tai D-luokan ajoneuvoja.

2.   Ajokorttien kelpoisuus määritellään seuraavasti:

a)

C1E-, CE-, D1E- tai DE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös BE-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä;

b)

CE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös DE-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä, jos niiden haltijoilla on oikeus kuljettaa D-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja;

c)

CE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös C1E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä ja DE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös D1E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä;

d)

mihin tahansa luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan AM-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja. Jäsenvaltio voi kuitenkin sen omalla alueella myönnettyjen ajokorttien osalta rajoittaa vastaavuudet AM-luokan osalta A1-, A2- ja A-luokkiin, jos kyseisessä jäsenvaltiossa AM-luokkaan kuuluvan ajokortin saamisen edellytyksenä on käytännön koe;

e)

A2-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös A1-luokkaan;

f)

A-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös A1- ja A2 luokkaan, B-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös B1-luokkaan, C-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös C1-luokkaan ja D-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös D1-luokkaan.

3.   Jäsenvaltiot voivat omalla alueellaan hyväksyä seuraavat vastaavuudet:

a)

kolmipyöriä saa kuljettaa B-luokan ajokortilla, kolmipyörien, joiden teho on yli 15 kW, osalta edellyttäen, että B-luokan ajokortin haltija on vähintään 21-vuotias;

b)

A1-luokan moottoripyöriä saa kuljettaa B-luokan ajokortilla.

Koska tämä kohta on voimassa ainoastaan jäsenvaltioiden omalla alueella, jäsenvaltioiden ei pidä ilmoittaa ajokortissa, että haltija on oikeutettu kuljettamaan näitä ajoneuvoja.

4.   Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan oikeuttaa kuljettamaan alueellaan:

a)

D1-luokan ajoneuvoja (joiden suurin sallittu massa on 3 500 kg, lukuun ottamatta vammaisten matkustajien kuljettamiseen tarkoitettuja erityislaitteita), kun kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut vähintään kaksi vuotta B-luokan ajokortti, sillä edellytyksellä, että ajoneuvoa käyttää muu kuin kaupallinen yhteisö sosiaalisiin tarkoituksiin ja että kuljettaja kuljettaa ajoneuvoa korvauksetta;

b)

ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg, jos kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut vähintään kaksi vuotta B-luokan ajokortti, sillä edellytyksellä, että ajoneuvot on pääasiallisesti tarkoitettu käytettäviksi paikallaan koulutus- tai vapaa-ajan viettotarkoituksiin ja niitä käyttävät muut kuin kaupalliset yhteisöt sosiaalisiin tarkoituksiin ja että ajoneuvot on muutettu niin, että niitä ei voida käyttää useamman kuin yhdeksän henkilön eikä muiden kuin niiden käytön kannalta ehdottoman välttämättömien tavaroiden kuljettamiseen.

7 artikla

Ajokorttien myöntäminen, voimassaoloaika ja uusiminen

1.   Ajokortin myöntämiseen sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

hakija on suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen ja teoriakokeen sekä täyttää terveydelliset vaatimukset liitteiden II ja III säännösten mukaisesti;

b)

hakija on suorittanut hyväksytysti pelkän teoriakokeen, kun on kyse AM-luokan ajokortista; jäsenvaltiot voivat vaatia ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen suorittamista hyväksytysti ja lääkärintarkastusta tämän luokan osalta.

Tähän luokkaan kuuluvien kolmi- ja nelipyörien osalta jäsenvaltiot voivat vaatia ajotaitoa ja ajotapaa koskevaa erillistä koetta. AM-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen erottelemiseksi ajokorttiin voidaan merkitä kansallinen koodi;

c)

hakija, jolla on vähintään kahden vuoden kokemus A1-luokkaan kuuluvan moottoripyörän kuljettamisesta, kun on kyse A2-luokan ajokortista, tai jolla on vähintään kahden vuoden kokemus A2-luokkaan kuuluvan moottoripyörän kuljettamisesta, kun on kyse A-luokan ajokortista, on suorittanut hyväksytysti vain ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen tai on saattanut päätökseen koulutuksen liitteen VI mukaisesti;

d)

hakija on saattanut päätökseen koulutuksen tai suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen taikka saattanut päätökseen koulutuksen ja suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen liitteen V mukaisesti B-luokan ajokortin osalta 4 artiklan 4 kohdan b alakohdan toisessa alakohdassa määritellyn ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseksi;

e)

hakijan vakinainen asuinpaikka on ajokortin myöntävän jäsenvaltion alueella tai hän voi näyttää toteen, että hän on opiskellut siellä vähintään kuusi kuukautta.

2.

a)

Jäsenvaltioiden myöntämien AM-, A1-, A2-, A-, B-, B1- ja BE-luokan ajokorttien hallinnollinen voimassaoloaika on kymmenen vuotta; tätä voimassaoloaikaa sovelletaan … (**) alkaen.

Jäsenvaltio voi päättää, että ajokorttien hallinnollinen voimassaoloaika mainituissa luokissa on enintään 15 vuotta.

b)

Jäsenvaltioiden myöntämien C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokan ajokorttien hallinnollinen voimassaoloaika on viisi vuotta; tätä voimassaoloaikaa sovelletaan … (**) alkaen.

c)

Ajokortin uusimisesta voi seurata uusi hallinnollinen voimassaoloaika muulle ajokorttiluokalle tai muille ajokorttiluokille, johon tai joihin kuuluvia ajoneuvoja ajokortin haltijalla on oikeus kuljettaa, mikäli tällöin täytetään tässä direktiivissä säädetyt edellytykset.

d)

Edellä olevan 1 artiklan mukainen mikrosiru ei ole ajokortin voimassaolon edellytys. Mikrosirun katoamisella, lukukelvottomuudella tai muulla vahingoittumisella ei ole vaikutusta asiakirjan voimassaoloon.

3.   Ajokortti voidaan uusia sen hallinnollisen voimassaoloajan päättyessä seuraavin edellytyksin:

a)

tarkastetaan, että liitteessä III esitetyt, ajokorttiluokkiin C, CE, C1, C1E, D, DE, D1 ja D1E kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset edelleen täyttyvät; ja

b)

hakijan vakinainen asuinpaikka on ajokortin myöntävän jäsenvaltion alueella tai hän voi todistaa opiskelleensa siellä vähintään kuuden kuukauden ajan.

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että AM-, A-, A1-, A2-, B-, B1- ja BE-luokan ajokortin uusimisen yhteydessä on tarkastettava, että liitteessä III esitetyt, ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa kaikkien luokkien osalta uusille kuljettajille myönnettävien ajokorttien 2 kohdassa määriteltyä hallinnollista voimassaoloaikaa, jotta näihin kuljettajiin voidaan soveltaa liikenneturvallisuutta parantavia erityisiä toimenpiteitä.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa C- ja D-luokkien osalta uusille kuljettajille myönnettävän ensimmäisen ajokortin hallinnollisen voimassaoloajan kolmeen vuoteen, jotta näihin kuljettajiin voidaan soveltaa heidän liikenneturvallisuuttaan parantavia erityisiä toimenpiteitä.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa kaikkien luokkien yksittäisten ajokorttien 2 kohdassa määriteltyä hallinnollista voimassaoloaikaa, jos katsotaan tarpeelliseksi toteuttaa useammin lääkärintarkastuksia tai muita erityistoimenpiteitä, kuten liikennerikkomuksiin syyllistyneitä koskevia rajoituksia.

Jäsenvaltiot voivat lyhentää alueellaan oleskelevien 50 vuotta täyttäneiden haltijoiden ajokorttien 2 kohdassa määriteltyä hallinnollista voimassaoloaikaa toteuttaakseen useammin lääkärintarkastuksia tai muita erityistoimenpiteitä, kuten kertauskursseja. Tätä lyhennettyä hallinnollista voimassaoloaikaa voidaan soveltaa ainoastaan ajokorttia uusittaessa.

4.   Jäsenvaltiot saavat komissiota kuultuaan soveltaa ajokorttien myöntämiseen kansallisten säännösten mukaisia edellytyksiä, jotka koskevat muita kuin tässä direktiivissä tarkoitettuja edellytyksiä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten rikoslakien ja yleistä järjestystä koskevien säännösten soveltamista.

5.

a)

Henkilöllä voi olla vain yksi ainoa ajokortti.

b)

Jäsenvaltion on kieltäydyttävä myöntämästä ajokorttia, jos se toteaa, että hakijalla on jo ajokortti.

c)

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet b alakohdan mukaisesti. Ajokortin myöntämisen, korvaamisen, uusimisen tai vaihtamisen osalta edellytetään asian tarkistamista muilta jäsenvaltioilta, jos on perusteltua syytä epäillä, että hakija on ennestään jonkin toisen ajokortin haltija.

d)

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen tarkistusten helpottamiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä EU:n ajokorttiverkostoa sitten, kun se on toiminnassa.

Ajokortin myöntävän jäsenvaltion on varmistettava huolellisesti, että kyseessä oleva henkilö täyttää tämän artiklan 1 kohdassa esitetyt vaatimukset, ja sovellettava kansallisia ajo-oikeuden lopullista peruuttamista tai poisottamista koskevia kansallisia säännöksiä, jos todetaan, että ajokortti on myönnetty, vaikka vaatimuksia ei ole täytetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista.

8 artikla

Mukauttaminen tieteen ja tekniikan kehitykseen

Tarvittavat muutokset liitteiden I–VI mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa ajokorttikomitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

10 artikla

Kuljettajantutkinnon vastaanottajat

Kuljettajantutkinnon vastaanottajien on täytettävä liitteessä IV olevat vähimmäisvaatimukset tämän direktiivin voimaantulosta alkaen.

Niiden kuljettajantutkinnon vastaanottajien, jotka ovat aloittaneet toimintansa harjoittamisen ennen … (**), on täytettävä ainoastaan laadunvarmistusjärjestelmiä ja säännöllisiä jatkokoulutustoimenpiteitä koskevat vaatimukset.

11 artikla

Ajokortin vaihtamiseen, peruuttamiseen, korvaamiseen ja tunnustamiseen liittyvät säännökset

1.   Jos jäsenvaltion myöntämän voimassa olevan kansallisen ajokortin haltija on muuttanut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, hän voi pyytää, että hänen ajokorttinsa vaihdetaan sitä vastaavaan ajokorttiin. Vaihdon suorittavan jäsenvaltion asiana on todentaa, minkä luokan osalta sille esitetty ajokortti on yhä voimassa.

2.   Jollei rikoslain ja yleistä järjestystä koskevien säädösten alueellisen soveltamisen periaatteen huomioon ottamisesta muuta johdu, se jäsenvaltio, jossa toisen jäsenvaltion myöntäneen ajokortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka, saa soveltaa ajokortin haltijaan kansallisia ajo-oikeuden rajoittamista tai poistamista taikka sen määräaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä ja tarvittaessa vaihtaa ajokortin tätä tarkoitusta varten.

3.   Vaihdon suorittavan jäsenvaltion on palautettava aikaisempi ajokortti ajokortin myöntäneen jäsenvaltion viranomaisille sekä perusteltava tämä menettely.

4.   Jäsenvaltion on kieltäydyttävä myöntämästä ajokorttia hakijalle, jonka ajokortti on rajoitettu, poistettu tai peruutettu määräaikaisesti toisessa jäsenvaltiossa.

Jäsenvaltion on kieltäydyttävä hyväksymästä toisen jäsenvaltion sellaiselle henkilölle myöntämää ajokorttia, jonka henkilön ajokorttiin perustuvaa ajo-oikeutta on rajoitettu tai se on poistettu tai määräaikaisesti peruutettu ensin mainitun valtion alueella.

Jäsenvaltio voi myös kieltäytyä myöntämästä ajokorttia hakijalle, jonka ajokortti on peruutettu pysyvästi toisessa jäsenvaltiossa.

5.   Uuden kortin saa esimerkiksi hävinneen tai varastetun ajokortin tilalle ainoastaan sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, jossa kortin haltijalla on vakinainen asuinpaikka; näiden viranomaisten on myönnettävä uusi kortti hallussaan olevien tietojen perusteella tai hankittuaan tarvittaessa tiedon alkuperäisen ajokortin myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta.

6.   Jos jäsenvaltio vaihtaa yhteisöön kuulumattoman maan myöntämän ajokortin yhteisön mallin mukaiseksi ajokortiksi, vaihdosta samoin kuin mahdollisista myöhemmistä ajokortin uudistamisista tai ajokortin korvaamisesta on tehtävä merkintä yhteisön mallin mukaiseen ajokorttiin.

Tällainen vaihtaminen voidaan suorittaa ainoastaan, jos kolmannen maan myöntämä ajokortti luovutetaan vaihdon suorittavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Jos tällaisen ajokortin haltija siirtyy asumaan vakinaisesti toiseen jäsenvaltioon, kyseisen jäsenvaltion ei tarvitse soveltaa 2 artiklassa määriteltyä vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta.

12 artikla

Vakinainen asuinpaikka

Tässä direktiivissä ”vakinaisella asuinpaikalla” tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö asuu tavanomaisesti eli vähintään 185 päivää kalenterivuodessa sellaisten henkilökohtaisten ja ammatillisten siteiden vuoksi tai, jos kyse on henkilöstä, jolla ei ole ammatillisia siteitä, sellaisten henkilökohtaisten siteiden vuoksi, jotka osoittavat läheistä yhteyttä tämän henkilön ja hänen asuinpaikkansa välillä.

Jos henkilön ammatilliset siteet ja henkilökohtaiset siteet ovat eri paikoissa ja henkilö tästä syystä asuu vuorotellen kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevissa eri paikoissa, hänen vakinaisena asuinpaikkanaan pidetään sitä paikkaa, jossa hänen henkilökohtaiset siteensä ovat, jos hän palaa sinne säännöllisesti. Viimeksi mainitun edellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos henkilö asuu jäsenvaltiossa suorittaakseen siellä tietyn ajan kestävän tehtävän. Opiskelu yliopistossa tai muussa koulussa ei merkitse vakinaisen asuinpaikan muutosta.

13 artikla

Vastaavuus muiden kuin yhteisön ajokorttimallin mukaisten ajokorttien kanssa

1.   Jäsenvaltiot varmistavat komission suostumuksella ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa saatujen ajokorttien ja 4 artiklassa määriteltyjen luokkien vastaavuuden.

Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan tehdä kansalliseen lainsäädäntöönsä 11 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan säännösten täytäntöönpanon edellyttämät muutokset.

2.   Ennen … (**) myönnettyä oikeutta ajamiseen ei voida mitätöidä tai millään tavalla muuttaa tämän direktiivin säännösten nojalla.

14 artikla

Tarkastelu

Komissio antaa kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksista liikenneturvallisuuteen aikaisintaan … (***).

15 artikla

Keskinäinen avunanto

Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa ja niiden on vaihdettava myöntämiään, vaihtamiaan, korvaamiaan uusimiaan tai peruuttamiaan ajokortteja koskevat tiedot. Niiden on käytettävä tätä varten perustettua EU:n ajokorttiverkostoa sitten, kun se on toiminnassa.

16 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava 1 artiklan 1 kohdan, 3 artiklan, 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan b–k alakohdan, 6 artiklan 1 kohdan sekä 2 kohdan a, c, d ja e alakohdan, 7 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan sekä 2, 3 ja 5 kohdan, 8 artiklan, 10 artiklan, 13 artiklan, 14 artiklan, 15 artiklan sekä liitteessä I olevan 2 kohdan, liitteessä II olevan 5.2 kohdan A1-, A2- ja A-luokan osalta sekä liitteiden IV, V ja VI noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään … (****). Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä.

2.   Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä … päivästä …kuuta … (**).

3.   Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Lisäksi niissä on mainittava, että voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä olevia viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

17 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 91/439/ETY … päivästä …kuuta … (**), sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä VII olevassa B osassa esitettyjä jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Direktiivin 91/439/ETY 2 artiklan 4 kohta kumotaan … päivänä …kuuta … (*****).

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä VIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artiklan 1 kohtaa, 5 artiklaa, 6 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, 7 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, 9 artiklaa, 11 artiklan 1, 3, 4, 5, ja 6 kohtaa, 12 artiklaa sekä liitteitä I, II ja III sovelletaan … (******) alkaen.

19 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 112, 30.4.2004, s. 34.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. helmikuuta 2005 (EUVL C 304 E, 1.12.2005, s. 202), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. syyskuuta 2006 (EUVL C 295 E, 5.12.2006, s. 1) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006.

(3)  EYVL L 237, 24.8.1991, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(4)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(*)  26 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(5)  EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2005/30/EY (EUVL L 106, 27.4.2005, s. 17).

(6)  EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 2004/66/EY (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 35).

(**)  Kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(***)  Yksitoista vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(****)  Neljä vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(*****)  Tämän direktiivin voimaantulopäivä.

(******)  Kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta.

LIITE I

YHTEISÖN AJOKORTTIMALLIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1.

Yhteisön ajokorttimallin fyysiset ominaisuudet ovat yhdenmukaiset standardien ISO 7810 ja ISO 7816-1 kanssa.

Kortin valmistusmateriaalina on polykarbonaatti.

Tarkistamismenetelmät, joilla varmistetaan ajokortin ominaisuuksien yhdenmukaisuus kansainvälisten standardien kanssa, ovat standardin ISO 10373 mukaiset.

2.

Ajokortin fyysinen turva

Seuraavat tekijät uhkaavat ajokortin fyysistä turvaa:

väärien ajokorttien valmistaminen: uuden, alkuperäistä asiakirjaa suuresti muistuttavan kortin tekeminen joko alusta asti tai kopioimalla alkuperäinen asiakirja;

materiaaliset muutokset: muutetaan alkuperäisen asiakirjan ominaisuuksia esimerkiksi muuttamalla asiakirjaan painettuja tietoja;

Yleinen turva on järjestelmän kokonaisuudessa, joka muodostuu hakumenettelystä, tietojen välittämisestä, korttipohjan materiaalista, painotekniikasta, eri turvatekijöiden vähimmäismäärästä ja henkilötietojen merkintätavasta.

a)

Ajokorttien valmistusmateriaali on varmennettava väärennösten ehkäisemiseksi käyttämällä seuraavia tekniikoita (pakolliset turvatekijät):

korttipohja ei reagoi UV-valoon;

taustalla oleva turvakuvio, jonka tarkoituksena on estää väärentäminen skannaamalla, painamalla tai kopioimalla ja jossa on käytetty iirispainatusta erivärisin varmennuspainovärein sekä negatiivista ja positiivista giljoshipainatusta. Kuvio ei saa muodostua perusväreistä (CMYK) vaan siinä on oltava vähintään kahta erikoisväriä käyttäen muodostettuja monimutkaisia kuvioita ja mikrokirjoitusta;

optisesti muuttuvia tekijöitä, jotka suojaavat riittävän hyvin kopioinnilta ja valokuvan manipuloinnilta;

laserkaiverrus;

valokuvalle varatulla alueella turvakuvioidun taustan ja valokuvan olisi mentävä osittain päällekkäin ainakin valokuvan reunoilla (himmenevä kuvio).

b)

Ajokorteissa käytettävä materiaali on lisäksi varmennettava väärennösten ehkäisemiseksi käyttämällä ainakin kolmea seuraavista tekniikoista (täydentävät turvatekijät):

vaihtuvaväriset painovärit*,

lämpötilaan reagoiva painoväri*,

yksilölliset hologrammit*,

muuttuvat laserkuvat*,

ultravioletti fluoresoiva painoväri, näkyvä ja läpinäkyvä,

iirispainatus,

taustassa digitaalinen vesileima,

infrapuna- tai fosforoivat pigmentit,

kosketeltaessa tuntuvat kirjasimet, symbolit tai kuviot*.

c)

Jäsenvaltiot voivat halutessaan käyttää myös muita turvatekijöitä. Tähdellä merkityt tekniikat ovat suositeltavimpia, koska ne auttavat lainvalvontaviranomaisia tarkastamaan kortin kelpoisuuden ilman erityiskeinoja.

3.

Kortti on kaksipuolinen:

Etupuolella on:

a)

merkintä ”ajokortti” painettuna suurikokoisilla kirjaimilla ajokortin myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä,

b)

ajokortin myöntävän jäsenvaltion nimi (vapaaehtoinen merkintä),

c)

ajokortin myöntävän jäsenvaltion kansainvälinen tunnus negatiivina sinisessä suorakulmiossa ja kahdentoista tähden ympäröimänä suorakulmiossa; jäsenvaltioiden kansainväliset tunnukset ovat seuraavat:

B

:

Belgia

CZ

:

Tšekin tasavalta

DK

:

Tanska

D

:

Saksa

EST

:

Viro

GR

:

Kreikka

E

:

Espanja

F

:

Ranska

IRL

:

Irlanti

I

:

Italia

CY

:

Kypros

LV

:

Latvia

LT

:

Liettua

L

:

Luxemburg

H

:

Unkari

M

:

Malta

NL

:

Alankomaat

A

:

Itävalta

PL

:

Puola

P

:

Portugali

SLO

:

Slovenia

SK

:

Slovakia

FIN

:

Suomi

S

:

Ruotsi

UK

:

Yhdistynyt kuningaskunta,

d)

myönnettyä ajokorttia koskevat, seuraavasti numeroidut tiedot:

1.

Haltijan sukunimi

2.

Haltijan etunimi (etunimet)

3.

Haltijan syntymäaika ja -paikka

4.

a)

Ajokortin myöntämispäivä

b)

Ajokortin viimeinen voimassaolopäivä tai viiva, kun ajokortin voimassaoloa ei ole rajoitettu 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan säännöksellä

c)

Kortin myöntänyt viranomainen (voidaan painaa kortin kääntöpuolelle)

d)

Hallinnollinen numero, joka on muu kuin 5 kohdassa ilmoitettu numero (vapaaehtoinen)

5.

Ajokortin numero

6.

Haltijan valokuva

7.

Haltijan allekirjoitus

8.

Vakinainen asuinpaikka tai postiosoite (vapaaehtoinen merkintä)

9.

Ajokorttiluokat, joihin kuuluvia ajoneuvoja haltijalla on oikeus kuljettaa (kansalliset luokat painetaan toisenlaisella kirjasintyypillä kuin yhdenmukaistetut luokat)

e)

merkintä ”Euroopan yhteisöjen malli” painettuna ajokortin myöntävän jäsenvaltion kielellä tai kielillä ja merkintä ”ajokortti” kaikilla muilla Euroopan yhteisöjen kielillä vaaleanpunaisella painettuna muodostavat ajokortin taustan:

 

Permiso de Conducción

 

Řidičský průkaz

 

Kørekort

 

Führerschein

 

Juhiluba

 

Άδεια Οδήγησης

 

Driving Licence

 

Permis de conduire

 

Ceadúnas Tiomána

 

Patente di guida

 

Vadītāja apliecība

 

Vairuotojo pažymėjimas

 

Vezetői engedély

 

Liċenzja tas-Sewqan

 

Rijbewijs

 

Prawo Jazdy

 

Carta de Condução

 

Vodičský preukaz

 

Vozniško dovoljenje

 

Ajokortti

 

Körkort;

f)

viitevärit:

sininen Pantone Reflex Blue,

keltainen Pantone Yellow.

Kääntöpuolella on:

a)

9.

Ajokorttiluokat, joihin kuuluvia ajoneuvoja haltijalla on oikeus kuljettaa (kansalliset luokat painetaan toisenlaisella kirjasintyypillä kuin yhdenmukaistetut luokat)

10.

Päivämäärä, jolloin ajokortti on ensimmäisen kerran annettu kutakin luokkaa varten (tämä päivämäärä on siirrettävä uuteen ajokorttiin ajokorttia korvattaessa tai vaihdettaessa)

11.

Voimassaolon päättymispäivä kunkin luokan osalta

12.

Kutakin luokkaa koskevat lisätiedot tai rajoitukset koodin muodossa kysymyksessä olevan luokan kohdalla

Koodit ovat seuraavat:

koodit 01–99

:

yhdenmukaistetut yhteisön koodit

KULJETTAJA (lääketieteelliset syyt)

01.

Näönkorjaus ja/tai -suojaus

01.01

Silmälasit

01.02

Piilolinssi(t)

01.03

Suojalasi

01.04

Himmennetty linssi

01.05

Silmänsuojus

01.06

Silmälasit tai piilolinssit

02.

Kuulokoje/viestintäapuväline

02.01

Kuulokoje yhdelle korvalle

02.02

Kuulokoje kahdelle korvalle

03.

Proteesi/ortopedinen apuväline

03.01

Yläraajan proteesi/ortopedinen apuväline

03.02

Alaraajan proteesi/ortopedinen apuväline

05.

Rajoitettu käyttö (alakoodin käyttö pakollinen, ajo-oikeus rajoitettu lääketieteellisistä syistä)

05.01

Rajoitettu matkoihin päiväsaikaan (esimerkiksi tunti auringonnousun jälkeen ja tunti ennen auringonlaskua)

05.02

Rajoitettu matkoihin … kilometrin säteellä ajokortin haltijan asuinpaikasta tai ainoastaan matkoihin kaupungissa/alueella

05.03

Ei oikeutta kuljettaa matkustajia

05.04

Ajonopeus rajoitettu enintään nopeuteen … kilometriä tunnissa

05.05

Ajaminen sallittu ainoastaan ajokortin haltijan seurassa

05.06

Ilman perävaunua

05.07

Ei ajoa moottoriteillä

05.08

Ei alkoholia

AJONEUVON MUKAUTUKSET

10.

Muutettu vaihteisto

10.01

Käsivälitteinen vaihteisto

10.02

Automaattivaihteisto

10.03

Sähkökäyttöinen vaihteisto

10.04

Mukautettu vaihdetanko

10.05

Ilman aluevaihteistoa

15.

Muutettu kytkin

15.01

Mukautettu kytkinpoljin

15.02

Käsikäyttöinen kytkin

15.03

Automaattikytkin

15.04

Etuosasta porrastettu/poiskäännettävä/irrotettava kytkinpoljin

20.

Muutetut jarrujärjestelmät

20.01

Mukautettu jarrupoljin

20.02

Laajennettu jarrupoljin

20.03

Vasemmalle jalalle soveltuva jarrupoljin

20.04

Jalkapohjalla painettava jarrupoljin

20.05

Kallistettu jarrupoljin

20.06

Käsikäyttöinen (mukautettu) käyttöjarru

20.07

Tehostetun käyttöjarrun täyskäyttömahdollisuus

20.08

Käyttöjarruun integroidun hätäjarrun täyskäyttömahdollisuus

20.09

Mukautettu seisontajarru

20.10

Sähkökäyttöinen seisontajarru

20.11

(Mukautettu) jalkakäyttöinen seisontajarru

20.12

Etuosasta porrastettu/poiskäännettävä/irrotettava jarrupoljin

20.13

Polvella käytettävä jarru

20.14

Sähkökäyttöinen käyttöjarru

25.

Muutetut kaasupoljinjärjestelmät

25.01

Mukautettu kaasupoljin

25.02

Jalkapohjalla painettava kaasupoljin

25.03

Kallistettu kaasupoljin

25.04

Käsikäyttöinen kaasupoljin

25.05

Polvella käytettävä kaasupoljin

25.06

Tehostettu kaasutin (sähkökäyttöinen tai ilmaohjattu)

25.07

Kaasupoljin jarrupolkimen vasemmalla puolella

25.08

Kaasupoljin vasemmalla

25.09

Etuosasta porrastettu/poiskäännettävä/irrotettava kaasupoljin

30.

Muutetut yhdistetyt jarru- ja kaasupoljinjärjestelmät

30.01

Rinnakkaiset polkimet

30.02

Polkimet samassa (tai melkein samassa) tasossa

30.03

Liukuohjattava kaasutin ja jarru

30.04

Ortopedisesti varustettu liukuohjattava kaasutin ja jarru

30.05

Poiskäännettävät/irrotettavat kaasu- ja jarrupolkimet

30.06

Korotettu lattia

30.07

Sivusta porrastettu jarrupoljin

30.08

Proteesia varten sivusta porrastettu jarrupoljin

30.09

Etuosasta porrastetut kaasu- ja jarrupolkimet

30.10

Kantapään/säären tuki

30.11

Sähkökäyttöinen kaasupoljin ja jarru

35.

Muutettu hallintalaitteisto

(Valokatkaisimet, tuulilasinpyyhin/-pesin, äänimerkinantolaite, suuntavilkut jne.)

35.01

Hallintalaitteiden käyttö ei haittaa ohjausta ja käsittelyä

35.02

Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.)

35.03

Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta vasemman käden otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.)

35.04

Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta oikean käden otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.)

35.05

Hallintalaitteet käytettävissä irrottamatta otetta ohjauspyörästä ja lisälaitteista (säätimet, katkaisinvivut jne.) sekä yhdistetyistä jarru- ja kaasupoljinjärjestelmistä

40.

Muutettu ohjauslaitteisto

40.01

Vakio-ohjaustehostin

40.02

Vahvistettu ohjaustehostin

40.03

Ohjauksen varmistusjärjestelmä

40.04

Pidennetty ohjauspylväs

40.05

Mukautettu ohjauspyörä (esim. suurempi ja/tai paksumpi pyöräosa, pienempi ohjauspyörän halkaisija)

40.06

Kallistettu ohjauspyörä

40.07

Pystysuorassa tasossa oleva ohjauspyörä

40.08

Vaakasuorassa tasossa oleva ohjauspyörä

40.09

Jalkakäyttöinen ohjaus

40.10

Vaihtoehtoinen mukautettu ohjaus (esim. ohjaussauva)

40.11

Nuppi ohjauspyörässä

40.12

Ohjauspyörän ortopedinen laite kättä/käsiä varten

40.13

Jännetuella varustettu ortopedinen laite

42.

Muutettu/muutetut taustapeili(t)

42.01

Ulkopuolinen taustapeili (vasemmalla tai) oikealla puolella

42.02

Ulkopuolinen taustapeili lokasuojassa

42.03

Sisäpuolinen lisätaustapeili liikenteen seuraamista varten

42.04

Sisäpuolinen laajakulmataustapeili

42.05

Katvealueet kattava taustapeili

42.06

Sähkökäyttöinen(/-set) ulkopuolinen(/-set) taustapeili(t)

43.

Muutettu kuljettajan istuin

43.01

Kuljettajan istuin hyvän näkyvyyden takaavalla korkeudella normaalin välimatkan päässä ohjauspyörästä ja polkimesta

43.02

Vartalon muotoon mukautettu kuljettajan istuin

43.03

Sivusta tuettu kuljettajan istuin tukevan istuma-asennon varmistamiseksi

43.04

Käsinojallinen kuljettajan istuin

43.05

Kuljettajan istuimen liukukiskojen pidennys

43.06

Mukautettu turvavyö

43.07

Valjastyyppinen turvavyö

44.

Moottoripyöriin tehdyt muutokset (alakoodin käyttö pakollista)

44.01

Yhdellä toiminnolla käytettävä jarru

44. 02

Mukautettu) käsikäyttöinen jarru (etupyörä)

44. 03

(Mukautettu) jalkajarru (takapyörä)

44. 04

(Mukautettu) kaasukahva

44. 05

(Mukautettu) käsivälitteinen vaihteisto ja käsikäyttöinen kytkin

44. 06

(Mukautettu/mukautetut) taustapeili(t)

44. 07

(Mukautetut) merkinantolaitteet (suuntavilkut, jarruvalo jne.)

44.08

Istuinkorkeus, jolta kuljettajan molemmat jalat ylettyvät istuma-asennossa koskettamaan tien pintaan

45.

Ainoastaan sivuvaunullinen moottoripyörä

50.

Rajoitettu yksilöityyn ajoneuvoon/valmistenumeroon (ajoneuvon tunnusnumero)

51.

Rajoitettu yksilöityyn ajoneuvoon/rekisterikilpeen (ajoneuvon rekisterinumero)

HALLINNOLLISET KYSYMYKSET

70.

Ajokortti N:o …, myöntänyt: …, vaihdettu (YK/ECE-tunnus yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, esim. 70.0123456789.NL)

71.

Ajokortin N:o … kaksoiskappale (YK/ECE-tunnus yhteisön ulkopuolisten maiden osalta, esim. 71.987654321.HR)

72.

Rajoitettu A-luokan ajoneuvoihin, joiden sylinteritilavuus on enintään 125 cm3 ja enimmäisteho on 11 kW (A1)

73.

Rajoitettu B-luokan kolme- ja nelipyöräisiin moottoripyöriin (B1)

74.

Rajoitettu C-luokan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu massa on enintään 7 500 kg (C1)

75.

Rajoitettu D-luokan ajoneuvoihin, joissa on enintään 16 istuinta kuljettajan istuimen lisäksi (D1)

76.

Rajoitettu C-luokan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu massa on enintään 7 500 kg (C1) ja joihin on kytketty perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, jos näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12 000 kg ja jos perävaunun suurin sallittu massa on enintään vetoajoneuvon kuormittamaton massa (C1E)

77.

Rajoitettu D-luokan ajoneuvoihin, joissa on enintään 16 istuinta kuljettajan istuimen lisäksi (D1) ja joihin on kytketty perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, jos a) näin muodostuvan ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 12 000 kg ja perävaunun suurin sallittu massa on enintään vetoajoneuvon kuormittamaton massa ja b) jos perävaunua ei käytetä matkustajien kuljettamiseen (D1E)

78.

Rajoitettu ajoneuvoihin, joissa on automaattivaihteisto

79.

(…) Rajoitettu sulkeissa mainittujen eritelmien mukaisiin ajoneuvoihin direktiivin 91/439/ETY 10 artiklan 1 kohdan soveltamisen yhteydessä

90.01

:

vasemmalle

90.02

:

oikealle

90.03

:

vasen

90.04

:

oikea

90.05

:

käsi

90.06

:

jalka

90.07

:

käytettävissä

95.

Kuljettaja, jolla on direktiivissä 2003/59/EY tarkoitettu ammattipätevyystodistus ja jonka ammattipätevyys on voimassa … asti [esimerkiksi: 95.01.01.2012]

96.

Kuljettaja, joka on suorittanut koulutuksen tai ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen liitteessä V olevien säännösten mukaisesti.

koodit 100 ja yli 100

:

kansalliset koodit, jotka ovat voimassa ainoastaan ajokortin myöntäneen jäsenvaltion alueella.

Jos koodi koskee kaikkia luokkia, joita varten kortti on myönnetty, se voidaan painaa sarakkeiden 9, 10 ja 11 alapuolelle.

13.

Tila hallintoa varten tarvittaville tiedoille, jotka vastaanottava jäsenvaltio mahdollisesti lisää tämän liitteen 4 kohdan a alakohdan mukaisesti.

14.

Tila hallintoa varten tarvittaville tai liikenneturvallisuuteen liittyville tiedoille, jotka jäsenvaltio mahdollisesti lisää (vapaaehtoinen merkintä). Jos merkintä liittyy tässä liitteessä määriteltyihin ajokorttia koskeviin tietoihin, merkinnän eteen lisätään vastaavan kohdan numero.

Tähän tilaan voidaan haltijan nimenomaisella kirjallisella suostumuksella merkitä muita kuin hallintoon tai liikenneturvallisuuteen liittyviä tietoja; tämän kaltaisten tietojen lisääminen ei millään tavoin vaikuta mallin käyttämiseen ajokorttina.

b)

Ajokortin sivuilla 1 ja 2 olevien numerokohtien (ainakin kohtien 1, 2, 3, 4a, 4b, 4c, 5, 10, 11 ja 12) selitykset.

Jos jäsenvaltio haluaa tehdä tällaiset merkinnät kansallisella kielellä, joka on muu kuin englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari tai viro sen on laadittava ajokortti kahdella kielellä käyttäen jotakin edellä mainituista kielistä, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän liitteen määräysten soveltamista.

c)

Yhteisön korttimalliin on varattava tila sitä varten, että korttiin mahdollisesti myöhemmin lisätään mikroprosessori tai muu vastaava tietotekninen väline.

4.

Erityismääräykset

a)

Kun jäsenvaltion tämän liitteen mukaisesti myöntämän ajokortin haltija on asettunut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, tämä jäsenvaltio voi merkitä ajokorttiin maassa vaadittavat merkinnät sillä ehdolla, että nämä merkinnät tehdään myös tässä jäsenvaltiossa myönnettäviin ajokortteihin ja että kortissa on näihin merkintöihin tarvittava tila.

b)

Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan lisätä korttiin värejä tai merkintöjä, kuten viivakoodin ja kansallisia tunnuksia, tämän kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen muita määräyksiä.

Ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen vuoksi viivakoodi saa sisältää ainoastaan ne tiedot, jotka jo ovat näkyvissä ajokortissa tai jotka ovat tarpeellisia ajokortin myöntämismenettelyssä.

YHTEISÖN AJOKORTTIMALLI

Sivu 1   AJOKORTTI … [JÄSENVALTIO]

Image

Sivu 2   1. Sukunimi 2. Etunimet 3. Syntymäaika ja -paikka 4a. Ajokortin myöntämispäivä 4b. Ajokortin viimeinen voimassaolopäivä 4c. Myöntäjä 5. Ajokortin numero 8. Asuinpaikka 9. (1) Luokka 10. Luokan myöntämispäivä 11. Luokan viimeinen voimassaolopäivä 12. Rajoitukset

Image

YHTEISÖN MALLIN MUKAISEN AJOKORTIN NÄYTEKAPPALE

Belgian ajokortti (tiedoksi)

Image Image

(1)  

Huom.: Lisätään AM-luokkaa varten kuva ja rivi.

Huom.: lisätään moottoripyöräluokkaan luokka A2.

LIITE II

I.   AJOKOKEIDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ajokortin hakijoilla on moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavat tiedot, ajotaito ja ajotapa. Tätä tarkoitusta varten käyttöön otettavien kokeiden on sisällettävä:

teoriakoe, ja sen jälkeen

ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

Edellytyksistä, joilla nämä kokeet on suoritettava, säädetään jäljempänä.

A.   TEORIAKOE

1.   Muoto

Valitun muodon on oltava sellainen, että se osoittaa hakijalla olevan vaadittavat tiedot 2, 3 ja 4 kohdassa luetelluista aiheista.

Ajokortin hakija, joka on läpäissyt toisen ajoneuvoluokan teoriakokeen, voidaan vapauttaa 2, 3 ja 4 kohdan yhteisten säännösten noudattamisesta.

2.   Kaikkia ajokorttiluokkia koskevan teoriakokeen sisältö

2.1   Kokeessa on esitettävä kysymyksiä kaikista seuraavista aiheista, mutta kysymysten sisältö jätetään kunkin jäsenvaltion harkintaan:

2.1.1

Tieliikenteen säännöt:

erityisesti liikennemerkit, opasteet, etuajo-oikeus- ja nopeusrajoitusmerkinnät;

2.1.2

Kuljettaja:

valppauden ja muiden tienkäyttäjien huomioon ottamisen tärkeys;

havaintokyky, arviointikyky ja päätöksenteko sekä erityisesti reaktioaika ja alkoholista, huumeista ja lääkkeistä, mielentilasta ja väsymyksestä johtuvat muutokset ajotavassa;

2.1.3

Tie:

tärkeimmät ajoneuvojen välistä turvaväliä, jarrutusmatkoja ja tiellä pysymistä koskevat periaatteet erilaisissa sää- ja tieolosuhteissa;

vaaratekijät, jotka liittyvät erilaisiin tieolosuhteisiin ja erityisesti niiden muutoksiin sään ja vuorokaudenajan johdosta;

erityyppisten teiden ominaisuudet ja niitä koskevat lainsäädännön vaatimukset;

2.1.4

Muut tien käyttäjät:

erityiset vaaratekijät, jotka aiheutuvat muiden tien käyttäjien ja erityisesti vaaralle altteimpien osapuolten kuten lasten, jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja liikuntarajoitteisten kokemattomuudesta liikenteessä;

vaaratekijät, jotka liittyvät erityyppisten ajoneuvojen liikkumiseen ja ajamiseen ja niiden kuljettajien näkökenttien eroihin;

2.1.5

Yleiset säännöt ja määräykset sekä muut asiat:

ajoneuvojen käyttöön liittyviä hallinnollisia asiakirjoja koskevat säännöt;

yleiset säännöt, jotka koskevat kuljettajan käyttäytymistä onnettomuustilanteessa (varoitusmerkkien asettaminen ja hälytyksen suorittaminen) ja toimenpiteitä, joilla hän voi tarvittaessa auttaa liikenneonnettomuuden uhreja;

ajoneuvoa, kuormaa ja matkustajia koskevat turvallisuustekijät;

2.1.6

Tarvittavat varotoimenpiteet ajoneuvosta noustaessa

2.1.7

Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat mekaaniset seikat; kuljettajien on pystyttävä havaitsemaan tavallisimmat viat, jotka voivat vaikuttaa erityisesti ohjaukseen, jousitus- ja jarrujärjestelmiin, renkaisiin, valoihin ja suuntamerkinantolaitteisiin, heijastimiin, taustapeileihin, tuulilasiin ja tuulilasinpyyhkimiin, pakoputkistoon, turvavöihin ja äänimerkinantolaitteeseen;

2.1.8

Ajoneuvon turvavarusteet ja erityisesti turvavöiden, niskatukien ja lasten turvaistuinten käyttö;

2.1.9

Ympäristöön liittyvät ajoneuvon käyttöä koskevat säännöt (äänimerkinantolaitteiden asianmukainen käyttö, kohtuullinen polttoaineen kulutus, päästöjen rajoittaminen jne.).

3.   Luokkia A1, A2 ja A koskevat erityissäännökset

3.1   Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

3.1.1

Suojavarusteiden kuten suojakäsineiden, jalkineiden, -vaatteiden ja -kypärän käyttö;

3.1.2

Moottoripyöräilijöiden havaittavuus muiden tienkäyttäjien kannalta;

3.1.3

Edellä mainitut tieolosuhteisiin liittyvät vaaratekijät; erityistä huomiota on kiinnitettävä liukkaisiin osuuksiin, kuten viemärinkansiin, tiemerkintöihin, kuten viivoihin ja nuoliin, sekä raitiovaunukiskoihin;

3.1.4

Edellä mainitut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat mekaaniset seikat; erityistä huomiota on kiinnitettävä hätäpysäyttimiin, öljymääriin ja ketjuihin.

4.   C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokkaa koskevat erityiset säännökset

4.1   Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

4.1.1

Ajo- ja lepoaikoja koskevat säännöt, jotka määritellään tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3820/85 (1); tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 (2) määriteltyjen valvontalaitteiden käyttö;

4.1.2

Säännöt kuljetustyypistä: tavaroiden tai matkustajien kuljettaminen;

4.1.3

Kansallisessa ja kansainvälisessä tavara- ja matkustajaliikenteessä vaadittavat ajoneuvoa ja kuljetusta koskevat asiakirjat;

4.1.4

Toiminta onnettomuustilanteessa; tiedot onnettomuuden tai vastaavan jälkeen toteutettavista toimenpiteistä, mukaan lukien hätätoimenpiteet kuten matkustajien evakuointi ja perustiedot ensiavusta;

4.1.5

Varotoimenpiteet renkaiden poistamisen ja vaihtamisen yhteydessä;

4.1.6

Ajoneuvon painoa ja mittoja koskevat säännöt; nopeudenrajoittimia koskevat säännöt;

4.1.7

Ajoneuvojen rakenteesta näkökentälle aiheutuvat esteet;

4.1.8

Tiekartan käyttö ja reitin suunnittelu mukaan lukien elektronisten navigointijärjestelmien käyttö (vapaaehtoinen);

4.1.9

Ajoneuvon kuormaukseen liittyvät turvallisuustekijät: kuorman tarkastus (pakkaus ja kiinnitys), erilaisiin kuormiin liittyvät ongelmat (esim. nesteet, riippuvat kuormat), tavaroiden lastaaminen ja purkaminen sekä lastauslaitteiden käyttö (ainoastaan C-, CE-, C1-, C1E-luokka);

4.1.10

Kuljettajan vastuu matkustajaliikenteessä; matkustajien mukavuus ja turvallisuus; lasten kuljettaminen; tarvittavat tarkastukset ennen ajon aloittamista; kaikkien linja-autotyyppien olisi sisällyttävä teoriakokeeseen (julkisen palvelun kaupunki- ja lähiliikennelinja-autot ja kaukoliikennelinja-autot, mitoiltaan poikkeavat linja-autot jne.) (ainoastaan D-, DE-, D1-, D1E-luokka).

4.2.   C-, CE-, D- ja DE-luokan seuraavia lisäsäännöksiä koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

4.2.1

Seuraavien periaatteellinen rakenne ja toiminta: polttomoottorit, öljyt ja nesteet (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste), polttoainejärjestelmä, sähköjärjestelmä, sytytysjärjestelmä, voimansiirtolaitteet (kytkin, vaihteisto jne.);

4.2.2

Voitelu ja jäätymisenesto;

4.2.3

Renkaiden rakenne, asentaminen, oikea käyttö ja hoito periaatteessa;

4.2.4

Jarrujen ja nopeudensäätimien tyypit, toiminta, tärkeimmät osat, liitännät, käyttö ja päivittäinen huolto sekä lukkiutumattomien jarrujen käyttö periaatteessa;

4.2.5

Kytkentäjärjestelmien tyypit, toiminta, tärkeimmät osat, liitännät, käyttö ja päivittäinen huolto periaatteessa (ainoastaan CE- ja DE-luokka);

4.2.6

Menetelmät vikojen syiden löytämiseksi;

4.2.7

Ajoneuvojen ennaltaehkäisevä huolto ja tavanomaiset korjaukset;

4.2.8

Kuljettajan vastuu tavaroiden vastaanottamisesta, kuljettamisesta ja toimittamisesta sovittujen ehtojen mukaisesti (ainoastaan C- ja CE-luokka).

B.   AJOTAITOA JA AJOTAPAA KOSKEVA KOE

5.   Ajoneuvo ja sen varusteet

5.1

Käsivälitteisellä vaihteistolla varustetun ajoneuvon kuljettamista koskeva ajokoe on suoritettava ajoneuvolla, jossa on käsivälitteinen vaihteisto.

Jos hakija suorittaa ajokokeen ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto, tämä on merkittävä jokaiseen tällaisen kokeen perusteella annettavaan ajokorttiin. Tällaisella merkinnällä varustettuja ajokortteja saa käyttää ainoastaan sellaisten ajoneuvojen kuljettamiseen, joissa on automaattivaihteisto.

”Ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto” tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa moottorin ja pyörien välistä välityssuhdetta voidaan muuttaa ainoastaan kaasupolkimen ja jarrujen avulla.

5.2

Ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa käytettyjen ajoneuvojen on oltava jäljempänä lueteltujen vähimmäisvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltiot voivat säätää ankarammista vaatimuksista tai lisävaatimuksista.

A1-luokka:

Sivuvaunuton A1-luokan moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 120 cm3 ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 90 km/h.

A2-luokka:

Sivuvaunuton moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 400 cm3 ja moottorin teho vähintään 25 kW.

A-luokka:

Sivuvaunuton A-luokan moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 600 cm3 ja moottorin teho vähintään 40 kW.

B-luokka:

B-luokan nelipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 100 km/h.

BE-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu B-luokan koeajoneuvosta ja B-luokkaan kuulumattomasta perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 000 kg ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 100 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään moottoriajoneuvon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin ohjaamo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

B1-luokka:

Nelipyöräinen moottoripyörä, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 60 km/h.

C-luokka:

C-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 12 000 kg, pituus vähintään 8 m, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja vähintään 8 eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; ajoneuvon todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 10 000 kg.

CE-luokka:

Nivelajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka pituus on vähintään 7,5 m; sekä nivelajoneuvon että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on vähintään 20 000 kg, pituus vähintään 14 m, leveys vähintään 2,40 m, suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h, ja siinä on oltava lukkiutumattomat jarrut ja vähintään 8 eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; nivelajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 15 000 kg.

C1-luokka:

C1-luokan ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on vähintään 4 000 kg, pituus on vähintään 5 m ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen.

C1E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C1-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg; ajoneuvoyhdistelmän pituus on vähintään 8 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin ohjaamo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

D-luokka:

D-luokan ajoneuvo, jonka pituus on vähintään 10 m, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet.

DE-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

D1-luokka:

D1-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 4 000 kg, pituus on vähintään 5 m ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet.

D1E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D1-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokan koeajoneuvoja, jotka eivät täytä edellä annettuja vähimmäisvaatimuksia mutta olivat käytössä tämän direktiivin voimaantulopäivänä tai ennen sitä, saa käyttää enintään kymmenen vuoden ajan kyseisestä päivästä. Jäsenvaltiot voivat toimeenpanna määräykset koskien näiden ajoneuvojen kuormaa kymmenen vuoden kuluessa komission direktiivin 2000/56/EY (3) voimaantulopäivästä.

6.   A1- A2 ja A-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

6.1   Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

6.1.1

Suojavarusteiden, kuten suojakäsineiden, -jalkineiden, -vaatteiden ja -kypärän, säätäminen.

6.1.2

Renkaiden, jarrujen, ohjauksen, hätäpysäyttimen (tarvittaessa), ketjujen, öljymäärien, valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein.

6.2   Liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

6.2.1

Moottoripyörän asettaminen sivuseisontatuen varaan ja sen poistaminen sivuseisontatuen varasta sekä moottoripyörän taluttaminen moottori pysäytettynä;

6.2.2

Moottoripyörän pysäköiminen sivuseisontatuen varaan;

6.2.3

Hitaalla nopeudella vähintään kaksi toimenpidettä, joihin sisältyy pujottelu; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: kytkimen käyttö yhdessä jarrun kanssa, tasapaino, katseen suuntaus, moottoripyörän asento ja jalkojen asento jalkatapeilla;

6.2.4

Edellistä suuremmalla nopeudella vähintään kaksi toimenpidettä, joista yksi toimenpide 2- tai 3-vaihteella vähintään 30 kilometrin tuntinopeudessa ja yksi toimenpide, johon sisältyy esteen väistäminen vähintään 50 kilometrin tuntinopeudessa; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: moottoripyörän asento, katseen suuntaus, tasapaino, ohjaustekniikka ja vaihteiden käsittely;

6.2.5

Jarrutus: vähintään kaksi jarrutusta, joihin sisältyy hätäjarrutus vähintään 50 kilometrin tuntinopeudessa; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: etu- ja takajarrun käyttö, katseen suuntaus ja moottoripyörän asento.

Erityistoimenpiteet, jotka on mainittu 6.2.3–6.2.5 kohdassa, on pantava täytäntöön viimeistään viiden vuoden kuluessa direktiivin 2000/56/EY voimaantulosta.

6.3   Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

6.3.1

Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

6.3.2

Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

6.3.3

Ajaminen mutkissa;

6.3.4

Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

6.3.5

Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

6.3.6

Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

6.3.7

Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

6.3.8

Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

6.3.9

Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

7.   B-, B1- ja BE-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

7.1   Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

7.1.1

Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi;

7.1.2

Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen;

7.1.3

Sen varmistaminen, että kaikki ovet ovat kiinni;

7.1.4

Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein.

7.1.5

Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, ohjaamon lukitus, kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan BE-luokka);

7.1.6

Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan BE-luokka);

7.2   B- ja B1-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

Seuraavista valitaan joukko testattavia toimenpiteitä (vähintään kaksi neljästä kohdasta; yksi näistä on suoritettava peruutusvaihteella):

7.2.1

Peruutus suoraan taaksepäin tai peruutus kulman ympäri oikealle tai vasemmalle käyttäen kääntymiseen tarkoitettua ajokaistaa;

7.2.2

U-käännös ajo- ja peruutusvaihteita käyttäen;

7.2.3

Ajoneuvon pysäköinti (ajoradan suuntaisesti tai vinosti tai suorassa kulmassa ajorataa vastaan eteenpäin tai peruuttamalla tasaisella maalla, ylämäkeen tai alamäkeen);

7.2.4

Pysähtyminen jarruttamalla; hätäjarrutus on valinnainen.

7.3   BE-luokka: liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

7.3.1

Perävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä; tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä;

7.3.2

Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille;

7.3.3

Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten.

7.4   Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

7.4.1

Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

7.4.2

Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

7.4.3

Ajaminen mutkissa;

7.4.4

Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

7.4.5

Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

7.4.6

Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

7.4.7

Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

7.4.8

Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

7.4.9

Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

8.   C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokan ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe

8.1   Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus liikenneturvallisuuden kannalta

Hakijoiden on osoitettava, että he pystyvät valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset:

8.1.1

Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi;

8.1.2

Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen;

8.1.3

Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, valojen, heijastimien, suuntamerkin- ja äänimerkinantolaitteiden kunnon tarkistaminen pistokokein;

8.1.4

Jarru- ja ohjaustehostinjärjestelmien tarkistaminen; pyörien, pyörän muttereiden, lokasuojien, tuulilasin, ikkunoiden ja tuulilasinpyyhkimien kunnon sekä öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) tarkistaminen; kojetaulun tarkistaminen ja käyttö, mukaan luettuina asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet;

8.1.5

Ilmanpaineen, ilmasäiliöiden ja jousituksen tarkistaminen;

8.1.6

Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, kuormausmekanismi (tarvittaessa), ohjaamon lukitus (tarvittaessa), kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan C-, CE-, C1- ja C1E-luokka);

8.1.7

Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokka);

8.1.8

Kyky toteuttaa erityisiä ajoneuvon turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä; korin, käyttöovien ja hätäpoistumisteiden sekä ensiapuvälineiden, sammutuslaitteiden ja muiden turvalaitteiden valvonta (ainoastaan D-, DE-, D1- ja D1E-luokka);

8.1.9

Tiekartan käyttö (valinnainen)

8.2   Liikenneturvallisuuden kannalta testattavat erityistoimenpiteet

8.2.1

Perävaunun tai puoliperävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä (ainoastaan CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokka); tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä;

8.2.2

Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille;

8.2.3

Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten lastaussillan/-laiturin tai vastaavan rakennelman luo (ainoastaan C-, CE-, C1- ja C1E-luokka);

8.2.4

Turvallinen pysäköinti linja-auton matkustajien ottamista tai jättämistä varten (ainoastaan D-, DE-, D1- ja D1E-luokka).

8.3   Ajotapa liikenteessä

Hakijoiden on suoritettava kaikki seuraavat toimenpiteet tavanomaisissa liikennetilanteissa täysin turvallisesti ja kaikkia tarvittavia varotoimia noudattaen:

8.3.1

Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

8.3.2

Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

8.3.3

Ajaminen mutkissa;

8.3.4

Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

8.3.5

Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

8.3.6

Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

8.3.7

Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

8.3.8

Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

8.3.9

Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

9.   Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen arvostelu

9.1

Arvostelussa on kussakin edellä mainitussa ajotilanteessa otettava huomioon hakijan kyky käsitellä ajoneuvon hallintalaitteita ja ajaa liikenteessä täysin turvallisesti. Tutkinnon vastaanottajan on tunnettava olonsa turvalliseksi koko kokeen ajan. Ajovirheistä tai vaarallisesta ajotavasta, joka välittömästi vaarantaa koeajoneuvon, sen matkustajien tai muiden tien käyttäjien turvallisuuden, on rangaistava jättämällä koe hyväksymättä, riippumatta siitä, onko tutkinnon vastaanottajan tai muun mukana olevan henkilön puututtava ajoon vai ei. Tutkinnon vastaanottaja saa kuitenkin vapaasti päättää, onko ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe suoritettava loppuun.

Kuljettajantutkinnon vastaanottajilla on oltava koulutus hakijoiden turvallisen ajotavan arvioimiseksi. Jäsenvaltion valtuuttaman elimen on seurattava ja valvottava kuljettajantutkinnon vastaanottajien työtä huolehtiakseen siitä, että virheiden arviointi suoritetaan oikein ja johdonmukaisesti tämän liitteen määräysten mukaisesti.

9.2

Tutkinnon vastaanottajien on arvioinnissaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, osoittaako hakija harkitsevaa ja sosiaalista liikennekäyttäytymistä. Tämän pitäisi näkyä ajotyylissä, ja tutkinnon vastaanottajan olisi otettava se huomioon muodostaessaan kokonaiskuvaa hakijasta. Tällaiseen liikennekäyttäytymiseen kuuluu mukautuva ja määrätietoinen (turvallinen) ajo, tie- ja sääolosuhteiden, muun liikenteen ja muiden (erityisesti vaaralle altteimpien) tien käyttäjien huomioon ottaminen sekä ennakointi.

9.3   Kuljettajantutkinnon vastaanottajan on lisäksi arvioitava hakijasta seuraavat seikat:

9.3.1

Ajoneuvon hallinta, ottaen huomioon seuraavat: turvavöiden, taustapeilien, niskatuen ja istuimen asianmukainen käyttö; valojen (tarvittaessa) ja muiden varusteiden asianmukainen käyttö; kytkimen, vaihteiston, kaasupolkimen, jarrujärjestelmien (mukaan luettuna mahdollinen apujarrujärjestelmä) ja ohjauksen asianmukainen käyttö; ajoneuvon hallinta erilaisissa olosuhteissa ja nopeuksissa; ajoneuvon vakaus tiellä; ajoneuvon paino, mitat ja ominaisuudet; kuorman paino ja tyyppi (ainoastaan BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, DE- ja D1E-luokka); matkustajien mukavuus (ainoastaan D-, DE-, D1- ja D1E-luokka) (tasainen ajo ilman nopeita kiihdytyksiä ja äkkijarrutuksia);

9.3.2

Taloudellinen ja ympäristöystävällinen ajotapa, ottaen huomioon kierrosluku minuutissa, vaihtaminen, jarruttaminen ja kiihdyttäminen (ainoastaan BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokka);

9.3.3

Havainnointi: aktiivinen havainnointi kaikkiin suuntiin; peilien asianmukainen käyttö; katseen suuntaaminen kauas, keskietäisyydelle ja lähelle;

9.3.4

Etuajo-oikeus/väistäminen: etuajo-oikeus risteyksissä ja liittymissä; etuajo-oikeus muissa tilanteissa (esim. suunnan vaihto, kaistan vaihto, erityistoimenpiteet);

9.3.5

Oikea sijainti tiellä: ajoneuvon tyypistä ja ominaisuuksista riippuva asianmukainen sijainti tiellä, kaistoilla, liikenneympyröissä, mutkissa; sijainnin ennakointi;

9.3.6

Etäisyys: riittävän etäisyyden pitäminen eteen ja sivuille; riittävän etäisyyden pitäminen muihin tienkäyttäjiin;

9.3.7

Nopeus: suurinta sallittua nopeutta ei saa ylittää; nopeuden mukauttaminen sää-/liikenneolosuhteisiin ja tarvittaessa kansallisiin nopeusrajoituksiin; ajaminen sellaisella nopeudella, että pysähtyminen on mahdollista näkyvissä olevalla vapaalla tieosuudella; nopeuden mukauttaminen muiden samanlaisten tienkäyttäjien yleiseen nopeuteen;

9.3.8

Liikennevalot, liikennemerkit ja muut edellytykset: oikea käyttäytyminen liikennevaloissa; liikenteenvalvojien ohjeiden noudattaminen; liikennemerkkien (kieltojen tai määräysten) oikea noudattaminen; tiemerkintöjen asianmukainen noudattaminen;

9.3.9

Merkinanto: merkkien antaminen tarvittaessa asianmukaisesti ja oikeaan aikaan; oikea suuntamerkin antaminen; asianmukainen toiminta suhteessa kaikkiin muiden tienkäyttäjien antamiin merkkeihin;

9.3.10

Jarruttaminen ja pysähtyminen; olosuhteisiin mukautettu oikea-aikainen hidastaminen, jarruttaminen ja pysähtyminen; ennakointi; erilaisten jarrujärjestelmien käyttö (ainoastaan C-, CE-, D- ja DE-luokka); muiden hidastusjärjestelmien kuin jarrujen käyttö (ainoastaan C-, CE-, D- ja DE-luokka);

10.   Kokeen kesto

Ajokokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät tämän liitteen B kohdassa määrätyn ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi. Ajoaika tiellä ei missään tapauksessa saisi olla vähemmän kuin 25 minuuttia A-, A1-, A2-, B-, B1- ja BE-luokassa ja 45 minuuttia muissa luokissa. Tähän aikaan ei sisälly kokelaan vastaanottaminen, ajoneuvon valmistelu, ajoneuvon tekninen tarkistus liikenneturvallisuuden kannalta, erityistoimenpiteet ja käytännön kokeen tuloksen ilmoittaminen.

11.   Kokeen suorituspaikka

Erityistoimenpiteiden arvioimista koskeva koe voidaan suorittaa erityisellä koeradalla. Jos se on käytännössä mahdollista, ajotaidon arvioimiseksi suoritettava kokeen osa olisi suoritettava taajamien ulkopuolisilla teillä, pikateillä ja moottoriteillä (tai vastaavilla) sekä erilaisilla kaduilla (asuinalueilla, 30 ja 50 km/h nopeusrajoitusten alueilla ja taajamien pikateillä), joilla tulisi esiintyä erilaisia kuljettajien kohtaamia vaikeuksia. On myös suotavaa, että koe suoritetaan erilaisilla liikennetiheyksillä. Ajamiseen kuluva aika olisi käytettävä optimaalisesti hakijan arvioimiseen kaikilla mahdollisilla liikenteen osa-alueilla; erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siirtymiseen osa-alueelta toiselle.

II.   MOOTTORIKÄYTTÖISEN AJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAT TIEDOT, AJOTAITO JA AJOTAPA

Kaikkien moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajilla on kaikissa tilanteissa oltava 1–9 kohdassa esitetyt tiedot, ajotaito ja ajotapa, joiden perusteella he voivat:

tunnistaa liikenteen vaaratilanteet ja arvioida niiden vakavuuden;

hallita ajoneuvonsa niin hyvin, että he eivät aiheuta vaaratilanteita ja että he toimivat tällaisissa tilanteissa asianmukaisesti;

noudattaa liikennesääntöjä ja erityisesti niitä, joiden tarkoituksena on estää liikenneonnettomuudet ja ylläpitää sujuvaa liikennettä;

havaita ajoneuvoissaan olevat merkittävät tekniset ja erityisesti turvallisuuden vaarantavat puutteet, ja korjauttaa ne asianmukaisesti;

ottaa huomioon kaikki ajotapaan vaikuttavat seikat (esimerkiksi alkoholi, väsymys, huononäköisyys, jne.), jotta he pystyvät täyttämään kaikki turvallisen ajon edellytykset;

osaltaan varmistaa kaikkien ja erityisesti heikoimpien ja vaaralle altteimpien tienkäyttäjien turvallisuus ottamalla muut tienkäyttäjät asianmukaisesti huomioon.

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kuljettajat, joilla ei enää ole 1–9 kohdassa esitettyjä tietoja, ajotaitoa ja ajotapaa, voivat saavuttaa uudelleen nämä tiedot ja taidot sekä noudattaa jatkossa moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa ajotapaa.


(1)  EYVL L 370, 31.12.1985, s. 1, asetus kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 561/2006 (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1).

(2)  EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 561/2006.

(3)  EYVL L 237, 21.9.2000, s. 45.

LIITE III

MOOTTORIAJONEUVON KULJETTAMISEEN VAADITTAVAA FYYSISTÄ JA HENKISTÄ SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

MÄÄRITELMÄT

1.

Tässä liitteessä kuljettajat luokitellaan kahteen ryhmään:

1.1

Ryhmä 1:

A-, A1-, A2-, AM-, B-, B1- ja BE-luokkien ajoneuvojen kuljettajat.

1.2

Ryhmä 2:

C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokkien ajoneuvojen kuljettajat.

1.3

Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää, että tämän liitteen ryhmän 2 kuljettajia tarkoittavia määräyksiä sovelletaan sellaisiin B-luokan ajoneuvojen kuljettajiin, jotka käyttävät ajokorttiaan ammattimaisesti (taksit, ambulanssit, jne.).

2.

Ensimmäistä ajokorttia tai ajokortin uusimista hakevat henkilöt luokitellaan siihen ryhmään, johon he kuuluvat, kun ajokortti on annettu tai uudistettu.

LÄÄKÄRINTARKASTUKSET

3.

Ryhmä 1:

Hakijoiden on läpäistävä lääkärintarkastus, jos asianmukaisia muodollisuuksia täytettäessä tai ajokortin antamisen edellytyksenä olevien kokeiden aikana ilmenee, että heillä on yksi tai useampi tässä liitteessä tarkoitetuista lääketieteellisistä vajavuuksista.

4.

Ryhmä 2:

Hakijoiden on käytävä lääkärintarkastuksessa ennen ensimmäisen ajokortin antamista, ja sen jälkeen kuljettajat on tarkastettava heidän vakinaisena asuinpaikkanaan olevan jäsenvaltion kansallisen järjestelmän mukaisesti aina ajokortin uusimisen yhteydessä.

5.

Jäsenvaltiot voivat asettaa ajokortin antamiselle ja sen myöhemmälle uudistamiselle tämän liitteen vaatimuksia ankarampia vaatimuksia.

NÄKÖ

6.

Kaikkien ajokortin hakijoiden on käytävä asianmukaisessa tutkimuksessa, jolla varmistetaan, että heillä on moottoriajoneuvojen kuljettamiseen tarvittava riittävä näköaisti. Jos on aihetta epäillä, että hakijan näköaisti on riittämätön, toimivaltaisen lääkärin on tutkittava hänet. Tässä tutkimuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityisesti näkötarkkuuteen, näkökenttään, hämäränäköön ja eteneviin silmäsairauksiin.

Tässä liitteessä silmän sisäisiä linssejä ei pidetä korjaavina linsseinä.

Ryhmä 1:

6.1

Ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevien henkilöiden silmien yhteisnäön on oltava vähintään 0,5 mahdollisin korjaavin linssein. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa, jos lääkärintarkastuksessa ilmenee, että vaakasuora näkökenttä on alle 120°, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa myönteisen lääkärinlausunnon ja hyväksytysti suoritetun käytännön kokeen perusteella, taikka jos osoittautuu, että henkilöllä on muu turvallista ajoa vaarantava silmäsairaus. Jos henkilöllä todetaan etenevä silmäsairaus tai jos hän ilmoittaa sairastavansa sellaista, ajokortti voidaan myöntää tai uudistaa, jos hakija käy säännöllisissä lääkärintarkastuksissa.

6.2

Jos ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakeva henkilö on menettänyt kokonaan näön toisesta silmästä tai käyttää ainoastaan yhtä silmää, esimerkiksi diplopian ollessa kyseessä, hakijan näkötarkkuuden on oltava vähintään 0,6 mahdollisin korjaavin linssein. Lääkärin on vahvistettava, että tällainen monokulaarisen näön tila on jatkunut riittävän kauan, jotta henkilö on sopeutunut siihen, ja että silmän näkökenttä on normaali.

Ryhmä 2:

6.3

Ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevien henkilöiden näön tarkkuuden kahdella silmällä, mahdollisin korjaavin linssein on oltava vähintään 0,8 paremmassa silmässä ja vähintään 0,5 huonommassa silmässä. Jos henkilö käyttää korjaavia linssejä saavuttaakseen näön tarkkuuden 0,8 ja 0,5, kummankin silmän korjaamattoman näön tarkkuuden on oltava vähintään 0,05 tai näön tarkkuuden on noustava vaaditulle vähimmäistasolle (0,8 ja 0,5) joko käyttämällä korjaavia silmälaseja, joiden voimakkuus on enintään ± 8 diopteria, tai piilolinssejä käyttämällä (korjaamaton näön tarkkuus = 0,05). Henkilön on pystyttävä käyttämään hänelle määrättyjä korjaavia linssejä. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa sellaisen kuljettajan hakemuksesta, jonka binokulaarinen näkökenttä ei ole normaali tai jolla on diplopia.

KUULO

7.

Ajokortin saa antaa tai uudistaa ryhmän 2 hakijoille tai kuljettajille ainoastaan lääkärin lausunnon perusteella; lääkärintarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten heikentynyt kuulo voidaan korvata.

LIIKUNTARAJOITTEISET HENKILÖT

8.

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka kärsivät sellaisesta tuki- ja liikuntaelinten sairaudesta tai vammasta, joka voi aiheuttaa vaaraa moottoriajoneuvoa kuljetettaessa.

