Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2006/317E/02

PÖYTÄKIRJA
Tiistai, 12. joulukuuta 2006

EUVL C 317E, 23.12.2006, p. 19–214 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 317/19


PÖYTÄKIRJA

(2006/C 317 E/02)

ISTUNNON KULKU

Puhetta johti Miroslav OUZKÝ

varapuhemies

1.   Istunnon avaaminen

Istunto avattiin klo 9.00.

2.   Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset)

Seuraavat jäsenet tai poliittiset ryhmät ovat esittäneet työjärjestyksen 115 artiklan mukaisesti pyynnön ottaa kyseiseen keskusteluun seuraavat päätöslauselmaesitykset:

I.

Fidžisaarten tilanne

Pasqualina Napoletano ja Miguel Angel Martínez Martínez PSE-ryhmän puolesta Fidžin tilanteesta (B6-0646/2006)

Nirj Deva, Geoffrey Van Orden, Bernd Posselt ja Charles Tannock PPE-DE-ryhmän puolesta Fidžin vallankaappauksesta (B6-0649/2006)

Tobias Pflüger GUE/NGL-ryhmän puolesta Fidžin tilanteesta vallankaappauksen jälkeen (B6-0652/2006)

Margrete Auken ja Marie-Hélène Aubert Verts/ALE-ryhmän puolesta Fidžistä (B6-0660/2006)

Michał Tomasz Kamiński, Adam Bielan, Marcin Libicki, Ryszard Czarnecki ja Roberts Zīle UEN-ryhmän puolesta Fidžin vallankaappauksesta (B6-0662/2006)

István Szent-Iványi ja Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta Fidžin tilanteesta (B6-0663/2006)

II.

Liberiassa ja Haitilla toimivien YK:n joukkojen sekaantuminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön

Michael Gahler, Maria Martens, José Javier Pomés Ruiz, Charles Tannock ja Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta YK-joukkojen sekaantumisesta seksuaalisiin väärinkäytöksiin Liberiassa ja Haitissa (B6-0648/2006)

Luisa Morgantini ja Ilda Figueiredo GUE/NGL-ryhmän puolesta YK-joukkojen sekaantumisesta seksuaalisiin väärinkäytöksiin Liberiassa ja Haitissa (B6-0653/2006)

Cristiana Muscardini, Roberta Angelilli, Marcin Libicki, Adam Bielan, Michał Tomasz Kamiński ja Ryszard Czarnecki UEN-ryhmän puolesta YK-joukkojen sekaantumisesta seksuaalisiin väärinkäytöksiin Liberiassa ja Haitissa (B6-0654/2006)

Pasqualina Napoletano, Elena Valenciano Martínez-Orozco, Marie-Arlette Carlotti, Miguel Angel Martínez Martínez, María Sornosa Martínez ja Pierre Schapira PSE-ryhmän puolesta YK-joukkojen sekaantumisesta seksuaalisiin väärinkäytöksiin Liberiassa ja Haitissa (B6-0656/2006)

Marie-Hélène Aubert, Margrete Auken, Hiltrud Breyer ja Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta YK-joukkojen sekaantumisesta seksuaalisiin väärinkäytöksiin Liberiassa ja Haitissa (B6-0659/2006)

III.

Burman tilanne

Geoffrey Van Orden, Thomas Mann, Bernd Posselt, Simon Coveney ja Charles Tannock PPE-DE-ryhmän puolesta Burman tilanteesta (B6-0647/2006)

Vittorio Agnoletto ja Luisa Morgantini GUE/NGL-ryhmän puolesta Burmasta (B6-0651/2006)

Pasqualina Napoletano, Glenys Kinnock ja Marc Tarabella PSE-ryhmän puolesta Burman tilanteesta (B6-0655/2006)

Frédérique Ries ja Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta Burman tilanteesta (B6-0657/2006)

Gintaras Didžiokas UEN-ryhmän puolesta Burmasta/Myanmarista (B6-0658/2006)

Frithjof Schmidt Verts/ALE-ryhmän puolesta Burman (Myanmarin) tilanteesta (B6-0661/2006).

Puheaika jaetaan työjärjestyksen 142 artiklan mukaisesti.

3.   Vastaanotetut asiakirjat

Seuraavat asiakirjat on vastaanotettu

1)

neuvostolta ja komissiolta:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisia rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien palvelujen tarjoamista koskevien rajoitusten poistamisesta sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekemisestä kauppaedustajan tai sivuliikkeiden välityksellä toimivien urakoitsijoiden kanssa 26 päivänä heinäkuuta 1971 annetun neuvoston direktiivin 71/304/ETY kumoamisesta (KOM(2006)0748 — C6-0440/2006 — 2006/0249(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

IMCO

lausuntoa varten

:

JURI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista (KOM(2006)0745 — C6-0439/2006 — 2006/0246(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

IMCO

lausuntoa varten

:

EMPL, ITRE, INTA, IMCO

Ehdotus neuvoston päätökseksi tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan välillä (KOM(2006)0422 — C6-0438/2006 — 2006/0141(CNS))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

ENVI

lausuntoa varten

:

AFET, BUDG

Ehdotus neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2002/38/EY muuttamisesta radio- ja televisiolähetyspalveluihin ja tiettyihin sähköisesti suoritettaviin palveluihin sovellettavien arvonlisäverojärjestelyjen soveltamisajan osalta (KOM(2006)0739 — C6-0437/2006 — 2006/0245(CNS))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

ECON

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön tilasto-ohjelmasta vuosiksi 2008-2012 (KOM(2006)0687 — C6-0427/2006 — 2006/0229(COD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

ECON

lausuntoa varten

:

PETI, FEMM, AFCO, DEVE, CULT, AFET, PECH, AGRI, ENVI, EMPL, BUDG, ITRE, JURI, CONT, LIBE, INTA, IMCO, TRAN, REGI

Euroopan unionin neuvosto: Tarkistettu oikaisukirjelmä N:o 2 esitykseen Euroopan yhteisöjen yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (15783/2006 — C6-0444/2006 — 2006/2018(BUD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

BUDG

Euroopan yhteisöjen neuvosto: Oikaisukirjelmä N:o 3 esitykseen Euroopan yhteisöjen yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (15636/2006 — C6-0443/2006 — 2006/2018(BUD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

BUDG

Esitys Euroopan yhteisöjen yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 tarkistettuna ja muutosehdotuksin varustettuna (15637/2006 — C6-0442/2006 — 2006/2018(BUD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

BUDG

Esitys lisätalousarvioksi N:o 6 varainhoitovuodeksi 2006 — Pääluokka III — Komissio (15635/2006 — C6-0441/2006 — 2006/2265(BUD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan

:

BUDG

2)

parlamentin valiokunnilta:

2.1)

mietinnöt:

Mietintö Euroopan parlamentin työjärjestyksen 15 artiklan ja 182 artiklan 1 kohdan muuttamisesta: kvestorien ja valiokuntien puheenjohtajistojen valinta (2006/2287(REG)) — AFCO-valiokunta

Esittelijä: Jo Leinen (A6-0464/2006).

* Mietintö luonnoksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamiseksi kieliä koskevan järjestelyn osalta Bulgarian tasavallan ja Romanian tasavallan liittymisen johdosta bulgarian ja romanian huomioon ottamiseksi Euroopan unionin virallisina kielinä (15712/2006 — C6-0434/2006 — 2006/0813(CNS)) — JURI-valiokunta

Esittelijä: Giuseppe Gargani (A6-0463/2006).

* Mietintö ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta kieliä koskevan järjestelyn osalta bulgarian ja romanian lisäämiseksi työjärjestyksessä mainittuihin oikeudenkäyntikieliin (15715/2006 — C6-0435/2006 — 2006/0814(CNS)) — JURI-valiokunta

Esittelijä: Giuseppe Gargani (A6-0462/2006).

* Mietintö ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tiettyjen eläintautien hävittämis- ja valvontatoimiin sovellettavista yhteisön perusteista (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0315 — C6-0236/2006 — 2006/0104(CNS)) — JURI-valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0461/2006).

***I Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0497 — C6-0301/2006 — 2006/0164(COD)) — JURI-valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0460/2006).

***I Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi valvonnan poistamisesta jäsenvaltioiden rajoilla maantie- ja sisävesiliikenteessä (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0432 — C6-0261/2006 — 2006/0146(COD)) — JURI-valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0459/2006).

***I Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tiettyihin jäsenvaltioiden suunnittelemiin liikenteen alan lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin etukäteen sovellettavasta tarkastelu- ja kuulemismenettelystä (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0284 — C6-0185/2006 — 2006/0099(COD)) — JURI-valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0458/2006).

***I Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston (Euratom, EY) asetukseksi salassa pidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0477 — C6-0290/2006 — 2006/0159(COD)) — JURI-valiokunta

Esittelijä: Diana Wallis (A6-0457/2006).

Mietintö, johon sisältyy ehdotus Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle tietosuojaa rikosasioita koskevassa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä käsittelevää puitepäätöstä koskevien neuvottelujen edistymisestä (2006/2286(INI)) — LIBE-valiokunta

Esittelijä: Martine Roure (A6-0456/2006).

***I Mietintö muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2006)0230 [[02]] — C6-0464/2006 — 2005/0037B(COD)) — LIBE-valiokunta

Esittelijä: Inger Segelström (A6-0454/2006).

* Mietintö ehdotuksesta neuvoston päätökseksi rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2005)0122 [[03]] — C6-0237/2005 — 2005/0039(CNS)) — LIBE-valiokunta

Esittelijä: Inger Segelström (A6-0453/2006).

***I Mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yksityisoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2005)0122 [[04]] — C6-0096/2005 — 2005/0040(COD)) — LIBE-valiokunta

Esittelijä: Inger Segelström (A6-0452/2006).

Mietintö neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 ja oikaisukirjelmistä N:o 1/2007, 2/2007 ja 3/2007 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 — Pääluokka I — Parlamentti, Pääluokka II — Neuvosto, Pääluokka III — Komissio, Pääluokka IV — Tuomioistuin, Pääluokka V — Tilintarkastustuomioistuin, Pääluokka VI — Talous- ja sosiaalikomitea, Pääluokka VII — Alueiden komitea, Pääluokka VIII (A) — Oikeusasiamies Pääluokka VIII (B) — Euroopan tietosuojavaltuutettu (15637/2006 — C6-0442/2006 — 2006/2018(BUD)) — BUDG-valiokunta

Yhteisesittelijät: James Elles ja Louis Grech (A6-0451/2006).

2.2)

suositukset toiseen käsittelyyn:

***II Suositus toiseen käsittelyyn neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (10351/1/2006 — C6-0314/2006 — 2005/0017(COD)) — FEMM-valiokunta

Yhteisesittelijät: Lissy Gröner et Amalia Sartori (A6-0455/2006).

3)

sovittelukomitealta:

Sovittelukomitean hyväksymä yhteinen teksti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (03658/2006 — C6-0382/2006 — 2003/0210(COD))

4.   Määrärahojen siirrot

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 42/2006 (C6-0352/2006 — SEC(2006)1282).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron sillä ehdolla, että sitoumuksia ei tehdä ennen tarvittavien säädösten lopullista hyväksymistä.

*

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 47/2006 (C6-0353/2006 — SEC(2006)1288).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

*

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 48/2006 (C6-0368/2006 — SEC(2006)1349).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

*

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 50/2006 (C6-0369/2006 — SEC(2006)1351).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

*

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 51/2006 (C6-0405/2006 — SEC(2006)1352).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

*

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 54/2006 (C6-0406/2006 — SEC(2006)1355).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

*

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 55/2006 (C6-0416/2006 — SEC(2006)1399).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

*

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 56/2006 (C6-0407/2006 — SEC(2006)1400).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

*

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 58/2006 (C6-0425/2006 — SEC(2006)1402).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

5.   Komission lainsäädäntö- ja työohjelma vuodeksi 2007 (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset)

Komission julkilausuma: Komission lainsäädäntö- ja työohjelma vuodeksi 2007

Keskustelu käytiin 14.11.2006(istunnon pöytäkirja 14.11.2006, kohta 15).

Työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset:

Pierre Jonckheer, Monica Frassoni ja Daniel Cohn-Bendit Verts/ALE-ryhmän puolesta komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2007 (B6-0630/2006)

Silvana Koch-Mehrin ALDE-ryhmän puolesta komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2007 (B6-0634/2006)

Brian Crowley, Roberta Angelilli, Guntars Krasts, Gintaras Didžiokas ja Zdzisław Zbigniew Podkański UEN-ryhmän puolesta komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2007 (B6-0635/2006)

Francis Wurtz GUE/NGL-ryhmän puolesta komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2007 (B6-0637/2006/rev)

Françoise Grossetête ja Hans-Gert Pöttering PPE-DE-ryhmän puolesta komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2007 (B6-0640/2006)

Martin Schulz ja Hannes Swoboda PSE-ryhmän puolesta komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta vuodeksi 2007 (B6-0642/2006).

Äänestys: istunnon pöytäkirja 13.12.2006, kohta 8.14.

6.   EU—Venäjä-huippukokous (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset)

Neuvoston ja komission julkilausumat: EU-Venäjä-huippukokous

Keskustelu käytiin 29.11.2006(istunnon pöytäkirja 29.11.2006, kohta 13).

Työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset:

Daniel Cohn-Bendit, Hélène Flautre, Milan Horáček, Bart Staes ja Rebecca Harms Verts/ALE-ryhmän puolesta EU:n ja Venäjän välisestä huippukokouksesta (B6-0631/2006)

Elmar Brok, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Charles Tannock, Camiel Eurlings, Laima Liucija Andrikienė, Tunne Kelam, Vytautas Landsbergis ja Jacek Saryusz-Wolski PPE-DE-ryhmän puolesta Euroopan unionin ja Venäjän huippukokouksesta (B6-0633/2006)

Konrad Szymański, Michał Tomasz Kamiński, Adam Bielan, Inese Vaidere, Ģirts Valdis Kristovskis, Hanna Foltyn-Kubicka, Wojciech Roszkowski ja Ryszard Czarnecki EU:n ja Venäjän välisestä huippukokouksesta (B6-0636/2006)

Esko Seppänen ja Gabriele Zimmer GUE/NGL-ryhmän puolesta EU:n ja Venäjän välisestä huippukokouksesta (B6-0638/2006)

Paavo Väyrynen ja Margarita Starkevičiūtė ALDE-ryhmän puolesta EU:n ja Venäjän välisestä huippukokouksesta (B6-0639/2006)

Hannes Swoboda ja Jan Marinus Wiersma PSE-ryhmän puolesta Venäjän ja Euroopan unionin välisestä huippukokouksesta (B6-0641/2006).

Äänestys: istunnon pöytäkirja 13.12.2006, kohta 8.15.

7.   Päätös kiireellistä käsittelyä koskevasta pyynnöstä

Kiireellistä käsittelyä koskeva komission pyyntö (työjärjestyksen 134 artikla):

***I Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi huumetorjuntaa ja tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa [KOM(2006)0230 — C6-0095/2005 — 2005/0037B(COD)] — LIBE-valiokunta

* Ehdotus neuvoston päätökseksi perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa [KOM(2005)0122 — C6-0236/2005 — 2005/0038(CNS)]

Esittelijä: Inger Segelström — LIBE-valiokunta.

* Ehdotus neuvoston päätökseksi rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa [KOM(2005)0122 — C6-0237/2005 — 2005/0039(CNS)] — LIBE-valiokunta

***I Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yksityisoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa [KOM(2005)0122 — C6-0096/2005 — 2005/0040(COD)] — LIBE-valiokunta

*** I Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa [KOM(2005)0123 — C6-0124/2005 — 2005/0046(COD)] — LIBE-valiokunta

***I Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa [KOM(2005)0123 — C6-0125/2005 — 2005/0047(COD)] — LIBE-valiokunta

* Ehdotus neuvoston päätökseksi kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa [KOM(2005)0123 — C6-0238/2005 — 2005/0048(CNS)] — LIBE-valiokunta

***I Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan palauttamisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa [KOM(2005)0123 — C6-0126/2005 — 2005/0045(COD)] — LIBE-valiokunta

* Ehdotus neuvoston päätökseksi terrorismin ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 — Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleisohjelma [KOM(2005)0124 — C6-0241/2005 — 2005/0034(CNS)] — LIBE-valiokunta

* Ehdotus neuvoston päätökseksi rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 — Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleisohjelma [KOM(2005)0124 — C6-0242/2005 — 2005/0035(CNS)] — LIBE-valiokunta

Puheenvuorot: Jean-Marie Cavada (LIBE-valiokunnan puheenjohtaja) ja Ewa Klamt PPE-DE-ryhmän puolesta.

Pyyntö käsitellä asia kiireellisenä hyväksyttiin.

Nämä kohdat lisättiin äänestyksiin, jotka toimitetaan torstaina 14.12.2006 klo 12.00.

Määräaika tarkistusten jättämiselle täysistuntoa varten on keskiviikkona 13.12.2006 klo 10.00.

8.   Kehitysyhteistyön rahoitusväline ***II — Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen * (keskustelu)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta [11944/2/2006 — C6-0357/2006 — 2004/0220(COD)] — Kehitysyhteistyövaliokunta

Esittelijä: Gay Mitchell (A6-0448/2006).

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta [11877/2006 — C6-0265/2006 — 2006/0807(CNS)] — Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: David Martin (A6-0430/2006).

Gay Mitchell esitteli suosituksen toiseen käsittelyyn.

David Martin esitteli laatimansa mietinnön.

Benita Ferrero-Waldner (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Syed Kamall PPE-DE-ryhmän puolesta, Margrietus van den Berg PSE-ryhmän puolesta, Danutė Budreikaitė ALDE-ryhmän puolesta, Gabriele Zimmer GUE/NGL-ryhmän puolesta, Konrad Szymański UEN-ryhmän puolesta, Hélène Goudin IND/DEM-ryhmän puolesta, sitoutumaton Irena Belohorská, Maria Martens, Miguel Angel Martínez Martínez, Thierry Cornillet, Witold Tomczak, Andreas Mölzer, Nirj Deva, Marie-Arlette Carlotti, Toomas Savi ja Georgios Papastamkos.

Puhetta johti Sylvia-Yvonne KAUFMANN

varapuhemies

Puheenvuorot: Erika Mann, Jana Hybášková, Proinsias De Rossa, Justas Vincas Paleckis, Eoin Ryan ja Benita Ferrero-Waldner.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 12.12.2006, kohta 14.14 ja istunnon pöytäkirja 12.12.2006, kohta 14.20.

9.   Pohjaveden suojelu pilaantumiselta ja huononemiselta ***III (keskustelu)

Mietintö: Sovittelukomitean hyväksymä yhteinen teksti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta [PE-CONS 03658/2006 — C6-0382/2006 — 2003/0210(COD)] — Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunta

Esittelijä: Christa Klaß (A6-0446/2006).

Christa Klaß esitteli laatimansa mietinnön.

Stavros Dimas (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Péter Olajos PPE-DE-ryhmän puolesta, María Sornosa Martínez PSE-ryhmän puolesta, Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta, Hiltrud Breyer Verts/ALE-ryhmän puolesta, Leopold Józef Rutowicz UEN-ryhmän puolesta, Johannes Blokland IND/DEM-ryhmän puolesta, sitoutumaton Jim Allister, Richard Seeber, Karin Scheele, Anne Laperrouze, Carl Schlyter, Kathy Sinnott ja Proinsias De Rossa.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 12.12.2006, kohta 14.13.

(Istunto keskeytettiin klo 11.00 ja sitä jatkettiin klo 11.30.)

Puhetta johti Josep BORRELL FONTELLES

puhemies

10.   Tervetulotoivotukset

Puhemies toivotti parlamentin puolesta tervetulleeksi viralliselle lehterille saapuneen Afganistanin parlamentin valtuuskunnan, jota johti Afganistanin kansalliskokouksen puhemies Mohammad Yonus Qanoni.

11.   Äänestykset

Äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat (tarkistukset, erilliset äänestykset, kohta kohdalta — äänestykset, …) esitetään pöytäkirjaan sisältyvässä liitteessä ”Äänestysten tulokset”.

11.1.   Komission bulgarialaisen jäsenehdokkaan nimittäminen (äänestys)

PÄÄTÖSLUONNOS B6-0644/2006

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 1)

Komission bulgarialaisen ja romanialaisen jäsenehdokkaan nimittämisestä käytettiin seuraavat puheenvuorot: José Manuel Barroso (komission puheenjohtaja), Hans-Gert Pöttering PPE-DE-ryhmän puolesta, Martin Schulz PSE-ryhmän puolesta, Graham Watson ALDE-ryhmän puolesta, Monica Frassoni Verts/ALE-ryhmän puolesta, Francis Wurtz GUE/NGL-ryhmän puolesta, Brian Crowley UEN-ryhmän puolesta, Jeffrey Titford IND/DEM-ryhmän puolesta ja sitoutumaton Bruno Gollnisch.

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0529)

11.2   Komission romanialaisen jäsenehdokkaan nimittäminen (äänestys)

PÄÄTÖSLUONNOS B6-0645/2006

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 2)

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0530)

12.   Saharov-palkinnon luovuttaminen (juhlaistunto)

Parlamentti kokoontui klo 12.00-12.30 juhlaistuntoon Saharov-palkinnon luovuttamiseksi Valko-Venäjän demokraattisen opposition johtajalle Aljaksandr Milinkevitšille.

Puhetta johti Gérard ONESTA

varapuhemies

13.   Esityslista

Puhemies ehdotti, että keskiviikon 13.12.2006 iltapäivän esityslistan kahden ensimmäisen kohdan järjestystä vaihdetaan seuraavasti: aloitetaan klo 15.00 neuvoston ja komission julkilausumilla tietosuojasta ja jatketaan sen jälkeen erityisen tärkeällä keskustelulla Eurooppa-neuvoston valmistelusta.

Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.

Puhemies ilmoitti, että Jo Leinenin mietintö Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta (valiokunnat, kvestorit) (A6-0464/2006) oli hyväksytty valiokunnassa 11.12.2006.

Hän muistutti, että tästä kohdasta äänestetään torstaina 14.12.2006 ja että määräaika tarkistusten jättämiselle on keskiviikkona 13.12.2006 klo 10.00.

*

* *

Puheenvuorot: Hannes Swoboda ja Richard Corbett töiden järjestämisestä.

14.   Äänestykset (jatkoa)

14.1.   Tilintarkastustuomioistuimen bulgarialaisen jäsenen nimittäminen (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Nadezhda Sandolovan nimittäminen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi [C6-0411/2006 — 2006/0811(CNS)] — Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: José Javier Pomés Ruiz (A6-0442/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 3)

(Salainen äänestys. Luettelo äänestykseen osallistuneista: ”Nimenhuutoäänestysten tulokset” -liite, kohta 3)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0531)

Äänestyksiä koskevat puheenvuorot:

Ennen äänestystä Bruno Gollnisch käytti puheenvuoron työjärjestyksen 150 artiklan 6 kohdan soveltamisesta (puhemies vastasi, että vain äänestettävien kohtien on oltava käytettävissä kaikilla kielillä).

14.2.   Tilintarkastustuomioistuimen romanialaisen jäsenen nimittäminen (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ovidiu Ispirin nimittäminen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi [C6-0410/2006 — 2006/0812(CNS)] — Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Szabolcs Fazakas (A6-0443/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 4)

(Salainen äänestys. Luettelo äänestykseen osallistuneista: ”Nimenhuutoäänestysten tulokset” -liite, kohta 4)

EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0532)

14.3.   Yksityiskohtaiset säännöt Islannin ja Norjan osallistumisesta EU:n operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen järjestelyasiakirjan tekemiseksi Euroopan yhteisön puolesta yksityiskohtaisista säännöistä näiden valtioiden osallistumiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan [KOM(2006)0178 — C6-0358/2006 — 2006/0063(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Jean-Marie Cavada (A6-0423/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 5)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0533)

14.4.   Kuluttajapolitiikkaa koskeva yhteisön toimintaohjelma (2007–2013) ***II (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi kuluttajapolitiikkaa koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (2007–2013) [13241/1/2006 — C6-0420/2006 — 2005/0042(COD)] — Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Marianne Thyssen (A6-0408/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 6)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Marianne Thyssen (esittelijä) käytti työjärjestyksen 131 artiklan 4 kohdan mukaisen puheenvuoron.

Julistettiin hyväksytyksi (P6_TA(2006)0534)

14.5.   Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisy, valvonta ja hävittäminen ***II (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 999/2001 muuttamisesta [14224/4/2006 — C6-0432/2006 — 2004/0270(COD)] — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Dagmar Roth-Behrendt (A6-0445/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 7)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi (P6_TA(2006)0535)

14.6.   Jäsenvaltioissa tapahtuvaa kalastustuotteiden maihintuontia koskevien tilastotietojen toimittaminen ***II (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kalastustuotteiden maihintuontia jäsenvaltioissa koskevien tilastotietojen toimittamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1382/91 kumoamisesta [14283/1/2006 — C6-0421/2006 — 2005/0223(COD)] — Kalatalousvaliokunta

Esittelijä: Philippe Morillon (A6-0400/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 8)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi (P6_TA(2006)0536)

14.7.   Alaikäisten ja ihmisarvon suojelu audiovisuaali- ja verkkotietopalvelualan kilpailukyky huomioon ottaen ***II (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen antamiseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen [09577/1/2006 — C6-0313/2006 — 2004/0117(COD)] — Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Marielle De Sarnez (A6-0433/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 9)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi (P6_TA(2006)0537)

14.8.   Tulliohjelma 2013 ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (Tulli 2013) [KOM(2006)0201 — C6-0158/2006 — 2006/0075(COD)] — Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Janelly Fourtou (A6-0428/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 10)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0538)

14.9.   Sähköinen tulli- ja kauppaympäristö ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi sähköisestä tulli- ja kauppaympäristöstä [KOM(2005)0609 — C6-0420/2005 — 2005/0247(COD)] — Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Christopher Heaton-Harris (A6-0407/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 11)

KOMISSION EHDOTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0539)

14.10.   Maatilojen rakennetta koskevat tutkimukset ***I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta vuosien 2007–2009 rahoituskehyksen sekä Bulgarialle ja Romanialle myönnettävän yhteisön rahoituksen enimmäismäärän osalta [KOM(2006)0344 — C6-0217/2006 — 2006/0112(COD)] — Budjettivaliokunta

Esittelijä: Janusz Lewandowski (A6-0424/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 12)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0540)

14.11.   Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen yhteistyö * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan ja Suomen tasavallan aloite neuvoston päätöksen hyväksymiseksi varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa [07259/2006 — C6-0122/2006 — 2006/0805(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Mihael Brejc (A6-0388/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 13)

ALOITE, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0541)

14.12.   Eläinlääkintäalan kustannukset * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta [KOM(2006)0273 — C6-0199/2006 — 2006/0098(CNS)] — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Esittelijä: Ilda Figueiredo (A6-0409/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 14)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0542)

14.13.   Pohjaveden suojelu pilaantumiselta ja huononemiselta ***III (äänestys)

Mietintö: Sovittelukomitean hyväksymä yhteinen teksti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (PE-CONS 03658/2006 — C6-0382/2006 — 2003/0210(COD)) — Parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunta

Esittelijä: Christa Klaß (A6-0446/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 15)

YHTEINEN TEKSTI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0543)

14.14.   Kehitysyhteistyön rahoitusväline ***II (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta [11944/2/2006 — C6-0357/2006 — 2004/0220(COD)] — Kehitysyhteistyövaliokunta

Esittelijä: Gay Mitchell (A6-0448/2006).

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 16)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi (P6_TA(2006)0544)

14.15.   Yhteisön tullikoodeksi ***I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EY) yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) [KOM(2005)0608 — C6-0419/2005 — 2005/0246(COD)] — Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Janelly Fourtou (A6-0429/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 17)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0545)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0545)

14.16.   Rehuseosten liikkuvuus ***I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi rehuseosten liikkuvuudesta annetun neuvoston direktiivin 79/373/ETY muuttamisesta annetun direktiivin 2002/2/EY oikaisemisesta [KOM(2006)0340 — C6-0209/2006 — 2006/0117(COD)] — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta

Esittelijä: Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (A6-0411/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset”-liite, kohta 18)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0546)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0546)

14.17.   Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevat tilastot ***I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista [KOM(2005)0088 — C6-0084/2005 — 2005/0016(COD)] — Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Wolf Klinz (A6-0332/2005).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 19)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0547)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0547)

14.18.   Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva rahoitusväline ***I (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline) [KOM(2006)0354 — C6-0206/2006 — 2006/0116(COD)] — Ulkoasiainvaliokunta

Yhteisesittelijät: Hélène Flautre ja Edward McMillan-Scott (A6-0376/2006).

Keskustelu käytiin 29.11.2006(istunnon pöytäkirja 29.11.2006, kohta 16).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 20)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0548)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0548)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

Hélène Flautre (esittelijä) ja Edward McMillan-Scott (esittelijä);

Hélène Flautre esitti tarkistukseen 147 suullisen tarkistuksen, joka hyväksyttiin.

14.19.   Vammojen ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston suositukseksi vammojen ehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä [KOM(2006)0329 — C6-0238/2006 — 2006/0106(CNS)] — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Kathy Sinnott (A6-0398/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 21)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0549)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0549)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

Kathy Sinnott (esittelijä).

14.20.   Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen * (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta [11877/2006 — C6-0265/2006 — 2006/0807(CNS)] — Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: David Martin (A6-0430/2006).

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 22)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0550)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0550)

15.   Äänestysselitykset

Kirjalliset äänestysselitykset:

Työjärjestyksen 163 artiklan 3 kohdan mukaiset kirjalliset äänestysselitykset julkaistaan tämän istunnon sanatarkoissa istuntoselostuksissa.

Suulliset äänestysselitykset:

Mietintö: Marianne Thyssen — A6-0408/2006:

Andreas Mölzer

Mietintö: Christa Klaß — A6-0446/2006:

Andreas Mölzer ja Richard Seeber

Mietintö: Gay Mitchell — A6-0448/2006:

Vytautas Landsbergis

16.   Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset

Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset ovat nähtävissä verkkosivulla ”Séance en direct” kohdassa ”Résultats des votes (appels nominaux)/Results of votes (roll-call votes)” sekä liitteen ”Nimenhuutoäänestysten tulokset” painetussa versiossa.

Europarlin sähköistä versiota päivitetään säännöllisesti enintään kahden viikon ajan äänestyspäivästä.

Tämän määräajan jälkeen äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevien ilmoitusten luettelo on lopullinen, ja se toimitetaan käännettäväksi ja julkaistavaksi virallisessa lehdessä.