Ryhmä 1:

8.1

Ajokortti voidaan tarvittaessa tietyin rajoituksin antaa fyysisesti vammaisille hakijoille tai kuljettajille lääkärin antaman lausunnon perusteella. Tämän lausunnon on perustuttava kyseisen sairauden tai vamman lääketieteelliseen arvioon ja tarvittaessa käytännön kokeeseen; lausunnossa on myös todettava, minkä tyyppisiä muutoksia ajoneuvoon tarvitaan ja tarvitseeko kuljettaja ortopedistä laitetta, sikäli kuin ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe osoittaa, että ajaminen tällaisen laitteen avulla ei olisi vaarallista.

8.2

Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijalle, jolla on etenevä sairaus, jos henkilö tutkitaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että hän yhä pystyy kuljettamaan ajoneuvoa täysin turvallisesti.

Jos vamma on pysyvä, ajokortin saa antaa tai uudistaa ilman, että hakijan on käytävä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa.

Ryhmä 2:

8.3

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET

9.

Sairaus, jonka vuoksi ensimmäisen ajokortin hakijan tai ajokortin uudistamista hakevan kuljettajan verenkierto voi äkkiä pettää niin, että hänen aivotoimintansa äkillisesti heikkenee, vaarantaa liikenneturvallisuuden.

Ryhmä 1:

9.1

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle, jolla on vakava rytmihäiriö.

9.2

Ajokortin saa antaa tai uudistaa sellaiselle hakijalle tai kuljettajalle, jolla on sydämentahdistin, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

9.3

Kysymystä siitä, voidaanko ajokortti antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille, joilla on epänormaali verenpaine, on arvioitava ottaen huomioon tarkastuksen muut tulokset, mahdolliset sairauteen liittyvät komplikaatiot ja niiden liikenneturvallisuudelle mahdollisesti aiheuttama vaara.

9.4

Yleensä ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on rintakipuja levon tai mielenliikutuksen aikana. Sellaiselle hakijalle tai kuljettajalle, joka on sairastanut sydäninfarktin, voidaan antaa tai uudistaa ajokortti asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

9.5

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

DIABETES

10.

Ajokortin saa antaa tai uudistaa diabetesta sairastaville hakijoille tai kuljettajille asiantuntijalääkärin lausunnon ja kunkin tapauksen kannalta asianmukaisten säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

10.1

Ajokortin saa antaa tai uudistaa tämän ryhmän hakijoille tai kuljettajille, jotka sairastavat diabetesta ja tarvitsevat insuliinihoitoa, vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa ja silloin ainoastaan asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

NEUROLOGISET SAIRAUDET

11.

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka sairastavat vakavaa neurologista sairautta, ellei hakemuksen tueksi esitetä puoltavaa lausuntoa.

Sairauksista tai kirurgisista toimenpiteistä johtuvat tai keskus- tai ääreishermoston häiriöt, jotka johtavat aisti- tai liikuntahäiriöön taikka vaikuttavat tasapainoon ja koordinaatioon, on otettava huomioon aiheuttamansa toiminnan häiriön ja etenemisvaaran mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa ajokortin antamiseen tai uudistamiseen voidaan liittää ehto, jonka mukaan sairauden paheneminen on arvioitava määräajoin.

12.

Moottoriajoneuvon kuljettajan epileptiset kohtaukset tai muut äkilliset tajunnan häiriöt ovat vakava vaara liikenneturvallisuudelle.

Ryhmä 1:

12.1

Ajokortti voidaan antaa tai uudistaa lääkärin suorittaman tarkastuksen ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. Viranomaisen on päätettävä epilepsian tai muun tajunnan häiriön vakavuudesta, sen kliinisestä muodosta ja etenemisestä (esimerkiksi ei kohtauksia kahden viimeisen vuoden aikana), saadusta hoidosta ja sen tuloksista.

Ryhmä 2:

12.2

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka saavat tai voivat saada epileptisiä kohtauksia tai muita äkillisiä tajunnan häiriöitä.

PSYYKKISET HÄIRIÖT

Ryhmä 1:

13.1

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on:

vakavia psyykkisiä häiriöitä, riippumatta siitä, ovatko ne synnynnäisiä taikka sairauden, onnettomuuden tai neurokirurgisten toimenpiteiden aiheuttamia,

vaikea henkinen jälkeenjääneisyys,

vakavia vanhenemiseen liittyviä käytöshäiriöitä tai persoonallisuushäiriöitä, jotka johtavat vakavaan arvostelukyvyn, käytöksen tai sopeutuvuuden häiriöihin,

paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

13.2

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

ALKOHOLI

14.

Alkoholin käyttö on vakava vaara liikenneturvallisuudelle. Tämän ongelman merkittävyyden vuoksi lääkärien on oltava erityisen valppaina.

Ryhmä 1:

14.1

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat alkoholiriippuvaisia tai jotka eivät kykene pidättäytymään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena.

Ajokortti voidaan myöntää tai uudistaa aikaisemmin alkoholiriippuvaiseksi todetulle hakijalle tai kuljettajalle asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan.

Ryhmä 2:

14.2

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

HUUMEET JA LÄÄKKEET

15.   Väärinkäyttö:

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia keskushermostoon vaikuttavista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse.

Säännöllinen käyttö:

Ryhmä 1:

15.1

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka säännöllisesti käyttävät sellaisia missä tahansa muodossa olevia keskushermostoon vaikuttavia aineita, jotka käytettyinä määrinä voivat haitata ajoturvallisuutta. Tätä sovelletaan kaikkiin lääkkeisiin tai lääkeyhdistelmiin, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn.

Ryhmä 2:

15.2

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

MUNUAISSAIRAUDET

Ryhmä 1:

16.1

Ajokortti voidaan myöntää hakijalle tai kuljettajalle, joka kärsii vakavasta munuaisten vajaatoiminnasta, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

16.2

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, joka kärsii vakavasta ja palautumattomasta munuaisten vajaatoiminnasta, paitsi poikkeustapauksissa asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

Ryhmä 1:

17.1

Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, jolla on ajokykyyn vaikuttava elinsiirrännäinen tai implantti, asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

Ryhmä 2:

17.2

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

18.

Yleensäkään ajokorttia ei saa myöntää tai uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, jolla on jokin muu kuin edellä mainittu häiriö, joka saattaa muodostaa tai aiheuttaa liikenneturvallisuuteen vaikuttavan toimintahäiriön, paitsi jos hakemusta tukee asiantuntijalääkärin antama puoltava lausunto ja tarvittaessa säännölliset uusintatarkastukset.

LIITE IV

KÄYTÄNNÖN AJOKOKEIDEN VASTAANOTTAJIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.   Kuljettajantutkinnon vastaanottajalta vaadittava pätevyys

1.1

Henkilöllä, jolla on lupa suorittaa ajokokelaan ajosuorituksen käytännön arviointi moottoriajoneuvossa, on oltava 1.2–1.6 kohdassa lueteltuihin aihealueisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen.

1.2

Tutkinnon vastaanottajan pätevyyden on sovelluttava ajokokelaan ajosuorituksen arvioimiseen siinä ajokorttiluokassa, jota varten ajokoe suoritetaan.

1.3   Ajamiseen ja arviointiin liittyvät tiedot ja osaaminen:

ajokäyttäytymisen teoria,

vaarojen havaitseminen ja onnettomuuksien välttäminen,

ajokokeen vaatimusten perustana oleva oppimäärä,

ajokokeen vaatimukset,

asianomainen tie- ja liikennelainsäädäntö, myös asianomainen EU-tason ja kansallinen lainsäädäntö sekä tulkintaohjeet,

arvioinnin teoria ja tekniikat,

ennakoiva ajaminen;

1.4   Arviointitaidot:

kyky tarkasti havainnoida, seurata ja arvioida kokelaan kokonaissuoritusta ja erityisesti kyky:

tunnistaa vaaratilanteet hyvin ja kokonaisvaltaisesti,

määrittää tarkkaan vaaratilanteiden syyt ja todennäköiset seuraukset,

arvioida, onko kokelas saavuttanut pätevyyden, ja tunnistaa virheet,

suorittaa arvioinnit yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla,

kyky omaksua tietoa nopeasti ja erottaa tiedosta olennaiset seikat,

kyky suuntautua eteenpäin, tunnistaa mahdolliset ongelmat ja kehittää strategioita niiden käsittelemiseksi,

taito antaa oikeaan aikaan rakentavaa palautetta;

1.5   Henkilökohtaiset ajotaidot:

Henkilön, jolla on lupa vastaanottaa ajokoe tiettyä ajokorttiluokkaa varten, on kyettävä vastaavasti korkeaa ammattitaitoa osoittaen ajamaan kyseistä moottoriajoneuvotyyppiä;

1.6   Palvelun laatu:

vahvistaa ja selvittää ajokokelaalle kokeen kulun,

ilmaisee asiansa selkeästi ja valitsee kohderyhmän ja asiayhteyden kannalta soveltuvan sisällön, tyylin ja kielen ja vastaa ajokokelaiden kysymyksiin,

antaa selkeää palautetta kokeen tuloksista,

kohtelee ajokokelaita asiallisesti ja syrjimättömästi;

1.7   Ajoneuvotekniikan ja -fysiikan tuntemus:

ajoneuvotekniikan tuntemus, esim. ohjaus, renkaat, jarrut, valot, erityisesti moottoripyörien ja raskaiden ajoneuvojen osalta,

lastausturvallisuus,

ajoneuvofysiikan, kuten nopeuden, kitkan, dynamiikan, energian, tuntemus;

1.8

Polttoainetaloudellinen ja ympäristöystävällinen ajaminen.

2.   Yleiset vaatimukset

2.1   B-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

hänellä on ollut B-luokan ajokortti vähintään kolmen vuoden ajan,

b)

hän on vähintään 23-vuotias,

c)

hän on hankkinut tämän liitteen 3 kohdassa säädetyn peruspätevyyden ja on sen jälkeen osallistunut tämän liitteen 4 kohdassa säädettyihin laadunvarmistusjärjestelmiin ja jatkokoulutukseen,

d)

hänellä on ammatillinen koulutus, joka vastaa vähintään Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen todistusten vastaavuudesta 16 päivänä heinäkuuta 1985 tehdyssä neuvoston päätöksessä 85/368/ETY (1) määritellyn 3 tason päätökseen saattamista,

e)

hän ei toimi samanaikaisesti kaupallisena liikennekouluttajana autokoulussa;

2.2   Muiden luokkien kuljettajantutkinnon vastaanottajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

hänellä on oltava asianomaisen luokan ajokortti tai vastaavat tiedot, jotka on saatu asianmukaista ammattipätevyyttä hankittaessa,

b)

hän on hankkinut tämän liitteen 3 kohdassa säädetyn peruspätevyyden ja on sen jälkeen osallistunut tämän liitteen 4 kohdassa säädettyihin laadunvarmistusjärjestelmiin ja jatkokoulutukseen,

c)

hän on toiminut B-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajana vähintään kolmen vuoden ajan; aikavaatimuksesta voidaan luopua, jos tutkinnon vastaanottaja voi todistaa, että:

hänellä on vähintään viiden vuoden kokemus kyseisen luokan ajoneuvojen kuljettamisesta tai,

hänen ajotaitonsa voidaan arvioida teorian ja käytännön osalta paremmaksi kuin mitä vaaditaan ajokortin saamiseen, mikä tekee kyseisen vaatimuksen tarpeettomaksi;

d)

hän on saattanut päätökseen ammatillisen koulutuksen, joka vastaa vähintään päätöksessä 85/368/ETY määritellyn 3 tason päätökseen saattamista,

e)

hän ei toimi samanaikaisesti kaupallisena liikennekouluttajana autokoulussa;

2.3   Vastaavuudet

2.3.1

Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan AM-, A1-, A2- ja A-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa säädetty peruspätevyys.

2.3.2

Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan C1-, C-, D1- ja D-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa säädetty peruspätevyys.

2.3.3

Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan BE-, C1E-, CE-, D1E- ja DE-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa määrätty peruspätevyys.

3.   Peruspätevyys

3.1   Peruskoulutus

3.1.1

Ennen kuin henkilölle voidaan antaa lupa ottaa vastaan ajokokeita, on hänen läpäistävä hyväksytysti koulutusohjelma, jonka jäsenvaltio määrittää, 1 kohdassa esitetyn pätevyyden saavuttamiseksi.

3.1.2

Jäsenvaltioiden on määriteltävä, antaako koulutusohjelman sisältö oikeuden vastaanottaa ajokokeita yhden vai useamman ajokorttiluokan osalta.

3.2   Tutkinnot

3.2.1

Ennen kuin henkilölle voidaan antaa lupa ottaa vastaan ajokokeita, hänen on osoitettava omaavansa tyydyttävät tiedot, ymmärrys, taidot ja pätevyys 1 kohdassa esitettyjen aihealueiden osalta.

3.2.2

Jäsenvaltioiden on käytettävä tutkintomenettelyä, jolla arvioidaan pedagogisesti asianmukaisella tavalla henkilön 1 kohdan ja erityisesti 1.4 kohdan mukainen pätevyys. Tutkintomenettelyyn on sisällyttävä sekä teoreettinen että käytännöllinen osuus. Tarvittaessa voidaan käyttää atk-pohjaista arviointia. Tutkintoon sisältyvien kokeiden ja arviointien luonnetta ja kestoa koskevat yksityiskohdat jätetään yksittäisten jäsenvaltioiden oman harkinnan varaan.

3.2.3

Jäsenvaltioiden on määriteltävä, antaako tutkinnon sisältö oikeuden vastaanottaa ajokokeita yhden vai useamman ajokorttiluokan osalta.

4.   Laadunvarmistusjärjestelmä ja jatkokoulutus

4.1   Laadunvarmistusjärjestelmä

4.1.1

Jäsenvaltioilla on oltava laadunvarmistusjärjestelmä kuljettajantutkinnon vastaanottajiin sovellettavan vaatimustason ylläpitämiseksi.

4.1.2

Laadunvarmistusjärjestelmiin olisi sisällyttävä tutkinnon vastaanottajien seuranta työssä, jatkokoulutus ja ammattitaidon täydentäminen, jatkuva ammatillinen kehittäminen sekä tutkinnon vastaanottajien vastaanottamien ajokokeiden tulosten tarkastelu määräajoin.

4.1.3

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaiselle tutkinnon vastaanottajalle tehdään vuosittainen seuranta 4.1.2 kohdassa lueteltuja laadunvarmistusjärjestelmiä käyttäen. Lisäksi jäsenvaltioiden on säädettävä, että jokaista tutkinnon vastaanottajaa tarkkaillaan kerran viidessä vuodessa kokeiden vastaanottamisen yhteydessä; tarkkailu kestää vähimmäisajan, joka kestää yhteensä vähintään puoli päivää, jotta voidaan tarkkailla eri kokeita. Mikäli aihetta löytyy, olisi ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Seurantaa suorittavan henkilön on oltava jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten hyväksymä henkilö.

4.1.4

Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun tutkinnon vastaanottajalla on lupa ottaa vastaan useamman kuin yhden luokan ajokokeita, seurantavaatimuksen täyttäminen yhtä luokkaa koskevien kokeiden osalta riittää täyttämään sen useamman kuin yhden luokan osalta.

4.1.5

Kuljettajantutkinnon vastaanottamisen valvonta ja seuranta on annettava jäsenvaltion hyväksymän elimen tehtäväksi, jotta varmistetaan asianmukainen ja johdonmukainen arviointi.

4.2.   Jatkokoulutus

4.2.1

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että tutkintojen vastaanottajien on säilyttääkseen oikeutensa tutkintojen vastaanottoon, riippumatta siitä, montaako luokkaa lupa koskee, osallistuttava:

säännöllisesti jatkokoulutukseen, jonka kokonaismäärä on yhteensä vähintään neljä päivää kahden vuoden jaksoissa:

pitääkseen yllä tarvittavaa tietämystä ja tutkinnon vastaanottamisen edellyttämiä taitoja ja saattaakseen mainitut tiedot ja taidot ajan tasalle,

hankkiakseen ammatin harjoittamisen edellyttämiä uusia taitoja,

varmistaakseen, että hän edelleenkin ottaa kokeet vastaan oikeudenmukaisella ja yhdenmukaisella tavalla,

jatkokoulutukseen, jonka kokonaismäärä on yhteensä vähintään viisi päivää viiden vuoden jaksoissa,

kehittääkseen ja pitääkseen yllä tarvittavaa käytännön ajotaitoa;

4.2.2

Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että erityiskoulutusta annetaan ajoissa niille tutkinnon vastaanottajille, joilla on havaittu olevan vakavia puutteita käytössä olevan laadunvarmistusjärjestelmän perusteella.

4.2.3

Jatkokoulutus voidaan toteuttaa ohjeistamisena, luokkaopetuksena, perinteisenä tai sähköisenä opetuksena, ja se voi olla yksityis- tai ryhmäopetusta. Siihen voi kuulua ammattitaitovaatimusten täydentämistä jäsenvaltion aiheelliseksi katsomalla tavalla.

4.2.4

Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun tutkinnon vastaanottajalla on lupa ottaa vastaan useamman kuin yhden luokan ajokokeita, yhden luokan kokeisiin liittyvän jatkokoulutuksen suorittaminen riittää täyttämään vaatimukset useamman kuin yhden luokan osalta edellyttäen, että 4.2.5 kohdan vaatimus täyttyy.

4.2.5

Kun tutkinnon vastaanottaja ei ole ottanut jonkin luokan kokeita vastaan 24 kuukauteen, hänen on läpäistävä soveltuva uudelleenarviointi ennen kuin hän saa ottaa vastaan kyseisen luokan ajokokeita. Uudelleenarviointi voidaan suorittaa osana 4.2.1 kohdan vaatimuksia.

5.   Saavutetut oikeudet

5.1

Jäsenvaltiot voivat antaa henkilöille, joilla on lupa vastaanottaa ajokokeita näiden säännösten voimaantullessa, luvan vastaanottaa ajokokeita jatkossakin huolimatta siitä, että heillä ei ole 2 kohdan yleisten vaatimusten mukaista tai 3 kohdassa mainittuun peruspätevyysmenettelyyn perustuvaa lupaa.

5.2

Kyseisiin tutkinnon vastaanottajiin sovelletaan kuitenkin 4 kohdassa säädettyjä säännöllisiä seuranta- ja laadunvarmistusjärjestelmiä.


(1)  EYVL L 199, 31.7.1985, s. 56.

LIITE V

KOULUTUSTA JA KOETTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET 4 ARTIKLAN 4 KOHDAN B ALAKOHDAN TOISESSA ALAKOHDASSA MÄÄRITELTYJEN YHDISTELMIEN OSALTA

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

hyväksyä 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu koulutus ja valvoa sitä, tai

järjestää 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe;

2.   Koulutuksen kesto

vähintään 7 tuntia;

3.   Koulutuksen sisältö

Koulutuksen on katettava liitteessä II olevissa 2 ja 7 kohdassa kuvatut tiedot, ajotaito ja ajotapa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin:

ajodynamiikka, turvallisuuskriteerit, vetoajoneuvo ja perävaunu (kytkentämekanismi), oikea lastaustekniikka ja turvavarusteet,

käytännön osiossa on harjoiteltava kiihdyttämistä, hidastamista, peruuttamista, jarruttamista, pysähtymismatkaa, kaistanvaihtoa, jarrutusta/väistöä, perävaunun heiluriliikettä, perävaunun irrottamista moottoriajoneuvosta ja sen kytkemistä siihen takaisin, pysäköintiä;

kunkin koulutukseen osallistujan on suoritettava käytännön osio ja osoitettava ajotaitonsa ja -tapansa yleisillä teillä,

koulutuksessa käytettävien ajoneuvoyhdistelmien on kuuluttava siihen ajokorttiluokkaan, jota osallistuja on hakenut;

4.   Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen kesto ja sisältö

Kokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät 3 kohdassa säädetyn ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi.

LIITE VI

KOULUTUSTA JA KOETTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET A-LUOKKAAN KUULUVIEN MOOTTORIPYÖRIEN OSALTA (PORTAITTAINEN AJOLUPA)

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

hyväksyä 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu koulutus ja valvoa sitä, tai

järjestää 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe;

2.   Koulutuksen kesto

vähintään 7 tuntia;

3.   Koulutuksen sisältö

Koulutuksen on katettava kaikki liitteessä II olevaan 6 kohtaan sisältyvät seikat.

Kunkin osallistujan on suoritettava koulutukseen kuuluva käytännön osio ja osoitettava ajotaitonsa ja -tapansa yleisillä teillä.

Koulutuksessa käytettävien moottoripyörien on kuuluttava siihen ajokorttiluokkaan, jota osallistuja on hakenut;

4.   Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen kesto ja sisältö

Kokeen keston ja ajetun matkan on oltava riittävät tämän liitteen 3 kohdassa säädetyn ajotaidon ja ajotavan arvioimiseksi.

LIITE VII

Osa A

Kumottava direktiivi muutoksineen

(17 artikla)

Neuvoston direktiivi 91/439/ETY (1)

(EYVL L 237, 24.8.1991, s. 1)

Neuvoston direktiivi 94/72/EY

(EYVL L 337, 24.12.1994, s. 86)

Neuvoston direktiivi 96/47/EY

(EYVL L 235, 17.9.1996, s. 1)

Neuvoston direktiivi 97/26/EY

(EYVL L 150, 7.6.1997, s. 41)

Komission direktiivi 2000/56/EY

(EYVL L 237, 21.9.2000, s. 45)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY, ainoastaan 10 artiklan 2 kohta

(EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1882/2003, ainoastaan liitteessä II oleva 24 kohta

(EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1)

Osa B

Kansalliseen lainsäädäntöön saattamisen ja soveltamisen määräajat

(17 artikla)

Säädös

Kansalliseen lainsäädäntöön saattamisen määräaika

Soveltamispäivä

Direktiivi 91/439/ETY

1. heinäkuuta 1994

1. heinäkuuta 1996

Direktiivi 94/72/EY

1. tammikuuta 1995

Päätös 96/427/EY

16. heinäkuuta 1996

Direktiivi 96/47/EY

1. heinäkuuta 1996

1. heinäkuuta 1996

Direktiivi 97/26/EY

1. tammikuuta 1998

1. tammikuuta 1998

Direktiivi 2000/56/EY

30. syyskuuta 2003

30. syyskuuta 2003, 30. syyskuuta 2008 (liite II, 6.2.5 kohta) ja 30. syyskuuta 2013 (liite II, 5.2 kohta)

Direktiivi 2003/59/EY

10. syyskuuta 2006

10. syyskuuta 2008 (matkustajaliikenne) ja 10. syyskuuta 2009 (tavaraliikenne)


(1)  Direktiiviä 91/439/ETY on muutettu myös seuraavalla asiakirjalla, jota ei ole kumottu: vuoden 1994 liittymisasiakirja.

LIITE VIII

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 91/439/ETY

Tämä direktiivi

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke

1 artiklan 1 kohdan toinen virke

 

 

1 artiklan 2 kohta

1 artiklan 2 kohta

2 artiklan 1 kohta

2 artiklan 2 kohta

1 artiklan 3 kohta

2 artiklan 1 kohta

1 artiklan 1 kohdan toinen virke

2 artiklan 2 kohta

3 artiklan 1 kohta

 

3 artiklan 2 kohta

 

3 artiklan 3 kohta

2 artiklan 3 kohta

2 artiklan 4 kohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause

4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke

4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta

4 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan b alakohdan ensimmäinen alakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan b alakohdan toinen alakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan neljäs luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan c alakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan viides luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan f alakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kuudes luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan g alakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan seitsemäs luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan j alakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan kahdeksas luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan k alakohta

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

4 artiklan 3 kohdan a alakohta

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan a alakohta

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan d alakohta

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan neljäs luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan e alakohta

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan viides luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan h alakohta

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan kuudennen luetelmakohdan johdantolause

4 artiklan 4 kohdan i alakohta

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan kuudennen luetelmakohdan ensimmäinen alaluetelmakohta

3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan kuudennen luetelmakohdan toinen alaluetelmakohta

3 artiklan 3 kohdan johdantolause

3 artiklan 3 kohdan ensimmäinen luetelmakohta

4 artiklan 1 kohdan kolmas virke

3 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan ensimmäinen alakohta

4 artiklan 3 kohdan toinen luetelmakohta

3 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan toinen alakohta

3 artiklan 3 kohdan kolmas luetelmakohta

4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen luetelmakohta

3 artiklan 3 kohdan neljäs luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta

3 artiklan 3 kohdan viides luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan toinen luetelmakohta

4 artiklan 3 kohta

3 artiklan 4 kohta

3 artiklan 5 kohta

3 artiklan 6 kohta

4 artiklan 5 kohdan ensimmäinen virke

4 artiklan 5 kohdan toinen virke

4 artikla

5 artikla

5 artiklan 1 kohta

6 artiklan 1 kohta

5 artiklan 1 kohdan a alakohta

6 artiklan 1 kohdan a alakohta

5 artiklan 1 kohdan b alakohta

6 artiklan 1 kohdan b alakohta

5 artiklan 2 kohdan johdantolause

6 artiklan 2 kohdan johdantolause

5 artiklan 2 kohdan a alakohta

6 artiklan 2 kohdan a alakohta

5 artiklan 2 kohdan b alakohta

6 artiklan 2 kohdan b alakohta

6 artiklan 2 kohdan c alakohta

6 artiklan 2 kohdan d alakohta

6 artiklan 2 kohdan e alakohta

6 artiklan 2 kohdan f alakohta

5 artiklan 3 kohta

5 artiklan 4 kohta

6 artiklan 4 kohta

6 artiklan 1 kohdan johdantolause

4 artiklan 1 kohdan toinen virke

6 artiklan 1 kohdan a alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

4 artiklan 3 kohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta

6 artiklan 1 kohdan a alakohdan toinen luetelmakohta

4 artiklan 4 kohdan a alakohdan toinen luetelmakohta

6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

4 artiklan 3 kohdan b alakohdan toinen luetelmakohta

4 artiklan 3 kohdan c alakohdan toinen luetelmakohta

6 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan ensimmäinen vaihtoehto

4 artiklan 4 kohdan b alakohdan viides alakohta

6 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan toinen vaihtoehto

4 artiklan 4 kohdan c alakohdan toinen luetelmakohta

6 artiklan 1 kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan ensimmäinen ja toinen vaihtoehto

4 artiklan 4 kohdan g alakohdan toinen luetelmakohta

6 artiklan 1 kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan kolmas ja neljäs vaihtoehto

4 artiklan 4 kohdan e alakohdan kolmas luetelmakohta

6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan ensimmäinen ja toinen vaihtoehto

4 artiklan 4 kohdan k alakohdan toinen luetelmakohta

6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan kolmas ja neljäs vaihtoehto

4 artiklan 4 kohdan i alakohdan toinen luetelmakohta

6 artiklan 2 kohta

4 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta

4 artiklan 6 kohdan toinen alakohta

6 artiklan 3 kohta

4 artiklan 6 kohdan kolmas ja neljäs alakohta

7 artiklan 1 kohdan johdantolause

7 artiklan 1 kohdan johdantolause

7 artiklan 1 kohdan a alakohta

7 artiklan 1 kohdan a alakohta

7 artiklan 1 kohdan b alakohta

7 artiklan 1 kohdan c alakohta

7 artiklan 1 kohdan d alakohta

7 artiklan 1 kohdan b alakohta

7 artiklan 1 kohdan e alakohta

7 artiklan 2 kohta

7 artiklan 3 kohta

7 artiklan 2 kohta

7 artiklan 3 kohta

7 artiklan 4 kohta

7 artiklan 4 kohta

7 artiklan 5 kohta

7 artiklan 5 kohdan a alakohta

7 artiklan 5 kohdan b alakohta

7 artiklan 5 kohdan c alakohta

7 artiklan 5 kohdan d alakohta

7 a artiklan 1 kohta

7 a artiklan 2 kohta

8 artikla

7 b artikla

9 artikla

10 artikla

8 artikla

11 artikla

9 artikla

12 artikla

10 artikla

13 artikla 1 kohta

13 artikla 2 kohta

11 artikla

14 artikla

12 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohta

12 artiklan 3 kohta

15 artikla

16 artikla

13 artikla

17 artiklan ensimmäinen kohta

17 artiklan toinen kohta

18 artikla

14 artikla

19 artikla

Liite I

Liite I a

Liite I

Liite II

Liite II

Liite III

Liite III

Liite IV

Liite V

Liite VI

P6_TA(2006)0588

Työjärjestyksen 81 artiklan (Täytäntöönpanomääräykset) muuttaminen

Euroopan parlamentin päätös Euroopan parlamentin työjärjestyksen 81 artiklan (Täytäntöönpanomääräykset) muuttamisesta (2006/2211(REG))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 vahvistamansa kannan muutettuun ehdotukseen neuvoston päätökseksi menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY muuttamisesta (1) ja etenkin sen 2 kohdan,

ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn päätöksen 1999/468/EY muuttamisesta 17. heinäkuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/512/EY (2),

ottaa huomioon puhemiehen 20. heinäkuuta 2006 päivätyn kirjeen,

ottaa huomioon työjärjestyksen 201 ja 202 artiklan,

ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0415/2006),

sekä katsoo seuraavaa:

A.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliset neuvottelut ovat johtaneet toimielinten sopimuksen tekemiseen yhteisenä lausumana, jossa ilmaistaan tyytyväisyys päätökseen 1999/468/EY lisättävästä uudesta menettelystä,

B.

uusi menettely, josta käytetään nimitystä ”valvonnan käsittävä sääntelymenettely”, antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäläisen oikeuden valvoa lainsäädäntöön rinnastettavia toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön yhteispäätösmenettelyllä hyväksytty perussäädös, ja oikeuden hylätä kyseiset toimenpiteet,

C.

neuvoston päätökseen 2006/512/EY on liitetty tämä yhteinen lausuma, neuvoston pöytäkirjaan kirjattu komission lausuma sekä komission lausumat, jotka koskevat uuden menettelyn täytäntöönpanoa ja soveltamista,

D.

työjärjestyksen 81 artiklaa on aiheellista muuttaa, jotta parlamentilla on parhaat mahdolliset edellytykset käyttää sille uudessa menettelyssä kuuluvia oikeuksia,

1.

päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.

päättää, että kyseinen muutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007;

3.

kehottaa puhemiestä varmistamaan muiden toimielinten kanssa tehtävien hallinnollisten järjestelyjen avulla, että ehdotuksia toimenpiteiksi ei lähetetä parlamentille juuri ennen parlamentin istuntotaukoa;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

81 artikla

Täytäntöönpanomääräykset

1.   Kun komissio toimittaa parlamentille antamansa ehdotuksen täytäntöönpanotoimenpiteeksi , puhemies lähettää kyseisen asiakirjan valiokuntaan, joka on asiasta vastaava sen säädöksen suhteen, johon täytäntöönpanomääräykset perustuvat.

2.    Kuukauden kuluessa — tai kolmen kuukauden, jos kyseessä ovat rahoituspalveluja koskevat toimet — täytäntöönpanotoimenpidettä koskevan ehdotuksen vastaanottamisesta parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta hyväksyä päätöslauselman , jossa vastustetaan täytäntöönpanotoimenpidettä, etenkin jos se ylittää perussäädöksessä säädetyn täytäntöönpanovallan . Jos istuntojaksoa ei ole ennen määräajan päättymistä tai jos tarvitaan kiireellisiä toimia, vastausvaltuuksien katsotaan olevan asiasta vastaavalla valiokunnalla. Tämä tapahtuu valiokunnan puheenjohtajan asianomaiselle komission jäsenelle osoittaman kirjeen muodossa, ja siitä ilmoitetaan kaikille parlamentin jäsenille. Jos parlamentti vastustaa toimenpidettä , puhemies pyytää komissiota peruuttamaan toimenpiteen , tarkistamaan sitä tai antamaan ehdotuksen asianmukaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti.

81 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Kun komissio toimittaa parlamentille ehdotuksen toteutettavista täytäntöönpanotoimenpiteistä , puhemies lähettää ehdotuksen toimenpiteistä valiokuntaan, joka on asiasta vastaava sen säädöksen suhteen, johon täytäntöönpanotoimenpiteet perustuvat. Jos perussäädökseen on sovellettu valiokuntien tehostettua yhteistyötä, asiasta vastaava valiokunta pyytää toista valiokuntaa ilmoittamaan kantansa suullisesti tai kirjeellä.

2.    Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja asettaa määräajan , jonka kuluessa jäsenet voivat ehdottaa, että valiokunta vastustaa ehdotettuja toimenpiteitä. Valiokunta voi päättää nimittää esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jos valiokunta pitää sitä perusteltuna. Jos valiokunta vastustaa ehdotettuja toimenpiteitä, valiokunta jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa vastustetaan ehdotettujen toimenpiteiden hyväksymistä ja jossa voidaan myös ilmoittaa, mitä muutoksia ehdotettuihin toimenpiteisiin olisi tehtävä .

Jos parlamentti hyväksyy tällaisen päätöslauselman sovellettavan määräajan kuluessa toimenpiteitä koskevan ehdotuksen vastaanottamisesta , puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen , tarkistamaan sitä tai antamaan ehdotuksen asianmukaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti.

3.     Jollei ennen määräajan päättymistä ole istuntojaksoa, toimivalta vastauksen antamiseen katsotaan siirretyksi asiasta vastaavalle valiokunnalle. Vastaus annetaan valiokunnan puheenjohtajan asianomaiselle komission jäsenelle osoittamalla kirjeellä, ja siitä ilmoitetaan kaikille parlamentin jäsenille.

4.     Jos komission suunnittelemat täytäntöönpanotoimenpiteet kuuluvat valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn piiriin, 3 kohtaa ei sovelleta ja 1 ja 2 kohtaa täydennetään seuraavasti:

a)

Valvonta-aika alkaa, kun ehdotus toimenpiteistä on annettu parlamentille kaikilla virallisilla kielillä;

b)

Parlamentti voi vastustaa ehdotettujen toimenpiteiden hyväksymistä sillä perusteella, että ehdotus ylittää perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan, se on ristiriidassa perussäädöksen tavoitteen tai sisällön kanssa tai se ei ole toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen mukainen;

c)

Parlamentti voi vastustaa toimenpiteitä koskevan ehdotuksen hyväksymistä jäsentensä enemmistöllä;

d)

Mikäli täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeva ehdotus perustuu päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 5 tai 6 kohtaan, joissa säädetään parlamentin vastustuksen esittämiseen sovellettavista lyhennetyistä määräajoista, asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa vastustetaan toimenpiteitä koskevan esityksen hyväksymistä, jos valiokunta ei ole voinut kokoontua säädetyssä ajassa.


(1)  P6_TA(2006)0310.

(2)  EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11.

P6_TA(2006)0589

Työjärjestyksen muuttaminen (kvestorit, valiokuntien puheenjohtajistot)

Euroopan parlamentin päätös Euroopan parlamentin työjärjestyksen 15 artiklan ja 182 artiklan 1 kohdan muuttamisesta — Kvestorien ja valiokuntien puheenjohtajistojen valinta (2006/2287(REG))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen työjärjestyksen muuttamiseksi (B6-0628/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 201 ja 202 artiklan,

ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0464/2006);

1.

päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.

päättää, että kyseiset muutokset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2007;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Tammikuusta 2007 heinäkuuhun 2009 ulottuvaksi kaudeksi parlamentti valitsee kuusi kvestoria.

Tammikuusta 2007 heinäkuuhun 2009 ulottuvalla kaudella valiokuntien puheenjohtajistoissa on neljä varapuheenjohtajaa.

P6_TA(2006)0590

Ulkorajarahaston perustaminen (2007–2013) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (KOM(2005)0123 — C6-0125/2005 — 2005/0047(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0123) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 62 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0125/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A6-0427/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0047

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2007/EY tekemiseksi ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vaikka kaikki jäsenvaltiot myötävaikuttavat siihen, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajoilla tehtävät henkilötarkastukset ja rajavalvonta ovat korkealla ja yhdenmukaisella tasolla ja yhteisten sääntöjen mukaisia, joillekin jäsenvaltioille lankeaa raskaampi taakka kuin toisille.

(2)

Jäsenvaltioihin kohdistuu erilainen taakka sen mukaan, millainen tilanne jäsenvaltiossa vallitsee seuraavien seikkojen suhteen: ulkorajojen maantieteelliset olosuhteet, virallisten ja toiminnassa olevien rajanylityspaikkojen määrä, laillisen ja laittoman maahanmuuton aiheuttaman paineen taso, jäsenvaltioon kohdistuvat riskit ja uhkatekijät sekä viisumihakemusten käsittelystä ja viisumien myöntämisestä kansallisille viranomaisille aiheutuva työmäärä.

(3)

Ulkorajojen valvonnasta aiheutuvien kustannusten jakaminen jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kesken on yksi ulkorajojen valvontaa koskevan yhteisen politiikan viidestä osa-alueesta. Komissio on tehnyt asiasta ehdotuksen 7 päivänä toukokuuta 2002 antamassaan tiedonannossa ”Kohti Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajojen yhdennettyä valvontaa”, ja neuvosto on hyväksynyt sen 14 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa asiakirjassa ”Suunnitelma Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajojen valvonnasta”.

(4)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustamisesta 26 päivänä lokakuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004 (4) on myötävaikuttanut merkittävästi Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän operatiivisen ulottuvuuden asteittaiseen kehittämiseen. Jotta ulkorajoilla tehtäviin rajatarkastuksiin ja -valvontaan voitaisiin kuitenkin soveltaa tehokkaita ja yhteisiä normeja, tarvitaan yhteisön taloudellisen yhteisvastuun välinettä, jolla voidaan tukea niitä jäsenvaltioita, joiden osaksi lankeaa yhteisön edun mukainen pysyvä ja raskas taloudellinen taakka.

(5)

Yhteinen lainsäädäntö, sellaisena kuin se on määritelty erityisesti henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 562/2006 (5), edellyttää rajatarkastuksia laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunnan helpottamiseksi ja jäsenvaltioiden sisäistä turvallisuutta koskevien uhkien ehkäisemiseksi. Yhteisessä lainsäädännössä säädetään myös, että rajatarkastukset on suoritettava ihmisarvoa täysin kunnioittaen.

(6)

Ulkorajarahaston, jäljempänä ’rahasto’, avulla olisi osoitettava yhteisvastuullisuutta myöntämällä rahoitustukea niille jäsenvaltioille, jotka soveltavat ulkorajoja koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä.

(7)

Tällaisen rahoitustuen suunnittelussa olisi otettava huomioon se, että tuki on tarkoitettu myös jatkojärjestelyiksi rahoitukselle, jota Euroopan unioni on aiemmin myöntänyt niille jäsenvaltioille, jotka eivät vielä tämän päätöksen tullessa voimaan sovella kaikkia Schengenin säännöstön määräyksiä. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan pelkästään jatkaa toimia, joita on aiemmin rahoitettu muista Euroopan unionin yleiseen talousarvioon kuuluvista rahoituslähteistä. Jäsenvaltioiden olisi saatava tukea rahastosta, jos ne valmistautuvat täyteen osallistumiseen mahdollisimman nopeasti 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 hyväksytyn Haagin ohjelman mukaisesti.

(8)

Lisäksi rahaston toiminnassa olisi otettava huomioon erityistilanteet, kuten kolmansien maiden kansalaisten kauttakulku maitse, kun kyseiset henkilöt joutuvat väistämättä kulkemaan yhden tai useamman jäsenvaltion alueen läpi matkustaakseen kahden omaan maahansa kuuluvan, maantieteellisesti erillään olevan osan välillä. Tämä ei ole ainoastaan kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden edun mukaista vaan myös kaikkien niiden jäsenvaltioiden edun mukaista, jotka ovat poistaneet tarkastukset sisärajoiltaan. Rahoitettavat toimet olisi tällöin määriteltävä seikkaperäisesti ja varat olisi kohdennettava arvioimalla näihin toimiin liittyvät todelliset tarpeet.

(9)

Yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan ja joustavan rajanylitysliikenteen varmistamiseksi rahastolla olisi edistettävä Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän kehittämistä, mihin sisältyy kaikki politiikkaan, lainsäädäntöön, järjestelmälliseen yhteistyöhön ja kulujen, henkilöstön, laitteiston ja teknologian jakamiseen liittyvät toimenpiteet, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat eri tasoilla yhteistyössä ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa, jotka käyttävät muun muassa nelitasoista rajaturvallisuusjärjestelmää ja Euroopan unionin yhdennettyä riskianalyysia.

(10)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjaan (6) sisältyvän, henkilöiden kauttakulkua maitse Kaliningradin alueen ja Venäjän federaation muiden osien välillä koskevan pöytäkirjan N:o 5 mukaisesti rahastosta katetaan mahdolliset lisäkustannukset, joita aiheutuu tällaista kauttakulkua koskevan säännöstön erityisten säännösten täytäntöönpanosta.

(11)

Asetuksella (EY) N:o 2007/2004 perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä ’virasto’, puitteissa kehitettävän operatiivisen yhteistyön täydennyksenä ja jäsenvaltioille osoitettavien varojen jakamisen lisäksi rahaston avulla olisi myös voitava toteuttaa yhteisön toimia rajojen strategisissa kohdissa havaittujen heikkouksien johdosta osallistumalla tällaisten heikkouksien korjaamiseen tarkoitettujen erityistoimien yhteisrahoitukseen tällaisiin toimiin vuosittain varattavan määrän mukaisesti.

(12)

Rahastosta olisi myös tuettava kansallisia toimenpiteitä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, kun kyseessä on viisumipolitiikka ja muut ennen rajamuodollisuuksia eli ennen ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia toteutettavat toimet. Jäsenvaltioiden konsuliviranomaisten kolmansissa maissa järjestämien toimien tehokas hallinnointi on yhteisen viisumipolitiikan edun mukaista, sillä se on osa monikerroksista järjestelmää, jonka avulla pyritään helpottamaan laillista matkustamista ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa Euroopan unioniin, ja olennainen osa Euroopan ulkorajojen yhdennettyä valvontajärjestelmää.

(13)

Rahaston soveltamisala ja tarkoitus huomioon ottaen siitä ei pitäisi missään tapauksessa tukea toimia, jotka koskevat kolmansissa maissa sijaitsevia henkilöiden säilöönottoalueita tai -keskuksia.

(14)

Olisi vahvistettava objektiiviset perusteet, joiden mukaisesti vuosittain käytettävissä olevia varoja jaetaan jäsenvaltioille. Perusteet olisi ryhmiteltävä rajatyyppien mukaisesti ottaen huomioon liikenne ja uhkien taso jäsenvaltioiden ulkorajoilla.

(15)

Perusteiden soveltamista olisi tarkasteltava uudelleen vuonna 2010, jotta voitaisiin ottaa huomioon mahdolliset uudet olosuhteet, kuten erityisesti ne, jotka johtuvat ulkorajoilla tapahtuneista muutoksista.

(16)

Kun otetaan huomioon, että viraston tehtävänä on avustaa jäsenvaltioita ulkorajojen valvontaan liittyvien operatiivisten näkökohtien täytäntöönpanossa, ja koska tavoitteena on kehittää täydentävyyttä viraston tehtävien ja jäsenvaltioiden vastuulla olevien ulkorajoilla tehtävien rajatarkastusten ja -valvonnan välillä, komission olisi kuultava virastoa jäsenvaltioiden esittämistä monivuotisten ohjelmien luonnoksista ja komission laatimista strategisista suuntaviivoista.

(17)

Lisäksi komissio voi pyytää virastoa osallistumaan komission seuraavista seikoista laatimaan arviointiin: rahaston vaikutukset ulkorajavalvontaa koskevan politiikan ja lainsäädännön kehittämiseen, rahaston ja viraston tehtävien yhteisvaikutus sekä niiden perusteiden tarkoituksenmukaisuus, jotka koskevat varojen jakamista jäsenvaltioiden kesken, kun otetaan huomioon Euroopan unionin tavoitteet kyseisellä alalla.

(18)

Tämä päätös on osa johdonmukaista kehystä, johon kuuluvat myös Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o …/2007/EY (7)  (*), Euroopan paluurahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o …/2007/EY (*)  (8) sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty neuvoston päätös N:o …/2007/EY (*)  (9) ja jonka tavoitteena on, että jäsenvaltiot jakavat oikeudenmukaisesti vastuun Euroopan unionin ulkorajojen yhdennetyn hallinnon sekä yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aiheuttamasta taloudellisesta rasituksesta. Mainitut toimet perustuvat perustamissopimuksen kolmannnen osan IV osastoon.

(19)

Jäsenvaltion ei tulisi osallistua tähän rahastoon samanaikaisesti kun se osallistuu tulevaan väliaikaiseen välineeseen, jonka tarkoituksena on auttaa tukea saavia jäsenvaltioita rahoittamaan toimia Euroopan unionin uusilla ulkorajoilla Schengenin säännöstön soveltamiseksi ja ulkorajavalvonnan harjoittamiseksi.

(20)

Tästä rahastosta tuettujen toimien olisi täydennettävä ulkoista apua koskevilla yhteisön välineillä tuettavia toimia ja ne olisi toteutettava Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan ja erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkoisia ulottuvuuksia koskevan strategian puitteissa.

(21)

Rahastosta myönnettävä tuki olisi tehokkaampaa ja se voitaisiin kohdistaa paremmin, jos tukikelpoisten toimien yhteisrahoitus perustuisi strategiseen monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun, jonka kukin jäsenvaltio toteuttaa käyden vuoropuhelua komission kanssa.

(22)

Jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava komission antamien strategisten suuntaviivojen pohjalta monivuotinen ohjelma, jossa otetaan huomioon kyseisen valtion erityinen tilanne ja tarpeet ja määritetään kehittämisstrategia, jota olisi käytettävä viitekehyksenä vuosittaisissa ohjelmissa lueteltujen toimien täytäntöönpanoa valmisteltaessa.

(23)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 53 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti olisi täsmennettävä komissiolle kuuluvat Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamistehtävät ja määriteltävä jäsenvaltioiden yhteistyövelvoitteet. Nämä tehtävät toteuttamalla komissio voisi olla varma siitä, että jäsenvaltiot käyttävät rahaston varoja laillisesti, asianmukaisesti ja varainhoitoasetuksen 27 artiklassa ja 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava riittävät toimenpiteet hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toimivuuden ja täytäntöönpanon laadun varmistamiseksi. Tätä varten on tarpeen vahvistaa kaikkia ohjelmia sitovat yleisperiaatteet ja tehtävät.

(25)

Koska rahastosta voidaan tukea kansallisia toimenpiteitä, joita jäsenvaltio toteuttaa eri tasoilla ja paikkakunnilla Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanemiseksi ja jotka vaihtelevat ulkoraja-asioista viisumipolitiikkaan, toimintaan saattaa osallistua useampi kuin yksi jäsenvaltion viranomainen. Tästä syystä jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus nimittää useampia todentamis- ja tarkastusviranomaisia tai valtuutettuja viranomaisia edellyttäen, että näiden viranomaisten keskinäinen tehtävänjako on selkeä.

(26)

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaan vastuun rahaston täytäntöönpanosta ja valvonnasta olisi kuuluttava ensisijassa jäsenvaltioille.

(27)

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmiin, menojen todentamiseen sekä sääntöjenvastaisuuksien ja yhteisön lainsäädännön rikkomisen ehkäisyyn, toteamiseen ja oikaisuun liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet olisi täsmennettävä monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien tehokkaan ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Hallinnoinnin ja valvonnan osalta on erityisesti tarpeen vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että järjestelmät ovat olemassa ja toimivat tyydyttävästi.

(28)

Jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä olisi kannustettava tällä alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoidon valvontaan liittyvää komission toimivaltaa.

(29)

Rahastosta tuettavien toimien teho ja vaikutus riippuvat myös toimien arvioinnista ja tulosten levittämisestä. Tämän vuoksi olisi vahvistettava tähän liittyvät jäsenvaltioiden ja komission velvollisuudet sekä järjestelyt, joiden avulla voidaan varmistaa arvioinnin luotettavuus ja asiaankuuluvien tietojen laatu.

(30)

Toimien arviointi olisi järjestettävä siten, että niitä voidaan tarkistaa ohjelmakauden aikana ja arvioida niiden vaikutuksia, ja arviointimenettely olisi nivottava hankkeen seurantaan.

(31)

Koska yhteisön rahoituksen näkyvyys on tärkeää, komission olisi annettava ohjeita sen edistämiseksi, että rahastosta tukea saava viranomainen, valtioista riippumaton järjestö, kansainvälinen järjestö tai muu yhteisö tuo asianmukaisesti esiin saamansa avun, ja otettava huomioon yhteisesti hallinnoituja muita välineitä kuten rakennerahastoja koskeva käytäntö.

(32)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (11) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(33)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän käyttöönoton tukeminen ja sen osana jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toimivien konsuli- ja muiden viranomaisten järjestämien toimien hallinnointi siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden alueelle suuntautuvista kolmansien maiden kansalaisten virroista, vaan se voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(34)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (12) mukaisesti.

(35)

Koska tämän päätöksen toimenpide, joka koskee strategisten suuntaviivojen hyväksymistä, on laajakantoinen ja sen tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia poistamalla joitakin niistä tai täydentämällä tätä päätöstä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia, siitä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää hallintomenettelyä noudattaen. Tehokkuussyistä olisi strategisia suuntaviivoja hyväksyttäessä lyhennettävä valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti sovellettavia määräaikoja.

(36)

Tämän päätöksen tiettyjä säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2007, jotta rahasto voidaan panna täytäntöön mahdollisimman pian.

(37)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (13) 1 artiklan A ja B kohdassa tarkoitetulla alalla.

(38)

Olisi sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Islannin ja Norjan edustajat voisivat osallistua täytäntöönpanovaltaansa käyttävää komissiota avustavien komiteoiden työhön. Tällaista järjestelyä on tarkasteltu Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä, johdanto-osan 37 kappaleessa tarkoitettuun sopimukseen liitetyssä kirjeenvaihtona tehdyssä sopimuksessa komiteoista, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa (14).

(39)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä, jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, kun se luetaan yhdessä kyseisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2004/860/EY (15) 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(40)

Olisi sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Sveitsin edustajat voisivat osallistua täytäntöönpanovaltaansa käyttävää komissiota avustavien komiteoiden työhön. Tällaista järjestelyä on tarkasteltu johdanto-osan 39 kappaleessa tarkoitettuun sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin neuvoston ja Sveitsin välisessä kirjeenvaihdossa.

(41)

Yhteisön ja Islannin, Norjan ja Sveitsin välillä olisi tehtävä sopimus, jotta voitaisiin määritellä lisäsäännöt, joita tarvitaan tämän välineen täytäntöönpanemiseksi.

(42)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen eikä se sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä päätös perustuu Schengenin säännöstöön Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanskan on edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti päätettävä kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tekemispäivästä, saattaako se päätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään vai ei.

(43)

Tällä päätöksellä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison–Britannian ja Pohjois–Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (16) ja myöhemmin Schengenin säännöstön osien voimaansaattamisesta Ison–Britannian ja Pohjois–Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/926/EY (17) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei tämän vuoksi osallistu päätöksen tekemiseen, päätös ei sido sitä, eikä päätöstä sovelleta siihen.

(44)

Tällä päätöksellä kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (18) mukaisesti. Irlanti ei tämän vuoksi osallistu tämän päätöksen tekemiseen, päätös ei sido sitä eikä päätöstä sovelleta siihen.

(45)

EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn soveltamisesta tietyillä kyseisen perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastoon kuuluvilla aloilla 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/927/EY (19) mahdollistettiin perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn soveltaminen perustamissopimuksen 62 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan sekä 63 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 3 kohdan b alakohdan kattamilla aloilla,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

LUKU I

KOHDE, TAVOITTEET JA TOIMET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä päätöksellä perustetaan 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi Euroopan ulkorajarahasto, jäljempänä ’rahasto’, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamisen tueksi ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden periaatteen soveltamiseksi osana johdonmukaista kehystä, johon kuuluvat myös päätös N:o …/2007/EY (**), päätös N:o …/2007/EY (***) sekä päätös N:o …/2007/EY (****).

Tässä päätöksessä määritellään rahaston tavoitteet, täytäntöönpano, käytettävissä olevat varat ja niiden jakamisperusteet.

Lisäksi päätöksessä vahvistetaan rahaston hallinnointia, varainhoitoa, seurantaa ja valvontaa koskevat säännöt komission ja jäsenvaltioiden keskinäisen vastuunjaon pohjalta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1.

’ulkorajoilla’ jäsenvaltioiden ulkorajoja, joki- ja järvirajat mukaan luettuina, merirajoja, lentoasemia ja joki-, meri- ja järviliikenteen satamia, joihin sovelletaan ulkorajojen ylittämistä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, riippumatta siitä, ovatko ne väliaikaisia;

2.

’väliaikaisilla ulkorajoilla’

(a)

yhteistä rajaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion ja sellaisen jäsenvaltion välillä, jonka on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta jonka osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa se valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan;

(b)

yhteistä rajaa kahden sellaisen jäsenvaltion välillä, joiden on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti kunkin liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta joiden osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa ne valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan;

3.

’rajanylityspaikalla’ toimivaltaisten viranomaisten ulkorajojen ylitykseen hyväksymää ylityspaikkaa, josta on ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 562/2006 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.

’virastolla’ asetuksella (EY) N:o 2007/2004 perustettua Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa.

3 artikla

Rahaston yleiset tavoitteet

1.   Rahasto edistää seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

(a)

ulkorajoihin liittyvien tarkastus- ja valvontatehtävien tehokas järjestäminen;

(b)

jäsenvaltioiden harjoittama matkustajavirtojen tehokas hallinta ulkorajoilla, jotta varmistetaan toisaalta suojelun korkea taso ulkorajoilla ja toisaalta ulkorajojen vaivaton ylittäminen Schengenin säännöstön mukaisesti ja inhimillisen kohtelun ja ihmisarvon periaatteet;

(c)

rajavartijat soveltavat yhdenmukaisesti ulkorajojen ylittämistä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, erityisesti asetusta (EY) N:o 562/2006;

(d)

jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toimivien konsuli- ja muiden viranomaisten järjestämien toimien hallinnoinnin parantaminen jäsenvaltioiden alueelle suuntautuvien kolmansien maiden kansalaisten virtojen osalta ja jäsenvaltioiden asian osalta harjoittaman yhteistyön parantaminen.

2.   Rahasto osallistuu jäsenvaltioiden tai komission aloitteesta toteutettavan teknisen avun rahoittamiseen.

4 artikla

Erityistavoitteet

1.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta rahastosta tuetaan seuraavia erityisiä tavoitteita:

(a)

toteutetaan suositukset, operatiiviset standardit ja parhaat käytänteet, jotka perustuvat rajavalvonnan alalla tehtyyn jäsenvaltioiden operatiiviseen yhteistyöhön;

(b)

kehitetään ja sovelletaan rajanylityspaikkojen välisten osuuksien valvontajärjestelmien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä;

(c)

otetaan käyttöön sellaisia toimenpiteitä tai kehitetään sellaisia tehokkaita järjestelmiä, joiden avulla pystytään järjestelmällisesti keräämään keskeisiä tietoja tilanteen kehittymisestä paikalla ulkorajan läheisyydessä, ulkorajalla ja välittömästi ulkorajan toisella puolella;

(d)

varmistetaan, että kaikenlaiset ulkorajat (maa, ilma, meri) ylittävien henkilöiden määrä rekisteröidään asianmukaisesti;

(e)

otetaan käyttöön järjestelmä, jonka avulla kerätään matkustajaluokkia sekä tarkastus- ja valvontatoimenpiteiden määrää ja luonnetta koskevia tilastollisia ja hallinnollisia tietoja erilaisilta ulkorajoilta käyttäen apuna tietojen rekisteröintiä ja muita tietolähteitä, tai parannetaan tällaista järjestelmää;

(f)

huolehditaan siitä, että kaikkien rajanylityspaikoilla toimivien viranomaisten toimintaa koordinoidaan tehokkaasti, rakenteellisesti, strategisesti ja operatiivisesti;

(g)

kehitetään rajavartijoiden valvonta-, neuvonta- ja tarkastustehtäviin liittyviä valmiuksia ja pätevyyttä;

(h)

kehitetään kansallisella tasolla tapahtuvaa tietojenvaihtoa ulkorajojen valvonnasta vastaavien viranomaisten välillä sekä näiden viranomaisten ja muiden maahanmuutto-, turvapaikka- ja muista tähän liittyvistä asioista vastaavien viranomaisten välillä;

(i)

edistetään laadunhallintanormeja.

2.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta rahastosta tuetaan seuraavia erityisiä tavoitteita:

(a)

kehitetään väliaikaisia ulkorajoja lukuun ottamatta uusia työmenetelmiä, logistisia toimenpiteitä ja huipputeknologiaa tavoitteena tehostaa unioniin tulevien ja sieltä poistuvien henkilöiden järjestelmällisiä tarkastuksia rajanylityspaikoilla;

(b)

edistetään teknologian käyttöä sekä teknologian tehokkaasta hyödyntämisestä vastaavan henkilöstön erityiskoulutusta;

(c)

edistetään tietojenvaihtoa väärennetyistä tai vääristä matkustusasiakirjoista ja tällaisia asiakirjoja koskevan koulutuksen parantamista muun muassa kehittämällä ja levittämällä yhteisiä työvälineitä ja käytänteitä tällaisten asiakirjojen tunnistamiseksi;

(d)

edistetään tehokasta ja reaaliaikaista tiedonhakua rajanylityspaikoissa laajojen tietotekniikkajärjestelmien, kuten Schengenin tietojärjestelmän (SIS) ja viisumitietojärjestelmän (VIS), avulla sekä tehokasta reaaliaikaista tietojenvaihtoa kaikkien ulkorajoilla olevien rajanylityspaikkojen välillä;

(e)

varmistetaan riskianalyysin tulosten optimaalinen soveltaminen operatiivisella ja teknisellä tasolla.

3.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta rahastosta tuetaan seuraavia erityisiä tavoitteita:

(a)

yhdenmukaistetaan vähitellen rajavartijoiden koulutusta ja pätevyysvaatimuksia kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti ottamalla käyttöön viraston kehittämä yhteinen opetussuunnitelma ja täydentämällä johdonmukaisesti viraston toimintaa tällä alalla;

(b)

tuetaan ja lisätään jäsenvaltioiden välistä rajavartijoiden vaihtoa ja tilapäistä siirtoa suuntaviivojen ja viraston alalla toteuttamien toimien täydennyksenä;

(c)

edistetään yhteensopivan huipputeknologian käyttöä ulkorajoilla aina kun tämä on välttämätöntä sääntöjen oikean, tehokkaan tai yhdenmukaisen soveltamisen kannalta;

(d)

edistetään viranomaisten valmiuksia soveltaa samoja menettelyjä ja tehdä yhdenmukaisia, nopeita ja laadukkaita päätöksiä ulkorajojen ylittämisen osalta viisumien myöntäminen mukaan luettuna;

(e)

edistetään yhteisen Rajavartijan käytännön käsikirjan käyttöä;

(f)

rakennetaan ja parannetaan niille henkilöille tarkoitettuja tiloja ja keskuksia, joiden maahanpääsy on evätty tai jotka on pysäytetty heidän ylitettyään ulkorajan laittomasti taikka lähestyttyään ulkorajaa tarkoituksenaan tulla laittomasti jäsenvaltioiden alueelle;

(g)

parannetaan rajanylityspaikkojen tilojen turvallisuutta rajavartijoiden turvallisuuden varmistamiseksi sekä laitteiden, valvontajärjestelmien ja kulkuneuvojen suojelemiseksi.

4.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta rahastosta tuetaan seuraavia erityisiä tavoitteita:

(a)

vahvistetaan maahanmuuton yhteyshenkilöiden verkoston toimintavalmiuksia ja edistetään tehokkaampaa yhteistyötä jäsenvaltioiden yksiköiden välisen verkoston välityksellä;

(b)

otetaan käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on avustaa jäsenvaltioita ja liikenteenharjoittajia niille liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY (20) sekä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’ (21), 26 artiklan määräysten nojalla kuuluvien velvoitteiden täyttämisessä laittoman maahantulon estämiseksi ulkorajoilla;

(c)

edistetään lähtömaissa lentoasemilla toimivien liikenteenharjoittajien kanssa tehtävän yhteistyön tehostamista muun muassa liikenteenharjoittajien henkilöstön yhdenmukaisella koulutuksella matkustusasiakirjojen käsittelyssä;

(d)

edistetään laadunhallintaa sekä palvelujen ja valmiuksien laatua viisuminhakumenettelyn perusrakenteen osalta;

(e)

edistetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tavoitteena kehittää konsuliviranomaisten valmiuksia käsitellä viisumihakemuksia;

(f)

edistetään kolmansissa maissa toimivien jäsenvaltioiden konsuliviranomaisten yhteisiä tutkintakäytänteitä ja yhdenmukaisia hallinnollisia menettelyjä ja viisumipäätöksiä;

(g)

edistetään eri jäsenvaltioiden konsuli- ja muiden viranomaisten välistä järjestelmällistä ja säännöllistä yhteistyötä, erityisesti VIS:n osalta, mukaan luettuna viisumien myöntämiseen tarkoitettujen resurssien ja välineiden yhteiskäyttö, viisumihakemuksia koskevat tietojenvaihto, kyselyt ja tutkimukset sekä yhteisten viisumihakemuskeskusten kehittäminen;

(h)

edistetään kansallisia aloitteita, joiden tavoitteena ovat eri jäsenvaltioiden konsuliviranomaisten yhteiset tutkintakäytänteet ja yhdenmukaiset hallinnolliset menettelyt ja viisumeita koskevat päätökset;

(i)

kehitetään yhteisiä konsuliviranomaisia.

5 artikla

Tukikelpoiset toimet jäsenvaltioissa

1.   Rahastosta voidaan myöntää tukea 4 artiklassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyviin jäsenvaltioiden toimiin ja erityisesti seuraaviin toimiin:

(a)

rajanylityspaikkojen perusrakenteet ja rakennukset, kuten raja-asemat, helikoptereiden laskeutumispaikat sekä ajoneuvojen odotuskaistat tai henkilöiden tarkastuskopit rajanylityspaikoilla;

(b)

rajanylityspaikkojen välisillä osuuksilla harjoitettavan valvonnan ja ulkorajan laittoman ylittämisen torjumisen edellyttämät perusrakenteet, rakennukset ja järjestelmät;

(c)

toimintavälineet, kuten tunnistimet, videovalvontavälineet, asiakirjojen tutkintavälineet, välineet väärennösten tunnistamiseksi ja siirrettävät tai kiinteät päätteet tietojen hakemiseksi tietojärjestelmästä SIS, viisumitietojärjestelmästä VIS, eurooppalaisesta kuvantallennusjärjestelmästä (FADO) ja muista eurooppalaisista ja kansallisista järjestelmistä;

(d)

ulkorajojen valvontaan tarkoitetut kulkuneuvot, esimerkiksi ajoneuvot, alukset, helikopterit ja kevyet ilma-alukset, jotka on erityisesti varustettu rajavalvontaan ja kulkuneuvoissa olevien henkilöiden havaitsemiseen tarkoitetuilla elektronisilla laitteilla;

(e)

tietojen reaaliaikaiseen vaihtoon asianomaisten viranomaisten välillä tarkoitetut välineet;

(f)

tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmät;

(g)

ohjelmat henkilöstön lähettämiseksi henkilövaihtoon (esimerkiksi rajavartijat, maahanmuuttoviranomaiset ja konsulivirkamiehet);

(h)

asianomaisten viranomaisten henkilöstön koulutus, kielikoulutus mukaan lukien;

(i)

investoinnit huipputeknologian kehittämiseen, testaamiseen ja asennukseen;

(j)

tutkimukset ja pilottihankkeet, joilla toteutetaan suositukset, operatiiviset standardit ja parhaat käytänteet, jotka ovat tulosta jäsenvaltioiden rajavalvonnan alalla toteuttamasta operatiivisesta yhteistyöstä;

(k)

tutkimukset ja pilottihankkeet, joiden tarkoituksena on edistää innovointia, helpottaa kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtoa ja parantaa kolmansissa maissa toimivien jäsenvaltioiden konsuliviranomaisten ja muiden elinten järjestämien toimien hallinnon laatua siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden alueelle suuntautuvista kolmansien maiden kansalaisten virroista ja jäsenvaltioiden tämän osalta tekemästä yhteistyöstä.

2.   Rahastosta ei tueta väliaikaisia ulkorajoja koskevia toimia, jos tällaiset toimet katsotaan rakenteelliseksi investoinniksi, joka ei vastaa tavoitetta poistaa henkilötarkastukset rajoilta, erityisesti 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuilta osin.

6 artikla

Erityinen kauttakulkujärjestely

1.   Rahastosta myönnetään tukea menetettyjen kauttakulkuviisumimaksujen korvaamiseen ja ylimääräisiin kustannuksiin, joita aiheutuu neuvoston asetusten (EY) N:o 693/2003 (22) ja (EY) N:o 694/2003 (23) mukaisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) järjestelmän täytäntöönpanosta.

2.   Edellä 1 kohtaa sovellettaessa lisäkustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, joita aiheutuu suoraan erityisen kauttakulkujärjestelyn täytäntöönpanoon liittyvistä erityisvaatimuksista, muttei niitä, jotka aiheutuvat kauttakulku- tai muiden viisumien myöntämisestä.

Seuraavanlaiset lisäkustannukset ovat tukikelpoisia:

(a)

investoinnit perusrakenteisiin;

(b)

erityisen kauttakulkujärjestelyn täytäntöönpanosta vastaavan henkilöstön koulutus;

(c)

toiminnan lisäkustannukset, myös erityisen kauttakulkujärjestelyn toiminnasta vastaavan henkilöstön palkkakustannukset.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut menetetyt maksut lasketaan yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 12 kauttakulkuviisumimaksuille vahvistetun tason mukaisesti 14 artiklan 9 kohdassa vahvistetun rahoituskehyksen puitteissa.

7 artikla

Yhteisön toimet

1.   Komission aloitteesta enintään 6 prosenttia rahaston varoista voidaan käyttää sellaisten valtioidenvälisten toimien tai koko yhteisön edun mukaisten toimien, jäljempänä ’yhteisön toimet’, rahoittamiseen, jotka koskevat seuraavia tavoitteita:

(a)

myötävaikutetaan jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toimivien konsuli- ja muiden viranomaisten toiminnan, siltä osin kuin on kyse kolmansien maiden kansalaisten jäsenvaltioiden alueelle suuntautuvista matkustajavirroista, ja jäsenvaltioiden asian osalta harjoittaman yhteistyön parantamiseen lentoyhtiöiden asiantuntijoiden ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden toiminta mukaan luettuna;

(b)

edistetään tullivalvonnan ja eläinlääkintään tai kasvinsuojeluun liittyvien tarkastusten asteittaista sisällyttämistä ulkorajojen yhdennettyyn valvontatoimintaan alan yleisen kehityksen mukaisesti;

(c)

annetaan tukipalveluja jäsenvaltioille asianmukaisesti perustelluissa hätätilanteissa, jotka edellyttävät kiireellisiä toimia jäsenvaltioiden ulkorajoilla.

2.   Rahoitusta voidaan myöntää 1 kohdan a ja b alakohdassa mainituille yhteisön toimille, joilla erityisesti:

(a)

edistetään yhteisön lainsäädännön ja hyvien käytänteiden täytäntöönpanoon liittyvää yhteisön tason yhteistyötä;

(b)

tuetaan valtioidenvälisten yhteistyöverkostojen perustamista sekä sellaisiin valtioidenvälisiin kumppanuuksiin perustuvia pilottihankkeita, jotka on perustettu vähintään kahden jäsenvaltion konsuliviranomaisten välillä innovoinnin edistämiseksi sekä kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtamisen helpottamiseksi;

(c)

tuetaan tutkimuksia sekä tiedon levitystä ja vaihtoa parhaista käytänteistä ja kaikista muista näkökohdista, jotka liittyvät mainittuun yleistavoitteeseen eli edistävät jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toimivien konsuliviranomaisten toiminnan ja jäsenvaltioiden tällä alalla harjoittaman yhteistyön parantamista, myös huipputeknologian käytön osalta;

(d)

tuetaan hankkeita ja tutkimuksia, joissa kartoitetaan yhteisön tason yhteistyön ja yhteisön lainsäädännön mahdollisia uusia muotoja tällä alalla, erityisesti yhteisten viisumihakemuskeskusten osalta;

(e)

tuetaan yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittämistä ja soveltamista jäsenvaltioissa toiminnan kehittämisen mittaamiseksi viisumipolitiikan ja konsuliyhteistyön aloilla.