Astrid Lulling ilmoitti, että hänen äänestyskoneensa ei toiminut Szabolcs Fazakasin mietinnöstä A6-0443/2006 äänestettäessä.

Panagiotis Beglitis ja Aloyzas Sakalas ilmoittivat, että heidän äänestyskoneensa eivät toimineet äänestettäessä komission jäsenten nimittämisestä.

(Istunto keskeytettiin klo 13.05 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti Dagmar ROTH-BEHRENDT

varapuhemies

17.   Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen

Edellisen istunnon pöytäkirja hyväksyttiin.

18.   Jäsenvaltioiden tiettyjen televisiolähetyksiä koskevien säännösten koordinointi ***I (keskustelu)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta [KOM(2005)0646 — C6-0443/2005 — 2005/0260(COD)] — Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Ruth Hieronymi (A6-0399/2006).

Viviane Reding (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Ruth Hieronymi esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Karsten Friedrich Hoppenstedt (ECON-valiokunnan lausunnon valmistelija), Heide Rühle (IMCO-valiokunnan lausunnon valmistelija), Jean-Marie Cavada (LIBE-valiokunnan lausunnon valmistelija), Lissy Gröner (FEMM-valiokunnan lausunnon valmistelija), Erna Hennicot-Schoepges PPE-DE-ryhmän puolesta, Henri Weber PSE-ryhmän puolesta, Ignasi Guardans Cambó ALDE-ryhmän puolesta, Helga Trüpel Verts/ALE-ryhmän puolesta, Umberto Guidoni GUE/NGL-ryhmän puolesta, Zdzisław Zbigniew Podkański UEN-ryhmän puolesta, Thomas Wise IND/DEM-ryhmän puolesta, sitoutumaton Roger Helmer, József Szájer, Catherine Trautmann, Karin Resetarits, Miguel Portas, Johannes Blokland, Syed Kamall, Christa Prets, Sharon Bowles, Giusto Catania, Manolis Mavrommatis, Åsa Westlund, Patrizia Toia ja Marie-Hélène Descamps.

Puhetta johti Janusz ONYSZKIEWICZ

varapuhemies

Puheenvuorot: Anna Hedh, Ivo Belet, Giovanni Berlinguer, Luis Herrero-Tejedor ja Viviane Reding.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 13.12.2006, kohta 8.8.

19.   Euroopan unionin vuosittainen raportti ihmisoikeuksista (keskustelu)

Neuvoston ja komission julkilausumat: Euroopan unionin vuosittainen raportti ihmisoikeuksista

Paula Lehtomäki (neuvoston puheenjohtaja) ja Benita Ferrero-Waldner (komission jäsen) antoivat julkilausumat.

Puheenvuorot: Gerardo Galeote PPE-DE-ryhmän puolesta, Elena Valenciano Martínez-Orozco PSE-ryhmän puolesta, Elizabeth Lynne ALDE-ryhmän puolesta, Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta, Hanna Foltyn-Kubicka UEN-ryhmän puolesta, Kathy Sinnott IND/DEM-ryhmän puolesta, Simon Coveney, Józef Pinior, Marios Matsakis, Eoin Ryan, Richard Howitt, Jan Tadeusz Masiel, Paula Lehtomäki ja Benita Ferrero-Waldner.

Puhetta johti Manuel António dos SANTOS

varapuhemies

Marios Matsakis käytti puheenvuoron.

Työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetty päätöslauselmaesitys:

Edward McMillan-Scott, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra ja Gerardo Galeote PPE-DE-ryhmän puolesta, Pasqualina Napoletano ja Véronique De Keyser PSE-ryhmän puolesta, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Marco Cappato ja Marco Pannella ALDE-ryhmän puolesta, Hélène Flautre, Raül Romeva i Rueda, Monica Frassoni ja Daniel Cohn-Bendit Verts/ALE-ryhmän puolesta, Vittorio Agnoletto, Gabriele Zimmer, Jens Holm, Erik Meijer, Luisa Morgantini ja Esko Seppänen GUE/NGL-ryhmän puolesta, Inese Vaidere, Michał Tomasz Kamiński, Adam Bielan ja Ryszard Czarnecki UEN-ryhmän puolesta Saharovin palkinnon seurannasta (B6-0650/2006).

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 6.33.

20.   Neuvoston muuttama esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (kaikki pääluokat) — Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettava varainhoitoasetus * — Lisätalousarvio N:o 6/2006 (keskustelu)

Mietintö: Neuvoston muuttama esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2007 (kaikki pääluokat) (15637/2006 — C6-0442/2006 — 2006/2018(BUD) — 2006/2018B(BUD)) ja oikaisukirjelmät N:o — 1/2007 (SEC(2006)0762) — 2/2007 (13886/2006 — C6-0341/2006) — 3/2007 (15636/2006 — C6-0443/2006) — Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2007

 

Pääluokka I — Euroopan parlamentti

 

Pääluokka II — Neuvosto

 

Pääluokka III — Komissio

 

Pääluokka IV — Tuomioistuin

 

Pääluokka V — Tilintarkastustuomioistuin

 

Pääluokka VI — Talous- ja sosiaalikomitea

 

Pääluokka VII — Alueiden komitea

 

Pääluokka VIII (A) — Oikeusasiamies

 

Pääluokka VIII (B) — Euroopan tietosuojavaltuutettu [2006/2018(BUD)] — Budjettivaliokunta

Yhteisesittelijät: James Elles ja Louis Grech (A6-0451/2006).

Mietintö: Muutettu ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta [KOM(2006)0213 — C6-0207/2006 — 2005/0090(CNS)] — Budjettivaliokunta

Esittelijä: Ingeborg Gräßle (A6-0447/2006).

Mietintö: Euroopan unionion lisätalousarvio N:o 6/2006 varainhoitovuodeksi 2006, Pääluokka III — Komissio [15635/2006 — C6-0441/2006 — 2006/2265(BUD)] — Budjettivaliokunta

Esittelijä: Gianni Pittella (A6-0444/2006).

James Elles ja Louis Grech esittelivät laatimansa mietinnön (A6-0451/2006).

Ingeborg Gräßle esitteli laatimansa mietinnön (A6-0447/2006).

Puheenvuorot: Ulla-Maj Wideroos (neuvoston puheenjohtaja) ja Dalia Grybauskaitė (komission jäsen).

Puheenvuorot: Borut Pahor (CONT-valiokunnan lausunnon valmistelija), Ville Itälä PPE-DE-ryhmän puolesta, Catherine Guy-Quint PSE-ryhmän puolesta, Anne E. Jensen ALDE-ryhmän puolesta, Gérard Onesta Verts/ALE-ryhmän puolesta, Esko Seppänen GUE/NGL-ryhmän puolesta, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk UEN-ryhmän puolesta, Nils Lundgren IND/DEM-ryhmän puolesta ja sitoutumaton Sergej Kozlík.

Gianni Pittella esitteli laatimansa mietinnön (A6-0444/2006).

Puheenvuorot: Salvador Garriga Polledo, Jutta Haug, Kyösti Virrankoski, Hans-Peter Martin, Janusz Lewandowski, Neena Gill, Markus Ferber, Paulo Casaca ja Antonis Samaras.

Puhetta johti Sylvia-Yvonne KAUFMANN

varapuhemies

Puheenvuorot: Vladimír Maňka, Jean-Claude Martinez, Ingeborg Gräßle, Catherine Guy-Quint, Paul Rübig, Richard Corbett, joka onnitteli puhemiestä keskustelujen johtamisesta, ja Dalia Grybauskaitė.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: 14.12.2006 ja 13.12.2006.

21.   Esityslista

Puheenjohtajakokous on jättänyt ehdotuksen päätökseksi valiokuntien jäsenten lukumäärästä (B6-0664/2006).

Tästä kohdasta äänestetään torstaina 14.12.2006, ja määräaika tarkistusten jättämiselle on keskiviikkona 13.12.2006 klo 12.00.

(Istunto keskeytettiin klo 18.25 kyselytunnin alkamista odotettaessa ja sitä jatkettiin klo 18.30.)

22.   Kyselytunti (kysymykset komissiolle)

Parlamentti käsitteli komissiolle osoitettuja kysymyksiä (B6-0448/2006).

Ensimmäinen osa

Kysymys 37 (Sharon Bowles): Romanialaiset ja bulgarialaiset työntekijät.

Olli Rehn (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Sharon Bowles, Richard Corbett ja Alexander Stubb.

Kysymys 38 (David Martin): Tullivapaa myynti lentoliikenteen uusien turvallisuusmääräyksien jälkeen.

Joe Borg (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät David Martin, Reinhard Rack ja Jörg Leichtfried.

Kysymys 39 (Reinhard Rack): Lentoliikenteen myöhästymisistä maksettavat korvaukset.

Joe Borg vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Reinhard Rack, Robert Evans ja Richard Seeber.

Toinen osa

Kysymys 40 (Chris Davies): EU:n toimenpiteet sivusaaliiden poisheittämisen lopettamiseksi.

Joe Borg vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Chris Davies ja Jim Allister.

Kysymys 41 on peruutettu.

Kysymys 42 (Teresa Riera Madurell): Komission naisia ja kalastusta koskevan mietinnön suositusten perusteella toteuttamat toimet.

Joe Borg vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Teresa Riera Madurell.

Kysymyksiin 43–45 vastataan kirjallisesti.

Kysymys 46 (Lambert van Nistelrooij): Väestörakenteen muutoksen tuomat taloudelliset ja innovatiiviset mahdollisuudet.

Vladimír Špidla (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Lambert van Nistelrooij, Danutė Budreikaitė ja Andreas Mölzer.

Kysymys 47 (Bernd Posselt): Demografia ja kasvattajan palkka.

Vladimír Špidla vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Bernd Posselt.

Kysymyksiin 48–53 vastataan kirjallisesti.

Kysymys 54 (Marc Tarabella): Kuluttajapolitiikan epäonnistuminen sisämarkkinoilla.

Markos Kyprianou (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Marc Tarabella.

Kysymys 55 (Sarah Ludford): Muuntogeeninen riisi.

Markos Kyprianou vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Sarah Ludford.

Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. sanatarkkojen istuntoselostusten liite).

Komissiolle varattu kyselytunti julistettiin päättyneeksi.

(Istunto keskeytettiin klo 19.50 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti Edward McMILLAN-SCOTT

varapuhemies

23.   Euroopan globalisaatiorahaston perustaminen ***I (keskustelu)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta [KOM(2006)0091 — C6-0082/2006 — 2006/0033(COD)] — Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Roselyne Bachelot-Narquin (A6-0385/2006).

Vladimír Špidla (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Roselyne Bachelot-Narquin esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Giulietto Chiesa (INTA-valiokunnan lausunnon valmistelija), Esko Seppänen (BUDG-valiokunnan lausunnon valmistelija), Vladimír Remek (ITRE-valiokunnan lausunnon valmistelija), Jamila Madeira (REGI-valiokunnan lausunnon valmistelija), Ria Oomen-Ruijten PPE-DE-ryhmän puolesta, Jean Louis Cottigny PSE-ryhmän puolesta, Jean Marie Beaupuy ALDE-ryhmän puolesta, Elisabeth Schroedter Verts/ALE-ryhmän puolesta, Ilda Figueiredo GUE/NGL-ryhmän puolesta, José Albino Silva Peneda, Jan Andersson, Ona Juknevičienė, Pierre Jonckheer, Csaba Őry, Alejandro Cercas, Danutė Budreikaitė, Thomas Mann, Donata Gottardi, Philip Bushill-Matthews, Brigitte Douay, Iles Braghetto, Gábor Harangozó, Konstantinos Hatzidakis, Nikolaos Vakalis, Ivo Belet ja Vladimír Špidla.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 13.12.2006, kohta 8.9.

24.   Euroopan tasa-arvoinstituutti ***II (keskustelu)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta [10351/1/2006 — C6-0314/2006 — 2005/0017(COD)] — Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Yhteisesittelijät: Lissy Gröner ja Amalia Sartori (A6-0455/2006).

Lissy Gröner ja Amalia Sartori esittelivät suosituksen toiseen käsittelyyn.

Vladimír Špidla (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Puheenvuorot: Anna Záborská PPE-DE-ryhmän puolesta, Zita Gurmai PSE-ryhmän puolesta, Danutė Budreikaitė ALDE-ryhmän puolesta, Hiltrud Breyer Verts/ALE-ryhmän puolesta, Eva-Britt Svensson GUE/NGL-ryhmän puolesta, Urszula Krupa IND/DEM-ryhmän puolesta, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Britta Thomsen, Bairbre de Brún, Johannes Blokland, Teresa Riera Madurell, Pia Elda Locatelli, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Anna Hedh ja Vladimír Špidla.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 14.12.2006, kohta 6.18.

25.   Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntä niiltä osin kuin se koskee päästöjä ja ajoneuvojen korjaamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta ***I (keskustelu)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä niiltä osin kuin se koskee päästöjä ja ajoneuvojen korjaamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta sekä direktiivien 72/306/ETY ja …/…/EY muuttamisesta [KOM(2005)0683 — C6-0007/2006 — 2005/0282(COD)] — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Matthias Groote (A6-0301/2006).

Günter Verheugen (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.

Matthias Groote esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Ivo Belet (ITRE-valiokunnan lausunnon valmistelija), Anja Weisgerber (IMCO-valiokunnan lausunnon valmistelija), Bogusław Liberadzki (TRAN-valiokunnan lausunnon valmistelija), Martin Callanan PPE-DE-ryhmän puolesta, Dorette Corbey PSE-ryhmän puolesta, Holger Krahmer ALDE-ryhmän puolesta, Rebecca Harms Verts/ALE-ryhmän puolesta, Jens Holm GUE/NGL-ryhmän puolesta, Johannes Blokland IND/DEM-ryhmän puolesta, Jacques Toubon, Péter Olajos, Zita Pleštinská, Richard Seeber, Karsten Friedrich Hoppenstedt ja Günter Verheugen.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 13.12.2006, kohta 8.10.

26.   Parlamentin kokoonpano

Ole Krarup on kirjallisesti ilmoittanut luopuvansa edustajantoimestaan 1.1.2007 alkaen.

Parlamentti totesi työjärjestyksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti edustajantoimen vapautuneen tästä päivästä alkaen ja ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle.

27.   Seuraavan istunnon esityslista

Huomisen istunnon esityslista on vahvistettu (ks. ”Esityslista” PE 381.846/OJME).

28.   Istunnon päättäminen

Istunto päättyi klo 23.35.

Julian Priestley

pääsihteeri

Antonios Trakatellis

varapuhemies


LÄSNÄOLOLISTA

Allekirjoittaneet:

Agnoletto, Aita, Albertini, Allister, Andersson, Andrejevs, Andria, Andrikienė, Angelilli, Arif, Arnaoutakis, Ashworth, Assis, Atkins, Attwooll, Aubert, Audy, Auken, Ayala Sender, Aylward, Ayuso, Bachelot-Narquin, Baco, Badia i Cutchet, Barón Crespo, Barsi-Pataky, Batten, Battilocchio, Batzeli, Bauer, Beaupuy, Beazley, Becsey, Beer, Beglitis, Belder, Belet, Belohorská, Bennahmias, Beňová, Berend, Berès, van den Berg, Berger, Berlato, Berlinguer, Berman, Bielan, Blokland, Bloom, Bobošíková, Böge, Bösch, Bonde, Bono, Bonsignore, Booth, Borghezio, Borrell Fontelles, Bourlanges, Bourzai, Bowis, Bowles, Bozkurt, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Breyer, Březina, Brie, Brok, Brunetta, Budreikaitė, van Buitenen, Buitenweg, Bullmann, van den Burg, Bushill-Matthews, Busk, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Calabuig Rull, Callanan, Camre, Capoulas Santos, Carlotti, Carlshamre, Carnero González, Casa, Casaca, Cashman, Casini, Caspary, Castex, Castiglione, del Castillo Vera, Catania, Cavada, Cederschiöld, Cercas, Chatzimarkakis, Chichester, Chiesa, Chmielewski, Christensen, Chruszcz, Claeys, Clark, Cocilovo, Coelho, Cohn-Bendit, Corbett, Corbey, Cornillet, Correia, Costa, Cottigny, Coûteaux, Coveney, Cramer, Crowley, Marek Aleksander Czarnecki, Ryszard Czarnecki, Daul, Davies, De Blasio, de Brún, Degutis, De Keyser, Demetriou, De Michelis, Deprez, De Rossa, De Sarnez, Descamps, Désir, Deß, De Veyrac, De Vits, Díaz de Mera García Consuegra, Dičkutė, Didžiokas, Díez González, Dillen, Dimitrakopoulos, Dobolyi, Dombrovskis, Doorn, Douay, Dover, Doyle, Drčar Murko, Duchoň, Duff, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Ek, Elles, Estrela, Ettl, Eurlings, Jill Evans, Jonathan Evans, Robert Evans, Fajmon, Farage, Fatuzzo, Fazakas, Ferber, Fernandes, Fernández Martín, Anne Ferreira, Elisa Ferreira, Figueiredo, Flasarová, Flautre, Florenz, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Fontaine, Fourtou, Fraga Estévez, Frassoni, Freitas, Friedrich, Fruteau, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote, García-Margallo y Marfil, García Pérez, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gebhardt, Gentvilas, Geremek, Geringer de Oedenberg, Gewalt, Gibault, Gierek, Giertych, Gill, Gklavakis, Glante, Glattfelder, Gobbo, Goebbels, Goepel, Golik, Gollnisch, Gomes, Gomolka, Gottardi, Goudin, Grabowski, Graça Moura, Graefe zu Baringdorf, Gräßle, de Grandes Pascual, Grech, Griesbeck, Gröner, de Groen-Kouwenhoven, Groote, Grosch, Grossetête, Guardans Cambó, Guellec, Guerreiro, Guidoni, Gurmai, Gutiérrez-Cortines, Guy-Quint, Gyürk, Hänsch, Hall, Hammerstein, Hamon, Handzlik, Hannan, Harangozó, Harbour, Harms, Hassi, Hatzidakis, Haug, Hazan, Heaton-Harris, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Helmer, Henin, Hennicot-Schoepges, Hennis-Plasschaert, Herczog, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Holm, Honeyball, Hoppenstedt, Horáček, Howitt, Hudacký, Hudghton, Hughes, Hutchinson, Ibrisagic, in 't Veld, Isler Béguin, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jäätteenmäki, Jałowiecki, Janowski, Járóka, Jarzembowski, Jensen, Joan i Marí, Jöns, Jørgensen, Jonckheer, Jordan Cizelj, Juknevičienė, Kaczmarek, Kallenbach, Kamall, Kamiński, Karas, Karatzaferis, Karim, Kasoulides, Kaufmann, Kauppi, Tunne Kelam, Kilroy-Silk, Kindermann, Kinnock, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Klinz, Knapman, Koch, Koch-Mehrin, Kohlíček, Konrad, Korhola, Kósáné Kovács, Koterec, Kozlík, Krahmer, Krarup, Kratsa-Tsagaropoulou, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kristovskis, Krupa, Kuc, Kudrycka, Kuhne, Kułakowski, Kušķis, Kusstatscher, Kuźmiuk, Lagendijk, Laignel, Lamassoure, Lambert, Lambrinidis, Lambsdorff, Landsbergis, Lang, Langen, Langendries, Laperrouze, La Russa, Lauk, Lavarra, Lax, Lechner, Le Foll, Lehideux, Lehne, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Marine Le Pen, Le Rachinel, Lévai, Lewandowski, Liberadzki, Libicki, Lichtenberger, Lienemann, Liese, Liotard, Lipietz, Locatelli, López-Istúriz White, Losco, Louis, Lucas, Ludford, Lulling, Lundgren, Lynne, Maat, Maaten, McAvan, McCarthy, McDonald, McGuinness, McMillan-Scott, Madeira, Maldeikis, Manders, Maňka, Erika Mann, Thomas Mann, Manolakou, Mantovani, Markov, Marques, Martens, David Martin, Hans-Peter Martin, Martinez, Martínez Martínez, Masiel, Maštálka, Mastenbroek, Mathieu, Mato Adrover, Matsakis, Matsouka, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Medina Ortega, Meijer, Méndez de Vigo, Menéndez del Valle, Meyer Pleite, Miguélez Ramos, Mikko, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Mölzer, Mohácsi, Montoro Romero, Moreno Sánchez, Morgan, Morillon, Moscovici, Mote, Mulder, Musacchio, Muscardini, Muscat, Musotto, Mussolini, Musumeci, Myller, Napoletano, Nassauer, Nattrass, Navarro, Newton Dunn, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Nicholson, Nicholson of Winterbourne, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Achille Occhetto, Öger, Özdemir, Olajos, Olbrycht, Ó Neachtain, Onesta, Onyszkiewicz, Oomen-Ruijten, Ortuondo Larrea, Őry, Ouzký, Oviir, Paasilinna, Pack, Pafilis, Pahor, Paleckis, Panayotopoulos-Cassiotou, Panzeri, Papadimoulis, Papastamkos, Parish, Patriciello, Patrie, Peillon, Pęk, Pflüger, Piecyk, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pinior, Piotrowski, Pirker, Piskorski, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Pleštinská, Podestà, Podkański, Pöttering, Poignant, Polfer, Pomés Ruiz, Portas, Posdorf, Posselt, Prets, Prodi, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Ransdorf, Rapkay, Rasmussen, Remek, Resetarits, Reul, Reynaud, Riera Madurell, Ries, Riis-Jørgensen, Rivera, Rizzo, Rocard, Rogalski, Roithová, Romagnoli, Romeva i Rueda, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Rudi Ubeda, Rübig, Rühle, Rutowicz, Ryan, Sacconi, Saïfi, Sakalas, Saks, Salafranca Sánchez-Neyra, Salinas García, Samaras, Samuelsen, Sánchez Presedo, dos Santos, Sartori, Saryusz-Wolski, Savi, Sbarbati, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schenardi, Schierhuber, Schlyter, Olle Schmidt, Schnellhardt, Schöpflin, Schroedter, Schulz, Schuth, Schwab, Seeber, Seeberg, Segelström, Seppänen, Siekierski, Sifunakis, Silva Peneda, Simpson, Sinnott, Siwiec, Skinner, Škottová, Smith, Sonik, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Spautz, Staes, Staniszewska, Starkevičiūtė, Šťastný, Stauner, Sterckx, Stevenson, Stihler, Stockmann, Strejček, Strož, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Susta, Svensson, Swoboda, Szájer, Szejna, Szent-Iványi, Szymański, Tabajdi, Tajani, Takkula, Tannock, Tarabella, Tarand, Tatarella, Thomsen, Thyssen, Titford, Titley, Toia, Tomczak, Toubon, Toussas, Trakatellis, Trautmann, Triantaphyllides, Trüpel, Turmes, Tzampazi, Uca, Ulmer, Väyrynen, Vaidere, Vakalis, Valenciano Martínez-Orozco, Vanhecke, Van Hecke, Van Lancker, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vaugrenard, Veneto, Ventre, Veraldi, Vergnaud, Vernola, Vidal-Quadras, Vincenzi, Virrankoski, Vlasák, Vlasto, Voggenhuber, Wagenknecht, Wallis, Walter, Watson, Henri Weber, Manfred Weber, Weiler, Weisgerber, Westlund, Whittaker, Wieland, Wiersma, Wijkman, Willmott, Wise, von Wogau, Bernard Piotr Wojciechowski, Janusz Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wurtz, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zapałowski, Zappalà, Zatloukal, Ždanoka, Železný, Zieleniec, Zīle, Zimmer, Zingaretti, Zvěřina, Zwiefka

Tarkkailijat:

Athanasiu, Bărbuleţiu, Becşenescu, Bliznashki, Buruiană-Aprodu, Ciornei, Cioroianu, Coşea, Corina Creţu, Gabriela Creţu, Martin Dimitrov, Duca, Dumitrescu, Ganţ, Hogea, Ivanova, Kirilov, Kónya-Hamar, Marinescu, Mihăescu, Mihalache, Morţun, Paparizov, Parvanova, Paşcu, Podgorean, Popeangă, Sârbu, Severin, Silaghi, Sofianski, Stoyanov, Szabó, Ţicău, Ţîrle, Vigenin


LIITE I

ÄÄNESTYSTEN TULOKSET

Käytettyjen merkkien ja lyhenteiden selitykset

+

hyväksytty

-

hylätty

rauennut

per.

per.

NHÄ (…, …, …)

nimenhuutoäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)

KÄ (…, …, …)

koneäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)

osat

kohta kohdalta -äänestys

erillinen äänestys

tark.

tarkistus

KT

kompromissitarkistus

vo

vastaava osa

P

tekstiä poistava tarkistus

=

identtiset tarkistukset

§

kohta

art.

artikla

kappale

johdanto-osan kappale

PR

päätöslauselmaesitys

PRC

yhteinen päätöslauselmaesitys

SEC

salainen äänestys

1.   Komission bulgarialaisen jäsenen nimittäminen

Päätösluonnos: B6-0644/2006

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: päätösluonnos

NHÄ

+

583, 21, 28

Nimenhuutoäänestys: työjärjestyksen 99 artiklan 4 kohta

2.   Komission romanialaisen jäsenen nimittäminen

Päätösluonnos: B6-0645/2006

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: päätösluonnos

NHÄ

+

595, 16, 29

Nimenhuutoäänestys: työjärjestyksen 99 artiklan 4 kohta

3.   Tilintarkastustuomioistuimen bulgarialaisen jäsenen nimittäminen

Mietintö: José Javier POMÉS RUÍZ (A6-0442/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: päätösehdotus

 

+

salainen äänestys — art. 162, § 1

561, 32, 38

4.   Tilintarkastustuomioistuimen romanialaisen jäsenen nimittäminen

Mietintö: Szabolcs FAZAKAS (A6-0443/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: päätösehdotus

 

+

salainen äänestys — art. 162, § 1

356, 229, 51

5.   Yksityiskohtaiset säännöt Islannin ja Norjan osallistumisesta EU:n operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan *

Mietintö: Jean-Marie CAVADA (A6-0423/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

6.   Kuluttajapolitiikkaa koskeva yhteisön toimintaohjelma (2007–2013) ***II

Suositus toiseen käsittelyyn: Marianne THYSSEN (A6-0408/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

yhteinen kanta

julistettiin hyväksytyksi

7.   Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisy, valvonta ja hävittäminen ***II

Suositus toiseen käsittelyyn: Dagmar ROTH-BEHRENDT (A6-0445/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

yhteinen kanta

julistettiin hyväksytyksi

8.   Jäsenvaltioissa tapahtuvaa kalastustuotteiden maihintuontia koskevien tilastotietojen toimittaminen ***II

Mietintö: Philippe MORILLON (A6-0400/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

yhteinen kanta

julistettiin hyväksytyksi

9.   Alaikäisten ja ihmisarvon suojelu audiovisuaali- ja verkkotietopalvelualan kilpailukyky huomioon ottaen ***II

Suositus toiseen käsittelyyn: Marielle DE SARNEZ (A6-0433/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

yhteinen kanta

julistettiin hyväksytyksi

10.   Tulliohjelma 2013 ***I

Mietintö: Janelly FOURTOU (A6-0428/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

11.   Sähköinen tulli- ja kauppaympäristö ***I

Mietintö: Christopher HEATON-HARRIS (A6-0407/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

12.   Maatilojen rakennetta koskevat tutkimukset ***I

Mietintö: Janusz LEWANDOWSKI (A6-0424/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

13.   Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen yhteistyö *

Mietintö: Mihael BREJC (A6-0388/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

14.   Eläinlääkintäalan kustannukset *

Mietintö: Ilda FIGUEIREDO (A6-0409/2006)

Kohde

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

kertaäänestys

 

+

 

15.   Pohjaveden suojelu pilaantumiselta ja huononemiselta ***III

Mietintö: Christa KLAß (A6-0446/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

äänestys: yhteinen teksti

 

+

 

16.   Kehitysyhteistyön rahoitusväline ***II

Suositus toiseen käsittelyyn: (määräenemmistö)

Gay MITCHELL (A6-0448/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

teksti kokonaisuudessaan

2, 3, 1

MITCHELL ja muut

 

-

 

yhteinen kanta

 

julistettiin hyväksytyksi

17.   Yhteisön tullikoodeksi ***I

Mietintö: Janelly FOURTOU (A6-0429/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1-13

15-17

20-23

25-26

28-33

36-56

valiokunta

 

+

 

art. 11, § 2 jälkeen

14

valiokunta

 

+

 

57

PPE-DE

 

per.

 

art. 15

18

valiokunta

 

+

 

19

valiokunta

 

 

art. 125 jälkeen

58

PPE-DE

-

281, 337, 16

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Tarkistukset 24, 27, 34 ja 35 eivät koske kaikkia kieliversioita, joten niistä ei äänestetty (työjärjestyksen 151 artiklan 1 kohdan d alakohta).

18.   Rehuseosten liikkuvuus ***I

Mietintö: Friedrich-Wilhelm GRAEFE ZU BARINGDORF (A6-0411/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erilliset äänestykset

2

valiokunta

+

 

4

valiokunta

-

 

1 kappaleen jälkeen

5=

11=

14=

ALDE

PPE-DE

Verts/ALE

 

+

 

1

valiokunta

 

 

16

Verts/ALE

 

-

 

7=

13=

ALDE

PPE-DE

 

+

 

2 kappaleen jälkeen

8

ALDE

 

-

 

3 kappaleen jälkeen

3

valiokunta

 

-

 

9=

12=

15=

ALDE

PPE-DE

Verts/ALE

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Tarkistuksia 6 ja 10 ei otettu käsiteltäviksi.

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

Verts/ALE: tark. 2 ja 4

PPE-DE: tark. 4

ALDE: tark. 4

19.   Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevat tilastot ***I

Mietintö: Wolf KLINZ (ex-Letta) (A6-0332/2005)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

ryhmä 1 —

kompromissi

16-49

ALDE

 

+

 

ryhmä 2 —

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset

1-2

4-15

valiokunta

 

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

NHÄ

+

615, 13, 20

Tarkistus 3 ei koske kaikkia kieliversioita, joten siitä ei äänestetty (työjärjestyksen 151 artiklan 1 kohdan d alakohta).

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: lopullinen äänestys

20.   Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva rahoitusväline ***I

Mietintö: Hélène FLAUTRE/Edward MCMILLAN-SCOTT (A6-0376/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

ryhmä 1 —

kompromissipaketti

101-109

111-116

118-145

146

147

Verts/Ale, PPE-DE

Verts/ALE

Verts/ALE

 

+

tark. 147

suullisesti muutettu

ryhmä 2

1-100

valiokunta

 

 

art 2, § 1, a alakohta

148

PPE-DE

 

per.