3.   Vuosittainen työohjelma, jossa määritellään yhteisön toimien painopisteet, hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

II LUKU

TUEN PERIAATTEET

8 artikla

Täydentävyys, johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus

1.   Rahastosta myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia sisällyttämällä niihin yhteisön painopisteet.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että rahaston ja jäsenvaltioiden tukitoimet ovat johdonmukaisia yhteisön toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa. Johdonmukaisuus on osoitettava erityisesti 21 artiklassa tarkoitetussa monivuotisessa ohjelmassa.

3.   Rahastosta rahoitettavien toimien on oltava perustamissopimuksen määräysten ja niiden nojalla annettujen säädösten mukaisia.

9 artikla

Ohjelmasuunnittelu

1.   Rahaston tavoitteet pannaan täytäntöön monivuotisen ohjelmakauden puitteissa (2007–2013), josta tehdään väliarviointi 24 artiklan mukaisesti. Monivuotinen ohjelmointijärjestelmä käsittää ensisijaisten tavoitteiden lisäksi hallinnointi-, päätöksenteko-, tarkastus- ja todentamismenettelyt.

2.   Komission hyväksymät monivuotiset ohjelmat pannaan täytäntöön vuosittaisten ohjelmien avulla.

10 artikla

Tukitoimien toissijaisuus ja suhteellisuus

1.   Jäsenvaltiot vastaavat 21 ja 23 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien täytäntöönpanosta sopivalla alueellisella tasolla kunkin jäsenvaltion institutionaalisen järjestelmän mukaisesti. Tehtävä on suoritettava tämän päätöksen mukaisesti.

2.   Keinot, joita komissio ja jäsenvaltiot käyttävät tarkastuksessa, vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuri yhteisön rahoitusosuus on. Sama periaate koskee arviointia sekä monivuotisista ja vuosittaisista ohjelmista laadittavia kertomuksia.

11 artikla

Toteuttamistavat

1.   Rahastolle osoitettavien yhteisön talousarviovarojen täytäntöönpanoa hallinnoidaan varainhoitoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta tämän päätöksen 7 artiklassa mainittuja yhteisön toimia ja tämän päätöksen 17 artiklassa mainittua teknistä apua.

2.   Komissio täyttää sille asetetun velvoitteen toteuttaa Euroopan unionin yleistä talousarviota

(a)

varmistamalla 34 artiklassa kuvattuja menettelyjä noudattaen, että jäsenvaltioissa on olemassa hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja että ne toimivat moitteettomasti;

(b)

pidättämällä maksut tai lykkäämällä niiden maksamista kokonaan tai osittain 43 ja 44 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, jos kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat puutteelliset, ja soveltamalla kaikkia tarpeellisia rahoitusoikaisuja 47 ja 48 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti.

3.   Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvat maat osallistuvat rahastoon tämän päätöksen mukaisesti.

4.   Tarvittavin järjestelyin täsmennetään tällaiseen osallistumiseen liittyvät täydentävät säännöt, myös säännökset, joilla varmistetaan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja tilintarkastustuomioistuimen toimivalta tehdä tarkastuksia.

12 artikla

Kumppanuus

1.   Kunkin jäsenvaltion on hoidettava voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti niiden viranomaisten ja elinten väliset kumppanuusjärjestelyt, jotka osallistuvat monivuotisen ohjelman täytäntöönpanoon tai jotka kyseisen jäsenvaltion mukaan voisivat hyödyllisellä tavalla osallistua ohjelman kehittämiseen.

Näihin viranomaisiin ja elimiin voivat kuulua toimivaltaiset alue- ja paikallisviranomaiset, kaupunkien viranomaiset ja muut viranomaiset, kansainväliset järjestöt, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet kuten valtioista riippumattomat järjestöt tai työmarkkinaosapuolet.

2.   Kumppanuutta harjoitetaan kunkin osapuolen institutionaalisten, oikeudellisten ja taloudellisten toimivaltuuksien mukaisesti.

III LUKU

RAHOITUSKEHYS

13 artikla

Kokonaismäärärahat

1.   Rahoituspuitteet tämän päätöksen toteuttamiselle 1 päivästä tammikuuta 2007 31 päivään joulukuuta 2013 ovat 1 820 miljoonaa euroa.

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoituskehyksen puitteissa.

3.   Komissio jakaa määrärahat vuosittain ohjeellisesti jäsenvaltioiden kesken 14 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

14 artikla

Varojen jakaminen vuosittain jäsenvaltioiden tukikelpoisiin toimiin

1.   Vuosittain käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

(a)

30 prosenttia maaulkorajoille;

(b)

35 prosenttia meriulkorajoille;

(c)

20 prosenttia lentoasemille;

(d)

15 prosenttia konsulivirastoille.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa mainitut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

(a)

70 prosenttia ulkorajaosuudelle, joka lasketaan painotustekijöiden perusteella kullekin 15 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti määritellylle erityiselle rajaosuudelle; ja

(b)

30 prosenttia ulkorajojen työmäärälle, joka määritellään 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa mainitut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

(a)

70 prosenttia ulkorajaosuudelle, joka lasketaan painotustekijöiden perusteella kullekin 15 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti määritellylle erityiselle rajaosuudelle; ja

(b)

30 prosenttia meriulkorajojen työmäärälle, joka määritellään 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

4.   Edellä 1 kohdan c alakohdassa mainitut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken lentoasemia koskevan, 7 kohdan b alakohdan mukaisesti määritellyn työmäärän mukaan.

5.   Edellä 1 kohdan d alakohdassa mainitut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

(a)

50 prosenttia jäsenvaltioiden konsuliviranomaisille maissa, jotka on mainittu luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, 15 päivänä maaliskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (24) liitteessä I; ja

(b)

50 prosenttia 7 kohdan c alakohdan mukaisesti määritellylle työmäärälle, joka koskee viisumipolitiikan hoitoa jäsenvaltioiden konsuliviranomaisissa maissa, jotka on mainittu asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä I.

6.   Jotta varat voitaisiin vuosittain jakaa 1 kohdan a ja b alakohdan osalta,

(a)

on otettava huomioon vuoden 2003 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa nro 10 olevan 2 artiklan mukaisesta järjestelystä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 866/2004 (25) 1 artiklassa mainittujen alueiden välinen linja, vaikka se ei muodostakaan ulkomaarajaa, niin kauan kuin vuoden 2003 liittymisasiakirjan pöytäkirjan nro 10 1 artiklan määräyksiä sovelletaan, mutta ei kyseisen linjan pohjoispuolella sijaitsevaa merirajaosuutta;

(b)

”meriulkorajoilla” tarkoitetaan yksinomaan tämän päätöksen soveltamiseksi ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, jäsenvaltioiden aluevesien ulkorajaa siten kuin se on määriteltynä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 4–16 artiklan mukaisesti. Jos laittoman maahanmuuton ja maahantulon ehkäiseminen edellyttää säännöllisesti toteutettavia pitkän matkan operaatioita, meriulkorajoilla tarkoitetaan kuitenkin sellaisten alueiden ulkorajaa, joilla uhka on merkittävä. Tämä määritellään ottamalla huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat operatiiviset tiedot kahdelta edeltävältä vuodelta. Tätä ”meriulkorajoja” koskevaa määritelmää käytetään yksinomaan tämän päätöksen soveltamiseksi, ja kaikkien operaatioiden on oltava kansianvälisen oikeuden mukaisia.

7.   Työmäärä perustuu seuraavia tekijöitä koskeviin keskimääräisiin lukuihin kahdelta edeltävältä vuodelta:

(a)

maaulkorajoilla ja meriulkorajoilla:

(i)

rajan virallisilla ylityspaikoilla ylittäneiden henkilöiden määrä;

(ii)

kyseiseltä ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä;

(iii)

niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, jotka on otettu kiinni heidän ylitettyään ulkorajan laittomasti, mukaan lukien merellä kiinni otetut henkilöt;

(b)

lentoasemilla:

(i)

rajan virallisilla ylityspaikoilla ylittäneiden henkilöiden määrä;

(ii)

kyseiseltä ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä;

(c)

konsulivirastoissa:

viisumihakemusten määrä.

Vuonna 2007 työmäärä perustuu ainoastaan vuoden 2005 lukuihin.

8.   Virasto päättää 2 ja 3 kohdassa mainitusta painotuksesta 15 artiklan mukaisesti.

9.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa mainitun maaulkorajojen osuuden osalta varojen vuosittaisessa jakamisessa ei oteta huomioon väliaikaisia ulkorajoja. Siinä otetaan kuitenkin huomioon viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2004 Euroopan unioniin liittyneen jäsenvaltion ja 1 päivän toukokuuta 2004 jälkeen Euroopan unioniin liittyneen jäsenvaltion väliset väliaikaiset ulkorajat.

10.   Edellä 7 kohdassa mainittua työmäärää koskevina vertailulukuina käytetään viimeisimpiä lukuja, jotka komissio (Eurostat) vahvistaa jäsenvaltioiden antamien tietojen perusteella yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Jos jotkin jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet komissiolle (Eurostat) kyseisiä tilastotietoja, niiden on toimitettava alustavia tietoja mahdollisimman pian.

Ennen kuin komissio (Eurostat) hyväksyy kyseiset tiedot vertailuluvuiksi, se arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostat) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

11.   Jos vertailulukuja ei ole saatavilla komission (Eurostat) vahvistaessa tilastot yhteisön lainsäädännön mukaisesti, jäsenvaltioiden on toimitettava alustavat tiedot komissiolle viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä marraskuuta jäsenvaltioille myönnettävän seuraavaa vuotta koskevan rahoituksen arvioimiseksi 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ennen kuin komissio hyväksyy kyseiset tiedot vertailuluvuiksi, komissio (Eurostat) arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostat) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

12.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun varojen jakoon ei sisällytetä 6 artiklan ja 19 artiklan mukaisia varoja. Edellä 6 artiklan mukaiset varat eivät saa ylittää 108 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013.

15 artikla

Viraston tekemät riskianalyysit varojen vuosittaista jakamista varten

1.   Edellä 14 artiklan 8 kohdassa mainitun painotuksen määrittelemiseksi virasto toimittaa komissiolle viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä huhtikuuta erityisen kertomuksen, jossa selvitetään rajavalvonnan toteuttamista koskevat vaikeudet ja tilanne jäsenvaltioiden ulkorajoilla. Kertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että jotkin jäsenvaltiot ovat erityisen lähellä alueita, joilla laittoman maahanmuuton riski on ollut edeltävänä vuonna korkea, ja otetaan myös huomioon niiden henkilöiden määrä, jotka ovat tulleet laittomasti kyseisten jäsenvaltioiden alueelle, sekä kyseisten jäsenvaltioiden koko.

2.   Asetuksen (EY) N:o 2007/2004 4 artiklassa mainitun yhdennetyn riskianalyysimallin mukaisesti kertomuksessa on analysoitava uhkat, jotka ovat edeltävänä vuonna vaikuttaneet turvallisuuteen jäsenvaltioiden ulkorajoilla, ja otetaan huomioon poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kehitys kolmansissa maissa, erityisesti rajanaapureina olevissa kolmansissa maissa, ja esitetään muuttovirtojen ja laittoman toiminnan mahdolliset suuntaukset ulkorajoilla.

Analyysin on perustuttava pääosin viraston jäsenvaltioilta tai komissiolta (Eurostat) saamiin seuraaviin tietoihin:

(a)

ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä;

(b)

niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, jotka on otettu kiinni heidän ylittäessään tai yrittäessään ylittää laittomasti ulkorajan;

(c)

niiden henkilöiden määrä, jotka on tavattu tarkoituksellisesti avustamasta kolmansien maiden kansalaisia luvattomassa maahantulossa;

(d)

väärennettyjen tai väärien matkustusasiakirjojen määrä ja sellaisten väärin perustein myönnettyjen matkustusasiakirjojen ja viisumeiden määrä, jotka on havaittu rajanylityspaikolla Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.

Jos vertailuluvut eivät ole komission (Eurostat) vahvistamia tilastoja vaan jäsenvaltioiden toimittamia lukuja, virasto voi pyytää jäsenvaltioilta tarvittavat tiedot arvioidakseen tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden. Virasto voi pyytää komission (Eurostat) apua tämän arvioinnin suorittamiseksi.

3.   Kertomuksessa määritellään lopuksi, 1 ja 2 kohdan mukaisesti, uhkien nykyinen taso kunkin jäsenvaltion ulkorajoilla ja yksilöidään seuraavat erityiset painotustekijät yksittäisen jäsenvaltion kutakin ulkorajaosuutta varten:

(a)

maaulkoraja:

(i)

tekijä 1: normaali uhka

(ii)

tekijä 1,5: keskitason uhka

iii)

tekijä 3: merkittävä uhka;

(b)

meriulkoraja:

(i)

tekijä 0: vähäinen uhka

(ii)

tekijä 1: normaali uhka

(iii)

tekijä 3: keskitason uhka

(iv)

tekijä 8: merkittävä uhka.

16 artikla

Rahoituksen rakenne

1.   Rahastosta myönnetään rahoitusta avustuksina.

2.   Rahastosta tuettavien toimien on saatava yhteisrahoitusta myös julkisista tai yksityisistä varoista, niiden on oltava voittoa tavoittelemattomia eikä niille voida myöntää samanaikaisesti rahoitusta muista Euroopan unionin yleiseen talousarvioon kuuluvista rahoituslähteistä.

3.   Rahaston määrärahat täydentävät jäsenvaltioiden tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin myöntämiä julkisia tai muita vastaavia varoja.

4.   Yhteisön rahoitusosuus 4 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien hankkeiden osalta voi olla enintään 50 prosenttia yksittäisen toimen kokonaiskustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuutta saadaan korottaa 75 prosenttiin, jos hankkeet koskevat 20 artiklassa tarkoitetuissa strategisissa suuntaviivoissa määriteltyjä painopisteitä.

Yhteisön rahoitusosuutta korotetaan 75 prosenttiin koheesiorahastosta tukea saavissa jäsenvaltioissa.

5.   Jäljempänä IV luvussa säädetyn kansallisen ohjelmasuunnittelun täytäntöönpanon puitteissa jäsenvaltiot valitsevat rahoitettavat hankkeet seuraavien vähimmäisvaatimusten mukaisesti:

(a)

jäsenvaltion tilanne ja tarpeet;

(b)

kustannustehokkuus, ottaen huomioon muun muassa hankkeen kohteena olevien henkilöiden määrän;

(c)

rahoitusta hakevan järjestön ja sen mahdollisten yhteistyökumppaneiden kokemus, asiantuntemus, luotettavuus sekä niiden rahoitusosuus;

(d)

kyseisten hankkeiden ja muiden Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tai osana kansallisia ohjelmia rahoitettavien toimien keskinäinen täydentävyys.

6.   Rahastosta myönnetään toimille yhteisön tukea pääsääntöisesti enintään kolmeksi vuodeksi edellyttäen, että toimen edistymisestä annetaan säännöllisin väliajoin selvitys.

17 artikla

Tekninen apu komission aloitteesta

1.   Rahastosta voidaan komission aloitteesta ja/tai komission puolesta ja enintään 500 000 eurolla rahaston vuosittaisista määrärahoista rahoittaa valmistelu-, seuranta- ja hallinnointitoimia, teknisen avun toimia ja arviointi- ja tarkastustoimia, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen panemiseksi täytäntöön.

2.   Näihin toimiin sisältyvät:

(a)

tutkimukset, arvioinnit, asiantuntijaraportit ja tilastot, myös sellaiset, jotka koskevat rahaston toimintaa yleisesti;

(b)

jäsenvaltioille, lopullisille tuensaajille ja suurelle yleisölle suunnatut tiedotustoimenpiteet, mukaan lukien tiedotuskampanjat ja rahastosta tuettujen hankkeiden yhteinen tietokanta;

(c)

hallinnoinnissa, seurannassa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien sähköisten järjestelmien käyttöönotto, käyttö ja keskinäiset yhteydet;

(d)

yhteisen arviointi- ja seurantakehyksen suunnittelu sekä indikaattoreiden järjestelmä, jossa otetaan tarvittaessa huomioon kansalliset indikaattorit;

(e)

arviointimenetelmien parantaminen ja tietojenvaihto alan käytännöistä;

(f)

jäsenvaltioiden 27 artiklan mukaisesti nimeämille viranomaisille suunnatut tiedotus- ja koulutustoimenpiteet, joilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia ohjauksen antamiseksi viranomaisilleen 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

18 artikla

Tekninen apu jäsenvaltioiden aloitteesta

1.   Jäsenvaltion aloitteesta rahastosta voidaan myöntää kutakin vuosittaista ohjelmaa varten rahoitusta valmistelu-, hallinnointi-, seuranta-, arviointi-, tiedotus- ja valvontatoimiin sekä toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan rahaston hallinnollista täytäntöönpanokykyä.

2.   Tekniseen apuun voidaan osoittaa kussakin vuosittaisessa ohjelmassa enintään:

(a)

vuosiksi 2007–2010 7 prosenttia jäsenvaltion vuosittaisesta osarahoitusosuudesta ja lisäksi 30 000 euroa; ja

(b)

vuosiksi 2011–2013 4 prosenttia jäsenvaltion vuosittaisesta osarahoitusosuudesta ja lisäksi 30 000euroa.

19 artikla

Erityistoimet

1.   Komissio laatii vuosittain luettelon erityistoimista, jotka jäsenvaltiot panevat täytäntöön, tarvittaessa yhteistyössä viraston kanssa, ja joilla vaikutetaan osaltaan Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän kehittämiseen korjaamalla rajojen strategisten kohtien osalta 15 artiklan mukaisissa riskianalyyseissä havaittuja puutteita.

2.   Edellä 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisessa työohjelmassa määritellään kehys näiden toimien rahoittamiseksi toimien tavoitteet ja arviointiperusteet mukaan lukien.

3.   Luettelo valituista toimista hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4.   Rahastosta voidaan myöntää rahoitustukea erityistoimiin enintään kuuden kuukauden ajan, ja tuki voi olla enintään 80 prosenttia kunkin toimenpiteen kustannuksista.

5.   Näihin toimiin vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen määrä saa olla enintään 10 miljoonaa euroa. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun valinnan jälkeen käytettävissä olevat varat voidaan käyttää toimien rahoittamiseen 7 artiklan mukaisesti.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU

20 artikla

Strategisten suuntaviivojen hyväksyminen

1.   Komissio hyväksyy strategiset suuntaviivat, joissa määritellään rahaston toiminnan puitteet ottaen huomioon ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevan yhteisön lainsäädännön kehityksen ja täytäntöönpanon sekä rahaston varojen ohjeellisen jaon monivuotisen ohjelman aikana.

2.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen yleisten tavoitteiden osalta kyseisissä suuntaviivoissa konkretisoidaan erityisesti yhteisön painopisteet, joiden mukaan edistetään Euroopan ulkorajojen yhdennetyn valvontajärjestelmän asteittaista käyttöönottoa ja lujitetaan unionin ulkorajoilla tehtäviä rajatarkastuksia ja -valvontaa.

3.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yleisen tavoitteen osalta kyseisissä suuntaviivoissa konkretisoidaan erityisesti yhteisön painopisteet, joiden mukaan yhteistä viisumipolitiikkaa kehitetään edelleen osana monikerroksista järjestelmää, jonka avulla pyritään helpottamaan laillista matkustamista ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa kehittämällä paikallisten konsuliedustustojen menettelyjä.

4.   Komissio hyväksyy monivuotista ohjelmakautta koskevat strategiset suuntaviivat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2007.

5.   Strategiset suuntaviivat hyväksytään 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Kun strategiset suuntaviivat on hyväksytty, ne lisätään tähän päätökseen liitteenä.

21 artikla

Kansallisten monivuotisten ohjelmien laatiminen ja hyväksyminen

1.   Jokainen jäsenvaltio laatii 20 artiklassa tarkoitettujen strategisten suuntaviivojen pohjalta monivuotisen ohjelman luonnoksen, joka koostuu seuraavista osista:

(a)

kuvaus jäsenvaltion nykytilanteesta perusrakenteen, välineiden, kulkuneuvojen, tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien sekä raja- ja konsuliviranomaisten palveluksessa olevan henkilöstön koulutusjärjestelyjen osalta;

(b)

analyysi kyseisen jäsenvaltion tarpeista perusrakenteen, välineiden, kulkuneuvojen, tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien sekä raja- ja konsuliviranomaisten palveluksessa olevan henkilöstön koulutusjärjestelyjen osalta sekä kuvaus toiminnallisista tavoitteista, joiden avulla näihin tarpeisiin on tarkoitus vastata monivuotisen ohjelmakauden aikana;

(c)

asianmukainen strategia, jonka avulla tavoitteet voidaan saavuttaa, ja niiden täytäntöönpanoa koskevat painopisteet sekä kuvaus toimista, joiden avulla painopisteet on tarkoitus toteuttaa;

(d)

arvio strategian yhteensopivuudesta muiden alueellisten, kansallisten ja yhteisön välineiden kanssa;

(e)

tiedot painopisteistä ja niiden erityistavoitteista. Tavoitteet on ilmoitettava määrällisinä käyttäen rajoitettua määrää indikaattoreita suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Indikaattoreilla on voitava mitata edistymistä lähtötilanteeseen verrattuna ja tavoitteiden tehokkuutta painopisteiden toteuttamisessa;

(f)

kuvaus valitusta lähestymistavasta 12 artiklassa säädetyn kumppanuusperiaatteen täytäntöönpanemiseksi;

(g)

alustava rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään kunkin painopisteen ja vuosittaisen ohjelman osalta, minkä verran rahoitusta olisi saatava rahastosta, sekä julkisista tai yksityisistä lähteistä saatavan yhteisrahoituksen kokonaismäärä;

(h)

säännökset, joilla varmistetaan monivuotisen ohjelman julkistaminen.

2.   Jäsenvaltioiden on esitettävä monivuotisen ohjelman luonnoksensa komissiolle viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on antanut strategiset suuntaviivat.

3.   Ennen kuin komissio hyväksyy monivuotisen ohjelman luonnoksen, se tutkii seuraavat seikat:

(a)

monivuotisen ohjelman luonnoksen johdonmukaisuus rahaston tavoitteiden ja 20 artiklassa määritettyjen strategisten suuntaviivojen kanssa;

(b)

monivuotisen ohjelman luonnoksessa suunniteltujen toimien aiheellisuus ehdotetun strategian perusteella;

(c)

rahaston tukitoimien täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioissa käyttöön otettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelyjen yhdenmukaisuus tämän päätöksen säännösten kanssa;

(d)

monivuotisen ohjelman luoonoksen yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa yleensä ja erityisesti sellaisen yhteisön lainsäädännön kanssa, jonka tarkoituksena on varmistaa henkilöiden vapaa liikkuvuus, sekä siihen suoraan liittyvien, ulkorajavalvontaa ja turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevien liitännäistoimien kanssa.

4.   Jos komissio katsoo, että monivuotisen ohjelman luonnos ei ole strategisten suuntaviivojen ja/tai tässä päätöksessä vahvistettujen, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien luomista koskevien säännösten tai yhteisön lainsäädännön mukainen, se pyytää asianomaista jäsenvaltiota antamaan tarvittavat lisätiedot ja tarvittaessa tarkistamaan monivuotisen ohjelman luonnosta mainituilta osin.

5.   Komissio hyväksyy monivuotiset ohjelmat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ohjelmat on virallisesti toimitettu komissiolle, 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

22 artikla

Monivuotisten ohjelmien tarkistaminen

1.   Monivuotista ohjelmaa tarkastellaan uudelleen jäsenvaltion tai komission aloitteesta ja tarvittaessa siihen tehdään ohjelmakauden loppuun asti sovellettavia tarkistuksia, jotta yhteisön painopisteet voidaan ottaa huomioon paremmin tai eri tavalla. Monivuotisia ohjelmia voidaan tarkastella uudelleen arviointien perusteella ja/tai täytäntöönpanossa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi.

2.   Komissio tekee päätöksen, jolla se hyväksyy monivuotisen ohjelman tarkistuksen, mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt sitä koskevan virallisen pyynnön. Monivuotisen ohjelman tarkistamisessa noudatetaan 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

23 artikla

Vuosittaiset ohjelmat

1.   Komission hyväksymät monivuotiset ohjelmat pannaan täytäntöön vuosittaisten ohjelmien avulla.

2.   Komissio esittää jäsenvaltioille vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 14 artiklassa määriteltyjen laskusääntöjen mukaisen arvion määrärahoista, jotka niille myönnetään seuraavaksi vuodeksi vuosittaisessa talousarviomenettelyssä kohdennetuista kokonaisvaroista.

3.   Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä marraskuuta luonnos seuraavan vuoden työohjelmaksi, joka on laadittu monivuotisen ohjelman perusteella ja joka koostuu seuraavista osista:

(a)

yleiset säännöt, joiden mukaan vuosittaisen ohjelman perusteella rahoitettavat hankkeet valitaan;

(b)

kuvaus vuosittaisen ohjelman mukaisesti tuettavista toimista;

(c)

rahastosta myönnettävän rahoituksen jakautuminen ohjelman eri toimien kesken sekä 18 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun haettava määrä vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa varten.

4.   Komissio tutkii jäsenvaltion vuosittaisen ohjelman luonnoksen ottaen huomioon rahastolle talousarviomenettelyssä myönnettyjen määrärahojen lopullisen määrän.

Yhden kuukauden kuluessa kyseisen vuosittaisen ohjelman luonnoksen virallisesta toimittamisesta komissio ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle, voiko se hyväksyä luonnoksen. Jos vuosittaisen ohjelman luonnos ei ole monivuotisen ohjelman mukainen, komissio pyytää jäsenvaltiota antamaan tarvittavat tiedot ja tarvittaessa tarkistamaan vuosittaisen ohjelman luonnosta mainituilta osin.

Komissio tekee rahoituspäätöksen, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, viimeistään kyseisen vuoden 1 päivänä maaliskuuta. Päätöksessä ilmoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnetty määrä ja menojen tukikelpoisuusaika.

5.   Jotta voidaan ottaa huomioon asianmukaisesti perustellut hätätilanteet, joita ei ennakoitu vuosittaista ohjelmaa hyväksyttäessä ja jotka edellyttävät kiireellisiä toimia, jäsenvaltio voi tarkistaa enintään 10 prosenttia rahastosta myönnettävän rahoituksen jakautumisesta vuosittaisessa ohjelmassa lueteltujen eri toimien kesken tai myöntää enintään 10 prosenttia rahoitusjakaumasta muihin tämän päätöksen mukaisiin toimiin. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tarkistetusta vuosittaisesta ohjelmasta.

24 artikla

Monivuotisen ohjelman väliarviointi

1.   Komissio toteuttaa strategisten suuntaviivojen väliarvioinnin ja tarvittaessa hyväksyy viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010 vuosia 2011–2013 koskevat tarkistetut strategiset suuntaviivat.

2.   Jos tarkistetut strategiset suuntaviivat hyväksytään, kunkin jäsenvaltion on tarkasteltava uudelleen monivuotista ohjelmaansa ja tarvittaessa tarkistettava sitä.

3.   Edellä 21 artiklassa olevia, kansallisten monivuotisten ohjelmien valmistelua ja hyväksymistä koskevia sääntöjä sovelletaan tarvittavin muutoksin tarkistettujen monivuotisten ohjelmien valmisteluun ja hyväksymiseen.

4.   Tarkistetut strategiset suuntaviivat hyväksytään 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

V LUKU

HALLINNOINTI- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT

25 artikla

Täytäntöönpano

Komissio vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja antaa tarvittaessa täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä.

26 artikla

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien yleiset periaatteet

Jäsenvaltioiden perustamissa monivuotisten ohjelmien hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä on oltava seuraavat säännökset:

(a)

hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavien asianomaisten elinten tehtävien määrittely ja tehtävien jakautuminen kunkin elimen sisällä;

(b)

tehtävien erottamista koskevan periaatteen noudattaminen kyseisten elinten välillä ja kunkin elimen sisällä;

(c)

riittävät resurssit kullekin elimelle sille osoitettujen tehtävien suorittamiseksi rahastosta yhteisrahoitettavien toimien täytäntöönpanokaudella;

(d)

menettelyt vuosittaisten ohjelmien puitteissa ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi;

(e)

sähköisessä muodossa olevat luotettavat järjestelmät tilinpitoa, seurantaa ja tilinpäätösraportointia varten;

(f)

raportointi- ja seurantajärjestelmä, jos vastuuelin siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle;

(g)

suoritettavia tehtäviä koskevat menettelyohjeet;

(h)

järjestelyt järjestelmän toiminnan tarkastamiseksi;

(i)

järjestelmät ja menettelyt asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi;

(j)

sääntöjenvastaisuuksia ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat raportointi- ja seurantamenettelyt.

27 artikla

Viranomaisten nimeäminen

1.   Jäsenvaltion on nimettävä monivuotisen ohjelmansa ja vuosittaisten ohjelmiensa täytäntöönpanoa varten seuraavat viranomaiset:

(a)

vastuuviranomainen: jäsenvaltion toiminnallinen yksikkö tai jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin taikka jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaan toimiva julkisen palvelun tehtävää suorittava elin, joka on vastuussa rahastosta tukea saavien monivuotisen ohjelman ja vuosittaisten ohjelmien hallinnoinnista ja kaikesta yhteydenpidosta komission kanssa;

(b)

todentamisviranomainen: jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin tai tällaisena elimenä tai viranomaisena toimiva henkilö, joka todentaa menoilmoitukset ennen niiden lähettämistä komissiolle;

(c)

tarkastusviranomainen: kansallinen viranomainen tai elin, jonka on oltava toiminnassaan riippumaton vastuuviranomaisesta ja todentamisviranomaisesta ja jonka jäsenvaltio on nimennyt tarkastamaan hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tosiasiallisen toimivuuden;

(d)

tarvittaessa valtuutettu viranomainen.

2.   Jäsenvaltion on vahvistettava säännöt, jotka koskevat sen suhteita 1 kohdassa tarkoitettuihin viranomaisiin ja niiden suhteita komissioon.

3.   Jollei 26 artiklan b alakohdan säännöksistä muuta johdu, jotkin tai kaikki tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista viranomaisista voivat sijaita samassa elimessä.

4.   Komissio hyväksyy 28–32 artiklan soveltamista koskevat säännöt 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

28 artikla

Vastuuviranomainen

1.   Vastuuviranomaisen on täytettävä seuraavat vähimmäisehdot:

(a)

sen on oltava oikeushenkilö, paitsi jos se on jäsenvaltion toiminnallinen yksikkö;

(b)

sillä on oltava käytössään infrastruktuuri, jonka avulla se voi helposti pitää yhteyttä suureen käyttäjäkuntaan sekä muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisiin ja komissioon;

(c)

sen on työskenneltävä sellaisessa hallinnollisessa ympäristössä, jossa se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja välttämään eturistiriidat;

(d)

sen on voitava soveltaa yhteisön varainhoitoa koskevia sääntöjä;

(e)

sillä on oltava hallinnoitavikseen saamiensa yhteisön varojen määrää vastaavat taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset;

(f)

sillä on oltava henkilökunta, jolla on kansainvälisessä työympäristössä tehtävään hallintotyöhön soveltuva pätevyys.

2.   Jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että vastuuviranomaisella on käytettävissään riittävät varat, jotta se pystyy suorittamaan tehtävänsä asianmukaisesti vuosien 2007–2013 ajan.

3.   Komissio voi avustaa jäsenvaltioita kouluttamaan henkilöstöä erityisesti, jotta V–IX lukua sovelletaan asianmukaisesti.

29 artikla

Vastuuviranomaisen tehtävät

1.   Vastuuviranomainen vastaa monivuotisen ohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

Vastuuviranomaisen on huolehdittava erityisesti seuraavista tehtävistä:

(a)

kumppanien kuuleminen 12 artiklan mukaisesti;

(b)

monivuotisia ja vuosittaisia ohjelmia, joihin 21 ja 23 artiklassa viitataan, koskevien ehdotusten toimittaminen komissiolle;

(c)

tarvittaessa tarjouskilpailujen ja ehdotuspyyntöjen organisointi ja julkaiseminen;

(d)

rahastosta yhteisrahoitettavien hankkeiden valinnan järjestäminen 16 artiklan 5 kohdan mukaisia vaatimuksia noudattaen;

(e)

komission suorittamien maksujen vastaanottaminen ja varojen maksaminen lopullisille tuensaajille;

(f)

johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistaminen rahastosta myönnetyn yhteisrahoituksen ja muista asiaankuuluvista kansallisista ja yhteisön rahoitusvälineistä myönnettävän rahoituksen välillä;

(g)

yhteisrahoitettujen tuotteiden ja palvelujen toimituksen seuraaminen ja sen varmistaminen, että toimien osalta ilmoitetut menot ovat todella toteutuneet ja että ne ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia;

(h)

sen varmistaminen, että käytössä on sähköinen järjestelmä vuosittaisten ohjelmien kutakin toimea koskevan kirjanpitoaineiston tallentamista ja säilyttämistä varten ja että varainhoitoa, seurantaa, valvontaa ja arviointia varten tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat tiedot kerätään;

(i)

sen varmistaminen, että lopullisilla tuensaajilla ja muilla rahastosta yhteisrahoitusta saavien toimien täytäntöönpanoon osallistuvilla tahoilla on joko erillinen kirjanpito tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville maksutapahtumille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kirjanpitosääntöjen soveltamista;

(j)

sen varmistaminen, että 51 artiklassa tarkoitetut rahaston arvioinnit tehdään 52 artiklan 2 kohdassa säädetyissä määräajoissa ja että ne täyttävät komission ja jäsenvaltion välillä sovitut laatuvaatimukset;

(k)

menettelyjen käyttöönotto sen varmistamiseksi, että kaikki menoja ja tarkastuksia koskevat asiakirjat, joita tarvitaan asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi, säilytetään 45 artiklan vaatimusten mukaisesti;

(l)

sen varmistaminen, että tarkastusviranomainen saa 32 artiklan 1 kohdassa mainittujen tarkastusten suorittamista varten kaikki tarvittavat tiedot hallinnointimenettelyistä ja rahastosta yhteisrahoitusta saavista hankkeista;

(m)

sen varmistaminen, että todentamisviranomainen saa kaikki todentamista varten tarvitsemansa tiedot menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;

(n)

vuosittaisten ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien seuranta- ja loppukertomusten, todentamisviranomaisen todentamien menoilmoitusten ja maksupyyntöjen tai tarvittaessa maksuilmoitusten laatiminen ja toimittaminen komissiolle;

(o)

tiedottaminen ja neuvonta sekä tuettujen toimien tulosten levittäminen;

(p)

yhteistyö komission ja muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisten kanssa;

(q)

sen tarkistaminen, että lopulliset edunsaajat ovat panneet täytäntöön 35 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat.

2.   Jäsenvaltioissa toteutettavien toimien hallinnointiin liittyvät vastuuviranomaisten toimet voidaan rahoittaa 18 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta.

30 artikla

Vastuuviranomaisen suorittama tehtävien delegointi

1.   Jos kaikki tai osa vastuuviranomaisen tehtävistä delegoidaan valtuutetulle viranomaiselle, vastuuviranomainen määrittää delegoitavien tehtävien laajuuden ja laatii tehtävien täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt 28 artiklassa esitettyjen ehtojen mukaisesti.

2.   Säännöissä määrätään muun muassa, että vastuuviranomaiselle on toimitettava säännöllisesti tietoja delegoitujen tehtävien suorittamisesta sekä kuvaus käytetyistä menetelmistä.

31 artikla

Todentamisviranomainen

1.   Todentamisviranomainen

(a)

todentaa, että:

(i)

menoilmoitus on todenmukainen ja laadittu luotettavan kirjanpitojärjestelmän ja todennettavissa olevien tositteiden perusteella;

(ii)

ilmoitetut menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia ja aiheutuneet ohjelmaan sovellettavien perusteiden mukaisesti rahoitettaviksi valituista toimista, jotka ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia;

(b)

varmistaa, että se on saanut vastuuviranomaiselta todentamista varten tarvitsemansa tiedot menoilmoituksiin sisältyviä menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;

(c)

ottaa todentamisessa huomioon tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset;

(d)

säilyttää komissiolle ilmoitettuja menoja koskevan kirjanpitoaineiston sähköisessä muodossa;

(e)

todentaa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi aiheettomasti maksetuiksi todettujen yhteisön varojen takaisinperinnän tarvittaessa korkoineen;

(f)

pitää kirjaa takaisin perittävistä määristä ja takaisin perityistä määristä Euroopan unionin yleisen talousarvion mukaisesti mahdollisuuksien mukaan vähentämällä ne seuraavasta menoilmoituksesta.

2.   Jäsenvaltioissa toteutettaviin hankkeisiin liittyviä todentamisviranomaisen toimia voidaan rahoittaa 18 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta edellyttäen, että 27 artiklassa kuvatut todentamisviranomaisen toiminnan perusedellytykset täyttyvät.

32 artikla

Tarkastusviranomainen

1.   Tarkastusviranomainen:

(a)

varmistaa, että tarkastuksia tehdään hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokkaasta toiminnasta varmistumiseksi;

(b)

varmistaa, että toimia koskevat tarkastukset tehdään tarkoituksenmukaisista otoksista ilmoitettujen menojen tarkastamiseksi; otoksen on edustettava vähintään 10:tä prosenttia kunkin vuosittaisen ohjelman tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

(c)

esittää komissiolle kuuden kuukauden kuluessa monivuotisen ohjelman hyväksymisestä a ja b alakohdassa tarkoitettuja tarkastuksia suorittavat elimet kattavan tarkastusstrategian sen varmistamiseksi, että tärkeimmät yhteisrahoituksen saajat tarkastetaan ja että tarkastukset jakautuvat tasaisesti koko ohjelmakaudelle.

2.   Jos tämän päätöksen nojalla nimetty tarkastusviranomainen on myös päätösten N:o …/2007/EY, N:o …/2007/EY ja N:o …/2007/EY (*****) mukaisesti nimetty tarkastusviranomainen tai jos kahteen tai useampaan rahastoista sovelletaan yhteisiä järjestelmiä, komissiolle voidaan 1 kohdan c alakohdan nojalla toimittaa yksi ainoa yhteinen tarkastusstrategia.

3.   Tarkastusviranomainen laatii kunkin vuosittaisen ohjelman osalta kertomuksen, joka käsittää:

(a)

vuosittaisen tarkastuskertomuksen, jossa esitetään tarkastusstrategian mukaisesti vuosittaiseen ohjelmaan kohdistettujen tarkastusten havainnot ja havaitut puutteellisuudet ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä;

(b)

tarkastusviranomaisen vastuulla tehtyihin tarkastuksiin perustuvan lausunnon siitä, antaako hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toiminta kohtuulliset takeet komissiolle esitettyjen menoilmoitusten oikeellisuudesta sekä ilmoituksen perustana olevien tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

(c)

lausuman, jossa arvioidaan loppumaksupyynnön tai maksuilmoituksen pätevyys sekä asianomaisten menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus.

4.   Tarkastusviranomaisen on huolehdittava siitä, että tarkastustyössä otetaan huomioon hyväksytyt kansainväliset tarkastussuositukset.

5.   Jäsenvaltioissa toteutettaviin hankkeisiin liittyvä tarkastus voidaan rahoittaa 18 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta, edellyttäen että 27 artiklassa kuvatut tarkastusviranomaisen toiminnan perusedellytykset täyttyvät.

VI LUKU

VELVOLLISUUDET JA VALVONTA

33 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

1.   Jäsenvaltiot ovat vastuussa monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien moitteettoman varainhoidon varmistamisesta ja menojen perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vastuuviranomaiset ja mahdolliset valtuutetut viranomaiset, todentamisviranomaiset, tarkastusviranomaiset ja muut asianomaiset elimet saavat riittävää ohjausta 26–32 artiklassa tarkoitettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien perustamisessa sen varmistamiseksi, että yhteisön varoja käytetään tehokkaasti ja sääntöjenmukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on estettävä, todettava ja oikaistava sääntöjenvastaisuudet. Niiden on ilmoitettava sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava sille hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen etenemisestä.

Kun lopulliselle tuensaajalle aiheettomasti maksettuja määriä ei voida periä takaisin, asianomaisen jäsenvaltion on maksettava menetetyt määrät takaisin Euroopan unionin yleiseen talousarvioon, jos osoitetaan, että menetys on aiheutunut sen tuottamuksesta tai laiminlyönnistä.

4.   Jäsenvaltiot kantavat ensisijaisen vastuun toimien varainhoidon valvonnasta ja huolehtivat siitä, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä ja tarkastuksia sovelletaan siten, että voidaan varmistaa yhteisön varojen asianmukainen ja tehokas käyttö. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle kuvaus näistä järjestelmistä.

5.   Edellä olevien 1–4 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

34 artikla

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

1.   Ennen kuin komissio hyväksyy monivuotisen ohjelman 56 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmät on perustettu 26–32 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että järjestelmät toimivat tehokkaasti koko ohjelmakauden ajan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle monivuotisen ohjelmansa luonnoksen mukana kuvaus vastuuviranomaisten, valtuutettujen viranomaisten ja todentamisviranomaisten organisaatiorakenteesta ja menettelyistä sekä kyseisten viranomaisten ja elinten, tarkastusviranomaisen ja tarkastuksia tarkastusviranomaisen valvonnassa suorittavien muiden tahojen sisäisistä tarkastusjärjestelmistä.

3.   Komissio tarkastelee tämän säännöksen soveltamista valmistellessaan 52 artiklan 3 kohdassa säädettyä kertomusta vuosilta 2007–2010.

35 artikla

Komission velvollisuudet

1.   Komissio varmistaa 34 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, että jäsenvaltiot ovat perustaneet 26–32 artiklan mukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Lisäksi se varmistaa vuosittaisten tarkastuskertomusten ja omien tarkastustensa perusteella, että kyseiset järjestelmät toimivat tehokkaasti ohjelmakauden ajan.

2.   Jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia rajoittamatta komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat suorittaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan tarkastamiseksi vähintään kolmen työpäivän varoitusajalla paikalla tarkastuksia, joihin voi kuulua vuosittaisiin ohjelmiin sisältyviä toimia koskevia tarkastuksia. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

3.   Komissio voi vaatia jäsenvaltiota suorittamaan tarkastuksia paikalla järjestelmien moitteettoman toiminnan tai yhden tai useamman tapahtuman moitteettomuuden tarkastamiseksi. Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

4.   Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rahastosta tuettuihin toimiin liittyvästä tiedottamisesta, toimien julkistamisesta ja toimien seurannasta.

5.   Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että toimet ovat johdonmukaisia yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja aloitteiden kanssa ja niitä täydentäviä.

6.   Komissio antaa suuntaviivat tämän päätöksen mukaisesti myönnetyn rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi.

36 artikla

Yhteistyö jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten kanssa

1.   Komissio tekee yhteistyötä tarkastusviranomaisten kanssa niiden tarkastussuunnitelmien ja -menetelmien koordinoimiseksi ja vaihtaa viipymättä tietoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tarkastusten tuloksista valvontaresurssien parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi ja työn tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi.

Komissio toimittaa 32 artiklan mukaisesti esitettyä tarkastusstrategiaa koskevat huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta.

2.   Omaa tarkastusstrategiaansa määritellessään komissio määrittää ne vuosittaiset ohjelmat, joita se pitää hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevien tietojen perusteella tyydyttävinä.

Komissio voi päättää, että se voi luottaa mainittujen ohjelmien osalta pääasiallisesti jäsenvaltioiden toimittamaan todentavaan aineistoon ja että se suorittaa omia tarkastuksiaan paikalla vain, jos on todisteita, jotka viittaavat puutteisiin järjestelmissä.

VII LUKU

VARAINHOITO

37 artikla

Tukikelpoisuus — Menoilmoitukset

1.   Kaikissa menoilmoituksissa on mainittava lopullisille tuensaajille toimia toteutettaessa aiheutuneiden menojen määrä ja vastaava julkisista tai yksityisistä varoista saatu tukiosuus.

2.   Menojen on vastattava lopullisten tuensaajien suorittamia maksuja. Niiden tueksi on esitettävä maksukuitit tai kirjanpitoasiakirjat, joilla on vastaava todistusarvo.

3.   Menoihin voidaan myöntää rahastosta tukea vain jos ne on todellisuudessa maksettu aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta sinä vuonna, jota 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu rahoituspäätös, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, koskee. Yhteisrahoitusta ei voida myöntää toimille, jotka ovat päättyneet ennen tukikelpoisuuden alkamispäivää.

Tukikelpoisuusaika vahvistetaan poikkeuksellisesti kolmeksi vuodeksi niiden menojen osalta, joilla pannaan täytäntöön vuoden 2007 vuosittaisista ohjelmista tuetut toimet.

4.   Säännöt, joita sovelletaan 4 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien ja rahastosta yhteisrahoitusta saavien toimien täytäntöönpanon yhteydessä aiheutuneiden menojen tukikelpoisuuteen, hyväksytään 56 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

38 artikla

Lopullisille tuensaajille maksettavien maksujen täysimääräisyys

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vastuuviranomainen varmistaa, että lopulliset tuensaajat saavat julkisista varoista maksettavan koko rahoitusosuuden niin pian kuin mahdollista. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät lopullisille tuensaajille maksettavia määriä, edellyttäen että lopulliset tuensaajat täyttävät kaikki toimien ja menojen tukikelpoisuutta koskevat vaatimukset.

39 artikla

Euron käyttö

1.   Jäsenvaltioiden 21 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien ja 23 artiklassa tarkoitettujen vuosittaisten ohjelmien luonnoksissa esitetyt määrät, todennetut menoilmoitukset, 29 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitetut maksupyynnöt sekä 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa seurantakertomuksessa ja 53 artiklassa tarkoitetussa vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa mainitut menot on esitettävä euromääräisinä.

2.   Edellä 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut komission rahoituspäätökset, joilla jäsenvaltioiden vuosittaiset ohjelmat hyväksytään, sekä komission maksusitoumukset ja komission maksut ovat euromääräisiä, ja ne maksetaan euroina.

3.   Jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa valuuttanaan maksupyynnön päivämäärään mennessä, muuntavat kansallisessa valuutassa aiheutuneet menojen määrät euroiksi. Tämä määrä muunnetaan euroiksi käyttäen komission kuukausittaista kirjanpitokurssia siltä kuukaudelta, jonka aikana meno merkittiin kyseisen ohjelman vastuuviranomaisen tileille. Komissio julkaisee kyseisen kurssin sähköisesti kuukausittain.

4.   Kun eurosta tulee jonkin jäsenvaltion valuutta, 3 kohdassa kuvattua muuntomenettelyä sovelletaan edelleen kaikkiin menoihin, jotka merkitään todentamisviranomaisen tileille ennen kansallisen valuutan ja euron välisen kiinteän muuntokurssin voimaantulopäivää.

40 artikla

Maksusitoumukset

Yhteisön talousarviositoumukset tehdään vuosittain noudattaen 23 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua komission rahoituspäätöstä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään.

41 artikla

Maksut — Ennakkomaksut

1.   Komissio suorittaa rahaston rahoitusosuuteen liittyvät maksut maksusitoumusten mukaisesti.

2.   Maksut suoritetaan ennakkomaksuna ja loppumaksuna. Ne maksetaan jäsenvaltion nimeämälle vastuuviranomaiselle.

3.   Jäsenvaltiolle maksetaan ensimmäisenä ennakkomaksuna 50 prosenttia määrästä, joka sille on myönnetty rahoituspäätöksessä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, 60 päivän kuluessa siitä kun kyseinen päätös on tehty.

4.   Toinen ennakkomaksu maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun komissio on kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltion virallisesti toimittamasta maksupyynnöstä hyväksynyt vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan seurantakertomuksen sekä todennetun menoilmoituksen, joka on laadittu 31 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 37 artiklan mukaisesti ja jonka mukaan toteutuneet menot kattavat vähintään 60 prosenttia ensimmäisestä ennakkomaksusta.

Komission maksama toinen ennakkomaksu saa olla enintään 50 prosenttia siinä rahoituspäätöksessä myönnetystä kokonaismäärästä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, ja jos jäsenvaltion myöntämä kansallinen osuus on pienempi kuin kyseisessä rahoituspäätöksessä ilmoitettu määrä, toinen ennakkomaksu ei missään tapauksessa saa olla enempää kuin erotus, joka saadaan kun ensimmäisen ennakkomaksun määrä vähennetään niistä yhteisön varoista, jotka jäsenvaltio on osoittanut vuosittaiseen ohjelmaan sisältyvien hankkeiden toteuttamiseen.

5.   Ennakkomaksuista kertyneet korot kirjataan kyseiseen vuosittaiseen ohjelmaan ja niitä on pidettävä kansalliseksi julkiseksi rahoitusosuudeksi katsottavana jäsenvaltion varana ja ne on ilmoitettava komissiolle kyseisen vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen menoilmoituksen yhteydessä.

6.   Ennakkomaksuna maksetut määrät poistetaan tileistä, kun vuosittainen ohjelma saatetaan loppuun.

42 artikla

Loppumaksun maksaminen

1.   Komissio suorittaa loppumaksun edellyttäen, että seuraavat asiakirjat on toimitettu sille viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua rahoituspäätöksessä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, määritellyn menojen tukikelpoisuusajan päättymisestä:

(a)

31 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 37 artiklan mukaisesti laadittu todennettu menoilmoitus ja loppumaksupyyntö tai maksuilmoitus;

(b)

53 artiklassa säädetty vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus;

(c)

32 artiklan 3 kohdassa mainitut vuosittainen tarkastuskertomus, lausunto ja lausuma.

Loppumaksun maksamisen edellytyksenä on, että vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus ja loppumaksupyynnön pätevyyden arviointilausuma hyväksytään.

2.   Jos vastuuviranomainen ei toimita 1 kohdassa mainittuja asiakirjoja hyväksyttävässä muodossa määräpäivään mennessä, komissio vapauttaa kaikki sellaiset kyseisen vuosittaisen ohjelman maksusitoumukset, joita ei ole käytetty ennakkomaksujen maksamiseen.

3.   Edellä 2 kohdassa mainittu automaattinen maksusitoumusten vapauttaminen keskeytetään kyseisiin hankkeisiin liittyvän määrän osalta, jos jäsenvaltiossa on käynnissä sellaisia oikeudellisia menettelyjä tai hallinnollisia muutoksenhakuja, joilla on lykkäävä vaikutus 1 kohdassa mainittujen asiakirjojen toimittamisen ajankohtana. Jäsenvaltio antaa toimittamassaan loppukertomuksessa yksityiskohtaiset tiedot kyseisistä hankkeista ja esittää komissiolle kuuden kuukauden välein kertomukset hankkeiden edistymisestä. Jäsenvaltio toimittaa näiden hankkeiden osalta 1 kohdassa mainitut asiakirjat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oikeudelliset menettelyt tai hallinnolliset muutoksenhaut on saatettu loppuun.

4.   Edellä 1 kohdassa mainittu yhdeksän kuukauden määräaika keskeytyy, jos komissio on tehnyt 44 artiklan nojalla päätöksen vuosittaisen ohjelman yhteisrahoitusta koskevien maksujen lykkäämisestä. Määräaika alkaa kulua jälleen päivänä, jona 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle.

5.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle niiden menojen määrän, jotka komissio hyväksyy rahoitettavaksi rahastosta, ja mahdolliset rahoitusoikaisut, jotka perustuvat ilmoitettujen menojen ja rahastosta rahoitettavien menojen eroon, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 43 artiklan soveltamista. Jäsenvaltion on esitettävä huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa.

6.   Komissio päättää rahastosta rahoitettavien menojen määrän kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltion huomautukset, ja perii takaisin lopullisesti hyväksyttyjen menojen ja kyseiselle jäsenvaltiolle jo maksettujen määrien välisen erotuksen.

7.   Komissio maksaa loppuerän käytettävissä olevien varojen rajoissa 60 päivän kuluessa päivästä, jona se hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Maksusitoumuksen loppuerä vapautetaan kuuden kuukauden kuluessa maksamisesta.

43 artikla

Maksujen pidättäminen

1.   Varainhoitoasetuksessa tarkoitetun valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on pidätettävä maksu enintään kuuden kuukauden ajan, jos:

(a)

kansallisen tai yhteisön tarkastuselimen kertomuksessa on todisteita, jotka viittaavat huomattaviin puutteisiin hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnassa,

(b)

mainitun virkamiehen on tehtävä lisätarkistuksia saatuaan tietoonsa tietoja, joiden perusteella hän epäilee, että todennettuun menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu.

2.   Jäsenvaltiolle ja vastuuviranomaiselle on ilmoitettava maksunpidätyksen syistä viipymättä. Maksu pidätetään, kunnes jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet.

44 artikla

Maksujen keskeytys

1.   Komissio voi keskeyttää ennakkomaksujen ja loppumaksujen maksamisen kokonaan tai osittain, kun:

(a)

ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka vaikuttaa maksujen todentamismenettelyn luotettavuuteen ja jonka osalta ei ole toteutettu oikaisutoimenpiteitä; tai

(b)

todennettuun menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu; tai

(c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt sille 33 ja 34 artiklan mukaan kuuluvia velvoitteita.

2.   Komissio voi päättää keskeyttää ennakko- ja loppumaksut annettuaan jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksia kolmen kuukauden määräajassa.

3.   Komissio lopettaa ennakko- ja loppumaksujen keskeytyksen, kun se katsoo jäsenvaltion toteuttaneen keskeytyksen lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

4.   Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä, komissio voi tehdä päätöksen peruuttaa osan nettomäärästä tai koko määrän taikka peruuttaa yhteisön tuen kyseiselle vuosittaiselle ohjelmalle 48 artiklan mukaisesti.

45 artikla

Asiakirjojen säilyttäminen

Vastuuviranomaisen on varmistettava, että kaikki kyseisten ohjelmien menoja ja tarkastuksia koskevat tositteet ovat komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla viiden vuoden ajan ohjelmien päättämisen jälkeen 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisten valtiontukisääntöjen soveltamista.

Määräaika keskeytyy oikeuskäsittelyn ajaksi tai komission asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

Asiakirjat on säilytettävä joko alkuperäisinä tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä yleisesti hyväksytyillä tietovälineillä.

VIII LUKU

RAHOITUSOIKAISUT

46 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.   Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu sääntöjenvastaisuuksien tutkinnasta, joka niiden on aloitettava saatuaan todisteita ohjelmien luonteeseen tai niiden täytäntöönpano- tai valvontaedellytyksiin vaikuttavista merkittävistä muutoksista, sekä tarvittavien rahoitusoikaisujen tekemisestä.

2.   Jäsenvaltion on tehtävä rahoitusoikaisut, jotka liittyvät toimissa tai vuosittaisissa ohjelmissa havaittuihin yksittäisiin tai järjestelmällisiin sääntöjenvastaisuuksiin. Rahoitusoikaisut on tehtävä perimällä yhteisön tuki takaisin kokonaan tai osittain.

Jäsenvaltioiden tekemät rahoituskorjaukset toteutetaan siten, että yhteisön rahoitusosuus peruutetaan, ja jos mahdollista, peritään takaisin joko kokonaan tai osittain. Jos varoja ei palauteta jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa, niistä peritään 49 artiklan 2 kohdan mukaista viivästyskorkoa. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne ja vakavuus sekä niistä rahastolle aiheutunut taloudellinen tappio.

3.   Kun on kyse järjestelmällisistä sääntöjenvastaisuuksista, asianomaisen jäsenvaltion on laajennettava tutkimuksiaan siten, että ne kattavat kaikki toimet, joihin sääntöjenvastaisuudet ovat voineet vaikuttaa.

4.   Jäsenvaltioiden on 53 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa lueteltava kyseisen ohjelman yhteydessä aloitetut peruutusmenettelyt.

47 artikla

Komission suorittamat tarkastukset ja rahoitusoikaisut

1.   Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat tarkastaa paikalla, myös pistokokein, rahastosta rahoitettuja toimia sekä hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä vähintään kolmen työpäivän varoitusajalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa ja jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia. Komissio ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tekemään tarkastuksen paikalla tarkastaakseen yhden tai useamman hankkeen oikeellisuuden. Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua tarkastuksiin.

2.   Jos komissio katsoo tarvittavat tarkastukset tehtyään, että jäsenvaltio ei ole täyttänyt sille 33 artiklan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se keskeyttää ennakkomaksujen tai loppumaksun maksamisen 44 artiklan mukaisesti.

48 artikla

Oikaisujen perusteet

1.   Komissio voi tehdä rahoitusoikaisut peruuttamalla vuosittaiselle ohjelmalle myönnetyn yhteisön rahoitusosuuden kokonaan tai osittain, jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että

(a)

ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka on saattanut vaaraan ohjelmaan jo maksetun yhteisön rahoitusosuuden;

(b)

todennettuun maksuilmoitukseen sisältyvä meno on sääntöjenvastainen, eikä jäsenvaltio ole oikaissut sitä ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista;

(c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt 33 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista.

Komissio tekee päätöksen otettuaan huomioon jäsenvaltion mahdollisesti esittämät huomautukset.

2.   Komissio tekee rahoitusoikaisut havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden järjestelmällisyyden määrittäessään, sovelletaanko kiinteämääräistä vai ekstrapoloitua oikaisua. Jos sääntöjenvastaisuus liittyy menoilmoitukseen, josta tarkastusviranomainen on aiemmin antanut kohtuulliset takeet 32 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, olettamuksena on, että kyseessä on järjestelmällinen ongelma, jolloin siihen sovelletaan kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua oikaisua, ellei jäsenvaltio pysty osoittamaan tätä olettamusta vääräksi kolmen kuukauden kuluessa.

3.   Oikaisun määrää päättäessään komissio ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden merkittävyyden samoin kuin kyseisessä vuosittaisessa ohjelmassa havaittujen puutteiden laajuuden ja niistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset.

4.   Kun komissio perustaa kantansa muiden kuin omien yksiköidensä tilintarkastajien toteamiin seikkoihin, se tekee omat johtopäätöksensä niiden taloudellisista seurauksista tarkasteltuaan asianomaisen jäsenvaltion 34 artiklan mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä, sääntöjenvastaisuuksia koskevia ilmoituksia ja jäsenvaltioiden mahdollisesti antamia vastauksia.

49 artikla

Takaisin maksaminen

1.   Kaikki Euroopan unionin yleiseen talousarvioon takaisin maksettavat varat on suoritettava varainhoitoasetuksen 72 artiklan mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuna määräaikana. Määräaika päättyy määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeisenä päivänä.

2.   Takaisinmaksun viivästyminen johtaa viivästyskorkoon, joka lasketaan määräpäivästä tosiasialliseen maksupäivään. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama, Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistava korko sen kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä, jona maksuaika on kulunut umpeen, korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä.

50 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

Komission suorittama rahoitusoikaisu ei vaikuta 46 artiklassa jäsenvaltioille säädettyyn velvoitteeseen huolehtia takaisinperinnästä.

IX LUKU

SEURANTA, ARVIOINTI JA KERTOMUKSET

51 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio seuraa rahastoa säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Komissio arvioi rahastoa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Arvioinnin tarkoituksena on 52 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kertomusten valmistelun yhteydessä tutkia toimien aiheellisuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin nähden.

3.   Komissio tarkastelee myös rahastosta tuettavien toimien ja yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja aloitteiden nojalla toteutettavien toimien keskinäistä täydentävyyttä.

4.   Osana 52 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua vuosia 2007–2010 koskevaa kertomusta komissio arvioi seuraavia seikkoja: rahaston vaikutukset ulkorajavalvontaa koskevan politiikan ja lainsäädännön kehittämiseen, rahaston ja viraston tehtävien yhteisvaikutus sekä niiden perusteiden tarkoituksenmukaisuus, jotka koskevat varojen jakoa jäsenvaltioiden kesken, kun otetaan huomioon Euroopan unionin tavoitteet kyseisellä alalla.

52 artikla

Kertomusten antoa koskevat velvoitteet

1.   Kunkin jäsenvaltion vastuuviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet hankkeiden seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi.

Tätä varten sopimuksissa, jotka vastuuviranomainen tekee toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen kanssa, on oltava lausekkeita, joissa edellytetään, että toimen täytäntöönpanon edistymisestä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta laaditaan säännöllisesti yksityiskohtaisia kertomuksia, jotka toimivat vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan seuranta- ja loppukertomuksen pohjana.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle:

(a)

viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 arviointikertomus rahastosta osarahoitettujen toimien täytäntöönpanosta;

(b)

arviointikertomus rahastosta rahoitettujen toimien tuloksista ja vaikutuksista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 vuosien 2007–2010 osalta ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 vuosien 2011–2013 osalta.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle:

(a)

viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 kertomuksen 14 ja 15 artiklan soveltamisesta sekä tarvittaessa ehdotukset muutoksiksi;

(b)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 välikertomuksen rahastosta rahoitettujen toimien tuloksista ja niihin liittyvistä laadullisista ja määrällisistä näkökohdista sekä ehdotuksen rahaston kehittämiseksi jatkossa;

(c)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 vuosilta 2007–2010 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 vuosilta 2011–2013.

53 artikla

Vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus

1.   Jotta ohjelman täytäntöönpanosta saataisiin selkeä käsitys, vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:

(a)

vuosittaisen ohjelman rahoituksen ja toiminnan täytäntöönpano;

(b)

monivuotisen ohjelman ja sen painopisteiden täytäntöönpanossa saavutettu edistys suhteessa sen todennettavissa oleviin erityistavoitteisiin siten, että indikaattorit ilmaistaan määrällisinä aina kun se on mahdollista;

(c)

vastuuviranomaisen täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi toteuttamat toimet, erityisesti:

(i)

seurantaa ja arviointia koskevat toimenpiteet, tietojenkeruumenetelmät mukaan luettuina,

(ii)

tiivistelmä huomattavista ongelmista, joita on esiintynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, ja toteutetut toimenpiteet,

(iii)

teknisen avun käyttö;

(d)

toimenpiteet vuosittaisista ohjelmista ja monivuotisista ohjelmista tiedottamiseksi ja niiden julkistamiseksi.

2.   Kertomusta pidetään hyväksyttävänä, jos siihen sisältyvät kaikki 1 kohdassa luetellut tiedot. Komissio tekee päätöksen vastuuviranomaiselta saamansa kertomuksen sisällöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, ja ilmoittaa päätöksestään jäsenvaltioille. Jos komissio ei vastaa säädetyssä määräajassa, kertomuksen katsotaan tulleen hyväksytyksi.

3.   Komissio toimittaa hyväksytyt vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevat loppukertomukset virastolle.

X LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

54 artikla

Monivuotisen ohjelman valmisteleminen

1.   Poiketen siitä, mitä 20 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on:

(a)

nimettävä mahdollisimman pian … (******) jälkeen ja viimeistään … (*******) 27 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kansallinen vastuuviranomainen sekä tarvittaessa valtuutettu viranomainen;

(b)

toimitettava viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2007 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hallinnointi- ja valvontajärjestelmien kuvaus.

2.   Komissio esittää jäsenvaltioille viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2007:

(a)

arvion niille varainhoitovuodeksi 2007 myönnettävistä määristä;

(b)

varainhoitovuodelle 2007 lasketun arvion ekstrapolaatioon perustuvat arviot jäsenvaltioille varainhoitovuosiksi 2008–2013 myönnettävistä määristä; tässä otetaan huomioon rahoituskehyksen mukaiset vuosille 2007–2013 esitetyt vuosittaiset määrärahat.

55 artikla

Vuosittaisten ohjelmien 2007 ja 2008 valmisteleminen

1.   Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa säädetään, varainhoitovuosien 2007 ja 2008 toimien täytäntöönpanossa sovelletaan seuraavaa aikataulua:

(a)

komissio esittää jäsenvaltioille viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2007 arvion niille varainhoitovuodeksi 2007 myönnettävistä määristä;

(b)

jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2007 vuosittaisen ohjelman 2007 luonnos;

(c)

jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2008 vuosittaisen ohjelman 2008 luonnos.

2.   Vuosittaisen ohjelman 2007 osalta tammikuun 1 päivän 2007 ja sen rahoituspäätöksen voimaantulopäivän, jolla kyseisen jäsenvaltion vuosittainen ohjelma hyväksytään, välisenä aikana tosiasiallisesti maksettuihin menoihin voidaan myöntää tukea rahastosta.

3.   Jotta vuonna 2008 voidaan tehdä rahoituspäätökset vuosittaisen ohjelman 2007 mukaisesti, komissio tekee yhteisön vuoden 2007 talousarviositoumuksen jäsenvaltioille myönnettäviä määriä koskevan, 14 ja 15 artiklassa tarkoitetulla tavalla lasketun arvion perusteella.

XI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

56 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa tällä päätöksellä perustettu yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa käsittelevä yhteinen komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 5 kohdan b alakohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa sekä 4 kohdan b ja e alakohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kuudeksi viikoksi.

57 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä päätöstä uudelleen komission ehdotuksen perusteella viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

58 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan … (******) alkaen lukuun ottamatta 14, 15, 20, 21, 23 ja 27 artiklaa, 33 artiklan 2 kohtaa, 33 artiklan 5 kohtaa, 34 artiklaa, 37 artiklan 4 kohtaa ja 56 artiklaa, joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

59 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 88, 11.4.2006, s. 15.

(2)  EUVL C 115, 16.5.2006, s. 47.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006.

(4)  EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1.

(5)  EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.

(6)  EUVL L 236, 23.9.2003, s. 946.

(7)  EUVL L …

(*)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään päätöksen numero, päivämäärä ja julkaisuviite.

(8)  EUVL L …

(9)  EUVL L …

(10)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

(11)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(12)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(13)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(14)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 53.

(15)  EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78.

(16)  EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(17)  EUVL L 395, 31.12.2004, s. 70.

(18)  EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(19)  EUVL L 396, 31.12.2004, s. 45.

(**)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 18 kappaleessa mainitun ensimmäisen päätöksen numero (Euroopan pakolaisrahasto).

(***)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 18 kappaleessa mainitun toisen päätöksen numero (Euroopan paluurahasto).

(****)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 18 kappaleessa mainitun kolmannen päätöksen numero (Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto).

(20)  EUVL L 261, 6.8.2004, s. 24.

(21)  EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19, yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1987/2006 (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4).

(22)  EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8.

(23)  EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15.

(24)  EUVL L 81, 21.3.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 851/2005 (EUVL L 141, 4.6.2005, s. 3).

(25)  EUVL L 161, 30.4.2004, s. 128, oikaisu EUVL L 206, 9.6.2004, s. 51, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1283/2005 (EUVL L 203, 4.8.2005, s. 8).

(*****)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 18 kappaleessa mainittujen kolmen päätöksen numerot.

(******)  Tämän päätöksen voimaantulopäivä.

(*******)  15 päivää tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

P6_TA(2006)0591

Euroopan palauttamisrahaston perustaminen (2008–2013) ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan palauttamisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (KOM(2005)0123 — C6-0126/2005 — 2005/0049(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0123) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0126/2005),

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan sekä budjettivaliokunnan lausunnot (A6-0425/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0049

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2007/EY tekemiseksi Euroopan palauttamisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittaista luomista varten perustamissopimuksessa määrätään yhtäältä henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevien toimien toteuttamisesta ja ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevista liitännäistoimenpiteistä ja toisaalta sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, jotka koskevat turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksia.