 

117

Verts/ALE, PPE-DE

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Tarkistus 110 peruutettiin.

Muuta

Hélène Flautre esitti tarkistukseen 147 suullisen tarkistuksen, jonka jälkeen tarkistus kuuluu seuraavasti:

”Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät tavoitteet on otettava yhä laajemmin huomioon kaikissa ulkoista apua koskevissa rahoitusvälineissä, tämän asetuksen nojalla annettavalla yhteisön avulla on erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista yhteisön ulkopuolisten maiden hallitusten ja muiden julkisten viranomaisten suostumuksesta. Tämä mahdollistaa arkaluontoisiin ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin kuten siirtolaisten ihmisoikeuksiin sekä siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden ja maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten oikeuksiin liittyvän yhteistyön kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tarjoaa joustovaraa, jonka turvin kyetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin tai tukemaan innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi uusi väline antaa yhteisölle valmiudet laatia ja tukea sellaisia erityistavoitteita ja -toimenpiteitä kansainvälisellä tasolla, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai kriisiin ja jotka edellyttävät mahdollisesti valtioiden rajat ylittävää toimintaa tai kattavat operaatioita sekä EU:ssa että joissakin yhteisön ulkopuolisissa maissa. Se tarjoaa puitteet EU:n riippumattomien vaalitarkkailuvaltuuskuntien tukemisen kaltaiselle toiminnalle, joka edellyttää johdonmukaista toimintapolitiikkaa, yhtenäistä hallinnointijärjestelmää ja yhteisiä toimintaperiaatteita.”

21.   Vammojen ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen *

Mietintö: Kathy SINNOTT (A6-0398/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1-3

5-28

valiokunta

 

+

 

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erillinen äänestys

4

valiokunta

+

 

suositus komissiolle, § 3 jälkeen

29

ALDE

 

per.

 

5 kappaleen jälkeen

30

ALDE

 

per.

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

IND/DEM: tark. 4

22.   Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen *

Mietintö: David MARTIN (A6-0430/2006)

Kohde

Tark. N:o

Laatija

NHÄ jne.

Äänestys

NHÄ/KÄ ja huomautukset

asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä

1-32

valiokunta

 

+

 

äänestys: muutettu ehdotus

 

+

 

äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma

 

+

 


LIITE II

NIMENHUUTOÄÄNESTYSTEN TULOKSET

1.   B6-0644/2006 — Komission bulgarialaisen jäsenen nimittäminen

Päätös

Puolesta: 583

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Savi, Sbarbati, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guidoni, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, McDonald, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Goudin, Grabowski, Karatzaferis, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Zapałowski, Železný

NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Kozlík, Rivera

PPE-DE: Albertini, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Eurlings, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Friedrich, Gál, Gaľa, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pirker, Pleštinská, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beňová, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García

UEN: Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 21

ALDE: Mohácsi

GUE/NGL: Henin

IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Farage, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise

NI: Allister, Chruszcz, Giertych, Kilroy-Silk, Martin Hans-Peter, Mote, Wojciechowski Bernard Piotr

PSE: Roth-Behrendt

UEN: Camre

Verts/ALE: Beer

Tyhjää: 28

GUE/NGL: Manolakou, Pflüger, Rizzo, Toussas, Wagenknecht

IND/DEM: Coûteaux, Krupa, Louis, Tomczak

NI: Borghezio, Claeys, Dillen, Gobbo, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mölzer, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Callanan, Mann Thomas

UEN: Kamiński

Verts/ALE: van Buitenen, Joan i Marí, Onesta

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Michael Gahler, Panagiotis Beglitis, Aloyzas Sakalas

2.   B6-0645/2006 — Komission romanialaisen jäsenen nimittäminen

Päätös

Puolesta: 595

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Savi, Sbarbati, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, McDonald, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Portas, Ransdorf, Remek, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Goudin, Grabowski, Karatzaferis, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Zapałowski, Železný

NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Giertych, Kozlík, Rivera, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Eurlings, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pirker, Pleštinská, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beňová, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 16

GUE/NGL: Henin, Krarup

IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Farage, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise

NI: Allister, Kilroy-Silk, Martin Hans-Peter, Mote

UEN: Camre

Tyhjää: 29

GUE/NGL: Manolakou, Pflüger, Rizzo, Toussas, Wagenknecht

IND/DEM: Coûteaux, Krupa, Louis, Tomczak

NI: Borghezio, Claeys, Dillen, Gobbo, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mölzer, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Callanan, Klamt, Lauk, Mann Thomas

PSE: Roth-Behrendt

Verts/ALE: van Buitenen, Onesta

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta

Panagiotis Beglitis, Aloyzas Sakalas

3.   Mietintö Pomés Ruiz A6-0442/2006 — Salainen äänestys

Päätös

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, McDonald, Manolakou, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Toussas, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Grabowski, Karatzaferis, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný

NI: Allister, Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, Dillen, Giertych, Gobbo, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Martinez, Mölzer, Mote, Rivera, Schenardi, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Casini, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Eurlings, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Fraga Estévez, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pirker, Pleštinská, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Douay, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Gröner, Groote, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Öger, Paasilinna, Pahor, Patrie, Peillon, Pinior, Pittella, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Tarand, Titley, Van Lancker,Madurell, Rocard, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Titley, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Masiel, Ó Neachtain, Podkański, Rutowicz, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, van Buitenen, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

4.   Mietintö Fazakas A6-0443/2006 — Salainen äänestys

Päätös

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, McDonald, Manolakou, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Toussas, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Grabowski, Karatzaferis, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný

NI: Allister, Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, Dillen, Giertych, Gobbo, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Martinez, Mölzer, Mote, Rivera, Schenardi, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Casini, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Eurlings, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Fraga Estévez, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pieper, Pīks, Pirker, Pleštinská, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vernola, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Douay, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Gröner, Groote, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Occhetto, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Patrie, Peillon, Pinior, Pittella, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Masiel, Ó Neachtain, Podkański, Rutowicz, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, van Buitenen, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

5.   Mietintö Klinz A6-0332/2006

Päätöslauselma

Puolesta: 615

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Dičkutė, Drčar Murko, Duff, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Savi, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Agnoletto, Aita, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, McDonald, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Goudin, Grabowski, Karatzaferis, Lundgren, Pęk, Rogalski, Sinnott, Zapałowski

NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Giertych, Helmer, Martin Hans-Peter, Rivera, Wojciechowski Bernard Piotr

PPE-DE: Albertini, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Eurlings, Evans Jonathan, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, García-Margallo y Marfil, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jackson, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Pieper, Pīks, Pirker, Pleštinská, Poettering, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stauner, Stevenson, Strejček, Stubb, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Gottardi, Grabowska, Gröner, Groote, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Haug, Hazan, Hedh, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Occhetto, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rocard, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Siwiec, Skinner, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kamiński, Kristovskis, Kuźmiuk, La Russa, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Rutowicz, Ryan, Szymański, Tatarella, Vaidere, Wojciechowski Janusz, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 13

IND/DEM: Bloom, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Nattrass, Piotrowski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Železný

NI: Mote

Tyhjää: 20

GUE/NGL: Manolakou, Toussas

IND/DEM: Krupa, Louis

NI: Allister, Baco, Borghezio, Claeys, Dillen, Gobbo, Gollnisch, Kozlík, Lang, Le Pen Marine, Le Rachinel, Martinez, Mölzer, Schenardi, Vanhecke

Verts/ALE: van Buitenen


HYVÄKSYTYT TEKSTIT

 

P6_TA(2006)0529

Komission bulgarialaisen jäsenen nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös Bulgarian tasavallan nimeämän komission uuden jäsenen Meglena Kunevan nimittämisen hyväksymisestä

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Bulgarian tasavallan liittymisehtoja koskevan asiakirjan ja erityisesti sen 45 artiklan,

ottaa huomioon liittyvän jäsenvaltion nimeämän ehdokkaan komission jäseneksi, Meglena Kunevan,

ottaa huomioon 27. marraskuuta 2006 pidetyn ehdokkaan kuulemistilaisuuden,

ottaa huomioon neuvoston aikomuksen nimittää komission uusi jäsen yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan kanssa liittymispäivästä eli 1. tammikuuta 2007 lähtien, kuten neuvosto ilmoitti 31. lokakuuta 2006 Euroopan parlamentin puhemiehelle osoittamassaan kirjeessä,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin liitetyn pöytäkirjan Euroopan unionin laajentumisesta ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan,

A.

palauttaa mieliin EY:n perustamissopimuksen 214 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan määräykset,

B.

ottaa huomioon komission jäseneksi nimetyn Bulgarian tasavallan kansalaisen kuulemistilaisuuden tulokset, joista on laadittu yhteenveto asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan Euroopan parlamentin puhemiehelle osoittamassa arviointikirjeessä, sekä puheenjohtajakokouksen suosituksen,

C.

muistuttaa, että on välttämätöntä aloittaa edellä mainitun laajentumista koskevan pöytäkirjan 4 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen menettely, joka koskee uuden komission kokoonpanoa marraskuusta 2009 lähtien Euroopan unionin perustuslakiprosessin yhteydessä,

1.

hyväksyy komission uuden jäsenen Meglena Kunevan nimittämisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 31 päivään lokakuuta 2009 saakka,

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

P6_TA(2006)0530

Komission romanialaisen jäsenen nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös Romanian nimeämän komission uuden jäsenen Leonard Orbanin nimittämisen hyväksymisestä

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Romanian liittymisehtoja koskevan asiakirjan ja erityisesti sen 45 artiklan,

ottaa huomioon liittyvän jäsenvaltion nimeämän ehdokkaan komission jäseneksi, Leonard Orbanin,

ottaa huomioon 27. marraskuuta 2006 pidetyn ehdokkaan kuulemistilaisuuden,

ottaa huomioon neuvoston aikomuksen nimittää komission uusi jäsen yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan kanssa liittymispäivästä eli 1. tammikuuta 2007 lähtien, kuten neuvosto ilmoitti 31. lokakuuta 2006 Euroopan parlamentin puhemiehelle osoittamassaan kirjeessä,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin liitetyn pöytäkirjan Euroopan unionin laajentumisesta ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan,

A.

palauttaa mieliin EY:n perustamissopimuksen 214 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan määräykset,

B.

ottaa huomioon komission jäseneksi nimetyn Romanian tasavallan kansalaisen kuulemistilaisuuden tulokset, joista on laadittu yhteenveto asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan Euroopan parlamentin puhemiehelle osoittamassa arviointikirjeessä, sekä puheenjohtajakokouksen suosituksen,

C.

muistuttaa, että on välttämätöntä aloittaa edellä mainitun laajentumista koskevan pöytäkirjan 4 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen menettely, joka koskee uuden komission kokoonpanoa marraskuusta 2009 lähtien Euroopan unionin perustuslakiprosessin yhteydessä,

1.

hyväksyy komission uuden jäsenen Leonard Orbanin nimittämisen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 31 päivään lokakuuta 2009 saakka,

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

P6_TA(2006)0531

Tilintarkastustuomioistuimen bulgarialaisen jäsenen nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös Nadezhda Sandolovan nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C6-0411/2006 — 2006/0811(CNS))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 3 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0411/2006),

ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli 28. marraskuuta 2006 pitämässään kokouksessa neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi ja tarkasteli ehdokkaan pätevyyttä EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 2 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 2 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 101 artiklan,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6-0442/2006);

1.

antaa myönteisen lausunnon Nadezhda Sandolovan nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle, muille Euroopan yhteisöjen toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastusvirastoille.

P6_TA(2006)0532

Tilintarkastustuomioistuimen romanialaisen jäsenen nimittäminen

Euroopan parlamentin päätös Ovidiu Ispirin nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C6-0410/2006 — 2006/0812(CNS))

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 3 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0410/2006),

ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli 28. marraskuuta 2006 pitämässään kokouksessa neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi ja tarkasteli ehdokkaan pätevyyttä EY:n perustamissopimuksen 247 artiklan 2 kohdan ja Euratomin perustamissopimuksen 160 b artiklan 2 kohdan mukaisesti,

ottaa huomioon työjärjestyksen 101 artiklan,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A6-0443/2006);

1.

antaa myönteisen lausunnon Ovidiu Ispirin nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle, muille Euroopan yhteisöjen toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastusvirastoille.

P6_TA(2006)0533

Yksityiskohtaiset säännöt Islannin ja Norjan osallistumisesta EU:n operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen järjestelyasiakirjan tekemiseksi Euroopan yhteisön puolesta yksityiskohtaisista säännöistä näiden valtioiden osallistumiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston toimintaan (KOM(2006)0178 — C6-0358/2006 — 2006/0063(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2006)0178) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 66 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen,

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0358/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, 83 artiklan 7 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0423/2006);

1.

hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0534

Kuluttajapolitiikkaa koskeva yhteisön toimintaohjelma (2007–2013) ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi kuluttajapolitiikkaa koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (2007–2013) (13241/1/2006 — C6-0420/2006 — 2005/0042B(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (13241/1/2006 — C6-0420/2006),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0115) (2),

ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2006)0235) (3),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0408/2006);

1.

hyväksyy yhteisen kannan;

2.

toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.

kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Hyväksytyt tekstit 23.3.2006, P6_TA(2006)0107.

(2)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(3)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0535

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisy, valvonta ja hävittäminen ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 999/2001 muuttamisesta (14224/4/2006 — C6-0432/2006 — 2004/0270B(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14224/4/2006 — C6-0432/2006) (1),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0775) (3),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0445/2006);

1.

hyväksyy yhteisen kannan;

2.

toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.

kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  Hyväksytyt tekstit 17.5.2006, P6_TA(2006)0212.

(3)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0536

Jäsenvaltioissa tapahtuvaa kalastustuotteiden maihintuontia koskevien tilastotietojentoimittaminen ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kalastustuotteiden maihintuontia jäsenvaltioissa koskevien tietojen toimittamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1382/91 kumoamisesta (14283/1/2006 — C6-0421/2006 — 2005/0223(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14283/1/2006 — C6-0421/2006),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0566) (2),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0400/2006);

1.

hyväksyy yhteisen kannan;

2.

toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.

kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Hyväksytyt tekstit 15.6.2006, P6_TA(2006)0264.

(2)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0537

Alaikäisten ja ihmisarvon suojelu audiovisuaali- ja verkkotietopalvelualan kilpailukyky huomioon ottaen ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen antamiseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen (9577/1/2006 — C6-0313/2006 — 2004/0117(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (9577/1/2006 — C6-0313/2006),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0341),

ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2006)0031),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0433/2006);

1.

hyväksyy yhteisen kannan;

2.

toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.

kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EUVL C 193 E, 17.8.2006, s. 217.

P6_TA(2006)0538

Tulliohjelma 2013 ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (Tulli 2013) (KOM(2006)0201 — C6-0158/2006 — 2006/0075(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0201) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0158/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot (A6-0428/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitettyjen rahoituspuitteiden on oltava yhteensopivat uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2006)0075

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2007/EY tekemiseksi yhteisön tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (Tulli 2013)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Lähivuosina yhteisön tärkeänä tavoitteena on kasvun ja työllisyyden varmistaminen kuten uudelleen käynnistetyssä Lissabonin strategiassa todetaan. Tullialan aikaisemmat ohjelmat ja erityisesti yhteisön tullitoimintaa koskevan toimintaohjelman (Tulli 2007) hyväksymisestä, jäljempänä ’Tulli 2007 -ohjelma’, 11 päivänä helmikuuta 2003 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 253/2003/EY (3) ovat edistäneet merkittävästi tämän tavoitteen ja tullipolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamista. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista jatkaa ohjelmien toimien toteuttamista. Uusi ohjelma olisi otettava käyttöön kuuden vuoden ajaksi, jotta sen kesto vastaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseen toimielinten sopimukseen sisältyvää monivuotista rahoituskehystä (4).

(2)

Tullihallinnoilla on keskeinen tehtävä yhteisön etujen ja erityisesti sen taloudellisten etujen suojaamisessa. Ne varmistavat myös samanlaisen suojelutason yhteisön kansalaisille ja talouden toimijoille riippumatta siitä, missä yhteisön tullialueen osassa tulliselvitysmuodollisuudet suoritetaan. Tästä syystä tullipoliittisen ryhmän määrittelemällä strategisella politiikalla on pyritty varmistamaan, että kansalliset tullihallinnot toimivat yhtä tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä reagoivat tulliympäristön muutosten aiheuttamiin vaatimuksiin samalla tavoin kuin yksi ainoa tullihallinto tekisi. Tämän vuoksi on tärkeää, että ohjelma noudattaa ja tukee yleistä tullipolitiikkaa ja että ohjelmasta tuetaan tullipoliittista ryhmää, joka muodostuu komissiosta ja jäsenvaltioiden tullihallintojen johtajista tai heidän edustajistaan. Komissio ja jäsenvaltiot koordinoivat ja järjestävät ohjelman toteutuksen tullipoliittisen ryhmän vahvistaman yhteisen politiikan mukaisesti.

(3)

Tullialan toiminnassa on tarpeen asettaa etusijalle valvontaa ja petosten torjuntaa koskevien toimien parantaminen, tullilainsäädännön noudattamisesta talouden toimijoille aiheutuvien kustannusten minimointi, tavaroiden valvonnan tehokkaan hallinnoinnin varmistaminen ulkorajoilla ja Euroopan unionin kansalaisten suojeleminen kansainvälisen toimitusketjun turvallisuuden suhteen. Yhteisön olisi näin ollen pystyttävä tukemaan jäsenvaltioiden tullihallintojen toimintaa oman toimivaltansa rajoissa, ja kaikkia yhteisön säännöstön tarjoamia mahdollisuuksia hallinnolliseen yhteistyöhön ja keskinäiseen hallinnolliseen avunantoon olisi käytettävä hyväksi.

(4)

Ehdokasmaiden liittymisprosessin tukeminen edellyttää tarvittavan taustatuen antamista näiden maiden tullihallinnoille, jotta ne pystyvät liittymisestä lähtien vastaamaan kaikista yhteisön lainsäädännössä edellytetyistä tehtävistä, mukaan lukien tulevien ulkorajojen hallinta. Tästä syystä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden olisi voitava osallistua ohjelmaan.

(5)

Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistuvien maiden tulliuudistusten tukemiseksi on tarkoituksenmukaista, että nämä maat voivat tietyin edellytyksin osallistua tiettyihin ohjelmaan sisältyviin toimiin.

(6)

Kaupan kasvava globalisaatio, uusien markkinoiden kehittyminen sekä muutokset tavaroiden liikkumistavoissa ja -nopeudessa edellyttävät, että tullihallinnot vahvistavat keskinäisiä suhteitaan sekä suhteitaan talouden, oikeudellisten ja tieteellisten tahojen ja ulkomaankaupan muiden toimijoiden kanssa. Ohjelman olisi annettava näitä tahoja tai yhteisöjä edustaville henkilöille mahdollisuus osallistua tarvittaessa ohjelman toimiin.

(7)

Tulli 2007 -ohjelmasta rahoitetuilla Euroopan laajuisilla tietokonepohjaisilla suojatuilla viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmillä on keskeinen tehtävä tullin toiminnassa yhteisössä ja tullihallintojen välisessä tietojenvaihdossa, minkä vuoksi niitä olisi tuettava edelleen tästä uudesta ohjelmasta.

(8)

Yhteisön edellisistä tulliohjelmista saama kokemus on osoittanut, että eri kansallisten hallintojen virkamiesten ammatillinen yhteistyö, jossa käytetään vertailuanalyysin, hankeryhmien, seminaarien, työpajojen, työvierailujen, koulutustoimien ja seurantatoimien kaltaisia välineitä, edistää merkittävästi näiden ohjelmien tavoitteiden saavuttamista. Tämän vuoksi tällaista toimintaa olisi jatkettava ja uusia välineitä voidaan tarvittaessa kehittää tarpeiden täyttämiseksi vieläkin tehokkaammin.

(9)

Tullivirkamiehillä on oltava riittävä kielitaito, jotta he voivat tehdä yhteistyötä ja osallistua ohjelmaan. Osallistujamaiden olisi vastattava tarvittavan kielikoulutuksen antamisesta virkamiehilleen.

(10)

Tulli 2007 -ohjelman väliarvioinnissa todetaan, että tietojen ja osaamisen vaihto hallintojen sekä hallintojen ja komission välillä edellyttää systemaattisempaa lähestymistapaa ja ohjelman aikana järjestetyissä tapahtumissa saadun osaamisen lujittamista. Tämän vuoksi ohjelmassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tietojenvaihtoon ja osaamisen hallintaan.

(11)

Vaikka osallistujamailla on ensisijainen vastuu ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta, yhteisön toimia tarvitaan ohjelmaan sisältyvän toiminnan koordinoimiseksi sekä infrastruktuurin ja tarvittavan kannustimen luomiseksi.

(12)

Koska tämän päätöksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(13)

Tässä päätöksessä vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan.

(14)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Ohjelman käyttöönotto

1.   Sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi otetaan käyttöön jäsenvaltioiden harjoittamaa tullitoimintaa tukeva ja täydentävä monivuotinen yhteisön tullitoimintaa koskeva toimintaohjelma (Tulli 2013), jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliselle ajanjaksolle.

2.   Ohjelmaan sisältyvät seuraavat toimet:

(a)

viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät,

(b)

vertailuanalyysi,

(c)

seminaarit ja työpajat,

(d)

hankeryhmät ja ohjausryhmät,

(e)

työvierailut,

(f)

koulutustoimet,

(g)

seurantatoimet,

(h)

kaikki muut toimet, joita tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tätä päätöstä sovellettaessa tarkoitetaan:

(1)

’hallinnolla’ tullialasta ja tullialan toimista vastaavia osallistujamaiden viranomaisia ja muita elimiä,

(2)

’virkamiehellä’ hallinnon jäsentä.

3 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1.   Osallistujamaita ovat jäsenvaltiot ja 2 kohdassa tarkoitetut maat.

2.   Ohjelmaan voivat osallistua:

(a)

ehdokasmaat, joihin sovelletaan liittymistä edeltävää strategiaa, kunkin maan osalta puitesopimuksessa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti,

(b)

mahdolliset ehdokasmaat niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään sen jälkeen, kun näiden maiden kanssa on tehty niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevat puitesopimukset.

3.   Ohjelmaan voivat osallistua myös tietyt Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat, jos niiden asiaa koskevat lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä yhteisön lainsäädäntöä ja hallintomenetelmiä, sekä niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään sen jälkeen, kun näiden maiden kanssa on tehty niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevat puitesopimukset.

4.   Osallistujamaita edustavat asiaan liittyvän hallinnon virkamiehet.

4 artikla

Yleiset tavoitteet

1.   Ohjelman tavoitteena on varmistaa seuraavien yleisten tavoitteiden saavuttaminen:

(a)

sen varmistaminen, että tullialan toiminta vastaa sisämarkkinoiden tarpeita, toimitusketjun turvallisuus ja kaupan helpottaminen mukaan lukien, ja tukee kasvua ja työllisyyttä edistävää strategiaa,

(b)

jäsenvaltioiden tullihallintojen välinen vuorovaikutus ja niiden tehtävien hoitaminen yhtä tehokkaasti kuin yksi ainoa hallinto toimisi, varmistaen samantasoisiin tuloksiin johtavan valvonnan yhteisön tullialueen kaikissa osissa ja laillisen liiketoiminnan tukemisen,

(c)

yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen tarvittavalla tavalla,

(d)

suojelun ja turvallisuuden parantaminen,

(e)

edellä 3 artiklan 2 kohdassa mainittujen maiden valmisteleminen liittymiseen, muun muassa vaihtamalla kokemuksia ja osaamista kyseisten maiden tullihallintojen kanssa.

2.   Tullipolitiikan yhteistä lähestymistapaa tarkistetaan jatkuvasti tilanteen muuttuessa yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa tullipoliittisessa ryhmässä, joka muodostuu komissiosta ja jäsenvaltioiden tullihallintojen johtajista tai heidän edustajistaan. Komissio tiedottaa säännöllisesti tullipoliittiselle ryhmälle ohjelman toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä.

5 artikla

Erityiset tavoitteet

Ohjelman erityiset tavoitteet ovat seuraavat:

(a)

keventää talouden toimijoiden hallinnollista taakkaa ja vähentää niille lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia standardoimalla ja yksinkertaistamalla tullijärjestelmiä ja -valvontaa sekä jatkaa avointa yhteistyötä kaupan toimijoiden kanssa,

(b)

tunnistaa, kehittää ja soveltaa parhaita työkäytäntöjä erityisesti ennakko- ja jälkitarkastuksissa, riskianalyyseissa, tullitarkastuksissa ja yksinkertaistetuissa menettelyissä,

(c)

ylläpitää jäsenvaltioiden tullihallintojen suorituskykyä mittaavaa järjestelmää tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi,

(d)

tukea sääntöjenvastaisuuksia ehkäiseviä toimia erityisesti antamalla raja-asemille nopeasti tietoja riskeistä,

(e)

varmistaa yhtenäinen ja yksiselitteinen tariffiin luokittelu yhteisössä erityisesti parantamalla laboratorioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä,

(f)

tukea yleiseurooppalaisen sähköisen tulliympäristön luomista kehittämällä yhteentoimivia viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä ja tekemällä tarvittavia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia muutoksia,

(g)

ylläpitää olemassa olevia viestintä- ja tietojärjestelmiä ja kehittää tarvittaessa uusia järjestelmiä,

(h)

toteuttaa toimia, joilla tuetaan liittymistä valmistelevien maiden tullihallintoja,

(i)

edistää laadukkaiden tullihallintojen kehittämistä kolmansissa maissa,

(j)

parantaa jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden ja erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden tullihallintojen välistä yhteistyötä,

(k)

kehittää ja vahvistaa yhteistä koulutusta.

6 artikla

Työohjelma

Komissio laatii vuosittain työohjelman 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

II LUKU

OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET

7 artikla

Viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät

1.   Komission ja osallistujamaiden on varmistettava 2 kohdassa tarkoitettujen viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien toimivuus.

2.   Viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiin kuuluvat:

(a)

yhteinen tietoliikenneverkko/yhteinen järjestelmien rajapinta -järjestelmä (CCN/CSI),

(b)

tietokoneavusteinen passitusjärjestelmä (CTS),

(c)

tariffijärjestelmät, erityisesti DDS (Data Dissemination System) -järjestelmä, yhdistetty nimikkeistö (CN), Euroopan yhteisöjen yhtenäistettyä tullitariffia (TARIC) koskeva tietojärjestelmä, eurooppalainen sitova tariffitietojärjestelmä (EBTI), tariffikiintiö- ja seurantajärjestelmä (TQS), suspensiotietojärjestelmä (SUSPENSIONS), SMS (Specimen Management System) -tietojärjestelmä, jalostusmenettelyjä koskeva tietojärjestelmä (ISPP), Euroopan kemiallisten aineiden tulliluettelo (ECICS) ja rekisteröityjen viejien järjestelmä (REX),

(d)

yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 muuttamisesta 13 päivänä huhtikuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 648/2005 (6) määritellyt turvallisuuden vahvistamista koskevat järjestelmät, mukaan lukien yhteisön riskienhallintajärjestelmä, vientivalvontajärjestelmä (ECS), tuontivalvontajärjestelmä (ICS) ja valtuutettuja talouden toimijoita koskeva järjestelmä (AEO),

(e)

kaikki uudet yhteisön lainsäädännössä käyttöönotetut ja 6 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa mainitut tullialan viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmät, sähköiset tullijärjestelmät mukaan lukien.

3.   Yhteisön vastuulla olevia viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien osia ovat laitteistot, ohjelmistot ja verkkoyhteydet, jotka ovat kaikille osallistujamaille yhteiset. Komissio tekee yhteisön puolesta tarvittavat sopimukset kyseisten osien toiminnan varmistamiseksi.

4.   Sellaisia viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien osia, joista yhteisö ei vastaa, ovat näihin järjestelmiin kuuluvat kansalliset tietokannat, yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien väliset verkkoyhteydet sekä sellaiset ohjelmistot ja laitteistot, joita kukin osallistujamaa pitää tarpeellisina voidakseen käyttää kyseisiä järjestelmiä täysipainoisesti koko hallinnossaan. Osallistujamaiden on varmistettava, että ne osat, joista yhteisö ei vastaa, pidetään toiminnassa ja että kyseiset osat ovat yhteentoimivia yhteisön vastuulla olevien osien kanssa.

5.   Komissio koordinoi yhteistyössä osallistujamaiden kanssa sellaisia 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien ja infrastruktuurien yhteisön vastuulla olevien osien ja muiden osien luomiseen ja toimivuuteen liittyviä näkökohtia, jotka ovat tarpeen niiden toimivuuden, yhteenliitettävyyden ja jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Komissio ja osallistujamaat tekevät kaikkensa noudattaakseen tätä tarkoitusta varten vahvistettuja aikatauluja ja määräaikoja.

6.   Komissio voi antaa muille hallinnoille luvan käyttää CCN/CSI-järjestelmää tullaus- tai muussa tarkoituksessa. Tähän liittyvien kulujen korvaamiseksi voidaan edellyttää maksua.

8 artikla

Vertailuanalyysi

Kahden tai useamman osallistujamaan kesken voidaan järjestää vertailuanalyysejä, joissa pyritään tunnistamaan parhaat käytännöt vertaamalla sovittujen indikaattoreiden avulla työmenetelmiä, menettelyjä tai prosesseja.

9 artikla

Seminaarit ja työpajat

Komissio ja osallistujamaat järjestävät yhdessä seminaareja ja työpajoja sekä varmistavat näistä seminaareista ja työpajoista saatujen tulosten levittämisen.

10 artikla

Hankeryhmät ja ohjausryhmät

Komissio voi yhteistyössä osallistujamaiden kanssa perustaa hankeryhmiä, joiden vastuulla on erityistehtävien suorittaminen määräajassa, sekä ohjausryhmiä, jotka toteuttavat koordinoivia toimia.

11 artikla

Työvierailut

1.   Osallistujamaat järjestävät virkamiehille työvierailuja. Työvierailujen kesto ei saa ylittää yhtä kuukautta. Jokaisen työvierailun on kohdistuttava tiettyyn ammattitehtävään, ja kyseisten virkamiesten ja hallintojen on valmistauduttava siihen riittävästi ja arvioitava sitä jälkeenpäin. Työvierailut voivat olla toiminnallisia tai tiettyihin ensisijaisiin toimiin keskitettyjä.