(2)

Tampereella 15. ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vakuutti olevansa halukas luomaan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen. Tätä varten yhteisellä eurooppalaisella turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikalla olisi pyrittävä sekä kolmansien maiden kansalaisten tasapuoliseen kohteluun että maahanmuuttovirtojen parempaan hallintaan.

(3)

Tehokkaalla yhteisön palauttamispolitiikalla täydennetään laillista maahanmuuttoa ja turvapaikka-asioita koskevaa uskottavaa politiikkaa; lisäksi se on keskeinen osa laittoman maahanmuuton torjuntaa. Jäsenvaltiot ovat varanneet merkittävästi varoja paluuohjelmien ja pakkoon perustuvaan kotiinpaluuseen liittyvien toimien toteuttamiseen. Yhteisön varoista asianmukaisesti tuetuilla Euroopan unionin yhteisillä tämän alan toimilla voitaisiin tukea jäsenvaltioita, korostaa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttamisen tarpeellisuutta ja lisätä yhteisvastuuta jäsenvaltioiden välillä.

(4)

Neuvosto hyväksyi 28 päivänä helmikuuta 2002 laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjuntaa Euroopan unionissa koskevan kattavan toimintasuunnitelman (4), jossa korostetaan, että takaisinotto- ja palauttamispolitiikka on olennainen osa laittoman maahanmuuton torjuntaa. Toimintasuunnitelman mukaan yhteisön palauttamispolitiikan olisi perustuttava kahteen tekijään eli yhteisiin periaatteisiin ja yhteisiin toimiin, joiden lisäksi olisi parannettava jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä.

(5)

Neuvoston 28 päivänä marraskuuta 2002 hyväksymässä palauttamista koskevassa toimintaohjelmassa, joka perustuu laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden palauttamispolitiikkaa yhteisössä koskevaan 14 päivänä lokakuuta 2002 annettuun komission tiedonantoon, käsitellään palauttamismenettelyjen hallinnointiin jäsenvaltioissa liittyvää koko toimintaketjua mukaan luettuina kolmansien maiden kansalaisten vapaaehtoinen ja pakkoon perustuva paluu sekä valmistelujen ja seurannan kaltaiset palauttamisen keskeiset vaiheet.

(6)

Thessalonikissa 19. ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tutkimaan kaikkia tekijöitä, jotka liittyvät yhteisön erilliseen palauttamisvälineeseen, jotta voidaan tukea erityisesti palauttamista koskevaan toimintaohjelmaan sisältyviä painopisteitä.

(7)

Neuvoston 2 päivänä marraskuuta 2004 antamissa päätelmissä yhteisen takaisinottopolitiikan onnistuneen kehittämisen painopisteistä korostetaan, että yhteisön takaisinottosopimusten avulla edistetään merkittävästi muuttoliikkeen yhteisen hallinnan tehokkuutta ja niillä on suuri merkitys laittoman maahanmuuton torjunnassa. Ne ovat tärkeä osatekijä Euroopan unionin ja laittomien maahanmuuttajien alkuperämaiden, aiempien asuinmaiden tai kauttakulkumaiden välisessä vuoropuhelussa ja yhteistyössä.

(8)

Vuosia 2005 ja 2006 koskevat valmistelutoimet aloitettiin sen jälkeen, kun neuvosto pyysi 8 päivänä kesäkuuta 2004 annetuissa päätelmissä budjettivallan käyttäjää tekemään valmistelutoimet mahdollisiksi ja kehotti komissiota ottamaan huomioon neuvoston näkemyksen yhdennettyjen palauttamissuunnitelmien laatimisesta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

(9)

Brysselissä 4. ja 5 päivänä marraskuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti ”Haagin ohjelmassa” aloittamaan Euroopan paluurahaston, jäljempänä ’rahasto’, valmisteluvaiheen ja perustamaan rahaston vuoteen 2007 mennessä valmisteluvaiheen arvioinnin perusteella.

(10)

Neuvosto tutki marraskuussa 2004 puheenjohtajavaltion laatimaa kertomusta analyysista, joka oli tehty tiettyihin maihin palauttamisessa sovelletuista parhaista käytänteistä. Kertomuksen mukaan mahdollisia toimintatapoja on monia, ja jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän käytännön yhteistyötä palautusmenettelyissä. Kertomuksen mukaan palauttamispolitiikassa ja yleisessä politiikassa voitaisiin soveltaa yhdenmukaisempaa lähestymistapaa sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Kertomuksessa käsiteltiin myös jäsenvaltioittain parhaita käytänteitä, jotka liittyvät kolmansien maiden kansalaisten vapaaehtoiseen tai pakkoon perustuvaan paluuseen alkuperä- tai kauttakulkumaahan; näitä ovat muun muassa pysyvään paluuseen johtavat vapaaehtoiset paluuohjelmat, paluuseen liittyvät neuvontapalvelut sekä yhteisten palauttamisoperaatioiden järjestäminen muun muassa tilauslentoja käyttäen.

(11)

Yhteisön käyttöön on annettava väline, jolla tuetaan ja kannustetaan jäsenvaltioiden toimia, joilla kehitetään palauttamismenettelyjen hallinnoinnin kaikkia osa-alueita; välineen on perustuttava yhdenmukaiseen palauttamismenettelyjen hallinnointijärjestelmään ja sillä on tuettava palauttamismenettelyjä koskevaan yhteisön lainsäädäntöön perustuvien yhteisten palauttamisnormien tasapuolista ja tehokasta täytäntöönpanoa.

(12)

Tästä päätöksestä ei ole tarkoitus myöntää rahoitusta vuonna 2007, jotta palauttamiseen liittyvien valmistelutoimien tulokset (vuosina 2005 ja 2006) voidaan ottaa huomioon komission laadittua kertomuksen valmistelutoimien arvioinnista.

(13)

Yhteisiä normeja ovat erityisesti kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 annettu neuvoston direktiivi 2001/40/EY (5), sen antamisen jälkeen kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista koskevista perusteista ja käytännön järjestelyistä 23 päivänä helmikuuta 2004 tehty neuvoston päätös 2004/191/EY (6) sekä yhteisten lentojen järjestämisestä henkilökohtaisen maastapoistamispäätöksen saaneiden kolmansien maiden kansalaisten poistamiseksi kahden tai useamman jäsenvaltion alueelta 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehty neuvoston päätös 2004/573/EY (7).

(14)

Tämä koskee myös tulevia yhteisön välineitä, kuten yhteiset normit ja menettelyt, joita sovelletaan jäsenvaltioissa palautettaessa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia; näillä välineillä pyritään luomaan tasapuoliset olosuhteet Euroopan unionissa sovellettaville palauttamismenettelyille, ja niissä määritetään palauttamisen edellytykset ja jäsenvaltioiden liikkumavara niiden toteuttaessa palauttamistoimia.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että rahastosta tuetuissa toimissa noudatetaan tapauksen mukaan perusoikeuksista johdettuja velvoitteita, jotka on esitetty erityisesti Euroopan yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus), Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyssä Geneven pakolaissopimuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, ja muissa asiaa koskevissa kansainvälisissä välineissä, kuten vuonna 1989 tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa lapsen oikeuksista.

(16)

Koska joukkokarkotukset on kielletty Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljännen lisäpöytäkirjan nojalla, ainoastaan henkilökohtaisten maastapoistamispäätösten kohteena olevat henkilöt olisi palautettava tämän päätöksen nojalla rahoituskelpoisten yhteisten palautusoperaatioiden kautta.

(17)

Rahaston soveltamisala ja tarkoitus huomioon ottaen siitä ei pitäisi missään tapauksessa tukea toimia, jotka koskevat kolmansissa maissa sijaitsevia henkilöiden säilöönottoalueita tai -keskuksia.

(18)

Kuten neuvoston 28 päivänä marraskuuta 2002 hyväksymässä palauttamista koskevassa toimintaohjelmassa todettiin ja Euroopan unionin muissa tämän alan välineissä, kuten erityisesti neuvoston 2 päivänä marraskuuta 2005 antamissa päätelmissä vapaaehtoisesta paluusta on jatkuvasti toistettu, vapaaehtoinen paluu on paluuta koskevan tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän lähestymistavan tärkeä osa.

(19)

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistilanne tulisi ottaa huomioon tukikelpoisissa toimissa, jotka toteutetaan palauttamisen yhdennetyn hallinnoinnin puitteissa.

(20)

Palauttamisen hallinnoinnin parantamiseksi kansallisella tasolla rahaston soveltamisalan tulisi myös kattaa toimet, jotka liittyvät sellaisten henkilöiden vapaaehtoiseen paluuseen, jotka eivät ole velvoitettuja poistumaan alueelta, kuten turvapaikanhakijat, joiden hakemukseen ei ole toistaiseksi annettu kielteistä päätöstä, tai henkilöt, jotka ovat kansainvälisen suojelun kohteena kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (8) mukaisesti, tai henkilöt, jotka ovat väliaikaisen suojelun kohteena vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/55/EY (9) mukaisesti.

(21)

Tällä päätöksellä olisi pyrittävä ensisijaisesti edistämään yhdenmukaista palauttamismenettelyjen hallinnointia kansallisella tasolla. Jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan palauttamistoimet osana yhdenmukaisia palauttamissuunnitelmia, joissa analysoidaan tilannetta jäsenvaltioissa suhteessa toimien kohderyhmiin, asetetaan toimille tavoitteita ja laaditaan Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) ja Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) kaltaisten sidosryhmien kanssa palauttamisjärjestelmiä, joissa keskitytään tehokkaaseen ja pysyvään palauttamiseen johtaviin toimenpiteisiin. Yhdenmukaisia palauttamissuunnitelmia olisi tarvittaessa arvioitava ja mukautettava säännöllisesti.

(22)

Henkilöiden ja erityisesti sellaisten henkilöiden, joilla ei ole velvoitetta poistua alueelta, vapaaehtoista paluuta olisi edistettävä säätämällä heitä koskevista kannustimista, esimerkiksi soveltamalla paluun tehostetun tukemisen kaltaista erityiskohtelua. Vapaaehtoinen paluu on kaikkien osapuolten etujen mukaista, koska se antaa palaajille mahdollisuuden ihmisarvoiseen paluuseen ja vähentää jäsenvaltion viranomaisille aiheutuvia kustannuksia. Jäsenvaltioita olisi kannustettava tukemaan vapaaehtoista paluuta.

(23)

Käytännössä kuitenkin vapaaehtoinen paluu ja pakkoon perustuva paluu ovat sidoksissa toisiinsa ja niillä on toisiaan vahvistava vaikutus, ja jäsenvaltioita olisi kannustettava ottamaan huomioon näiden kahden menettelytavan toisiaan täydentävä vaikutus palauttamismenettelyjen hallinnoinnissa. Pakkoon perustuvia palauttamisia on väistämättä toteutettava, jotta Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä jäsenvaltioiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien eheys voidaan turvata. Olisi oltava mahdollisuus soveltaa pakkoon perustuvaa palauttamista, jotta voidaan säilyttää järjestelmän perusta ja noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisen perusedellytys. Tällä päätöksellä olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioiden toimia, joilla helpotetaan pakkoon perustuvaa palauttamista.

(24)

Lisäksi suurimmat jäsenvaltioissa koetut palauttamiseen liittyvät ongelmat koskevat usein pakkoon perustuvaa paluuta. Keskeinen ongelma on palautettavan henkilön henkilöllisyyteen liittyvä epävarmuus ja/tai matkustusasiakirjojen puuttuminen. Tällaisten ongelmien voittamiseksi jäsenvaltioita olisi kannustettava kehittämään yhteistyötä kolmansien maiden konsulinvirastojen kanssa ja parantamaan samanaikaisesti tähän liittyvää keskinäistä tietojen vaihtoaan ja operatiivista yhteistyötään.

(25)

Tällä päätöksellä on myös välttämätöntä tukea niissä jäsenvaltioissa, jotka katsovat sen olevan tarpeellista, palautettavien henkilöiden hyväksi näiden alkuperämaassa toteutettavia erityistoimia, joilla ensinnäkin varmistetaan onnistunut paluu lähtökaupunkiin tai -alueelle ja toiseksi edistetään pysyvää asettautumista kyseiseen yhteiskuntaan. Näihin toimenpiteisiin ei pitäisi sisältyä suoraa tukea kolmansille maille, ja toimenpiteille olisi voitava myöntää rahoitusta ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat jatkoa toimenpiteille, jotka on aloitettu ja pääosin toteutettu jäsenvaltioiden alueella osana yhdenmukaista palauttamissuunnitelmaa.

(26)

Tämän lisäksi kyseisten toimenpiteiden olisi oltava synergiassa ulkoista apua koskevilla yhteisön välineillä tuettavien toimien kanssa, joista mainittakoon erityisesti turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskeva aihekohtainen ohjelma.

(27)

Tämä päätös on osa johdonmukaista kehystä, johon kuuluvat myös pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o …/2007/EY (10)  (*), Euroopan ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o …/2007/EY (11)  (*) sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa … tehty neuvoston päätös N:o …/2007/EY (12)  (*) ja jonka tavoitteena on, että jäsenvaltiot jakavat oikeudenmukaisesti vastuun unionin ulkorajojen yhdennetyn hallinnon sekä yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan aiheuttamasta taloudellisesta rasituksesta. Mainitut toimet perustuvat perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastoon.

(28)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 (13) mukaisesti perustetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä ’virasto’, tehtävä on muun muassa avustaa tarvittaessa jäsenvaltioiden yhteisten palauttamistoimien organisoinnissa ja määrittää parhaita käytänteitä, jotka liittyvät matkustusasiakirjojen hankintaan ja jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten maastapoistamiseen. Viraston tulisi varmistaa, että jäsenvaltioiden välisten palauttamistoimien koordinoinnin edellytykset täyttyvät, mutta sen olisi jätettävä yhteisten palauttamistoimien täytäntöönpano ja organisointi toimivaltaisille kansallisille elimille. Viraston olisi voitava käyttää varoja, joita myönnetään tässä päätöksessä tarkoitettujen yhteisön toimien perusteella.

(29)

Rahastosta myönnettävä tuki olisi tehokkaampaa ja se voitaisiin kohdistaa paremmin, jos tukikelpoisten toimien yhteisrahoitus perustuisi strategiseen monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun, jonka kukin jäsenvaltio toteuttaa käyden vuoropuhelua komission kanssa.

(30)

Jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava komission antamien strategisten suuntaviivojen pohjalta monivuotinen ohjelma, jossa otetaan huomioon kyseisen valtion erityinen tilanne ja tarpeet ja määritetään kehittämisstrategia, jota olisi käytettävä viitekehyksenä vuosittaisissa ohjelmissa lueteltujen toimien täytäntöönpanoa valmisteltaessa.

(31)

Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (14), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 53 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitun jaetun hallinnoinnin mukaisesti olisi täsmennettävä edellytykset, joiden mukaisesti komissio voi täyttää Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevat velvollisuutensa, ja selkeästi määriteltävä jäsenvaltioiden yhteistyövelvoitteet. Nämä tehtävät toteuttamalla komissio voisi olla varma siitä, että jäsenvaltiot käyttävät rahaston varoja laillisesti, asianmukaisesti ja varainhoitoasetuksen 27 artiklassa ja 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

(32)

Komission olisi vahvistettava käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen ohjeellinen jako objektiivista ja avointa menettelyä noudattaen.

(33)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava riittävät toimenpiteet hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toimivuuden ja täytäntöönpanon laadukkuuden varmistamiseksi. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa kaikkia ohjelmia sitovat yleisperiaatteet ja tehtävät.

(34)

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaan vastuun rahaston tukitoimien täytäntöönpanosta ja valvonnasta olisi kuuluttava ensisijassa jäsenvaltioille.

(35)

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmiin, menojen todentamiseen sekä sääntöjenvastaisuuksien ja yhteisön lainsäädännön rikkomisen ehkäisyyn, toteamiseen ja oikaisuun liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet olisi täsmennettävä monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien tehokkaan ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Hallinnoinnin ja valvonnan osalta on erityisesti tarpeen vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaan jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että asianmukaiset järjestelmät ovat olemassa ja toimivat tyydyttävästi.

(36)

Jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä olisi kannustettava tällä alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoidon valvontaan liittyvää komission toimivaltaa.

(37)

Tällä rahastolla tuettavien toimien teho ja vaikutus riippuvat myös toimien arvioinnista ja tulosten levittämisestä. Tämän vuoksi olisi muodollisesti vahvistettava tähän liittyvät jäsenvaltioiden ja komission velvollisuudet sekä järjestelyt, joiden avulla voidaan varmistaa arvioinnin luotettavuus ja asiaankuuluvien tietojen laatu.

(38)

Toimien arviointi olisi järjestettävä siten, että niitä voidaan tarkistaa ohjelmakauden aikana ja arvioida niiden vaikutuksia, ja arviointimenettely olisi nivottava hankkeen seurantaan.

(39)

Koska yhteisön rahoituksen näkyvyys on tärkeää, komission olisi annettava ohjeita sen edistämiseksi, että rahastosta tukea saava viranomainen, valtioista riippumaton järjestö, kansainvälinen järjestö tai muu yhteisö tuo asianmukaisesti esiin saamansa avun, ja otettava huomioon yhteisesti hallinnoituja muita välineitä kuten rakennerahastoja koskeva käytäntö.

(40)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (15) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(41)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisen edistäminen yhteisten normien ja yhdenmukaisen palauttamismenettelyjen hallinnoinnin periaatteen mukaisesti, vaan se voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(42)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.

(43)

Koska tämän päätöksen toimenpide, joka liittyy strategisten suuntaviivojen hyväksymiseen, on laajakantoinen ja sen tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia poistamalla joitakin niistä tai täydentämällä tätä päätöstä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia, siitä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää hallintomenettelyä noudattaen. Tehokkuussyistä olisi strategisia suuntaviivoja hyväksyttäessä lyhennettävä valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti sovellettavia määräaikoja.

(44)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(45)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on 6 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(46)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on 27 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(47)

Perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn soveltamisesta tietyillä kyseisen perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastoon kuuluvilla aloilla 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/927/EY (17) säädettiin, että perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan perustamissopimuksen 62 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan a alakohdan ja 3 kohdan sekä 63 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 3 kohdan b alakohdan kattamilla aloilla,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

KOHDE, TAVOITTEET JA TOIMET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä päätöksellä perustetaan 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi Euroopan paluurahasto, jäljempänä ’rahasto’, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamisen tueksi ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuuperiaatteen soveltamiseksi ja osana johdonmukaista kehystä, johon kuuluvat myös päätös N:o …/2007/EY (**), päätös N:o …/2007/EY (***) sekä päätös N:o …/2007/EY (****).

Tässä päätöksessä määritellään rahaston tavoitteet, täytäntöönpano, käytettävissä olevat varat ja niiden jakamisperusteet.

Lisäksi päätöksessä vahvistetaan rahaston hallinnointia, varainhoitoa, seurantaa ja valvontaa koskevat säännöt komission ja jäsenvaltioiden keskinäisen vastuunjaon pohjalta.

2 artikla

Rahaston yleinen tavoite

1.   Rahaston yleisenä tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden toimia, joilla kehitetään palauttamismenettelyjen hallinnointia kaikilta osin soveltamalla yhdenmukaista hallinnointia ja säätämällä jäsenvaltioiden toimesta toteutettavia yhteisiä toimia tai kansallisia toimia, joilla pyritään yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen yhteisvastuun periaatteen nojalla, näitä aloja koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti ja perusoikeuksia kunnioittaen.

2.   Rahasto osallistuu jäsenvaltioiden tai komission aloitteesta toteutettavan teknisen avun rahoittamiseen.

3 artikla

Erityistavoitteet

1.   Rahasto edistää seuraavien erityistavoitteiden saavuttamista:

(a)

jäsenvaltioissa sovellettavan yhdenmukaisen palauttamismenettelyjen hallinnointijärjestelmän käyttöönotto sekä sen organisoinnin ja täytäntöönpanon kehittäminen;

(b)

jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostaminen yhdenmukaisen palauttamismenettelyjen hallinnointijärjestelmän ja sen täytäntöönpanon puitteissa;

(c)

yhteisten palauttamisnormien tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen edistäminen alan yleisen kehityksen mukaisesti.

2.   Yhdenmukaiseen palauttamismenettelyjen hallinnointiin on sisällyttävä erityisesti yhdenmukaisten palauttamissuunnitelmien kehittäminen ja niiden täytäntöönpano jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimesta siten, että:

(a)

suunnitelmat perustuvat kattavaan tilannearvioon, joka on tehty jäsenvaltiossa toimien kohderyhmästä tai erityisestä palauttamista koskevasta aihepiiristä ja suunniteltuihin toimiin liittyvistä haasteista (esimerkiksi matkustusasiakirjojen hankkiminen ja muut paluuta koskevat käytännön ongelmat) ottaen tapausten määrä tarvittaessa huomioon. Kattava arvio on laadittava yhteistyössä kaikkien asiaan liittyvien viranomaisten ja kumppanien kanssa;

(b)

suunnitelmilla pyritään toteuttamaan kattavia toimia, jotka tukevat kolmansien maiden kansalaisten — erityisesti niiden, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä — vapaaehtoista paluuta, ja tarvittaessa toteutetaan kyseisten henkilöiden pakkoon perustuvia palauttamistoimia humanitaarisia periaatteita noudattaen ja ihmisarvoa kunnioittaen;

(c)

suunnitelmiin sisältyy aikataulu ja tarvittaessa säännöllinen arviointijärjestelmä, jonka perusteella voidaan mukauttaa suunnittelua ja arvioida suunnitelman käytännön vaikutuksia; ja

(d)

suunnitelmiin sisältyy jäsenvaltioiden harkinnan mukaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan tarvittaessa toimivaltaisten hallinto-, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välistä yhteistyötä hallinnon eri tasoilla.

3.   Yhdenmukaisissa palauttamissuunnitelmissa on keskityttävä sekä vapaaehtoisen että pakkoon perustuvan paluun osalta erityisesti tehokkaaseen ja pysyvään palauttamiseen tähtääviin toimiin kuten tehokkaaseen paluuta edeltävään tiedottamiseen, matkustusjärjestelyihin ja kauttakulkuun kohdemaassa. Vapaaehtoista paluuta voidaan tukea mahdollisuuksien mukaan antamalla vapaaehtoisesti palaaville henkilöille asiaan liittyvää apua.

Jäsenvaltiot voivat harkintansa mukaan tukea myös vastaanottoa ja uudelleenkotoutumista.

4 artikla

Tukikelpoiset toimet jäsenvaltioissa

1.   Rahastosta voidaan myöntää tukea 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyviin toimiin ja erityisesti seuraaviin toimiin:

(a)

jäsenvaltioiden viranomaisten sekä kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten välisen tehokkaan, vakaan ja jatkuvan operatiivisen yhteistyön luominen tai kehittäminen, kun tavoitteena on hankkia matkustusasiakirjoja kolmansien maiden kansalaisten palauttamista varten ja varmistaa nopeat ja onnistuneet maastapoistamiset;

(b)

palauttamiseen liittyvien tiedottamistapojen edistäminen turvapaikka- ja maahanmuuttomenettelyjen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kolmansien maiden kansalaisten henkilökohtaista kannustamista vapaaehtoiseen paluuseen koskevien keinojen edistäminen;

(c)

kolmansien maiden kansalaisten vapaaehtoisen paluun edistäminen erityisesti saattajan kanssa toteutettavien vapaaehtoisten paluuohjelmien kautta, kun tavoitteena on varmistaa paluun tosiasiallisuus ja pysyvyys;

(d)

eri tasoilla toimivien kansallisten, alue-, paikallis-, kaupunki- ja muiden viranomaisten välisten yhteistyötapojen kehittäminen, jonka avulla viranomaiset voivat nopeasti saada tietoja paluukokemuksista ja -käytännöistä muualla ja yhdistää voimavaransa aina, kun se on mahdollista;

(e)

kolmansien maiden kansalaisten, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä, pakkoon perustuvan paluun yksinkertaistaminen ja täytäntöönpano, kun tavoitteena on lisätä maahanmuuttopolitiikan uskottavuutta ja luotettavuutta ja lyhentää pakkoon perustuvaa maastapoistamista odottavien henkilöiden säilöönottoaikaa.

2.   Rahastosta voidaan myöntää tukea 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyviin toimiin ja erityisesti seuraaviin toimiin:

(a)

yhteistyö, joka liittyy alkuperämaata, aiempaa asuinmaata tai kauttakulkuvaltiota koskevien tietojen keräämiseen ja niiden antamiseen mahdollisesti palautettaville henkilöille;

(b)

jäsenvaltioiden viranomaisten sekä kolmansien maiden konsulinvirastojen ja maahanmuuttoviranomaisten välisten tehokkaiden, vakaiden ja pitkäaikaisten operatiivisten suhteiden kehittämiseen tähtäävä yhteistyö, jonka tavoitteena on parantaa konsulinvirastoista saatavaa apua hankittaessa matkustusasiakirjoja kolmansien maiden kansalaisten palauttamista varten ja varmistaa nopeat ja onnistuneet maastapoistamiset;

(c)

yhteisten yhdenmukaisten palauttamissuunnitelmien laatiminen ja niiden täytäntöönpano mukaan luettuina yhteiset vapaaehtoiset paluuohjelmat, jotka koskevat tiettyjä alkuperämaita sekä aiempia asuin- tai kauttakulkuvaltioita;

(d)

tutkimukset, jotka tehdään palauttamista koskevan jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista sekä kansainvälisten ja valtiosta riippumattomien organisaatioiden roolista;

(e)

tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto sekä tuki- ja neuvontapalvelut palautettaessa erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia henkilöitä;

(f)

parhaita käytänteitä koskevien seminaarien järjestäminen tiettyjä kolmansia maita ja/tai alueita käsitteleville henkilöille;

(g)

yhteiset toimenpiteet, joilla mahdollistetaan takaisinotettujen henkilöiden vastaanotto alkuperämaissa sekä aiemmissa asuin- tai kauttakulkuvaltioissa;

(h)

yhteinen toimien suunnittelu sen varmistamiseksi, että henkilöt voivat palata pysyvästi alkuperämaahansa tai aiempaan asuinvaltioonsa.

3.   Rahastosta voidaan myöntää tukea 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyviin toimiin ja erityisesti seuraaviin toimiin:

(a)

toimivaltaisten viranomaisten valmiuksien lisääminen, jotta ne voivat viivytyksettä tehdä nopeita ja laadukkaita palauttamispäätöksiä;

(b)

toimivaltaisten hallintoviranomaisten valmiuksien lisääminen, jotta ne voivat panna maastapoistamispäätökset täytäntöön viivytyksettä, ihmisarvoa kunnioittaen ja kyseisiä toimia koskevia eurooppalaisia turvallisuusnormeja noudattaen;

(c)

oikeusviranomaisten valmiuksien lisääminen, jotta ne voivat aiempaa nopeammin käsitellä palauttamispäätökset, joihin on haettu muutosta;

(d)

palauttamistoimien oikeudellisia ja käytännön näkökohtia koskevien seminaarien ja yhteisen koulutuksen järjestäminen toimivaltaisten kansallisten, alue-, paikallis-, kaupunki- ja muiden toimivaltaisten hallinto-, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten henkilöstölle;

(e)

toimivaltaisten hallintoviranomaisten valmiuksien lisääminen, jotta ne pystyvät panemaan tehokkaasti täytäntöön yhteisiin palauttamistoimiin ja vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvät yhteiset järjestelyt mukaan luettuina suositukset, operatiiviset normit ja parhaat käytänteet, jotka virasto on määritellyt palauttamismenettelyjen alalla.

4.   Erityisesti 1, 2 ja 3 kohdassa mainituilla toimilla edistetään yhteistä eurooppalaista maahanmuutto- ja palauttamispolitiikkaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa.

5 artikla

Tukikelpoiset toimet jäsenvaltioissa

Tuettaviin toimiin voivat kuulua seuraavat:

(1)

kaikissa palauttamistapauksissa: kolmansien maiden kansalaisten yleinen tiedottaminen palauttamiseen liittyvistä asioista, henkilökohtainen neuvonta vapaaehtoiseen paluuseen liittyvistä mahdollisuuksista, kääntämiskustannukset, välttämättömien matkustusasiakirjojen hankkiminen, ennen paluuta tarvittavien lääkärintarkastusten kustannukset, palautettavien henkilöiden ja saattajien (mukaan lukien lääkintähenkilökunta ja tulkit) matka- ja ateriakustannukset, saattajien (mukaan lukien lääkintähenkilökunta ja tulkit) majoituskulut, kuljettamisesta jäsenvaltiossa ja jäsenvaltiosta lopulliseen määränpäähän kohdemaassa aiheutuvat kustannukset sekä yhteistyö alkuperämaiden sekä aiempien asuin- tai kauttakulkuvaltioiden viranomaisten kanssa;

(2)

kaikissa palauttamistapauksissa: erityistuki haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten alaikäisille, ilman huoltajaa oleville alaikäisille, vammaisille, vanhuksille, raskaana oleville naisille, yksinhuoltajille, joilla on alaikäisiä lapsia, ja kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan psykologisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneille henkilöille;

(3)

lisäksi kolmansien maiden kansalaisten, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä, pakkoon perustuvan palauttamisen yhteydessä kustannukset, jotka aiheutuvat yhteisissä palauttamistoimissa palaajien ja palauttamiseen osallistuvasta jäsenvaltiosta tulevien saattajien matkoista, aterioista ja väliaikaisesta majoituksesta palauttamisen järjestävässä jäsenvaltiossa ennen lähtöä;

(4)

lisäksi niiden vapaaehtoisesti palaavien kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä, palautettavien henkilöiden tukeminen paluun valmistelussa sekä ennen paluuta aiheutuvat välttämättömät kustannukset;

(5)

lisäksi, niiden vapaaehtoisesti palaavien kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka eivät ole velvoitettuja poistumaan jäsenvaltioiden alueelta, sekä muissa tapauksissa jäsenvaltioiden harkinnan mukaan, rajoitettu rahallinen avustus, jolla voidaan kattaa paluun jälkeiset alkuvaiheen kustannukset, palaajan henkilökohtaisen omaisuuden kuljetuskustannukset, kustannukset asianmukaisesta väliaikaismajoituksesta vastaanottokeskuksessa tai tarvittaessa hotellissa kohdemaassa paluun jälkeisinä päivinä, koulutus- ja työllistymistuki sekä tarvittaessa rajoitettu määrä tukea taloudellisen toiminnan käynnistämiseen;

(6)

toimivaltaisten hallinto-, lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten henkilöstön koulutus, kyseisten henkilöiden tilapäiset siirrot toiseen jäsenvaltioon, jotta voidaan varmistaa palauttamista koskevien yhteisten normien tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen ja palautettavien kohteluun vaikuttavien kansainvälisten sopimusten mukaisten velvoitteiden noudattaminen sekä tehostaa yhteistyötä; virkamatkat, joiden aikana arvioidaan palauttamiskäytänteiden tuloksia kolmansissa maissa;

(7)

kun kyseessä on operatiivinen yhteistyö kolmansien maiden konsulinvirastojen ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa tavoitteena hankkia matkustusasiakirjoja ja varmistaa nopea maastapoistamismenettely, kolmansien maiden kansalaisten tunnistamisesta ja heidän matkustusasiakirjojensa todentamisesta vastaavien viranomaisten henkilöstön matka- ja majoituskustannukset jäsenvaltioissa;

(8)

sellaisten kolmansien maiden kansalaisten, jotka eivät ole velvoitettuja poistumaan jäsenvaltioiden alueelta, uudelleenkotoutumisen yhteydessä rahakannustimet ja muut lyhyen aikavälin toimenpiteet, joilla aloitetaan palaajan uudelleenkotoutumisprosessi ja edistetään sitä koulutus- ja työllistymistuella; taloudellisen toiminnan käynnistämiseen myönnettävä tuki sekä paluun jälkeiset tuki- ja neuvontapalvelut;

(9)

sellaisten kolmansien maiden kansalaisten, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä, uudelleenkotoutumisen yhteydessä toimenpiteet, joilla edistetään pysyvää paluuta yhdenmukaisen palauttamismenettelyjen hallinnoinnin mukaisesti, ja jäsenvaltion harkinnan mukaan rahakannustimet ja muut lyhyen aikavälin toimenpiteet, joilla aloitetaan palaajan uudelleenkotoutumisprosessi ja edistetään sitä koulutus- ja työllistymistuella; taloudellisen toiminnan käynnistämiseen myönnettävä tuki sekä paluun jälkeiset tuki- ja neuvontapalvelut; jäsenvaltioiden toimet, joilla tuetaan palaajien vastaanottamista heidän saapuessaan kolmanteen maahan.

6 artikla

Yhteisön toimet

1.   Komission aloitteesta enintään 7 prosenttia rahaston varoista voidaan käyttää sellaisten valtioidenvälisten toimien tai yhteisön edun mukaisten toimien, jäljempänä ’yhteisön toimet’, rahoittamiseen, jotka koskevat palauttamispolitiikkaa sekä 7 artiklassa tarkoitettuihin kohderyhmiin sovellettavia toimenpiteitä.

2.   Rahoitusta voidaan myöntää yhteisön toimille, joilla erityisesti:

(a)

edistetään yhteisön lainsäädännön ja hyvien käytänteiden täytäntöönpanoon liittyvää yhteisön tason yhteistyötä;

(b)

tuetaan valtioidenvälisten yhteistyöverkostojen perustamista sekä sellaisiin valtioidenvälisiin kumppanuuksiin perustuvia pilottihankkeita, jotka on perustettu vähintään kahdessa jäsenvaltiossa sijaitsevien toimijoiden välillä innovoinnin edistämiseksi, kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtamisen helpottamiseksi ja palauttamispolitiikan laadun parantamiseksi;

(c)

tuetaan valtioidenvälisiä tiedotuskampanjoita;

(d)

tuetaan tutkimuksia sekä tiedon levitystä ja vaihtoa parhaista käytänteistä ja kaikista muista näkökohdista, jotka liittyvät palauttamispolitiikkaan, myös huipputeknologian käyttöön; kannustetaan erityisesti tekemään enemmän aikaisempien ja nykyisten palautusohjelmien vaikutusta koskevaa vertailevaa tutkimusta;

(e)

tuetaan pilottihankkeita ja tutkimuksia, joissa kartoitetaan yhteisön tason yhteistyön ja yhteisön lainsäädännön uusia muotoja tällä alalla;

(f)

tuetaan yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittämistä ja soveltamista jäsenvaltioiden toimesta toiminnan kehittämisen mittaamiseksi palauttamisen alalla, erityisesti vapaaehtoisen paluun ja pakkoon perustuvan paluun mukaan eriteltyjen tilastotietojen levittämiseksi;

(g)

tuetaan palautuksen alaa ja saattajia koskevan yhteisen käsikirjan laatimista ja säännöllistä ajantasaistamista yhteistyössä viraston kanssa;

(h)

tarjotaan jäsenvaltioille tukipalveluja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisiä toimia vaativissa hätätilanteissa.

3.   Vuosittainen työohjelma, jossa määritellään yhteisön toimien painopisteet, hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7 artikla

Kohderyhmät

1.   Tässä päätöksessä tarkoitetut kohderyhmät ovat seuraavat:

(a)

kolmansien maiden kansalaiset, joiden pyyntöön saada kansainvälistä suojelua ei ole toistaiseksi annettu kielteistä päätöstä ja jotka saattavat päättää palaavansa vapaaehtoisesti edellyttäen, että he eivät ole saaneet uutta kansalaisuutta eivätkä ole poistuneet jäsenvaltion alueelta;

(b)

kolmansien maiden kansalaiset, jotka jossakin jäsenvaltiossa saavat kansainvälistä suojelua direktiivissä 2004/83/EY tarkoitetussa merkityksessä tai tilapäistä suojelua direktiivissä 2001/55/EY tarkoitetussa merkityksessä ja jotka päättävät palata vapaaehtoisesti edellyttäen, että he eivät ole saaneet uutta kansalaisuutta eivätkä ole poistuneet jäsenvaltion alueelta;

(c)

kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioon saapumisen ja/tai jäsenvaltiossa oleskelun ehtoja ja jotka jäsenvaltion alueelta poistumisvelvoitteen mukaisesti päättävät palata vapaaehtoisesti;

(d)

muut kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioon saapumisen ja/tai jäsenvaltiossa oleskelun ehtoja.

2.   Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen.

II LUKU

TUEN PERIAATTEET

8 artikla

Täydentävyys, johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus

1.   Rahastosta myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia sisällyttämällä niihin yhteisön painopisteet.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että rahaston ja jäsenvaltioiden tukitoimet ovat johdonmukaisia yhteisön toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa. Johdonmukaisuus on osoitettava erityisesti 19 artiklassa tarkoitetussa monivuotisessa ohjelmassa.

3.   Rahastosta rahoitettavien toimien on oltava perustamissopimuksen määräysten ja niiden nojalla annettujen säädösten mukaisia.

9 artikla

Ohjelmasuunnittelu

1.   Rahaston tavoitteet pannaan täytäntöön monivuotisen ohjelmakauden puitteissa (2008–2013), josta tehdään väliarviointi 22 artiklan mukaisesti. Monivuotinen ohjelmointijärjestelmä käsittää painopisteiden lisäksi hallinnointi-, päätöksenteko-, tarkastus- ja todentamismenettelyt.

2.   Komission hyväksymät monivuotiset ohjelmat pannaan täytäntöön vuosittaisten ohjelmien avulla.

10 artikla

Tukitoimien toissijaisuus ja suhteellisuus

1.   Jäsenvaltiot vastaavat 19 ja 21 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien täytäntöönpanosta sopivalla alueellisella tasolla kunkin jäsenvaltion institutionaalisen järjestelmän mukaisesti. Tehtävä on suoritettava tämän päätöksen mukaisesti.

2.   Keinot, joita komissio ja jäsenvaltiot käyttävät tarkastuksessa, vaihtelevat sen mukaan, kuinka suuri yhteisön rahoitusosuus on. Sama periaate koskee arviointia sekä monivuotisista ja vuosittaisista ohjelmista laadittavia kertomuksia.

11 artikla

Toteuttamistavat

1.   Rahastolle osoitettavan yhteisön talousarvion täytäntöönpanoa hallinnoidaan varainhoitoasetuksen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti lukuun ottamatta tämän päätöksen 6 artiklassa tarkoitettuja yhteisön toimia ja tämän päätöksen 16 artiklassa tarkoitettua teknistä apua.

2.   Komissio täyttää sille asetetun velvoitteen toteuttaa Euroopan unionin yleistä talousarviota

(a)

varmistamalla 32 artiklassa kuvattuja menettelyjä noudattaen, että jäsenvaltioissa on olemassa hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja että ne toimivat moitteettomasti;

(b)

pidättämällä maksut tai lykkäämällä niiden maksamista kokonaan tai osittain 41 ja 42 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti, jos kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ovat puutteelliset, ja soveltamalla kaikkia tarpeellisia rahoitusoikaisuja 45 ja 46 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti.

12 artikla

Kumppanuus

1.   Kunkin jäsenvaltion on hoidettava voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti niiden viranomaisten ja elinten väliset kumppanuusjärjestelyt, jotka osallistuvat monivuotisen ohjelman täytäntöönpanoon tai jotka kyseisen jäsenvaltion mukaan voisivat hyödyllisellä tavalla osallistua ohjelman kehittämiseen.

Näihin viranomaisiin ja elimiin voivat kuulua toimivaltaiset alue- ja paikallisviranomaiset, kaupunkien viranomaiset ja muut viranomaiset, kansainväliset järjestöt, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet kuten valtioista riippumattomat järjestöt tai työmarkkinaosapuolet.

2.   Kumppanuutta harjoitetaan kunkin osapuolen institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien toimivaltuuksien mukaisesti.

III LUKU

RAHOITUSKEHYS

13 artikla

Kokonaismäärärahat

1.   Rahoituspuitteet tämän päätöksen toteuttamiselle 1 päivästä tammikuuta 2008 31 päivään joulukuuta 2013 ovat 676 miljoonaa euroa.

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää rahaston vuosittaiset määrärahat rahoituskehyksen puitteissa.

3.   Komissio jakaa määrärahat vuosittain ohjeellisesti jäsenvaltioiden kesken 14 artiklassa vahvistettujen perusteiden nojalla.

14 artikla

Varojen jakaminen vuosittain jäsenvaltioiden tukikelpoisiin toimiin

1.   Kukin jäsenvaltio saa rahaston vuosittaisista määrärahoista 300 000euron kiinteän määrän.

Vuosina 2008–2013 tämä määrä on Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden osalta 500 000euroa vuodessa.

Tämä määrä on 500 000euroa vuodessa niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka liittyvät Euroopan unioniin vuosina 2007–2013. Varat myönnetään vuosien 2008–2013 jäljellä olevalle osalle liittymisvuotta seuraavan vuoden alusta.

2.   Loput vuosittain käytettävissä olevista määrärahoista jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

(a)

50 prosenttia suhteutettuna niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään kolmelta edeltäneeltä vuodelta, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle saapumisen ja siellä oleskelun edellytyksiä ja joista on annettu kansallisen ja/tai yhteisön lainsäädännön mukainen palauttamispäätös eli hallinnollinen tai oikeudellinen päätös tai toimi, jolla oleskelu todetaan laittomaksi ja asetetaan velvoite poistua maasta;

(b)

50 prosenttia suhteutettuna niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään kolmelta edeltäneeltä vuodelta, jotka ovat tosiasiallisesti poistuneet jäsenvaltion alueelta hallinnollisen tai oikeudellisen määräyksen nojalla, riippumatta siitä, onko maasta poistuminen tapahtunut vapaaehtoisesti vai pakkoon perustuen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin kolmansien maiden kansalaisiin eivät kuulu:

(a)

kolmansien maiden kansalaiset, joiden maahantulon jäsenvaltio on estänyt kauttakulkualueella;

(b)

kolmansien maiden kansalaiset, jotka jäsenvaltio palauttaa toiseen jäsenvaltioon, erityisesti kun palautus tapahtuu niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 (18) nojalla.

4.   Vertailulukuina käytetään viimeisimpiä komission (Eurostat) jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella vahvistamia lukuja yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Jos jotkin jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet komissiolle (Eurostat) kyseisiä tilastoja, niiden on toimitettava alustavia tietoja mahdollisimman pian.

Ennen kuin komissio (Eurostat) hyväksyy kyseiset tiedot vertailuluvuiksi, se arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostat) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

15 artikla

Rahoituksen rakenne

1.   Rahastosta myönnetään rahoitusta avustuksina.

2.   Rahastosta tuettavien toimien on saatava yhteisrahoitusta myös julkisista tai yksityisistä varoista, niiden on oltava voittoa tavoittelemattomia eikä niille voida myöntää samanaikaisesti rahoitusta muista Euroopan unionin yleiseen talousarvioon kuuluvista rahoituslähteistä.

3.   Rahaston määrärahat täydentävät jäsenvaltioiden tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin myöntämiä julkisia tai muita vastaavia varoja.

4.   Yhteisön rahoitusosuus 3 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien hankkeiden osalta voi olla enintään 50 prosenttia yksittäisen toimen kokonaiskustannuksista.

Yhteisön rahoitusosuutta saadaan korottaa 75 prosenttiin, jos hankkeet koskevat 18 artiklassa tarkoitetuissa strategisissa suuntaviivoissa määriteltyjä painopisteitä.

Yhteisön rahoitusosuutta korotetaan 75 prosenttiin koheesiorahastosta tukea saavissa jäsenvaltioissa.

5.   Jäljempänä IV luvussa säädetyn kansallisen ohjelmasuunnittelun täytäntöönpanon puitteissa jäsenvaltiot valitsevat rahoitettavat hankkeet seuraavien vähimmäisvaatimusten mukaisesti:

(a)

kyseisen jäsenvaltion tilanne ja tarpeet;

(b)

kustannustehokkuus, ottaen huomioon muun muassa hankkeen kohteena olevien henkilöiden määrän;

(c)

rahoitusta hakevan järjestön ja sen mahdollisten yhteistyökumppaneiden kokemus, asiantuntemus, luotettavuus sekä niiden rahoitusosuus;

(d)

kyseisen hankkeen ja muiden Euroopan unionin yleisestä talousarviosta tai osana kansallisia ohjelmia rahoitettavien toimien keskinäinen täydentävyys.

6.   Rahastosta myönnetään toimille yhteisön tukea pääsääntöisesti enintään kolmeksi vuodeksi edellyttäen, että toimen edistymisestä annetaan säännöllisin väliajoin selvitys.

16 artikla

Tekninen apu komission aloitteesta

1.   Rahastosta voidaan komission aloitteesta ja/tai komission puolesta ja enintään 500 000 eurolla rahaston vuosittaisista määrärahoista rahoittaa valmistelu-, seuranta- ja hallinnointitoimia, teknisen avun toimia ja arviointi- ja tarkastustoimia, jotka ovat tarpeen tämän päätöksen panemiseksi täytäntöön.

2.   Näihin toimiin sisältyvät seuraavat:

(a)

tutkimukset, arvioinnit, asiantuntijaraportit ja tilastot, myös sellaiset, jotka koskevat rahaston toimintaa yleisesti;

(b)

jäsenvaltioille, lopullisille tuensaajille ja suurelle yleisölle suunnatut tiedotustoimenpiteet, mukaan lukien tiedotuskampanjat ja rahastosta tuettujen hankkeiden yhteinen tietokanta;

(c)

hallinnoinnissa, seurannassa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien sähköisten järjestelmien käyttöönotto, käyttö ja keskinäiset yhteydet;

(d)

yhteisen arviointi- ja seurantakehyksen suunnittelu sekä indikaattoreiden järjestelmä, jossa otetaan tarvittaessa huomioon kansalliset indikaattorit;

(e)

arviointimenetelmien parantaminen ja tietojenvaihto alan käytännöistä;

(f)

jäsenvaltioiden 25 artiklan mukaisesti nimeämille viranomaisille suunnatut tiedotus- ja koulutustoimenpiteet, joilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia ohjauksen antamiseksi viranomaisilleen 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

17 artikla

Tekninen apu jäsenvaltioiden aloitteesta

1.   Jäsenvaltion aloitteesta rahastosta voidaan myöntää kutakin vuosittaista ohjelmaa varten rahoitusta valmistelu-, hallinnointi-, seuranta-, arviointi-, tiedotus- ja valvontatoimiin sekä toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan rahaston hallinnollista täytäntöönpanokykyä.

2.   Tekniseen apuun voidaan osoittaa kussakin vuosittaisessa ohjelmassa enintään:

(a)

vuosiksi 2007–2010 7 prosenttia jäsenvaltion vuosittaisesta osarahoitusosuudesta ja lisäksi 30 000 euroa ja

(b)

vuosiksi 2011–2013 4 prosenttia jäsenvaltion vuosittaisesta osarahoitusosuudesta ja lisäksi 30 000euroa.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU

18 artikla

Strategisten suuntaviivojen hyväksyminen

1.   Komissio hyväksyy jokaista monivuotista ohjelmaa varten strategiset suuntaviivat, joissa määritellään rahaston toiminnan puitteet ottaen huomioon palauttamismenettelyjä koskevan yhteisön lainsäädännön kehityksen ja täytäntöönpanon sekä laitonta maahanmuuttoa koskevat yhteisön toimet ja täytäntöönpanon sekä rahaston varojen ohjeellisen jaon monivuotisen ohjelman aikana.

2.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen rahaston tavoitteiden osalta kyseisissä suuntaviivoissa konkretisoidaan erityisesti yhteisön painopisteet, joilla edistetään:

(a)

sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamista, joilla ei ole passia eikä muita henkilöllisyyspapereita;

(b)

sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamista, joihin ei sovelleta yhteisön takaisinottosopimuksia eikä kansallisia kahdenvälisiä takaisinottosopimuksia, jotta voidaan tehostaa valtion kansainvälisen oikeuden mukaista velvoitetta ottaa takaisin omat kansalaisensa;

(c)

kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden palauttamista tiettyyn kolmanteen maahan, kun nämä ovat tulleet kyseisestä maasta tai ovat oleskelleet siellä vailla kansalaisuutta;

(d)

sellaisten henkilöiden palauttamista, jotka eivät ole velvoitettuja poistumaan jäsenvaltioiden alueelta, kuten turvapaikanhakijat, joiden hakemukseen ei ole toistaiseksi vastattu kieltävästi, sekä henkilöt, jotka saavat kansainvälistä suojelua direktiivissä 2004/83/EY tarkoitetussa merkityksessä tai väliaikaista suojelua direktiivissä 2001/55/EY tarkoitetussa merkityksessä;

(e)

erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien paluuta.

Edellä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tavoitteen osalta kyseisissä suuntaviivoissa konkretisoidaan erityisesti yhteisön painopisteet, joiden mukaan on edistettävä tietoisuutta yhteisistä normeista koko Euroopan unionin alueella ja kyseisten normien sisällyttämistä päivittäisiin palauttamisen hallinnointiprosesseihin jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskuudessa.

3.   Komissio hyväksyy monivuotista ohjelmakautta koskevat strategiset suuntaviivat viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2007.

4.   Strategiset suuntaviivat hyväksytään 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Kun strategiset suuntaviivat on hyväksytty, ne lisätään tähän päätökseen liitteenä.

19 artikla

Kansallisten monivuotisten ohjelmien laatiminen ja hyväksyminen

1.   Jokainen jäsenvaltio laatii 18 artiklassa tarkoitettujen strategisten suuntaviivojen pohjalta monivuotisen ohjelman luonnoksen, joka koostuu seuraavista osista:

(a)

kuvaus jäsenvaltiossa vallitsevasta tilanteesta seuraavien osalta: yhdenmukainen palauttamismenettelyjen hallinnointi, yhteistyö kolmansien maiden konsulinvirastojen ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa, vapaaehtoisessa ja pakkoon perustuvassa paluussa sovellettavat toimenpiteet ja käytänteet sekä eritellyt tiedot vapaaehtoisesta ja pakkoon perustuvasta paluusta, sikäli kun ne ovat saatavissa; uudelleenkotouttamistoimiin ja pysyvään paluuseen sovellettava lähestymistapa, toimivaltaisten hallinto- ja oikeusviranomaisten kapasiteetin lisääminen sekä yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa edellä mainituissa asioissa;

(b)

analyysi jäsenvaltion soveltamista vaatimuksista seuraavilla osa-alueilla: yhteistyö kolmansien maiden konsulinvirastojen ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa, vapaaehtoisessa ja pakkoon perustuvassa paluussa sovellettavat toimenpiteet ja käytänteet, uudelleenkotouttamistoimiin ja pysyvään paluuseen sovellettava lähestymistapa, toimivaltaisten hallinto- ja oikeusviranomaisten kapasiteetin lisääminen sekä yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa edellä mainituissa asioissa; lisäksi on ilmoitettava operatiiviset tavoitteet, joilla kyseiset vaatimukset on tarkoitus täyttää monivuotisen ohjelmakauden aikana;

(c)

asianmukainen strategia, jonka avulla tavoitteet voidaan saavuttaa, ja niiden täytäntöönpanoa koskevat painopisteet sekä kuvaus toimista, joiden avulla painopisteet on tarkoitus toteuttaa;

(d)

arvio strategian yhteensopivuudesta muiden alueellisten, kansallisten ja yhteisön välineiden kanssa;

(e)

tiedot painopisteistä ja niiden erityistavoitteista. Tavoitteet on ilmoitettava määrällisinä käyttäen rajoitettua määrää indikaattoreita suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. Indikaattoreilla on voitava mitata edistymistä lähtötilanteeseen verrattuna ja tavoitteiden tehokkuutta painopisteiden toteuttamisessa;

(f)

kuvaus valitusta lähestymistavasta 12 artiklassa säädetyn kumppanuusperiaatteen täytäntöönpanemiseksi;

(g)

alustava rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään kunkin painopisteen ja vuosittaisen ohjelman osalta, minkä verran rahoitusta olisi saatava rahastosta, sekä julkisista tai yksityisistä lähteistä saatavan yhteisrahoituksen kokonaismäärä;

(h)

säännökset, joilla varmistetaan monivuotisen ohjelman julkistaminen.

2.   Jäsenvaltioiden on esitettävä monivuotisen ohjelman luonnoksensa komissiolle viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on antanut strategiset suuntaviivat.

3.   Ennen kuin komissio hyväksyy monivuotisen ohjelman luonnoksen, se tutkii seuraavat seikat:

(a)

monivuotisen ohjelman luonnoksen johdonmukaisuus rahaston tavoitteiden ja 18 artiklassa määritettyjen strategisten suuntaviivojen kanssa;

(b)

monivuotisen ohjelman luonnoksessa suunniteltujen toimien aiheellisuus ehdotetun strategian perusteella;

(c)

rahaston tukitoimien täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioissa käyttöön otettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelyjen yhdenmukaisuus tämän päätöksen säännösten kanssa;

(d)

monivuotisen ohjelman luonnoksen yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa yleensä ja erityisesti sellaisen yhteisön lainsäädännön kanssa, jonka tarkoituksena on varmistaa henkilöiden vapaa liikkuvuus, sekä siihen suoraan liittyvien, ulkorajavalvontaa ja turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevien liitännäistoimien kanssa.

4.   Jos komissio katsoo, että monivuotisen ohjelman luonnos ei ole strategisten suuntaviivojen ja/tai tässä päätöksessä vahvistettujen, hallinnointi- ja valvontajärjestelmien luomista koskevien säännösten tai yhteisön lainsäädännön mukainen, se pyytää asianomaista jäsenvaltiota antamaan tarvittavat lisätiedot ja tarvittaessa tarkistamaan monivuotisen ohjelman luonnosta mainituilta osin.

5.   Komissio hyväksyy monivuotiset ohjelmat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ohjelmat on virallisesti toimitettu komissiolle, 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

20 artikla

Monivuotisten ohjelmien tarkistaminen

1.   Monivuotista ohjelmaa tarkastellaan uudelleen jäsenvaltion tai komission aloitteesta ja tarvittaessa siihen tehdään ohjelmakauden loppuun asti sovellettavia tarkistuksia, jotta yhteisön painopisteet voidaan ottaa huomioon paremmin tai eri tavalla. Monivuotisia ohjelmia voidaan tarkastella uudelleen arviointien perusteella ja/tai täytäntöönpanossa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi.

2.   Komissio tekee päätöksen, jolla se hyväksyy monivuotisen ohjelman tarkistamisen, mahdollisimman pian sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt sitä koskevan virallisen pyynnön. Monivuotisen ohjelman tarkistamisessa noudatetaan 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

21 artikla

Vuosittaiset ohjelmat

1.   Komission hyväksymä monivuotinen ohjelma pannaan täytäntöön vuosittaisten työohjelmien avulla.

2.   Komissio esittää jäsenvaltioille vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 14 artiklassa määriteltyjen laskusääntöjen mukaisen arvion määrärahoista, jotka niille myönnetään seuraavaksi vuodeksi vuosittaisessa talousarviomenettelyssä kohdennetuista kokonaisvaroista.

3.   Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä marraskuuta luonnos seuraavan vuoden työohjelmaksi, joka on laadittu monivuotisen ohjelman perusteella ja joka koostuu seuraavista osista:

(a)

yleiset säännöt, joiden mukaan vuosittaisen ohjelman perusteella rahoitettavat hankkeet valitaan;

(b)

kuvaus vuosittaisen ohjelman mukaisesti tuettavista toimista;

(c)

rahastosta myönnettävän rahoituksen jakautuminen ohjelman eri toimien kesken sekä 17 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun haettava määrä vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa varten.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luonnos vuoden 2008 ohjelmiksi viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2008.

5.   Komissio tutkii jäsenvaltion luonnoksen vuosittaiseksi ohjelmaksi ottaen huomioon rahastolle talousarviomenettelyssä myönnettyjen määrärahojen lopullisen määrän.

Yhden kuukauden kuluessa kyseisen luonnoksen virallisesta toimittamisesta komissio ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle, voiko se hyväksyä luonnoksen. Jos vuosittaisen ohjelman luonnos ei ole monivuotisen ohjelman mukainen, komissio pyytää jäsenvaltiota antamaan tarvittavat tiedot ja tarvittaessa tarkistamaan vuosittaisen ohjelman luonnosta mainituilta osin.

Komissio tekee rahoituspäätöksen, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun 1 päivänä. Päätöksessä ilmoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnetty määrä ja menojen tukikelpoisuusaika.

6.   Jotta voidaan ottaa huomioon asianmukaisesti perustellut hätätilanteet, joita ei ennakoitu vuosittaista ohjelmaa hyväksyttäessä ja jotka edellyttävät kiireellisiä toimia, jäsenvaltio voi tarkistaa enintään 10:tä prosenttia rahastosta myönnettävän rahoituksen jakautumisesta vuosittaisessa ohjelmassa lueteltujen eri toimien kesken tai myöntää enintään 10 prosenttia rahoitusjakaumasta muihin tämän päätöksen mukaisiin toimiin. Kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tarkistetusta vuosittaisesta ohjelmasta.

22 artikla

Monivuotisen ohjelman väliarviointi

1.   Komissio toteuttaa strategisten suuntaviivojen väliarvioinnin ja tarvittaessa hyväksyy viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010 vuosia 2011–2013 koskevat tarkistetut strategiset suuntaviivat.

2.   Jos tarkistetut strategiset suuntaviivat hyväksytään, kunkin jäsenvaltion on tarkasteltava uudelleen monivuotista ohjelmaansa ja tarvittaessa tarkistettava sitä.

3.   Edellä 19 artiklassa olevia, kansallisten monivuotisten ohjelmien valmistelua ja hyväksymistä koskevia sääntöjä sovelletaan tarvittavin muutoksin tarkistettujen monivuotisten ohjelmien valmisteluun ja hyväksymiseen.

4.   Tarkistetut strategiset suuntaviivat hyväksytään 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

V LUKU

HALLINNOINTI- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT

23 artikla

Täytäntöönpano

Komissio vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja antaa tarvittaessa täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä.

24 artikla

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmien yleiset periaatteet

Jäsenvaltioiden perustamissa monivuotisten ohjelmien hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä on oltava seuraavat säännökset:

(a)

hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavien elinten tehtävien määrittely ja tehtävien jakautuminen kunkin elimen sisällä;

(b)

tehtävien erottamista koskevan periaatteen noudattaminen kyseisten elinten välillä ja kunkin elimen sisällä;

(c)

riittävät resurssit kullekin elimelle sille osoitettujen tehtävien suorittamiseksi rahastosta yhteisrahoitettavien toimien täytäntöönpanokaudella;

(d)

menettelyt vuosittaisten ohjelmien puitteissa ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi;

(e)

sähköisessä muodossa olevat luotettavat järjestelmät tilinpitoa, seurantaa ja tilinpäätösraportointia varten;

(f)

raportointi- ja seurantajärjestelmä, jos vastuuelin siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle;

(g)

suoritettavia tehtäviä koskevat menettelyohjeet;

(h)

järjestelyt järjestelmän toiminnan tarkastamiseksi;

(i)

järjestelmät ja menettelyt asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi;

(j)

sääntöjenvastaisuuksia ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat raportointi- ja seurantamenettelyt.

25 artikla

Viranomaisten nimeäminen

1.   Jäsenvaltion on nimettävä monivuotisen ohjelmansa ja vuosittaisten ohjelmiensa täytäntöönpanoa varten seuraavat viranomaiset:

(a)

vastuuviranomainen: jäsenvaltion toiminnallinen yksikkö, jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin taikka jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaan toimiva julkisen palvelun tehtävää suorittava elin, joka on vastuussa rahastosta tukea saavien monivuotisen ohjelman ja vuosittaisten ohjelmien hallinnoinnista ja kaikesta yhteydenpidosta komission kanssa;

(b)

todentamisviranomainen: jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin tai tällaisena elimenä tai viranomaisena toimiva henkilö, joka todentaa menoilmoitukset ennen niiden lähettämistä komissiolle;

(c)

tarkastusviranomainen: jäsenvaltion nimeämä kansallinen viranomainen tai elin, jonka on oltava toiminnassaan riippumaton vastuuviranomaisesta ja todentamisviranomaisesta ja jonka tehtävänä on tarkastaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tosiasiallinen toimivuus;

(d)

tarvittaessa valtuutettu viranomainen.

2.   Jäsenvaltion on vahvistettava säännöt, jotka koskevat sen suhteita 1 kohdassa tarkoitettuihin viranomaisiin sekä niiden suhteita komissioon.

3.   Jollei 24 artiklan b alakohdan säännöksistä muuta johdu, jotkin tai kaikki tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista viranomaisista voivat sijaita samassa elimessä.

4.   Komissio hyväksyy 26–30 artiklan soveltamista koskevat säännöt 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

26 artikla

Vastuuviranomainen

1.   Vastuuviranomaisen on täytettävä seuraavat vähimmäisehdot:

(a)

sen on oltava oikeushenkilö, paitsi jos se on jäsenvaltion toiminnallinen yksikkö;

(b)

sillä on oltava käytössään infrastruktuuri, jonka avulla se voi helposti pitää yhteyttä suureen käyttäjäkuntaan sekä muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisiin ja komissioon;

(c)

sen on työskenneltävä sellaisessa hallinnollisessa ympäristössä, jossa se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja välttämään eturistiriidat;

(d)

sen on voitava soveltaa yhteisön varainhoitoa koskevia sääntöjä;

(e)

sillä on oltava hallinnoitavikseen saamiensa yhteisön varojen määrää vastaavat taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset;

(f)

sillä on oltava henkilökunta, jolla on kansainvälisessä työympäristössä tehtävään hallintotyöhön soveltuva pätevyys.

2.   Jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että vastuuviranomaisella on käytettävissään riittävät varat, jotta se pystyy suorittamaan tehtävänsä asianmukaisesti vuosien 2008–2013 ajan.

3.   Komissio voi avustaa jäsenvaltioita kouluttamaan henkilöstöä erityisesti, jotta V–IX lukua sovelletaan asianmukaisesti.

27 artikla

Vastuuviranomaisen tehtävät

1.   Vastuuviranomainen vastaa monivuotisen ohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

Vastuuviranomaisen on huolehdittava erityisesti seuraavista tehtävistä

(a)

kumppanien kuuleminen 12 artiklan mukaisesti;

(b)

monivuotisia ja vuosittaisia ohjelmia, joihin 19 ja 21 artiklassa viitataan, koskevien ehdotusten toimittaminen komissiolle;

(c)

tarvittaessa tarjouskilpailujen ja ehdotuspyyntöjen organisointi ja julkaiseminen;

(d)

rahastosta yhteisrahoitettavien hankkeiden valinnan järjestäminen 15 artiklan 5 kohdan mukaisia vaatimuksia noudattaen;

(e)

komission suorittamien maksujen vastaanottaminen ja varojen maksaminen lopullisille tuensaajille;

(f)

johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistaminen rahastosta myönnetyn yhteisrahoituksen ja muista asiaankuuluvista kansallisista ja yhteisön rahoitusvälineistä myönnettävän rahoituksen välillä;

(g)

yhteisrahoitettujen tuotteiden ja palvelujen toimituksen seuraaminen ja sen varmistaminen, että toimien osalta ilmoitetut menot ovat todella toteutuneet ja että ne ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia;

(h)

sen varmistaminen, että käytössä on sähköinen järjestelmä vuosittaisten ohjelmien kutakin toimea koskevan kirjanpitoaineiston tallentamista ja säilyttämistä varten ja että varainhoitoa, seurantaa, valvontaa ja arviointia varten tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat tiedot kerätään;

(i)

sen varmistaminen, että lopullisilla tuensaajilla ja muilla rahastosta yhteisrahoitusta saavien toimien täytäntöönpanoon osallistuvilla tahoilla on joko erillinen kirjanpito tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville maksutapahtumille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten kirjanpitosääntöjen soveltamista;

(j)

sen varmistaminen, että 49 artiklassa tarkoitetut rahastoa koskevat arvioinnit tehdään 50 artiklan 2 kohdassa säädetyissä määräajoissa ja että ne täyttävät komission ja jäsenvaltion välillä sovitut laatuvaatimukset;

(k)

menettelyjen käyttöönotto sen varmistamiseksi, että kaikki menoja ja tarkastuksia koskevat asiakirjat, joita tarvitaan asianmukaisen kirjausketjun turvaamiseksi, säilytetään 43 artiklan vaatimusten mukaisesti;

(l)

sen varmistaminen, että tarkastusviranomainen saa 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten suorittamista varten kaikki tarvittavat tiedot hallinnointimenettelyistä ja rahastosta yhteisrahoitusta saavista hankkeista;

(m)

sen varmistaminen, että todentamisviranomainen saa kaikki todentamista varten tarvitsemansa tiedot menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;

(n)

vuosittaisten ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien seuranta- ja loppukertomusten, todentamisviranomaisen todentamien menoilmoitusten ja maksupyyntöjen tai tarvittaessa maksuilmoitusten laatiminen ja toimittaminen komissiolle;

(o)

tiedottaminen ja neuvonta sekä tuettujen toimien tulosten levittäminen;

(p)

yhteistyö komission ja muiden jäsenvaltioiden vastuuviranomaisten kanssa;

(q)

sen varmistaminen, että lopulliset tuensaajat panevat 33 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat täytäntöön.

2.   Jäsenvaltioissa toteutettavien toimien hallinnointiin liittyvät vastuuviranomaisten toimet voidaan rahoittaa 16 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta.

28 artikla

Vastuuviranomaisen suorittama tehtävien delegointi

1.   Jos kaikki tai osa vastuuviranomaisen tehtävistä delegoidaan valtuutetulle viranomaiselle, vastuuviranomainen määrittää delegoitavien tehtävien laajuuden ja laatii tehtävien täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt 26 artiklassa esitettyjen ehtojen mukaisesti.

2.   Säännöissä määrätään muun muassa, että vastuuviranomaiselle on toimitettava säännöllisesti tietoja delegoitujen tehtävien suorittamisesta ja kuvaus käytetyistä menetelmistä.

29 artikla

Todentamisviranomainen

1.   Todentamisviranomainen

(a)

todentaa, että:

(i)

menoilmoitus on todenmukainen ja laadittu luotettavan kirjanpitojärjestelmän ja todennettavissa olevien tositteiden perusteella;

(ii)

ilmoitetut menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia ja aiheutuneet ohjelmaan sovellettavien perusteiden mukaisesti rahoitettaviksi valituista toimista, jotka ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia;

(b)

varmistaa, että se on saanut vastuuviranomaiselta todentamista varten tarvitsemansa tiedot menoilmoituksiin sisältyviä menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;

(c)

ottaa todentamisessa huomioon tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset;

(d)

säilyttää komissiolle ilmoitettuja menoja koskevan kirjanpitoaineiston sähköisessä muodossa;

(e)

todentaa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi aiheettomasti maksetuiksi todettujen yhteisön varojen takaisinperinnän tarvittaessa korkoineen;

(f)

pitää kirjaa takaisin perittävistä määristä ja takaisin perityistä määristä Euroopan unionin yleisen talousarvion mukaisesti mahdollisuuksien mukaan vähentämällä ne seuraavasta menoilmoituksesta.

2.   Jäsenvaltioissa toteuttaviin hankkeisiin liittyviä todentamisviranomaisen toimia voidaan rahoittaa 17 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta edellyttäen, että 25 artiklassa kuvatut todentamisviranomaisen toiminnan perusedellytykset täyttyvät.

30 artikla

Tarkastusviranomainen

1.   Tarkastusviranomainen:

(a)

varmistaa, että tarkastukset tehdään hallinnointi- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan tarkastamiseksi;

(b)

varmistaa, että toimia koskevat tarkastukset tehdään tarkoituksenmukaisista otoksista ilmoitettujen menojen tarkastamiseksi; otoksen on edustettava vähintään 10:tä prosenttia kunkin vuosittaisen ohjelman tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

(c)

esittää komissiolle kuuden kuukauden kuluessa monivuotisen ohjelman hyväksymisestä a ja b alakohdassa tarkoitettuja tarkastuksia suorittavat elimet kattavan tarkastusstrategian varmistaen, että tärkeimmät yhteisrahoituksen saajat tarkastetaan ja että tarkastukset jakautuvat tasaisesti koko ohjelmakaudelle.