2.   Osallistujamaiden on toimittava siten, että vierailevat virkamiehet voivat osallistua vastaanottavan hallinnon toimintaan tuloksellisesti. Tämän vuoksi vieraileville virkamiehille on annettava valtuudet suorittaa niihin velvollisuuksiin liittyvät tehtävät, jotka heille uskotaan. Osallistujamaiden toimivaltaiset viranomaiset voivat olosuhteiden niin vaatiessa ja erityisesti kunkin osallistujamaan oikeusjärjestyksen erityisten vaatimusten huomioon ottamiseksi rajoittaa näitä valtuuksia.

3.   Työvierailun aikana vierailevan virkamiehen siviilioikeudellinen vastuu tehtäviä suoritettaessa on samanlainen kuin vastaanottavan hallinnon virkamiesten vastuu. Vieraileviin virkamiehiin sovelletaan samoja salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kuin vastaanottavan hallinnon virkamiehiin.

12 artikla

Koulutustoimet

1.   Osallistujamaat helpottavat yhteistyössä komission kanssa yhteistyötä kansallisten koulutuslaitosten välillä, erityisesti:

(a)

vahvistamalla koulutusta koskevia standardeja, kehittämällä olemassa olevia koulutusohjelmia ja tarvittaessa olemassa olevia ja uusia verkko-oppimista hyödyntäviä koulutusmoduuleja erilaisia tullisääntöjä ja -menettelyjä koskevaa virkamiesten peruskoulutusta varten, jotta nämä omaksuisivat tarvitsemansa ammatilliset taidot ja tiedot,

(b)

edistämällä tarvittaessa osallistujamaiden omille virkamiehilleen järjestämiä tullialan koulutuskursseja ja tarjoamalla osallistumismahdollisuuden kaikkien osallistujamaiden virkamiehille,

(c)

tarjoamalla tarvittaessa yhteisessä tullialan verkko-oppimisessa ja tullialan koulutuksen hallinnoinnissa tarvittavaa infrastruktuuria ja välineitä.

2.   Osallistujamaiden on tarvittaessa sisällytettävä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut yhdessä kehitetyt verkko-opetusmoduulit kansallisiin koulutusohjelmiinsa.

Osallistujamaiden on varmistettava, että niiden virkamiehet saavat yhteisten ammatillisten taitojen ja tietojen omaksumiseksi tarvittavan koulutusohjelmien mukaisen perus- ja jatkokoulutuksen. Osallistujamaiden on edistettävä ohjelmaan osallistumisen edellyttävän riittävän kielitaidon saavuttamiseksi tarvittavaa virkamiesten kielikoulutusta.

13 artikla

Seurantatoimet

1.   Komissio päättää yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa seurannan kohteena olevat yhteisön tullilainsäädännön erityisalat.

2.   Seurannasta huolehtivat jäsenvaltioiden tullivirkamiesten ja komission virkamiesten yhteiset työryhmät. Työryhmät tekevät aihekohtaista tai alueellista lähestymistapaa soveltaen tarkastusmatkoja yhteisön tullialueen eri osiin, joissa tullihallinnot suorittavat tehtäviään. Työryhmät analysoivat tullikäytäntöjä kansallisella tasolla, osoittavat sääntöjen täytäntöönpanossa mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja ehdottavat yhteisön sääntöjen ja työmenetelmien mukauttamista tullialan toiminnan yleisen tehokkuuden parantamiseksi. Työryhmien selvitykset toimitetaan jäsenvaltioille ja komissiolle.

14 artikla

Osallistuminen ohjelmaan sisältyviin toimiin

Kansainvälisten järjestöjen, kolmansien maiden hallintojen ja talouden toimijoiden sekä heidän järjestöjensä edustajat voivat osallistua ohjelmaan sisältyviin toimiin, kun tämä on hyödyllistä 4 ja 5 artiklassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

15 artikla

Tietojenvaihto

Komissio kehittää yhteistyössä osallistujamaiden kanssa ohjelman toimista saatujen tietojen vaihtoa.

III LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Rahoituskehys

1.   Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi kaudeksi ovat 323 800 000euroa.

2.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohtaa noudattaen.

17 artikla

Menot

1.   Yhteisö ja osallistujamaat vastaavat ohjelman toteuttamiseksi tarvittavista menoista 2-5 kohdan mukaisesti.

2.   Yhteisö vastaa seuraavista menoista:

(a)

edellä 7 artiklan 3 kohdassa säädettyjen viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien yhteisön vastuulla olevien osien hankkimisesta, kehittämisestä, asennuksesta, ylläpidosta ja päivittäisestä käytöstä aiheutuvat kustannukset,

(b)

vertailuanalyyseista, työvierailuista, seminaareista ja työpajoista, hankeryhmistä ja ohjausryhmistä, koulutustoimista ja seurantatoimista osallistujamaiden virkamiehille aiheutuvat matka- ja oleskelukustannukset,

(c)

seminaarien ja työpajojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset,

(d)

ulkopuolisten asiantuntijoiden ja 14 artiklassa tarkoitettujen osallistujien osallistumisesta aiheutuvat matka- ja oleskelukustannukset,

(e)

koulutusjärjestelmien ja -moduulien hankinnasta, kehittämisestä, asentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, siinä määrin kuin ne ovat yhteisiä kaikille osallistujamaille,

(f)

edellä 1 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetuista muista toimista aiheutuvat kustannukset korkeintaan 5 prosenttiin asti ohjelman kokonaiskustannuksista.

3.   Osallistujamaat vastaavat seuraavista menoista:

(a)

edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmien niiden osien, joista yhteisö ei vastaa, kehittämisestä, hankkimisesta, asennuksesta, ylläpidosta ja päivittäisestä käytöstä aiheutuvat kustannukset,

(b)

niiden omien virkamiesten perus- ja jatkokoulutuksesta, ja erityisesti näiden kielikoulutuksesta, aiheutuvat kustannukset.

4.   Osallistujamaat toimivat yhteistyössä komission kanssa sen varmistamiseksi, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

Komissio määrittää menojen maksamista koskevat säännöt Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti ja ilmoittaa ne osallistujamaille.

5.   Ohjelman määrärahoista voidaan kattaa myös valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot, jotka ovat suoraan tarpeen ohjelman hallinnoimiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä erityisesti selvityksistä ja kokouksista aiheutuvat menot, tiedotus- ja julkaisumenot sekä tietojenvaihdon edellyttämistä tietoliikenneverkoista aiheutuvat menot samoin kuin kaikki muut komission ohjelman hallinnoinnissa mahdollisesti tarvitsemasta hallinnollisesta tai teknisestä avusta johtuvat menot.

18 artikla

Varainhoitoasetuksen sovellettavuus

Kaikkiin tämän päätöksen mukaisesti myönnettäviin varainhoitoasetuksen VI osastossa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan varainhoitoasetusta. Tuet edellyttävät erityisesti tuensaajien varainhoitoasetuksen 108 artiklan mukaisesti etukäteen tekemää kirjallista sopimusta ja sen soveltamissääntöjen perusteella. Sopimuksessa tuensaaja hyväksyy sen, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa myönnetyn rahoituksen käytön.

19 artikla

Varainhoidon valvonta

Tästä päätöksestä johtuviin rahoituspäätöksiin ja sopimuksiin sovelletaan varainhoidon valvontaa ja tarvittaessa komissio, Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) mukaan lukien, ja tilintarkastustuomioistuin suorittavat tarkastuksia paikalla. Tällaiset tarkastukset voidaan tehdä ennakolta ilmoittamatta.

IV LUKU

MUUT SÄÄNNÖKSET

20 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa Tulli 2013 -komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

21 artikla

Seuranta

Osallistujamaat ja komissio huolehtivat yhdessä ohjelman jatkuvasta seurannasta.

22 artikla

Väli- ja loppuarvioinnit

1.   Komissio vastaa ohjelman väli- ja loppuarvioinneista käyttäen hyväksi 2 kohdassa tarkoitettuja kertomuksia ja muita asiaa koskevia tietoja. Ohjelmaa arvioidaan 4 ja 5 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti.

Väliarvioinnissa tarkastellaan ohjelman keston puoliväliin mennessä saavutettuja tuloksia tehokkuuden ja tuloksellisuuden kannalta sekä sitä, ovatko ohjelman alkuperäiset tavoitteet edelleen tarkoituksenmukaisia. Siinä arvioidaan myös rahoituksen käyttöä sekä seurannan ja toteutuksen edistymistä.

Loppuarvioinnissa keskitytään ohjelman toimien tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.

2.   Osallistujamaiden on toimitettava komissiolle seuraavat arviointikertomukset:

(a)

ennen 1 päivää huhtikuuta 2011 väliarviointikertomus ohjelman tarkoituksenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta,

(b)

ennen 1 päivää huhtikuuta 2014 loppuarviointikertomus, jossa keskitytään muun muassa ohjelman tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja kaikkien muiden asiaa koskevien tietojen perusteella komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle seuraavat arviointikertomukset:

(a)

ennen 1 päivää elokuuta 2011 väliarviointikertomus ja ohjelman jatkamisen aiheellisuutta koskeva tiedonanto,

(b)

ennen 1 päivää elokuuta 2014 loppuarviointikertomus.

Kertomukset toimitetaan myös tiedoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

23 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 253/2003/EY 1 päivästä tammikuuta 2008.

Mainittua päätöstä sovelletaan kuitenkin edelleen sen nojalla toteutettuihin toimiin liittyviin taloudellisiin velvoitteisiin niiden päätökseen saattamiseen asti.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

25 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty … ssa/ssä … päivänä … kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 324, 30.12.2006, s. 78.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. joulukuuta 2006.

(3)  EUVL L 36, 12.2.2003, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 787/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 12).

(4)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(5)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(6)  EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13.

(7)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

P6_TA(2006)0539

Sähköinen tulli- ja kauppaympäristö ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi sähköisestä tulli- ja kauppaympäristöstä (KOM(2005)0609 — C6-0420/2005 — 2005/0247(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0609) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan ja 135 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0420/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A6-0407/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0540

Maatilojen rakennetta koskevat tutkimukset ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta vuosien 2007–2009 rahoituskehyksen sekä Bulgarialle ja Romanialle myönnettävän yhteisön rahoituksen enimmäismäärän osalta (KOM(2006)0344 — C6-0217/2006 — 2006/0112(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0344) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0217/2006),

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0424/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2006)0112

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2006 antamiseksi maatilojen rakennetta koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 muuttamisesta vuosien 2007–2009 rahoituskehyksen sekä Bulgarialle ja Romanialle myönnettävän yhteisön rahoituksen enimmäismäärän osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 571/88 (2) säädetään jäsenvaltioille maksettavasta tutkimuskohtaisesta enimmäiskorvauksen määrästä, jolla osallistutaan koituneisiin keruukustannuksiin.

(2)

Jotta maatilojen rakennetta koskevat tutkimukset voitaisiin toteuttaa, vaaditaan merkittävää jäsenvaltioiden ja yhteisön rahoitusta yhteisön toimielinten tietotarpeiden täyttämiseksi.

(3)

Kun otetaan huomioon Bulgarian ja Romanian liittyminen ja maatilojen rakennetta koskevien tutkimusten tekeminen näissä uusissa jäsenvaltioissa vuonna 2007, on tarpeen säätää tutkimuskohtaisesta yhteisön enimmäiskorvauksen määrästä; tällainen muutos on tarpeen liittymisen vuoksi, eikä siitä ole säädetty liittymisasiakirjassa.

(4)

Tässä asetuksessa säädetään ohjelman loppuajaksi rahoituspuitteista, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 37 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (ETY) N:o 571/88 seuraavasti:

1.

Lisätään 14 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan luetelmakohdat seuraavasti:

”—

2 000 000euroa Bulgarialle

2 000 000euroa Romanialle.”

2.

Korvataan 14 artiklan 1 kohdan kolmas, neljäs ja viides alakohta seuraavasti:

”Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi, mukaan luettuna Eurofarm-projektin hallinnointiin tarvittavat määrärahat, ovat 20 400 000euroa kaudella 2007–2009.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä 1 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty … ssa/ssä … päivänä … kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. joulukuuta 2006.

(2)  EYVL L 56, 2.3.1988, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 204/2006 (EUVL L 34, 7.2.2006, s. 3).

(3)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

P6_TA(2006)0541

Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen yhteistyö *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan ja Suomen tasavallan aloitteesta neuvoston päätöksen hyväksymiseksi varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa (7259/2006 — C6-0122/2006 — 2006/0805(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan ja Suomen tasavallan aloitteen (7259/2006),

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0122/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0388/2006);

1.

hyväksyy Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan ja Suomen tasavallan aloitteen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää neuvostoa muuttamaan aloitteen tekstiä vastaavasti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan ja Suomen tasavallan aloitteeseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan ja Suomen tasavallan hallituksille.

1 a.     Sanotun rajoittamatta 1 kohdan soveltamista jäsenvaltio voi kansallisen lainsäädännön puitteissa perustaa tai nimetä kaksi varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavaa toimistoa. Jos jäsenvaltiossa on enemmän kuin kaksi yksikköä, jotka vastaavat rikoshyödyn jäljittämisen ja tunnistamisen helpottamisesta, enintään kaksi yksikköä voidaan nimetä kansallisiksi yhteyspisteiksi.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava yksikkö, joka on tässä artiklassa tarkoitettu varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava kansallinen toimisto. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset tiedot ja niihin myöhemmin tehtävät muutokset kirjallisesti neuvoston pääsihteeristöön. Tämä ei estä rikoshyödyn jäljittämisestä ja tunnistamisesta vastaavia muita yksiköitä vaihtamasta tietoja 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava yksikkö, joka on tässä artiklassa tarkoitettu varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava kansallinen toimisto. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset tiedot ja niihin myöhemmin tehtävät muutokset kirjallisesti neuvoston pääsihteeristöön. Tämä ei estä rikoshyödyn jäljittämisestä ja tunnistamisesta vastaavia muita yksiköitä vaihtamasta tietoja varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien muiden jäsenvaltioiden toimistojen kanssa 3 ja 4 artiklan mukaisesti.

1.   Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto voi esittää pyynnön 1 artiklassa säädettyä tarkoitusta varten. Tätä varten sen on käytettävä tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä koskevassa puitepäätöksessä määrättyjä menettelyjä. Kyseisen puitepäätöksen mukaisia kieltäytymisperusteita sovelletaan.

1.   Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto tai muu rikoshyödyn jäljittämisen ja tunnistamisen helpottamisesta vastaava jäsenvaltion yksikkö voi esittää pyynnön 1 artiklassa säädettyä tarkoitusta varten. Tätä varten sen on käytettävä tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamista Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä koskevassa puitepäätöksessä määrättyjä menettelyjä. Kyseisen puitepäätöksen mukaisia kieltäytymisperusteita sovelletaan.

1.   Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot voivat sovellettavan kansallisen lainsäädännön puitteissa ja ilman erityistä pyyntöä vaihtaa tietoja, joiden ne katsovat olevan tarpeen toisen varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston tehtävien suorittamiseksi tämän päätöksen 1 artiklassa vahvistettujen tarkoitusten mukaisesti.

1.   Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot tai muut rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämisen ja tunnistamisen helpottamisesta vastaavat jäsenvaltion yksiköt voivat sovellettavan kansallisen lainsäädännön puitteissa ja ilman erityistä pyyntöä vaihtaa tietoja, joiden ne katsovat olevan tarpeen toisen varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston tehtävien suorittamiseksi tämän päätöksen 1 artiklassa vahvistettujen tarkoitusten mukaisesti.

5 artikla

Tämän päätöksen mukaisesti saatujen tietojen käyttö

1.     Tämän päätöksen mukaisesti saatuja tietoja tai asiakirjoja voidaan käyttää oikeudenkäynneissä, joiden tavoitteena on rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäädyttäminen, takavarikointi tai menetetyksi tuomitseminen.

2.     Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaava toimisto, joka toimittaa tietoja tämän päätöksen nojalla, voi asettaa rajoituksia ja ehtoja niiden käytölle. Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavan toimiston, joka ottaa ne vastaan, on noudatettava asetettuja rajoituksia ja ehtoja. Kyseiset rajoitukset ja ehdot eivät saa liittyä tietojen käyttöön korvausten saamiseksi sen rikoksen uhreille, jota varten tiedot on saatu.

Poistetaan.

P6_TA(2006)0542

Eläinlääkintäalan kustannukset *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista tehdyn päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta (KOM(2006)0273 — C6-0199/2006 — 2006/0098(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0273) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0199/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0409/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(8 a)

On aiheellista todeta, että tiettyjen eläintautien torjunta-, hävittämis- ja seurantaohjelmien tuloksista eri jäsenvaltioissa on vähän tietoa.

(8 b)

On huomattava, että samoihin tauteihin suhtaudutaan eri tavalla eri jäsenvaltioissa, jopa naapurijäsenvaltioissa, mikä saattaa vaikuttaa toteutettujen toimien tehoavuuteen.

(8 c)

Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hätätilanteisiin, joissa tarvitaan kiireellisesti sellaisia huomattavia rahasummia, joiden maksamiseen ei ole voitu ennalta varautua.

a a)

parhaiden käytäntöjen levittämistä koskevien toimien tukemiseen ja sen edistämiseen, että kaksi tai useampi jäsenvaltio ja raja-alueet esittävät yhteisiä ohjelmia silloin kun se osoittautuu tarttuvien eläintautien, mukaan lukien zoonoosien, torjunnan, hävittämisen ja seurannan kannalta tärkeäksi,

Liitteessä olevaa luetteloa voidaan muuttaa 41 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti etenkin sellaisten eläintautien puhjetessa , jotka voivat olla vaaraksi eläinten terveydelle ja välillisesti kansanterveydelle.

Liitteessä olevaa luetteloa voidaan päivittää vain Euroopan parlamentin ja neuvoston erityisellä suostumuksella. Poikkeuksellisesti sitä voidaan muuttaa 41 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti , mikäli muutos koskee sellaisten eläintautien puhkeamista , jotka voivat olla vaaraksi eläinten terveydelle ja välillisesti kansanterveydelle.

Jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus esittää oman erityistilanteensa mukaisesti tarttuvien eläintautien, mukaan lukien zoonoosien, torjuntaa, hävittämistä ja seurantaa koskevia kansallisia ohjelmia, joita Euroopan unioni yhteisrahoittaa.

Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä seuraavan vuoden aikana alkavat, vuoden kestävät tai monivuotiset ohjelmat, joita varten ne toivovat saavansa yhteisön rahoitusta.

Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle viimeistään kunkin vuoden huhtikuun 30 päivänä seuraavan vuoden aikana alkavat, vuoden kestävät tai monivuotiset ohjelmat, joita varten ne toivovat saavansa yhteisön rahoitusta.

Maaliskuun 31 päivän jälkeen esitetyille ohjelmille ei voida myöntää rahoitusta seuraavalle vuodelle.

Huhtikuun 30 päivän jälkeen esitetyille ohjelmille ei voida myöntää rahoitusta seuraavalle vuodelle.

Hätätilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sellaisia huomattavia rahasummia, joiden maksamiseen ei ole voitu ennalta varautua, hyväksytään aina eikä niihin sovelleta tässä päätöksessä asetettuja määräaikoja.

7 a)

Korvataan 43 a artikla seuraavasti:

43 a artikla

Komissio esittää joka neljäs vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen eläinten terveystilanteesta ja eri jäsenvaltioissa toteutettujen ohjelmien kustannustehokkuudesta sekä selvityksen käytetyistä perusteista.

Kumotaan neuvoston päätös 90/638/ETY siitä päivästä alkaen, jona päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut vaatimukset sekä kyseisen päätöksen 24 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset säännöt vahvistava päätös tulee voimaan.

Kumotaan neuvoston päätös 90/638/ETY siitä päivästä alkaen, jona päätöksen 90/424/ETY 24 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut vaatimukset sekä kyseisen päätöksen 24 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset säännöt vahvistava päätös tulee voimaan , sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin oikeutta antaa lausunto, jos nykyisin voimassaolevia perusteita muutetaan.

Nautaeläinten tarttuva leukoosi

Newcastlen tauti

Aujeszkyn tauti

Sikojen luomistauti

BHV1

Maedi/Visna

Paratuberkuloosi

Mycoplasma gallisepticum.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0543

Pohjaveden suojelu pilaantumiselta ja huononemiselta ***III

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (PE-CONS 3658/2006 — C6-0382/2006 — 2003/0210(COD))

(Yhteispäätösmenettely: kolmas käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin (PE-CONS 3658/2006 — C6-0382/2006),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003)0550) (2) ja komission muutetusta ehdotuksesta (KOM(2005)0282),

ottaa huomioon toisessa käsittelyssä esittämänsä kannan (3) neuvoston yhteisestä kannasta (4),

ottaa huomioon komission lausunnon parlamentin tarkistuksista yhteiseen kantaan (KOM(2006)0434) (5),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 65 artiklan,

ottaa huomioon sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnön (A6-0446/2006);

1.

hyväksyy yhteisen tekstin;

2.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

3.

kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän lainsäädäntöpäätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EUVL C 45 E, 23.2.2006, s. 15.

(2)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(3)  Hyväksytyt tekstit 13.6.2006, P6_TA(2006)0251.

(4)  EUVL C 126 E, 30.5.2006, s. 1.

(5)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0544

Kehitysyhteistyön rahoitusväline ***II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (11944/2/2006 — C6-0357/2006 — 2004/0220(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (11944/2/2006 — C6-0357/2006),

ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0629) (2),

ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2004)0629/2) (3),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0448/2006);

1.

hyväksyy yhteisen kannan;

2.

toteaa, että säädös annetaan yhteisen kannan mukaisesti;

3.

kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.

kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Hyväksytyt tekstit 18.5.2006, P6_TA(2006)0217.

(2)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(3)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0545

Yhteisön tullikoodeksi ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EY) yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) (KOM(2005)0608 — C6-0419/2005 — 2005/0246(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0608) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 ja 135 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0419/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A6-429/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0246

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2007 antamiseksi yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 26, 95, 133 ja 135 artiklan,

ottavat huomioon Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjan pöytäkirjan 2 Kanariansaarista sekä Ceutasta ja Melillasta ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisö perustuu tulliliittoon. On sekä yhteisön taloudellisten toimijoiden että tullihallintojen edun mukaista koota nykyinen tullilainsäädäntö yhteisön tullikoodeksiin, jäljempänä ’koodeksi’. Sisämarkkinoiden ajatuksen toteuttamiseksi koodeksissa olisi oltava yleiset säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan tariffitoimenpiteiden ja muiden yhteisön tasolla käyttöön otettujen yhteisten politiikkojen mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpano yhteisön ja sen tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden välisessä tavarakaupassa kyseisten yhteisten politiikkojen vaatimukset huomioon ottaen. Tämä ei kuitenkaan saisi rajoittaa muita aloja koskevien erityissäännösten soveltamista; tällaisia erityissääntöjä voi olla olemassa tai niitä voidaan ottaa käyttöön muun muassa maataloutta, ympäristöä, yhteistä kauppapolitiikkaa, tilastoja tai yhteisön omia varoja koskevassa lainsäädännössä. Tullilainsäädäntöä olisi yhdenmukaistettava tuontimaksujen kantamista koskevien säännösten kanssa muuttamatta kuitenkaan voimassa olevien verosäännösten soveltamisalaa.

(2)

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista, petostentorjuntaa ja toimintasuunnitelmaa 2004–2005 koskevan komission tiedonannon (3) mukaisesti on aiheellista mukauttaa oikeudellista kehystä yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi.

(3)

Yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92 (4) perustui jäsenvaltioissa 1980-luvulla sovellettujen tullimenettelyjen yhtenäistämiseen. Asetusta on sen voimaantulon jälkeen muutettu useaan kertaan merkittävästi erilaisten erityisongelmien kuten vilpittömän mielen suojaan tai turvallisuusvaatimusten huomioon ottamiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Koodeksia on tarpeen muuttaa edelleen viime vuosina sekä yhteisössä että kansainvälisellä tasolla tapahtuneiden merkittävien oikeudellisten muutosten vuoksi. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättyminen ja liittymisasiakirjan voimaantulo 1 päivänä toukokuuta 2004 sekä tullimenetelmien yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä ’Kioton yleissopimus’, muuttaminen pöytäkirjalla, johon yhteisö liittyi neuvoston päätöksellä 2003/231/EY (5). Nyt on syytä yksinkertaistaa tullimenettelyjä ja ottaa huomioon, että lähtökohtaisesti käytetään sähköisiä ilmoituksia ja käsittelyä ja että paperiasiakirjoja käytetään ja käsitellään ainoastaan poikkeustapauksissa. Näistä syistä lisämuutosten tekeminen nykyiseen koodeksiin ei riitä, vaan säännökset on uudistettava kauttaaltaan.

(4)

Laillisen kaupan helpottaminen ja petosten torjuminen edellyttävät yksinkertaisia, nopeita ja vakiomuotoisia tullimenettelyjä ja -prosesseja. Sen vuoksi on aiheellista komission tiedonannon ”Yksinkertainen, sähköiseen tiedonsiirtoon perustuva toimintaympäristö tullille ja kaupalle” (6) mukaisesti yksinkertaistaa tullilainsäädäntöä ja näin mahdollistaa nykyaikaisten välineiden ja tekniikan käyttö, edistää tullilainsäädännön yhdenmukaista soveltamista ja siten auttaa luomaan perusta tehokkaille ja yksinkertaisille tulliselvitysmenettelyille. Tullimenettelyjä olisi yhdistettävä tai yhdenmukaistettava ja menettelyjen määrää vähennettävä niin, että jäljelle jäisivät ainoastaan taloudellisesti perustellut menettelyt. Näiden toimien tavoitteena on parantaa liike-elämän kilpailukykyä.

(5)

Sisämarkkinoiden toteutuminen, kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten investointien esteiden vähentäminen sekä kasvanut tarve varmistaa turvallisuus yhteisön ulkorajoilla ovat muuttaneet tullin asemaa; sillä on keskeinen osa globalisaatiokehityksessä ja kansainvälisen kaupan valvonnan ja hallinnan kautta siinä, millaiseksi eri maiden ja yritysten kilpailukyky muodostuu. Tullilainsäädännön olisi siis kuvastettava talouden uutta todellisuutta sekä tullin uutta asemaa ja tehtävänkuvaa.

(6)

Tieto- ja viestintätekniikan käytöllä on keskeinen sija kaupan helpottamisessa ja samalla tullitarkastusten tehostamisessa, joten sillä voidaan pienentää yritysten kustannuksia ja yhteiskunnalle aiheutuvia riskejä. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa se oikeusperiaate, että kaikki tulli- ja kauppatapahtumat on käsiteltävä sähköisesti ja että tullitapahtumien käsittelyyn tarkoitetut tieto- ja viestintätekniikan järjestelmät ovat yhdenmukaisesti kunkin jäsenvaltion taloudellisten toimijoiden käytettävissä.

(7)

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö edellyttää samalla tullitarkastusten yhdenmukaistamista siten, että ne ovat tehokkaita koko yhteisön alueella, eivätkä ne saa johtaa kilpailun vastaiseen toimintaan yhteisön eri rajanylityspaikoilla.

(8)

Kaupan helpottamiseksi samalla, kun yhteisön tullialueelle tuotavien tai sieltä vietävien tavaroiden tarkastusten asianmukainen taso varmistetaan, taloudellisten toimijoiden toimittamia tietoja olisi tietosuojasäännökset huomioon ottaen vaihdettava tulliviranomaisten kesken ja annettava myös muiden tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten kuten poliisin, rajavartioston ja eläinlääkintä- ja ympäristöviranomaisten käyttöön siten, että taloudellisen toimijan tarvitsee antaa tiedot ainoastaan kerran (yhden luukun periaate) ja että kyseiset viranomaiset tarkastavat tavarat samaan aikaan ja samassa paikassa (keskitetyn palvelupisteen periaate).

(9)

Tietyn kaupan helpottamiseksi taloudellisilla toimijoilla olisi oltava edelleen oikeus nimetä itselleen edustaja tulliviranomaisten kanssa asioimiseen. Oikeutta toimia edustajana ei kuitenkaan pitäisi enää voida säätää yksinoikeudeksi minkään jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Tulliedustajan olisi lisäksi voitava saada valtuutetun taloudellisen toimijan asema.

(10)

Sääntöjä noudattavien ja luotettavien taloudellisten toimijoiden olisi valtuutettuina taloudellisina toimijoina voitava käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen yksinkertaistettuja menettelyjä ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen hyötyä kevyemmästä tullivalvonnasta. Näin ollen heidän olisi saatava joko ”yksinkertaistettuihin tullimenettelyihin” oikeutetun valtuutetun taloudellisen toimijan asema tai ”turvallisuusnäkökohdat huomioon ottava” valtuutetun taloudellisen toimijan asema, erikseen tai yhdessä.

(11)

Kaikkiin päätöksiin eli tullilainsäädäntöön liittyviin tulliviranomaisten virallisiin toimiin, joilla on oikeudellinen vaikutus yhteen tai useampaan henkilöön, mukaan luettuina kyseisten viranomaisten antamiin sitoviin tietoihin, olisi sovellettava samoja sääntöjä. Kaikkien tällaisten päätösten olisi oltava voimassa koko yhteisössä ja ne olisi voitava peruuttaa, niitä olisi voitava muuttaa, ellei toisin säädetä, tai ne olisi voitava kumota, jos ne eivät ole yhdenmukaisia tullilainsäädännön tai sen tulkinnan kanssa.

(12)

Perusoikeuskirjan mukaisesti jokaisella henkilöllä on oltava oikeus hakea muutosta tulliviranomaisten päätöksiin ja tämän lisäksi tulla kuulluksi ennen sellaisen päätöksen tekemistä, joka vaikuttaisi häneen epäedullisesti. Tällaisia koodeksiin sisällytettäviä säännöksiä olisi sovellettava myös tapauksiin, jotka liittyvät tullien kantamiseen jälkitullauksin ja tullien palauttamista tai peruuttamista koskeviin päätöksiin.