2.   Jos tämän päätöksen nojalla nimetty tarkastusviranomainen on myös päätösten N:o…/2007/EY, N:o…/2007/EY ja N:o…/2007/EY (*****) mukaisesti nimetty tarkastusviranomainen tai jos kahteen tai useampaan rahastoista sovelletaan yhteisiä järjestelmiä, komissiolle voidaan 1 kohdan c alakohdan nojalla toimittaa yksi ainoa yhteinen tarkastusstrategia.

3.   Tarkastusviranomainen laatii kunkin vuosittaisen ohjelman osalta kertomuksen, joka käsittää

(a)

vuosittaisen tarkastuskertomuksen, jossa esitetään tarkastusstrategian mukaisesti vuosittaiseen ohjelmaan kohdistettujen tarkastusten havainnot ja havaitut puutteellisuudet ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmissä;

(b)

tarkastusviranomaisen vastuulla tehtyihin tarkastuksiin perustuvan lausunnon siitä, antaako hallinnointi- ja valvontajärjestelmän toiminta kohtuulliset takeet komissiolle esitettyjen menoilmoitusten oikeellisuudesta sekä ilmoituksen perustana olevien tapahtumien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta;

(c)

lausuman, jossa arvioidaan loppumaksupyynnön tai maksuilmoituksen pätevyys sekä asianomaisten menojen sääntöjenmukaisuus.

4.   Tarkastusviranomaisen on huolehdittava siitä, että tarkastustyössä otetaan huomioon hyväksytyt kansainväliset tarkastussuositukset.

5.   Jäsenvaltioissa toteutettaviin hankkeisiin liittyvä tarkastus voidaan rahoittaa 17 artiklassa tarkoitetusta teknisestä avusta, edellyttäen että 24 artiklassa kuvatut tarkastusviranomaisen toiminnan perusedellytykset täyttyvät.

VI LUKU

VELVOLLISUUDET JA VALVONTA

31 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

1.   Jäsenvaltiot ovat vastuussa monivuotisten ja vuosittaisten ohjelmien moitteettoman varainhoidon varmistamisesta ja menojen perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vastuuviranomaiset ja mahdolliset valtuutetut viranomaiset, todentamisviranomaiset, tarkastusviranomaiset ja muut asianomaiset elimet saavat asianmukaista ohjausta 24–30 artiklassa tarkoitettujen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien perustamisessa sen varmistamiseksi, että yhteisön varoja käytetään tehokkaasti ja sääntöjenmukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on estettävä, havaittava ja oikaistava sääntöjenvastaisuudet. Niiden on ilmoitettava sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava sille hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen etenemisestä.

Kun lopulliselle tuensaajalle aiheettomasti maksettuja määriä ei voida periä takaisin, asianomaisen jäsenvaltion on maksettava menetetyt määrät takaisin Euroopan unionin yleiseen talousarvioon, jos osoitetaan, että menetys on aiheutunut sen tuottamuksesta tai laiminlyönnistä.

4.   Jäsenvaltiot kantavat ensisijaisen vastuun toimien varainhoidon valvonnasta ja huolehtivat siitä, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä ja tarkastuksia sovelletaan siten, että voidaan varmistaa yhteisön varojen asianmukainen ja tehokas käyttö. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle kuvaus näistä järjestelmistä.

5.   Edellä olevien 1–4 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

32 artikla

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät

1.   Ennen kuin komissio hyväksyy monivuotisen ohjelman 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hallinnointi- ja valvontajärjestelmät on perustettu 24–30 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että järjestelmät toimivat tehokkaasti koko ohjelmakauden ajan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle monivuotisen ohjelmansa luonnoksen mukana kuvaus vastuuviranomaisten, valtuutettujen viranomaisten ja todentamisviranomaisten organisaatiorakenteesta ja menettelyistä sekä kyseisten viranomaisten ja elinten, tarkastusviranomaisen ja tarkastuksia tarkastusviranomaisen valvonnassa suorittavien muiden tahojen sisäisistä tarkastusjärjestelmistä.

3.   Komissio tarkastelee tämän säännöksen soveltamista valmistellessaan 50 artiklan 3 kohdassa säädettyä kertomusta vuosilta 2008–2010.

33 artikla

Komission velvollisuudet

1.   Komissio varmistaa 31 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, että jäsenvaltiot ovat perustaneet 24–30 artiklan mukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Lisäksi se varmistaa vuosittaisten tarkastuskertomusten ja omien tarkastustensa perusteella, että kyseiset järjestelmät toimivat tehokkaasti ohjelmakauden ajan.

2.   Jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia rajoittamatta komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat suorittaa hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan tarkastamiseksi vähintään kolmen työpäivän varoitusajalla paikalla tarkastuksia, joihin voi kuulua vuosittaisiin ohjelmiin sisältyviä toimia koskevia tarkastuksia. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

3.   Komissio voi vaatia jäsenvaltiota suorittamaan tarkastuksia paikalla järjestelmien moitteettoman toiminnan tai yhden tai useamman tapahtuman moitteettomuuden tarkastamiseksi. Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

4.   Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa rahastosta tuettuihin toimiin liittyvästä tiedottamisesta, toimien julkistamisesta ja toimien seurannasta.

5.   Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että toimet ovat johdonmukaisia yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja aloitteiden kanssa ja niitä täydentäviä.

6.   Komissio vahvistaa suuntaviivat varmistaakseen tämän päätöksen mukaisesti myönnetyn rahoituksen näkyvyyden.

34 artikla

Yhteistyö jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten kanssa

1.   Komissio tekee yhteistyötä tarkastusviranomaisten kanssa niiden tarkastussuunnitelmien ja -menetelmien koordinoimiseksi ja vaihtaa viipymättä tietoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tarkastusten tuloksista valvontaresurssien parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi ja työn tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi.

Komissio toimittaa 30 artiklan mukaisesti esitettyä tarkastusstrategiaa koskevat huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta.

2.   Omaa tarkastusstrategiaansa määritellessään komissio määrittää ne vuosittaiset ohjelmat, joita se pitää hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevien tietojen perusteella tyydyttävinä.

Komissio voi päättää, että se voi luottaa mainittujen ohjelmien osalta pääasiallisesti jäsenvaltioiden toimittamaan todentavaan aineistoon ja että se suorittaa omia tarkastuksiaan paikalla vain, jos on todisteita, jotka viittaavat puutteisiin järjestelmissä.

VII LUKU

VARAINHOITO

35 artikla

Tukikelpoisuus — Menoilmoitukset

1.   Kaikissa menoilmoituksissa on mainittava lopullisille tuensaajille toimia toteutettaessa aiheutuneiden menojen määrä ja vastaava julkisista tai yksityisistä varoista saatu tukiosuus.

2.   Menojen on vastattava lopullisten tuensaajien suorittamia maksuja. Niiden tueksi on esitettävä maksukuitit tai kirjanpitoasiakirjat, joilla on vastaava todistusarvo.

3.   Menoihin voidaan myöntää rahastosta tukea vain jos ne on todellisuudessa maksettu aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta sinä vuonna, jota 21 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu rahoituspäätös, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, koskee. Yhteisrahoitusta ei voida myöntää toimille, jotka ovat päättyneet ennen tukikelpoisuuden alkamispäivää.

4.   Säännöt, joita sovelletaan 3 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioissa toteutettavien ja rahastosta yhteisrahoitusta saavien toimien täytäntöönpanon yhteydessä aiheutuneiden menojen tukikelpoisuuteen, hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

36 artikla

Lopullisille tuensaajille maksettavien maksujen täysimääräisyys

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että vastuuviranomainen varmistaa, että lopulliset tuensaajat saavat julkisista varoista maksettavan koko rahoitusosuuden niin pian kuin mahdollista. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät lopullisille tuensaajille maksettavia määriä, edellyttäen että lopulliset tuensaajat täyttävät kaikki toimien ja menojen tukikelpoisuutta koskevat vaatimukset.

37 artikla

Euron käyttö

1.   Jäsenvaltioiden 19 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien ja 21 artiklassa tarkoitettujen vuosittaisten ohjelmien luonnoksissa esitetyt määrät, todennetut menoilmoitukset, 27 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitetut maksupyynnöt sekä 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa seurantakertomuksessa ja 51 artiklassa tarkoitetussa vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa mainitut menot on esitettävä euromääräisinä.

2.   Edellä 21 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut komission rahoituspäätökset, joilla jäsenvaltioiden vuosittaiset ohjelmat hyväksytään, sekä komission maksusitoumukset ja komission maksut ovat euromääräisiä, ja ne maksetaan euroina.

3.   Jäsenvaltiot, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa valuuttanaan maksupyynnön päivämäärään mennessä, muuntavat kansallisessa valuutassa aiheutuneet menojen määrät euroiksi. Tämä määrä muunnetaan euroiksi käyttäen komission kuukausittaista kirjanpitokurssia siltä kuukaudelta, jonka aikana meno merkittiin kyseisen ohjelman vastuuviranomaisen tileille. Komissio julkaisee kyseisen kurssin sähköisesti kuukausittain.

4.   Kun eurosta tulee jonkin jäsenvaltion valuutta, 3 kohdassa kuvattua muuntomenettelyä sovelletaan edelleen kaikkiin menoihin, jotka merkitään todentamisviranomaisen tileille ennen kansallisen valuutan ja euron välisen kiinteän muuntokurssin voimaantulopäivää.

38 artikla

Maksusitoumukset

Yhteisön talousarviositoumukset tehdään vuosittain noudattaen 21 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua komission rahoituspäätöstä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään.

39 artikla

Maksut — Ennakkomaksut

1.   Komissio suorittaa rahaston rahoitusosuuteen liittyvät maksut maksusitoumusten mukaisesti.

2.   Maksut suoritetaan ennakkomaksuna ja loppumaksuna. Ne maksetaan jäsenvaltion nimeämälle vastuuviranomaiselle.

3.   Jäsenvaltiolle maksetaan ensimmäisenä ennakkomaksuna 50 prosenttia määrästä, joka sille on myönnetty rahoituspäätöksessä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, 60 päivän kuluessa siitä kun kyseinen päätös on tehty.

4.   Toinen ennakkomaksu maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun komissio on kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltion virallisesti toimittamasta maksupyynnöstä hyväksynyt vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan seurantakertomuksen sekä todennetun menoilmoituksen, joka on laadittu 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 35 artiklan mukaisesti ja jonka mukaan toteutuneet menot kattavat vähintään 60 prosenttia ensimmäisestä ennakkomaksusta. Komission maksama toinen ennakkomaksu saa olla enintään 50 prosenttia siinä rahoituspäätöksessä myönnetystä kokonaismäärästä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, ja jos jäsenvaltion myöntämä kansallinen osuus on pienempi kuin kyseisessä rahoituspäätöksessä ilmoitettu määrä, toinen ennakkomaksu ei missään tapauksessa saa olla enempää kuin erotus, joka saadaan kun ensimmäisen ennakkomaksun määrä vähennetään niistä yhteisön varoista, jotka jäsenvaltio on osoittanut vuosittaiseen ohjelmaan sisältyvien hankkeiden toteuttamiseen.

5.   Ennakkomaksuista kertyneet korot kirjataan kyseiseen vuosittaiseen ohjelmaan ja niitä on pidettävä kansalliseksi julkiseksi rahoitusosuudeksi katsottavana jäsenvaltion varana ja ne on ilmoitettava komissiolle kyseisen vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen menoilmoituksen yhteydessä.

6.   Ennakkomaksuna maksetut määrät poistetaan tileistä, kun vuosittainen ohjelma saatetaan loppuun.

40 artikla

Loppumaksun maksaminen

1.   Komissio suorittaa loppumaksun edellyttäen, että seuraavat asiakirjat on toimitettu sille viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua rahoituspäätöksessä, jolla vuosittainen ohjelma hyväksytään, määritellyn menojen tukikelpoisuusajan päättymisestä:

(a)

todennettu menoilmoitus, joka on laadittu 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 35 artiklan mukaisesti, ja loppumaksupyyntö tai maksuilmoitus;

(b)

51 artiklassa säädetty vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus;

(c)

30 artiklan 3 kohdassa mainitut vuosittainen tarkastuskertomus, lausunto ja lausuma.

Loppumaksun maksamisen edellytyksenä on, että vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus ja loppumaksupyynnön pätevyyden arviointilausuma hyväksytään.

2.   Jos vastuuviranomainen ei toimita 1 kohdassa mainittuja asiakirjoja hyväksyttävässä muodossa määräpäivään mennessä, komissio vapauttaa kaikki sellaiset kyseisen vuosittaisen ohjelman maksusitoumukset, joita ei ole käytetty ennakkomaksujen maksamiseen.

3.   Edellä 2 kohdassa mainittu automaattinen maksusitoumusten vapauttaminen keskeytetään kyseisiin hankkeisiin liittyvän määrän osalta, jos jäsenvaltiossa on käynnissä sellaisia oikeudellisia menettelyjä tai hallinnollisia muutoksenhakuja, joilla on lykkäävä vaikutus 1 kohdassa mainittujen asiakirjojen toimittamisen ajankohtana. Jäsenvaltion on annettava toimittamassaan loppukertomuksessa yksityiskohtaiset tiedot kyseisistä hankkeista ja esitettävä komissiolle kuuden kuukauden välein kertomukset hankkeiden edistymisestä. Jäsenvaltio toimittaa näiden hankkeiden osalta 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun oikeudelliset menettelyt tai hallinnolliset muutoksenhaut on saatettu loppuun.

4.   Edellä 1 kohdassa mainittu yhdeksän kuukauden määräaika keskeytyy, jos komissio on tehnyt 42 artiklan nojalla päätöksen vuosittaisen ohjelman yhteisrahoitusta koskevien maksujen lykkäämisestä. Määräaika alkaa kulua jälleen päivänä, jona 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu komission päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle.

5.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle niiden menojen määrän, jotka komissio hyväksyy rahoitettavaksi rahastosta, ja mahdolliset rahoitusoikaisut, jotka perustuvat ilmoitettujen menojen ja rahastosta rahoitettavien menojen eroon, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 41 artiklan soveltamista. Jäsenvaltion on esitettävä huomautuksensa kolmen kuukauden kuluessa.

6.   Komissio päättää rahastosta rahoitettavien menojen määrän kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltion huomautukset, ja perii takaisin lopullisesti hyväksyttyjen menojen ja kyseiselle jäsenvaltiolle jo maksettujen määrien välisen erotuksen.

7.   Komissio maksaa loppuerän käytettävissä olevien varojen rajoissa 60 päivän kuluessa päivästä, jona se hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Maksusitoumuksen loppuerä vapautetaan kuuden kuukauden kuluessa maksamisesta.

41 artikla

Maksujen pidättäminen

1.   Varainhoitoasetuksessa tarkoitetun valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on pidätettävä maksu enintään kuuden kuukauden ajan, jos:

(a)

kansallisen tai yhteisön tarkastuselimen kertomuksessa on todisteita, jotka viittaavat huomattaviin puutteisiin hallinnointi- ja valvontajärjestelmien toiminnassa,

(b)

mainitun virkamiehen on tehtävä lisätarkistuksia saatuaan tietoonsa tietoja, joiden perusteella hän epäilee, että todennettuun menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu.

2.   Jäsenvaltiolle ja vastuuviranomaiselle on ilmoitettava maksunpidätyksen syistä viipymättä. Maksu pidätetään, kunnes jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet.

42 artikla

Maksujen keskeytys

1.   Komissio voi keskeyttää ennakkomaksujen ja loppumaksujen maksamisen kokonaan tai osittain, kun:

(a)

ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka vaikuttaa maksujen todentamismenettelyn luotettavuuteen ja jonka osalta ei ole toteutettu oikaisutoimenpiteitä, tai

(b)

todennettuun menoilmoitukseen sisältyvät menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole oikaistu, tai

(c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt sille 31 ja 32 artiklan mukaan kuuluvia velvoitteita.

2.   Komissio voi päättää keskeyttää ennakko- ja loppumaksut annettuaan jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksia kolmen kuukauden määräajassa.

3.   Komissio lopettaa ennakko- ja loppumaksujen keskeytyksen, kun se katsoo jäsenvaltion toteuttaneen keskeytyksen lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

4.   Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä, komissio voi tehdä päätöksen vuosittaista ohjelmaa koskevan yhteisön rahoitusosuuden peruuttamisesta kokonaan tai osittain 46 artiklan mukaisesti.

43 artikla

Asiakirjojen säilyttäminen

Vastuuviranomaisen on varmistettava, että kaikki kyseisten ohjelmien menoja ja tarkastuksia koskevat tositteet ovat komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla viiden vuoden ajan ohjelmien päättämisen jälkeen 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisten valtiontukisääntöjen soveltamista.

Määräaika keskeytyy oikeuskäsittelyn ajaksi tai komission asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

Asiakirjat on säilytettävä joko alkuperäisinä tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä yleisesti hyväksytyillä tietovälineillä.

VIII LUKU

RAHOITUSOIKAISUT

44 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.   Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu sääntöjenvastaisuuksien tutkinnasta, joka niiden on aloitettava saatuaan todisteita ohjelmien luonteeseen tai niiden täytäntöönpano- tai valvontaedellytyksiin vaikuttavista merkittävistä muutoksista, sekä tarvittavien rahoitusoikaisujen tekemisestä.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä rahoitusoikaisut, jotka liittyvät toimissa tai vuosittaisissa ohjelmissa havaittuihin yksittäisiin tai järjestelmällisiin sääntöjenvastaisuuksiin.

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut toteutetaan siten, että yhteisön rahoitusosuus peruutetaan, ja jos mahdollista, peritään takaisin joko kokonaan tai osittain. Jos varoja ei palauteta jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa, niistä peritään 47 artiklan 2 kohdan mukaista viivästyskorkoa. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne ja vakavuus sekä niistä rahastolle aiheutunut taloudellinen tappio.

3.   Kun on kyse järjestelmällisistä sääntöjenvastaisuuksista, asianomaisen jäsenvaltion on laajennettava tutkimuksiaan siten, että ne kattavat kaikki toimet, joihin sääntöjenvastaisuudet ovat voineet vaikuttaa.

4.   Jäsenvaltioiden on 51 artiklassa tarkoitetussa vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa lueteltava kyseisen ohjelman yhteydessä aloitetut peruutusmenettelyt.

45 artikla

Komission suorittamat tarkastukset ja rahoitusoikaisut

1.   Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat tarkastaa paikalla, myös pistokokein, rahastosta rahoitettuja toimia sekä hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä vähintään kolmen työpäivän varoitusajalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa ja jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia. Komissio ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua tarkastuksiin.

Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tekemään tarkastuksen paikalla varmistaakseen yhden tai useamman maksutapahtuman oikeellisuuden. Komission virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua tarkastuksiin.

2.   Jos komissio katsoo tarvittavat tarkastukset tehtyään, että jäsenvaltio ei ole täyttänyt sille 31 artiklan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se keskeyttää ennakkomaksujen tai loppumaksun maksamisen 42 artiklan mukaisesti.

46 artikla

Oikaisujen perusteet

1.   Komissio voi tehdä rahoitusoikaisut peruuttamalla vuosittaiselle ohjelmalle myönnetyn yhteisön rahoitusosuuden kokonaan tai osittain, jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että

(a)

ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä on vakava puute, joka on saattanut vaaraan ohjelmaan jo maksetun yhteisön rahoitusosuuden;

(b)

todennettuun maksuilmoitukseen sisältyvä meno on sääntöjenvastainen, eikä jäsenvaltio ole oikaissut sitä ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista;

(c)

jäsenvaltio ei ole täyttänyt 31 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen tässä kohdassa tarkoitetun oikaisumenettelyn aloittamista.

Komissio tekee päätöksen otettuaan huomioon jäsenvaltion mahdollisesti esittämät huomautukset.

2.   Komissio tekee rahoitusoikaisut havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden järjestelmällisyyden määrittäessään, sovelletaanko kiinteämääräistä vai ekstrapoloitua oikaisua. Jos sääntöjenvastaisuus liittyy menoilmoitukseen, josta tarkastusviranomainen on aiemmin antanut kohtuulliset takeet 30 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, olettamuksena on, että kyseessä on järjestelmällinen ongelma, jolloin siihen sovelletaan kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua oikaisua, ellei jäsenvaltio pysty osoittamaan tätä olettamusta vääräksi kolmen kuukauden kuluessa.

3.   Oikaisun määrää päättäessään komissio ottaa huomioon sääntöjenvastaisuuden merkittävyyden samoin kuin kyseisessä vuosittaisessa ohjelmassa havaittujen puutteiden laajuuden ja niistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset.

4.   Kun komissio perustaa kantansa muiden kuin omien yksiköidensä tilintarkastajien toteamiin seikkoihin, se tekee omat johtopäätöksensä niiden taloudellisista seurauksista tarkasteltuaan asianomaisen jäsenvaltion 32 artiklan mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä, sääntöjenvastaisuuksia koskevia ilmoituksia ja jäsenvaltioiden mahdollisesti antamia vastauksia.

47 artikla

Takaisin maksaminen

1.   Kaikki Euroopan unionin yleiseen talousarvioon takaisin maksettavat varat on suoritettava varainhoitoasetuksen 72 artiklan mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuna määräaikana. Määräaika päättyy määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeisenä päivänä.

2.   Takaisinmaksun viivästyminen johtaa viivästyskorkoon, joka lasketaan määräpäivästä tosiasialliseen maksupäivään. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama, Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistava korko sen kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä, jona maksuaika on kulunut umpeen, korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä.

48 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

Komission suorittama rahoitusoikaisu ei vaikuta 44 artiklassa jäsenvaltioille säädettyyn velvoitteeseen huolehtia takaisinperinnästä.

IX LUKU

SEURANTA, ARVIOINTI JA KERTOMUKSET

49 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio seuraa rahastoa säännöllisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Komissio arvioi rahastoa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Arvioinnin tarkoituksena on 50 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kertomusten valmistelun yhteydessä tutkia toimien aiheellisuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia 2 artiklassa mainittuun yleiseen tavoitteeseen nähden.

3.   Komissio tarkastelee myös rahastosta tuettavien toimien ja yhteisön muiden asianomaisten politiikkojen, välineiden ja aloitteiden nojalla toteutettavien toimien keskinäistä täydentävyyttä.

50 artikla

Kertomusten antoa koskevat velvoitteet

1.   Kunkin jäsenvaltion vastuuviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet hankkeiden seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi.

Tätä varten sopimuksissa, jotka vastuuviranomainen tekee toimien toteuttamisesta vastaavien tahojen kanssa, on oltava lausekkeita, joissa edellytetään, että toimen täytäntöönpanon edistymisestä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta laaditaan säännöllisesti seurantakertomuksia ja loppukertomuksia, jotka toimivat vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevan seurantakertomuksen pohjana.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle:

(a)

viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 arviointikertomus rahastosta yhteisrahoitettujen toimien täytäntöönpanosta;

(b)

arviointikertomus rahastosta yhteisrahoitettujen toimien tuloksista ja vaikutuksista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 vuosien 2008–2010 osalta ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 vuosien 2011–2013 osalta.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle:

(a)

kertomuksen siitä, miten 15 artiklassa asetettuja ehtoja on sovellettu varojen vuosittaiseen jakamiseen jäsenvaltioiden kesken, sekä ehdotukset tarpeellisiksi katsotuista muutoksista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010;

(b)

välikertomuksen saaduista tuloksista ja rahaston täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista sekä ehdotuksen rahaston kehittämiseksi tulevaisuudessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

(c)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 vuosilta 2008–2010 ja 31 päivänä joulukuuta 2015 vuosilta 2011–2013.

51 artikla

Vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskeva loppukertomus

1.   Jotta ohjelman täytäntöönpanosta saataisiin selkeä käsitys, vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa on oltava seuraavat tiedot:

(a)

vuosittaisen ohjelman rahoituksen ja toiminnan täytäntöönpano;

(b)

monivuotisen ohjelman ja sen painopisteiden täytäntöönpanossa saavutettu edistys suhteessa sen todennettavissa oleviin erityistavoitteisiin siten, että indikaattorit ilmaistaan määrällisinä aina kun se on mahdollista;

(c)

vastuuviranomaisen täytäntöönpanon laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi toteuttamat toimet, erityisesti:

(i)

seurantaa ja arviointia koskevat toimenpiteet, tietojenkeruumenetelmät mukaan luettuina,

(ii)

tiivistelmä mahdollisista huomattavista ongelmista, joita on esiintynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, ja toteutetut toimenpiteet,

(iii)

teknisen avun käyttö;

(d)

toimenpiteet vuosittaisista ohjelmista ja monivuotisista ohjelmista tiedottamiseksi ja niiden julkistamiseksi.

2.   Kertomusta pidetään hyväksyttävänä, jos siihen sisältyvät kaikki 1 kohdassa luetellut tiedot. Komissio tekee päätöksen vastuuviranomaiselta saamansa kertomuksen sisällöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, ja ilmoittaa päätöksestään jäsenvaltioille. Jos komissio ei vastaa säädetyssä määräajassa, kertomuksen katsotaan tulleen hyväksytyksi.

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

52 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa päätöksellä …/2007/EY (******) perustettu yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa käsittelevä yhteinen komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 5 artiklan b alakohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 4 kohdan b ja e alakohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kuudeksi viikoksi.

53 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä päätöstä uudelleen komission ehdotuksen perusteella viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

54 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008, lukuun ottamatta 14, 18, 19, 21, 22 ja 25 artiklaa, 31 artiklan 2 kohtaa, 31 artiklan 5 kohtaa, 32 artiklaa, 35 artiklan 4 kohtaa ja 52 artiklaa, joita sovelletaan … päivästä …kuuta … (*******).

55 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty … ssa/ssä … päivänä … kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 88, 11.4.2006, s. 15.

(2)  EUVL C 115, 16.5.2006, s. 47.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006.

(4)  EYVL C 142, 14.6.2002, s. 23.

(5)  EYVL L 149, 2.6.2001, s. 34.

(6)  EUVL L 60, 27.2.2004, s. 55.

(7)  EUVL L 261, 6.8.2004, s. 28.

(8)  EUVL L 304, 30.9.2004, s. 12.

(9)  EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12.

(10)  EUVL …

(*)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään päätöksen numero, päivämäärä ja julkaisuviite.

(11)  EUVL …

(12)  EUVL …

(13)  EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1.

(14)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

(15)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(16)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(17)  EUVL L 396, 31.12.2004, s. 45.

(**)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 21 kappaleessa mainitun ensimmäisen päätöksen numero (Euroopan pakolaisrahasto).

(***)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 21 kappaleessa mainitun toisen päätöksen numero (Euroopan ulkorajarahasto).

(****)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 21 kappaleessa mainitun kolmannen päätöksen numero (Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto).

(18)  EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1.

(*****)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 21 kappaleessa mainittujen kolmen päätöksen numerot.

(******)  Virallinen lehti: Pyydetään lisäämään johdanto-osan 21 kappaleessa mainitun toisen päätöksen numero (Euroopan ulkorajarahasto).

(*******)  Tämän päätöksen voimaantulopäivä.

P6_TA(2006)0592

Lastenlääkkeet ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lastenlääkkeistä sekä asetuksen (ETY) N:o 1768/92, direktiivin 2001/20/EY, direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta annetun asetuksen (EY) N:o …/2006 muuttamisesta (KOM(2006)0640 — C6-0356/2006 — 2006/0207(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0640) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0356/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A6-0396/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2006)0207

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2006 antamiseksi lastenlääkkeistä annetun asetuksen (EY) N:o … (*)/2006 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o … (*)/2006 (3) täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti.

(2)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta määritellä tarkemmin lastenlääkettä koskevaan tutkimusohjelmaan sisältyvien joidenkin tai kaikkien toimenpiteiden aloittamista tai loppuun saattamista koskevan lykkäyksen myöntämisperusteet ja vahvistaa taloudellisten seuraamusten enimmäismäärät samoin kuin niiden perimistä koskevat edellytykset ja säännöt, jos asetuksen (EY) N:o … (*)/2006 säännöksiä tai mainitun asetuksen nojalla annettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä rikotaan. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on täydentää asetusta (EY) N:o … (*)/2006 lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, näistä toimenpiteistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(3)

Asetus (EY) N:o … (*)/2006 olisi muutettava tämän mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o … (*)/2006 seuraavasti:

1)

Korvataan 20 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tämän artiklan täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella komissio voi 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen hyväksyä lykkäyksen myöntämisperusteiden tarkemmaksi määrittelemiseksi säännöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös niitä täydentämällä”.

2)

Korvataan 49 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Komissio voi määrätä viraston pyynnöstä taloudellisia seuraamuksia tämän asetuksen säännösten tai tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen, asetuksessa (EY) N:o 726/2004 säädetyn menettelyn mukaisesti myyntiluvan saaneisiin lääkkeisiin liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden rikkomisen johdosta. Toimenpiteet, joilla muutetaan tai täydennetään tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, jotka koskevat taloudellisten seuraamusten enimmäismääriä samoin kuin niiden perimistä koskevia edellytyksiä ja sääntöjä, hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen”.

3)

Korvataan 51 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(*)  Virallinen lehti: lisätään asiakirjan PE-CONS 3623/06 numero./2006.

(1)  Lausunto annettu 13. joulukuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006.

(3)  EUVL L …

(4)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

P6_TA(2006)0593

Eurooppalainen vähäisten vaatimusten menettely ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta vähäisten vaatimusten menettelystä (KOM(2005)0087 — C6-0082/2005 — 2005/0020(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0087) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 61 artiklan c kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0082/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0387/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0020

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2007 antamiseksi eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan ja 67 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisö on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta, jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Tämän alueen asteittaista luomista varten yhteisö toteuttaa muun muassa yksityisoikeudellisia asioita, joiden vaikutukset ulottuvat valtioiden rajojen yli, koskevan oikeudellisen yhteistyön alalla toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan turvaamiseksi.

(2)

Perustamissopimuksen 65 artiklan c alakohdan mukaisesti näihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ne, joilla poistetaan riita-asiain oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteitä edistämällä tarvittaessa riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevien jäsenvaltioissa sovellettavien säännösten yhteensopivuutta.

(3)

Tältä osin yhteisö on muun muassa jo hyväksynyt oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 (3), tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (4), siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY (5), riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 805/2004 (6) sekä eurooppalaisen maksamismääräyksen käyttöönotosta 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1896/2006 (7).

(4)

Tampereella 15. ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa ja komissiota vahvistamaan yhteiset menettelysäännöt sellaisia yksinkertaistettuja ja nopeutettuja rajat ylittäviä oikeudenkäyntejä varten, jotka koskevat vähäisiä kuluttaja- ja kauppaoikeudellisia vaateita.

(5)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä marraskuuta 2000 komission ja neuvoston yhteisen toimenpideohjelman tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (8). Ohjelmassa viitataan vähäisiä vaatimuksia koskevien, rajat ylittäviä vaikutuksia omaavien riita-asioiden selvittämisen yksinkertaistamiseen ja nopeuttamiseen. Asiaa vietiin eteenpäin Haagin ohjelmalla (9), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 5 päivänä marraskuuta 2004 ja jossa kehotetaan jatkamaan aktiivisesti vähäisiä vaatimuksia koskevaa työtä.

(6)

Komissio antoi 20 päivänä joulukuuta 2002 vihreän kirjan eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Vihreällä kirjalla käynnistettiin kuulemismenettely toimenpiteistä vähäisiä vaatimuksia koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi.

(7)

Monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön yksinkertaistettuja riita-asioiden menettelyjä vähäisten vaatimusten ratkaisemista varten, sillä riita-asioiden oikeudenkäyntikulut, pitkät käsittelyajat ja monimutkaisuus eivät välttämättä ole oikeassa suhteessa vaatimuksen arvoon. Tuomion saaminen nopeasti ja pienin kuluin on erityisen vaikeaa valtioiden rajat ylittävissä asioissa. Sen vuoksi on tarpeen perustaa eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely. Tällaisen menettelyn tavoitteena olisi oltava oikeussuojan saatavuuden parantaminen. Velkojien käytettävissä olevat menettelyt ovat eri jäsenvaltioissa tehokkuudeltaan erilaisia, mikä vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Näin ollen on tarpeen antaa yhteisön lainsäädäntöä, joka takaa velkojille ja velallisille tasavertaiset toimintamahdollisuudet kaikkialla Euroopan unionissa. Eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn oikeudenkäyntikuluja määritettäessä olisi otettava huomioon yksinkertaisuuden, nopeuden ja suhteellisuuden periaatteet. Olisi asianmukaista, että tiedot oikeudenkäyntikuluista julkistetaan ja että oikeudenkäyntikulujen määräytymismekanismi on läpinäkyvä.

(8)

Eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn olisi yksinkertaistettava ja nopeutettava vähäisiä vaatimuksia koskevia oikeudenkäyntejä valtioiden rajat ylittävissä asioissa sekä alennettava kuluja tarjoamalla vaihtoehto jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetyille mahdollisuuksille, joihin kyseinen menettely ei vaikuttaisi. Tämän asetuksen olisi myös helpotettava eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

(9)

Tällä asetuksella pyritään edistämään perusoikeuksia, ja siinä otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tuomioistuimen olisi kunnioitettava oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä kontradiktorisen menettelyn periaatetta erityisesti silloin, kun se päättää suullisen käsittelyn tarpeellisuudesta, todistelukeinoista ja todistelun vastaanottamisen laajuudesta.

(10)

Vaatimuksen arvon laskemisen helpottamiseksi korkoja, kuluja ja kustannuksia ei pitäisi ottaa huomioon. Tämän ei tulisi vaikuttaa tuomioistuimen toimivaltaan määrätä niistä tuomiossa eikä koron laskemista koskeviin kansallisiin sääntöihin.

(11)

Eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn käynnistämisen helpottamiseksi kantajan olisi tehtävä hakemus täyttämällä vakiomuotoinen vaatimuslomake ja toimittamalla se tuomioistuimeen. Vaatimuslomake tulisi toimittaa vain sellaiselle tuomioistuimelle, joka on asiassa toimivaltainen.

(12)

Vaatimuslomakkeen mukana olisi tarvittaessa toimitettava asiaan liittyvät asiakirjatodisteet. Tämä ei kuitenkaan estä kantajaa tarvittaessa toimittamasta lisätodisteita menettelyn aikana. Samaa periaatetta olisi sovellettava vastaajan antamaan vastaukseen.

(13)

Vaatimuksen hylkäämisen yhteydessä käsite ”selvästi perusteeton” ja hakemuksen hylkäämisen yhteydessä käsite ”jätettävä tutkimatta” olisi määritettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(14)

Eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn olisi oltava kirjallinen, jollei tuomioistuin katso suullista käsittelyä tarpeelliseksi tai asianosainen sitä pyydä. Tuomioistuimen voi hylätä tällaisen pyynnön. Hylkäävään päätökseen ei voi hakea erikseen muutosta.

(15)

Asianosaisia ei saisi velvoittaa käyttämään edustajanaan asianajajaa tai muuta lakimiestä.

(16)

Käsitteellä ”vastavaatimus” olisi asetuksen (EY) N:o 44/2001 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarkoitettava vastavaatimusta, joka perustuu samaan sopimukseen tai seikkaan kuin päävaatimus. Vastavaatimuksiin olisi sovellettava 2 ja 4 artiklaa sekä 5 artiklan 3, 4 ja 5 kohtaa soveltuvin osin.

(17)

Silloin, kun vastaaja vetoaa menettelyn aikana kuittausoikeuteen, tätä ei olisi pidettävä tässä asetuksessa tarkoitettuna vastavaatimuksena. Vastaajaa ei näin ollen pitäisi velvoittaa käyttämään liitteen I mukaista vakiolomaketta A silloin, kun hän aikoo vedota kuittausoikeuteen.

(18)

Vastaanottavalla jäsenvaltiolla olisi 6 artiklan soveltamistarkoituksessa tarkoitettava jäsenvaltiota, jossa asiakirja annetaan tiedoksi tai jonne se lähetetään. Kulujen pienentämiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi asiakirjat olisi annettava asianosaisille tiedoksi pääasiallisesti postitse käyttäen saantitodistusta, johon on merkitty vastaanottopäivä.

(19)

Asianosaisen olisi voitava kieltäytyä vastaanottamasta asiakirjaa sen tiedoksiannon yhteydessä tai palauttamalla asiakirjan viikon kuluessa, jos sitä ei ole laadittu tai siihen ei ole liitetty käännöstä joko vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä (tai jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallisella kielellä tai jollakin sen paikkakunnan virallisista kielistä, jossa tiedoksianto tapahtuu tai jonne asiakirja on tarkoitus lähettää) tai kielellä, jota vastaanottaja ymmärtää.

(20)

Jäsenvaltioiden olisi kannustettava nykyaikaisen viestintätekniikan käyttöä suullisten käsittelyjen ja todistelun vastaanottamisen yhteydessä, jos tämä on sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaista, jossa tuomioistuin sijaitsee. Tuomioistuimen olisi käytettävä yksinkertaisinta ja edullisinta todisteiden vastaanottamistapaa.

(21)

Kun asianosaisille annetaan käytännön neuvontaa lomakkeiden täyttämisessä, olisi annettava myös tekniset tiedot niiden saatavuudesta ja täyttämisestä.

(22)

Tuomioistuimen henkilöstö voi myös antaa tietoja menettelyyn liittyvistä kysymyksistä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(23)

Koska asetuksen tarkoitus on yksinkertaistaa ja nopeuttaa vähäisiä vaatimuksia koskevia oikeudenkäyntejä valtion rajat ylittävissä asioissa, tuomioistuimen olisi ratkaistava asia mahdollisimman pian myös silloin, kun asetuksessa ei säädetä menettelyn yksittäisessä vaiheessa noudatettavasta määräajasta.

(24)

Määräaikojen laskemiseen olisi sovellettava määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (10).

(25)

Jotta vähäisten saatavien perintää voitaisiin nopeuttaa, tuomion olisi oltava täytäntöönpanokelpoinen mahdollisesta muutoksenhausta riippumatta ja ilman vakuuden asettamista, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä.

(26)

Tässä asetuksessa tarkoitettuihin muutoksenhakukeinoihin olisi kuuluttava kaikki muutoksenhakukeinot, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollisia.

(27)

Tuomioistuimessa on oltava henkilö, jolla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti kelpoisuus toimia tuomarina.

(28)

Aina kun tuomioistuimen on asetettava määräaika, asianosaiselle olisi ilmoitettava seurauksista, joita määräajan noudattamatta jättämisestä aiheutuu.

(29)

Hävinneen asianosaisen olisi vastattava oikeudenkäyntikuluista. Oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu olisi tehtävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ottaen huomioon yksinkertaisuutta ja kustannustehokkuutta koskevat tavoitteet tuomioistuimen tulisi määrätä hävinnyt asianosainen maksamaan oikeudenkäyntikulut, myös esimerkiksi kulut, jotka aiheutuvat siitä, että toinen asianosainen on käyttänyt edustajanaan asianajajaa tai muuta lakimiestä, tai asiakirjojen tiedoksiannosta tai kääntämisestä aiheutuvat kulut, ainoastaan, jos ne ovat olleet kohtuullisia suhteessa vaatimuksen arvoon taikka tarpeellisia.

(30)

Jotta tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa helpotettaisiin, eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä jossakin jäsenvaltiossa annettu tuomio olisi tunnustettava ja sen olisi oltava täytäntöönpanokelpoinen toisessa jäsenvaltiossa vaatimatta tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi ja antamatta mahdollisuutta vastustaa sen tunnustamista.

(31)

Tuomion uudelleentutkimiselle olisi asetettava vähimmäisvaatimukset tilanteissa, joissa vastaaja ei ole voinut riitauttaa vaatimusta.

(32)

Ottaen huomioon yksinkertaisuutta ja kustannustehokkuutta koskevat tavoitteet täytäntöönpanoa hakevalta asianosaiselta ei pitäisi edellyttää, että hänellä on täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa muu valtuutettu edustaja tai postiosoite kuin edustaja, jolla on toimivalta täytäntöönpanomenettelyssä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

(33)

Tämän asetuksen III lukua olisi sovellettava myös tässä asetuksessa määritettyä menettelyä noudattaen annettuun tuomioon perustuvaan, tuomioistuimen virkamiesten tekemään oikeudenkäyntikuluja koskevaan ratkaisuun.

(34)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) mukaisesti.

(35)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta hyväksyä liitteissä olevien lomakkeiden ajan tasalle saattamiseen tai tekniseen mukauttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Koska mainitut toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia tai täydentää tätä asetusta lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, ne olisi hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(36)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat sellaisten menettelyjen käyttöön ottaminen, joiden tarkoituksena on vähäisiä vaatimuksia koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen valtion rajat ylittävissä asioissa, sekä kulujen alentaminen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(37)

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.

(38)

Tanskan asemaa koskevan, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä asetus siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan eurooppalainen menettely vähäisiä vaatimuksia varten, jäljempänä ’eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely’, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa vähäisiä vaatimuksia koskevia oikeudenkäyntejä valtion rajat ylittävissä asioissa ja alentaa kuluja. Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on asianosaisten käytettävissä vaihtoehtona jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetyille menettelyille.

Lisäksi tällä asetuksella poistetaan vaatimus, jonka mukaan välivaiheen menettelyt ovat tarpeen, jotta jäsenvaltiossa eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetut tuomiot voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön muissa jäsenvaltioissa.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan valtion rajat ylittäviin siviili- ja kauppaoikeudellisiin asioihin riippumatta siitä, millaisessa tuomioistuimessa niitä käsitellään, jos vaatimuksen arvo ilman korkoja, kuluja ja kustannuksia on enintään 2 000 euroa ajankohtana, jolloin vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Asetusta ei erityisesti sovelleta vero-, tulli- tai hallinto-oikeudellisiin asioihin eikä valtion vastuuseen teoista ja laiminlyönneistä, jotka on tehty julkista valtaa käytettäessä (”acta iure imperii”).

2.   Tätä asetusta ei sovelleta asioihin, jotka koskevat:

a)

luonnollisten henkilöiden oikeudellista asemaa, oikeuskelpoisuutta tai oikeustoimikelpoisuutta;

b)

aviovarallisuussuhteita, elatusvelvollisuutta, perintöä tai testamenttia;

c)

konkurssia, yrityksen tai muun oikeushenkilön maksukyvyttömyysmenettelyä, akordia tai muita niihin rinnastettavia menettelyjä;

d)

sosiaaliturvaa;

e)

välimiesmenettelyä;

f)

työoikeutta;

g)

kiinteän omaisuuden vuokraamista, paitsi milloin kanne koskee rahallisia vaatimuksia;

h)

yksityisyyden tai henkilöllisyyteen liittyvien oikeuksien loukkauksia, kunnianloukkaukset mukaan lukien.

3.   Tässä asetuksessa ”jäsenvaltiolla” tarkoitetaan kaikkia jäsenvaltioita Tanskaa lukuun ottamatta.

3 artikla

Valtion rajat ylittävät asiat

1.   Tässä asetuksessa valtion rajat ylittävällä asialla tarkoitetaan asiaa, jossa vähintään yhdellä asianosaisella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka tuomioistuimen käsiteltäväksi asia on saatettu.

2.   Kotipaikka määritetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 59 ja 60 artiklan mukaisesti.

3.   Se, onko kyseessä valtion rajat ylittävä asia, määräytyy sen ajankohdan mukaisesti, jona vaatimuslomake saapuu toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

II LUKU

EUROOPPALAINEN VÄHÄISIIN VAATIMUKSIIN SOVELLETTAVA MENETTELY

4 artikla

Menettelyn aloittaminen

1.   Kantaja aloittaa eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn täyttämällä liitteen I mukaisen vakiomuotoisen vaatimuslomakkeen A ja toimittamalla sen toimivaltaiseen tuomioistuimeen joko suoraan tai postitse tai käyttämällä muuta sellaista toimitustapaa, kuten faksia tai sähköpostia, joka hyväksytään siinä jäsenvaltiossa, jossa menettely aloitetaan. Vaatimuslomakkeessa on mainittava vaatimuksen tueksi esitetyt todisteet ja sen mukana on tarvittaessa toimitettava asiaan liittyvät asiakirjatodisteet.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, mitkä toimitustavat ne hyväksyvät. Komissio saattaa kyseiset tiedot julkisesti saataville.

3.   Jos vaatimus ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, tuomioistuin ilmoittaa tästä kantajalle. Jos kantaja ei peruuta vaatimustaan, tuomioistuin käsittelee sen siinä jäsenvaltiossa sovellettavan oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti, jossa asiaa käsitellään.

4.   Jos tuomioistuin katsoo, että kantajan antamat tiedot ovat riittämättömät tai eivät ole tarpeeksi selkeitä tai että vaatimuslomaketta ei ole täytetty asianmukaisesti, se antaa kantajalle tilaisuuden täydentää tai oikaista vaatimuslomaketta taikka toimittaa tuomioistuimen pyytämiä lisätietoja tai asiakirjoja taikka peruuttaa vaatimus sen määräämässä ajassa, ellei vaatimus ole selvästi perusteeton tai ellei hakemusta voida ottaa tutkittavaksi. Tähän tarkoitukseen tuomioistuimen on käytettävä liitteen II mukaista vakiolomaketta B.

Vaatimus jätetään tutkimatta, jos se vaikuttaa selvästi perusteettomalta tai hakemus sellaiselta, joka ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, tai jos kantaja ei täydennä tai oikaise vaatimuslomaketta asetetussa määräajassa.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaatimuslomake on saatavilla kaikissa tuomioistuimissa, joissa on mahdollista aloittaa eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely.

5 artikla

Menettelyn kulku

1.   Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely on kirjallinen menettely. Tuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos se katsoo sen olevan tarpeellista tai jos asianosainen sitä pyytää. Tuomioistuin voi evätä tällaisen pyynnön, jos se katsoo asian olosuhteet huomioon ottaen, että suullinen käsittely ei selvästi ole tarpeellinen asian käsittelemiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Pyynnön epääminen on perusteltava kirjallisesti. Pyynnön epäävään päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.

2.   Kun tuomioistuin on vastaanottanut asianmukaisesti täytetyn vaatimuslomakkeen, sen on täytettävä liitteen III mukaisessa vakiomuotoisessa vastauslomakkeessa C oleva I osa.

Vastaajalle on 13 artiklan mukaisesti annettava tiedoksi jäljennös vaatimuslomakkeesta ja mahdollisista asiakirjatodisteista sekä edellä mainitulla tavalla täytetty vastauslomake. Nämä asiakirjat on lähetettävä 14 päivän kuluessa asianmukaisesti täytetyn vaatimuslomakkeen vastaanottamisesta.

3.   Vastaajan on annettava vastauksensa 30 päivän kuluessa vaatimuslomakkeen ja vastauslomakkeen tiedoksiannosta täyttämällä vakiomuotoisessa vastauslomakkeessa C oleva II osa, liittämällä lomakkeeseen tarvittaessa kaikki asiaankuuluvat asiakirjatodisteet ja palauttamalla se tuomioistuimeen tai vastaamalla muulla tarkoituksenmukaisella tavalla vastauslomaketta käyttämättä.

4.   Kantajalle on lähetettävä jäljennös vastaajan vastauksesta ja mahdollisista asiakirjatodisteista 14 päivän kuluessa vastauksen vastaanottamisesta.

5.   Jos vastaaja väittää vastauksessaan, että muun kuin rahamääräisen vaatimuksen arvo ylittää 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän, tuomioistuin päättää 30 päivän kuluessa vastauksen lähettämisestä kantajalle, kuuluuko vaatimus tämän asetuksen soveltamisalaan. Tähän päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.

6.   Mahdolliset vakiolomaketta A käyttäen esitetyt vastavaatimukset ja niihin liittyvät mahdolliset asiakirjatodisteet on annettava tiedoksi kantajalle 13 artiklan mukaisesti. Nämä asiakirjat on lähetettävä 14 päivän kuluessa niiden vastaanottamisesta.

Kantajan on vastattava mahdollisiin vastavaatimuksiin 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta.

7.   Jos vastavaatimus ylittää 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn enimmäismäärän, vaatimusta ja vastavaatimusta ei käsitellä eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä, vaan se käsitellään sen jäsenvaltion oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön mukaisesti, jossa asiaa käsitellään.

Edellä olevaa 2 ja 4 artiklaa sekä tämän artiklan 3, 4 ja 5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin vastavaatimuksiin.

6 artikla

Kielet

1.   Vaatimuslomake, vastaus, mahdollinen vastavaatimus, mahdollinen vastavaatimukseen annettu vastaus ja mahdollinen kuvaus asiaankuuluvista asiakirjatodisteista on toimitettava tuomioistuimen käyttämällä kielellä tai jollakin niistä.

2.   Jos tuomioistuimen vastaanottama lisäasiakirja on laadittu jollakin muulla kuin oikeudenkäyntikielellä, tuomioistuin voi vaatia asiakirjasta käännöksen ainoastaan, jos käännös näyttää olevan tarpeen asian ratkaisemiseksi.

3.   Jos asianosainen kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjaa, koska sitä ei ole laadittu jollakin seuraavista kielistä:

a)

vastaanottavan jäsenvaltion virallinen kieli tai, jos kyseisessä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, sen paikkakunnan virallinen kieli tai jokin sen paikkakunnan virallisista kielistä, jossa tiedoksianto on toimitettava tai jonne asiakirja on lähetettävä; tai

b)

kieli, jota vastaanottaja ymmärtää;

tuomioistuimen on ilmoitettava asiasta toiselle asianosaiselle, jotta tämä toimittaisi asiakirjasta käännöksen.

7 artikla

Menettelyn päättäminen

1.   Tuomioistuimen on 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut vastaajan tai kantajan 5 artiklan 3 ja 6 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa esittämät vastaukset, annettava tuomio tai

a)

kehotettava asianosaisia antamaan vaatimusta koskevia lisätietoja määräajassa, joka on enintään 30 päivää; tai

b)

vastaanotettava todisteet 9 artiklan mukaisesti; tai

c)

kutsuttava asianosaiset suulliseen käsittelyyn, joka pidetään 30 päivän kuluessa kutsusta.

2.   Tuomioistuimen on annettava tuomio 30 päivän kuluessa suullisesta käsittelystä tai siitä, kun se on saanut kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Tuomio annetaan tiedoksi asianosaisille 13 artiklan mukaisesti.

3.   Jos tuomioistuin ei ole saanut kyseessä olevalta asianosaiselta vastausta 5 artiklan 3 tai 6 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa, sen on annettava vaatimusta tai vastavaatimusta koskeva tuomio.

8 artikla

Suullinen käsittely

Tuomioistuin voi järjestää suullisen käsittelyn videoneuvotteluna tai käyttäen muuta viestintätekniikkaa, jos siihen on tekniset valmiudet.

9 artikla

Todistelun vastaanottaminen

1.   Tuomioistuin päättää todisteiden vastaanottamistavoista ja tarvittavan todistelun laajuudesta sallittuja todisteita koskevien sääntöjen mukaisesti. Tuomioistuin voi hyväksyä todisteiden esittämisen todistajien, asiantuntijoiden tai asianosaisten antamina kirjallisina lausumina. Lisäksi se voi hyväksyä todisteiden esittämisen videoneuvottelun avulla tai käyttäen muuta viestintätekniikkaa, jos siihen on tekniset valmiudet.

2.   Tuomioistuin voi ottaa vastaan asiantuntijalausuntoja tai suullisia todisteita ainoastaan, jos se on tarpeen asian ratkaisemiseksi. Päättäessään tästä tuomioistuin ottaa huomioon asiasta aiheutuvat kustannukset.

3.   Tuomioistuimen on käytettävä yksinkertaisinta ja edullisinta todisteiden vastaanottamistapaa.

10 artikla

Asianosaisten edustaminen

Asianajajan tai muun lakimiehen käyttäminen ei ole pakollista.

11 artikla

Asianosaisille tarjottava apu

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianosaiset voivat saada käytännön apua lomakkeiden täyttämisessä.

12 artikla

Tuomioistuimen tehtävät

1.   Tuomioistuin ei saa velvoittaa asianosaisia esittämään vaatimusta koskevaa oikeudellista arviointia.

2.   Tuomioistuimen on tarpeen mukaan tiedotettava asianosaisille menettelyllisistä kysymyksistä.

3.   Tuomioistuimen on pyrittävä sovintoratkaisuun asianosaisten välillä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

13 artikla

Asiakirjojen tiedoksianto

1.   Asiakirjat on annettava tiedoksi postitse saantitodistusta vastaan, ja saantitodistuksesta on käytävä ilmi vastaanottopäivämäärä.

2.   Jos asiakirjojen tiedoksianto 1 kohdan mukaisesti ei ole mahdollista, ne voidaan antaa tiedoksi millä tahansa asetuksen (EY) N:o 805/2004 13 tai 14 artiklassa säädetyllä tavalla.

14 artikla

Määräajat

1.   Jos tuomioistuin asettaa määräajan, asianosaiselle on ilmoitettava määräajan noudattamatta jättämisen seurauksista.

2.   Tuomioistuin voi poikkeustapauksessa pidentää 4 artiklan 4 kohdassa, 5 artiklan 3 ja 6 kohdassa sekä 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjä määräaikoja, jos se on tarpeen asianosaisten oikeuksien turvaamiseksi.

3.   Jos tuomioistuin ei poikkeustapauksessa voi noudattaa 5 artiklan 2–6 kohdassa sekä 7 artiklassa säädettyjä määräaikoja, sen on toteutettava näissä säännöksissä edellytetyt toimet mahdollisimman pian.

15 artikla

Tuomion täytäntöönpanokelpoisuus

1.   Tuomio on täytäntöönpanokelpoinen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vakuuden asettamista ei vaadita.

2.   Jäljempänä olevaa 23 artiklaa sovelletaan myös tuomion täytäntöönpanoon siinä jäsenvaltiossa, jossa se annettiin.

16 artikla

Oikeudenkäyntikulut

Hävinnyt asianosainen vastaa oikeudenkäyntikuluista. Tuomioistuin ei kuitenkaan määrää voittaneelle asianosaiselle korvausta kuluista, jotka ovat tarpeettomia tai suhteettomia vaatimukseen nähden.

17 artikla

Muutoksenhaku

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, voidaanko eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annettuun tuomioon niiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön mukaan hakea muutosta ja minkä määräajan kuluessa muutoksenhaku on tehtävä. Komissio saattaa tiedot julkisesti saataville.

2.   Muutoksenhakumenettelyihin sovelletaan 16 artiklaa.

18 artikla

Vähimmäisvaatimukset tuomion uudelleen tutkimiseksi

1.   Vastaajalla on oikeus pyytää eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetun tuomion uudelleen tutkimista tuomion antaneen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos:

a)

i)

vaatimuslomake tai kutsu saapua suulliseen käsittelyyn on annettu tiedoksi asetuksen (EY) N:o 805/2004 14 artiklan mukaisella tavalla, johon ei liity henkilökohtaista vastaanottotodistusta; ja

ii)

tiedoksiantoa ei vastaajasta riippumattomista syistä suoritettu riittävän ajoissa siten, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa; tai

b)

vastaaja ei voinut vastustaa vaatimusta ylivoimaisen esteen tai hänestä riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi,

edellyttäen kummassakin tapauksessa, että hän toimii viipymättä.

2.   Jos tuomioistuin hylkää pyynnön sillä perusteella, että uudelleen tutkimiselle ei ole 1 kohdan mukaisia perusteita, tuomio jää pysyväksi.

Jos tuomioistuin päättää, että uudelleen tutkiminen on perusteltua jollakin 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella, eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annettu tuomio on mitätön.

19 artikla

Sovellettava oikeudenkäyntimenettelyä koskeva lainsäädäntö

Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu, eurooppalaiseen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaan menettelyyn sovelletaan sen jäsenvaltion oikeudenkäyntimenettelyä koskevaa lainsäädäntöä, jossa menettely toteutetaan.

III LUKU

TUOMIOIDEN TUNNUSTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO TOISESSA JÄSENVALTIOSSA

20 artikla

Tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano

1.   Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä jossakin jäsenvaltiossa annettu tuomio on tunnustettava ja se on pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa vaatimatta tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi ja ilman mahdollisuutta vastustaa sen tunnustamista.

2.   Tuomioistuin antaa asianosaisen pyynnöstä ilman lisäkustannuksia todistuksen eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetusta tuomiosta käyttäen liitteen IV mukaista vakiolomaketta D.

21 artikla

Täytäntöönpanomenettely

1.   Täytäntöönpanomenettelyihin sovelletaan täytäntöönpanevan jäsenvaltion lakia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän luvun säännösten soveltamista.

Eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annettu tuomio on pantava täytäntöön samoin edellytyksin kuin täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa annettu tuomio.

2.   Tuomion täytäntöönpanoa hakevan asianosaisen on toimitettava:

a)

sellainen tuomion jäljennös, joka täyttää sen aitouden toteamiseksi tarpeelliset vaatimukset; ja

b)

jäljennös 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta lomakkeesta ja tarvittaessa sen käännös täytäntöönpanevan jäsenvaltion viralliselle kielelle tai, jos tässä jäsenvaltiossa on useita virallisia kieliä, oikeudenkäynneissä sillä paikkakunnalla, jossa täytäntöönpanoa haetaan, käytettävälle viralliselle kielelle tai jollekin niissä käytettävistä virallisista kielistä kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, tai jollekin muulle kielelle, jonka täytäntöönpaneva jäsenvaltio on ilmoittanut voivansa hyväksyä. Kukin jäsenvaltio voi ilmoittaa ne Euroopan unionin toimielinten viralliset kielet, jotka eivät ole sen omia mutta jotka se voi hyväksyä eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn osalta. Vakiolomakkeen D sisällön käännöksen on oltava sellaisen henkilön tekemä, jolla on siihen kelpoisuus jossakin jäsenvaltiossa.

3.   Toisessa jäsenvaltiossa eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetun tuomion täytäntöönpanoa hakevalta asianosaiselta ei saa edellyttää, että hänellä on täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa muu

a)

valtuutettu edustaja; tai

b)

postiosoite

kuin edustaja, jolla on toimivalta täytäntöönpanomenettelyssä.

4.   Asianosaiselta, joka hakee jossakin jäsenvaltiossa eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annetun tuomion täytäntöönpanoa toisessa jäsenvaltiossa, ei saa vaatia vakuutta, takausta tai talletusta tai muuta vastaavaa taetta sen nimestä riippumatta sillä perusteella, että hän on muun maan kansalainen tai että hänellä ei ole kotipaikkaa tai asuinpaikkaa täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa.

22 artikla

Täytäntöönpanon epääminen

1.   Täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen on sen henkilön pyynnöstä, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, evättävä täytäntöönpano, jos eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annettu tuomio on ristiriidassa jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa aiemmin annetun tuomion kanssa, mikäli

a)

aiempi tuomio koski samaa asiaa ja on annettu samojen asianosaisten välillä;

b)

aiempi tuomio on annettu täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa tai aiempi tuomio täyttää sen tunnustamiselle täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa asetetut edellytykset; ja

c)

tähän ristiriitaan ei ole vedottu eikä siihen ole voitu vedota oikeudenkäynnissä siinä jäsenvaltiossa, jossa tuomio on annettu eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä.

2.   Tuomiota ei sen sisältämän asiaratkaisun osalta saa missään tapauksessa ottaa uudelleen tutkittavaksi täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa.

23 artikla

Täytäntöönpanon keskeyttäminen tai rajoittaminen

Jos asianosainen on hakenut muutosta eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä annettuun tuomioon tai jos tällainen muutoksenhaku on edelleen mahdollinen, tai jos asianosainen on esittänyt 18 artiklan mukaisen uudelleentutkimista koskevan pyynnön, täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltainen tuomioistuin tai viranomainen voi sen asianosaisen hakemuksesta, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan,

a)

rajoittaa täytäntöönpanomenettelyn turvaamistoimiin;

b)

asettaa täytäntöönpanon edellytykseksi määrittämänsä vakuuden asettamisen; tai

c)

poikkeuksellisissa olosuhteissa keskeyttää täytäntöönpanomenettelyn.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Tiedottaminen

Jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä erityisesti päätöksen 2001/470/EY mukaisesti perustetun siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston välityksellä sen varmistamiseksi, että suuri yleisö ja oikeusalan ammattilaiset saavat tietoa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta eurooppalaisesta menettelystä, mukaan lukien oikeudenkäyntikulut.

25 artikla

Toimivallan, viestintävälineiden ja muutoksenhakua koskevien menettelyjen ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä:

a)

millä tuomioistuimilla on toimivalta antaa tuomio eurooppalaisessa vähäisiin vaatimuksiin sovellettavassa menettelyssä;

b)

eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä varten hyväksytyt ja 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuomioistuinten käytössä olevat toimitustavat;

c)

voidaanko niiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lainsäädännön nojalla hakea muutosta 17 artiklan mukaisesti ja mihin tuomioistuimeen muutoksenhaku tehdään;

d)

21 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla hyväksytyt kielet; ja

e)

millä viranomaisilla on toimivalta täytäntöönpanon osalta ja millä viranomaisilla on toimivalta 23 artiklaa sovellettaessa.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näiden tietojen myöhemmistä muutoksista.

2.   Komissio saattaa 1 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot yleisön saataville julkaisemalla ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muilla tarkoituksenmukaisilla tavoilla.

26 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Liitteissä esitettyjen lomakkeiden ajan tasalle saattamiseen tai tekniseen mukauttamiseen liittyvät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä, hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

27 artikla

Komite

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 alakohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

28 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio toimittaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014 Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle yksityiskohtaisen kertomuksen, jossa tarkastellaan eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn toimivuutta, 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vaatimuksen arvon yläraja mukaan luettuna. Kertomuksessa on oltava arvio menettelyn toimivuudesta sekä laaja vaikutustenarviointi kunkin jäsenvaltion osalta.

Tätä varten ja sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin paras käytäntö otetaan asianmukaisesti huomioon ja siinä noudatetaan parempaa lainsäädäntöä koskevia periaatteita, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tietoja vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan eurooppalaisen menettelyn toimivuudesta valtion rajat ylittävissä asioissa. Tietoja on annettava oikeudenkäyntikuluista, menettelyn nopeudesta, tehokkuudesta, käytön helppoudesta ja jäsenvaltioiden sisäisistä vähäisiä vaatimuksia koskevista menettelyistä.

Komissio liittää kertomukseensa tarvittaessa ehdotuksia asetuksen mukauttamiseksi.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009, lukuun ottamatta 25 artiklaa, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty … ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 88, 11.4.2006, s. 61.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2006.

(3)  EYVL L 160, 30.6.2000, s. 37.

(4)  EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(5)  EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25.

(6)  EUVL L 143, 30.4.2004, s. 15, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1869/2005 (EUVL L 300, 17.11.2005, s. 6).

(7)  EUVL L 399, 30.12.2006, s. 1.

(8)  EYVL C 12, 15.1.2001, s. 1.

(9)  EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.

(10)  EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

(11)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

LIITE I

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

 

Image

Teksti kuva

LIITE II

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE III

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE IV

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

P6_TA(2006)0594

Perusoikeudet ja kansalaisuus (2007–2013) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2005)0122 — C6-0236/2005 — 2005/0038(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0122) (1),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0236/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A6-0465/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen tarkistuksineen;

2.

kehottaa komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.

kehottaa puhemiestä välittämään tähän lainsäädäntöpäätöslauselmaan liitetyn parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

LIITE

Ehdotus neuvoston päätökseksi perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2);

[…]

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unioni perustuu vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin, jotka ovat jäsenvaltioille yhteisiä periaatteita.

(2)

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (3), ottaen huomioon sen aseman ja soveltamisalan, ja siihen liittyvissä selityksissä esitetään oikeudet sellaisina kuin ne ilmenevät erityisesti jäsenvaltioille yhteisistä valtiosääntöperinteestä ja kansainvälisistä velvoitteista, Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta ja yhteisöjen perustamissopimuksista, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksesta (4), yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymistä sosiaalisista peruskirjoista sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä.

(3)

Eurooppa-neuvosto korosti marraskuussa 2004 tiedottamisen tärkeyttä, kun tavoitteena on saada kansalaiset mukaan Euroopan yhdentymishankkeeseen kannustamalla aktiiviseen kansalaisuuteen.

(4)

Komissio korostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklasta neuvostolle ja Euroopan parlamentille esittämässään tiedonannossa (5) kansalaisyhteiskunnan asemaa sekä perusoikeuksien suojelussa että niiden edistämisessä; sen vuoksi komission olisi käynnistettävä avoin, selkeä ja säännöllinen vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(4 a)

Haagin ohjelman mukaan keskinäisen yhteistyön lisäämiseksi on pyrittävä selkeästi parantamaan keskinäistä ymmärtämystä oikeusviranomaisten ja eri oikeusjärjestelmien välillä. Kansallisten viranomaisten eurooppalaiset verkostot olisi tässä yhteydessä erityisesti huomioitava ja niitä olisi tuettava.

(4 b)

Euroopan perustuslakituomioistuinten kansainvälinen konferenssi ja Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistys (Association of the Council of States and Supreme Administrative Jurisdictions of the European Union) edistävät erityisesti asiaa koskevia tietokantoja ylläpitämällä näkemysten ja kokemusten vaihtoa asioissa, jotka koskevat niiden jäsentuomioistuinten lainkäyttöä, järjestäytymistä ja toimintaa niiden käyttäessä tuomiovaltaa ja toimiessa neuvonantajina yhteisön oikeuteen liittyen. Olisi oltava mahdollista tarjota yhteisrahoitusta kyseisen konferenssin ja yhdistyksen toimille edellyttäen, että menot aiheutuvat yleistä eurooppalaista etua koskevasta tavoitteesta. Tällainen yhteisrahoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokin tuleva ohjelma kattaisi tällaiset verkostot, eikä se estä muita eurooppalaisia verkostoja saamasta tukea toimilleen tämän päätöksen mukaisesti.

(5)

On tarpeen korostaa, miten tärkeää on tiedottaa ja viestittää unionin kansalaisuuden tuomista oikeuksista, jotta voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan ja helpottaa luotettavan tiedon saantia.

(6)

Uskontojen välisen ja monikulttuurisen vuoropuhelun edistäminen Euroopan unionin tasolla edistäisi osaltaan rauhan ja perusoikeuksien säilyttämistä ja vahvistamista.

(7)

Tämän ohjelman tavoitteiden olisi oltava … annetulla neuvoston asetuksella EY …/2006 perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston tavoitteita täydentäviä ja niiden olisi keskityttävä alueisiin, joilla voidaan saada aikaan eurooppalaista lisäarvoa. Tätä varten tarvitaan asianmukaista koordinointia.

(8)

Täydentävyyden ja voimavarojen parhaan mahdollisen käytön takaamiseksi olisi varmistettava, että vältetään päällekkäisyyksiä tästä ohjelmasta tuettujen toimien ja perusoikeuksien alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, toimien välillä, kuitenkin siten, että yhteiset toimet tämän ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ovat mahdollisia. Tätä varten tarvitaan asianmukaista koordinointia.

(8 a)

Thessalonikin toimintasuunnitelmaan kirjatun, yhteisön ohjelmien avaamista jäsenehdokasmaille ja Länsi-Balkanin maille koskevan periaatteen mukaisesti liittyvien valtioiden, ehdokasmaiden ja Länsi-Balkanin maiden olisi voitava osallistua tähän ohjelmaan. Edellytyksenä osallistumiselle olisi oltava kahdenvälisten sopimusten yleisten ehtojen täyttäminen ja osallistuminen ohjelman talousarvion rahoitukseen. Silloin, kun osallistuminen edistää asiaankuuluvien toimien tavoitetta, myös sellaisten maiden viranomaiset, laitokset tai valtioista riippumattomat järjestöt, jotka eivät osallistu ohjelmaan, voivat olla yksittäisissä toimissa mukana kumppaneina, kuitenkin niin, että ne eivät ole hankkeen pääasiallisia tuensaajia.

(9)

Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (8) mukaisesti.

(10)

On sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (10), joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, rajoitettava niiden tapausten määrää, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja pidettävä voimavarojen määrä oikeassa suhteessa niiden käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(11)

Varainhoitoasetuksessa säädetään, että toiminta-avustukset on sidottava perussäädökseen.

(12)

Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) mukaisesti tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä siten, että tehdään ero hallintokomiteamenettelyn ja neuvoa-antavan komiteamenettelyn piiriin kuuluvien toimenpiteiden välillä; neuvoa-antava komitea on tällöin joissakin tapauksissa tehokkuuden parantamisen kannalta sopivampi vaihtoehto.

(13)

Ohjelman tavoitteita eli kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemista sekä rasismin, muukalaisvihan ja juutalaisvastaisuuden torjuntaa sekä perusoikeuksien ja kansalaisten oikeuksien suojelua uskontojen välisellä ja monikulttuurisella vuoropuhelulla ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, ja ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla. Yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(14)

Perustamissopimuksessa ei ole muita määräyksiä tämän päätöksen tekemiseksi tarvittavista valtuuksista kuin 308 artikla.

(15)

Talous- ja sosiaalikomitea on antanut lausunnon (12),

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1.   Tällä päätöksellä perustetaan perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskeva ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa.

2.   Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

3.   Ohjelma pannaan täytäntöön yhteisön oikeuden soveltamisalan rajoissa.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

1.   Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

Edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen […] perusoikeuksien sekä unionin kansalaisuudesta johtuvien oikeuksien kunnioittamiseen perustuvan eurooppalaisen yhteiskunnan kehittämistä.

b)

Vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja kannustetaan avoimeen, selkeään ja säännölliseen vuoropuheluun perusoikeuksista.

c)

Torjutaan rasismia, muukalaisvihaa ja juutalaisvastaisuutta ja edistetään parempaa uskontojen ja kulttuurien välistä ymmärrystä sekä suurempaa suvaitsevaisuutta kaikkialla Euroopan unionissa.

d)

Parannetaan oikeus- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten välisiä yhteyksiä, tiedonvaihtoa ja verkottumista muun muassa tukemalla oikeudellista koulutusta tarkoituksena parantaa keskinäistä ymmärtämystä erityisesti kyseisten viranomaisten ja alan ammattilaisten kesken.

2.   Ohjelman yleisillä tavoitteilla täydennetään neuvoston asetuksella (EY) N:o …/2006 perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston tavoitteita.

3.   Ohjelman yleisillä tavoitteilla myötävaikutetaan perusoikeuksia koskevien yhteisön politiikkojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

3 artikla

Erityiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityiset tavoitteet:

a)

Edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä […] perusoikeuksia, tiedotetaan kaikille henkilöille heidän oikeuksistaan, myös unionin kansalaisuudesta johtuvista oikeuksista, jotta unionin kansalaisia kannustettaisiin toiminnallaan tukemaan unionin demokraattisia rakenteita.

b)

Tarkastellaan tarvittaessa erityisten perusoikeuksien kunnioittamista yhteisön oikeuden täytäntöönpanossa Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa […] ja hankitaan kyseisen soveltamisalan rajoissa lausuntoja perusoikeuksiin liittyvistä erityiskysymyksistä.

c)

Tuetaan valtioista riippumattomia järjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotta niiden valmiudet osallistua aktiivisesti perusoikeuksien, oikeusvaltion ja kansanvallan edistämiseen lisääntyisivät.

d)

Luodaan asianmukaiset rakenteet uskontojen välisen ja monikulttuurisen vuoropuhelun edistämiseksi Euroopan unionissa.

4 artikla

Toimet

Edellä 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmasta tuetaan seuraavanlaisia toimia:

a)

komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja kartoitukset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastojen keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, yleisökampanjoiden ja -tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit; tai

b)

yhteisön edun mukaiset erityiset valtioidenväliset hankkeet, joita jäsenvaltion viranomainen tai muu elin, kansainvälinen järjestö tai valtioista riippumaton järjestö on esittänyt ja joissa on osallistujia vähintään kahdesta jäsenvaltiosta tai yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä muusta valtiosta, joka voi olla joko liittyvä maa tai ehdokasmaa, vuotuisissa työohjelmissa vahvistetuin edellytyksin; tai

c)

ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtioista riippumattomien järjestöjen tai muiden toimijoiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa vahvistetuin edellytyksin; tai

d)

toiminta-avustukset sellaisten menojen yhteisrahoittamiseksi, jotka liittyvät Euroopan perustuslakituomioistuinten kansainvälisen konferenssin ja Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistyksen, jotka ylläpitävät tiettyjä tietokantoja ja huolehtivat näin yhteisön lain täytäntöönpanoon liittyvien kansallisten tuomioiden keräämisestä Euroopan laajuisesti, pysyvään työohjelmaan, edellyttäen että menot aiheutuvat yleistä eurooppalaista etua koskevan tavoitteen toteuttamisesta edistämällä näkemysten ja kokemusten vaihtoa asioissa, jotka koskevat kyseisen konferenssin ja yhdistyksen jäsenten lainkäyttöä, järjestäytymistä ja toimintaa niiden käyttäessä tuomiovaltaa ja/tai toimiessa neuvonantajina erityisesti yhteisön oikeuden alalla.

5 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.   Ohjelman toimiin voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä ’osanottajamaat’: liittyvät valtiot, ehdokasmaat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat näiden maiden kanssa tehdyissä tai tehtävissä assosiaatiosopimuksissa tai yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.   Edellä 4 artiklan mukaisissa toimissa voi olla mukana sellaisten maiden viranomaiset, laitokset tai valtioista riippumattomat järjestöt, jotka eivät osallistu ohjelmaan, 1 kohdan mukaisesti, jos se edistää 1 kohdassa tarkoitettujen maiden valmistautumista liittymiseen tai palvelee asianomaisten toimien tavoitteita.

6 artikla

Kohderyhmät

Ohjelma on suunnattu Euroopan unionin kansalaisille, osanottajamaiden kansalaisille tai Euroopan unionin alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille, muun muassa ryhmille, jotka edistävät tämän ohjelman tavoitteita.

7 artikla

Ohjelman tuensaajat

1.   Ohjelmaan voivat osallistua muun muassa julkiset tai yksityiset laitokset ja organisaatiot, yliopistot, tutkimusinstituutit, valtioista riippumattomat järjestöt, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, kansainväliset järjestöt ja muut voittoa tavoittelemattomat järjestöt, jotka ovat sijoittautuneet Euroopan unionin alueelle tai jonkin 5 artiklan mukaisen osanottajamaan alueelle.

2.   Ohjelma mahdollistaa yhteiset toimet ohjelmatavoitteiden saavuttamiseksi perusoikeuskysymyksiä käsittelevien kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, kanssa. Yhteiset toimet rahoitetaan yhdessä, ja niiden toteuttamisessa noudatetaan kunkin laitoksen tai organisaation sääntöjä.

8 artikla

Tukimuodot

1.   Yhteisön myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

avustus,

julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2.   Yhteisön avustukset myönnetään ehdotuspyyntöjen perusteella paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa vahvistetuissa tapauksissa. Avustukset myönnetään toiminta-avustuksina tai yksittäisiin toimiin myönnettyinä avustuksina. Osarahoituksen enimmäismäärä määritetään vuotuisissa työohjelmissa.

3.   Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa kustannuksia, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

9 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Komissio noudattaa yhteisön tuen täytäntöönpanossa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta.

2.   Ohjelman täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden rajoissa vuotuisen työohjelman, jossa määritellään erityiset tavoitteet, ensisijaiset aihealueet, 8 artiklassa tarkoitetut liitännäistoimet ja esitetään tarvittaessa luettelo muista toimista.

3.   Vuotuinen työohjelma hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4.   Yksittäisille toimille myönnettävän tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat perusteet:

a)

yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

b)

ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

c)

yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten kannalta;

d)

odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyihin eri aloilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

5.   Edellä 4 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia koskevia hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein:

ohjelman tavoitteiden mukaisuus,

ehdotettujen toimien laatu,

toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus toimien kohdeyleisön kannalta,

toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus,

kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin,

ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

6.   Komissio tekee 4 artiklan b ja c alakohdan nojalla esitettyjä toimia koskevat päätökset 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

7.   Toiminta-avustukseen, joka myönnetään Euroopan perustuslakituomioistuinten kansainväliselle konferenssille ja Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistykselle, ei sovelleta varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdan mukaista tuen asteittaisen vähentämisen periaatetta sikäli kuin ne pyrkivät edistämään yleisen eurooppalaisen edun mukaista tavoitetta.

10 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika on kolme kuukautta.

4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

11 artikla

Täydentävyys

1.   Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia puiteohjelmia samoin kuin Progress-ohjelmaa. Tavoitteena on varmistaa, että Euroopan unionin perusoikeusviraston harjoittamaa toimintaa täydennetään. Perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevat tilastotiedot kootaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa saatavilla olevien tietojen pohjalta käyttäen tarvittaessa apuna yhteisön tilasto-ohjelmaa.

2.   Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia. Tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat kaikkien ohjelmien tavoitteita.

3.   Tämän päätöksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä. On varmistettava, että tämän päätöksen mukaiset tuensaajat antavat komissiolle tiedot yhteisön talousarviosta tai muista lähteistä saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista.

12 artikla

Määrärahat

Tässä ohjelmassa säädettyihin toimiin sidotut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoituskehyksen asettamissa rajoissa.

13 artikla

Seuranta

1.   Komissio varmistaa, että tuensaaja toimittaa kertomuksia ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta etenemisestä. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja sisällöstä.

2.   Komissio varmistaa, että ohjelman täytäntöönpanon seurauksena tehtävissä sopimuksissa määrätään erityisesti komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikalla, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista pistokokeista ja tarkastuksista.

3.   Komissio varmistaa, että tuensaaja pitää komission saatavilla kaikki toimeen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen toimea koskevan maksun suorittamisesta.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komissio varmistaa, että alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai maksuaikataulua mukautetaan tarvittaessa.

5.   Komissio varmistaa, että kaikki muut tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti sekä tämän päätöksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

14 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2.   Ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä asetuksia (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 sovelletaan kuhunkin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka ohjelmaan perustuvan sopimusvelvoitteen rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.   Komissio varmistaa, että toimea varten myönnettyä rahoitustukea vähennetään, rahoitustuen suorittamista lykätään tai tuki peritään takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, joihin luetaan tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen säännösten tai sopimuksen määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.   Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos jonkin toimen toteutuksen edistyminen antaa oikeuden vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio varmistaa, että tuensaaja esittää selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio varmistaa, että taloudellisen tuen loppuosa voidaan peruuttaa ja jo maksettujen erien palauttamista voidaan vaatia.

5.   Komissio varmistaa, että kaikki aiheettomasti maksetut erät palautetaan komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla

Arviointi

1.   Ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta sen nojalla toteutettujen toimien toteutusta voidaan tarkkailla.

2.   Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)

vuosittaisen selvityksen ohjelman täytäntöönpanosta;

b)

väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ja tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista, 4 artiklan d kohdassa tarkoitettujen toiminta-avustusten saajien toteuttamat toimet mukaan lukien, viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

c)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

d)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

15 a artikla

Toimien julkaiseminen

Komissio julkaisee joka vuosi luettelon tämän ohjelman nojalla rahoitetuista toimista ja lyhyen kuvauksen kustakin hankkeesta.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty Brysselissä,

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C …

(2)  EUVL C …

(3)  Perusoikeuskirjasta annettiin julistus Nizzassa 7 päivänä joulukuuta 2000 (EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1).

(4)  Allekirjoitettu Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950.

(5)  KOM(2003)0609, 15.10.2003.

(6)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(7)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(8)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(9)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(10)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(11)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(12)  EUVL C 69, 21.3.2006.

P6_TA(2006)0595

Rikosoikeus (2007–2013) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2005)0122 — C6-0237/2005 — 2005/0039(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2005)0122) (1),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka nojalla neuvosto kuuli Euroopan parlamenttia (C6-0237/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0453/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudestaan, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään tähän lainsäädäntöpäätöslauselmaan liitetyn parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

LIITE

Tarkistettu ehdotus neuvoston päätökseksi rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2);

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklassa asetetaan unionin tavoitteeksi antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella kehittämällä jäsenvaltioiden yhteistä toimintaa oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan mukaan oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevaan yhteiseen toimintaan sisältyy erityisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö.

(3)

Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyi marraskuussa 2004 Haagin ohjelman, jossa vahvistetaan, että ensisijaisen tärkeää on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittaminen Euroopan unionissa erityisesti tehostamalla oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta.

(4)

Heinäkuun 22 päivänä 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/630/YOS (3) perustettu poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeva puiteohjelma (AGIS) on osaltaan huomattavasti auttanut lujittamaan poliisin, muiden lainvalvontaviranomaisten sekä tuomioistuinten välistä yhteistyötä jäsenvaltioissa ja parantamaan jäsenvaltioiden poliisi-, oikeus-, tuomioistuin- ja hallintojärjestelmien keskinäistä tuntemusta ja keskinäistä luottamusta.

(5)

Perussopimuksessa ja Haagin ohjelmassa vahvistetut kunnianhimoiset tavoitteet olisi pyrittävä toteuttamaan perustamalla joustava ja tehokas ohjelma, joka helpottaa suunnittelua ja toteutusta.

(6)

Ohjelman olisi parannettava oikeusviranomaisten keskinäistä luottamusta. Haagin ohjelman mukaan keskinäistä luottamusta olisi vahvistettava kehittämällä oikeusalan organisaatioiden ja laitosten verkostoja, parantamalla oikeusalan ammattilaisten koulutusta, kehittämällä EU:n politiikkojen täytäntöönpanon arviointia oikeuden alalla oikeuslaitoksen riippumattomuutta täysin kunnioittaen, lisäämällä tutkimusta oikeudellisen yhteistyön alalla sekä helpottamalla oikeudenkäytön uudenaikaistamiseen pyrkiviä jäsenvaltioiden operatiivisia hankkeita.

Ohjelman olisi myös helpotettava vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanoa parantamalla keskinäistä tietoa Euroopan unionissa aiemmin annetuista tuomioista ja erityisesti perustamalla tietokoneistettu järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon.

(7)

Tuomarikunnan koulutuksesta jäsenvaltioissa vastaavat laitokset ovat perustaneet Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston. Verkosto edistää tuomareiden ja syyttäjien koulutusohjelmaa, jolla on todellinen eurooppalainen ulottuvuus. Tämä myötävaikuttaa keskinäisen luottamuksen vahvistumiseen sekä parantaa oikeusviranomaisten ja eri oikeusjärjestelmien keskinäistä tuntemusta.

(8)

Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi.

(9)

(…)

(10)

Rikosoikeutta koskevan ohjelman tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan aloitteen laajuuden tai vaikutusten takia saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, jota sovelletaan Euroopan unioniin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(11)

Sovelletaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (5), joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, niiden tapausten määrän rajoittaminen, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja oikean suhteen säilyttäminen resurssien määrän ja niiden käytöstä johtuvien hallinnollisten rasitteiden välillä.

(11 a)

Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 (7) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (8) mukaisesti.

(12)

Varainhoitoasetuksessa säädetään, että on annettava perussäädös toiminta-avustusten kattamiseksi.

(12 a)

Kun otetaan huomioon yhteisön rahoituksen merkitys, komission olisi tarjottava neuvontaa sen helpottamiseksi, että kaikki viranomaiset, kansalaisjärjestöt, kansainväliset järjestöt tai muut tämän ohjelman nojalla avustusta saavat tahot ilmoittavat asiamukaisesti saamastaan tuesta.

(13)

Tämän päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet olisi vahvistettava päätöksessä säädettyjen menettelyjen mukaisesti neuvoa-antavan komitean ja hallintokomitean avustuksella.

(14)

Neuvoston päätös poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevasta puiteohjelmasta (AGIS) on aiheellista korvata 1 päivästä tammikuuta 2007 tällä ohjelmalla ja uudella rikosten ehkäisyn ja torjunnan erityisohjelmalla, joka sisältyy turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaan yleisohjelmaan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

1.   Tällä päätöksellä perustetaan rikosoikeutta koskeva erityisohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on osa perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa ja jolla edistetään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistamista.

2.   Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

1.   Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

(a)

Edistetään oikeudellista yhteistyötä pyrkimyksenä luoda rikosoikeudellisissa asioissa todellinen Euroopan oikeusalue vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen pohjalta.

(b)

Edistetään jäsenvaltioissa sovellettavien sääntöjen yhteensopivuutta siltä osin, kuin se on tarpeen oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi. Edistetään oikeudellisen yhteistyön moitteettoman toiminnan tiellä tällä hetkellä olevien oikeudellisten esteiden vähentämistä tutkinnan koordinoinnin lujittamiseksi ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden nykyisten tuomioistuinjärjestelmien yhteensopivuuden lisäämiseksi, jotta jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten tutkinnat johtaisivat asianmukaisiin jatkotoimiin.

(c)

(…)

(d)

Parannetaan oikeus- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten — asianajajien ja oikeuslaitoksen muun henkilöstön — välisiä yhteyksiä ja tietojenvaihtoa sekä edistetään oikeuslaitoksen jäsenten koulutusta keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi.

(e)

Lisätään keskinäistä luottamusta uhrien ja vastaajien oikeuksien suojelun varmistamiseksi.

2.   Ohjelman yleisillä tavoitteilla myötävaikutetaan yhteisön politiikkojen kehittämiseen ja erityisesti Euroopan oikeusalueen luomiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön tavoitteita ja toimivaltuuksia.

3 artikla

Erityiset tavoitteet

Ohjelmalla on seuraavat erityiset tavoitteet:

(a)

Edistetään rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä, jonka tavoitteena on

edistää tuomioistuinten päätösten ja tuomioiden vastavuoroista tunnustamista,

poistaa jäsenvaltioiden tuomioistuinjärjestelmien keskinäisten erojen aiheuttamia esteitä ja edistää tarvittavaa vakavia, erityisesti rajat ylittäviä rikoksia (…) koskevan aineellisen rikosoikeuden lähentämistä,

edistää edelleen rikosprosessioikeudellisia näkökohtia koskevien vähimmäisvaatimusten hyväksymistä käytännön oikeudellisen yhteistyön edistämiseksi,

varmistaa asianmukainen oikeudenkäyttö välttämällä toimivaltaristiriitoja,

parantaa tietojenvaihtoa tietokoneistettuja järjestelmiä käyttämällä, etenkin kansallisten rekistereiden tietojen osalta,

edistää vastaajien oikeuksia sekä sosiaalista ja oikeudellista apua uhreille,

kannustaa jäsenvaltioita vauhdittamaan rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta ja muuta vakavaa rikollisuutta koskevaa yhteistyötä Eurojustin kanssa,

edistää toimenpiteitä, joilla pyritään rikoksentekijöiden, erityisesti nuorten rikoksentekijöiden, tehokkaaseen yhteiskuntaan sopeuttamiseen.

(b)

Parannetaan jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta rikosoikeuden alalla sekä edistetään ja lujitetaan verkottumista, keskinäistä yhteistyötä ja tietojen, kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja levitystä.

(c)

Varmistetaan rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavien unionin välineiden moitteeton täytäntöönpano, asianmukainen ja tehokas soveltaminen ja arviointi.

(d)

Lisätään tietoutta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä ja oikeussuojan saatavuudesta.

(e)

Edistetään tuomareiden, asianajajien ja oikeuslaitoksen muun henkilöstön koulutusta unioniin ja yhteisön lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

(f)

Arvioidaan yleisiä edellytyksiä keskinäisen luottamuksen kehittämiseksi parantamalla oikeusviranomaisten ja eri oikeusjärjestelmien keskinäistä tuntemusta etenkin oikeusasioita koskevien EU:n politiikkojen täytäntöönpanon osalta.

g)

Kehitetään ja pannaan täytäntöön tietokoneistettu järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon ja tuetaan selvityksiä muiden tietojenvaihtokeinojen kehittämiseksi.

4 artikla

Toimet

Edellä 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden toteuttamiseksi ohjelmasta myönnetään vuotuisen työohjelman mukaisesti rahoitustukea seuraavanlaisiin toimiin:

(a)

komission toteuttamat erityistoimet eli muun muassa selvitykset ja tutkimukset, erityishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen, esimerkiksi tietokoneistettu järjestelmä rikosrekisteritietojen vaihtoon, mielipidemittaukset ja -selvitykset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastoiden keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, julkisten kampanjoiden ja tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tuki ja kehittäminen, analyysit, seuranta ja arvioinnit; tai

(b)

vähintään kahden jäsenvaltion tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden valtion, joka voi olla joko liittyvä valtio tai ehdokasvaltio, esittämät, unionin edun mukaiset erityiset valtioidenväliset hankkeet vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin; tai

(c)

ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtiosta riippumattomien järjestöjen tai muiden organisaatioiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa määrätyin edellytyksin; tai

(d)

toiminta-avustus Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkostolle, joka ajaa yleistä eurooppalaista etua tuomareiden koulutuksen alalla. Avustus myönnetään pysyvästä työohjelmasta aiheutuvien kustannusten osarahoitukseen; tai

(e)

jäsenvaltioiden kansalliset hankkeet, joilla

valmistellaan valtioidenvälisiä ja/tai unionin toimia (”käynnistystoimet”),

täydennetään valtioidenvälisiä ja/tai unionin toimia (”täydentävät toimet”),

edistetään sellaisten innovatiivisten menetelmien ja/tai tekniikoiden kehittämistä, jotka voidaan siirtää unionin tasolla toteutettaviin toimiin, tai kehitetään tällaisia menetelmiä tai tekniikoita siirrettäväksi muihin jäsenvaltioihin ja/tai valtioon, joka voi olla joko liittyvä valtio tai ehdokasvaltio.

5 artikla

Kohderyhmät

Ohjelma on suunnattu muun muassa oikeudellisissa ammateissa toimiville, uhrien tukipalveluiden edustajille ja oikeuslaitoksen muulle henkilöstölle, kansallisille viranomaisille ja unionin kansalaisille yleensä.

6 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1.   Ohjelmaan voivat osallistua julkiset tai yksityiset laitokset ja järjestöt, myös ammattialajärjestöt, yliopistot, tutkimusinstituutit, oikeudellista perus- tai jatkokoulutusta oikeudellisissa ammateissa toimiville antavat oppilaitokset sekä valtiosta riippumattomat järjestöt jäsenvaltioissa. Voittoa tavoittelevat elimet ja järjestöt voivat (…) hakea avustuksia ainoastaan yhdessä voittoa tavoittelemattomien ja valtiosta riippuvaisten järjestöjen kanssa.

”Oikeudellisissa ammateissa toimivilla” tarkoitetaan muun muassa tuomareita, syyttäjiä, asianajajia, ministeriöiden virkamiehiä, tuomioistuinten avustavaa henkilöstöä, haastemiehiä, tuomioistuinten tulkkeja ja muita oikeuslaitoksen piiriin rikosoikeuden alalla liittyviä ammatteja.

2.   Kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt eivät voi esittää valtioidenvälisiä hankkeita, mutta voivat osallistua niihin kumppaneina.

7 artikla

Tukimuodot

1.   Yhteisön myöntämä rahoitustuki voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

(a)

avustus;

(b)

julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2.   Yhteisön avustukset myönnetään normaalisti ehdotuspyyntöjen perusteella, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja poikkeustapauksia, joissa joko asian kiireellisyyden tai edunsaajan luonteen vuoksi ei ole vaihtoehtoja, ja tuki myönnetään toiminnalle tai yksittäiselle toimelle osoitettuna avustuksena.

Hankkeiden kuluja koskevan yhteisrahoituksen enimmäismäärä määritetään vuotuisessa työohjelmassa.

3.   Lisäksi rahoitusta varataan liitännäistoimiin, joita rahoitetaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla; yhteisön rahoitusta myönnetään tässä tapauksessa palvelujen ja tavaroiden hankintaan. Tällä rahoituksella katetaan muun muassa kustannuksia, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

8 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Komissio noudattaa yhteisön tuen täytäntöönpanossa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta.

2.   Komissio hyväksyy syyskuun loppuun mennessä ohjelman täytäntöönpanoa varten 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden puitteissa vuotuisen työohjelman, jossa määritellään sen erityiset tavoitteet ja ensisijaiset aihealueet, kuvataan 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut liitännäistoimet ja esitetään tarvittaessa luettelo muista toimista.

Vuotta 2007 koskeva vuosittainen työohjelma hyväksytään kolme kuukautta tämän päätöksen voimaantulon (…) jälkeen.

3.   Vuotuinen työohjelma hyväksytään 10 a artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4.   Yksittäisille toimille myönnettävän tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä on otettava huomioon muun muassa seuraavat perusteet:

(a)

yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

(b)

ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

(c)

yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettuihin tuloksiin nähden;

d)

odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä

5.   Edellä 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia koskevia hakemuksia arvioidaan seuraavin perustein:

1.

vastaavuus ohjelman tavoitteiden kanssa;

2.

ehdotettujen toimien laatu;

3.

toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus toimien kohdeyleisön kannalta;

4.

toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus;

5.

kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin;

6.

ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

5 a.     Komissio tekee 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla ehdotettuihin toimiin ja voittoa tavoittelevien järjestöjen ehdottamiin toimiin liittyvät päätökset 10 a artiklassa tarkoitetun hallintomenettelyn mukaisesti. Edellä 4 artiklan 1 kohdan b–e alakohdan nojalla ehdotettuihin toimiin liittyvät päätökset tehdään 10 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

Komissio tekee päätökset sellaisia avustuksia koskevista hakemuksista (…), joissa on mukana voittoa tavoittelevia elimiä tai järjestöjä, 10 a artiklassa tarkoitetun hallintomenettelyn mukaisesti.

6.   Toiminta-avustukseen, joka myönnetään Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkostolle, ei sovelleta varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuen asteittaisen vähentämisen periaatetta, sillä verkosto ajaa yleistä eurooppalaista etua.

9 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja, jäljempänä ’komitea’.

2.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

3.   Komissio voi kutsua ehdokasvaltioiden edustajia komitean kokousten jälkeen pidettäviin tiedotuskokouksiin.

10 artikla

Neuvoa-antava menettely

1.   Jos tähän artiklaan viitataan, komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

2.   Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

3.   Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

10 a artikla

Hallintomenettely

1.     Jos tähän artiklaan viitataan, komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Niiden päätösten osalt,a jotka neuvoston on tehtävä komission ehdotuksesta, lausunto annetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määrätyllä enemmistöllä. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

2.     Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kolme kuukautta ilmoituksen tekopäivästä.

3.     Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin 2 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa.

11 artikla

Täydentävyys

1.   Ohjelman täytäntöönpanossa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvaa yksityisoikeuden erityisohjelmaa sekä turvallisuutta ja vapauksien suojelua sekä yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevia yleisohjelmia. Rikosoikeutta koskevat tilastotiedot kootaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa käyttäen tarvittaessa apuna yhteisön tilasto-ohjelmaa.

2.   Ohjelmassa voidaan käyttää resursseja yhdessä muiden yhteisön välineiden kanssa. Tämä koskee erityisesti perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaan kuuluvaa yksityisoikeuden erityisohjelmaa. Tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka vastaavat molempien ohjelmien tavoitteita.

3.   Tämän päätöksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä. On varmistettava, että tämän päätöksen tuensaajat ilmoittavat komissiolle yhteisön talousarviosta ja muista lähteistä saamistaan varoista sekä vireillä olevista tukihakemuksista.

12 artikla

Määrärahat

Tässä ohjelmassa säädettyihin toimiin kohdennetut määrärahat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuotuisiin määrärahoihin. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoitusnäkymien asettamissa rajoissa.

13 artikla

Seuranta

1.   Komissio varmistaa, että tuensaaja toimittaa tekniset ja rahoituskertomukset ohjelmasta rahoitettavien toimien edistymisestä ja että lisäksi toimitetaan loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä. Komissio antaa ohjeet kertomusten muodosta ja rakenteesta.

2.   (…)

3.   Komissio varmistaa, että tämän ohjelman täytäntöönpanoa varten tehtävissä sopimuksissa määrätään erityisesti komission (tai sen valtuuttaman edustajan) suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta, joka voidaan tarvittaessa tehdä paikan päällä, myös pistokokein, sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista.

4.   Komissio varmistaa, että rahoitustuen saaja säilyttää komission saatavilla toimeen liittyvien kustannusten tositteet viiden vuoden ajan viimeisestä toimea koskevasta maksusta.

5.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja pistokokeina suoritettujen tarkastusten perusteella komission on varmistettava, että alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää, ehtoja tai maksuaikataulua mukautetaan tarvittaessa.

6.   Komission on varmistettava, että kaikki muut tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet suoritetaan asianmukaisesti sekä tämän päätöksen ja varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

14 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa tämän päätöksen nojalla rahoitettavien toimien toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perimällä aiheettomasti maksetut varat takaisin ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (EY, Euratom) N:o 2185/96 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

2.   Ohjelmasta rahoitettavien yhteisön toimien yhteydessä asetuksia (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja (EY, Euratom) N:o 2185/96 sovelletaan kuhunkin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka ohjelmaan perustuvan sopimusvelvoitteen rikkomiseen, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisöjen yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.   Komissio varmistaa, että toimea varten myönnettyä rahoitustukea vähennetään, tuen suorittamista lykätään tai se peritään takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, joihin luetaan tämän päätöksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että toimea on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa hankkeen luonteen tai sen toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.   Jos määräaikoja ei ole noudatettu tai jos jonkin toimen toteutuksen edistyminen antaa oikeuden vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio on varmistettava, että tuensaajaa pyydetään esittämään selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komission varmistettava, että taloudellisen tuen loppuosan voidaan peruuttaa ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5.   Komissio varmistaa, että kaikki aiheettomasti maksetut määrät palautetaan komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

15 artikla

Arviointi

1.   Ohjelmaa seurataan säännöllisesti, jotta sen nojalla toteutettujen toimien toteutusta voidaan tarkkailla.

2.   Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

(-a)

vuosittaisen esityksen ohjelman täytäntöönpanosta;

a)

väliarviointia koskevan kertomuksen tämän ohjelman tuloksista ja täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

(b)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

(c)

jälkiarviointia koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

15 a artikla

Toimien julkaiseminen

Komissio julkaisee vuosittain luettelon tämän ohjelman nojalla rahoitetuista toimista ja lyhyen kuvauksen kustakin hankkeesta.

15 b artikla

Näkyvyys

Komissio laatii suuntaviivat, joilla varmistetaan tämän päätöksen nojalla myönnetyn rahoituksen näkyvyys.

16 artikla

Siirtymäkauden toimenpiteet

Tällä päätöksellä korvataan poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevasta puiteohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen vastaavat säännökset 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen.

Toimia, jotka on käynnistetty kyseisen päätöksen nojalla ennen 31 päivää joulukuuta 2006, hallinnoidaan niiden päättymiseen saakka kyseisen päätöksen mukaisesti. Kyseisen päätöksen 7 artiklassa tarkoitettu komitea korvataan tämän päätöksen 10 artiklassa tarkoitetulla komitealla.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007, lukuun ottamatta 8 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä 10 a artiklaa, joita sovelletaan tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

Tehty Brysselissä,

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C …

(2)  EUVL C …

(3)  EYVL L 203, 1.8.2002, s. 1.

(4)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(5)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(7)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(8)  EYVL L 136, 31.5.1999, s.1.

P6_TA(2006)0596

Rikosten ehkäiseminen ja torjunta (2007–2013) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 — Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleisohjelma (KOM(2005)0124 — C6-0242/2005 — 2005/0035(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0124) (1),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0242/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0389/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn rahoitusohjeen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 A enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Unionin tavoite antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella saavutetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan neljännen luetelmakohdan ja 29 artiklan mukaan ehkäisemällä ja torjumalla järjestäytynyttä ja muuta rikollisuutta.

(1)

Unionin ensisijainen tavoite antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella saavutetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan neljännen luetelmakohdan ja 29 artiklan mukaan ehkäisemällä ja torjumalla järjestäytynyttä ja muuta rikollisuutta.

(2)

Jotta voidaan taata kansalaisten vapaus ja turvallisuus ja suojata yhteiskuntaa rikollisuudelta, unionin on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kaikkien rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi, paljastamiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseen panemiseksi tehokkaasti erityisesti kun asialla on valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia .

(2)

Jotta voidaan taata kansalaisten vapaus ja turvallisuus ja suojata yhteiskuntaa rikollisuudelta, unionin on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kaikkien rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi, paljastamiseksi, tutkimiseksi ja syytteeseen panemiseksi tehokkaasti erityisesti kun on kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta .

(5)

On tarpeen laajentaa mahdollisuuksia rahoittaa rikosten ehkäisemiseen ja torjuntaan tähtääviä toimenpiteitä ja tarkistaa rahoitusta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

(5)

On tarpeen laajentaa mahdollisuuksia rahoittaa rikosten ehkäisemiseen ja torjuntaan tähtääviä toimenpiteitä : on pyrittävä erityisesti toimivaltaisten yksiköiden optimaaliseen hyödyntämiseen soveltamalla lähestymistapaa, jossa keskitytään voimavarojen välittömän toimintavalmiuden näkökohtiin. Kyseessä olevan ohjelman sääntöjen avulla on lisäksi oltava mahdollista tarkistaa rahoitusta koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

(9)

Koska suunnitellun toiminnan tavoitteita, erityisesti järjestäytyneen ja valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin unionin tasolla , unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(9)

Koska suunnitellun toiminnan tavoitteita, erityisesti järjestäytyneen ja valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne edellyttävät toiminnan laajuuden ja vaikutusten takia unionin tason toimintaa , unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(11)

Ohjelman kustannusten olisi jäätävä rahoitusnäkymien otsakkeen 3 enimmäismäärää pienemmiksi. Ohjelma on syytä muotoilla joustavasti, jotta suunniteltua toimintaa voidaan tarvittaessa mukauttaa rahoitustarpeiden kehityksen perusteella vuosina 2007–2013. Tämän vuoksi päätöksessä olisi määriteltävä suunnitellut toimet sekä niiden hallinnointia ja rahoitusta koskevat järjestelyt vain pääpiirteittäin.

(11)

Ohjelman kustannusten osalta olisi noudatettava monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 3 A enimmäismäärää. Ohjelma on syytä muotoilla joustavasti, jotta suunniteltua toimintaa voidaan tarvittaessa mukauttaa rahoitustarpeiden kehityksen perusteella vuosina 2007–2013.

a)

lainvalvonta

a)

rikosten ehkäiseminen ja rikollisuuden tutkimus

b)

rikosten ehkäiseminen ja rikollisuuden tutkimus

b)

lainvalvonta, jolla pyritään torjumaan rikollisuutta ja estämään rikollisia nauttimasta rikollisen toimintansa tuloksista

a)

edistää ja kehittää koordinointia, yhteistyötä ja keskinäistä ymmärtämystä lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten sekä asianomaisten EU:n elinten välillä;

a)

edistää ja kehittää koordinointia, yhteistyötä ja keskinäistä ymmärtämystä lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä asianomaisten EU:n elinten välillä pyrkimällä järkeistämään niiden ponnisteluja, parantamaan yhteistoimintakykyä ja kannustamaan niitä hyödyntämään entistä enemmän Europolin koordinoimia yhteisiä tutkintaryhmiä (Joint Investigation Teams) sekä CEPOLin ja Europolin yhteistyön tuloksena toteutettuja terrorismin torjuntaan liittyviä koulutus- ja tiedotustoimia ;

b)

tukea, edistää ja kehittää horisontaalisia menetelmiä ja välineitä, joita tarvitaan rikosten ehkäisemisen ja torjunnan strategioissa, eli esimerkiksi julkis- ja yksityissektorin kumppanuudet, rikosten ehkäisemisen parhaat käytännöt, vertailukelpoiset tilastot ja soveltava rikollisuuden tutkimus , ja

b)

tukea, edistää ja kehittää horisontaalisia menetelmiä ja välineitä sekä standardoituja menettelyitä , joita tarvitaan rikosten ehkäisemisen ja torjunnan strategioissa, eli esimerkiksi julkis- ja yksityissektorin kumppanuudet (joissa on noudatettava tiukasti kaikkia nykyisiä ja tulevia normeja tietojen säilyttämisen ja tietosuojan kaltaisilla aroilla aloilla) , rikosten ehkäisemisen parhaat käytännöt, vertailukelpoiset tilastot ja soveltava rikollisuuden tutkimus , erityisesti perustamalla itsenäinen vertailevan arvioinnin (benchmarking) väline;

c)

edistää ja kehittää parhaita käytäntöjä rikosten uhrien ja todistajien suojelua varten.

c)

edistää ja kehittää parhaita käytäntöjä rikosten uhrien ja todistajien suojelua varten , erityisesti panemalla alulle sellaisen pysyvän korvausrahaston perustamisen, joka täydentää jäsenvaltioiden järjestelmiä ja varmistaa yhdenmukaisen suojan ja korvauksien vähimmäistason;

c a)

edistää kansalaisten osallistumista hankkeissa, joissa se on mahdollista, ja tukea aloitteita, jotka perustuvat kansalaisyhteiskunnan ja sen toimijoiden aktiiviseen toimintaan yleisen turvallisuuden parantamiseksi.

3.   Tämä ohjelma ei kata oikeudellista yhteistyötä. Sen perusteella voidaan kuitenkin toteuttaa toimia, joiden tavoitteena on oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten välinen yhteistyö.

3.   Tämä ohjelma ei kata oikeudellista yhteistyötä. Sen perusteella voidaan kuitenkin toteuttaa toimia, joiden tavoitteena on oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten välinen yhteistyö , etenkin tarjoamalla Europolin ja Eurojustin yhteistyön puitteissa käyttöön pysyvä kiireellistä oikeusapua antava yksikkö, jonka tehtävänä on arvioida sen käsiteltäväksi annetun asian taustan perusteella, mikä olisi asianmukainen oikeusperusta poliisi- ja/tai turvallisuusviranomaisten toimien jatkamiselle laillisesti .

1.   Ohjelma on suunnattu lainvalvontaviranomaisille ja muille julkisille ja/tai yksityisille elimille, toimijoille ja laitoksille, joihin luetaan paikalliset ja kansalliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, yliopistot, tilastotoimistot, tiedotusvälineet, valtiosta riippumattomat järjestöt, julkis- ja yksityissektorin kumppanuudet ja alalla toimivat kansainväliset elimet.

1.   Ohjelma on suunnattu lainvalvontaviranomaisille ja muille julkisille ja/tai yksityisille elimille, toimijoille ja laitoksille, joihin luetaan paikalliset ja kansalliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, yliopistot, tilastotoimistot, tiedotusvälineet, valtiosta riippumattomat järjestöt ja alalla toimivat kansainväliset elimet sekä julkis- ja yksityissektorin kumppanuudet, kunhan viimeksi mainitut toteutetaan yksinomaan osana 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja päälinjoja ja niitä valvotaan tarkkaan perusoikeuksien noudattamisen ja eritoten sen suhteen, toteutuuko oikeus henkilötietojen suojaan .

1.   Unionin myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan:

a)

avustussopimus ;

b)

julkisia hankintoja koskeva sopimus.

1.   Unionin myöntämä rahoitus voi olla oikeudelliselta muodoltaan 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) 108 ja 88 artiklassa tarkoitettu

a)

avustus;

b)

julkisia hankintoja koskeva sopimus.

2 a.     Rahoituksen saatavuutta on helpotettava noudattamalla vaadittavien asiakirjojen yhteydessä suhteellisuusperiaatetta ja luomalla tietokanta hakemusten jättämistä varten.

3 a.     Komissio yksinkertaistaa menettelyjä mahdollisimman paljon ja varmistaa, että ohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt eivät aiheuta liiallista hallinnollista taakkaa ehdotettujen hankkeiden vetäjille. Ehdotuspyyntö voidaan tarvittaessa järjestää kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä edellytetään vain niiden tietojen toimittamista, jotka ovat välttämättömiä hankkeen asianmukaiseksi arvioimiseksi.

d)

toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus;

d)

toteutettavien toimien maantieteellinen ja sosiaalinen ulottuvuus;

1.    Jos tähän artiklaan viitataan , komission edustaja tekee komitealle esityksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa esityksestä määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

2.     Lausunto merkitään pöytäkirjaan. Jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

3.     Komissio ottaa komitean lausunnon huomioon mahdollisimman tarkoin. Se ilmoittaa komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa .

1 a.   Komissio varmistaa, että tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä suoritetaan ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi. Se varmistaa, että ohjelmaan on mahdollista osallistua ja sen täytäntöönpano on avointa.

2.   Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti.

2.   Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho arvioi ohjelman säännöllisesti. Se myös vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä ohjelman tuensaajien kanssa ohjelman suunnittelusta, täytäntöönpanosta ja seurannasta.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)

väliarviointia koskevan kertomuksen tämän ohjelman tuloksista sekä täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010;

b)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

c)

jälkiarviointia koskevan kertomuksen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015 .

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille , neuvostolle , Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille

-a)

suppean vuosikertomuksen, johon sisältyvät erityisesti tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida määrällisesti ohjelman onnistuneisuutta;

a)

kolme vuotta tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen väliarviointia koskevan kertomuksen tämän ohjelman tuloksista sekä täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista;

b)

neljä vuotta tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta;

c)

viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015 jälkiarviointia koskevan yksityiskohtaisen kertomuksen ohjelman täytäntöönpanosta ja tuloksista, kun täytäntöönpano on saatu päätökseen .

14 a artikla

Yhdenvertainen kohtelu

Elimet, joille on myönnetty tästä ohjelmasta toiminta-avustus, voivat osallistua muiden ohjelmien ehdotuspyyntöihin, mutta ne eivät saa osakseen erityiskohtelua sellaisiin muihin organisaatioihin nähden, jotka saavat rahoitusta muusta kuin Euroopan unionin talousarviosta.

14 b artikla

Rahoituksen julkisuus

Kaikkien tästä ohjelmasta tukea saavien organisaatioiden, yhdistysten tai toimien on varmistettava unionin myöntämälle tuelle tietty julkisuus; tätä varten komissio laatii rahoitustuen näkyvyyden varmistamista koskevat yksityiskohtaiset suuntaviivat.

14 c artikla

Tulosten levittäminen

Tulosten levittämisen helpottamiseksi tästä ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa kehitetyt välineet — eritoten tilastolliset ja rikollisuuden tutkimukseen liittyvät — annetaan sähköisessä muodossa ilmaiseksi suuren yleisön käyttöön.

14 d artikla

Hankkeiden julkaiseminen

Komissio ja jäsenvaltiot julkaisevat vuosittain luettelon tästä ohjelmasta rahoitetuista hankkeista ja lyhyen kuvauksen kustakin hankkeesta.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

P6_TA(2006)0597

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen (asetus) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 muuttamisesta (KOM(2006)0383 — C6-0296/2006 — 2006/0125(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0383) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 66 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0296/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0410/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0598

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen (päätös) *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä tehdyn neuvoston päätöksen 2001/886/YOS muuttamisesta (KOM(2006)0383 — C6-0297/2006 — 2006/0126(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2006)0383) (1),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, 31 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0297/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0413/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0599

Välineen perustaminen ydinturvallisuuteen liittyvää apua varten *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää apua varten (9037/2006 — C6-0153/2006 — 2006/0802(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston tekstin (9037/2006),

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2004)0630) (1),

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 177 ja 203 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0153/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A6-0397/2006);

1.

hyväksyy neuvoston tekstin sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

katsoo, että lainsäädäntötekstissä esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä tehdyn toimielinten sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti;

4.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia tekstiin, josta se kuuli parlamenttia;

6.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Euroopan yhteisö on merkittävä taloudellisen, rahoituksellisen, teknisen, humanitaarisen ja makrotaloudellisen avun antaja sen ulkopuolisille maille. Euroopan yhteisön ulkomaanavun tehostamiseksi avun suunnitteluun ja toimittamiseen on laadittu uusi kehys. … päivänä … kuuta … annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o … perustetaan liittymistä valmisteleva väline, joka kattaa ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille myönnettävän yhteisön avun. … päivänä … kuuta … annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o … otetaan käyttöön eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline. … päivänä … kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o … tavoitteena on kehitysyhteistyö ja taloudellinen yhteistyö muiden yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa. … päivänä … kuuta … annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o … perustetaan vakautusväline. Tämä asetus on täydentävä väline, jonka tavoitteena on tukea pyrkimyksiä tehostaa ydinturvallisuutta sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamista yhteisön ulkopuolisissa maissa.

(1)

Euroopan yhteisö on merkittävä taloudellisen, rahoituksellisen, teknisen, humanitaarisen ja makrotaloudellisen avun antaja sen ulkopuolisille maille. Euroopan yhteisön ulkomaanavun tehostamiseksi avun suunnitteluun ja toimittamiseen on laadittu uusi kehys. … päivänä … kuuta … annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o … perustetaan liittymistä valmisteleva väline, joka kattaa ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille myönnettävän yhteisön avun. … päivänä … kuuta … annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o … otetaan käyttöön eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline. … päivänä … kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o … tavoitteena on kehitysyhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa (3). … päivänä … kuuta … annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o … edistetään taloudellista yhteistyötä muiden yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa. … päivänä … kuuta … annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o … perustetaan vakautusväline. … päivänä … kuuta … annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o … perustetaan rahoitusväline demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä varten (EIDHR)  (4). Tämä asetus on täydentävä väline, jonka tavoitteena on tukea pyrkimyksiä tehostaa ydinturvallisuutta sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamista yhteisön ulkopuolisissa maissa.

(2 a)

Ydinmateriaalin yhä parempi saatavuus lisää ydinaseiden leviämisen vaaraa ja vaikuttaa täten selvästi ydinturvallisuuteen. Tällä välineellä olisi puututtava näihin vaikutuksiin.

(3 a)

On erittäin tärkeää, että ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevan tiedon, jonka on oltava täsmällistä ja vahvistettua, luottamuksellisuus taataan erityisesti niiltä osin kuin se voi erityisesti kiinnostaa terroristeja.

(4)

Yhteisö tekee jo tiivistä yhteistyötä perustamissopimuksen X luvun mukaisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa sekä ydinmateriaalivalvonnan osalta (perustamissopimuksen toisen osaston VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi) että ydinturvallisuuden osalta.

(4)

Yhteisö tekee jo tiivistä yhteistyötä perustamissopimuksen II osaston 10 luvun mukaisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa sekä ydinmateriaalivalvonnan osalta (perustamissopimuksen II osaston 7 luvun tavoitteiden saavuttamiseksi) että ydinturvallisuuden osalta. Tätä varten yhteisö tukee aktiivisesti menettelysääntöjen laatimista ydinonnettomuuksia koskevalle kansainväliselle varoitusjärjestelmälle kansainvälisen atomienergiajärjestön alaisuudessa.

(7)

Kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten lisäksi jotkin jäsenvaltiot ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia teknisen avun antamisesta.

(7)

Kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten lisäksi jotkin jäsenvaltiot ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia teknisen avun antamisesta. Tällaisten sopimusten nojalla toteutettavan toiminnan koordinointi yhteisön toimien kanssa on toivottavaa.

(9)

Annettaessa apua kyseessä olevalle ydinlaitokselle tavoitteena on suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttaminen avun välityksellä, poikkeamatta kuitenkaan periaatteesta , että vastuun laitoksen turvallisuudesta olisi oltava toiminnanharjoittajalla ja valtiolla, jonka lainkäyttövallan piiriin laitos kuuluu.

(9)

Annettaessa apua kyseessä olevalle ydinlaitokselle tavoitteena on suurimman mahdollisen vaikutuksen saavuttaminen avun välityksellä, poikkeamatta kuitenkaan aiheuttamisperiaatteesta sekä siitä , että vastuun laitoksen turvallisuudesta , sen sulkemisesta ja laitoksen tuottamasta jätteestä olisi oltava toiminnanharjoittajalla ja valtiolla, jonka lainkäyttövallan piiriin laitos kuuluu. Lisäksi etusijalle olisi asetettava sellaisten ydinlaitosten ja toimintojen avustaminen, joilla voi olla huomattavia vaikutuksia jäsenvaltioihin.

(13)

Tämä asetus, jossa säädetään rahoitusavusta perustamissopimuksen tavoitteiden tukemiseksi, ei rajoita yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivallan soveltamista kyseisillä aloilla, erityisesti ydinmateriaalivalvonnan alalla.

(13)

Tämä asetus, jossa säädetään rahoitusavusta perustamissopimuksen tavoitteiden tukemiseksi, ei rajoita jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaa oikeutta päättää energiapoliittisista ratkaisuistaan eikä yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivallan soveltamista kyseisillä aloilla, erityisesti ydinmateriaalivalvonnan alalla.

(13 a)

Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5) 38 kohdan mukainen rahoitusohje olisi sisällytettävä tähän asetukseen välineen koko keston ajaksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan.

Yhteisö rahoittaa tukitoimenpiteitä, joilla on tarkoitus edistää ydinturvallisuuden , säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa yhteisön ulkopuolisissa maissa tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

Yhteisö voi rahoittaa tukitoimenpiteitä, joilla on tarkoitus edistää tehokasta täytäntöönpanoa tapauksissa, jotka saattavat johtaa ydinturvallisuuden tasoon, joka vastaa yhteisön nykyistä teknologista tasoa, sääntelytasoa ja operationaalista tasoa sekä uusinta tutkimuksellista ja teknologista kehitystä , sekä edistää säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa yhteisön ulkopuolisissa maissa tämän asetuksen säännösten mukaisesti , sanotun kuitenkaan vaikuttamatta aiheuttamisperiaatteen soveltamiseen .

a)

toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen kaikilla tasoilla, erityisesti seuraavasti:

a)

tehokkaiden ydinturvallisuustoimien edistäminen kaikilla tasoilla, erityisesti seuraavasti:

olemassa olevien ydinvoimalaitosten tai muiden olemassa olevien ydinlaitosten rakenteen , toiminnan ja huollon turvallisuusnäkökohtien parantaminen siten, että korkeat turvallisuustasot voidaan saavuttaa,

olemassa olevien ydinvoimalaitosten tai muiden olemassa olevien ydinlaitosten toiminnan, uudenaikaistamisen ja huollon turvallisuusnäkökohtien parantaminen niiden toiminnasta saadut kokemukset huomioon ottaen siten, että mahdollisimman korkeat turvallisuustasot voidaan saavuttaa,

tuki ydinpolttoaine- ja radioaktiivisen jätteen turvalliselle kuljetukselle, käsittelylle ja loppukäsittelylle,

tuki asianmukaisten menetelmien ja tekniikoiden kehittämiselle käytetyn ydinpolttoaine- ja radioaktiivisen jätteen turvalliselle kuljetukselle, käsittelylle ja loppukäsittelylle, ja

ja strategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano olemassa olevien laitosten käytöstä poistamiseksi ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostamiseksi,

strategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano olemassa olevien laitosten käytöstä poistamiseksi ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostamiseksi , jos niissä voidaan saavuttaa turvallisuuden korkea taso kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisessa ajassa ,

b)

toimivien sääntelypuitteiden, menettelyjen ja järjestelmien edistäminen, jotta voitaisiin varmistaa riittävä suoja radioaktiivisista materiaaleista ja erityisesti korkea-aktiivisista radioaktiivisista lähteistä johtuvaa ionisoivaa säteilyä vastaan, ja kyseisten materiaalien turvallinen loppukäsittely,

b)

toimivien sääntelypuitteiden, menettelyjen ja järjestelmien edistäminen, jotta voitaisiin varmistaa riittävä suoja radioaktiivisista materiaaleista ja erityisesti korkea-aktiivisista radioaktiivisista lähteistä johtuvaa ionisoivaa säteilyä vastaan, ja kyseisten materiaalien turvallinen loppukäsittely , josta toiminnanharjoittajan on edelleen kannettava yksin taloudellinen vastuu ,

d)

tehokkaiden järjestelyjen käyttöönotto valmiussuunnittelu-, torjuntavalmius- ja torjunta-, pelastuspalvelu- ja kunnostustoimenpiteitä varten;

d)

tehokkaiden järjestelyjen käyttöönotto onnettomuuksien ehkäisemis-, valmiussuunnittelu-, torjuntavalmius- ja torjunta-, pelastuspalvelu-, seurausten lieventämis- ja kunnostustoimenpiteitä varten:

e)

toimenpiteet, joilla edistetään kansainvälistä yhteistyötä (myös asiaankuuluvissa kansainvälisissä organisaatioissa, erityisesti IAEA:ssa) edellä mainituilla aloilla, mukaan lukien kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten täytäntöönpano ja seuranta, tietojenvaihto sekä koulutus ja tutkimus.

e)

toimenpiteet, joilla edistetään kansainvälistä yhteistyötä (myös asiaankuuluvissa kansainvälisissä organisaatioissa, erityisesti IAEA:ssa) edellä mainituilla aloilla, mukaan lukien kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten täytäntöönpano ja seuranta, tietojenvaihto sekä kouluttaminen ja tutkimus.

2.   Toimintaohjelmissa määritellään asetetut tavoitteet, toimialat, suunnitellut toimenpiteet, odotetut tulokset, hallinnointitavat sekä suunnitellun rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy lyhyt kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niihin voidaan tarvittaessa sisällyttää aiemmasta avusta saadut kokemukset.

2.   Toimintaohjelmissa määritellään asetetut tavoitteet, toimialat, suunnitellut toimenpiteet, odotetut tulokset, hallinnointitavat sekä suunnitellun rahoituksen kokonaismäärä. Niihin sisältyy lyhyt kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä sekä täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niihin on tarvittaessa sisällytettävä aiemmasta avusta saadut kokemukset.

3.   Toimintaohjelmat ja niiden tarkistukset tai laajennukset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen jälkeen kun kumppanimaata tai alueen kumppanimaita on tarvittaessa kuultu.

3.   Toimintaohjelmat ja niiden tarkistukset tai laajennukset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja 18 artiklan säännökset huomioon ottaen, sen jälkeen kun kumppanimaata tai alueen kumppanimaita on tarvittaessa kuultu.

Euroopan unionin virastot,

yhteisön yhteinen tutkimuskeskus ja Euroopan unionin virastot,

velkahelpotusohjelmat,

velkahelpotusohjelmat poikkeustapauksissa ja kansainvälisesti sovitun velkahelpotusohjelman mukaisesti ,

2 a.     Yhteisön rahoitusta ei periaatteessa saa käyttää verojen, tullien tai muiden veroluonteisten maksujen suorittamiseen edunsaajamaissa.

Komissio arvioi säännöllisesti politiikkojen ja ohjelmien tuloksia sekä ohjelmasuunnittelun tehokkuutta tarkistaakseen tavoitteiden saavuttamisen ja laatiakseen suosituksia tulevien toimien parantamista varten. Komissio toimittaa merkittävät arviointikertomukset tiedoksi 20 artiklan mukaisesti perustetulle komitealle.

Komissio arvioi säännöllisesti riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella politiikkojen ja ohjelmien tuloksia sekä ohjelmasuunnittelun tehokkuutta yksittäisen hankkeen tasolla tarkistaakseen tavoitteiden saavuttamisen ja laatiakseen suosituksia tulevien toimien parantamista varten. Komissio toimittaa merkittävät arviointikertomukset Euroopan parlamentille, neuvostolle ja 20 artiklan mukaisesti perustetulle komitealle.

20 a artikla

Rahoitusohje

Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi kaudella 2007-2013 on 524 miljoonaa euroa.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jossa esitetään säädökseen tarvittavia muutoksia.

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana , ja antaa sen jälkeen kertomuksen kahden vuoden välein sekä antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jossa esitetään säädökseen tarvittavia muutoksia.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(3)   EUVL L … .

(4)   EUVL L … .

(5)   EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

P6_TA(2006)0600

Jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämiseen oikeuttava viisumi *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (KOM(2006)0084 — C6-0256/2006 — 2006/0022(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen (KOM(2006)0084) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0256/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0431/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(3)

Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Mauritius, Saint Kitts ja Nevis sekä Seychellit tulee siirtää liitteeseen II. Näiden maiden kansalaisia koskevaa viisumivapautta olisi alettava soveltaa vasta kun Euroopan yhteisöjen ja kyseisen maan välillä on tehty kahdenvälinen viisumivapautta koskeva sopimus.

(3)

Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Mauritius, Saint Kitts ja Nevis sekä Seychellit tulee siirtää liitteeseen II. Näiden maiden kansalaisia koskevaa viisumivapautta olisi alettava soveltaa vasta kun Euroopan yhteisöjen ja kyseisen maan välillä on tehty kahdenvälinen viisumivapautta koskeva sopimus. Kun asetusta (EY) N:o 539/2001 tarkastellaan seuraavan kerran uudelleen, muiden pienten saarivaltioiden tapausta olisi käsiteltävä.

(6)

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa viisumipakosta pakolaisaseman saaneet ja kansalaisuudettomat henkilöt, jotka asuvat liitteessä II mainitussa kolmannessa maassa , sekä näissä maissa asuvat koululaiset, jotka osallistuvat koululaismatkalle . Näille henkilöryhmille olisi myönnettävä automaattisesti viisumivapaus siitä lähtien, kun he asuvat jossain jäsenvaltiossa .

(6)

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa viisumipakosta pakolaisaseman saaneet , kaikki kansalaisuudettomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan vuoden 1954 yleissopimuksen piiriin kuuluvat ja sen ulkopuolelle jäävät kansalaisuudettomat henkilöt sekä koululaismatkalle osallistuvat koululaiset , jotka asuvat liitteessä II mainitussa kolmannessa maassa. Näillä Schengen-alueella asuvalla kolmella henkilöryhmällä on jo viisumivapaus kyseiselle alueelle palatessaan . Yleinen poikkeus olisi myönnettävä näihin ryhmiin kuuluville henkilöille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, joka ei ole tai ei ole vielä liittynyt Schengen-alueeseen, kun kyse on heidän paluustaan Schengen-säännöstöä noudattavan toisen jäsenvaltion alueelle.

pakolaisaseman saaneita ja kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka oleskelevat jäsenvaltiossa ja joilla on kyseisen jäsenvaltion myöntämä matkustusasiakirja.

pakolaisaseman saaneita ja kansalaisuudettomia henkilöitä sekä muita henkilöitä, jotka eivät ole minkään maan kansalaisia , jotka oleskelevat jäsenvaltiossa ja joilla on muukalaispassi, kansalaisuudettoman henkilön passi tai muu kyseisen jäsenvaltion myöntämä matkustusasiakirja ;

kolmansien maiden kansalaisia, joilla on pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY 8 artiklan mukainen pitkäaikainen oleskelulupa (2).

a)

diplomaattipassien , virkapassien/virallisten passien tai erityispassien haltijat, asetuksen (EY) N:o 789/2001 joko 1 artiklan 1 kohdan tai 2 artiklan 1 kohdan menettelyjen mukaisesti;

a)

diplomaattipassien tai virkapassien/virallisten passien haltijat, asetuksen (EY) N:o 789/2001 joko 1 artiklan 1 kohdan tai 2 artiklan 1 kohdan menettelyjen mukaisesti;

3)

BRITANNIAN KANSALAISET, JOTKA EIVÄT OLE YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ TARKOITETTUJA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KANSALAISIA:

British Overseas Territories Citizens

British Overseas Citizens

British Subjects

British Protected Persons

3)

BRITANNIAN KANSALAISET, JOTKA EIVÄT OLE YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ TARKOITETTUJA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KANSALAISIA:

British Overseas Territories Citizens , joilla ei ole oleskelulupaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa

British Overseas Citizens

British Subjects , joilla ei ole oleskelulupaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa

British Protected Persons


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)   EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44.

P6_TA(2006)0601

Saharov-palkinnon seuranta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Saharov-palkinnon seurannasta

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että mielipiteenvapaudesta myönnettävän Saharov-palkinnon jakaminen aloitettiin vuonna 1988 ja että tämä palkinto muodostaa yhden lukuisista tavoista, joilla Euroopan parlamentti tukee ihmisoikeuksia ja demokratiaa, ja että se on keino antaa tunnustusta niille, jotka taistelevat maailmassa sortoa, suvaitsemattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan,

B.

ottaa huomioon, että palkinnon ovat saaneet seuraavat henkilöt tai järjestöt: Anatoli Marchenko (1988), Aung San Suu Kyi (1990), Adem Demaçi (1991), Plaza de Mayon äidit (Las Madres de la Plaza de Mayo) (1992), Oslobodjenje-päivälehti (1993), Taslima Nasreen (1994), Leyla Zana (1995), Wei Jingsheng (1996), Salima Ghezali (1997), Ibrahim Rugova (1998), Xanana Gusmão (1999), ¡Basta Ya! (2000), Izzat Ghazzawi, Nurit Peled-Elhanan ja Dom Zacarias Kamwenho (2001), Oswaldo José Payá Sardiñas (2002), Kofi Annan ja Yhdistyneet kansakunnat (2003), Valko-Venäjän toimittajayhdistys (2004), kuubalainen Naiset valkoisissa -liike (Damas de Blanco), Toimittajat ilman rajoja -järjestö ja Hauwa Ibrahim (2005), Aljaksandr Milinkevitš (2006),

C.

ottaa huomioon, että vuoden 1990 palkinnon saaja, burmalainen toisinajattelija Aung San Suu Kyi, joka on kotiarestissa, ja vuoden 2005 palkinnon saaja, kuubalainen Naiset valkoisissa -liike eivät ole saaneet vielä lupaa tulla vastaanottamaan palkintoaan,

D.

ottaa huomioon, että puheenjohtajakokous on päättänyt lähettää kaksi valtuuskuntaa Kuubaan ja Burmaan ottamaan yhteyttä palkittuihin ja tutustumaan heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa,

E.

ottaa huomioon, että vuoden 1996 Saharov-palkinnon saaja Wei Jingsheng, joka palkinnon saadessaan oli vankilassa, ei vielä ole saanut tilaisuutta puhua täysistunnolle ja vastaanottaa palkintoon liittyvää rahasummaa,

1.

pahoittelee sitä, että kyseiset palkinnon saaneet henkilöt eivät edelleenkään ole saaneet lupaa ottaa henkilökohtaisesti vastaan palkintoaan, mikä rikkoo ihmisen perusoikeuksia, eli oikeutta vapaasti poistua omasta maastaan ja palata sinne, joka on yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa nimenomaisesti tunnustettu oikeus;

2.

vaatii, että puheenjohtajakokouksen päätettyä lähettää kaksi valtuuskuntaa, toisen Burmaan ja toisen Kuubaan, kyseisten maiden viranomaiset helpottavat kyseisten valtuuskuntien saapumista;

3.

pitää tervetulleena puheenjohtajakokouksen 16. marraskuuta 2006 tekemää päätöstä luoda Saharov-palkinnon saajia koskeva seurantamekanismi ja lähettää säännöllisesti Euroopan parlamentin valtuuskunta tapaamaan sellaisia palkinnon saajia, joita heidän maansa viranomaiset eivät päästä osallistumaan palkinnon myöntämistilaisuuteen ja vastaanottamaan palkintoa;

4.

toistaa vaatimuksensa, jonka mukaan kaikkien Saharov-palkinnon saajien ja erityisesti Aung San Suu Kyin, Oswaldo José Payá Sardiñasin ja kuubalaisen Naiset valkoisissa -liikkeen on päästävä matkustamaan Euroopan yhteisöjen toimielimiin;

5.

kehottaa puhemiestä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta nämä päätökset voidaan panna täytäntöön;

6.

kehottaa puheenjohtajakokousta ottamaan seuraavan kokouksensa esityslistalle sen, miten järjestetään Saharov-palkinnon luovuttaminen Wei Jingshengille;

7.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Burman, Kiinan ja Kuuban hallituksille, Kiinan parlamentille, Burman parlamentille, Kuuban tasavallan kansalliskokoukselle sekä Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostolle.