(13)

Tullimenettelyjen sujuvoittaminen sähköisessä toimintaympäristössä edellyttää vastuun jakoa eri jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kesken. On tarpeen varmistaa asianmukaiset tehokkaat, varoittavat ja oikeasuhteiset seuraamukset koko sisämarkkinoilla, jotta voitaisiin ehkäistä tullilainsäädännön vakavia rikkomisia ja vähentää näin petosriskiä ja turvallisuusuhkia sekä varmistaa yhteisön taloudelliset edut. Tämä voidaan saavuttaa vain yhteisön yhteisillä puitteilla, joissa vahvistetaan seuraamusten määräämistä koskeva toimivallan jako ja asetetaan rajat kyseisille seuraamuksille perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia noudattaen.

(14)

Jotta saataisiin pidetyksi tasapainossa toisaalta tulliviranomaisten tarve varmistaa tullilainsäädännön oikea soveltaminen ja toisaalta taloudellisten toimijoiden oikeus tasapuoliseen kohteluun, tulliviranomaisille olisi annettava laajat valvontamahdollisuudet ja taloudellisille toimijoille muutoksenhakuoikeus.

(15)

Yhteisölle, sen kansalaisille ja kauppakumppaneille koituvien riskien minimoimiseksi jäsenvaltioiden tullitarkastusten yhteisen soveltamisen olisi perustuttava yhteiseen riskinhallintajärjestelmään ja sen soveltamiseen tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään. Kaikille jäsenvaltioille yhteisen riskinhallintajärjestelmän perustaminen ei saisi estää niitä tekemästä tavaroiden satunnaistarkastuksia.

(16)

On tarpeen vahvistaa ne tekijät, joiden perusteella sovelletaan tuonti- tai vientitulleja ja muita tavaroiden kauppaan sovellettavia toimenpiteitä. On myös aiheellista ottaa käyttöön selvät säännökset alkuperäselvitysten antamisesta yhteisössä taloudellisten toimijoiden tarpeiden sitä edellyttäessä.

(17)

Yhteisön päätöksentekoprosessin nopeuttamiseksi on aiheellista antaa komissiolle valtuudet vahvistaa etuuskohtelualkuperäsäännöt sellaisten tavaroiden osalta, joihin sovelletaan yhteisön tullialueen ja Ceutan ja Melillan välistä kauppaa koskevia etuuskohtelutoimenpiteitä.

(18)

On suotavaa ryhmitellä yhteen kaikki tapaukset, joissa syntyy tuontitullivelka, lukuun ottamatta vapaaseen liikkeeseen luovuttamista koskevan tulli-ilmoituksen antamista tai osittain tuontitullitonta väliaikaista maahantuontia, jotta vältyttäisiin ongelmilta tullivelan syntymisen oikeusperustan määrittelemisessä. Saman olisi koskettava myös vientitullivelan syntymistä.

(19)

Koska tulliviranomaisten uusiin tehtäviin liittyy myös sisämaa- ja rajatullitoimipaikkojen välinen vastuunjako ja yhteistyö, tullivelan syntymisen olisi useimmissa tapauksissa katsottava tapahtuvan velallisen sijoittautumispaikassa, koska asianomaisen paikan suhteen toimivaltainen tullitoimipaikka pystyy parhaiten valvomaan kyseisen henkilön toimia.

(20)

Kioton yleissopimuksen mukaisesti on lisäksi aiheellista vähentää sellaisten tapausten lukumäärää, joissa edellytetään jäsenvaltioiden hallinnollista yhteistyötä sen paikan vahvistamiseksi, jossa tullivelan katsotaan syntyneen, ja tullien kantamiseksi.

(21)

Erityismenettelyjä koskevien sääntöjen mukaisesti olisi voitava käyttää yhtä ainoaa vakuutta kaikissa erityismenettelyissä, ja kyseisen vakuuden olisi voitava olla yleisvakuus, joka kattaa useita tapahtumia.

(22)

Yhteisön ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamisen parantamiseksi vakuuden olisi katettava myös tulli-ilmoituksessa ilmoittamatta jätetyt tai väärin ilmoitetut tavarat, jotka kuuluvat vakuuden kattamaan lähetykseen tai ilmoitukseen. Samasta syystä takaajan sitoumuksen olisi katettava myös sellaiset tullien määrät, jotka lankeavat maksettaviksi jälkitarkastusten perusteella.

(23)

Yhteisön ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen turvaamiseksi ja petosten torjumiseksi on suotavaa ottaa käyttöön järjestelyjä, joihin liittyy asteittaisia toimenpiteitä yleisvakuuden soveltamisessa. Jos petosriski on kasvanut, olisi taloudellisten toimijoiden tilanne huomioon ottaen voitava väliaikaisesti kieltää yleisvakuuden käyttö.

(24)

On aiheellista ottaa huomioon asianomaisen henkilön vilpitön mieli tapauksissa, joissa tullivelka syntyy siksi, että tullilainsäädäntöä ei ole noudatettu, ja pyrkiä minimoimaan velallisen laiminlyönnistä aiheutuvat vaikutukset.

(25)

On tarpeen vahvistaa yhteisötavaroiden aseman määrittämisessä käytettävä periaate ja kyseisen aseman menettämisen edellytykset sekä perusta sen määrittämiselle, milloin kyseinen asema ei muutu tavaroiden poistuessa väliaikaisesti yhteisön tullialueelta.

(26)

Jos taloudellinen toimija on toimittanut ennakolta tavaroiden hyväksyttävyyteen liittyviä riskiin perustuvia tarkastuksia varten tarkittavat tiedot, on aiheellista varmistaa, että tavarat voidaan pääsääntöisesti luovuttaa nopeasti. Vero- ja kauppapolitiikkaan liittyvien tarkastusten tekijänä olisi ensisijaisesti oltava asianomaisen taloudellisen toimijan toimitilojen suhteen toimivaltainen tullitoimipaikka.

(27)

Tulli-ilmoituksia koskevia sääntöjä olisi nykyaikaistettava ja yksinkertaistettava ja erityisesti olisi edellytettävä, että tulli-ilmoitukset on pääsääntöisesti tehtävä sähköisesti, ja otettava käyttöön ainoastaan yhdenlainen yksinkertaistettu ilmoitus.

(28)

Koska Kioton yleissopimuksen mukaan on suotavaa, että tulli-ilmoitus tehdään, kirjataan ja tarkastetaan ennen tavaroiden saapumista ja ettei lisäksi ilmoituksen tekopaikkaa sidota tavaroiden fyysiseen sijaintipaikkaan, on aiheellista säätää keskitetystä tulliselvityksestä taloudellisen toimijan sijoittautumispaikassa. Keskitettyyn tulliselvitykseen olisi liityttävä mahdollisuus käyttää yksinkertaistettuja ilmoituksia, lykätä täydellisen ilmoituksen ja vaadittujen asiakirjojen antamispäivää, antaa jaksottainen ilmoitus ja lykätä maksuja.

(29)

Jotta koko yhteisössä voitaisiin taata tasapuoliset kilpailuedellytykset, on aiheellista vahvistaa yhteisön tason säännöt, joiden perusteella tulliviranomaiset voivat hävittää tavarat tai toteuttaa muita toimenpiteitä, joilla niistä vapaudutaan; aiemmin näistä seikoista on säädetty kansallisessa lainsäädännössä.

(30)

On aiheellista säätää yhteisistä ja yksinkertaisista säännöistä eritysmenettelyille (passitus, varastointi, erityiskäyttö ja jalostus) sekä täydentävistä perussäännöistä kullekin erityismenettelylle, jotta toimija voi helposti valita oikean menettelyn, virheiltä voitaisiin välttyä ja jälkikantojen ja palautusten määrää voitaisiin vähentää.

(31)

Luvan antamista useisiin erityismenettelyihin yhdellä vakuudella ja yhden tullitoimipaikan valvonnassa olisi helpotettava, ja tällaisissa tapauksissa tullivelan syntymistä koskevien sääntöjen olisi oltava yksinkertaiset. Perusperiaattena olisi oltava, että erityismenettelyyn asetetut tavarat tai niistä valmistetut tuotteet arvioidaan tullivelan syntyhetkellä. Olisi kuitenkin myös oltava mahdollista taloudellisesti perustelluista syistä arvioida tavarat sillä hetkellä, kun ne asetetaan erityismenettelyyn. Samoja periaatteita olisi sovellettava myös tavanomaisiin käsittelyihin.

(32)

Koodeksiin yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 muuttamisesta 13 päivänä huhtikuuta 2005 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (7) sisällytetyt turvallisuutta parantavat toimenpiteet huomioon otten tavaroiden siirtämisestä vapaa-alueelle olisi tehtävä tullimenettely, ja tullin olisi tarkastettava tavarat asiakirjoineen vapaa-alueelle siirrettäessä.

(33)

Johonkin erityiskäytön menettelyyn asetettujen tavaroiden osalta olisi luotava oikeudellinen perusrakenne, jossa säädetään valmisteveron suspendoinnista valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY (8) mukaisesti, arvonlisäveron määräytymisestä mahantuonnin hetkellä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (9) 7 artiklan 3 kohdan ja 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä kauppapoliittisista toimenpiteistä.

(34)

Koska jälleenviennin aikomus ei enää ole pakollinen, sisäisen jalostuksen suspendointijärjestelmä olisi yhdistettävä tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettelyn kanssa, ja sisäisestä jalostusmenettelystä tullinpalautusjärjestelmää soveltaen olisi luovuttava. Kyseisen yhden ainoan sisäisen jalostusmenettelyn olisi katettava myös tavaroiden hävittäminen, ellei se tapahdu tullin toimesta tai tullivalvonnassa.

(35)

Yhteisön tullialueelta vietyihin yhteisötavaroihin liittyviä turvallisuustoimenpiteitä olisi sovellettava myös muiden kuin yhteisötavaroiden jälleenvientiin. Samoja perussääntöjä olisi sovellettava kaikentyyppisiin tavaroihin ja tarvittaessa olisi oltava mahdollisuus poikkeuksiin, esimerkiksi yhteisön tullialueen kautta kulkevien passitustavaroiden tapauksessa.

(36)

Päätöksenteon tehokkuuden sekä yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on aiheellista tehostaa järjestelyjä, jotka liittyvät täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamiseen, selitysten ja ohjeiden antamiseen, tulliviranomaisten päätösten peruuttamista koskevien komission päätösten tekemiseen sekä yhteisen kannan valmistelemiseen komiteoissa, työryhmissä ja paneeleissa, jotka on perustettu kansainvälisillä tullilainsäädäntöä koskevilla sopimuksilla. Täytäntöönpanosäännösten antamista varten asianmukaisin menettely on hallintomenettely ja ohjeiden ja selitysten antamista varten neuvoa-antava menettely.

(37)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti.

(38)

On aiheellista säätää täytäntöönpanosäännösten antamiseen liittyvistä valtuuksista erityisesti tapauksissa, joissa yhteisö hyväksyy sellaisia sitoumuksia ja velvoitteita kansainvälisten sopimusten suhteen, jotka edellyttävät koodeksin säännösten mukauttamista.

(39)

Tullilainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja rationalisoimiseksi eräitä tällä hetkellä erillisiin yhteisön säädöksiin sisältyviä säännöksiä on selvyyden vuoksi sisällytetty koodeksiin. Sen vuoksi seuraavat asetukset olisi kumottava yhdessä asetuksen (ETY) N:o 2913/92 kanssa:

neuvoston asetus (ETY) N:o 3925/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991, yhteisön sisäisen lentomatkan suorittavien henkilöiden käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin sekä yhteisön sisäisen merimatkan suorittavien henkilöiden matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten ja muodollisuuksien lakkauttamisesta (11),

neuvoston asetus (EY) N:o 82/2001, annettu 5 päivänä joulukuuta 2000, ”peräisin olevien tuotteiden” (”alkuperätuotteet”) käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä yhteisön tullialueen ja Ceutan ja Melillan välisessä kaupassa (12),

neuvoston asetus (EY) N:o 1207/2001, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2001, Euroopan yhteisön ja tiettyjen maiden välistä etuuskohteluun oikeutettua kauppaa koskevissa säännöksissä vahvistetusta menettelystä EUR.1-tavaratodistusten antamisen, kauppalaskuilmoitusten ja EUR.2-lomakkeiden laatimisen ja tiettyjen valtuutetun viejän lupien antamisen helpottamiseksi (13).

(40)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja sisämarkkinoiden keskeisen perustan muodostavan tulliliiton toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi aiheellista säätää yhteisön tullialueelle tuotaviin tai sieltä vietäviin tavaroihin sovellettavista säännöistä ja menettelyistä. Tässä asetuksessa ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 LUKU

TULLILAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISALA, TULLIN TEHTÄVÄT JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella otetaan käyttöön yhteisön tullikoodeksi, jäljempänä ’koodeksi’, jossa säädetään yhteisön tullialueelle tuotaviin tai sieltä vietäviin tavaroihin sovellettavista yleisistä säännöistä ja menettelyistä.

Koodeksia sovelletaan yhtenäisesti koko yhteisön tullialueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muilla aloilla annetun kauppaa koskevan lainsäädännön soveltamista.

2 artikla

Tulliviranomaisten tehtävät

Tulliviranomaiset vastaavat yhteisön kansainvälisen kaupan valvonnasta ja edistävät näin kaupan avoimuutta, sisämarkkinoiden ulkoisten näkökohtien , yhteisen kauppapolitiikan ja muiden yhteisön yhteisten kauppaan liittyvien politiikkojen täytäntöönpanoa sekä toimitusketjujen yleistä turvallisuutta. Tulliviranomaisten tehtäviin kuuluu:

a)

suojella yhteisön ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja;

b)

suojella yhteisöä hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja tukea samalla laillista liiketoimintaa;

c)

taata kansalaisten turvallisuus ja ympäristön suojelu tarvittaessa läheisessä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa;

d)

pitää yllä asianmukaista tasapainoa tullivalvonnan ja laillisen kaupan edistämisen välillä.

3 artikla

Tullialue

1.   Yhteisön tullialueeseen kuuluvat seuraavat alueet, mukaan luettuina niiden aluemeri, sisäiset aluevedet ja ilmatila:

Belgian kuningaskunnan alue,

Tšekin tasavallan alue,

Tanskan kuningaskunnan alue, lukuun ottamatta Färsaaria ja Grönlantia,

Saksan liittotasavallan alue, lukuun ottamatta Helgolandin saarta ja Büsingenin aluetta (Saksan liittotasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä 23 päivänä marraskuuta 1964 tehty sopimus),

Viron tasavallan alue,

Helleenien tasavallan alue,

Espanjan kuningaskunnan alue, lukuun ottamatta Ceutaa ja Melillaa,

Ranskan tasavallan alue, lukuun ottamatta Uutta-Kaledoniaa, Mayottea, St-Pierre ja Miquelonia, Wallis- ja Futunasaaria ja Ranskan Polynesiaa,

Irlannin alue,

Italian tasavallan alue, lukuun ottamatta Livignon ja Campione d'Italian kuntia sekä Luganojärven kansallista vesialuetta, joka sijaitsee Ponte Tresan ja Porto Ceresion välisen alueen rannan ja valtiollisen rajan välillä,

Kyproksen tasavallan alue liittymisasiakirjan määräysten mukaisesti,

Latvian tasavallan alue,

Liettuan tasavallan alue,

Luxemburgin suurherttuakunnan alue,

Unkarin tasavallan alue,

Maltan tasavallan alue,

Alankomaiden kuningaskunnan Euroopassa sijaitseva alue,

Itävallan tasavallan alue,

Puolan tasavallan alue,

Portugalin tasavallan alue,

Slovenian tasavallan alue,

Slovakian tasavallan alue,

Suomen tasavallan alue,

Ruotsin kuningaskunnan alue,

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan alue sekä Kanaalisaaret ja Mansaari.

2.   Yhteisön tullialueeseen kuuluvina pidetään myös seuraavia jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella sijaitsevia alueita, mukaan luettuina niiden aluemerta, sisäisiä aluevesiä ja ilmatilaa, ottaen huomioon niihin sovellettavat yleissopimukset ja muut sopimukset:

a)

RANSKA

Monacon alue sellaisena kuin se määritellään Pariisissa 18 päivänä toukokuuta 1963 allekirjoitetussa tulliyleissopimuksessa (Journal Officiel de la République Française, 27.9.1963, s. 8679).

b)

KYPROS

Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvien alueiden Akrotirin ja Dhekelian alueet sellaisina kuin ne on määritelty Nicosiassa 16 päivänä elokuuta 1960 allekirjoitetussa Kyproksen tasavallan perustamissopimuksessa (United Kingdom Treaty Series No 4 (1961) Cmnd. 1252).

3.   Tiettyjä tullilainsäädännön säännöksiä voidaan soveltaa myös yhteisön tullialueen ulkopuolella erityislainsäädännön tai kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti.

4 artikla

Määritelmät

Koodeksia sovellettaessa tarkoitetaan:

1)

’tulliviranomaisilla’ jäsenvaltioiden tullihallintoja, jotka vastaavat tullilainsäädännön soveltamisesta, ja muita viranomaisia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltaisia soveltamaan tiettyä tullilainsäädäntöä;

2)

’tullilainsäädännöllä’ seuraavista koostuvaa lainsäädäntöä:

a)

koodeksi ja sen soveltamiseksi yhteisön tasolla ja tarvittaessa kansallisella tasolla annetut säännökset,

b)

yhteinen tullitariffi,

c)

tullimääräyksiä sisältävät kansainväliset sopimukset siltä osin kuin niitä sovelletaan yhteisössä;

3)

’henkilöllä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö mutta joka tunnustetaan yhteisön lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi;

4)

’taloudellisella toimijalla’ henkilöä, jonka liiketoiminnan harjoittamista tullilainsäädäntö koskee;

5)

’tulliedustajalla’ ketä tahansa yhteisön alueelle sijoittautunutta henkilöä, joka tarjoaa tulliasioita koskevia palveluja kolmansille osapuolille;

6)

’riskillä’ sellaisen tapahtuman toteutumisen todennäköisyyttä, joka liittyy yhteisön tullialueen ja sen ulkopuolisten maiden tai alueiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumiseen, poistumiseen, passitukseen, siirtoon tai tiettyyn käyttötarkoitukseen sekä yhteisöasemaa vailla olevien tavaroiden olemiseen alueella ja jonka seurauksena voi olla jokin seuraavista:

a)

yhteisön tai kansallisten toimenpiteiden moitteeton soveltaminen estyy,

b)

yhteisön ja sen jäsenvaltioiden taloudelliset edut vaarantuvat,

c)

yhteisön ja sen kansalaisten turvallisuudelle, kansanterveydelle, eläinten tai kasvien terveydelle, ympäristölle tai kuluttajille aiheutuu uhka;

7)

’tullitarkastuksilla’ tulliviranomaisten 27–30 artiklan mukaisesti toteuttamia erityisiä toimia;

8)

’yleisilmoituksella’ ilmoitusta, joka on tehtävä ennen kuin tavarat tuodaan yhteisön tullialueelle tai viedään sieltä;

9)

’tulli-ilmoituksella’ tointa, jolla henkilö ilmoittaa säädetyssä muodossa ja säädetyllä tavalla haluavansa asettaa tavaran tiettyyn tullimenettelyyn ilmoittaen tarvittaessa erityisjärjestelyistä, joita olisi sovellettava;

10)

’tavaranhaltijalla’ henkilöä, joka tekee yleisilmoituksen tai tulli-ilmoituksen omissa nimissään tai jonka nimissä kyseinen ilmoitus tehdään;

11)

’tullimenettelyllä’ jotakin seuraavista menettelyistä, joihin tavarat voidaan asettaa tämän koodeksin mukaisesti:

a)

luovutus vapaaseen liikkeeseen,

b)

erityismenettelyt,

c)

vienti;

12)

’tuontitulleilla’ yhteisen tullitariffin mukaisia tuontitavaroista maksettavia tulleja;

13)

’vientitulleilla’ yhteisen tullitariffin mukaisia vientitavaroista maksettavia tulleja;

14)

’muilla kuin yhteisötavaroilla’ muita kuin 20 alakohdassa tarkoitettuja tavaroita tai tavaroita, jotka ovat menettäneet asemansa yhteisötavaroina;

15)

’riskinhallinnalla’ riskin järjestelmällistä tunnistamista ja kaikkien riskille altistumisen rajoittamiseksi tarvittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa;

16)

’tavaran luovutuksella’ tointa, jolla tulliviranomaiset luovuttavat tavaran sen tullimenettelyn mukaisiin tarkoituksiin, johon tavara on asetettu;

17)

’tullivalvonnalla’ tulliviranomaisten yleisiä toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tullilainsäädännön ja tapauksen mukaan muiden tällaisten toimien kohteena oleviin tavaroihin sovellettavien säännösten noudattaminen;

18)

’tullinpalautuksella’ vapaaseen liikkeeseen luovutetuista tavaroista kannettujen tai kannettavien tuontitullien palauttamista tai peruuttamista, jos tavarat viedään yhteisön tullialueelta muuttumattomina tai jalostettuina tuotteina;

19)

’jalostetuilla tuotteilla’ jalostusmenettelyyn asetettuja tavaroita, joille on suoritettu jalostustoimintoja;

20)

’yhteisön tullialueelle sijoittautuneella henkilöllä’:

a)

luonnollista henkilöä, jonka asuinpaikka on yhteisön tullialueella,

b)

oikeushenkilöä tai henkilöiden yhteenliittymää, jonka sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pääasiallinen toimipaikka on yhteisön tullialueella;

21)

’tullioikeudellisella asemalla’ tavaralla olevaa yhteisötavaran tai muun kuin yhteisötavaran asemaa;

22)

’yhteisötavaroilla’ tavaroita, jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

a)

tavarat, jotka on tuotettu kokonaan yhteisön tullialueella ja jotka eivät sisällä yhteisön tullialueen ulkopuolisista maista tai sen ulkopuolisilta alueilta tuotuja tavaroita,

b)

tavarat, jotka on tuotu yhteisön tullialueen ulkopuolisista maista tai sen ulkopuolisilta alueilta ja luovutettu vapaaseen liikkeeseen,

c)

tavarat, jotka on tuotettu yhteisön tullialueella joko ainoastaan b kohdassa tarkoitetuista tavaroista tai a ja b kohdassa tarkoitetuista tavaroista;

23)

’esittämisellä tullille’ tulliviranomaisille tehtävää ilmoitusta tavaroiden saapumisesta tullitoimipaikkaan tai muuhun tulliviranomaisten osoittamaan tai hyväksymään paikkaan sekä kyseisten tavaroiden asettamista tullin saataville tullitarkastuksia varten;

24)

’tavaroiden haltijalla’ tavaroiden omistajaa tai muuta henkilöä, jolla on vastaava määräämisoikeus tavaroihin tai jonka fyysisessä valvonnassa tavarat ovat;

25)

’menettelynhaltijalla’ henkilöä, joka tekee tulli-ilmoituksen tai jonka lukuun tulli-ilmoitus tehdään tai jolle kyseisen henkilön tullimenettelyä koskevat oikeudet ja velvollisuudet on siirretty;

26)

’kauppapoliittisilla toimenpiteillä’ muita toimenpiteitä kuin tariffitoimenpiteitä, jotka on vahvistettu yhteisen kauppapolitiikan yhteydessä tavaroiden tuontiin ja vientiin sovellettavilla yhteisön säännöksillä;

27)

’jalostustoiminnoilla’ mitä tahansa seuraavista:

a)

tavaroiden käsittely, niiden asennus, kokoonpano ja sovittaminen muihin tavaroihin mukaan luettuina,

b)

tavaroiden jalostus,

c)

tavaroiden hävittäminen,

d)

tavaroiden korjaus, niiden entisöinti ja kunnostaminen mukaan luettuina,

e)

tiettyjen sellaisten tavaroiden käyttö, jotka eivät sisälly jalostettuihin tuotteisiin mutta mahdollistavat niiden tuottamisen tai helpottavat sitä, vaikka ne kuluvat kokonaan tai osittain loppuun niiden käytön aikana (tuotannossa käytettävät lisätavarat);

28)

’tuotolla’ tietyn jalostusmenettelyyn asetetun tavaraerän jalostuksessa syntyvien jalostettujen tuotteiden paljoutta tai prosentuaalista osuutta.

2 LUKU

TULLILAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISET HENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

1 jakso

Tietojen antaminen

5 artikla

Tietojen vaihto, tietosuoja

1.   Kaikki vaadittava tulliviranomaisten välinen sekä taloudellisten toimijoiden ja tulliviranomaisten välinen tietojen, saateasiakirjojen, päätösten ja tiedoksiantojen toimittaminen on tehtävä sähköistä tietojenkäsittelymenetelmää käyttäen.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta.

2.   Ellei toisin nimenomaisesti säädetä, komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan:

a)

tullitoimipaikkojen välillä vaihdettavien, tullilainsäädännön soveltamisessa tarvittavien viestien määrittelyä ja sääntelyä koskevat säännöt;

b)

tullilainsäädännön mukaisesti vaihdettavien viestien yhteinen muoto ja niissä vaadittavat tiedot.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällytettävä riskianalyysin ja tullitarkastusten asianmukaisen suorittamisen kannalta tarpeelliset tiedot tarvittaessa kansainvälisiä standardeja ja kauppatapoja noudattaen.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun tullitoimipaikkojen väliseen sähköiseen tietojenvaihtoon tarvittavien järjestelmien on oltava toiminnassa 30 päivään kesäkuuta 2009 mennessä.

6 artikla

Tietosuoja

1.   Kaikki tulliviranomaisten tehtäviensä hoidon yhteydessä saamat luottamukselliset tai luottamuksellisina annetut tiedot on pidettävä salassa. Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa luovuttaa tällaisia tietoja ilman tiedot antaneen henkilön tai viranomaisen nimenomaista lupaa muuhun käyttöön kuin 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tullitarkastuksiin.

Tietojen luovuttaminen ilman lupaa on kuitenkin sallittua, jos toimivaltaiset viranomaiset ovat siihen velvollisia tai oikeutettuja voimassa olevien, erityisesti tietosuojaa koskevien säännösten nojalla tai oikeudenkäynnin yhteydessä.

2.   Luottamuksellisten tietojen toimittaminen yhteisön tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden tullihallinnoille ja muille elimille on sallittua ainoastaan kansainvälisten sopimusten soveltamisen yhteydessä ja kun taataan yhtenäinen tietosuojan taso.

Tietojen luovuttamisessa tai toimittamisessa on noudatettava kaikilta osin voimassa olevia tietosuojaa koskevia säännöksiä.

7 artikla

Lisätietojen vaihtaminen tulliviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden kesken

1.   Tulliviranomaiset ja taloudelliset toimijat voivat vaihtaa muitakin kuin tullilainsäädännössä nimenomaisesti vaadittuja tietoja edistääkseen keskinäistä yhteistyötä riskien tunnistamisessa ja torjunnassa. Tietojen vaihto voi perustua kirjalliseen sopimukseen ja sen yhteydessä tulliviranomaisille voidaan antaa mahdollisuus käyttää taloudellisten toimijoiden tietokonejärjestelmiä.

2.   Osapuolten toisilleen 1 kohdassa tarkoitetun yhteistyön yhteydessä toimittamat tiedot ovat luottamuksellisia, elleivät osapuolet toisin sovi.

8 artikla

Tulliviranomaisten toimittamat tiedot

1.   Kuka tahansa henkilö voi pyytää tulliviranomaisilta tietoja tullilainsäädännön soveltamisesta. Pyyntö voidaan evätä, ellei se liity tosiasiallisesti suunniteltuun tuonti- tai vientitoimintoon.

2.   Tullihallintojen on käytävä säännöllistä vuoropuhelua taloudellisten toimijoiden ja muiden kansainvälisessä tavaroiden kaupassa osallisina olevien viranomaisten kanssa. Niiden on edistettävä avoimuutta saattamalla kansainväliseen tavarakauppaan liittyvä lainsäädäntö, hallinnolliset päätökset ja hakulomakkeet taloudellisten toimijoiden saataville veloituksetta ja mahdollisuuksien mukaan Internetin välityksellä.

9 artikla

Tietojen toimittaminen tulliviranomaisille

1.   Henkilön, joka on suoraan tai välillisesti osallisena tullimuodollisuuksien suorittamisessa, on annettava tulliviranomaisille näiden pyynnöstä ja mahdollisesti asetetussa määräajassa kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot, käytetystä tietovälineestä riippumatta, sekä kaikki tarvittava apu.

2.   Rajoittamatta mahdollista seuraamusten soveltamista yleisilmoituksen tai tulli-ilmoituksen, mukaan luettuna yksinkertaistetun ilmoituksen, muun ilmoituksen taikka lupaa tai muuta päätöstä koskevan hakemuksen tekeminen merkitsee sitoutumista vastuuseen:

a)

tulli-ilmoituksessa, muussa ilmoituksessa tai hakemuksessa taikka muussa asianomaisessa lomakkeessa olevien tietojen oikeellisuudesta;

b)

toimitettujen tai saataville asetettujen asiakirjojen todistusvoimaisuudesta;

c)

tapauksen mukaan kyseisten tavaroiden aiottuun menettelyyn asettamisesta seuraavien velvoitteiden tai lupaan sisältyvien toimintojen suorittamiseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös tulliviranomaisten edellyttämien tietojen toimittamiseen.

Jos tulli-ilmoituksen, muun ilmoituksen tai hakemuksen tekee tai pyydetyt tiedot toimittaa asianomaisen henkilön edustaja, ensimmäisessä alakohdassa säädetyt velvollisuudet sitovat myös edustajaa.

10 artikla

Yhteinen tietojärjestelmä

Jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä komission kanssa sellaisen sähköisen järjestelmän kehittämisessä, ylläpidossa ja käyttämisessä, jonka avulla kerätään ja ylläpidetään yhteisiä tietokantoja:

a)

kaikista henkilöistä, jotka ovat suoraan tai välillisesti osallisena tullimuodollisuuksien suorittamisessa;

b)

tullimenettelyjä tai valtuutetun taloudellisen toimijan asemaa koskevista luvista.

Näiden tietojen on oltava jäsenvaltioiden tullihallintojen käytettävissä niiden hoitaessa tehtäviään samoin kuin taloudellisten toimijoiden käytettävissä kolmannessa kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti.

Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä niitä säännöillä tietokantoihin kirjattavien tietojen vakiomuodosta ja sisällöstä sekä kyseisten tietojen käytöstä .

2 jakso

Tulliedustus

11 artikla

Tulliedustaja

1.   Henkilö voi nimetä itselleen edustajan, jäljempänä ’tulliedustaja’, suorittamaan tullilainsäädännössä säädettyjä toimia ja muodollisuuksia tulliviranomaisten kanssa asioitaessa.

Tulliedustus voi olla suora, jolloin tulliedustaja toimii toisen nimissä ja lukuun, tai välillinen, jolloin tulliedustaja toimii omissa nimissään mutta toisen lukuun.

2.   Tulliedustajan on oltava sijoittautunut yhteisön tullialuelle.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia toimenpiteillä , joissa vahvistetaan poikkeukset tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta .

3.     Tulliedustajan aseman myöntämisessä noudatetaan seuraavia kriteereitä:

kyseinen asema on kaikkien haettavissa,

asianomaisen jäsenvaltion viranomainen myöntää kyseisen aseman,

kyseinen asema tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa sen jälkeen kun se on rekisteröity siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus on tehty,

siihen sovelletaan harjoitettavaan toimintaan suoraan liittyviä ammattitaitoa tai ammatillista pätevyyttä koskevia käytännön normeja.

Euroopan unionissa toimivien tulliedustajien lukumäärää ei rajoiteta.

Niin tulliedustajan kuin valtuutetun taloudellisen toimijan asemassa olevalla henkilöllä on oikeus kaikkiin yksinkertaistettuihin menettelyihin.

4.     Kenellä tahansa henkilöllä on oikeus harjoittaa kaupallista toimintaa ja asioida suoraan tulliviranomaisten kanssa ilman, että hänen tarvitsee käyttää tulliedustajaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista.

12 artikla

Valtuutus

1.   Edustajan on tulliviranomaisten kanssa asioidessaan ilmoitettava toimivansa edustamansa henkilön lukuun sekä ilmoitettava, onko tulliedustus suora vai välillinen.

Henkilön, joka ei ilmoita toimivansa toisen nimissä tai lukuun taikka joka ilmoittaa toimivansa toisen nimissä tai lukuun olematta valtuutettu toimimaan edustajana, katsotaan toimivan omissa nimissään ja omaan lukuunsa.

2.   Tulliviranomaiset voivat vaatia henkilöä, joka ilmoittaa toimivansa toisen nimissä tai lukuun, todistamaan valtuutuksensa toimia tulliedustajana, paitsi jos henkilö kuuluu sellaisten henkilöiden ryhmään, jotka ovat oikeutettuja toimimaan toisen lukuun.

Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteet, joissa yksilöidään tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut henkilöiden ryhmät.

13 artikla

Tulliedustus ja valtuutetun taloudellisen toimijan asema

1.   Jos henkilö toimii tulliedustajana säännöllisesti ja kaupalliselta pohjalta, hänelle voidaan myöntää valtuutetun taloudellisen toimijan asema 14 artiklan mukaisesti.

2.   Tulliedustaja voi toimia veroedustajana arvonlisäveroa ja valmisteveroja koskevien voimassa olevien säännösten mukaisesti.

3 jakso

Valtuutettu taloudellinen toimija

14 artikla

Valtuutuksen hakeminen ja myöntäminen

1.   Yhteisön tullialueelle sijoittautunut henkilö, joka täyttää 15 ja 16 artiklassa asetetut edellytykset, voi pyytää valtuutetun taloudellisen toimijan asemaa.

Tulliviranomaisten on myönnettävä tällainen asema, jota tarkastellaan uudelleen määräajoin, neuvoteltuaan tarvittaessa muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

2.    Valtuutetun taloudellisen toimijan asemaan liittyy kaksi erilaista valtuutusta: valtuutus ”yksinkertaistettuihin tullimenettelyihin” oikeutetuksi valtuutetuksi taloudelliseksi toimijaksi tai ”turvallisuusnäkökohdat huomioon ottava” valtuutus taloudelliseksi toimijaksi.

Ensiksi mainittuun valtuutukseen liittyy oikeus tiettyihin yksinkertaistettuihin menettelyihin tämän koodeksin tai sen soveltamissäännösten mukaisesti. Jälkimmäisen valtuutuksen haltijalla on oikeus turvallisuuteen liittyviin helpotuksiin .

Samalla toimijalla voi olla molemmat valtuutukset.

3.   Ellei 15 ja 16 artiklassa toisin säädetä, kaikkien jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on tunnustettava valtuutetun taloudellisen toimijan asema, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tullitarkastusten suorittamista.

4.   Tulliviranomaisten on valtuutetun taloudellisen toimijan aseman tunnustamisen perusteella ja edellyttäen, että tietyntyyppisiä yhteisön tullilainsäädännön mukaisia yksinkertaistettuja menettelyjä koskevat vaatimukset täyttyvät, annettava toimijan käyttää näitä yksinkertaistettuja menettelyjä.

5.   Valtuutetun taloudellisen toimijan asema voidaan evätä väliaikaisesti tai peruuttaa 16 artiklan h alakohdan nojalla vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

6.   Valtuutetun taloudellisen toimijan on ilmoitettava tulliviranomaisille kaikista kyseisen aseman myöntämisen jälkeen ilmenevistä seikoista, jotka ovat omiaan vaikuttamaan sen voimassaoloon tai sisältöön.

15 artikla

Aseman myöntäminen

Valtuutetun taloudellisen toimijan aseman myöntämisperusteita ovat vähintään:

a)

asianmukainen osoitus tulli- ja verovelvoitteiden täyttämisestä ;

b)

tyydyttävä liikekirjanpidon ja tarvittaessa kuljetuksiin liittyvän kirjanpidon hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa asianmukaiset tullitarkastukset;

c)

tarvittaessa näyttö taloudellisesta vakavaraisuudesta;

d)

toimintaan suoraan liittyvä käytännön pätevyys tai ammattipätevyys 14 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti, jos taloudellinen toimija haluaa oikeuden tämän koodeksin tai sen soveltamissäännösten mukaisiin yksinkertaistettuihin menettelyihin;

e)

asianmukaiset turvallisuutta koskevat normit 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos taloudellinen toimija haluaa oikeuden turvallisuuteen liittyviin tullitarkastusten helpotuksiin.

16 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

a)

valtuutetun taloudellisen toimijan aseman myöntäminen;

b)

valtuutetun taloudellisen toimijan aseman uudelleentarkastelujen aikaväli;

c)

yksinkertaistettuja menettelyjä koskevien lupien myöntäminen;

d)

kyseisen aseman ja kyseisten lupien myöntämiseen toimivaltaisen tulliviranomaisen yksilöiminen;

e)

sen määrittäminen, minkä tyyppisiä ja laajuisia helpotuksia voidaan myöntää turvallisuuteen liittyvien tullitarkastusten osalta ;

f)

neuvottelut muiden tulliviranomaisten kanssa ja tietojen toimittaminen niille;

g)

edellytykset, joiden mukaisesti hakijan lupaa koskeva pyyntö voidaan rajoittaa yhteen tai useampaan jäsenvaltioon;

h)

edellytykset, joiden mukaisesti valtuutetun taloudellisen toimijan asema voidaan evätä väliaikaisesti tai peruuttaa;

i)

edellytykset, joiden mukaisesti yhteisön alueelle sijoittautumista koskevasta vaatimuksesta voidaan luopua valtuutettujen taloudellisten toimijoiden erityisryhmien osalta ottaen huomioon erityisesti kansainväliset sopimukset.

4 jakso

Tullilainsäädännön soveltamista koskevat päätökset

17 artikla

Yleiset säännökset

1.   Henkilön, joka pyytää tulliviranomaisilta päätöstä, on toimitettava näille viranomaisille kaikki päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot.

Pyynnön esittäjänä ja päätöksen kohteena voi olla myös useampi henkilö.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu päätös on tehtävä ja se on annettava tiedoksi päätöstä pyytäneelle kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona tulliviranomaiset ovat vastaanottaneet pyynnön, ellei tullilainsäädännössä toisin säädetä.

Jos tulliviranomaiset eivät pysty noudattamaan edellä tarkoitettua määräaikaa, niiden on ilmoitettava asiasta päätöstä pyytäneelle ennen määräajan päättymistä ja ilmoitettava määräajan pidentämisen perusteet sekä uusi määräaika, jonka ne katsovat tarvitsevansa pyydetyn päätöksen tekemiseen.

3.   Ellei päätöksessä tai tullilainsäädännössä toisin määrätä, päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona päätöstä pyytänyt vastaanottaa päätöksen tai jona hänen katsotaan vastaanottaneen sen. Lukuun ottamatta 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia tulliviranomaiset voivat panna tehdyt päätökset täytäntöön kyseisestä päivästä alkaen.

4.   Ennen sellaisen päätöksen tekemistä, joka vaikuttaisi kielteisesti yhteen tai useampaan henkilöön, jolle se on osoitettu, tulliviranomaisten on annettava tälle tiedoksi huomautuksensa ja esitettävä perustelunsa niille. Asianomaiselle henkilölle on annettava mahdollisuus ilmaista näkökantansa tietyn määräajan kuluessa kyseisten huomautusten lähettämisestä.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika.

Kyseisen määräajan päätyttyä asianomaiselle henkilölle annetaan asianmukaisessa muodossa tiedoksi päätös, jossa esitetään myös sen perustelut.

Vaatimus huomautusten tiedoksi antamisesta ennen sellaisen päätöksen tekemistä, joka vaikuttaisi kielteisesti henkilöön, jolle se on osoitettu, koskee myös ilman asianomaisen henkilön pyyntöä tehtäviä tulliviranomaisten päätöksiä ja erityisesti 72 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tullivelan tiedoksiantamista.

Päätöksessä on mainittava 24 artiklassa säädetystä muutoksenhakuoikeudesta.

5.   Rajoittamatta sellaisten muita aloja koskevien säännösten soveltamista, joissa yksilöidään, missä tapauksissa ja millä edellytyksillä päätös on mitätön tai tulee mitättömäksi, päätöksen antaneet tulliviranomaiset voivat peruuttaa, muuttaa tai kumota päätöksen, jos se ei ole tullilainsäädännön tai sen tulkintaa koskevien ohjeiden tai selitysten mukainen.

18 artikla

Päätösten voimassaolo koko yhteisössä

Ellei toisin pyydetä tai ilmoiteta, tulliviranomaisten päätökset ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.

19 artikla

Myönteisten päätösten peruuttaminen

1.   Tulliviranomaisten on peruutettava asianomaiselle myönteinen päätös, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

päätös tehtiin virheellisten tai puutteellisten tietojen perusteella;

b)

päätöstä pyytänyt tiesi tai tämän olisi kohtuudella pitänyt tietää, että tiedot olivat virheellisiä tai puutteellisia;

c)

jos tiedot olisivat olleet paikkansapitäviä ja täydellisiä, päätös olisi ollut erilainen.

2.   Päätöksen peruuttaminen annetaan tiedoksi sille, jolle päätös on osoitettu.

3.   Peruuttaminen tulee voimaan siitä päivästä, jona alkuperäinen päätös tuli voimaan, ellei toisin ilmoiteta.

4.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan täytäntöön panemiseksi erityisesti useille henkilöille osoitettujen päätösten osalta.

20 artikla

Myönteisten päätösten kumoaminen ja muuttaminen

1.   Myönteinen päätös on muissa kuin 19 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa kumottava tai sitä on muutettava, jos yksi tai useampi sen tekemisen edellytyksistä ei ole täyttynyt tai ei enää täyty.

2.   Ellei tullilainsäädännössä toisin säädetä, useille henkilöille osoitettu myönteinen päätös voidaan kumota ainoastaan sen henkilön osalta, joka jättää täyttämättä päätökseen perustuvan velvollisuutensa.

3.   Päätöksen kumoaminen tai muutos on annettava tiedoksi sille, jolle päätös on osoitettu.

4.   Päätöksen kumoaminen tai muutos tulee voimaan päivänä, jona se, jolle päätös on osoitettu, vastaanottaa tiedon päätöksen kumoamisesta tai muuttamisesta tai jona hänen katsotaan vastaanottaneen sen.

Poikkeustapauksissa tulliviranomaiset voivat kuitenkin siirtää kumoamisen tai muutoksen voimaantulon myöhemmäksi päiväksi, jos sen henkilön oikeutetut edut, jolle päätös on osoitettu, tätä edellyttävät.

5.   Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan 1–4 kohdan täytäntöön panemiseksi erityisesti useille henkilöille osoitettujen päätösten osalta.

21 artikla

Erityispäätökset

1.   Tulliviranomaisten on pyynnöstä annettava sitovaa tariffitietoa koskevia päätöksiä, jäljempänä ’STT-päätökset’, tai sitovaa alkuperätietoa koskevia päätöksiä, jäljempänä ’SAT-päätökset’.

Pyyntö voidaan evätä, ellei se liity tosiasiallisesti suunniteltuun tullimenettelyyn.

2.   STT- ja SAT-päätökset ovat sitovia ainoastaan tavaran tariffiin luokittelun tai alkuperämäärityksen osalta.

Ne sitovat tulliviranomaisia sen henkilön suhteen, jolle päätös on osoitettu, ainoastaan sellaisten tavaroiden osalta, joita koskevat tullimuodollisuudet suoritetaan päätöksen tekopäivän jälkeen.

Ne sitovat henkilöä, jolle päätös on osoitettu, tulliviranomaisten suhteen vasta siitä päivästä, jona hän vastaanottaa tiedoksiannon päätöksestä tai jona hänen katsotaan vastaanottaneen sen.

3.   STT- tai SAT-päätökset ovat voimassa kolme vuotta päätöksessä ilmoitetusta päivästä.

4.   Sovellettaessa STT- tai SAT-päätöstä tietyn tullimenettelyn yhteydessä henkilön, jolle päätös on osoitettu, on voitava todistaa:

a)

STT-päätöksen tapauksessa tullille ilmoitetun tavaran vastaavan täydellisesti päätöksessä kuvattua tavaraa;

b)

SAT-päätöksen tapauksessa kyseisen tavaran ja alkuperäaseman saamisen perusteena olevien olosuhteiden vastaavan täydellisesti päätöksessä kuvattua tavaraa ja siinä kuvattuja olosuhteita.

5.   Poiketen siitä, mitä 17 artiklan 5 kohdassa ja 19 artiklassa säädetään, STT- tai SAT-päätös on peruutettava, jos se perustuu tietoa pyytäneen henkilön antamiin epätarkkoihin tai puutteellisiin tietoihin.

6.   STT- tai SAT-päätökset on kumottava 17 artiklan 5 kohdan ja 20 artiklan mukaisesti.

Niitä ei saa muuttaa.

7.   Sen estämättä, mitä 20 artiklassa säädetään, komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

a)

edellytykset, joiden mukaisesti, ja ajankohta, jona STT- tai SAT-päätöksen voimassaolo lakkaa;

b)

edellytykset, joiden mukaisesti, ja ajanjakso, jona a alakohdassa tarkoitettua päätöstä voidaan edelleen soveltaa päätökseen perustuviin sitoviin sopimuksiin, jotka on tehty ennen sen voimassaolon päättymistä.

8.   Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä, joissa vahvistetaan muiden erityispäätösten tekemistä koskevat edellytykset.

5 jakso

Tulliseuraamukset

22 artikla

Tulliseuraamukset

1.   Kunkin jäsenvaltion on säädettävä yhteisön tullilainsäädännön noudattamatta jättämisestä johtuvista seuraamuksista . Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Hallinnollisten seuraamusten muodon on oltava jompikumpi tai molemmat seuraavista:

a)

tulliviranomaisten kantama sakkomaksu, mukaan luettuna rikosoikeudellisten seuraamusten sijasta sovellettava maksu;

b)

asianomaisen henkilön luvan peruuttaminen, soveltamisen keskeyttäminen tai muuttaminen.

Jos hallinnollisiin seuraamuksiin liittyy rikosoikeudellisia seuraamuksia samoin perustein, tällaisten seuraamusten yhdistämisen vaikutuksen on oltava oikeasuhteinen.

6 jakso

Muutoksenhaku

23 artikla

Rikosoikeus

Mitä 24, 25 ja 26 artiklassa säädetään, ei sovelleta, jos muutoksenhaun tarkoituksena on oikeusviranomaisen päätöksen peruuttaminen, kumoaminen tai muuttaminen.

24 artikla

Muutoksenhakuoikeus

1.   Henkilöllä on oikeus hakea muutosta itseään suoraan ja henkilökohtaisesti koskevaan tulliviranomaisten päätökseen.

Oikeus hakea muutosta on myös henkilöllä, joka on pyytänyt tulliviranomaisilta päätöstä ja jonka pyynnön suhteen ei ole ei ole tehty päätöstä 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

2.   Muutosta voi hakea ainakin kahdessa vaiheessa:

a)

ensimmäisessä vaiheessa tulliviranomaisilta tai jäsenvaltioiden tähän tarkoitukseen nimeämältä elimeltä, joka voi olla oikeusviranomainen tai vastaava erikoistunut elin;

b)

toisessa vaiheessa korkeammalta riippumattomalta elimeltä, joka voi olla oikeusviranomainen tai vastaava erikoistunut elin, jäsenvaltioissa voimassa olevien säännösten mukaisesti.

3.   Muutosta on haettava sähköisessä muodossa tai kirjallisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa päätös on tehty tai sitä on haettu.

25 artikla

Täytäntöönpanon lykkääminen

1.   Muutoksenhaku ei estä riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoa.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tulliviranomaisten on lykättävä riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoa kokonaan tai osittain, jos muutosta hakeneelle voi aiheutua siitä vahinkoa, joka ei ole korvattavissa.

Tulliviranomaiset voivat lykätä riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoa kokonaan tai osittain, jos niillä on perusteltua syytä epäillä, että se ei ole tullilainsäädännön mukainen.

3.   Jos riidanalaisen päätöksen perusteella on maksettava tuonti- tai vientitulleja, päätöksen täytäntöönpanon lykkääminen edellyttää vakuuden antamista, paitsi jos vakuuden vaatiminen todennäköisesti aiheuttaisi velalliselle vakavia taloudellisia tai sosiaalisia vaikeuksia.

Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan täytäntöön panemiseksi.

26 artikla

Muutoksenhakua koskeva päätös

Muutoksenhakua koskeviin tulliviranomaisten päätöksiin sovelletaan 17 artiklaa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutoksenhakumenettelyssä voidaan nopeasti oikaista tulliviranomaisten päätökset.

7 jakso

Tavaroiden tarkastaminen

27 artikla

Tullitarkastukset

1.   Tulliviranomaiset voivat toteuttaa kaikki tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset varmistaakseen tullilainsäädännön ja muun sellaisen lainsäädännön moitteettoman soveltamisen, joka koskee yhteisön tullialueen ja muiden alueiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumista, poistumista, passitusta, siirtoa ja tiettyä käyttötarkoitusta sekä muiden kuin yhteisötavaroiden alueella oloa.

Tällaisiin tarkastuksiin, jäljempänä ’tullitarkastukset’, voivat kuulua tavaroiden tarkastaminen, ilmoitukseen sisältyvien tietojen tarkistaminen, sähköisten tai kirjallisten asiakirjojen olemassaolon ja todistusvoimaisuuden varmistaminen, yritysten kirjanpidon ja muiden asiakirjojen tarkastaminen, kuljetusvälineen tarkastaminen sekä matkatavaroiden ja henkilöiden mukanaan tai yllään kuljettamien muiden tavaroiden tarkastaminen.

Tullitarkastuksia voidaan tehdä yhteisön tullialueen ulkopuolella, jos näin määrätään kansainvälisessä sopimuksessa.

2.    Tullitarkastusten, myös satunnaistarkastusten, on perustuttava riskianalyysiin, jossa käytetään sähköistä tietojenkäsittelymenetelmää, jotta riskit voidaan tunnistaa ja arvioida ja jotta riskien torjumiseen tarvittavia toimenpiteitä voidaan kehittää kansallisin, yhteisön ja tapauksen mukaan kansainvälisin arviointiperustein.

Jäsenvaltioiden on yhteistyössä komission kanssa kehitettävä ja otettava käyttöön viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009 riskinhallinnan toteuttamiseen tarkoitettu sähköinen järjestelmä ja ylläpidettävä sitä.

3.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan:

a)

yhteistä riskinhallintajärjestelmää koskevat säännöt;

b)

yhteisten arviointiperusteiden ja tarkastustoimien ensisijaisten alojen vahvistamista koskevat säännöt;

c)

riskejä koskevien tietojen ja riskianalyysien vaihtoa tullihallintojen välillä koskevat säännöt.

28 artikla

Tulliviranomaisten keskinäinen yhteistyö

1.   Jos muut toimivaltaiset viranomaiset kuin tulliviranomaiset tekevät samoille tavaroille muita tarkastuksia kuin tullitarkastuksia, tarkastukset on tehtävä läheisessä yhteistyössä tulliviranomaisten kanssa ja mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan ja samassa paikassa (keskitetyn palvelupisteen periaate).

2.   Tässä jaksossa tarkoitettujen tarkastusten yhteydessä tulliviranomaiset ja muut toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa riskien minimoimiseksi toimittaa toisilleen sekä muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisille ja komissiolle tietoja, joita ne ovat saaneet yhteisön tullialueen ja muiden alueiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumiseen, poistumiseen, passitukseen, siirtoon ja tiettyyn käyttötarkoitukseen sekä muiden kuin yhteisötavaroiden alueella oloon liittyen.

29 artikla

Jälkitarkastus

Tulliviranomaiset voivat yleis- tai tulli-ilmoituksessa annettujen tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi tavaroiden luovutuksen jälkeen tarkastaa kyseisiin tavaroihin liittyviä toimintoja taikka näihin tavaroihin myöhemmin kohdistettavia kaupallisia toimintoja koskevat kaupalliset asiakirjat ja tiedot.

Nämä tarkastukset voidaan suorittaa tavaranhaltijan tai tämän edustajan tiloissa, ammattitoiminnan harjoittajana suoraan tai välillisesti mainituissa toiminnoissa osallisena olevan henkilön tiloissa taikka muun mainittuja asiakirjoja ja tietoja ammattitoimintansa yhteydessä hallussaan pitävän henkilön tiloissa. Kyseiset viranomaiset voivat myös tarkastaa tavarat, jos niiden esittäminen tullille on vielä mahdollista.

30 artikla

Poikkeukset

1.   Minkäänlaisia tullitarkastuksia tai -muodollisuuksia ei kohdisteta:

a)

yhteisön sisäisen lentomatkan suorittavan henkilön käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin;

b)

yhteisön sisäisen merimatkan suorittavan henkilön matkatavaroihin.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan rajoittamatta:

a)

jäsenvaltioiden viranomaisten, satama- tai lentokenttäviranomaisten taikka kuljetusliikkeiden matkatavaroihin kohdistamia turvatarkastuksia;

b)

jäsenvaltioiden määräämiin kieltoihin tai rajoituksiin liittyviä tarkastuksia, jos kyseiset kiellot ja rajoitukset ovat sopusoinnussa perustamissopimuksen kanssa.

8 jakso

Asiakirjojen ja tietojen säilyttäminen; maksut ja kustannukset

31 artikla

Asiakirjojen ja tietojen säilyttäminen

1.   Asianomaisen on säilytettävä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot tullitarkastuksia varten voimassa olevissa säännöksissä vahvistetun määräajan ja vähintään kolme kalenterivuotta käytetystä tietovälineestä riippumatta.

Vapaaseen liikkeeseen muissa kuin kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luovutettujen tai vietäviksi ilmoitettujen tavaroiden tapauksessa kyseinen määräaika alkaa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskeva ilmoitus on hyväksytty vastaanotetuksi.

Tietyn käyttötarkoituksen perusteella tullitta tai alennetuin tuontitullein vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tavaroiden tapauksessa kyseinen määräaika alkaa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana tavaroiden tullivalvonta lopetetaan.

Muuhun tullimenettelyyn asetettujen tavaroiden tapauksessa kyseinen määräaika alkaa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana asianomainen tullimenettely on päättynyt.

2.   Jos tulliviranomaisten tullivelkaan liittyvä tullitarkastus osoittaa, että tileissä olevaa velkaa koskevaa kirjausta on oikaistava, ja asianomaiselle henkilölle on ilmoitettu asiasta, asiakirjat on säilytettävä kolmen vuoden ajan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 73 artiklan 4 kohdan soveltamista.

Jos asiaan on haettu muutosta, asiakirjat on säilytettävä, kunnes menettely on päättynyt.

32 artikla

Maksut ja kustannukset

1.   Tulliviranomaiset eivät kanna maksuja tullitarkastusten tekemisestä.

Tulliviranomaiset voivat kuitenkin kantaa maksuja tai veloittaa kustannuksia antamistaan erityispalveluista tai muusta tullilainsäädännön soveltamisesta .

2.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä 1 kohdan toisen alakohdan täytäntöön panemiseksi ja erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

a)

tullin henkilökunnan läsnäolo on välttämätöntä muissa tiloissa kuin tullin tiloissa;

b)

suoritetut tavaroiden analyysit tai asiantuntija-arviot ja postimaksut tavaroiden palauttamisesta tietoja pyytäneelle henkilölle erityisesti 21 artiklan mukaisesti tehtyjen päätösten osalta tai 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti tapahtuva tietojen toimitettaminen;

c)

annettujen tietojen varmistamiseksi tehtävä tavaroiden tarkastus tai näytteenotto tai tavaroiden hävittäminen, kun siihen liittyy muita kustannuksia kuin tullin henkilökunnan palvelut;

d)

poikkeukselliset tarkastustoimenpiteet, jos sellaisia tarvitaan tavaroiden luonteen tai mahdollisen riskin vuoksi.

3 LUKU

VALUUTAN MUUNTAMINEN, MÄÄRÄAJAT JA YKSINKERTAISTAMINEN

33 artikla

Valuutan muuntaminen

1.   Jos valuutta on muunnettava jommastakummasta seuraavassa mainituista syistä, toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava sovellettava valuuttakurssi tai asetettava se saataville Internetiin:

a)

jos tavaroiden tullausarvon määrittämisessä käytettävät tekijät on ilmaistu muuna valuuttana kuin sen jäsenvaltion valuuttana, jossa tullausarvo määritetään;

b)

jos euron vasta-arvo kansallisina valuuttoina on tarpeen tavaroiden tariffiin luokittelun, raja-arvojen ja tuonti- tai vientitullien määrän määrittämiseksi.

Valuuttakurssin on mahdollisimman tarkasti vastattava muunnetun valuutan kulloistakin arvoa kyseisen jäsenvaltion valuuttana ilmaistuna.

2.   Jos valuutta on muunnettava muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista syistä, tullilainsäädännön soveltamisen yhteydessä sovellettava euron vasta-arvo kansallisina valuuttoina vahvistetaan kerran vuodessa.

3.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöön panemiseksi.

34 artikla

Määräajat

1.   Jos tullilainsäädännössä asetetaan määräaika, päivämäärä tai määräpäivä, määräaikaa ei voida pidentää eikä päivämäärää tai määräpäivää siirtää, ellei siitä nimenomaisesti säädetä kyseisissä säännöksissä.

2.   Tullilainsäädännössä asetettuihin määräpäiviin sovelletaan määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (14) säädettyjä määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavia sääntöjä, ellei muita erityissäännöksiä sovelleta.

35 artikla

Yksinkertaistaminen

1.    Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää toimenpiteistä, joilla vahvistetaan, missä tapauksissa ja millä edellytyksillä tämän koodeksin soveltamista voidaan yksinkertaistaa.

2.     Jäljempänä 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määriteltäviä yksinkertaistettuja menettelyjä sovelletaan yhteisötavaroihin, joita kuljetetaan direktiivin 77/388/ETY 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ’maan alueen’ ja yhteisön tullialueeseen kuuluvan toisen alueen välillä.

3.     Jos komissio hyväksyy sen 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jäsenvaltio voi soveltaa yksinkertaistettuja menettelyjä 2 kohdassa tarkoitettuihin yhteisötavaroihin, joita kuljetetaan ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella. Samoin kaksi tai useampi jäsenvaltio voi keskenään sopia yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamisesta niiden välillä kuljetettaviin yhteisötavaroihin.

II OSASTO

TUONTI- TAI VIENTITULLIEN JA MUIDEN TAVARAKAUPPAA KOSKEVIEN TOIMENPITEIDEN SOVELTAMISPERUSTEET

1 LUKU

YHTEINEN TULLITARIFFI JA TAVAROIDEN LUOKITTELU TARIFFIIN

36 artikla

Yhteinen tullitariffi

1.   Tuonti- ja vientitullien on perustuttava yhteiseen tullitariffiin.

Tavarakauppaa koskevien yhteisön erityissäännösten mukaisia muita toimenpiteitä sovelletaan tapauksen mukaan näiden tavaroiden tariffiin luokittelun mukaisesti.

2.   Yhteinen tullitariffi käsittää:

a)

tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (15) vahvistetun yhdistetyn tavaranimikkeistön;

b)

minkä tahansa muun nimikkeistön, joka kokonaan tai osittain perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön tai jossa siihen on lisätty alajakoja ja joka on vahvistettu yhteisön erityissäännöksillä tavarakauppaa koskevien tariffitoimenpiteiden soveltamiseksi;

c)

yhdistetyssä nimikkeistössä tarkoitettuihin tavaroihin sovellettavat sopimustullit tai tavanomaiset autonomiset tuontitullit;

d)

yhteisön tiettyjen yhteisön tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden taikka tällaisten maiden tai alueiden ryhmien kanssa tekemiin sopimuksiin sisältyvät tullietuudet;

e)

tiettyjä yhteisön tullialueen ulkopuolisia maita tai alueita taikka tällaisten maiden tai alueiden ryhmiä koskevat yhteisön yksipuoliset tullietuudet;

f)

yksipuoliset toimenpiteet, jotka koskevat alennuksen tai vapautuksen myöntämistä tiettyihin tavaroihin sovellettavista tuontitulleista;

g)

tietyille tavaroille niiden luonteen tai tietyn käyttötarkoituksen perusteella myönnettävän edullisen tullikohtelun c–f tai h alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä;

h)

muut tariffitoimenpiteet, joista säädetään maataloutta tai kauppaa koskevassa tai muussa yhteisön lainsäädännössä.

3.   Tavaranhaltijan pyynnöstä on 2 kohdan d–g alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovellettava c alakohdassa tarkoitettujen sijasta, jos kyseiset tavarat täyttävät 2 kohdan d–g alakohdassa tarkoitetut edellytykset. Pyyntö voidaan esittää jälkikäteen, jos asianomaisessa toimenpiteessä tai koodeksissa vahvistettuja määräaikoja ja edellytyksiä noudatetaan.

4.   Jos 2 kohdan d–g alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltaminen tai h alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vapauttaminen on rajoitettu tiettyyn tuonti- tai vientimäärään, toimenpiteitä tai vapautusta lakataan tariffikiintiöiden tapauksessa soveltamasta, kun vahvistettu tuonti- tai vientimäärä täyttyy.