P6_TA(2006)0602

Tietosuoja rikosasioita koskevassa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä

Euroopan parlamentin suositus neuvostolle tietosuojaa rikosasioita koskevassa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä käsittelevää puitepäätöstä koskevien neuvottelujen edistymisestä (2006/2286(INI))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Martine Rouren PSE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle tietosuojaa rikosasioita koskevassa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä käsittelevästä puitepäätöksestä (B6-0618/2006),

ottaa huomioon 27. syyskuuta 2006 esittämänsä kannan ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (1),

ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 19. joulukuuta 2005 (2) ja 29. marraskuuta 2006 (3) asiasta antamat lausunnot,

ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen 108 yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä,

ottaa huomioon tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (4),

ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan ja 94 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0456/2006),

A.

ottaa huomioon, että neuvosto on noudattanut 27. syyskuuta 2006 Euroopan parlamentille antamaansa sitoumusta vauhdittaa puitepäätösehdotuksesta käytävää keskustelua ja että se on saavuttamassa sopimuksen kyseisestä tekstistä,

B.

ottaa huomioon, että neuvoston 27. syyskuuta 2006 Euroopan parlamentille antamasta sitoumuksesta huolimatta vaikuttaa siltä, ettei Euroopan parlamentin edellä mainittua yksimielisesti hyväksymää kantaa ole otettu huomioon neuvostossa parhaillaan käytävissä neuvotteluissa,

C.

ottaa huomioon, ettei Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioiden parlamenteille ole tiedotettu neuvostossa käytävien neuvottelujen tilanteesta,

D.

ottaa huomioon jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten eurooppalaisen konferenssin 24. tammikuuta 2006 varauksin antamat lausunnot ja niiden 2. marraskuuta 2006 Lontoossa esittämän julkilausuman, joka koskee tietosuojantason parantamista kolmannen pilarin puitteissa ja jossa vaaditaan johdonmukaisia puitteita tietosuojalle riippumatta siitä, onko kyse tiedonvaihdosta jäsenvaltioiden sisällä, niiden välillä tai kolmansien maiden kanssa,

E.

katsoo, että Euroopan tietosuojavaltuutetun ja tietosuojaviranomaisten eurooppalaisen konferenssin antamia lausuntoja ei ilmeisesti ole otettu huomioon neuvoston neuvotteluissa,

F.

on erittäin huolestunut neuvostossa käytävien keskustelujen saamasta suunnasta, koska jäsenvaltiot pyrkivät pääsemään sopimukseen tietosuojaa koskevan pienimmän yhteisen nimittäjän pohjalta; pelkää itse asiassa, että tietosuojan taso on alempi kuin yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (5) ja Euroopan neuvoston yleissopimuksen 108 varmistama taso ja että tällaisen sopimuksen täytäntöönpanolla on kielteisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden tietosuojaa koskevaan yleisperiaatteeseen eikä se edesauta tyydyttävän tietosuojatason saavuttamista Euroopan tasolla,

G.

katsoo, että neuvoston nyt neuvottelema puitepäätösehdotus johtaisi erilaisiin tietosuojasääntöihin: Schengenin alueeseen kuuluvien maiden soveltamat säännöt ja siihen kuulumattomien maiden säännöt; katsoo, että nämä erot johtaisivat tietosuojanormien epäyhdenmukaisuuteen Euroopan unionin sisällä,

H.

katsoo, että kyseinen puitepäätösehdotus liittyy kiinteästi Haagin ohjelman prioriteetin eli saatavuusperiaatteen käyttöönottoon,

I.

muistuttaa, että kyseisen ehdotuksen puitepäätökseksi on tietyn ajan kuluessa korvattava tietosuojaa käsittelevä Euroopan neuvoston yleissopimus 108 ja annettava Euroopan unionille oma väline, jolla tietoja suojataan poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön puitteissa,

1.

suosittaa neuvostolle, että

Yleisperiaatteet

a)

varmistetaan Euroopan kansalaisten perusoikeuksien korkea suoja luomalla henkilötietojen suojaamista koskeva oikeuskehys aloilla, jotka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto kattaa,

b)

myötävaikutetaan eurooppalaisen yhteistyön parempaan sujumiseen poliisi- ja oikeustoimen alalla ja vahvistetaan molemminpuolista luottamusta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä varmistamalla tietosuojan yhdenmukaistettu vähimmäistaso,

c)

varmistetaan, että tuleva puitepäätös tuottaa eurooppalaista lisäarvoa takaamalla korkeatasoisen tietosuojan kaikissa jäsenvaltioissa,

d)

vahvistetaan tietosuojan perusperiaatteet kolmannessa pilarissa käyttämällä tämän yhteisön direktiivien mukaisia periaatteita ja vahvistamalla tietosuojaa koskevia lisäsääntöjä, joissa otetaan huomioon poliisi- ja oikeustoimen erityisluonne,

e)

taataan käyttötarkoitusta koskeva periaate ja suhteellisuusperiaate, joiden mukaan kansalaisen yksityiselämään puuttumisen on oltava välttämätöntä ja perusteltua ja tietojen jatkokäsittelyssä on noudatettava sitä alkuperäistä käyttötarkoitusta, jonka vuoksi tiedot kerättiin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti,

f)

annetaan tulevalle puitepäätökselle laaja soveltamisala, joka kattaa tietosuojan myös jäsenvaltioiden sisäisessä tietojenkäsittelyssä, jolla on sama tavoite kuin direktiivillä 95/46/EY eli tarjota kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella, sekä poistetaan eroavaisuudet henkilöiden tietosuojan sekä asiakirjojen ja tietojärjestelmien tietosuojan väliltä, sillä ne haittaavat tietojen välitystä ja vaihtoa eri jäsenvaltioiden välillä,

Tietosuojan vähimmäisnormit poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä

g)

pidättäydytään heikentämästä olemassa olevia tietosuojanormeja ja hyväksymästä tekstiä, joka ei ole direktiivin 95/46/EY ja jäsenvaltioita oikeudellisesti sitovan, edellä mainitun Euroopan neuvoston yleissopimuksen 108 tasolla, ja etenkin

säilytetään kyseessä olevien henkilöiden oikeus saada tietoa ja päästä käsiksi henkilötietoihin sekä muutoksenhakuoikeus yleissopimuksen 108 5 artiklan a kohdan ja 8 artiklan mukaisesti,

säilytetään arkaluonteisten tietojen suojan korkea taso ensimmäisen pilarin olemassa olevien normien mukaisesti eli siten, että periaatteena on, ettei käytetä tiettyjä tietokategorioita, joihin liittyy rajoitettuja poikkeuksia; varmistetaan kaikkein korkein tietosuojataso, kun kyse on biometristen tietojen ja DNA-tietojen käsittelystä,

säilytetään ero eri tietotyyppien välillä (tiedot uhreista, epäillyistä, todistajista jne.), jotta voidaan toteuttaa erilaista ja erityistä käsittelyä ja takeita tietotyypistä riippuen, erityisesti mitä tulee muihin kuin epäiltyihin,

h)

otetaan huomioon, että liian suuret erot tietosuojatasossa ensimmäisen ja kolmannen pilarin välillä aiheuttaisivat kielteisiä vaikutuksia kansalaisten tietosuojaa koskeviin oikeuksiin ja vahingoittaisivat lisäksi jäsenvaltioiden välistä molemminpuolista luottamusta ja haittaisivat poliisien toiminnan tehokkuutta,

i)

taataan tietojen laatu siten, että ainoastaan paikkansapitävät tiedot lähetetään toimivaltaisen viranomaisen ennalta tekemän perustellun pyynnön pohjalta,

j)

varmistetaan tietojen luottamuksellisuutta koskevien eurooppalaisten normien täytäntöönpano,

Tietojen myöhempi käsittely ja siirtäminen

k)

vahvistetaan erityiset rajat ja takeet käsiteltäessä tietoja myöhemmin ja siirrettäessä tietoja muille kuin toimivaltaisille viranomaisille ja säilytetään samalla täysin käyttötarkoitusta koskeva periaate,

l)

vaaditaan, että tiedonvaihto kolmansien maiden asiasta vastaavien viranomaisten kanssa sisällytetään tämän puitepäätöksen soveltamisalaan, jotta varmistetaan riittävä tietosuoja neuvottelemalla tarvittaessa asianmukaisia kansainvälisiä sopimuksia; vaaditaan myös, että kolmansilta mailta saatujen tietojen laatu arvioidaan myös perusoikeuksien suojaamisen pohjalta,

m)

annetaan erityistakeet sellaisten tietojen siirrosta ja käytöstä, jotka yksityinen taho on kerännyt ja joiden käsittely liittyy julkisen viran hoitoon, ja säädetään seuraamuksista, mukaan lukien rikosoikeudelliset seuraamukset, tässä yhteydessä käsiteltyjen tietojen väärinkäytöstä,

Erityishuomiot

n)

katsotaan, että julkisen viranomaisen ja kansalaisen välisessä arkaluonteisessa ja epätasa-arvoisessa suhteessa ei henkilön suostumusta voida yksinomaan pitää riittävänä oikeusperustana henkilötietojen myöhemmän käsittelyn oikeuttamiseksi turvallisuustarkoituksessa kuin erityisissä ja ennalta määritellyissä kansallisen lainsäädännön mukaisissa poikkeuksellisissa tapauksissa, ja muistuttaa, että direktiiviä 95/46/EY sovelletaan edelleen kaikkeen ensimmäiseen pilariin kuuluvaan tietojenkäsittelyyn,

o)

arvioidaan tarpeelliseksi, että kansallisia tietosuojaviranomaisia ja heidän eurooppalaista institutionaalista verkostoaan eli 29 artiklan mukaista työryhmää kuullaan aina (direktiivin 95/46/EY mukaisesti), kun laaditaan tietosuojaa koskevia hallintotoimia,

p)

pyydetään, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit otetaan täysimääräisesti mukaan neuvostossa käytäviin keskusteluihin ja että edellä mainittu yksimielisesti hyväksytty parlamentin kanta otetaan huomioon,

q)

hyväksytään mahdollisimman pian ehdotus tietosuojaa koskevaksi puitepäätökseksi ja otetaan asianmukaisesti huomioon edellä mainittu, yksimielisesti hyväksytty parlamentin kanta; katsoo, että tietosuojaa kolmannessa pilarissa käsittelevän asianmukaisen puitepäätöksen hyväksyminen olisi erittäin suotavaa ennen viisumitietojärjestelmää koskevan ehdotuksen neuvoston päätökseksi pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) (KOM(2005)0600) ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi viisumitietojärjestelmästä (VIS) (KOM(2004)0835) hyväksymistä,

r)

tulevassa puitepäätöksessä säilytetään Europol-yleissopimukseen verrattavissa olevat yksityiskohtaiset säännöt tietoturvasta,

s)

hyväksytään puitepäätös pikaisesti samalla ottaen huomioon, että nopeat päätökset eivät saa johtaa siihen, että tietosuoja heikentyy, ja että ongelmallisia artikloja ei pidä noin vain poistaa tai yksinkertaistaa,

2.

varaa itselleen mahdollisuuden keskustella jäsenvaltioiden parlamenttien kanssa tulevasta puitepäätösehdotusta koskevasta kannasta sen jälkeen, kun neuvosto on määritellyt kantansa kyseisessä asiassa;

*

* *

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle sekä tiedoksi komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Euroopan neuvostolle.


(1)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0370.

(2)  EUVL C 47, 25.2.2006, s. 27.

(3)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(4)  EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

(5)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

P6_TA(2006)0603

Vihreä kirja: Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi

Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi — Vihreä kirja (2006/2113(INI))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission vihreän kirjan ”Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi” (KOM(2006)0105),

ottaa huomioon komission ja korkean edustajan yhteisen asiakirjan energiapolitiikan ulkoisista näkökohdista, joka annettiin 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi,

ottaa huomioon toisessa käsittelyssä 8. maaliskuuta 2005 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä (1),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 26. lokakuuta 2005 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (2),

ottaa huomioon 13. joulukuuta 2005 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (3),

ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (4),

ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston päätökseksi energiayhteisön perustamissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (5),

ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Tšekin tasavallan, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisehdoista tehtyyn asiakirjaan liitetyn Slovakiassa sijaitsevaa Bohunice V1 -ydinvoimalaitosta koskevan pöytäkirjan N:o 9 täytäntöönpanosta (6),

ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon tarkoitettujen varojen käytöstä (7),

ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjumisesta (8),

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2004 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa (kodifioitu toisinto) (9),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2005 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi sähkön toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (10),

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta (11),

ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy komissiolle osoitettuja suosituksia uusiutuvista energialähteistä tuotetusta lämmöstä ja jäähdytyksestä (12),

ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi (13),

ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa (14),

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiatehokkuudesta annetusta vihreästä kirjasta ”Enemmän tuloksia vähemmällä” (15),

ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 23. ja 24. maaliskuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esittämät päätelmät Euroopan energiapolitiikkaa käsittelevästä vihreästä kirjasta sekä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esittämät päätelmät komission ja korkean edustajan energiaturvallisuuden ulkoisia näkökohtia koskevasta yhteisasiakirjasta,

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan asiasta 12. syyskuuta 2006 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden tulokset,

ottaa huomioon Euroopan perustuslaillisen sopimuksen, jonka mukaan energia-alalla päätösvalta jaetaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa,

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, kehitysyhteistyövaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0426/2006);

1.

pitää myönteisenä komission vihreää kirjaa ”Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi”, mutta korostaa tarvetta ottaa huomioon suurten maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden alati muuttuvat olosuhteet ja pitää tärkeänä tuottajan näkökulman ulottamista systemaattiseen lähestymistapaan, jossa tuotanto, jakelu ja kulutus otetaan huomioon tarkoituksena kehittää eurooppalainen energiapolitiikka varmistamaan kohtuuhintainen energia, joka markkinamekanismeja noudattaen on mahdollisuuksien mukaan peräisin matalahiilisistä lähteistä lyhyellä aikavälillä ja hiilettömistä lähteistä keskipitkällä aikavälillä sekä kotimaisista lähteistä, kuitenkin siten, että ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen torjunta ja energiatehokkuuden edistäminen otetaan huomioon;

2.

korostaa komission todenneen vihreässä kirjassaan, että Euroopan energiamarkkinoihin on investoitava triljoona euroa, jotta Euroopan energiahuolto voidaan turvata pysyvästi; toteaa lisäksi, ettei ole syytä olettaa, että tämä määrä voitaisiin rahoittaa julkisista varoista, joten on tärkeää, että energia-alan yritykset otetaan mukaan Euroopan unionin energiapoliittisen konsensuksen kehittämiseen;

3.

kehottaa kevään 2007 Eurooppa-neuvostoa hyväksymään toimintasuunnitelman, johon olisi sisällyttävä ainakin seuraavat seikat: kuluttajat on asetettava energiapolitiikan keskipisteeseen, EU:n päästökauppajärjestelmän uudistaminen merkittävästi markkinoiden ohjaamiseksi investoimaan vähän hiiltä käyttävään talouteen, jonka vuoksi EU:lle olisi asetettava hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä koskeva tavoite, mukaan lukien tavoite, jonka mukaan 25 prosenttia energiasta tulee uusiutuvista lähteistä vuoteen 2020 mennessä, sekä sitova tavoite autojen päästöille, merkittävä muutos energiatehokkuudessa, lisäponnistelut eriyttämisen toteuttamiseksi kirjaimellisesti ja periaatteen tasolla, mukaan lukien energiaverkkojen omistusoikeuden täysi eriyttäminen, mikäli muut toimet osoittautuvat tehottomiksi, sääntelijöille annettavat sitovat vähimmäisohjeet, joihin kuuluu sääntelijöiden nimitysmenettely, riippumattomuus, avoimuus ja vastuu, kunnianhimoinen puhdasta energiateknologiaa koskeva tutkimus- ja kehitysstrategia, yhteinen energia-alan ulkopoliittinen strategia sekä kaiken nykyisen yhteisön energia-alan lainsäädännön täytäntöönpano;

Kestävä kehitys

Ilmastonmuutos

4.

tunnustaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa ympäristöongelmia, jotka vaativat välittömiä EU:n toimia ja kansainvälisiä toimia, ja katsoo, että vuoteen 2050 mennessä ylivoimaisesti suurimman osan EU:n energiasta on oltava peräisin hiilettömistä lähteistä tai se on tuotettava kasvihuonekaasupäästöt suodattavalla teknologialla siten, että keskitytään energiansäästöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, minkä vuoksi on laadittava selkeä toimintasuunnitelma mainitun tavoitteen saavuttamista varten; kehottaa EU:n johtajia sopimaan ensi vuoden loppuun mennessä vuotta 2020 koskevasta sitovasta CO2-tavoitteesta ja suuntaa-antavasta vuotta 2050 koskevasta CO2-tavoitteesta, ja katsoo lisäksi, että:

a)

komission olisi ehdotettava päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelua, johon sisältyisi taloudellisesti hyväksyttävissä oleva päästökauppajärjestelmän luottojen hallinta, esimerkkinä asteittainen siirtyminen kohti myymistä tai tuotantoon perustuvaa vertailuanalyysiä; päästökauppajärjestelmän olisi perustuttava taloudellisten ja ympäristövaikutusten huolelliseen arviointiin, jakomenettelyn kokonaisvaltaiseen arviointiin sekä rangaistusjärjestelmän uudelleentarkasteluun;

b)

päästökauppajärjestelmän toisella rahoituskaudella (2008–2012) rahoitusresurssit on jaettava niin, että voidaan toteuttaa toimia, joilla vähennetään CO2-päästöjä ja energian kulutusta;

c)

päästöjen enimmäismäärä- ja kauppajärjestelmää olisi laajennettava maailmanlaajuisesti ja sen olisi oltava voimassa nykyistä kauemmin;

d)

päästökauppajärjestelmään olisi sisällytettävä muita suuripäästöisiä aloja, kuten kaikki rahtiliikenteen muodot; laivoja varten olisi kehitettävä päästöjen vähentämisstrategia ja sitä seuraava vaikutusten arviointi, ja lentoliikennettä koskeva erillinen järjestelmä olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian;

e)

koska päästösertifikaattien hinnat vaihtelevat, komission olisi harkittava lieventäviä vaihtoehtoja; näihin vaihtoehtoihin pitäisi kuulua luottamuksen lisääminen markkinoihin parantamalla markkinoiden avoimuutta esimerkiksi julkaisemalla ajoissa ja yhtenäisessä muodossa päästöjä koskevat tiedot koko Euroopan unionissa sekä Kioton pöytäkirjan joustomekanismien (yhteinen toteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi) käytön lisääminen markkinoiden maksuvalmiuden lisäämiseksi;

f)

komission olisi tutkittava vuoteen 2007 mennessä, kuinka kansallisia myöntämismenettelyjä olisi edelleen yhdenmukaistettava ja kuinka päästökaupan menetelmiä voitaisiin yksinkertaistaa ja muuttaa avoimemmiksi osakemarkkinoiden sääntöjen tapaan;

g)

komission olisi laadittava kertomus mahdollisesta tarpeesta säännellä hiilidioksidipäästöoikeuksien vaihtomarkkinoita;

Tutkimus, kehittäminen ja innovointi

5.

kehottaa vuoden 2007 keväällä kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että yhteisön tulevaa energiapolitiikkaa tuetaan tehokkaasti kunnianhimoisella energia-alan tutkimus- ja kehittämisstrategialla, johon kuuluu asianmukaisempi julkinen rahoitus ja vahvat kannustimet yksityisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäämiseksi, minkä avulla yritykset täyttävät sosiaalista vastuuta koskevat velvoitteensa; kehottaa jäsenvaltioita määrittämään energiatutkimuksen rahoittamisen lisäämistä koskevan strategian erityisesti tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevan seitsemännen puiteohjelman ja Älykäs energiahuolto Euroopassa-ohjelman talousarvioiden väliarvioinnin yhteydessä; kehottaa laatimaan eurooppalaisen strategisen energiateknologiasuunnitelman ja toivoo, että sen soveltamisala kattaa tutkimusalat, jotka keskittyvät keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä uuteen energiateknologiaan, erityisesti energian varastointiin;

6.

kehottaa komissiota varmistamaan, että vety- ja polttokennosovellusten panos pyrkimykseen nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista tehokkaaseen ja vähän hiilidioksidia tuottavaan energia- ja liikennejärjestelmään otetaan huomioon EU:n lyhyen aikavälin energia- ja liikennepoliittisissa toimissa ja niitä tukevissa elimissä;

7.

palauttaa mieliin, että EU:n on säilytettävä keskeinen asemansa sellaisissa aloitteissa kuin kansainvälinen vetytalouskumppanuus (IPHE) (16) tai kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (ITER) (17);

8.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ilmastolle ja ympäristölle ystävällisiä innovaatioita koskevan etenemissuunnitelman, joka perustuu teknisten innovaatioiden lisäksi sellaisten strategioiden kehittämiseen, joiden avulla parhaat käytettävissä olevat tekniikat läpäisevät markkinat, sekä organisatorisiin parannuksiin esimerkiksi logistiikan alalla;

9.

kehottaa komissiota toteuttamaan energia-auditoinnin nykyisten teknologiayhteisöjen energianäkökohdista, jotta voidaan parantaa asiantuntijuuden koordinointia ja vaihtoa;

10.

panee merkille, että tutkimus energiateknologian alalla on tärkeä askel kohti vientimarkkinoiden avaamista; kehottaa siksi komissiota edelleen tukemaan kaikkien energialähteiden (perinteinen energia, ydinenergia ja uusiutuva energia) tutkimusta niin, että Eurooppa voi käyttää tutkimuksen tuloksia omiin tarkoituksiinsa jäsenvaltiossa ja myös avata vientimarkkinoita;

Investoinnit

11.

palauttaa mieliin, että sähkö- ja kaasuinfrastruktuuriin tarvitaan merkittäviä investointeja energiantoimitusten turvaamiseksi Euroopassa; kehottaa komissiota:

a)

osallistumaan suotuisan investointiympäristön luomiseen,

b)

huolehtimaan siitä, että markkinat voivat lähettää sijoittajille oikeita viestejä investoinneista;

12.

ottaa huomioon, että sähköverkkoja on mukautettava uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvuun ja hajautettuun tuotantoon, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään edelleen tarvittavien tieto- ja viestintätekniikoiden tutkimusta;

13.

kannustaa alueellisten sidosryhmien osallistumista energiakysymysten käsittelyyn, koska alue- ja kaupunkitason investoinnit ovat ratkaisu moniin ongelmiin ja niillä suositaan erityisesti monimuotoisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä; korostaa pk-yritysten mahdollisuuksia investoida energiaan sekä kestävien energiainvestointien roolia (esim. investoinnit biomassaan, biopolttoaineisiin ja kaukolämmitykseen) alue- ja kaupunkikehityksessä; pyytää näin ollen jäsenvaltioita ja komissiota sallimaan alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen näiden kysymysten käsittelyyn, jotta ne sitoutuisivat vielä voimakkaammin uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen kaikkien energiamuotojen käytön yhteydessä;

14.

kiinnittää huomiota raja-alueiden ongelmiin, jotka aiheutuvat eroista kansallisissa energiapolitiikoissa, puutteellisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden energiantoimittajien välillä sekä yhtenäisen EU:n energiapolitiikan puuttumisesta;

15.

korostaa uusiutuvia energiavaroja koskevan tekniikan tukemisesta aiheutuvia myönteisiä vaikutuksia uusien pysyvien ja erityispätevyyttä edellyttävien työpaikkojen luomiseen;

Toimitusvarmuus

Energiatehokkuus ja energiansäästö

16.

kehottaa neuvostoa ja komissiota ryhtymään toimiin, joilla EU:sta tulee maailman energiatehokkain talous vuoteen 2020 mennessä, ja asettamaan energiatehokkuustoimet kaikkia EU:n toimialoja koskevaksi monialaiseksi tavoitteeksi; kehottaa komissiota varmistamaan tätä alaa koskevien EY:n direktiivien oikea-aikaisen täytäntöönpanon jäsenvaltioissa, kehottaa neuvostoa hyväksymään energiatehokkuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvät ehdotukset ja kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan parhaita käytäntöjä vuoden 2007 kesäkuuhun mennessä toimitettavien kansallisten energiatehokkuussuunnitelmien laatimisessa; kehottaa komissiota antamaan käyttöön kaikilla tasoilla riittävästi henkilöstöä toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien muuttamiseen konkreettisiksi toimiksi; muistuttaa, että jos jäsenvaltiot olisivat panneet voimassa olevan EU:n lainsäädännön kokonaisuudessaan täytäntöön, 50 prosenttia EU:n tavoitteesta säästää 20 prosenttia energia vuoteen 2020 mennessä olisi jo täytetty; kehottaa komission puheenjohtajaa edistämään maailmanlaajuisen energiatehokkuussopimuksen tekemistä;

17.

huomauttaa, että sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja jäähdytysprosessia varten on kehitetty erittäin lupaavaa teknologiaa ja että kaukolämmitys tarjoaa infrastruktuurin myös tulevaisuuden uusiutuvien energiamuotojen käyttöön; kehottaa sen vuoksi kansallisia hallituksia panemaan täysimääräisesti täytäntöön nykyisen lämpövoimaloita koskevan direktiivin sekä luomaan tarvittavat oikeudelliset ja rahoitukselliset puitteet lämmön ja energian yhteistuotannon kaikkien kansallisissa potentiaalitutkimuksissa eriteltyjen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi;

18.

muistuttaa, että 40 prosenttia kaikesta EU:ssa käytetystä energiasta käytetään rakennuksissa ja että rakennusten energiankulutuksessa voidaan saavuttaa valtavia säästöjä uusien rakennusten suunnittelun ja käytössä olevien rakennusten peruskorjausten avulla; kehottaa komissiota tarkistamaan voimassa olevaa rakennusdirektiiviä siten, että myös alle 1000 m2 rakennukset sisällytetään sen soveltamisalaan; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki EU:n toimielinten rakennukset asettavat esimerkin siten, että ne ovat hiilineutraaleja vuoteen 2012 mennessä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sitouduttava sen varmistamiseen, että edellä mainittu koskee myös jäsenvaltioiden julkisia rakennuksia ja paikallisten ja alueellisten viranomaisten rakennuksia vuoteen 2015 mennessä; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön ohjelman, jonka tarkoituksena on energiapassiivisten ja energiapositiivisten talojen ja rakennusten osuuden lisääminen EU:ssa;

19.

kehottaa komission puheenjohtajaa kutsumaan koolle jäsenvaltioiden suurimpien kaupunkien edustajien kokouksen, jossa vaihdetaan kokemuksia paikallisista energiankulutuksen vähentämishankkeista tarkoituksena vähentää ja tehostaa kaupunkien energiankulutusta; katsoo, että olisi vakavasti pyrittävä lisäämään sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja jäähdytysteknologiaa ja kaukolämmitystä; toteaa lisäksi, että nämä tekniikat ovat erittäin lupaavia biomassan ja biopolttoaineiden käytön lisäämisen kannalta, ja korostaa, että kaukolämpö tarjoaa infrastruktuurin myös tuleville uusiutuville energiamuodoille; katsoo, että tässä asiassa komission olisi toimittava läheisemmässä yhteistyössä alueiden komitean kanssa;

20.

kehottaa komissiota toimittamaan täytäntöönpanotoimenpiteet suuren energiansäästöpotentiaalin omaaville tuotteille viimeistään keväällä 2007 osana energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 6. heinäkuuta 2005 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/32/EY (18);

21.

pyytää, että komissio auttaa alan teollisuutta kehittämään ja laskemaan markkinoille älykkäitä mittaus- ja laskutusjärjestelmiä mahdollisesti kauko-ohjattujen älykkäiden mittarien avulla; kehottaa komissiota laatimaan perusteellisen kustannus-hyöty-analyysin mainituista toimista siten, että komissio ottaa huomioon muutokset kuluttajien käyttäytymisessä;

22.

katsoo, että verotuksella on keskeinen rooli energiatehokkuuden parantamisessa; katsoo, että olisi ryhdyttävä toimiin sen edistämiseksi, että jäsenvaltioiden verojärjestelmissä suosittaisiin energiatehokkaita käytäntöjä;

23.

kiinnittää komission huomiota siihen, että EU:n rakennerahastoja olisi käytettävä rakennusten lämmöneristyksen laajamittaiseen uudistamiseen varsinkin uusissa jäsenvaltioissa, mikä supistaisi huomattavasti energiankulutusta ja CO2-päästöjä;

24.

vaatii liikenteen alaa koskevaa EU:n kokonaisvaltaista strategiaa, jonka tavoitteena on luopua asteittain fossiilisista polttoaineista, vähentää EU:n riippuvuutta öljystä ja mahdollistaa puhtaiden polttoaineiden asteittainen käyttöönotto liikenteessä; kannattaa siirtymistä energiatehokkaimpiin ja puhtaimpiin liikennemuotoihin, mikä voidaan toteuttaa erityisesti uudella lainsäädännöllä, mukaan lukien autoteollisuutta koskeva lainsäädäntö, ja pistokkeella kytkettävien hybridiautojen ja täysin sähköllä toimivien autojen markkinoille pääsyn edistämisellä;

25.

pitää valitettavana, että komissiolla on suuria vaikeuksia yhdistää liikenne energiakysymykseen; palauttaa mieleen, että liikenneala on Euroopan suurimman huoltovarmuusongelman ja huomattavan öljyriippuvuuden aiheuttaja, ja että ilmastonmuutosta kiihdyttävät liikenteen päästöt lisääntyvät jyrkästi erityisesti lentoliikenteen osalta;

26.

korostaa, että monilla syrjäisillä ja erittäin syrjäisillä alueilla on huomattavat, uusiutuvaan energiaan liittyvät voimavarat, mikä johtuu niiden maantieteellisistä tai ilmastollisista erityispiirteistä (auringonpaiste, tuuli, biomassa, aaltoenergia); toivoo, että tätä erinomaista mahdollisuutta hyödynnettäisiin enemmän erityisesti Kioton pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi;

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön konkreettisia toimia, joilla parannetaan pk-yritysten energiatehokkuutta, mukaan lukien erityisesti valistustoimet ja varainsaannin helpottaminen muun muassa rakennerahastoista, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista ja Euroopan investointipankista, jotta energiankäytön vähentämiseen voidaan kohdentaa investointeja;

28.

toivoo, että parempaa energiatehokkuutta edistetään kolmansissa maissa, ja tukee komission ehdotusta siitä, että olisi ajettava energiatehokkuutta koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemistä;

29.

katsoo, että energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista 5. huhtikuuta 2006 annetussa direktiivissä 2006/32/EY (19) tarkoitettu vertailujärjestelmä on taloudellisesti mielekäs, vähäistä byrokratiaa sisältävä ja tehokas keino energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kannustaa käyttämään enemmän tätä järjestelmää energiasektorin muilla aloilla; pyytää komissiota ryhtymään ponnisteluihin, jotta kaikilla asianomaisilla aloilla vahvistetaan yhteiset EU:n laajuiset vertailuarvot alakohtaisten energiatehokkuusindikaattorien pohjalta mainitun direktiivin 16 artiklan mukaisesti;

Energiayhdistelmät

30.

katsoo, että energialähteiden monipuolistaminen, kotimaisten energianlähteiden käytön lisääminen ja energiantuotannon hajauttaminen parantavat toimitusvarmuutta, mutta tunnustaa, että yhdessä jäsenvaltiossa tehtävät energiayhdistelmiä koskevat päätökset voivat vaikuttaa toisen jäsenvaltion toimitusvarmuuteen; pitää EU:n riippuvuutta harvoista energiantoimittajista ja toimitusreiteistä riskinä sen vakaudelle ja hyvinvoinnille; pitää myönteisenä sellaisen mekanismin käyttöönottoa, joka voi varmistaa nopean solidaarisuuden ja nopean avun antamisen sellaisille maille, jotka joutuvat vaikeuksiin infrastruktuuriensa vahingoittumisen vuoksi;

31.

pitää erittäin tärkeänä, että eurooppalaisen energiastrategian on perustuttava mahdollisimman pitkälle toissijaisuuteen ja että energialähteiden valikoimaa koskevien päätösten on säilyttävä EU:n jäsenvaltioiden etuoikeutena;

32.

panee tyytyväisenä merkille komission energian ja liikenteen pääosaston heinäkuussa 2006 julkistaman tehokkuutta ja uusiutuvuutta koskevan virallisen suunnitelman ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan tilaaman tutkimuksen toimitusvarmuudesta, joka esiteltiin mainitulle valiokunnalle 9. lokakuuta 2006; kehottaa komissiota näin ollen käyttämään näitä suunnitelmia pohjana energia-alan uudelleentarkastelulle, joka on määrä toteuttaa tammikuussa 2007;

33.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan etusijalle, lyhyen ja keskipitkän aikavälin kustannukset huomioon ottaen, energiamuodot, jotka vähentävät tuontiriippuvuutta erityisesti fossiilisisten polttoaineiden tuontia, ja ovat ympäristöystävällisiä, kestäviä ja vähentävät jatkuvien toimitusten riskejä erityisesti sen vuoksi, että tuotanto hajautetaan;

34.

kehottaa komission puheenjohtajaa toteuttamaan suunnitelman Euroopan öljyn ja öljytuotteiden varastointia, tuontia ja vientiä koskevien tietojen kuukausittaisesta julkaisemisesta tuotetyypeittäin (raakaöljy, bensiini, dieselöljy, lämmitysöljy, muut); katsoo, että tällaiset tiedot, jotka olisivat yleisön saatavilla samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa, auttaisivat arvioimaan maailmanmarkkinoihin kohdistuvia paineita ja antamaan paremman kuvan eurooppalaisesta kulutuksesta sekä vähentämään operaattorien huomion keskittymistä amerikkalaisiin varastoihin ja siten osaltaan tasoittamaan öljyn hintojen heilahteluja;

35.

kehottaa komissiota käymään avointa ja puolueetonta keskustelua tulevasta energiavarojen yhdistelmästä ja ottamaan siinä yhteydessä huomioon kaikkien energiamuotojen edut ja haitat, taloudelliset ja ekologiset kustannukset ja seurannaisvaikutukset mukaan luettuina;

36.

kehottaa komissiota saattamaan valmiiksi viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä EU:n uuden energia- ja liikennemallisuunnittelun välineen; katsoo, että tällainen alhaalta ylöspäin suuntautuva malli olisi kehitettävä komission yksiköiden, Kansainvälisen energiajärjestön ja kansallisten hallitusten välisen tiiviin yhteistyön avulla ja sen tavoitteena olisi oltava kaikkien Euroopan energiaa ja liikennettä koskevien tilastotietojen yhtenäistäminen; katsoo, että tämä malli korvaisi komission eri yksiköiden tällä hetkellä käyttämät lukuisat eri mallit ja yhdenmukaistaisi energiaa koskevia tilastotietoja kaikkialla Euroopassa; katsoo myös, että mallin olisi oltava julkista omaisuutta, jota eri sidosryhmät voisivat, kuten Yhdysvalloissa tällä hetkellä toimitaan, pyynnöstä käyttää EU:n tulevaa energiankäyttöä koskevien erilaisten suunnitelmien laatimiseen;

37.

ehdottaa, että EU asettaisi energialähteiden monipuolistamisen tehostamiseksi toiminnalleen pitkän aikavälin vakaan kehyksen tarvittavan investointiympäristön luomiseksi; katsoo, että mainittuun kehykseen olisi sisällytettävä tavoite, jonka mukaan EU:n on lisättävä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ja pyytää komissiota ehdottamaan uusiutuvien energiamuotojen yhtenäistettyjen tukijärjestelmien vaihtoehtojen kehystä uusiutuvan energian toimintasuunnitelman osana; katsoo, että lisäksi olisi asetettava sitovia alakohtaisia tavoitteita, jotta uusiutuvan energian käyttöä voidaan lisätä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja jotta voidaan saavuttaa neuvoston ja komission toimintasuunnitelmaan sisältyvät tavoitteet lisätä uusituvan energian käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, jotta CO2-päästöjä voidaan vähentää tavoitteen mukaisesti 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä;

38.

korostaa, että tarve muuttaa nykyistä energiayhdistelmää ei ole rasite vaan mahdollisuus; katsoo, että aurinko-, tuuli- ja vesivoiman, biomassan ja maalämmön sekä energiatehokkaampien teknologioiden käyttö auttaa noudattamaan Kioton sitoumuksia sekä ilmastonmuutosta koskevaa YK:n puiteyleissopimusta ja vahvistaa innovaatioita, uusien työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä Euroopassa;

39.

kannattaa EU:n strategisen energiakatsauksen laatimista täydentämään ehdotetun Euroopan energiahuollon seurantaelintä (jonka ei pitäisi olla riippumaton elin) ja katsoo, että sen olisi analysoitava säännöllisesti toimitusvarmuutta; katsoo lisäksi, että energiakatsauksessa olisi laadittava strateginen analyysi EU:n edessä olevista energia-alan ongelmista, ulkoiset näkökohdat mukaan lukien; kehottaa komissiota käyttämään strategista energiakatsausta välineenä, jolla jäsenvaltiot voisivat analysoida eri toimintavaihtoehtojen seurauksia ympäristön, toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja työpaikkojen luomisen kannalta, mikä osaltaan vähentäisi riskejä; pitää myönteisenä komission tavoitetta tehdä yksityiskohtainen tutkimus kaikkien energiamuotojen tuista ja kustannuksista, ulkoisten tekijöiden sisäistäminen, tuotteiden elinkaari ja well-to-wheel -lähestymistapa mukaan lukien; ehdottaa, että tehdään Euroopan laajuinen keskipitkän ja pitkän aikavälin tarjontaa ja kysyntää koskeva ennusteanalyysi, jotta voidaan määritellä investointitarpeet erityisesti tuotannossa ja kohottaa operaattoreiden näkyvyyttä; ehdottaa, että kustannushyötyanalyysissä olisi selvitettävä kunkin energialähteen osuus EU:n energia-alan kolmen tavoitteen saavuttamisessa: energiavarmuus, kilpailukyky ja kestävyys ympäristön kannalta;

40.

katsoo, että strategisessa energiakatsauksessa olisi käsiteltävä myös kaupan kysymyksiä, toisin sanoen siinä on analysoitava kansainvälisen yhteistyön ja jo allekirjoitettujen tai allekirjoitettavien pitkän aikavälin sopimusten vaikutuksia sekä arvioitava yritysten sekä jäsenvaltioiden ja EU:n politiikkojen yhtenäisyyttä;

41.

muistuttaa, että öljy on edelleen EU:n tärkein primäärienergian lähde, jonka suhteen EU on lähes täysin riippuvainen tuonnista; pahoittelee, että komission vihreässä kirjassa ei kiinnitetä tähän asiaan huomiota; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon tarpeen vähentää öljyn käyttöä ja tuontiriippuvuutta ja edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä;

42.

vaatii, että jäsenvaltioiden on kehitettävä systemaattinen lähestymistapa, etenkin liikenteessä käytettävien nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotantoa, jakelua, kulutusta ja markkinoilletuloa varten tarkoituksena parantaa biopolttoaineiden saatavuutta ja niiden kauppaa; vaatii voimassa olevan sitovan lainsäädännön täydellistä täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota poistamaan sekoitetasoja koskevat tekniset ja hallinnolliset esteet ja varmistamaan liikenteen, maatalouden, kaupan jne. kaltaisten eri politiikan alojen yhdenmukaisuuden ja kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä nestemäiset että kaasumaiset biopolttoaineet otetaan huomioon vaihtoehtona liikennealalle eikä ainoastaan energiantuotannon polttoaineena; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että komissio aikoo ottaa käyttöön pakollisen ja kattavan sertifiointijärjestelmän, jossa sallitaan biopolttoaineiden kestävä tuotanto kaikissa vaiheissa sekä koko elinkaaren kattava kasvihuonekaasutase ja joka koskee sekä Euroopan unionissa valmistettuja että tuotuja biopolttoaineita;

43.

kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen direktiiviksi uusiutuvien energiamuotojen käytöstä lämmitykseen ja jäähdytykseen mahdollisimman pian ja muistuttaa 14. helmikuuta 2006 antamastaan päätöslauselmasta, johon sisältyy suosituksia komissiolle ja neuvostolle uusiutuvien energiamuotojen käytöstä lämmitykseen ja jäähdytykseen;

44.

kehottaa komissiota tunnustamaan fossiilisten polttoaineiden merkittävän aseman keskipitkällä aikavälillä ja mahdollisuuden tehdä lisätutkimuksia niiden hiili-intensiteetin vähentämisestä sen tavoitteen mukaisesti, että CO2-päästöjä on alennettava 2 prosenttia; katsoo, että edellä mainitun olisi perustuttava jatkuvaan ajanmukaistamiseen, laitosten tehokkuuden lisäämiseen, kaasutukseen perustuvien uuden sukupolven laitosten kehittämiseen ja rinnakkaiseen sähkön ja kemikaalien tuotantoon sekä siihen, että edelleen kehitetään taloudellisia menetelmiä hiilen erotukseen ja varastointiin kivihiilen, kaasun ja öljyn tuotannossa fossiilisia polttoaineita käyttäviä päästöttömiä voimalaitoksia koskevan eurooppalaisen teknologiayhteisön päätösten mukaisesti, sekä EU:n lainsäädäntöön sisältyvien esteiden poistamiseen;

45.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan paikallisten ja kotimaisten energialähteiden sosiaalis-taloudellisen merkityksen EU:ssa ja kannustamaan niiden kehittämiseen keinona edistää energian toimitusvarmuutta Euroopassa;

46.

kehottaa komissiota toteuttamaan Euroopan laajuiset energiaverkot ja laatimaan yhteenliittämistä koskevan painopistesuunnitelman ja ottamaan siinä huomioon äskettäin tarkistetun päätöksen, jossa vahvistetaan suuntaviivat Euroopan laajuisille energiansiirtoverkostoille, unohtamatta infrastruktuuria nesteytetyn maakaasun vastaanottoa/jälleenhöyrystystä ja varastointia varten; katsoo lisäksi, että kaikille energialähteille, myös uusiutuville energialähteille, on annettava yhtäläiset ja syrjimättömät mahdollisuudet päästä sähköverkkoihin markkinoiden yhtenäistämisen ja toimitusvarmuuden toteuttamiseksi; katsoo, että merellä sijaitsevat tuulivoimalat olisi integroitava ensin alueelliseen verkkoon ja lopulta Euroopan laajuiseen verkkoon;

47.

pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota mereltä peräisin olevan uusiutuvan energian (tuulivoimapuistot merellä, aaltoenergia, vuorovesienergia), erityisesti Pohjanmerellä, Itämerellä, Irlanninmerellä ja Välimerellä, sekä aurinkoenergian, ennen kaikkea Välimeren alueella, käytön kehittämiseen sen varmistamiseksi, että nämä resurssit sisältyvät uusiutuvia energialähteitä koskevaan vuoden 2007 toimintasuunnitelmaan ja että niitä ryhdytään hyödyntämään nopeasti;

48.

kehottaa arvioimaan uudelleen EU:n nykyisen lainsäädännön siltä osin kuin se ehkäisee tässä kertomuksessa määritettyjen energiapoliittisten painopistealueiden kehittämistä, mukaan lukien tulevaisuuden laaja-alaisten vuorovesienergiahankkeiden kehittäminen;

49.

katsoo, että ydinenergia kuuluu Euroopan energiayhdistelmää koskevan keskustelun piiriin; tunnustaa ydinvoiman nykyisen roolin sähkön huoltovarmuuden ylläpitämisessä eräissä jäsenvaltioissa, koska se on osa energiayhdistelmää ja sen avulla voidaan välttää hiilidioksidipäästöjä; katsoo, että päätökset siitä, olisiko ydinvoimalla oltava jatkossakin oma tehtävänsä eräissä jäsenvaltioissa, voidaan tehdä ainoastaan jäsenvaltiotasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

50.

kehottaa komissiota tutkimaan ydinenergian kehittämistä jäsenvaltioissa ottaen huomioon sekä sen haitat (tuotantokustannusten vakaus ja olemattomat hiilidioksidipäästöt) että ydinvoimaloiden käyttöön liittyvät riskit (onnettomuudet ja jätteen sijoittaminen);

51.

muistuttaa, että EU:n laajan tuontiriippuvuuden vuoksi on erityisen tärkeää pyrkiä monipuolistamaan alkuperämaita ja siirtoreittejä;

52.

myöntää, että energiavarojen yhdistelmän koostumuksesta tehtävissä päätöksissä on otettava huomioon kansalliset ja alueelliset erityispiirteet; katsoo siksi, että uusiutuvien energiavarojen edistämistä on mukautettava kulloisiinkin maantieteellisiin, ilmastollisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin;

Toimitusvarmuuden infrastruktuuri ja investoinnit toimitusvarmuuteen

53.

kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön poliittiset sitoumuksensa, jotka koskevat puuttuvien energiayhteyksien kehittämistä, ja ottamaan erityisesti huomioon EU:n syrjäiset alueet, kuten Baltian maat; muistuttaa tämän tavoitteen saavuttamisen vaatimista investoinneista ja pyytää komissiota tekemään ehdotuksia toimenpiteistä, joilla luodaan suotuisa investointiympäristö, jotta markkinat voivat lähettää sijoittajille oikeita investointiviestejä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan tarkkaan ympäristönäkökohtia, ennen kuin ne hyväksyvät suuria investointeja infrastruktuuriin, kuten suunniteltuun Pohjois-Euroopan kaasuputkeen (North Stream);

54.

katsoo, että ympäristöhyötyjen ohella myös taloustehokkuuden on oltava ratkaisevaa uusiutuvien energiavarojen edistämisen yhteydessä, jotta loppukäyttäjälle aiheutuva taloudellinen rasitus saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisenä;

Ulkoiset näkökohdat

55.

katsoo, että EU:n yhteinen kanta kolmansien maiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa lisäisi EU:n kykyä neuvotella energiaa tuottavien ja kuluttavien valtioiden kanssa ja että energia-asioista vastaavan komissaarin olisi noudatettava hyvin määriteltyä mandaattia, joka sisältää Euroopan pitkän aikavälin energiasuunnittelutavoitteen;

56.

kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa ja määrittämään ensisijaiset alat, joilla ne ovat päässeet sopimukseen ulkoisen energiapolitiikan osalta, mukaan lukien:

a)

ilmastonmuutostavoitteet, energiatehokkuus ja energiansäästötavoitteet, uusiutuvat energialähteet,

b)

ihmisoikeudet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu tavoitteena asettaa yritysten sosiaalisen vastuun normit käytännössä sekä EU:n että YK:n tasolla,

c)

vastavuoroisuuden, seurattavuuden ja oikeusvaltion periaatteet sisältävän energialuvun sisällyttäminen kaikkiin uusiin EU:n ja kansainvälisiin kauppasopimuksiin,

d)

huomattavia kaasusopimuksia ja energiainfrastruktuurin myyntiä kolmansille maille koskeva tietojenvaihto EU:n tasolla,

e)

öljyn ja kaasun toimitus- ja siirtoreittien monipuolistaminen EU:n naapuruuspolitiikan periaatteita kunnioittaen;

57.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan energiaa toimittavien maiden Euroopan unioniin tekemiä investointeja ja markkinoille osallistumista ainoastaan vastavuoroisuuden hengessä, jolloin kyseisten maiden on oltava investointien kannalta turvallisia, ja noudattamaan strategiaa, jossa yhdistetään parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden siirto kansainvälisiin sääntöihin perustuvan vakaan investointikehyksen luomiseen WTO:n sopimuksiin ja kahdenvälisiin taloudellisiin sopimuksiin perustuen;

58.

pitää erittäin tärkeänä, että EU säilyttää johtavan asemansa ilmastonmuutoksen globaalissa torjunnassa ja pyrkii siihen, että Kioton pöytäkirjan tavoitteet saavutetaan; pitää välttämättömänä, että EU:n pyrkimykset kehittää uusiutuvia ja puhtaita energialähteitä ja -teknologioita energian säästämiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi integroidaan sen ulkosuhteisiin Johannesburgissa vuonna 2002 sovitun globaalin kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti;

59.

korostaa, että on tarpeen luoda yhteinen energiapolitiikka, johon sisällytetään sisämarkkinoiden sääntely ja ulkoiset näkökohdat ja jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden poliittiset ja taloudelliset edut;

60.

korostaa, että tärkeää kehittää koko Euroopan laajuinen energiayhteisön perustamissopimus;

61.

pitää vihreän kirjan yhteydessä myönteisenä komission äskettäistä aloitetta teettää tutkimus luonnonvarojen hallinnan ja komission ulkosuhteissa vallitsevan ristiriidan välisistä yhteyksistä ja korostaa erityisesti energiahuollon varmuuden ja ilmastoturvallisuuden välisiä yhteyksiä;

62.

pyytää komissiota muotoilemaan EU:n ulkoisen energiapolitiikan korkeimmaksi tavoitteeksi vähentää riippuvuutta harvoilta suurilta toimittajilta saatavista fossiilisista polttoaineista ja monipuolistaa energialähteitä, ja katsoo, että sen olisi esiteltävä tätä tarkoitusta varten parlamentille ja neuvostolle pitkän aikavälin suunnitelma, johon sisältyy suuntaa-antava aikataulu;

63.

korostaa, että uudenmuotoisesta poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä kuluttajamaiden, etenkin Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian ja Japanin kanssa, on tullut välttämätöntä; toteaa, että vastaava vuoropuhelu tärkeimpien kuluttaja- ja tuottajamaiden välillä on niin ikään tarpeen, jotta muodostetaan maailmanlaajuinen energiaa koskeva lähestymistapa; katsoo, että näiden energia-alan maailmanlaajuisen vuoropuhelun uusien muotojen päämääränä tulisi olla vakaammat, turvallisemmat ja avoimemmat maailman energiamarkkinat samoin kuin jatkuva kannustaminen puhtaampiin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen;

64.

kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään strategisen energiakumppanuuden Kiinan, Intian, Etelä-Afrikan, Brasilian ja Meksikon kanssa niiden auttamiseksi teknologian osalta kehittämään kehittämään kestäviä energiastrategioita, jotta näin voitaisiin varmistaa niiden osallistuminen ilmastonmuutosta lieventäviin toimiin;

65.

vaatii painokkaasti, että komissio ei saa rajoittua pelkästään Venäjän-yhteistyön tiivistämiseen, vaan sen on tehostettava yhteistyötä myös muiden energiaa vievien maiden ja etenkin Opec-maiden kanssa; pitää myönteisenä aietta kehittää koko EU:n kattava energiayhteisö;

66.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suhtautumaan erittäin vakavasti konkreettiseen vaaraan, jonka Venäjän kaasuntoimitusten vaje saattaa aiheuttaa vuoden 2010 jälkeen, koska investointeja ei saada tarpeeksi, vuotoja on liikaa ja Venäjän kotimarkkinoilla tuhlataan energiaa; toivoo edelleen jäsenvaltioiden tekevän selväksi, että tarvittavien investointien saaminen on todennäköisempää, jos investointiturvallisuutta parannetaan, sillä niitä ei tehdä ilman pitkäaikaisia sopimuksia; edellyttää, että jäsenvaltiot ja unioni vaativat Venäjän kanssa energia-asioista keskustellessaan, että Venäjä ratifioi kauttakulkupöytäkirjan ja energiaperuskirjan, sillä se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että Venäjän energia-alan infrastruktuuriin tehdään kipeästi kaivattuja ulkomaisia investointeja ja että kaasutoimitukset Euroopan unioniin ovat jatkossa asianmukaisia;

67.

ottaa huomioon, että Lahdessa pidetyssä epävirallisessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittiin, että energiaperuskirjan periaatteet ja G8-päätelmät olisi sisällytettävä tulevaan EU:n ja Venäjän väliseen sopimukseen, jossa olisi muun muassa oltava:

a)

WTO:n mekanismin kaltainen mekanismi, jolla ratkaistaan EU:n ja Venäjän ja/tai yksityisten investoijien väliset kiistat,

b)

määräys vastavuoroisesta infrastruktuuriin pääsystä,

c)

kilpailumääräyksiä, joilla rajoitetaan sellaisten lähes monopoliyhtiöiden valtaa, joita ei ole jaettu osiin, siltä osin kuin kyse on pääsystä kyseisille energiamarkkinoille,

d)

sopimus siitä, että korjataan tilanne, jossa kolmansien maiden tekniset puutteet vaikuttavat rajatylittäviin toimituksiin EU:n jäsenvaltioon;

68.

korostaa, että epävarma energiansaantiin ja ilmastolliseen turvallisuuteen liittyvä tilanne aiheuttaa usein kansainvälisiä kriisejä sekä konflikteja, joilla puolestaan on demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja köyhyyteen kohdistuvia vaikutuksia;

69.

toteaa, että viime talven ongelmat kaasuenergiamarkkinoilla monissa jäsenvaltioissa ovat jo johtaneet energiaintensiivisten alojen yritysten siirtymisiin; katsoo, että tässä yhteydessä on tutkittava mahdollisuuksia edistää jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja harkittava, kuinka asiaa käsitellään ensisijaisena, jotta voitaisiin taata sekä nykyisten että tulevien rajayhdysjohtojen asianmukainen toiminta;

70.

kehottaa EU:ta pyrkimään sisällyttämään energiakauppaa koskevat säännökset WTO:n määräyksiin, jotta kyseisestä järjestöstä muodostuu kansainvälinen välittäjä, joka kykenee ratkaisemaan energiantoimituksia ja -jakelua koskevia kiistoja;

71.

katsoo, että EU:n velvollisuutena on kehittää asianomaisten maiden kanssa hajautettuja energiaratkaisuja, joita mukautetaan maaseutualueiden tarpeisiin;

72.

kehottaa komissiota analysoimaan ja käsittelemään kolmansissa maissa ilmenevien teknisten häiriöiden kysymystä, joka vaikuttaa rajatylittäviin toimituksiin EU:n jäsenvaltioihin, joista esimerkkinä ovat häiriöt öljytoimituksissa Druzhban öljyputkesta;

73.

korostaa, että EU:n kaasumarkkinoita on monipuolistettava etsimällä tapoja varmistaa suuremmat toimitukset suoraan Keski-Aasian tuottajilta, eli Kazakstanista, Azerbaidžanista, Turkmenistanista ja Uzbekistanista;

74.

vaatii toimia sen varmistamiseksi, että Euroopan laajuista energiayhteisöä kehitetään edelleen laajentamalla energiayhteisösopimusta Turkkiin ja tutkimalla Mashrek- ja Maghreb-maiden mahdollisuuksia liittyä Euroopan laajuiseen energiayhteisöön;

Energian yhtenäismarkkinat ja kilpailukyky

75.

kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että EU:n energiamarkkinat eivät ole vieläkään täysin vapautuneet ja että täysimääräinen toteuttaminen on välttämätöntä; katsoo, että huomattava riippumattomuus energiasta, pitkän aikavälin vakaus, tehokkuus, ympäristötietoisuus ja toimitusvarmuus edellyttävät selkeää ja vakaata poliittista kehystä ja kilpailukykyisiä ja oikeudenmukaisia energiamarkkinoita; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan huolellisesti sääntelytoimien tarvetta edellä mainittu huomioon ottaen;

76.

toteaa, että jäsenvaltiot ovat kannustaneet energiamarkkinoiden vapauttamista eri tavoin ja että eroja voidaan havaita myös niiden sääntelykehyksissä;

77.

kehottaa kevään 2007 Eurooppa-neuvostoa esittämään nykyistä laajemman näkemyksen Euroopan yhteisestä edusta energia-alalla sisämarkkinoiden toteuttamisen sijoittamiseksi selkeään poliittiseen kehykseen, mitä tällä hetkellä ei ole tehty;

78.

kehottaa komissiota käyttämään EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 3 kohdan mukaisia valtuuksiaan tehostaakseen toimiaan kaasuinfrastruktuurin eriyttämiseksi, jotta kilpailua edistetään kaasun siirtoverkkojen alalla ja operaattoreita kannustetaan avaamaan markkinoita muille operaattoreille kuin perinteisille kaasuntoimittajille;

79.

kiittää komissiota energia-alan kartoituksesta; kehottaa komissiota jatkamaan voimaan saattamista edistäviä toimia, mukaan lukien sakot, joita langetetaan kilpailumääräyksiä rikkoville yhtiöille; kannustaa komissiota ryhtymään toimiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka suojelevat aiheettomasti kansallisia energia-alan jättejään ja pyrkivät pitämään loppuhinnat markkinahintoja alempina tai pyrkivät estämään fuusiot ja hankinnat, sillä kyseinen käyttäytyminen vaikeuttaa sisämarkkinoiden kehittämistä; pyytää komissiota laatimaan ohjeistuksen pitkäaikaisten toimitussopimusten asianmukaisesta muodosta sekä edellytyksistä, joiden nojalla järjestelyt voidaan hyväksyä;

80.

katsoo, että jäsenvaltioiden ja alueiden olisi varmistettava, että pieniä ja keskisuuria energiantuottajia ja suuria tuottajia kohdellaan markkinoilla samalla tavalla energiankuluttajien suojelemiseksi markkinamonopolien vaikutuksilta;

81.

kehottaa komissiota torjumaan kansallisten jakosuunnitelmien (NAP) arvioinneissa niistä aiheutuvat markkinoiden vääristymät ja vaatii suunnitelmien yhdenmukaistamista; katsoo, että monet kansalliset jakosuunnitelmat heikentävät saastuttaja maksaa -periaatetta;

82.

kehottaa komissiota lopettamaan energianhintojen sääntelyn, koska se heikentää avointen energiamarkkinoiden perusolemusta; kehottaa komissiota ennen kaikkea käsittelemään energiaintensiivisen teollisuuden säänneltyjä energian hintajärjestelmiä, koska ne heikentävät EU:n energiamarkkinoiden lisäksi muiden hyödykkeiden sisämarkkinoita; hyväksyy sen, että erityistoimet voivat olla tarpeen maailmanlaajuiseen kilpailuun osallistuvassa EU:n energiaintensiivisessä teollisuudessa, mutta kyseiset toimet on toteutettava EU:n tasolla koordinoidusti; kehottaa siksi kilpailun pääosastoa ehdottamaan selkeitä kriteerejä sen määrittelemiseksi, mitkä ovat maailmanlaajuiseen kilpailuun osallistuvia energiaintensiivisiä teollisuudenaloja, ja käyttämään kyseisiä kriteerejä sen arvioimiseksi, sopivatko erityiset kansalliset energiasäännöstöt energiaintensiivisille teollisuudenaloille;

83.

vaatii komissiota ryhtymään lisätoimiin energiamarkkinoiden keskittymisten suhteen tapauksissa, joissa johtavaa markkina-asemaa käytetään väärin;

84.

ehdottaa kansallisten sääntelyviranomaisten — joiden olisi oltava täysin riippumattomia hallituksesta ja teollisuudesta — toimivallan merkittävää lisäämistä ja sen yhdenmukaistamista, mistä voitaisiin huolehtia ottamalla käyttöön komission ja Euroopan parlamentin vuosittain valvomat avoimuutta, tilinpäätöstä ja vastuuvelvollisuutta koskevat yhteiset säännöt ja asettamalla sitovat vähimmäisohjeet sääntelyviranomaisten nimittämisprosessia varten; uskoo, että kansallisten energia-alan sääntelyviranomaisten olisi toimittava kansallisten kilpailuviranomaisten neuvonantajina ja että olisi varmistettava, että energiayhtiöt on velvoitettu antamaan kuluttajille energian säästämistä koskevia neuvoja;

85.

kehottaa komissiota tarkistamaan kansallisten sääntelyviranomaisten valtuudet ja riippumattomuuden ja laatimaan vasta sen jälkeen EU:n sisämarkkinoiden yhdenmukaista kehitystä koskevan suosituksen;

86.

kehottaa jäsenvaltioita antamaan kansallisille sääntelyviranomaisille EU:n tasolla sovitut valtuudet huolehtia rajatylittävistä sähkö- ja kaasutoimituksista, syrjimätön verkkoon pääsy mukaan lukien, siirtomaksuista, kapasiteetin jakamisesta, siirtorajoitusten hallinnasta ja verkon toimivuudesta sekä selkeästä aikataulusta energiamarkkinoiden tarjouksia varten; katsoo, että kansallisten sääntelyviranomaisten olisi lisäksi edellytettävä, että verkko-operaattorit toimivat Euroopan kuluttajien eduksi; katsoo, että ennen kuin Euroopan sääntelyviranomainen on saatu perustettua, kansallisten sääntelyviranomaisten vastuualat olisi yhdenmukaistettava, millä varmistettaisiin suurempi johdonmukaisuus markkinoiden toiminnan kohentamiseen tähtäävissä toimissa;

87.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään siirtojärjestelmäoperaattorien yhteistyön parantamista etenkin rajatylittävän kapasiteetin jakamisen, avoimuuden, päiväkohtaisten markkinoiden, verkkojen suunnittelemisen ja alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta merkittävien investointien kaltaisilla aloilla; pyytää komissiota laatimaan yhdessä siirtojärjestelmäoperaattoreiden kanssa Euroopan verkkoa koskevat säännöt;

88.

kehottaa komissiota esittämään ratkaisun siirtojärjestelmäoperaattoreiden riippumattomuuteen/eturistiriitoihin ja avoimuuteen liittyviin ongelmiin; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, joiden ansiosta siirtojärjestelmäoperaattorit voivat käyttää vastuutaan markkinoiden edistäjänä ja joissa yhtenäistetään siirtojärjestelmäoperaattoreita koskevat kansainväliset säännökset rajatylittävien siirtojen parantamiseksi;

89.

kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat tarkasti direktiivin 2001/77/EY 7 artiklan 6 kohdassa vahvistettuja ehtoja, eli että operaattorien sähkönsiirtoon verkossa soveltamissa siirtomaksuissa ei syrjitä muodossa eikä toisessa uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä, joka on tuotettu syrjäisellä alueella, kuten saaristossa tai harvaanasutulla alueella; kehottaa komissiota jatkamaan toimia sen varmistamiseksi, että nykyinen syrjintä jäsenvaltioissa loppuu;

90.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan huolellisesti, onko Euroopan energiaverkkojen keskuksen kaltainen elin tarpeen tasavertaisten toimintaedellytysten luomiseksi, kun otetaan huomioon, että toiminnassa on jo huomattava määrä elimiä, joiden varaan voitaisiin rakentaa;

91.

kehottaa komissiota antamaan enemmän tukea rajayhdysjohdoille jäsenvaltioiden välillä ja erityisesti jäsenvaltioiden sisällä ja siten mahdollistamaan saarilla ja syrjäisissä paikoissa toimiville energiantuottajille paremman pääsyn mantereen verkkoon;

92.

kehottaa komissiota analysoimaan täsmällisesti rakennuslupien myöntämisessä raja-alueille nykyisin ilmeneviä ongelmia ja toimittamaan selonteon Euroopan parlamentille; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään rakennuslupia rajalle neljän vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä; lisää, että eräänä mahdollisena vaihtoehtona tämän toteuttamiselle voi tarvittaessa olla lainsäädännön käyttöönottaminen;

93.

katsoo, että alueellisten energiamarkkinoiden perustamisen pitäisi auttaa nopeuttamaan EU:n energiamarkkinoiden integrointia, eikä missään tapauksessa saa pystyttää lisää esteitä kaikkien energiamarkkinoiden integroinnille;

94.

kehottaa komissiota huolehtimaan markkinalähtöisten jakomekanismien tehostetusta käytöstä, kun rajatylittävä siirtokapasiteetti on rajoitettu;

95.

kehottaa komissiota asettamaan ensisijaiseksi tavoitteekseen hyvin toimivien ja yhdenmukaistettujen alueellisten sähkömarkkinoiden luomisen vuoteen 2009 mennessä, millä pyritään yhdentämään suurimman kehityspotentiaalin markkinat Euroopan tasolla vuoteen 2012 mennessä ja edistämään yhtenäisten Euroopan energiamarkkinoiden ja -verkon kehittämistä;

96.

panee merkille, että rajatylittävät yhteydet vaativat erityistoimenpiteitä, esimerkiksi suosituimmuuskohtelun rahoituksen myöntämisessä tai verovapautuksia; kehottaa EU:ta etenemään pikaisesti Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin liittyvissä hankkeissa; panee merkille, että Euroopan laajuisten energiaverkkojen puuttuvien yhteyksien saattaminen valmiiksi parantaisi toimitusvarmuutta ja vaikuttaisi osaltaan sisämarkkinoiden toteutumiseen;

97.

pitää asianmukaisena, että sääntelykehyksen mahdollista laajentamista on lykättävä ja että sen sijaan on vauhditettava nykyisten EY-säännösten kansallista täytäntöönpanoa; katsoo, että uusia sääntelytoimia, kuten omistajuuden täysimääräinen eriyttäminen, olisi harkittava ainoastaan siinä tapauksessa, että nykyisen lainsäädännön mukaiset sisämarkkinamekanismit osoittautuvat käytännössä tehottomiksi; korostaa, että sääntelyn tehokkuutta on parannettava ja että on varmistettava, että nykyisissä direktiiveissä olevat, toimintojen erottamista koskevat säännökset pannan täytäntöön asian- ja johdonmukaisesti;

98.

kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon sähkönsiirron koordinointiliiton (UCTE) ja Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGEG) hiljan laatimat raportit Saksassa marraskuussa 2006 esiintyneestä sähkökatkosta, kun se vahvistaa kantansa tulevaisuuden sähköverkkojen hallintaan ja omistukseen sekä tarpeeseen käynnistää uusia lainsäädäntöaloitteita EU:n sähköalan sääntelyn tehostamiseksi;

99.

katsoo, että energia-alan siirtojärjestelmien omistussuhteet olisi eriytettävä heti, mikäli komissio arvioi, että nykyinen lainsäädäntö on tehotonta, sillä eriyttäminen ehkäisisi eturistiriitatilanteiden syntymisen kilpailevien energia-yhtiöiden välillä;

100.

uskoo, että komission olisi esitettävä kattava kaasualan strategia, jossa tarkastellaan tarvetta vähentää kaasunkulutusta, kolmansien maiden verkkoon pääsystä annettavia takeita kaasun taloudellista ja tehokasta käyttöä varten, toimitusten ja kauttakuljetusreittien monipuolistamista ja kaasuinfrastruktuurin (esimerkiksi kaasun varastointi nesteytettyä maakaasua koskeva välineistö ja kaasukeskusten puuttuminen) parantamista — valmistautuen samalla biokaasun käyttöön ottamiseen — ja eräissä jäsenvaltioissa ilmenevää tarvetta kaasuvirran suunnan kääntämiseen päinvastaiseksi; katsoo, että lisäksi olisi käsiteltävä varastointi- ja varastokysymyksiä toteuttamalla perinpohjainen kustannushyötyanalyysi, jossa otetaan huomioon kaasualan fyysiset ja taloudelliset rajoitteet;

101.

kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia maakaasudirektiiviksi biopolttoaineista ja vedystä jo annettujen direktiivien tapaan;

102.

pyytää komissiota ehdottamaan määritelmää energian suurkäyttäjälle; pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota EU:n energian suurkäyttäjiin, jotka kilpailevat maailmanlaajuisilla markkinoilla;

103.

kehottaa komissiota käyttämään kilpailun alaan liittyvää toimivaltaansa ja puuttumaan markkinoiden jakamista koskeviin lausekkeisiin, joita on kaasuntuottajien ja EU:n kansallisten energiantuottajien toimitussopimuksissa ja joissa kielletään EU:n kansallisia energiantuottajia myymästä kaasuntuottajien ylijäävää kaasua edelleen EU:n muille markkinoille; kehottaa komissiota tutkimaan niiden pitkäkestoisten toimitussopimusten lainmukaisuutta, joilla estetään muita toimittajia pääsemästä markkinoille;

Energiaköyhyys ja kuluttajien oikeudet

104.

uskoo, että kuluttajien on oltava kaiken tulevan energiapolitiikan keskipisteessä ja että komission ehdotuksissa olisi käsiteltävä selvemmin energiaköyhyyttä; muistuttaa, että kuluttajilla ja etenkin julkisilla viranomaisilla, joiden on näytettävä toiminnallaan esimerkkiä, on energiataloutta koskevia velvoitteita; tunnustaa, että älykkäät mittaus- ja laskutusmenetelmät voivat lisätä kuluttajien tietoisuutta siitä, kuinka ja miksi energiaa käytetään, ja auttaa siten muuttamaan kulutuskäyttäytymistä; kehottaa neuvostoa ja komissiota ehdottamaan toimia, joilla matalan tulotason kotitalouksia voidaan auttaa säästämään energiaa kotona ja alentamaan siten energialaskuaan ja vähentämään tuleville hinnankorotuksille altistumista;

105.

pitää kiinni siitä, että on tarpeen kampanjoida sellaisten koulutuksen ja käyttäytymistapojen muutoksen puolesta, jotka edistävät Euroopan kansalaisten kestävämpää liikkuvuutta;

106.

vaatii, että paikallisille ja alueellisille viranomaisille annetaan integroitua ja jatkuvaa tukea energiatehokkuutta ja kestävyyttä koskevien toimien alalla kaikkien Euroopan unionin rahoitusjärjestelmien, erityisesti rakennerahastojen, seitsemännen puiteohjelman ja Älykäs energiahuolto Euroopassa-ohjelman, ja yleisesti kaikkien kauden 2007–2013 koheesiopolitiikkaan kuuluvien aluepoliittisten toimenpiteiden ja rahoitusjärjestelytoimenpiteiden sekä Euroopan investointipankin toiminnan puitteissa;

107.

kehottaa komissiota osoittamaan kiinnostusta sekä uusiutuviin energialähteisiin että energiasäästöihin korostamalla näitä menetelmiä kaikissa rakenne-. ja koheesiorahastoista rahoitettavissa aloitteissa (läpäisyperiaate) ja erityisesti unionin kaikkia alueita koskevissa Euroopan aluekehitysrahaston aloitteissa ohjelmakaudella 2007–2013, ja laatimaan ehdotuksen siitä, kuinka energiatehokkuuden kuluille asetetusta 3 prosentin rajoituksesta aiheutuva energiasäästöjen rajoittuminen voidaan poistaa, ja harkitsemaan tämän kynnysarvon poistamista vuoden 2013 jälkeen;

108.

katsoo edelleen, että ihmisille on toimitettava energiaa perustarpeiden tyydyttämiseksi ja että toimitukset on varmistettava; pyytää sen vuoksi energia-alan kansallisia sääntelyviranomaisia varmistamaan, että yleispalveluja koskevia velvoitteita noudatetaan ja että haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia ja köyhiä kuluttajia suojellaan asianmukaisesti;

109.

kannattaa energiapolitiikan tavoitteiden sisällyttämistä julkisten sopimusten myöntämistä koskeviin perusteisiin, jos se on toteutettavissa sopimuksen myöntävän viranomaisen kannalta, kohtuullista asianomaisen tarjouksen esittäjän tapauksessa ja jos se ei merkitse syrjivää puuttumista kilpailuun;

110.

korostaa, miten tärkeää on, että kuluttajat saavat helposti hintoja ja valikoimia koskevia tietoja, että he kykenevät vaihtamaan toimittajaa helposti ja että heillä on oikeus kääntyä kansallisten sääntelyviranomaisten puoleen kussakin jäsenvaltiossa;

Kehittäminen

111.

pyytää komissiota ja neuvostoa tunnustamaan, että kahdella miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole mahdollisuutta käyttää perusenergiapalveluja ja että EU:n olisi politiikkaansa suuntaamalla pyrittävä kohentamaan tätä tilannetta ja saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet;

112.

suhtautuu myönteisesti energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajuista rahastoa koskevaan aloitteeseen osana maailmanlaajuista poliittista vastuuta edistää kehitystä;

113.

korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on käytettävä energiaa toimittavien valtioiden kanssa solmimiaan diplomaattisia suhteita sekä kehitysyhteistyö- ja kauppasuhteita verotuksen avoimuuden edistämiseksi; katsoo, että komission olisi virallisesti hyväksyttävä kaivosteollisuuden avoimuutta ajava hanke (EITI) ja edistettävä sitä, sekä kehitettävä strategia tämän hankkeen ja yritysten sosiaalista vastuuta koskevan suunnitelman periaatteiden sisällyttämiseksi kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin; katsoo, että näihin sopimuksiin sisällytettävillä erityismääräyksillä olisi lisäksi tuettava kansalaisyhteiskunnan asemaa kyseisissä maissa energiatulojen hallinnan riippumattomana valvojana;

114.

katsoo, että Euroopan unionin toimien vaikutus vahvistuisi huomattavasti vahvalla ulkopolitiikalla, jonka tavoitteena olisi kaikkien teollisuusmaiden taivuttelu torjumaan yhdessä ilmastonmuutosta, ja sisällyttämällä saastuttamatonta ja tehokasta energiankäyttöä koskevat ohjelmat paremmin unionin kehityspolitiikkaan;

115.

katsoo lisäksi, että EU:n johtajien olisi selvitettävä kaikkein edistyneimpien kehitysmaiden kanssa, miten ne voivat paremmin osallistua maailmanlaajuiseen työhön ilmaston lämpenemisen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi, ja on sitä mieltä, että unionin olisi myös harkittava, mitä toimia voidaan toteuttaa maailmanlaajuisen solidaarisuuden vahvistamiseksi niin, että voidaan vastata ilmastonmuutosten vaikutuksiin erityisesti köyhimmissä maissa;

116.

painottaa, että taloudellinen kehitys on kaikkien kehitysmaiden oikeus; korostaa kuitenkin, että kehitysmaiden ei tarvitse toistaa teollistuneiden maiden saastuttavia käytäntöjä, ja kehottaa siksi kiinnittämään entistä enemmän huomiota tekniseen yhteistyöhön ja kapasiteetin kehittämiseen kestävien energiamuotojen alalla sekä energiaa käyttävien tuotteiden yleisiin tehokkuusnormeihin;

117.

vaatii kestävien, paikallisesti saatavilla olevien energiamuotojen ja hajautettujen energiaverkostojen voimakkaampaa tukemista eritoten kehitysmaissa muun muassa tietoa ja teknologiaa koskevan tiedonsiirron avulla, koska siten voidaan varmistaa energian saanti, säästää resursseja, luoda työpaikkoja, vähentää riippuvuutta ja myötävaikuttaa toimivien markkinatalouksien kehittymiseen;

*

* *

118.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 36.