Tariffikattojen tapauksessa soveltaminen päätetään yhteisön säädöksellä.

37 artikla

Tavaroiden luokittelu tariffiin

Sovellettaessa yhteistä tullitariffia tarkoitetaan tavaroiden ’tariffiin luokittelulla’ yhdistetyn nimikkeistön sellaisen yhden alanimikkeen tai sen alajaon määrittämistä, johon tavarat on luokiteltava.

Sovellettaessa muita kuin tariffitoimenpiteitä tarkoitetaan tavaroiden ’tariffiin luokittelulla’ yhdistetyn nimikkeistön tai muun nimikkeistön, joka on vahvistettu yhteisön säännöksillä ja joka kokonaan tai osittain perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön tai jossa siihen on lisätty alajakoja, sellaisen yhden alanimikkeen tai sen alajaon määrittämistä, johon tavarat on luokiteltava.

Ensimmäisen tai toisen alakohdan mukaisesti määritettyä alanimikettä tai sen alajakoa käytetään kyseiseen alanimikkeeseen liittyvien toimenpiteiden soveltamiseksi.

2 LUKU

TAVAROIDEN ALKUPERÄ

1 jakso

Muu kuin etuuskohteluun oikeuttava alkuperä

38 artikla

Soveltamisala

Jäljempänä 39, 40 ja 41 artiklassa vahvistetaan säännöt tavaroiden muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämiseksi sovellettaessa:

a)

yhteistä tullitariffia 36 artiklan 2 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä lukuun ottamatta;

b)

tavarakauppaa koskevissa yhteisön erityissäännöksissä vahvistettuja muita toimenpiteitä kuin tariffitoimenpiteitä;

c)

muita tavaroiden alkuperään liittyviä yhteisön toimenpiteitä.

39 artikla

Alkuperäaseman saaminen

1.   Tietystä maasta tai tietyltä alueelta peräisin olevina tavaroina pidetään kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella kokonaan tuotettuja tavaroita.

2.   Tavaroiden, joiden tuottamisessa on ollut osallisena useampi kuin yksi maa tai alue, on katsottava olevan peräisin siitä maasta tai siltä alueelta, jossa niille on suoritettu viimeinen merkittävä valmistustoimi.

40 artikla

Alkuperän todistaminen

1.   Kun tulli-ilmoituksessa on tullilainsäädännön mukaisesti ilmoitettu tavaroiden alkuperä, tulliviranomaiset voivat pyytää tavaranhaltijaa todistamaan tavaroiden alkuperän.

2.   Kun tavaroiden alkuperä todistetaan tullilainsäädännön tai muun yhteisön erityislainsäädännön mukaisesti, tulliviranomaiset voivat perusteltujen epäilyjen nojalla vaatia esitettäväksi lisänäyttöä varmistaakseen, että alkuperä on ilmoitettu asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

3.   Yhteisössä voidaan antaa alkuperän todistava asiakirja, jos taloudellisten toimijoiden tarpeet sitä edellyttävät.

41 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä 39 ja 40 artiklan täytäntöön panemiseksi.

2 jakso

Etuuskohteluun oikeuttava alkuperä

42 artikla

Tavaroiden etuuskohteluun oikeuttava alkuperä

1.   Jotta tavaroihin voidaan soveltaa 36 artiklan 2 kohdan d tai e alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä tai muita etuuskohtelutoimenpiteitä kuin tariffitoimenpiteitä, niiden on oltava tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen etuuskohtelualkuperäsääntöjen mukaisia.

2.   Yhteisön tiettyjen yhteisön tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden taikka tällaisten maiden tai alueiden ryhmien kanssa tekemiin sopimuksiin sisältyvien etuuskohtelutoimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvia tavaroita koskevista etuuskohtelualkuperäsäännöistä määrätään kyseisissä sopimuksissa.

3.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tiettyjä muita kuin 5 kohdassa tarkoitettuja yhteisön tullialueen ulkopuolisia maita tai alueita taikka tällaisten maiden tai alueiden ryhmiä koskevien yhteisön yksipuolisten etuuskohtelutoimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvia tavaroita koskevat etuuskohtelualkuperäsäännöt.

4.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirjan pöytäkirjaan 2 sisältyvien yhteisön tullialueen ja Ceutan ja Melillan välisessä kaupassa sovellettavien etuuskohtelutoimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvia tavaroita koskevat etuuskohtelualkuperäsäännöt.

5.   Yhteisöön assosioituneisiin merentakaisiin maihin ja alueisiin sovellettaviin etuuuskohtelujärjestelyihin sisältyvien etuuskohtelutoimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvia tavaroita koskevat etuuskohtelualkuperäsäännöt vahvistetaan perustamissopimuksen 187 artiklaa noudattaen.

6.     Neuvotellessaan yhteisön nimissä 2 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista tai antaessaan ehdotuksen 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen vahvistamisesta perustamissopimuksen 251 tai 187 artiklan mukaisesti annettavalla asetuksella komissio ottaa huomioon erityisesti seuraavaa:

a)

kansainvälisten sopimusten yhteydessä hyväksyttävät sitoumukset ja velvoitteet;

b)

tarve määritellä tuotteiden alkuperäasemaa koskevat kriteerit, jotka on mukautettu kunkin tuotteen erityispiirteisiin ja joilla varmistetaan, että etuuskohteluun liittyvä taloudellinen hyöty rajoittuu tosiasiallisesti niihin maihin, alueisiin tai tällaisten maiden ja alueiden ryhmiin, joita varten näitä toimenpiteitä on sovittu tai hyväksytty;

c)

sellaisten maiden, alueiden tai tällaisten maiden tai alueiden ryhmien kehitystaso ja teollistumisaste, joita varten etuuskohtelutoimenpiteitä on sovittu tai hyväksytty;

d)

alueelliset integraatiotavoitteet, jotka ovat tiettyjen kyseisten etuuskohtelujärjestelyjen taustalla, määrittelemällä asianmukaiset kumulaatiosäännöt;

e)

tarve määritellä yksinkertaisesti ymmärrettävissä ja sovellettavissa olevat säännöt, jotka mahdollistavat etuuskohtelutoimenpiteiden tehokkaan käytön niiden maiden, alueiden tai maiden ja alueiden ryhmien toimijoiden toimesta, joita varten näitä toimenpiteitä on sovittu tai hyväksytty, ja jotka ovat yhteensopivat kaupan helpottamisen tavoitteen kanssa.

Komissio vahvistaa asianmukaisia valvontatoimenpiteitä, jotka mahdollistavat etuuskohtelutoimenpiteiden väärinkäytön tai kiertämisen estämisen tai rankaisemisen.

7.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen täytäntöön panemiseksi.

3 LUKU

TAVAROIDEN TULLAUSARVO

43 artikla

Soveltamisala

Tavaroiden tullausarvo, jota käytetään sovellettaessa yhteistä tullitariffia sekä muita toimenpiteitä kuin tariffitoimenpiteitä, joista säädetään tavarakauppaa koskevissa yhteisön erityissäännöksissä, määritetään 44–47 artiklan mukaisesti.

44 artikla

Kauppa-arvo

1.   Maahantuotujen tavaroiden tullausarvona käytetään hintaa, joka niistä on tosiasiallisesti maksettu tai maksettava myytäessä ne vietäviksi yhteisön tullialueelle, tapauksen mukaan 4 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden mukaisten tarkistusten jälkeen, jäljempänä ’kauppa-arvo’.

Tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta on ostajan maahantuoduista tavaroista myyjälle tai tämän hyväksi suorittama tai suoritettava kokonaismaksu, ja siihen sisältyvät kaikki maahantuotuja tavaroita koskevat maksut, jotka ostaja on suorittanut tai tämän on suoritettava myyjälle maahantuotujen tavaroiden myynnin edellytyksenä tai kolmannelle osapuolelle myyjän velvollisuuden täyttämiseksi. Maksua ei välttämättä tarvitse suorittaa käteisenä. Se voidaan suorittaa remburssilla tai siirtokelpoisilla rahoitusvälineillä suoraan tai välillisesti.

2.   Kauppa-arvoa voidaan käyttää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

ostajan oikeutta luovuttaa tavaroita tai käyttää niitä ei rajoiteta muilla kuin:

i)

lain tai viranomaisten määräämillä taikka vaatimilla rajoituksilla yhteisössä,

ii)

tavaroiden maantieteellistä jälleenmyyntialuetta koskevilla rajoituksilla,

iii)

rajoituksilla, jotka eivät olennaisesti vaikuta tavaroiden arvoon;

b)

myynti tai hinta ei riipu ehdoista tai suorituksista, joiden arvoa ei voida määrittää arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden osalta;

c)

mikään osa ostajan suorittaman tavaroiden myöhemmän jälleenmyynnin, luovutuksen tai käytön tuotosta ei tule suoraan tai välillisesti myyjän hyväksi, ellei asianmukaista tarkistusta voida tehdä 4 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden mukaisesti;

d)

ostaja ja myyjä eivät ole keskenään etuyhteydessä, tai jos ovat, kauppa-arvo voidaan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä tullitarkoituksiin.

3.   Edellä olevan 2 kohdan d alakohtaa sovellettaessa ostajan ja myyjän keskinäinen etuyhteys ei itsessään ole riittävä peruste kauppa-arvon hylkäämiseen. Myyntiin liittyvät olosuhteet tutkitaan tarvittaessa ja kauppa-arvo hyväksytään, ellei etuyhteys ole vaikuttanut hintaan.

Jos tulliviranomaisilla on tavaranhaltijan antamista tai muualta saaduista tiedoista johtuvia perusteita katsoa etuyhteyden vaikuttaneen hintaan, niiden on annettava nämä perusteet tiedoksi tavaranhaltijalle ja varattava tälle kohtuullinen tilaisuus vastineen antamiseen.

4.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tekijät, jotka on tullausarvoa määritettäessä lisättävä tosiasiallisesti maksettuun tai maksettavaan hintaan tai jotka voidaan jättää huomiotta.

45 artikla

Tullausarvon määrittämisen toissijaiset menetelmät

1.   Jos tullausarvoa ei voida määrittää 44 artiklan mukaisesti, se on määritettävä soveltamalla tämän artiklan 2 kohdan a–d alakohdista järjestyksessä ensimmäistä kyseisen arvon määrittämiseen soveltuvaa alakohtaa.

Tavaranhaltijan pyynnöstä c ja d alakohdan soveltamisjärjestystä voidaan vaihtaa.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti määritettävä tullausarvo on:

a)

arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden kanssa samanlaisten, yhteisön tullialueelle vietäviksi myytyjen ja näiden kanssa samanaikaisesti tai lähes samanaikaisesti vietyjen tavaroiden kauppa-arvo;

b)

arvonmäärityksen kohteena olevien tavaroiden kanssa samankaltaisten, yhteisön tullialueelle vietäviksi myytyjen ja näiden kanssa samanaikaisesti tai lähes samanaikaisesti vietyjen tavaroiden kauppa-arvo;

c)

arvo, joka perustuu siihen yksikköhintaan, jolla maahantuotuja tavaroita taikka samanlaisia tai samankaltaisia maahantuotuja tavaroita myydään yhteisön tullialueella suurin kokonaismäärä henkilöille, jotka eivät ole etuyhteydessä myyjään;

d)

laskennallinen arvo, joka on seuraavien erien summa:

i)

maahantuotuja tavaroita tuotettaessa käytettyjen materiaalien sekä valmistuksen tai muun käsittelyn kustannukset tai arvo;

ii)

se voittojen ja yleiskulujen määrä, joka tavallisesti kertyy myytäessä tavaroita, jotka kuuluvat samaan tavaraluokkaan tai -lajiin kuin arvonmäärityksen kohteena olevat tavarat ja jotka viejämaassa toimivat tuottajat ovat tuottaneet yhteisön tullialueelle tapahtuvaa vientiä varten;

iii)

kustannukset tai arvo, jotka liittyvät maahantuotujen tavaroiden kuljettamiseen siihen paikkaan saakka, jossa tavarat tuodaan yhteisön tullialueelle, kyseisen kuljetuksen yhteydessä tapahtuvaan lastaukseen ja käsittelyyn sekä tavaroiden vakuutukseen.

3.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 2 kohdan soveltamista koskevat mahdolliset lisäedellytykset ja -säännöt.

46 artikla

Varamenettely

Jos maahantuotujen tavaroiden tullausarvoa ei voida määrittää 44 ja 45 artiklan mukaisesti, se on määritettävä yhteisön tullialueella käytettävissä olevien tietojen perusteella käyttäen kohtuullisia menetelmiä, jotka ovat seuraaviin lähteisiin sisältyvien periaatteiden ja yleisten säännösten mukaisia:

a)

tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta tehty sopimus;

b)

tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artikla;

c)

tämä luku.

Tullausarvon määrittämisessä ensimmäisen kohdan mukaisesti ei kuitenkaan saa käyttää mitään seuraavista:

a)

yhteisön tullialueella tuotettujen tavaroiden yhteisön tullialueella sovellettava myyntihinta;

b)

järjestelmä, jossa tullausarvoksi hyväksytään korkeampi kahdesta vaihtoehtoisesta arvosta;

c)

tavaroiden hinta viejämaan kotimarkkinoilla;

d)

muut tuotantokustannukset kuin laskennalliset arvot, jotka on määritetty samanlaisille tai samankaltaisille tavaroille 45 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti;

e)

hinnat, joita sovelletaan viennissä yhteisön tullialueen ulkopuoliseen maahan;

f)

vähimmäistullausarvot;

g)

mielivaltaiset tai kuvitteelliset arvot.

47 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä, joissa vahvistetaan säännöt tullausarvon määrittämiseksi erityistapauksissa sekä sellaisille tavaroille, joiden osalta syntyy tullivelka erityismenettelyn käytön jälkeen.

III OSASTO

TULLIVELKA JA VAKUUDET

1 LUKU

TULLIVELAN SYNTYMINEN

1 jakso

Yleiset säännökset

48 artikla

Tullivelka

Tiettyjen tavaroiden viennissä tai tuonnissa on yhteisen tullitariffin mukaisesti maksettava tulli, ja maksettava määrä muodostaa tullivelan määrän.

2 jakso

Tuontitullivelka

49 artikla

Luovutus vapaaseen liikkeeseen, väliaikainen maahantuonti

1.   Tuontitullivelka syntyy, kun muu kuin yhteisötavara asetetaan jompaankumpaan seuraavista menettelyistä:

a)

luovutus vapaaseen liikkeeseen;

b)

osittain tuontitulliton väliaikainen maahantuonti.

2.   Tullivelka syntyy sinä ajankohtana, jona tulli-ilmoitus hyväksytään vastaanotetuksi.

3.   Velallisena on tavaranhaltija. Välillisessä edustuksessa velallisena on myös henkilö, jonka lukuun tulli-ilmoitus tehdään.

Jos jompaakumpaa 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä koskeva tulli-ilmoitus tehdään sellaisten tietojen perusteella, joiden vuoksi tuontitulleja tai osaa niistä ei saada kannetuiksi, velallisena on myös henkilö, joka on toimittanut ilmoitukseen tarvitut tiedot ja joka on tiennyt tai jonka olisi kohtuudella pitänyt tietää näiden tietojen olleen virheellisiä.

50 artikla

Ei-alkuperätavaroita koskevat erityissäännökset

1.   Jos tuontitulleja koskevan tullinpalautuksen tai vapautuksen soveltaminen on kiellettyä sellaisten tuotteiden valmistuksessa käytettävien ei-alkuperätavaroiden osalta, joista annetaan tai laaditaan alkuperäselvitys yhteisön ja tiettyjen yhteisön tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden taikka tällaisten maiden tai alueiden ryhmien välisten etuuskohtelujärjestelyjen yhteydessä, näiden tuotteiden osalta syntyy tuontitullivelka, kun on tapahtunut jompikumpi seuraavista:

a)

kyseisiä sisäisessä jalostusmenettelyssä tuotettuja tuotteita koskeva jälleenvienti-ilmoitus on hyväksytty vastaanotetuksi;

b)

sisäiseen jalostusmenettelyyn asetettuihin tavaroihin liittyvä ilmoitus on hyväksytty vastaanotetuksi kyseisten jalostettujen tuotteiden ennakkoviennin tapauksessa.

2.   Kun tullivelka syntyy 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tuontitullien määrä on määritettävä samoin edellytyksin kuin jos kyseessä olisi tullivelka, joka syntyy samana päivänä tapahtuvasta sellaisen ilmoituksen hyväksymisestä, joka tehdään kyseisten tavaroiden valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperätavaroiden luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen sisäisen jalostusmenettelyn päättämiseksi.

3.   Sovelletaan 49 artiklan 2 ja 3 kohtaa. Jäljempänä 188 artiklassa tarkoitettujen muiden kuin yhteisötavaroiden tapauksessa velkoja on kuitenkin henkilö, joka tekee jälleenvienti-ilmoituksen, ja välillisen edustuksen tapauksessa henkilö, jonka lukuun kyseinen ilmoitus tehdään.

51 artikla

Säännösten noudattamatta jättämisestä johtuva tullivelka

1.   Muissa kuin 49 ja 50 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa syntyy tuontitullivelka jommassakummassa seuraavista tapauksista:

a)

kun ei täytetä jotakin tullilainsäädännössä säädettyä velvollisuutta, joka koskee muiden kuin yhteisötavaroiden tuomista yhteisön tullialueelle taikka tavaroiden kuljetusta, jalostusta, varastointia tai käyttöä tai niistä vapautumista kyseisellä alueella;

b)

kun ei täytetä jotakin edellytystä, joka koskee muun kuin yhteisötavaran asettamista tullimenettelyyn taikka tulleista vapauttamisen tai alennetun tuontitullin soveltamista tavaraan sen tietyn käyttötarkoituksen perusteella.

2.   Tullivelka syntyy jompanakumpana seuraavista ajankohdista:

a)

ajankohta, jona velvollisuutta, jonka täyttämättä jättämisestä tullivelka syntyy, ei täytetä tai ei enää täytetä;

b)

ajankohta, jona tavarat on asetettu tai ilmoitettu asetettavaksi tullimenettelyyn, jos myöhemmin todetaan, ettei jokin edellytys, joka koskee tavaroiden asettamista kyseiseen menettelyyn taikka tulleista vapauttamisen tai alennetun tuontitullin soveltamista tavaroiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella, tosiasiallisesti ole täyttynyt.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa velallisia ovat kaikki seuraavat:

a)

henkilö, jonka oli täytettävä kyseiset velvollisuudet;

b)

henkilö, joka tiesi tai jonka olisi kohtuudella pitänyt tietää, että tullilainsäädännön mukainen velvollisuus ei täyttynyt ja joka toimi sen henkilön lukuun, jonka piti täyttää velvollisuus, tai joka osallistui toimintaan, joka johti velvollisuuden täyttymättä jättämiseen;

c)

kyseiset tavarat hankkinut tai niitä hallussaan pitänyt henkilö, joka tavarat hankkiessaan tai vastaanottaessaan on tiennyt taikka jonka olisi tällöin kohtuudella pitänyt tietää, ettei tullilainsäädännön mukainen velvollisuus täyttynyt.

Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa velallisena on henkilö, jonka on täytettävä edellytykset, jotka koskevat tavaroiden asettamista tullimenettelyyn tai niiden ilmoittamista asetettavaksi kyseiseen menettelyyn taikka tulleista vapauttamisen tai alennetun tuontitullin soveltamista tavaroiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella.

Jos tehdään jotakin 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä koskeva tulli-ilmoitus tai tulliviranomaisille annetaan sellaisia tullilainsäädännössä vaadittuja tavaroiden tullimenettelyyn asettamisen edellytyksiin liittyviä tietoja, joiden seurauksena kaikkia tuontitulleja tai osaa niistä ei saada kannetuiksi, velallisena on myös henkilö, joka on toimittanut ilmoituksen tekemiseen tarvitut tiedot ja joka on tiennyt tai jonka olisi kohtuudella pitänyt tietää näiden tietojen olleen virheellisiä.

52 artikla

Maksettujen tullien vähentäminen

1.   Kun tullivelka syntyy 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti sellaisten tavaroiden osalta, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen alennetuin tuontitullein niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella, tullivelan määrästä on vähennettävä tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yhteydessä maksettu määrä.

Ensimmäistä alakohtaa noudatetaan tarvittavin muutoksin, kun tullivelka syntyy tällaisten tavaroiden hävittämisestä jäävien jätteiden ja jäännösten osalta.

2.   Kun tullivelka syntyy 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti sellaisten tavaroiden osalta, jotka on asetettu osittain tuontitullittomaan väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn, tullivelan määrästä on vähennettävä osittain tuontitullittomassa menettelyssä maksettu määrä.

3 jakso

Vientitullivelka

53 artikla

Vienti-ilmoitus

1.   Vientitullivelka syntyy, kun vientitullien alainen tavara asetetaan vientimenettelyyn.

2.   Tullivelka syntyy sinä ajankohtana, jona tulli-ilmoitus hyväksytään vastaanotetuksi.

3.   Velallisena on tavaranhaltija. Välillisessä edustuksessa velallisena on myös henkilö, jonka lukuun ilmoitus tehdään.

Jos tulli-ilmoitus tehdään sellaisten tietojen perusteella, joiden vuoksi vientitulleja tai osaa niistä ei saada kannetuiksi, velallisena on myös henkilö, joka on toimittanut ilmoitukseen tarvitut tiedot ja joka on tiennyt tai jonka olisi kohtuudella pitänyt tietää näiden tietojen olleen virheellisiä.

54 artikla

Säännösten noudattamatta jättämisestä johtuva tullivelka

1.   Muissa kuin 53 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ja jos tuotteet ovat vientitullien alaisia, vientitullivelka syntyy jommassakummassa seuraavista tapauksista:

a)

kun ei täytetä jotakin tullilainsäädännössä säädettyä velvollisuutta, joka koskee tavaroiden poistumista tai kuljetusta tai niistä vapautumista;

b)

kun ei täytetä niitä edellytyksiä, joilla tavarat on kokonaan tai osittain vapautettu vientitulleista vietäessä niitä yhteisön tullialueelta.

2.   Tullivelka syntyy jonakin seuraavista ajankohdista:

a)

ajankohta, jona tavarat tosiasiallisesti viedään yhteisön tullialueelta tulli-ilmoitusta tekemättä;

b)

ajankohta, jona tavarat saapuvat muuhun määräpaikkaan kuin siihen määräpaikkaan, johon niiden vienti yhteisön tullialueelta on sallittu kokonaan tai osittain vientitulleitta;

c)

jos tulliviranomaiset eivät voi määrittää b alakohdassa tarkoitettua ajankohtaa, se ajankohta, jona määräaika todisteiden esittämiselle vientitullittomuuden edellytysten täyttymisestä päättyy.

3.   Jos vientitullien alaiset tavarat viedään yhteisön tullialueelta tulli-ilmoitusta tekemättä, velallisia ovat kaikki seuraavat:

a)

henkilö, jonka oli täytettävä kyseinen velvollisuus;

b)

velvollisuuden täyttymättä jäämiseen johtaneeseen toimintaan osallistunut henkilö, joka on tiennyt tai jonka olisi kohtuudella pitänyt tietää, ettei tulli-ilmoitusta ollut tehty ja että se olisi pitänyt tehdä.

4.   Jos tullivelka syntyy sen seurauksena, ettei täytetä niitä edellytyksiä, joilla tavarat on kokonaan tai osittain vapautettu vientitulleista vietäessä niitä yhteisön tullialueelta, velallinen on:

a)

tavaranhaltija;

b)

välillisessä edustuksessa henkilö, jonka lukuun ilmoitus tehdään.

4 jakso

Vienti- ja tuontitullivelkaa koskevia yhteisiä säännöksiä

55 artikla

Kiellot ja rajoitukset

Tuonti- tai vientitullivelka syntyy myös kaikenlaisten tuontia tai vientiä koskevien kieltojen tai rajoitusten alaisten tavaroiden osalta.

Tullivelkaa ei kuitenkaan synny, kun yhteisön tullialueelle säännösten vastaisesti tuodaan väärennettyä rahaa taikka huumausaineita tai psykotrooppisia aineita, jotka eivät tule lääkinnälliseen tai tieteelliseen tarkoitukseen hyödynnettäviksi toimivaltaisten viranomaisten tarkasti valvomassa taloudellisessa toiminnassa.

Tullirikoksia koskevien seuraamusten soveltamisen kannalta tullivelan katsotaan kuitenkin syntyneen, jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että tullit tai tullivelan olemassaolo ovat peruste seuraamusten määrittämiselle.

56 artikla

Useita velallisia

Jos yhtä tullivelkaa kohti on useita velallisia, kukin heistä on vastuussa velasta kokonaisuudessaan.

On kuitenkin pyrittävä ensisijaisesti kantamaan tullivelka rekisteröidyltä tuojalta tai viejältä.

Jos yksi tai useampi tällainen henkilö on tarkoituksellisesti rikkonut tullilainsäädäntöä, tullivelka on ensisijaisesti kannettava kyseisiltä henkilöiltä.

57 artikla

Tullin määrän laskemista koskevat yleiset säännöt

1.   Tuonti- tai vientitullin määrä on määritettävä niillä tullin laskentaperusteilla, jotka koskivat kyseisiä tavaroita sinä ajankohtana, jona tullivelka niiden osalta syntyi.

2.   Jos tullivelan syntymisen ajankohtaa ei voida tarkasti määrittää, kyseisenä ajankohtana pidetään sitä ajankohtaa, jona tulliviranomaiset toteavat tavaroiden olevan tilanteessa, jossa tullivelka on syntynyt.

Jos tulliviranomaiset kuitenkin voivat käytettävissään olevien tietojen perusteella todeta, että tullivelka on syntynyt ennen tätä toteamista, tullivelan on katsottava syntyneen aikaisimpana ajankohtana, jona kyseinen tilanne on voitu todeta.

3.   Kun tullilainsäädännössä säädetään tavaran edullisesta tullikohtelusta, tullittomuudesta tai osittaisesta tai täydellisestä tuonti- tai vientitulleista vapauttamisesta 36 artiklan 2 kohdan d–g alakohdan, 136–140, 177 ja 180–183 artiklan nojalla, tällaista edullista tullikohtelua, tullittomuutta tai vapauttamista sovelletaan myös niissä tapauksissa, joissa syntyy tullivelka 51 tai 54 artiklan nojalla, jos asianomaisen henkilön toimintaan ei liity vilpillistä menettelyä.

58 artikla

Tullin määrän laskemista koskevat erityissäännöt

1.   Kun tullimenettelyyn asetetuista tavaroista on syntynyt yhteisön tullialueella kustannuksia varastoinnista tai tavanomaisesta käsittelystä, tällaisia kustannuksia tai arvonlisäystä ei oteta huomioon laskettaessa tuontitullin määrää, jos tavaranhaltija esittää riittävän näytön kyseisistä kustannuksista.

Tuontitullien määrää laskettaessa on kuitenkin otettava huomioon toiminnoissa käytettyjen muiden kuin yhteisötavaroiden tullausarvo, laji ja alkuperä.

2.   Jos tullimenettelyyn asetettujen tavaroiden tariffiin luokittelu muuttuu yhteisön tullialueella suoritettujen tavanomaisten käsittelyjen tuloksena, on tavaranhaltijan pyynnöstä sovellettava menettelyyn asetettujen tavaroiden alkuperäistä tariffiin luokittelua.

3.   Sisäisessä jalostusmenettelyssä syntyvien jalostettujen tuotteiden osalta mahdollisesti syntyvän tullivelan määrä on tavaranhaltijan pyynnöstä määritettävä kyseisten sisäiseen jalostusmenettelyyn asetettujen tavaroiden sinä ajankohtana voimassa olevan tariffiin luokittelun, tullausarvon, lajin ja alkuperän perusteella, jona kyseisiä tavaroita koskeva ilmoitus hyväksytään vastaanotetuksi.

59 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä, joissa vahvistetaan:

a)

tavaroihin sovellettavan tuonti- tai vientitullin määrän laskemista koskevat säännöt;

b)

muut erityismenettelyjä koskevat erityissäännöt.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset 57 ja 58 artiklasta.

60 artikla

Tullivelan syntypaikka

1.   Tullivelka syntyy paikassa, jossa 49 ja 53 artiklassa tarkoitettu tulli-ilmoitus tehdään tai jossa se katsotaan 128 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn.

Kaikissa muissa tapauksissa tullivelka syntyy siinä paikassa, jossa sen aiheuttavat tosiseikat ilmenevät.

Ellei kyseistä paikkaa voida määrittää, tullivelka syntyy paikassa, jossa tulliviranomaiset toteavat tavaroiden olevan sellaisessa tilanteessa, jossa tullivelka on syntynyt.

2.   Jos tavarat on asetettu tullimenettelyyn, jota ei ole päätetty, ja jos paikkaa ei voida määrittää asetetussa määräajassa 1 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan mukaisesti, tullivelka syntyy siinä paikassa, jossa tavarat on asetettu kyseiseen menettelyyn tai ne on tuotu yhteisön tullialueelle kyseiseen menettelyyn asetettuna.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika.

3.   Jos tulliviranomaiset voivat käytettävissään olevien tietojen perusteella todeta, että tullivelka voi olla syntynyt useassa paikassa, tullivelan on katsottava syntyneen paikassa, jossa se ensin syntyi.

4.   Jos tulliviranomainen toteaa, että tullivelka on syntynyt 51 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla toisessa jäsenvaltiossa, tullivelan on katsottava syntyneen siinä jäsenvaltiossa, jossa sen syntyminen on todettu, jos velan määrä on pienempi kuin 100 000euroa.

2 LUKU

VAKUUS MAHDOLLISEN TAI OLEMASSA OLEVAN TULLIVELAN MAKSAMISESTA

61 artikla

Yleiset säännökset

1.   Tätä lukua sovelletaan sekä jo syntyneitä että mahdollisesti syntyviä tullivelkoja koskeviin vakuuksiin, ellei toisin säädetä.

2.   Tulliviranomaiset voivat vaatia velallista antamaan vakuuden tullivelan ja muiden maksujen, erityisesti voimassa olevien arvonlisä- ja valmisteverosäännösten mukaisten arvonlisä- ja valmisteverojen, maksamisesta.

3.   Jos tulliviranomaiset vaativat vakuuden antamista, se on vaadittava velalliselta tai siltä, josta voi tulla velallinen.