(2)  EUVL C 272 E, 9.11.2006, s. 404.

(3)  EUVL C 286 E, 23.11.2006, s. 172.

(4)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0118.

(5)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0219.

(6)  EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 108.

(7)  EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 117.

(8)  EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 120.

(9)  EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 44.

(10)  EUVL C 157 E, 6.7.2006, s. 61.

(11)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0300.

(12)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0058.

(13)  EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 599.

(14)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0110.

(15)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0243.

(16)  www.iphe.net.

(17)  www.iter.org.

(18)  ΕUVL L 191, 22.7.2005, s. 29.

(19)  EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64.

P6_TA(2006)0604

Biomassaan ja biopolttoaineisiin sovellettava strategia

Euroopan parlamentin päätöslauselma biomassaan ja biopolttoaineisiin sovellettavasta strategiasta (2006/2082(INI))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Biomassaa koskeva toimintasuunnitelma” (KOM(2005)0628),

ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n biopolttoainestrategia” (KOM(2006)0034),

ottaa huomioon sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27. syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY (1),

ottaa huomioon liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8. toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/30/EY (2),

ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman (3), johon sisältyy komissiolle osoitettuja suosituksia, uusiutuvista energialähteistä tuotetusta lämmöstä ja jäähdytyksestä,

ottaa huomioon komissiolle WTO:ssa käytäviä maatalousneuvotteluja varten annetut valtuudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu WTO:n maatalousneuvotteluissa noudatettavia menettelyjä koskevassa EY:n ehdotuksessa (ref 625/02, tammikuu 2003),

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A6-0347/2006),

A.

katsoo, että muun muassa biomassaa olisi käytettävä pitkällä aikavälillä enemmän energialähteenä ja että energia olisi hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin erityisesti maa- ja metsätaloudessa sekä jätealalla,

B.

katsoo, että energia-alan haasteiden kestävät ratkaisut voidaan saavuttaa energiatehokkuuden merkittävillä ja välttämättömillä parannuksilla, energiansäästöllä ja laajentamalla samanaikaisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä,

C.

ottaa huomioon, että biomassan ensisijaiset käyttömahdollisuudet ovat sähköntuotannossa, lämmöntuotannossa, jäähdytyksessä, vedyn- ja metaanintuotannossa, polttoaineiden valmistuksessa sekä kemian-, elintarvike-, paperi- ja puuteollisuudessa,

D.

ottaa huomioon, että biomassa on ainoa hiiltä sisältävä uusiutuva energiamuoto ja että siksi hiiltä sisältävien tuotteiden sekä hyödyntäminen energialähteenä että niiden valmistus ansaitsevat huomiota,

E.

katsoo, että suurempi biomassan käyttö voi edistää energiapolitiikan kolmea päätavoitetta, toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä vähentämällä kasvihuonepäästöjä,

F.

katsoo, että bioenergian käyttötarkoituksella, viljelylajin valinnalla ja kasvin kasvattamiseen käytetyn maatalousjärjestelmän ominaispiirteillä määrätään, voidaanko bioenergian käyttämisellä vähentää kasvihuonekaasujen tuotantoa,

G.

ottaa huomioon, että vaikka liikenne aiheuttaa yli 20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä, se ei kuulu päästökauppajärjestelmän piiriin; ottaa huomioon, että liikenteen päästöjen odotetaan kasvavan tulevina vuosina ja että biopolttoaineiden käyttö on yksi keino vähentää liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta,

H.

katsoo, että biomassan käyttö voi vähentää riippuvuutta ulkoisista energialähteistä ja avata maaseudulla uusia taloudellisen kehityksen ja työllistymisen mahdollisuuksia,

I.

katsoo, että jotkut jäsenvaltiot eivät noudata direktiivin 2003/30/EY säännöksiä ja että ne asettavat hyvin matalia tavoitteita,

J.

ottaa huomioon, että biomassan käytössä on yhä logistisia ja teknisiä ongelmia, jotka johtuvat sen verrattain matalasta energiapitoisuudesta, hajanaisesta saatavuudesta, käytettyjen aineiden erilaisuudesta sekä polttoaineiden synteesistä,

K.

katsoo, että toisen sukupolven biopolttoaineet (”Biomass-to-Liquid (BtL)” -polttoaineet) mahdollistavat huomattavasti korkeamman energian hyödyntämiskapasiteetin kuin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet (kasviöljy, biodiesel, etanoli),

L.

ottaa huomioon, että bensiinin laatua koskeva yhteisön lainsäädäntö estää sellaisten sekoitusten käytön, joissa on enemmän kuin 5 prosenttia bioetanolia,

M.

ottaa huomioon, että toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistamiseen tarvittava teknologia on käytettävissä, että korkealaatuisempien polttoaineiden kysyntä on kasvussa ja että myös tarvittava infrastruktuuri ja käyttötekniikka ovat olemassa,

N.

katsoo, että hiiltä sisältävien tuotteiden valmistuksen aloittaminen synteesipolttoaineiden avulla on maailmanlaajuisesti taloudellisesti mahdollista, kuten Etelä-Afrikan ja Trinidadin tapaukset osoittavat,; katsoo kuitenkin, että tämä toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto ei saa haitata ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa, jonka jäsenvaltiot ovat aloittaneet direktiivin 2003/30/EY mukaisesti,

O.

katsoo, että päätettäessä EU:n laajuisesta biomassan käytön edistämispolitiikasta tarvitaan yhteinen lähestymistapa, joka avaa kilpailun kaikille hyödyntämismuodoille,

P.

katsoo, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti biomassaa koskevan toimintasuunnitelman on mahdollistettava jäsenvaltioille päätöksenteossa riittävä liikkumavara ja joustavuus, jotta ne voivat itsenäisesti määrittää bioenergian käytön edistämiseen tarvittavat tavoitteet, poliittiset toimenpiteet ja välineet, kuitenkin niin että näillä toimilla ei aiheuteta kilpailun vääristymistä jäsenvaltioiden välillä,

Q.

katsoo, että kustannustehokkuus ja kestävyys ovat tärkeitä periaatteita bioenergian ekologisesti järkevälle tukemiselle, jossa yhdistyvät ympäristöystävällisyys ja taloudellisesti elinkykyinen ja pitkäaikainen rahoitusperusta,

R.

katsoo, että kestävän ympäristökehityksen ja kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen varmistaa, että biopolttoaineen kokonaiselinkaari pellolta tankkiin, kaikki kuljetukset mukaan luettuna, aiheuttaa selvästi vähäisemmät hiilipäästöt kuin fossiiliset polttoaineet,

S.

ottaa huomioon, että biomassan kotimaista tuotantoa ja tuontia on arvioitava siitä näkökulmasta, että riippumattoman biomassa-alan kehitystä Euroopan unionissa kannattaa tukea ja että maatalouteen voidaan saada mahdollisia lisätuloja,

T.

katsoo, että Euroopan biopolttoainesektori tarjoaa mahdollisuuksia biopolttoainetekniikan siirtämiseksi öljyn hinnan kohoamisesta kärsiviin kehitysmaihin,

U.

katsoo, että selkeiden ympäristönormien ja -takuiden puuttumisella etenkin biopolttoaineiden tapauksessa saattaa olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, kuten trooppisten sademetsien hakkuiden lisääntyminen, ilman että kasvihuonekaasujen päästöjä kyetään vähentämään merkittävästi,

V.

katsoo, että Euroopan unionin lainsäädäntöä olisi tarkistettava, jotta biomassaa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin,

W.

katsoo, että tavaran tuotannon ja energian hyödyntämisen välille on löydettävä tasapaino ja että biomassan hyödyntäminen energiantuotannossa on vain yksi sen eri käyttömahdollisuuksista,

X.

katsoo, että eläinrasvoista ja kasviöljyistä valmistettujen tuotteiden kemiallinen hyödyntäminen on kilpailukykyinen taloudenala, jonka olemassaoloa ei pidä vaarantaa,

Y.

katsoo, että puun ja sen sivutuotteiden teollinen käyttö materiaaleina on kilpailukykyinen ala, joka luo työpaikkoja ja lisäarvoa, eikä sen olemassaoloa pitäisi vaarantaa,

Z.

ottaa huomioon, että muut Euroopan ulkopuoliset valtiot ovat edistyneet merkittävästi biopolttoaineiden kehityksessä ja ovat onnistuneet jo saavuttamaan korkeita markkinaosuuksia polttoainemarkkinoilla,

1.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoihin biomassaa koskevasta toimintasuunnitelmasta ja EU:n biopolttoainestrategiasta;

2.

yhtyy komission arvioon biomassan hyödyntämisen tilasta ja sen yleistymistä koskevista esteistä energia-alalla;

3.

on vakuuttunut siitä, että biopolttoaineiden edistämiseksi laaditun Euroopan unionin strategian olisi painotuttava Lissabonin strategian mukaisesti tehokkuuteen ja kestävyyteen ja että toimenpiteet eivät saa johtaa kohtuuttoman korkeisiin hallinnollisiin kustannuksiin,

4.

katsoo, että biomassaa ja biopolttoaineita varten olisi luotava avoimet paikallisen, kansallisen ja EU:n tason markkinat, jotka täyttävät kestävän tuotannon normit; katsoo, että nämä markkinat olisi integroitava Maailman kauppajärjestön (WTO) järjestelmään ja että niiden olisi oltava yhtenäisten, avointen ja kilpailukykyisten energiamarkkinoiden mukaisia;

5.

katsoo, että biopolttoaineiden tuottajat tarvitsevat jatkuvaa keskipitkän aikavälin investointi ja hintapolitiikkaa jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tasolla, jotta tehdyille investoinneille saadaan vastinetta kohtuullisen ajan kuluessa;

6.

kehottaa painokkaasti komissiota toimimaan eurooppalaisten biomassamarkkinoiden puolesta ja kehottaa jäsenvaltioita poistamaan niin jäsenvaltioiden sisäiset kuin niiden väliset esteet;

7.

uskoo, että biomassaa koskeva toimintasuunnitelma ja tiedonanto EU:n biopolttoainestrategiasta ovat pohjana konkreettisille ja tehokkaille toimenpiteille;

8.

kehottaa painokkaasti komissiota tarkastelemaan uudelleen biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassa asetettuja päämääriä lämmöntuotannossa, sähköntuotannossa ja biopolttoaineiden tuotannossa kunkin sektorin kilpailukyvyn, tehokkuuden ja energiatuoton suhteen;

9.

katsoo, että komission pitäisi tarkistaa kaikki toimintasuunnitelmat ja direktiivit, jotta bioenergiaa ja biopolttoaineita voitaisiin tuottaa ja hyödyntää järkevästi, ja että tarkastaminen olisi toteutettava ensisijaisesti kasvintuotanto-, metsätalous- ja jätehuoltoalalla;

10.

yhtyy komission näkemykseen, että biomassan käyttö kiinteissä sovelluksissa, kuten sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä, voi myötävaikuttaa parhaalla mahdollisella tavalla kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen; vaatii biomassan kustannustehokaan ja kestävän tuotannon ja käytön tukemista sähköntuotannossa, metaanin tuotannossa, liikenteessä sekä lämmityksessä ja jäähdytyksessä tarpeen mukaan asianmukaisin toimenpitein Kioton tavoitteiden ja pidemmän aikavälin 2 °C ilmastotavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota kaukolämpöverkostojen muuntamiseen;

11.

katsoo, että biomassaperustaisen uusiutuvan energian tukemisen ja avustamisen ei pitäisi pitkällä aikavälillä vääristää raaka-ainemarkkinoiden kilpailua;

12.

uskoo, että biomassan ja biopolttoaineiden kehittämistä voidaan nopeuttaa ja hyödyntämistä lisätä myös vapaaehtoisten sopimusten pohjalta, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kannustamaan biomassan käyttöön energiantuotannossa, muun muassa soveltamalla ympäristövaatimuksia päästöihin mieluummin kuin polttoaineen valintaan;

13.

katsoo, että erityisesti puubiomassa soveltuu markkinoiden suuruuden ja nykyisten käyttömahdollisuuksien vuoksi EU:n laajuisesti toimivien markkinoiden luomiseen, vaikka markkinoilla vallitseva tavarapula ja hintojen nousu on otettava huomioon; tukee siksi komission aietta laatia mahdollisimman pian metsätaloutta koskeva toimintasuunnitelma;

14.

katsoo kuitenkin, että metsän biomassan käyttö ei saa johtaa luonnonmetsiin kohdistuvien paineiden kasvamiseen, historiallisesti liikakäytettyjen metsien elvytyksen pysäyttämiseen, viljelysten yksipuolistumiseen tai eksoottisten viljelysmetsien yleistymiseen; katsoo, että metsän biomassan käyttöä on aina edistettävä tavoilla, jotka parantavat metsien ekologista laatua;

15.

kehottaa jäsenvaltioita asettamaan biomassan tuottamiseen annettavalle taloudelliselle tuelle ehdoksi laitoksen koon sijasta laitoksen tehon, selkeästi positiivisen kasvihuonekaasutaseen sekä ympäristölle ja toimitusvarmuudelle koituvat huomattavat edut täydentävyysperiaatteen mukaisesti ja ottaen huomioon tietyn tyyppisen biomassan markkinoille pääsyyn tarvittavan tuen tyypin ja määrän;

16.

kehottaa komissiota kehittämään välineen (bio)polttoaineiden tuotannon ja käytön kestävyyden arvioimiseksi; katsoo, että olisi kehitettävä yhteinen menetelmä, jolla voidaan arvioida puolueettomasti mineraali- ja biopolttoaineiden ympäristöä koskevia, sosiaalisia ja taloudellista kestävyyttä koskevia näkökohtia ja joka voisi myös toimia viitekohtana otettaessa käyttöön poliittisia kannustimia kestävimpien (bio)polttoaineiden edistämiseksi;

17.

kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan ennen kaikkea energiantuotantoon, joka perustuu maatalousyrittäjien ja biomassaa energiantuotantotarkoituksessa käyttävien yritysten välisiin toimitussopimuksiin;

18.

odottaa jäsenvaltioiden tukevan investointeja sellaiseen biomassan ja biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön, joka on ilmaston kannalta tehokkainta ja rakenne- ja maatalouspolitiikan sääntöjen mukaista ja jossa otetaan huomioon erityisesti ympäristöystävälliset, alueellisesti soveltuvat ja perinteiset lajikkeet; katsoo, että tällainen investointituki ei missään tapauksessa saa johtaa paikallisen kestävän elintarviketuotannon korvaamiseen;

19.

odottaa jäsenvaltioiden laativan biomassaa koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat, yhdistävän ne asianmukaisesti rakenne- ja maatalouspolitiikkaa koskeviin toimiinsa ja päivittävän kansalliset toimintasuunnitelmansa tietyin väliajoin; lisäksi odottaa jäsenvaltioiden tekevän parhaansa saavuttaakseen direktiivissä 2003/30/EY määritellyt tavoitteet;

20.

kehottaa komissiota tarkastelemaan biomassan kestävyyttä kaikilla käyttöalueilla EU:ssa ja sen ulkopuolella tuotettujen eri biomassatyyppien koko elinkaaren kattavien tieteellisten vertailujen pohjalta ja tekemään yhteenvedon yhteensopivuudesta yhteisön säännöstön kanssa sekä toimittamaan parlamentille ja neuvostolle asiasta kertomuksen vuoden 2007 loppuun mennessä;

21.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan energiatarkoituksiin käytettävän biomassan lisääntyneen käytön vuoksi, että luonnonsuojelua, maisemanhoitoa, maaseudun kehitystä ja metsänhoitoa koskevat näkökohdat ja rajoitteet otetaan huomioon;

22.

odottaa komission tekevän strategisen ympäristöarvioinnin jälkeen ehdotuksia biomassan kustannustehokkaan ja kestävän käytön edistämiseksi lämmitys- ja jäähdytyskäytössä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla;

23.

katsoo jätteistä saatavaa bioenergiaa koskevien ristiriitaisten väitteiden perusteella, että on tärkeää varmistaa, että bioenergiaa ei käytetä verukkeena jätteenpolton edistämiselle sen sijaan, että turvauduttaisiin luonnonvaroja säästävämpiin vaihtoehtoihin, kuten uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai kompostointiin;

24.

odottaa, että jätteitä koskevan lainsäädännön tarkistamisen yhteydessä helpotetaan raaka-aineina hyödynnettäviksi kelpaamattomien jätteiden sekä maatalousalan elintarviketuotannon sivutuotteiden, lukuun ottamatta tuotteita, jotka ovat peräisin aavikoitumisen uhkaamilta alueilta, käyttöä polttoaineena energiatehokkuus huomioon ottaen; katsoo kuitenkin, että tämän toiminnan ehtona pitäisi olla, ettei sillä haitata kierrätettävien materiaalien uudelleenkäyttöä;

25.

pyytää komissiota poistamaan kaikki yhteisön säännöksistä mahdollisesti aiheutuvat esteet mahdollistaakseen lannan ja orgaanisten jätteiden käymisen hyödyntämisen biokaasun tuottamiseen ja edistääkseen sitä;

26.

kehottaa painokkaasti avaamaan kaasuverkot biokaasun syöttöä ja sen syrjimätöntä siirtoa varten siellä, missä on teknisesti mahdollista syöttää biokaasua maakaasuverkkoon ja siirtää sitä turvallisesti kyseisessä verkossa;

27.

odottaa, että bioenergian tuotannon ja hyödyntämisen hallinnollisia menettelyjä yksinkertaistetaan ja laajennetaan koskemaan kaikkia jäsenvaltioita;

28.

painottaa, että energiakasvituki otettiin käyttöön osana yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista;

29.

korostaa, että kestävän kehityksen takaamiseksi pitäisi kannustaa biomassan käyttöä mahdollisimman lähellä raaka-aineen saantipaikkaa, jotta vältytään kuljetuksesta aiheutuvalta energiahävikiltä; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään maaseudun kehittämiseen taloudellista tukea, jonka tarkoituksena on edistää siirtymistä bioenergian käyttöön maaseudun julkisten laitosten lämmityksessä;

30.

vaatii kasvien, esimerkiksi viljan, polton tunnustamista ja tukemista;

31.

panee tyytyväisenä merkille komission kannan, jonka mukaan on tärkeää käyttää yhteisön interventiovarastoissa olevaa viljaa bioenergian tuottamiseen; korostaa, että tämän avulla on mahdollista vähentää vientiin menevän interventioviljan määrää ja siten helpottaa EU:ta täyttämään WTO:hon liittyvät velvoitteet; kehottaa komissiota tästä syystä suunnittelemaan asianmukaisia kannustimia sen varmistamiseksi, että mahdollisimman suuri määrä interventioviljasta käytetään tällä tavoin;

32.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonannon pohjana olevaan tavoitteeseen edistää edelleen myös biopolttoaineiden muodossa olevan uusiutuvan energian hyödyntämistä ja käyttöä muun muassa liikenteessä sen kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta valita muita uusiutuvia teknologioita tai niitä aloja ja sovelluksia, joissa biomassalla saavutetaan suurimmat edut kasvihuonekaasujen vähentämisen ja energian suhteen;

33.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään biopolttoaineiden käyttöä verotus- ja valmisteverojärjestelmien avulla niin, että biopolttoaineiden tuotannosta ja käyttämisestä tulee houkuttelevampaa; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tukeaan yhteen sovitetulle toiminnalle tällä alalla; tukee näin ollen komission pyrkimystä ehdottaa biopolttoaineita koskevia velvoitteita EU:n biopolttoainestrategian (KOM(2006)0034) mukaisesti; kehottaa komissiota asettamaan uusia ja entistä kunnianhimoisempia pitkän aikavälin, vuoteen 2020 asti ulottuvia tavoitteita investointivarmuuden turvaamiseksi;

34.

kehottaa painokkaasti komissiota parantamaan yhdessä öljy- ja kaasuyhtiöiden ja autonvalmistajien kanssa ympäristöystävällisten autojen saatavuutta ja biopolttoaineen jakeluverkostoa sekä kuluttajien mahdollisuuksia käyttää sitä;

35.

kehottaa komissiota poistamaan kaikki biomassa- ja biopolttoaineiden markkinoilla ilmenevät aiheettomat esteet vaarantamatta kuitenkaan ympäristöä ja terveyttä koskevia näkökohtia, joihin kyseiset toimet perustuvat;

36.

tukee komission aietta tukea kestävästi erityisesti toisen sukupolven biopolttoaineiden alan tutkimus- ja kehitystyötä sekä helpottaa niiden laaja-alaista toteuttamista;

37.

katsoo, että toisen sukupolven biopolttoaineilla (BTL) saavutetaan huomattavasti korkeampi energian käyttökapasiteetti kuin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineilla,

38.

pitää välttämättömänä määritellä mahdollisimman pian biopolttoaineita koskevat tekniset standardit ja tarkistaa bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta 13. lokakuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY ja sen suhde biopolttoaineiden käyttöön ilman, että näiden toimien pohjana olevia ympäristö- ja terveysnäkökohtia vaarannetaan; korostaa, että nykyisiä normeja olisi vain sopeutettava tai direktiiviä 98/70/EY olisi vain muutettava sen jälkeen kun komissio on saanut valmiiksi arvionsa bensiinissä ja dieselpolttoaineissa käytettävien voimakkaampien biopolttoainesekoitusten vaikutuksista ilmanlaatuun;

39.

vaatii erityisesti voimassa olevan EN 14214 -standardin tarkistamista, jotta siihen voitaisiin sisällyttää myös muita biomassatyyppejä;

40.

kehottaa laatimaan erilaisia toisen sukupolven biopolttoaineita koskevan määritelmän, jotta voidaan ympäristövaikutukset huomioon ottaen erottaa metsätaloudesta saatava tuotanto sekä tuotanto, jossa hyödynnetään lignoselluloosajätettä, orgaanista kaatopaikkajätettä sekä kasvi- ja eläinperäisiä raaka-aineita,

41.

tukee biopolttoaineita koskevan teknologiaohjelman perustamista yhdessä kaikkien energiakasvien kehittämiseen, tuotantoon, jalostukseen ja loppukäyttöön liittyvien teknologiatoimittajien kanssa;

42.

odottaa komissiolta, että se ottaa tutkimusta tukiessaan asianmukaisesti huomioon tavoitteena olevan biomassan lisääntyvän käytön kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmissä — kuten Euroopan parlamentti vahvisti ensimmäisen käsittelyn kannassaan seitsemännestä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmasta (4);

43.

kehottaa jäsenvaltioita erityisen painokkaasti ilmoittamaan mahdollisimman pian bioenergiaa koskevat kansalliset tavoitteensa, joiden pitäisi olla kansallisten Kioton tavoitteiden ja EU:ssa sovitun 2 °C pitkän aikavälin tavoitteen mukaisia;

44.

pyytää komissiota ottamaan käyttöön pakollisen ja perinpohjaisen sertifiointijärjestelmän, jossa sallitaan biopolttoaineiden kestävä tuotanto kaikissa vaiheissa, mukaan luettuna standardit viljely- ja jalostusvaiheissa sekä koko elinkaaren kattavalle kasvihuonekaasutaseelle ja joka koskee sekä Euroopan unionissa valmistettuja että unioniin tuotuja biopolttoaineita;

45.

kehottaa komissiota tukemaan ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) kehittämistä ja käyttöä maankäytön valvontaan bioetanolin tuotannossa sademetsien tuhoutumisen ja muiden kielteisten ympäristövaikutusten torjumiseksi;

46.

myöntää, että palmuöljyn tuotannon lisääminen entisestään saattaa vaikuttaa luonnonmetsiin ja perinteiseen elintarviketuotantoon sekä aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden katoamista, maankäyttöä koskevia ristiriitoja ja huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä; kehottaa komissiota siksi asettamaan palmuöljyyn perustuvien tuotteiden tuonnille EU:hun ehdoksi sen, että ne täyttävät kestävälle tuotannolle asetetut kriteerit, jotka on määritelty perinpohjaisen sertifiointijärjestelmän mukaisesti;

47.

odottaa EU:n laajuisen biomassatavoitteen asettamista EU:n uusiutuvia energiamuotoja vuonna 2020 koskevan 25 prosentin tavoitteen mukaiseksi;

48.

puoltaa sellaisia liikennealaa koskevia linjauksia ja toimia sekä vaihtoehtoisia tekniikoita, jotka ovat yhteensopivia EU:n ilmastotavoitteiden kanssa;

49.

kehottaa komissiota ryhtymään toimiin biopolttoaineita koskevaan kompromissiin pääsemiseksi autoteollisuuden ja öljyteollisuuden välillä mahdollisimman pian periaatteella ”biopolttoaineita autoja varten eikä autoja biopolttoaineita varten”;

50.

kehottaa panemaan täytäntöön CARS 21 -ryhmän antama kahdeksas suositus, jonka mukaan toisen sukupolven biopolttoaineiden käyttö on teknisesti erityisen lupaava menetelmä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi,

51.

suosittelee ottamaan tuote- ja teknologiatukien yhteydessä huomioon biopolttoaineiden käytön kaikissa liikennemuodoissa,

52.

katsoo, että kun biopolttoaineita käytetään tietyillä aloilla, kuten maa- ja metsätaloudessa, laivaliikenteessä ja julkisessa paikallisliikenteessä, on järkevää rohkaista niiden käyttöä asianmukaisen sertifiointijärjestelmän mukaisilla puhtaita polttoaineita koskevilla pitkäaikaisilla verokannustimilla;

53.

kehottaa komissiota yhteisön valmisteverojärjestelmän uudistuksen avulla edistämään biopolttoaineiden sekoittamista perinteisiin polttoaineisiin kaikissa jäsenvaltioissa;

54.

korostaa verotustoimenpiteiden, kuten verovapautusten, tärkeyttä, mutta kehottaa kuitenkin komissiota valvomaan mahdollista markkinoiden vääristymistä;

55.

tukee komissiota sen pyrkimyksessä luoda WTO-neuvottelujen yhteydessä selkeitä sääntöjä, jotka mahdollistavat eurooppalaisen biopolttoainealan kehityksen, erityisesti siten, että luodaan asianmukaiset ja johdonmukaiset kauppaa ja tulleja koskevat puitteet;

56.

kehottaa komissiota lisäämään ei-kaupallisten näkökohtien tunnustamiselle annettua painoarvoa osana tulevaa WTO-sopimusta; huomauttaa EU:n voivan tällä tavoin varmistaa, että EU:hun tuodut biopolttoaineet täyttävät tietyt kestävyyttä koskevat vaatimukset lähinnä ympäristöalalla;

57.

panee merkille, että biopolttoaineita myydään nyt maailmanmarkkinoilla ja että EU ei ole vielä omavarainen tällä alalla; katsoo, että kotimaisen tuotannon tukemisen pitäisi ehdottomasti olla etusijalla;

58.

toteaa, että EU:ssa hyväksyttävä tuontibioetanolin osuus on määriteltävä tietyksi ajanjaksoksi niin, että se on linjassa yhteisön oman tuotannon asteittaisen kehittämisen kanssa erityisesti energia-alan kestävää kehitystä koskevan eurooppalaisen strategian mukaisesti;

59.

pitää tarpeellisena, että komissio laatii vuoden 2007 loppuun mennessä kertomuksen biopolttoaineita koskevista tuotanto- ja vientiehdoista tärkeimmissä tuottajamaissa;

60.

vaatii komissiota edistämään biomassaa koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä tutkimusta biomassaan perustuvista muoveista, jotta ymmärrettäisiin paremmin niiden koko elinkaaren aikana tapahtuvaa osallisuutta fossiilisten polttoaineiden säästämiseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja muihin energiansäästötoimiin kuin kompostointiin; pyytää komissiota tutkimaan mahdollisuutta tehdä tiettyjen biomuovien käyttö pakolliseksi, mikäli ilmenee, että ne ovat hyvä vaihtoehto nykyisille muoveille;

61.

kehottaa komissiota harkitsemaan pilottihankkeena uusiutuvien energiapuistojen perustamista, joissa energiatarpeisiin vastattaisiin yhdistelemällä erilaisia uusiutuvia energialähteitä kuten biomassaa, tuulivoimaa ja aurinkovoimaa;

62.

on vakuuttunut siitä, että yleisön tuki biopolttoaineille on oleellisen tärkeää, ja panee merkille vihreää geenitekniikkaa kohtaan laajalti tunnetun pelon; katsoo, että energiatehokkaan biomassan kehittämisen on oltava ympäristön kannalta turvallista eikä sen yhteydessä saa aiheutua todellista tai väitettyä vaaraa geenimuuntelun ulkopuoliselle elintarviketuotannolle; on vakuuttunut siitä, että merkkiavusteisen valinnan (MAS), joka mahdollistaa kasvien parantamisen ”älykkäällä jalostamisella” eli risteyttämällä samantyyppisiä lajikkeita vieraita geenejä sisällyttävän geneettisen muuntelun sijaan, on osaltaan edistettävä energiatehokkaan ja samalla ympäristöystävällisen biomassan kehittämistä;

63.

kehottaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita luomaan asiamukaisia kannustimia energiakasvien kestäväksi viljelemiseksi vaarantamatta elintarviketuotantoa sekä helpottamaan niiden kestävää saantia ja lisäämään maa- ja metsätaloudesta peräisin olevan biomassan saatavuutta;

64.

kehottaa komissiota kiinnittämään perusmaataloudessa erityistä huomiota pieniin biopolttoainehankkeisiin, kuten liikkuvaan tislaukseen ja käymiseen, koska niillä voi olla suuri merkitys ensisijaisten sivutuotteiden jalostukselle;

65.

katsoo, että otsakkeeseen 2 sisältyvän 1 pilarin mukaisista yhteiseen maatalouspolitiikkaan (60 artikla) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon osoitetuista määrärahoista osa olisi myös korvamerkittävä biomassan hyödyntämiseen energialähteenä;

66.

katsoo, että biomassan tukemiseen maaseudulla olisi pyrittävä asettamalla etusijalle sellaisia biomassasovelluksia koskeva tutkimus, kehittäminen ja demonstrointi, joiden on todettu tarjoavan parhaat ja kustannustehokkaimmat kasvihuonekaasujen vähentämismahdollisuudet ja energiansäästömahdollisuudet ja luomalla tiedotuskampanjoiden avulla kohdennetut markkinat kannattavuuden parantamiseksi; ehdottaa erityisen huomion kiinnittämistä sellaisten kaikkia osapuolia hyödyttävien ratkaisujen kehittämiseen ja edistämiseen, joissa biomassatuotanto voidaan yhdistää elinympäristöjen säilyttämiseen, vähän torjunta-aineita käyttävään maatalouteen ja ympäristöystävälliseen maankäyttöön;

67.

vaatii, että tukia koskevissa säännöissä olevaa energiakasvien viljelyn taattua 1,5 miljoonan hehtaarin enimmäispinta-alaa laajennetaan huomattavasti ja ettei mitään viljelymuotoa suljeta energiakasvien viljelytukia koskevien sääntöjen ulkopuolelle, kuitenkin niin että etusija annetaan niille kasveille, joiden energiatehokkuus on korkea;

68.

kehottaa painokkaasti komissiota lakkauttamaan kesannoinnin ja kehittämään uusia kannustimia energiakasvien viljelyyn;

69.

toteaa, että myös uusiutuvia raaka-aineita on viljeltävä hyvän ammattikäytännön mukaisesti ja että viljelyyn sovelletaan täydentäviä ympäristöehtoja;

70.

kehottaa painokkaasti komissiota laajentamaan niiden kasvien luetteloa, joita voidaan tukijärjestelmien mukaan viljellä biopolttoaineiden tuotantoon, jotta varmistetaan, että soveltuvimmat energiakasvit tulevat valituiksi paikallisella ja alueellisella tasolla, sekä edistämään lannankäymistä;

71.

kehottaa komissiota poistamaan energiakasvien kehittämisen esteet uusista jäsenvaltioista, joissa sovelletaan yksinkertaistettua yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää;

72.

kehottaa painokkaasti ottamaan käyttöön yhtenäisen kehyksen EU:n tasolla, jotta biomassan ottaminen energiakäyttöön asetetaan etusijalle myös sellaisissa maissa, joissa bioenergiaa ei vielä käytetä;

73.

on vakuuttunut siitä, että biomassan kestävä tuotanto ja hyödyntäminen, joka pitäisi ulottaa myös pienimuotoiseen viljelyyn ja integroida osaksi maaseudun kehittämispolitiikkaa, tarjoavat huomattavia etuja kehittyville maille ja että Euroopan unionin on tuettava tekniikan vaihtoa kyseisten kolmansien maiden kanssa ja bioenergiatekniikkojen vientiä; katsoo kuitenkin, että tällaisen politiikan olisi oltava tasapainoista ja että näillä toimilla olisi pyrittävä tyydyttämään ensisijaisesti näiden maiden oma energiatarve eikä kehittämään yksinomaan niiden vientivalmiuksia;

74.

kehottaa komissiota laatimaan maatalouden harjoittajille, kansalaisille ja paikallisviranomaisille suunnatun erityisaloitteen, jonka tarkoituksena on tiedottaa biomassan ja biopolttoaineiden käytöstä, kouluttaa siihen ja lisätä ihmisten tietoisuutta siitä;

75.

katsoo, että biomassan ja biopolttoaineiden tuotanto voisi merkittävästi edistää Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamista;

76.

kehottaa komissiota tekemään vuoden 2007 energiapaketin osana ehdotuksen uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa lämmitystä ja jäähdytystä koskevaksi direktiiviksi ja palauttaa mieliin 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ja sen komissiolle osoitetut suositukset, jotka koskivat uusiutuvista energialähteistä tuotettua lämpöä ja jäähdytystä;

77.

korostaa, että tarvitaan biomassaa ja biopolttoaineita koskevaa EU:n laajuista tiedotuspolitiikkaa;

78.

kehottaa komissiota elinkaarinäkökohdan huomioon ottaen sisällyttämään turpeen biomassan ja biopolttoaineiden tuotannon pitkän aikavälin uusiutuvien energialähteiden joukkoon;

79.

pyytää laatimaan erityisesti verokannustimiin liittyvät luotettavat reunaehdot investoijille ja valmistajille, jotta voitaisiin pitkän aikavälin strategian mukaisesti tukea kilpailukykyisiä biopolttoainemarkkinoita Euroopan unionissa,

80.

kehottaa kiinnittämään poliittisesta ja taloudellisesta näkökulmasta laajempaa huomiota biopolttoainemarkkinoiden yhteistyöhön ja integraatioon EU:ssa ja sen eurooppalaisissa naapurimaissa varsinkin erityiskumppanuussopimusten yhteydessä;

81.

uskoo, että Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelman avulla voidaan tukea paikallishankkeita, jotka liittyvät energiansäästöön ja luonnonvarojen asianmukaiseen käyttöön.

82.

kehottaa komissiota olemaan tarjoamatta alueiden välisissä ja kahdenvälisissä neuvotteluissa enemmän kuin mihin myönnyttiin WTO:ssa, kun oli kyse pyynnöistä saada bioetanolille yhteisön markkinoille pääsyä koskeva etuuskohtelu, sekä panemaan täytäntöön yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) ja GSP+ -järjestelyn soveltamisen yhteydessä ne säännökset, joilla voidaan vähentää tietyille maille myönnettyjä bioetanolia koskevia etuuksia tai poistaa ne kokonaan, silloin kun niille ei enää ole perusteita;

83.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan erityisen valppaasti bioetanoliin liittyviä petosyrityksiä ja tullimaksujen kiertämisyrityksiä sekä seuraamaan erityisesti alkuperäsääntöjen ja tariffiluokittelun noudattamista ja ennaltaehkäisemään tiettyihin suspensiomenettelyihin liittyvät väärinkäytökset;

84.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33.

(2)  EUVL L 123, 17.5.2003, s. 42.

(3)  EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 115.

(4)  EUVL C 300 E, 9.12.2006, s. 401.

P6_TA(2006)0605

Fidžin tilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma Fidžin tilanteesta

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon 8. syyskuuta 2000 antamansa aikaisemman päätöslauselman Fidžin tilanteesta (1),

ottaa huomioon Euroopan unionin puheenjohtajavaltion 5. joulukuuta 2006 antaman lausuman sotilasvallankaappauksesta Fidžillä,

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 5. joulukuuta 2006 antaman lausunnon sotilasvallankaappauksesta Fidžillä,

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 6. joulukuuta 2006 esittämän lausunnon,

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että kommodori Bainimarama kukisti Fidžin demokraattisesti valitun hallituksen vallankaappauksella 5. joulukuuta 2006 osoittaen halveksuntaa Fidžin perustuslakia, oikeusvaltioperiaatetta, Fidžin kansaa ja perinteisiä instituutioita kohtaan,

B.

ottaa huomioon, että everstiluutnantti Sitiveni Rabukan ja syntyperäisten fidžiläisten johdolla tehtiin kaksi sotilasvallankaappausta touko- ja syyskuussa 1987,

C.

ottaa huomioon, että 19. toukokuuta 2000 aseistautunut ryhmä otti ensimmäisen intialaista syntyperää olevan pääministerin Mahenda Chaudhryn ja useita parlamentin jäseniä panttivangiksi useiden viikkojen ajaksi,

D.

ottaa huomioon, että kriisi aiheuttaa vahinkoa Fidžin taloudelle viivästyttämällä sokerintuotantoa, supistamalla dramaattisesti toimintaa matkailualalla sekä aiheuttamalla työttömyyttä tuhansille,

E.

ottaa huomioon, että EU palautti vuonna 2004 noin 23 miljoonan euron kehitysavun Fidžin saarille yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta tavoitteena kaikille etnisille ryhmille yhtäläisen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen varmistaminen,

F.

ottaa huomioon, että AKT-valtioiden ja Euroopan unionin välisiä suhteita säätelevään Cotonoun kumppanuussopimukseen kuuluu kiinteänä osana ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittaminen,

G.

ottaa huomioon, että Fidžin ja Euroopan unionin kehitysyhteistyö alkoi jo vuonna 1975,

H.

ottaa huomioon, että Kansainyhteisö päätti erottaa Fidžin päätöksentekoneuvostoistaan;

1.

tuomitsee ankarasti Fidžin asevoimien tekemän vallankaappauksen Fidžin demokraattisesti valitulta hallitukselta ja toistaa vastustavansa erittäin jyrkästi Fidžin demokraattista prosessia vaarantavia toimia;

2.

pyytää asevoimia perääntymään ja palauttamaan vallan demokraattisesti valitulle hallitukselle;

3.

uskoo, että kestävä ratkaisu nykyiseen poliittiseen kriisiin voidaan saavuttaa ainoastaan rauhanomaisin keinoin kaikkien yhteisöjen mielipiteitä ja etuja kunnioittaen;

4.

korostaa, että rauhanomainen oppositio sotilashallitukselle on muotoutumassa sen jälkeen kun syrjäytetty pääministeri kehotti rauhanomaiseen vastarintaan ja sekä heimopäälliköiden suuri neuvosto että vaikutusvaltaiset kirkolliset ryhmät ovat tuominneet kaappauksen;

5.

muistuttaa, että Fidžillä järjestettiin toukokuussa 2006 parlamenttivaalit, jotka kansainväliset tarkkailijat, mukaan lukien huomattavan suuri Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunta, totesivat rehellisiksi;

6. muistuttaa, että pääministeri Qarasen vaalien jälkeen muodostama koalitiohallitus on demokra

attisesti täysin legitiimi ja sillä on hyvin laaja enemmistö parlamentissa;

7.

korostaa, että Fidžin monikansallisen yhteiskunnan tulevaisuus on riippuvainen kaikkien yhteisöjen tukemien demokraattisten instituutioiden uskottavuudesta ja oikeutuksesta oikeutuksesta ihmisten etnisestä alkuperästä riippumattoman tasa-arvoisuuden periaatteeseen nojautuen;

8.

ehdottaa totuus- ja sovintokomission perustamista Fidžille edesauttamaan maan kahden suuren etnisen ryhmän rauhanomaista rinnakkaiseloa;

9.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita katkaisemaan välittömästi kaiken muun kuin humanitaarisen avun Fidžille Cotonoun kumppanuussopimuksen 96 artiklan mukaisesti poikkeuksena kuitenkin koulutusohjelmat edellyttäen, että ne ovat kansalaisjärjestöjen toteuttamia;

10.

kehottaa Euroopan unionia asettamaan välittömästi matkustuskiellon, jotta estetään armeijan henkilökuntaa, heidän perheenjäseniään tai muita Fidžin vallankaappauksessa mukana olleita henkilöitä saapumasta Euroopan unionin jäsenvaltioihin;

11.

kehottaa kaikkia Tyynenmeren saarten foorumin jäseniä ja muita alueellisia ja kansainvälisiä toimijoita painostamaan tilanteen ratkaisemisen puolesta ja kestävän poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen vakauden saavuttamiseksi Fidžille;

12.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, YK:n pääsihteerille, Kansainyhteisön pääsihteerille, Tyynenmeren saarten foorumin jäsenvaltioiden, mukaan lukien Australian ja Uuden-Seelannin hallituksille sekä foorumiin liittyvään dialogikokoukseen osallistuvien maiden, mukaan lukien Yhdysvaltojen hallituksille.


(1)  EYVL C 135, 7.5.2001, s. 302.

P6_TA(2006)0606

Liberiassa ja Haitilla toimivien YK:n joukkojen sekaantuminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön

Euroopan parlamentin päätöslauselma Liberiassa ja Haitilla toimivien YK:n joukkojen sekaantumisesta seksuaaliseen hyväksikäyttöön

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon New Yorkissa 4. joulukuuta 2006 järjestetyn YK:n korkean tason konferenssin YK:n ja kansalaisjärjestöjen henkilöstön harjoittaman seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseksi ja pääsihteerin kyseisessä konferenssissa esittämät huomautukset,

ottaa huomioon neljännen Geneven sopimuksen vuodelta 1949 ja vuoden 1977 lisäpöytäkirjat, joissa edellytetään, että naisia on suojeltava raiskauksilta ja kaikenlaiselta seksuaaliselta väkivallalta,

ottaa huomioon YK:n 20. joulukuuta 1993 antaman julistuksen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta ja 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 31. lokakuuta 2000 antaman päätöslauselman N:o 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 17. syyskuuta 1999 antaman päätöslauselman N:o 1265 siviilien suojelemisesta aseellisissa selkkauksissa, ja erityisesti sen 14 kohdan, jossa edellytetään, että rauhanteko-, rauhanturva- ja rauhanrakennustoimiin osallistuvalla YK:n henkilöstöllä on oltava asianmukainen koulutus erityisesti ihmisoikeuksista ja sukupuolinäkökohtia koskevista määräyksistä,

ottaa huomioon vuonna 1998 hyväksytyn Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan, joissa raiskaus, seksuaalinen orjuus, pakkoprostituutio, pakkoraskaus, pakkosterilisaatio ja muut vakavuudeltaan vastaavat seksuaalisen väkivallan muodot katsotaan rikoksiksi ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiksi ja rinnastetaan ne kidutukseen ja vakaviin sotarikoksiin riippumatta siitä, tehdäänkö näitä tekoja järjestelmällisesti tai ei kansainvälisissä tai kansallisissa selkkauksissa,

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston 29. syyskuuta 2006 antaman päätöslauselman N:o 1712(2006) Liberiasta,

ottaa huomioon seksuaalista hyväksikäyttöä YK:n rauhanturvaoperaatioissa tarkastelleen YK:n pääsihteerin neuvonantajan prinssi Zeid Ra'ad Zeid Al-Husseinin 4. huhtikuuta 2005 päivätyn selonteon, joka koskee kattavaa strategiaa seksuaalisen hyväksikäytön poistamiseksi Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatioissa,

ottaa huomioon sisäisen tarkastustoimiston 5. tammikuuta 2005 julkaiseman selonteon tutkimuksistaan, jotka koskivat syytöksiä Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutetun YK:n operaation aikana ilmenneestä seksuaalisesta hyväksikäytöstä,

ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 hyväksymänsä päätöslauselman naisista aseellisissa konflikteissa ja naisten roolista konfliktien jälkeisessä jälleenrakennuksessa (1),

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.

katsoo, että äskettäiset syytökset haitilaisten ja liberialaisten lasten joutumisesta YK:n rauhanturvaajien raiskaamiksi ja prostituutioon pakotetuiksi on surullista jatkoa samanlaisille skandaaleille, kuten YK:n henkilöstön Kongon demokraattisessa tasavallassa harjoittamalle pedofilialle ja Kosovossa harjoittamalle ihmiskaupalle,

B.

katsoo, että YK:lla on koko maailmassa lähes 100 000 rauhanturvaajaa, joiden enemmistö suorittaa tehtäviään lojaalisti ja kunniallisesti mutta joiden rauhaa ja turvallisuutta edistävää toimintaa vesittää lukumäärältään vähäisten YK:n henkilöstön yksittäisten edustajien harjoittama vakava seksuaalinen hyväksikäyttö,

C.

ottaa huomioon, että YK on tutkinut vuodesta 2004 lähtien kaikkiaan 319:ä seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäiltyä rauhanturvajoukkojen edustajaa ja rankaissut 179 sotilasta, siviiliä ja poliisia,

D.

ottaa huomioon, että YK:sta seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi erotettu henkilö joutuu harvoin syytteeseen kotimaassaan,

E.

ottaa huomioon, että rauhanturvatehtävien tarkoituksena on juuri auttaa kansallisen tai kansainvälisen selkkauksen runtelemaa maata vakauden palauttamisessa, yleisen turvallisuuden takaamisessa ja oikeusvaltion periaatteiden juurruttamisessa;

1.

on syvästi järkyttynyt YK:n henkilöstön tekemiksi väitetyistä vastenmielisistä rikoksista, kuten seksin ostamisesta elintarvikkeilla;

2.

tuomitsee YK:n rauhanturvaajien Haitissa ja Liberiassa tekemät teot, kun lapsia on raiskattu ja prostituoitu;

3.

tuomitsee kaiken YK:n henkilöstön harjoittaman seksuaalisen hyväksikäytön ja muut rikokset ihmisoikeusloukkauksina, jotka ovat räikeässä ristiriidassa itse organisaation rauhanturvaoperaatioiden ja humanitaaristen operaatioiden kanssa ja merkitsevät niiden pettämistä;

4.

korostaa erityisesti näiden rikosten inhottavaa luonnetta, sillä ne kohdistuvat erittäin haavoittuvassa ja heikossa asemassa olevaan paikallisväestöön, jonka kuuluisi olla YK:n henkilöstön suojeluksessa eikä suinkaan hyväksikäytön kohteena;

5.

kehottaa kaikkia rauhanturvatehtäviin joukkoja lähettäviä YK:n jäsenvaltioita seuraamaan kaikkia seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia syytöksiä, erityisesti silloin, kun ne koskevat lapsia, ja saattamaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneet yksilöt mahdollisimman pian oikeuteen vastaamaan teoistaan;

6.

kehottaa YK:n pääsihteeriä jatkamaan tutkimuksia YK:n rauhanturvaajien ja humanitaarisiin operaatioihin osallistuvien osallisuudesta lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, jotta voidaan ottaa käyttöön tehokas valvontajärjestelmä ja panna YK:n nollatoleranssipolitiikka täytäntöön;

7.

pitää myönteisenä äskettäistä 4. joulukuuta 2006 järjestettyä YK:n korkean tason konferenssia, jossa käsiteltiin kenttähenkilöstön harjoittamien seksuaalisten väärinkäytösten estämistä, ja pääsihteerin ilmoitusta tulevasta strategiasta, jolla autettaisiin seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, sekä dna-näytteiden keräämisestä uusien väärinkäytösten estämiseksi;

8.

ilmaisee syvän huolestumisensa, koska raporttien mukaan eräissä YK:n operaatioissa vallitsee vaikenemisen laki, joka kumpuaa rangaistusten ja koston pelosta; kehottaa YK:ta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sellaisen työympäristön luomiseksi, että henkilökunta voi raportoida väärinkäytöksistä tarvitsematta pelätä kostoa;

9.

korostaa, että nykyisistä toimista ja YK:n jo pitkään harjoittamasta nollatoleranssista huolimatta seksuaalisia väärinkäytöksiä koskevia väitteitä esitetään edelleen, ja korostaa myös, että jollei YK pysty lopettamaan tällaista toimintaa, sen uskottavuus ja moraalinen auktoriteetti instituutiona vesittyy, ja että pahimmassa tapauksessa eräät jäsenvaltiot voivat supistaa joukkojaan juuri kun rauhanturvaoperaatioille olisi vahvaa tarvetta;

10.

korostaa, että YK:n on hankala rankaista seksuaalisiin väärinkäytöksiin syyllistyneitä joukkoja, koska lopullinen vastuu joukkojen kouluttamisesta ja rankaisemisesta kuuluu edelleen jäsenvaltioille; kehottaa siksi asianomaisia maita toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan kurinpitomenettelyjä;

11.

pitää myönteisenä pyrkimystä luoda sitova YK:n sopimus seksuaalista hyväksikäyttöä harjoittaneiden rauhanturvaajien syytteeseen asettamisesta;

12.

korostaa, että sopimuksessa olisi lisäksi estettävä hyväksikäytöstä tuomitun YK:n henkilöstön uudelleen palkkaaminen, perustettava rahasto seksuaalisen hyväksikäytön uhreja varten ja otettava käyttöön toimia, joilla parannetaan YK:n henkilöstön koulutusta ihmisoikeusasioissa;

13.

kehottaa YK:ta toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, etenkin naisia, lapsia ja pakolaisia, suojellaan sen joukkojen toiminta-alueilla; kehottaa lisäksi YK:ta ja EU:ta tukemaan toimia, joilla vahvistetaan naisten asemaa selkkauksissa ja niiden jälkeisissä tilanteissa, jotta he eivät olisi niin alttiina seksuaaliselle hyväksikäytölle;

14.

pitää myönteisenä Liberian hallituksen 4. joulukuuta 2006 käynnistämää kansallista kampanjaa sekä YK:n, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja presidentti Ellen Johnson – Sirleafin kansainväliselle yhteisölle esittämää vetoomusta, että se ei väärinkäyttäisi vaurauttaan ja valtaansa lasten ja naisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön;

15.

tunnustaa YK:n rauhanturvaoperaatioiden merkityksen rauhan ja turvallisuuden edistämisessä koko maailmassa;

16.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, YK:n pääsihteerille ja YK:n jäsenvaltioiden hallituksille.


(1)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0245.

P6_TA(2006)0607

Burman tilanne

Euroopan parlamentin päätöslauselma Burman tilanteesta

Euroopan parlamentti, joka

panee merkille YK:n erityisedustajan Pinheiron 21. syyskuuta 2006 esittämän kertomuksen Myanmarin ihmisoikeustilanteesta,

panee merkille YK:n turvallisuusneuvoston 15. syyskuuta 2006 tekemän päätöksen ottaa Myanmar viralliselle asialistalleen ja YK:n poliittisten asioiden osaston apulaispääsihteerin Ibrahim Gambarin vierailun Myanmarissa 9.–12. marraskuuta 2006 sekä vierailun jälkeisen tiedotustilaisuuden turvallisuusneuvostossa,

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Burmasta ja erityisesti 17. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman (1),

ottaa huomioon Burmaan/Myanmariin kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta 29. toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 817/2006 (2),

ottaa huomioon Helsingissä 10. ja 11. syyskuuta 2006 järjestetyn Aasian ja Euroopan kuudennen huippukokouksen (ASEM) puheenjohtajan lausunnon,

ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,

A.

panee merkille, että Burman valtion rauhan ja kehityksen neuvosto (SPDC) jatkaa Burman kansaan kohdistuvia kammottavia ihmisoikeusloukkauksia, joihin kuuluvat pakkotyö, toisinajattelijoiden vaino, lapsisotilaiden värvääminen sekä pakkosiirrot,

B.

panee merkille, että Burman kansalliskokous, joka kutsuttiin alun perin koolle vuonna 1993 perustuslain laatimista varten ja jonka toiminta on sen jälkeen moneen otteeseen keskeytetty, käynnisti toimintansa uudelleen 10. lokakuuta 2006, mutta sillä ei edelleenkään ole uskottavuutta, koska sen edustajia ei ole valittu demokraattisesti, mikä näkyy erityisesti kansallisen demokratialiiton (NLD) sekä etnisten ryhmien edustajien puuttumisena,

C.

ottaa huomioon, että NLD:n johtaja, Nobelin rauhanpalkinnon saaja ja Saharov-palkinnon voittaja Aung San Suu Kyi on ollut viimeisen kuudentoista vuoden aikana kymmenen vuotta laittomassa kotiarestissa, jota sotilasjuntta jatkaa vuosi vuoden jälkeen,

D.

ottaa huomioon, että Burman naapurien on vastustettava voimakkaammin sotilashallinnon rikkomuksia maassa, ja vaatii Burmaa parantamaan ihmisoikeustilannettaan ja tunnustamaan demokratian,

E.

ottaa huomioon, että yli 30 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista kärsii aliravitsemuksesta, malariaan ja tuberkuloosiin kuolleiden määrä on edelleen erittäin suuri, HI-virus/aids-epidemia on levinnyt koko väestön keskuudessa ja lähes puolet kouluikäisistä lapsista ei lainkaan ilmoittaudu kouluun,

F.

ottaa huomioon, että Burman hallitus määräsi äskettäin Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) sulkemaan maassa olevista toimistoistaan viisi, jonka jälkeen järjestön on mahdotonta toteuttaa suurinta osaa avustus- ja suojelutyöstään vaikeissa oloissa raja-alueilla elävän siviiliväestön hyväksi,

G.

ottaa huomioon, että vuodelta 2006 annetun kansainvälisen huumausaineiden valvontaan liittyvän strategiakertomuksen mukaan Burma on maailman toiseksi suurin laittoman oopiumin tuottaja, ja sen tuotanto vastaa yli 90 prosenttia Kaakkois-Aasian heroiinista;

1.

tuomitsee SPDC:n yli 40 vuoden ajan harjoittaman herkeämättömän painostuksen Burman kansaa kohtaan ja sen täydellisen epäonnistumisen demokratian edistämisessä;

2.

kieltäytyy tunnustamasta kansalliskokouksen perustuslaillisten ehdotusten legitimiteettiä niin kauan kuin sen toimintaan ei oteta mukaan NLD:tä ja muita poliittisia puolueita; vaatii kansalliskokousta esittämään toimintasuunnitelman demokratian edistämiseksi siten, että se todella vastaa Burman kansan toiveita, sen sijaan, että sotilashallinnon ote vallasta vahvistuu entisestään;

3.

kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta Aung San Suu Kyin ja muut SPDC:n poliittiset vangit, joita arvioidaan olevan yli 1 100;

4.

pitää valitettavana sitä, että Burman hallitus sulki äskettäin viisi Punaisen Ristin kansainvälisen komitean toimistoa (Mandalay, Mawlamyine, Hpa-an, Taunggyi ja Kyaing Tong), jonka jälkeen järjestön on mahdotonta toteuttaa humanitaarista tehtäväänsä, ja valittaa myös muita toimenpiteitä, joilla pyritään häiritsemään valtioista riippumattomia humanitaarisen avun järjestöjä; vaatii Burman hallitusta sallimaan näiden järjestöjen toiminnan ilman väliintuloa ja rajoituksia;

5.

tuomitsee jyrkästi useisiin etnisiin ryhmiin, muun muassa itäisen Burman karen-väestöön, kohdistuneet hallinnon brutaalit tehoiskut, jotka ovat johtaneet suuriin kärsimyksiin ja väestön siirtymiseen maan sisällä noin 82 000 ihmisen jätettyä kotinsa pakon edessä itäisessä Burmassa vuonna 2006, mikä nostaa maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden määrän Burmassa vähintään 500 000 henkeen;

6.

on tyytyväinen Malesian ulkoministeri Syed Hamid Albarin Burmaan kohdistuneeseen tiedustelumatkaan vuonna 2006, joka oli seurausta viime vuoden 11. kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) huippukokouksen kannanotosta, ja uskoo, että tämä johtaa nyt ASEAN-maiden kovempiin toimiin Burman sotilasjunttaa vastaan;

7.

on tyytyväinen Kansainvälisen työjärjestön päätökseen ilmaista YK:n turvallisuusneuvostolle ja Kansainväliselle tuomioistuimelle huolensa SPDC:n vastenmielisen pakkotyövoiman käytön suhteen, ja toivoo, että tämä otteiden tiukentuminen jouduttaa SPDC:tä lopettamaan käytännön;

8.

tunnustaa, että EU:n kohdennetut pakotteet eivät ole kohdistuneet sellaisille taloussektoreille, joista hallinto saa merkittäviä tuloja, ja siten ne eivät ole myöskään tähän mennessä toivotusti vaikuttaneet Burman kansan kärsimyksistä suoraan vastuussa oleviin tahoihin; kehottaa neuvostoa varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot soveltavat tiukasti olemassa olevia rajoitteita;

9.

kehottaa neuvostoa laajentamaan pakotteiden soveltamisalaa ja lisäämään pakotteiden kohteiden luetteloon kaikki SPDC:n ministerit, edustajat, jäsenet, kannattajat ja työntekijät, perheenjäsenet mukaan luettuina, sekä liikemiehiä ja muita hallinnon lähellä olevia merkkihenkilöitä;

10.

kehottaa Kiinaa, Intiaa ja muita maita, jotka edelleen toimittavat sotilashallinnolle aseita ja muuta tukea, lopettamaan tämän ja liittymään kansainväliseen yhteisöön, joka pyrkii saamaan Burmassa aikaan muutoksen kohti parempaa;

11.

pitää tervetulleena Etelä-Korean syyttäjäviranomaisten päätöstä nostaa syyte eteläkorealaisissa yrityksissä työskentelevää neljäätoista henkilöä vastaan, joiden epäillään toimittaneen Burman hallinnolle teknologiaa ja välineistöä Keski-Burmaan Pyay'hyn perustettavaa asetehdasta varten;

12.

pitää myönteisenä sitä, että YK:n avasi naapurimaa Thaimaassa eläville Burman pakolaisille äskettäin ensimmäisen seitsemästä oikeusavun keskuksesta, joka sijaitsee Ban Mae Nai Soin leirillä Luoteis-Thaimaassa, ja odottaa vastaavia voimakkaita YK:n toimia SPDC:tä vastaan tulevaisuudessa;

13.

vaatii, että kaikki Burmaan suunnattava apu on toimitettava aidosti valtiosta riippumattomien järjestöjen kautta ja sen on saavutettava ihmiset, joille se on tarkoitettu, ja että SPDC:n hallinto saa osallistua siihen mahdollisimman vähän;

14.

kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa antamaan sitovan päätöslauselman, jossa vaaditaan demokratian palauttamista Burmaan ja kaikkien poliittisten vankien, Aung San Suu Kyi mukaan luettuna, vapauttamista;

15.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, ASEANin jäsenvaltioiden hallituksille, kansalliselle demokratialiitolle (NLD), Burman rauhan ja kehityksen neuvostolle (SPDC) sekä YK:n pääsihteerille.


(1)  EUVL C 280 E, 18.11.2006, s. 473.

(2)  EUVL L 148, 2.6.2006, s. 1.

P6_TA(2006)0608

Arvopapereita koskeva Haagin yleissopimus

Euroopan parlamentin päätöslauselma arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen allekirjoittamisen vaikutuksista

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon välittäjän hallinnassa oleviin arvopapereihin liittyviin tiettyihin oikeuksiin sovellettavasta laista tehdyn Haagin yleissopimuksen, jäljempänä ’arvopapereita koskeva Haagin yleissopimus’, ja selittävän raportin,

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2003)0783) arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen allekirjoittamisesta,

ottaa huomioon komission selvityksen tietyistä arvopapereita koskevaan Haagin yleissopimukseen liittyvistä oikeudellisista näkökohdista,

ottaa huomioon rahoitusvakuusjärjestelyistä 6. kesäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/47/EY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä 19. toukokuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/26/EY (2) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 4. huhtikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY (3) ja erityisesti sen 24 artiklan ja 31 artiklan kolmannen luetelmakohdan,

ottaa huomioon arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen allekirjoittamisesta 17. maaliskuuta 2005 annetun Euroopan keskuspankin lausunnon (4),

ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin osallistumisesta Haagin konferenssiin yhteisön liittymisen jälkeen (5),

ottaa huomioon 15. tammikuuta 2003 antamansa päätöslauselman komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamasta tiedonannosta ”Selvitystoiminta Euroopan unionissa — Keskeiset kysymykset ja tulevaisuuden haasteet” (6),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 3 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.

katsoo, että arvopapereita koskeva Haagin yleissopimus ei ole sovitettavissa yhteen mainittujen direktiivien 2002/47/EY, 98/26/EY ja 2001/24/EY kanssa,

B.

ottaa huomioon, että komissio aikoo tarkistaa näitä kolmea direktiiviä, jotka Euroopan parlamentti on hyväksynyt yhteispäätösmenettelyssä,

C.

ottaa huomioon, että näissä direktiiveissä on vahvistettu niin kutsuttu PRIMA-periaate (Place of the Relevant Intermediary Approach) maksuja koskevan oikeusvarmuuden ja välittäjien tehokkaan valvonnan takaamiseksi,

D.

katsoo, että koska ei ole yhdenmukaistettu omaisuutta koskevaa aineellista oikeutta, äänestysoikeutta ja arvopaperikeskusten oikeuksia ja velvollisuuksia tilinomistajia kohtaan, erityisesti kun on kyse niiden omilla tileillä pidettyjen ja asiakkaan nimissä pidettyjen varojen välisen eron tekemisestä, ennen PRIMA-periaatteen hylkäämistä on kuultava perusteellisesti Euroopan parlamenttia kaikkien sen asianomaisten valiokuntien edeltä käsin tekemän seikkaperäisen tutkimuksen pohjalta;

E.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentilla on oikeus antaa puoltava lausunto arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen ratifioinnista,

1.

muistuttaa, että Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa käytäviä neuvotteluja on valvottava demokraattisesti;

2.

korostaa tarvetta kuulla Euroopan parlamenttia ennen sopimuksen ratifiointia erityisesti suunnitelluista neuvotteluvaltuuksista ja ns. irtautumislausekkeiden tarpeesta;

3.

muistuttaa, että parlamentti pitää erittäin tärkeänä PRIMA-periaatetta, maksu- ja selvitystoimien yhteisen kehyksen määrittelyä, rahanpesun tehokasta torjuntaa sekä osakkaiden äänestysaikomusten kunnioittamista;

4.

katsoo, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa etukäteen tiettyihin asioihin, jotka koskevat välittäjän hallinnassa olevien arvopaperien säilytystä, julkivarmistusta ja luovutusta sekä arvopapereiden takuita, sovellettavan lain oikeusvarmuus kansainvälisesti ja vähentää sellaisia järjestelmään liittyviä riskejä, joita oikeusvarmuuden puutteesta voisi aiheutua;

5.

on erittäin huolissaan Euroopan keskuspankin toistuvasti esittämistä epäilyistä, jotka koskevat järjestelmään liittyviä riskejä sekä riskiä oikeusriitojen räjähdysmäisestä lisääntymisestä vakuiden käytön yhteydessä; toteaa, että tuomioistuinten on näissä kiistoissa sovellettava toisen maan lakia muun muassa vakuuden ensisijaisuusasteen määrittämiseksi;

6.

katsoo, että yhden ainoan oikeudellisen järjestelmän on katettava kaikkien selvitysjärjestelmän osanottajien tileille kirjattujen arvopapereiden omistusnäkökohdat ja että samalla tavoin yhden ainoan oikeudellisen järjestelmän on katettava selvitysjärjestelmän ja siihen osallistuvien suhdetta koskevat sopimukselliset näkökohdat, jotta liiketoimien lopullista luonnetta ja selvitysjärjestelmän turvallisuutta ja avoimuutta voidaan suojella;

7.

katsoo, että Euroopan sisäisten liiketoimien turvallisuuden varmistamiselle on annettava etusija Euroopan unionin ja muun maailman välisten liiketoimien helpottamiseen nähden;

8.

pahoittelee niin kutsutun todellisuustestin (arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen 4 artiklan 1 kohta) riittämättömyyttä sekä poliisilainsäädäntöä koskevia poikkeuksia (arvopapereita koskevan Haagin yleissopimuksen 11 artiklan 3 kohta), koska ne saattavat kannustaa valitsemaan vähiten rajoittavan lainsäädännön ja voivat siten johtaa vääristymien syntymiseen rahoituspalvelujen sisämarkkinoilla;

9.

kehottaa komissiota esittämään parlamentille perusteellisen arvioinnin arvopapereita koskevaan Haagin yleissopimukseen liittymisen vaikutuksista Euroopan unionin lainsäädäntöön ja talouteen; pyytää erittelemään tällöin erityisesti kyseiseen yleissopimukseen liittymisestä aiheutuvat vaikutukset verotukseen, riskien siirrosta yksittäisten toimijoiden (arvopaperikeskukset, pankit, tallettajat) välillä PRIMA-periaatteesta luopumisen vuoksi aiheutuvat seuraukset, arvopapereihin liittyvien äänestysoikeuksien käytön vaikutukset, vaikutukset viimeiselle arvopaperinhaltijalle maksettaviin palkkioihin, markkinoiden väärinkäytösten torjunnan, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan, selvitysjärjestelmien tehokkuuden sekä yksilöimään rahoituslaitosten maksukyvyttömyysriskit;

10.

pyytää, että komission jäsenten kollegio hyväksyy tämän vaikutustutkimuksen, ennen kuin EU sitoutuu allekirjoittamaan arvopapereita koskevaan Haagin yleissopimuksen;

11.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EYVL L 168, 27.6.2002, s. 43.

(2)  EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45.

(3)  EYVL L 125, 5.5.2001, s. 15.

(4)  EUVL C 81, 2.4.2005, s. 10.

(5)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0353.

(6)  EUVL C 38 E, 12.2.2004, s. 265.


Top