4.   Tulliviranomaiset voivat vaatia ainoastaan yhden vakuuden tiettyjä tavaroita tai tiettyä ilmoitusta kohti.

Tiettyä ilmoitusta varten annettua vakuutta sovelletaan kaikkia kyseisessä ilmoituksessa tarkoitettuja tai sitä vastaan luovutettuja tavaroita koskevaan tullivelkaan riippumatta ilmoituksen oikeellisuudesta.

5.   Tulliviranomaiset voivat sallia, että vakuuden antaa toinen henkilö sen puolesta, jolta sitä vaaditaan.

6.   Tämän artiklan 3 tai 5 kohdassa tarkoitetun henkilön pyynnöstä tulliviranomaiset voivat 67 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti antaa luvan yleisvakuuden käyttöön kahta tai useampaa toimintoa, ilmoitusta tai menettelyä koskevan tullivelan kattamiseksi.

7.   Valtioilta ja alue- ja paikallisviranomaisilta tai muilta julkisoikeudellisilta yhteisöiltä ei vaadita vakuutta niiden viranomaisina suorittamien toimien osalta.

Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kun keskeisiä osia vahvistamalla muut tapaukset, joissa vakuutta ei vaadita tai joissa vaaditaan alennettu vakuus.

8.   Tulliviranomaiset voivat olla vaatimatta vakuutta, jos määrä, jonka maksamisesta vakuus on annettava, ei ylitä yhteisön ja sen jäsenmaiden tavarakauppaa kolmansien maiden kanssa koskevista tilastoista 22 päivänä toukokuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 (16) 12 artiklan mukaisesti vahvistettua tilastoinnin kynnysrajaa.

9.   Tulliviranomaisten hyväksymä tai sallima vakuus on voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella niihin tarkoituksiin, joihin se on annettu.

Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kun keskeisiä osia vahvistamalla poikkeukset tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta.

62 artikla

Pakollinen vakuus

1.   Jos vakuuden antaminen on pakollista ja ellei 3 kohdan mukaisesti vahvistetuista säännöistä muuta johdu, tulliviranomaisten on vahvistettava vakuuden määrä tasolle, joka vastaa kyseisen tullivelan täsmällistä määrää, jos tämä määrä on varmasti laskettavissa vakuuden vaatimisajankohtana.

Ellei tullivelan täsmällistä määrää voida vahvistaa, vakuuden määräksi on vahvistettava syntyneen tai mahdollisesti syntyvän tullivelan tulliviranomaisten arvion mukainen enimmäismäärä.

2.   Jos yleisvakuus annetaan sellaisten tullivelkojen maksamisesta, joiden määrä vaihtelee ajoittain, tämän vakuuden määrä on vahvistettava tasolle, joka aina vastaa kyseisiä tullivelkoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 67 artiklan soveltamista.

3.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän artiklan 1 kohdan täytäntöön panemiseksi.

63 artikla

Harkinnanvarainen vakuus

Jos vakuuden antaminen on harkinnanvaraista, tulliviranomaisten on joka tapauksessa vaadittava vakuus, jos ne pitävät tullivelan maksamista määräajassa epävarmana. Kyseisten viranomaisten on vahvistettava vakuuden määrä tasolle, joka ei ole 62 artiklassa tarkoitettua tasoa korkeampi.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan, milloin vakuus on harkinnanvarainen.

64 artikla

Vakuuden antaminen

1.   Vakuus voidaan antaa jollakin seuraavista tavoista:

a)

käteistalletuksena tai jollakin muulla maksuvälineellä, jonka tulliviranomaiset hyväksyvät käteistalletusta vastaavaksi, ja se annetaan euroina tai sen jäsenvaltion valuuttana, jossa vakuutta vaaditaan;

b)

takaajan antamana sitoumuksena;

c)

muuna vakuuden muotona, joka turvaa vastaavalla tavalla tullivelan maksamisen , esimerkiksi vakuus alalla voimassa olevaa sopimusta koskevasta vaatimustenmukaisuudesta, virallinen notaarin vahvistama vakuus, toimijoiden ja tulliviranomaisten välinen erityinen sopimus jne.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa yksilöidään tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut vakuuden muodot.

2.   Käteistalletus tai vastaava vakuus on annettava sen jäsenvaltion voimassa olevien säännösten mukaisesti, jossa vakuutta vaaditaan.

65 artikla

Vakuuden muodon valinta

Henkilö, jolta vakuutta vaaditaan, voi valita minkä tahansa 64 artiklan 1 kohdassa säädetyistä vakuuden muodoista.

Tulliviranomaiset voivat kuitenkin kieltäytyä hyväksymästä valittua vakuuden muotoa, jos se on ristiriidassa kyseisen tullimenettelyn moitteettoman toiminnan kanssa.

Tulliviranomaiset voivat vaatia, että valittua vakuuden muotoa käytetään tietty aika.

66 artikla

Takaaja

1.   Edellä 64 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun takaajan on oltava yhteisön tullialueelle sijoittautunut kolmas henkilö. Takaajan on oltava vakuutta vaativien tulliviranomaisten hyväksymä, ellei takaaja ole pankki tai muu yhteisössä virallisesti hyväksytty rahoituslaitos.

2.   Takaajan on kirjallisesti sitouduttava maksamaan se tullivelan määrä, josta vakuus annetaan.

Sitoumuksen on katettava myös vakuuden kohteena olevan määrän rajoissa jälkitarkastusten seurauksena maksettavat tuonti- tai vientitullien määrät.

3.   Tulliviranomaiset voivat kieltäytyä hyväksymästä esitettyä takaajaa tai esitettyä vakuuden muotoa, jos nämä eivät näytä varmasti turvaavan tullivelan maksamista määräajassa.

67 artikla

Yleisvakuus

1.   Edellä 61 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu lupa myönnetään ainoastaan henkilöille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)

he ovat sijoittautuneet yhteisöön;

b)

he eivät ole syyllistyneet vakavaan tai toistuvaan tulli- tai verolainsäädännön rikkomiseen;

c)

he käyttävät säännöllisesti asianomaisia menettelyjä tai tulliviranomaiset tietävät heidän pystyvän täyttämään näihin menettelyihin liittyvät velvollisuutensa.

2.   Jos mahdollisesti syntyvien tullivelkojen kattamiseksi on annettava yleisvakuus, taloudelliselle toimijalle voidaan antaa lupa käyttää määrältään pienempää yleisvakuutta tai antaa vapautus vakuuden antamisesta 61 artiklan 7 kohdan mukaisesti edellyttäen, että vähintään seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

asianomaisten tullimenettelyjen moitteeton käyttö tiettynä aikana;

b)

yhteistyö tulliviranomaisten kanssa;

c)

vakuudesta vapauttamisen osalta sellainen vakavaraisuus, että se riittää kyseisen henkilön sitoumusten täyttämiseen.

3.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, jotka koskevat lupien myöntämistä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

68 artikla

Vakuuksien käyttöä koskevat täydentävät säännökset

1.   Jos erityismenettelyjen yhteydessä voi syntyä tullivelka, sovelletaan 2, 3 ja 4 kohtaa.

2.   Edellä 67 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vakuudesta vapauttaminen ei koske tavaroita, joihin katsotaan liittyvän lisääntyneitä riskejä.

Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia .

3.   Komissio voi poikkeuksellisena toimenpiteenä erityisolosuhteissa 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia kieltämällä väliaikaisesti 67 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määrältään pienemmän yleisvakuuden käyttö.

4.   Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia kieltämällä väliaikaisesti yleisvakuuden käyttö sellaisten tavaroiden osalta, joiden on todettu yleisvakuutta käytettäessä joutuneen laajamittaisen petoksen kohteeksi.

69 artikla

Lisävakuus tai korvaava vakuus

Jos tulliviranomaiset toteavat, että annettu vakuus ei turvaa tai ei enää turvaa varmasti tai riittävästi tullivelan maksamista määräajassa, niiden on vaadittava 61 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua henkilöä tämän harkinnan mukaan joko antamaan lisävakuuden tai korvaamaan alkuperäisen vakuuden uudella vakuudella.

70 artikla

Vakuuden vapautus

1.   Tulliviranomaisten on vapautettava vakuus heti, kun tullivelka on lakannut tai sitä ei voi enää syntyä.

2.   Jos tullivelka on lakannut osittain tai voi syntyä ainoastaan osalle siitä määrästä, jonka maksamisesta vakuus on annettu, vastaava osa vakuudesta on asianomaisen pyynnöstä vapautettava, paitsi jos kyseinen määrä ei oikeuta tähän.

3.   Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöön panemiseksi.

3 LUKU

TULLIN KANTAMINEN JA MAKSAMINEN SEKÄ TULLIN PALAUTTAMINEN JA PERUUTTAMINEN

1 jakso

Tullin määrän määrittäminen, antaminen tiedoksi velalliselle ja kirjaaminen tileihin

71 artikla

Tullin määrän määrittäminen

Siitä alueesta vastaavien tulliviranomaisten, jossa tullivelka syntyy tai jossa sen katsotaan syntyneen 60 artiklan mukaisesti, on määritettävä maksettavan tullin määrä heti, kun niillä on käytettävissään tarvittavat tiedot.

72 artikla

Tullivelan tiedoksi antaminen

1.   Maksettavan tullin määrän vahvistava päätös on annettava tiedoksi velalliselle sen alueen kansallisessa lainsäädännössä säädetyssä muodossa, jossa velka syntyi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tiedoksiantoa ei tehdä seuraavissa tilanteissa:

a)

jos ennen tullin määrän lopullista vahvistamista on otettu käyttöön tullin muodossa oleva väliaikainen kauppapoliittinen toimenpide;

b)

jos maksettava tullin määrä on suurempi kuin 21 artiklan mukaisesti tehdyn päätöksen perusteella määritetty määrä;

c)

jos alkuperäinen päätös olla antamatta tullin määrää tiedoksi tai antaa tullin määrä tiedoksi maksettavaa määrää pienempänä on tehty yleisten määräysten perusteella, jotka on myöhemmin mitätöity tuomioistuimen päätöksellä;

d)

jos tulliviranomaisten ei tarvitse antaa tiedoksi tullin määrää.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän kohdan toisen alakohdan d alakohdan täytäntöön panemiseksi.

2.   Jos maksettavan tullin määrä on sama kuin tulli-ilmoitukseen merkitty määrä, velalliselle ei tarvitse antaa tiedoksi 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä.

Tällöin tulliviranomaisten suorittaman tavaran luovutuksen katsotaan vastaavan maksettavan tullin määrän vahvistavan päätöksen antamista tiedoksi velalliselle.

3.   Jos tämän artiklan 2 kohtaa ei sovelleta, maksettavan tullin määrän vahvistava päätös on annettava tiedoksi velalliselle neljäntoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona tulliviranomaiset pystyivät tekemään kyseisen päätöksen 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

73 artikla

Määräaika tullivelan tiedoksi antamiselle

1.   Tullin määrän vahvistavaa päätöstä ei voida antaa velalliselle tiedoksi enää, kun on kulunut kolme vuotta siitä päivästä, jona tullivelka on syntynyt.

2.   Jos tullivelka on syntynyt sellaisen teon tuloksena, joka sen suorittamishetkellä olisi voinut johtaa rikosoikeudenkäyntiin, 1 kohdassa tarkoitettu kolmen vuoden määräaika pidennetään kymmeneksi vuodeksi.

3.   Jos on haettu muutosta 24 artiklan mukaisesti, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluminen keskeytyy muutoksenhakumenettelyn ajaksi muutoshakemuksen jättöajankohdasta lukien.

4.   Jos tullivelan maksamisvelvoite saatetaan uudelleen voimaan 84 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisten määräaikojen soveltaminen on katsottava keskeytetyksi siitä päivästä, jona palauttamista tai peruuttamista koskeva hakemus tehtiin 90 artiklan mukaisesti, kunnes palauttamista tai peruuttamista koskeva päätös tehdään.

74 artikla

Tileihin kirjaaminen

1.   Edellä 71 artiklassa tarkoitettujen tulliviranomaisten on kirjattava maksettavan tullin määrä tileihinsä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 72 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Tulliviranomaisten ei tarvitse kirjata tileihin tullin määriä, joita ei 73 artiklan mukaan voida enää antaa tiedoksi velalliselle.

2.   Jäsenvaltioiden on määritettävä menettelyt, joiden mukaan tullien määrät käytännössä kirjataan tileihin. Nämä menettelyt voivat olla erilaisia sen mukaan, ovatko tulliviranomaiset tullivelan syntymisen olosuhteet huomioon ottaen varmoja vai eivät siitä, maksetaanko kyseiset määrät.

75 artikla

Tileihin kirjaamisen ajankohta

1.   Jos tullivelka syntyy hyväksyttäessä vastaanotetuksi ilmoitus, joka koskee tavaroiden asettamista muuhun tullimenettelyyn kuin osittain tullittoman väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn, tai jos se syntyy muusta toimesta, jolla on sama oikeudellinen vaikutus kuin ilmoituksen hyväksymisellä, tulliviranomaisten on kirjattava maksettavan tullin määrä tileihin neljäntoista päivän kuluessa tavaroiden luovutuksesta.

Jos kuitenkin tullien maksamisesta on annettu vakuus, niiden kokonaismäärä kaikista tavaroista, jotka on luovutettu samalle henkilölle tulliviranomaisten vahvistaman ajanjakson kuluessa, joka saa olla enintään 31 päivää, voidaan kirjata tileihin yhtenä vientinä kyseisen ajanjakson päätyttyä. Tileihin kirjaamisen on tapahduttava viiden päivän kuluessa kyseisen ajanjakson päättymisestä.

2.   Jos tavarat voidaan luovuttaa tiettyjen joko maksettavan tullin määrän määrittämistä tai sen kantamista koskevien edellytysten täyttyessä, tileihin kirjaamisen on tapahduttava neljäntoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona maksettavan tullin määrä määritetään tai kyseisen tullin maksamista koskeva velvollisuus vahvistetaan.

Jos tullivelka koskee tullin muodossa olevaa väliaikaista kauppapoliittista toimenpidettä, maksettavan tullin määrä on kuitenkin kirjattava tileihin kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona lopullisesta kauppapoliittisesta toimenpiteestä annettava asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Jos tullivelka syntyy muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa, maksettavan tullin määrä on kirjattava tileihin neljäntoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona tulliviranomaiset voivat laskea kyseisen tullin määrän ja osoittaa velallisen.

4.   Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin kannettavaan tai kannettavaksi jäävään tullin määrään, jos maksettavan tullin määrää ei ole kirjattu tileihin 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti tai jos se on määritetty ja kirjattu tileihin maksettavaa määrää pienempänä.

5.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja tileihin kirjaamiselle ei sovelleta ennalta-arvaamattomien tapahtumien eikä ylivoimaisten esteiden yhteydessä.

76 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tileihin kirjaamista koskevat säännöt.

2 jakso

Tullin maksamisen määräaika ja siihen liittyvät menettelyt

77 artikla

Tullien maksamisen yleinen määräaika, maksujen valvonta

1.   Velallisen on maksettava 72 artiklan mukaisesti tiedoksi annettu tullin määrä tulliviranomaisten asettaman määräajan kuluessa.

Kyseinen määräaika ei saa olla pidempi kuin kymmenen päivää laskettuna siitä, kun maksettavan tullin määrä on annettu tiedoksi velalliselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan 2 kohdan soveltamista. Suoritettaessa yhdistettyä tileihin kirjaamista 75 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisin edellytyksin on määräaika asetettava siten, ettei velallinen voi saada pidempää maksuaikaa kuin jos tällä olisi oikeus maksun lykkäämiseen 79 artiklan nojalla.

Määräajan pidennys on myönnettävä viran puolesta, jos asianomaisen todetaan saaneen tiedoksiannon liian myöhään voidakseen suorittaa maksun asetetussa määräajassa.

Tulliviranomaiset voivat myös pidentää määräaikaa velallisen pyynnöstä, jos maksettava tullin määrä on määritetty 29 artiklassa tarkoitetun jälkitarkastuksen yhteydessä. Pidennetty määräaika ei saa olla pidempi kuin se aika, jonka velallinen tarvitsee toteuttaakseen velvollisuutensa täyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 82 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2.   Jos velallinen on oikeutettu johonkin 79–82 artiklassa säädetyistä maksuhelpotuksista, maksu on suoritettava näille helpotuksille asetetussa yhdessä tai useammassa määräajassa.

3.   Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia vahvistamalla edellytykset velan maksamisen määräajan pidentämiselle seuraavissa tilanteissa:

a)

kun on esitetty tullien peruuttamista koskeva hakemus 90 artiklan mukaisesti;

b)

kun tavarat aiotaan julistaa valtiolle menetetyiksi, hävittää tai luovuttaa valtiolle;

c)

kun tullivelka on syntynyt 51 artiklan mukaisesti ja velallisia on enemmän kuin yksi.

78 artikla

Maksaminen

1.   Maksu on suoritettava käteisenä tai muulla maksutavalla, jolla on sama maksuvelvollisuudesta vapauttava vaikutus, mukaan luettuna hyvitysmenettelyllä tulliviranomaisten kanssa sovitun mukaisesti.

2.   Velallisen sijasta maksun voi maksaa kolmas henkilö.

79 artikla

Maksunlykkäys

Rajoittamatta 85 artiklan soveltamista tulliviranomaisten on asianomaisen henkilön pyynnöstä ja tämän annettua vakuuden sallittava maksettavan tullin maksamisen lykkääminen jollakin seuraavista tavoista:

a)

erikseen kullekin tullin määrälle, joka on kirjattu tileihin 75 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tai 75 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

b)

yhteisesti kaikille tullin määrille, jotka on kirjattu tileihin 75 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tulliviranomaisten asettamassa enintään 31 päivän määräajassa;

c)

yhteisesti kaikille tullin määrille, jotka on kirjattu tileihin yhtenä vientinä 75 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

80 artikla

Maksunlykkäyksen määräajat

1.   Edellä olevan 79 artiklan mukaisen maksunlykkäyksen määräaika on 30 päivää. Se lasketaan tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa esitetyllä tavalla.

2.   Kun maksua lykätään 79 artiklan a alakohdan mukaisesti, määräaika alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona maksettavan tullin määrä annetaan tiedoksi velalliselle.

3.   Kun maksua lykätään 79 artiklan b alakohdan mukaisesti, määräaika alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona koontiajanjakso päättyy. Sitä lyhennetään puolta koontiajanjakson päivien lukumäärästä vastaavalla päivien lukumäärällä.

4.   Kun maksua lykätään 79 artiklan c alakohdan mukaisesti, määräaika alkaa sen ajanjakson päättymispäivää seuraavana päivänä, joka on vahvistettu kyseisten tavaroiden luovuttamiselle. Sitä lyhennetään puolta kyseisen ajanjakson päivien lukumäärästä vastaavalla päivien lukumäärällä.

5.   Jos 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päivien lukumäärä on pariton luku, 30 päivän määräajasta kyseisten kohtien mukaisesti vähennettävien päivien lukumäärän on vastattava puolta tätä paritonta lukua välittömästi pienemmästä parillisesta luvusta.

6.   Jos 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu ajanjakso on kalenteriviikko, jäsenvaltiot voivat määrätä, että tullin määrä, jonka maksua on lykätty, on maksettava neljännen tätä kalenteriviikkoa seuraavan viikon perjantaina.

Jos kyseinen ajanjakso on kalenterikuukausi, jäsenvaltiot voivat määrätä, että tullin määrä, jonka maksua on lykätty, on maksettava viimeistään kyseistä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden kuudentenatoista päivänä.

81 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia vahvistamalla maksunlykkäystä koskevat säännöt käytettäessä 125 tai 127 artiklan mukaisesti yksinkertaistettua tulli-ilmoitusta.

82 artikla

Muut maksuhelpotukset

1.   Tulliviranomaiset voivat myöntää velalliselle muita maksuhelpotuksia kuin maksunlykkäyksen edellyttäen, että annetaan vakuus.

Vakuutta ei kuitenkaan tarvitse vaatia, jos todetaan, että sen vaatiminen aiheuttaisi velallisen tilanteen vuoksi vakavia taloudellisia tai sosiaalisia vaikeuksia.

Jos maksuhelpotuksia annetaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, tullin määrän lisäksi kannetaan luottokorko. Koron määrän on vastattava määrää, joka kannettaisiin samassa tarkoituksessa euromarkkinoilla tai tapauksen mukaan sen kansallisen valuutan määräisillä markkinoilla, jona määrä on maksettava.

Tulliviranomaiset voivat olla veloittamatta luottokorkoa, jos sen veloittaminen aiheuttaisia velallisen tilanteen vuoksi vakavia taloudellisia tai sosiaalisia vaikeuksia.

2.   Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä 1 kohdan täytäntöön panemiseksi.

83 artikla

Maksun pakkotäytäntöönpano, viivästykset

1.   Jos maksettavaa tullin määrää ei ole maksettu asetetussa määräajassa, tulliviranomaisten on varmistettava tullin määrän maksaminen kaikin asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti käytettävissä olevin keinoin.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia toteuttamalla toimenpiteitä, jotka koskevat maksun kantamista takaajilta erityismenettelyn yhteydessä.

2.   Tullin määrästä on kannettava viivästyskorkoa asetetun määräajan päättymispäivästä maksupäivään saakka. Viivästyskorkokanta voi olla enintään yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin euromarkkinoilla tai asianomaisen kansallisen valuutan määräisillä markkinoilla sovellettava luottokorkokanta. Viivästyskorkokanta ei saa olla pienempi luottokorkokanta.

3.   Kun tullivelan määrä on annettu tiedoksi 72 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tullin määrän lisäksi on kannettava viivästyskorko tullivelan syntypäivän ja tiedoksiantopäivän väliseltä ajalta.

Viivästyskorkokanta on vahvistettava 2 kohdan mukaisesti.

4.   Tulliviranomaiset voivat olla veloittamatta viivästyskorkoa, jos sen veloittaminen aiheuttaisi velallisen tilanteen vuoksi vakavia taloudellisia tai sosiaalisia vaikeuksia.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia vahvistamalla tapaukset, joissa tulliviranomaiset voivat asianomaiset ajanjaksot ja määrät huomioon ottaen olla kantamatta viivästyskorkoa.

3 jakso

Tullin palauttaminen ja peruuttaminen

84 artikla

Yleiset säännökset

1.   Tässä jaksossa tarkoitetaan:

a)

’palauttamisella’ maksettujen tuonti- tai vientitullien takaisinmaksua;

b)

’peruuttamisella’ maksamattoman tuonti- tai vientitullin maksamisvelvoitteesta vapauttamista.

Tuonti- tai vientitullien käsitteen katsotaan tässä jaksossa sisältävän myös viivästyskoron.

2.   Tulliviranomaisten ei tarvitse maksaa korkoa tullien palauttamisen yhteydessä.

Korkoa on kuitenkin maksettava, jos 85 artiklan mukaisesta palauttamisesta tehtyä päätöstä ei ole pantu täytäntöön kolmen kuukauden kuluessa sen tekemisestä.

Tällöin korkoa on maksettava kyseisen kolmen kuukauden määräajan päättymispäivästä tullien palautuspäivään saakka. Korkokanta on sama kuin euromarkkinoilla tai asianomaisen kansallisen valuutan määräisillä markkinoilla sovellettava korkokanta.

3.   Jos tulliviranomainen on myöntänyt tullien palautuksen tai peruutuksen erehdyksessä, tullien maksamisvelvoite saatetaan uudelleen voimaan, ellei alkuperäinen tullivelka ole vanhentunut 73 artiklan mukaisesti.

Mahdollinen tämän artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti maksettu korko on tällaisissa tapauksissa maksettava takaisin.

85 artikla

Palauttaminen ja peruuttaminen

1.   Ellei tässä jaksossa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, tuonti- tai vientitullit on palautettava tai peruutettava, jos palautettava tai peruutettava määrä on tiettyä määrää suurempi, seuraavista syistä:

a)

tullien määrä on vahvistettu liian suureksi;

b)

tavarat ovat viallisia;

c)

tulliviranomaiset ovat tehneet erehdyksen;

d)

kohtuussyistä.

Maksetut tullit on lisäksi palautettava, jos niitä vastaava tulli-ilmoitus mitätöidään 117 artiklan mukaisesti.

2.   Ellei päätöksentekovaltaa koskevista säännöistä muuta johdu, tulliviranomaisten on palautettava tai peruutettava tullit viran puolesta, jos ne itse havaitsevat 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen kuluessa, että tuonti- tai vientitullit voidaan palauttaa tai peruuttaa 86, 88 tai 89 artiklan nojalla.

3.   Tulleja ei voida palauttaa tai peruuttaa, jos niiden määrän vahvistamista koskevaan päätökseen johtanut tilanne on seurausta velallisen vilpillisestä menettelystä.

86 artikla

Liian suuriksi vahvistettujen tullien palauttaminen ja peruuttaminen

Tuonti- tai vientitullit on palautettava tai peruutettava, jos alkuperäisessä tullauspäätöksessä vahvistettu määrä on suurempi kuin maksettava määrä tai jos se annettiin tiedoksi velalliselle 72 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdan vastaisesti.

87 artikla

Vialliset tavarat

1.   Tuontitullit on palautettava tai peruutettava, jos niiden määrän vahvistamista koskeva päätös koskee vapaaseen liikkeeseen luovutettuja tavaroita, joita maahantuoja on kieltäytynyt vastaanottamasta, koska ne olivat luovutusajankohtana viallisia tai eivät vastanneet sen sopimuksen ehtoja, jonka perusteella ne tuotiin maahan.

Viallisina tavaroina pidetään myös tavaroita, jotka ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta.

2.   Tuontitullit palautetaan tai peruutetaan edellyttäen, että tavaroita ei ole käytetty, ellei niiden käytön aloittaminen ole ollut välttämätöntä niiden viallisuuden tai sopimuksenvastaisuuden toteamiseksi.

3.   Tulliviranomaisten on varmistettava, että velallinen jälleenvie tavarat yhteisön tullialueelta tai että tämä, omasta pyynnöstään, asettaa ne sisäiseen jalostusmenettelyyn (myös hävittämistä varten), ulkoiseen passitusmenettelyyn tai varastointimenettelyyn taikka siirtää ne vapaa-alueelle.

88 artikla

Tullien palauttaminen tai peruuttaminen tulliviranomaisten erehdyksen vuoksi

Päätös tuonti- tai vientitullien palauttamisesta tai peruuttamisesta on tehtävä, jos alkuperäisessä päätöksessä vahvistettu tullien määrä ei tulliviranomaisten erehdyksen seurauksena vastannut maksettavaa määrää ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

velallinen ei ole voinut kohtuudella havaita kyseistä erehdystä;

b)

velallinen on toiminut vilpittömässä mielessä.

Jos tavaroiden etuuskohteluun oikeuttavan aseman määrityksessä noudatetaan hallinnollisen yhteistyön järjestelmää, johon yhteisön tullialueen ulkopuolella sijaitsevan maan tai alueen viranomaiset osallistuvat, näiden viranomaisten antamaa todistusta, jos se osoittautuu virheelliseksi, pidetään erehdyksenä, jota ei ole voitu ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuudella havaita.

Virheellisen todistuksen antamista ei kuitenkaan pidetä erehdyksenä, jos todistus perustuu viejän antamaan virheelliseen selvitykseen tosiasioista, paitsi silloin, kun on ilmeistä, että todistuksen antaneet viranomaiset tiesivät tai niiden olisi pitänyt tietää, että tavarat eivät olleet oikeutettuja etuuskohteluun.

Velallisen katsotaan toimineen vilpittömässä mielessä, jos hän pystyy osoittamaan toimineensa kyseisten kaupallisten toimien aikana asianmukaista huolellisuutta noudattaen varmistaakseen, että kaikki etuuskohtelun edellytykset ovat täyttyneet.

Velallinen ei voi kuitenkaan vedota vilpittömään mieleen, jos komissio on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa todetaan, että on perusteltua aihetta epäillä, ettei edunsaajamaa tai -alue sovella etuuskohtelujärjestelmää moitteettomasti.

89 artikla

Tullien palauttaminen ja peruuttaminen kohtuussyistä

Muissa kuin 85 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja 86, 87 ja 88 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa tuonti- ja vientitullit on palautettava tai peruutettava kohtuussyistä, jos tullivelka on syntynyt erityisissä olosuhteissa, joissa velallisen ei voida osoittaa syyllistyneen vilpilliseen menettelyyn tai ilmeiseen laiminlyöntiin.

90 artikla

Tullien palauttamisessa ja peruuttamisessa noudatettava menettely

1.   Jos velallinen katsoo, että tuonti- tai vientitullit voidaan palauttaa tai peruuttaa 85 artiklan nojalla, hänen on tehtävä asiaa koskeva hakemus toimivaltaiselle tullitoimipaikalle seuraavien määräaikojen kuluessa:

a)

kolmen vuoden kuluessa tullien määrän tiedoksiantopäivästä, kun kyse on liian suuriksi vahvistetuista tulleista, tulliviranomaisten erehdyksestä tai kohtuussyistä;

b)

vuoden kuluessa tullien määrän tiedoksiantopäivästä, kun kyse on viallisista tavaroista;

c)

tulli-ilmoituksen mitätöintiin sovellettavissa säännöissä vahvistetun määräajan kuluessa, kun kyse on tulli-ilmoituksen mitätöimisestä.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua määräaikaa on pidennettävä, jos hakija näyttää toteen, että ennalta-arvaamaton tapahtuma tai ylivoimainen este on estänyt hakemuksen tekemisen hyvissä ajoin.

2.   Jos tulliviranomaiset palauttavat tai peruuttavat tullit viran puolesta 85 artiklan 2 kohdan mukaisesti, 1 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.

3.   Jos tullivelan tiedoksiantoon on haettu muutosta 24 artiklan mukaisesti, tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan laskeminen keskeytetään muutoksenhakumenettelyn ajaksi muutoshakemuksen jättöajankohdasta lukien.

4.   Tulliviranomaisten on 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen vastaanotettuaan tehtävä päätös siitä, palautetaanko tai peruutetaanko tullit.

Tullit voidaan palauttaa tai peruuttaa kokonaan tai osittain.

91 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän jakson täytäntöön panemiseksi. Näissä toimenpiteissä vahvistetaan tapaukset, joissa komissio päättää 194 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen siitä, onko tullien palauttaminen tai peruuttaminen perusteltua.

4 LUKU

TULLIVELAN LAKKAAMINEN

92 artikla

Velan lakkaaminen

1.   Tuonti- tai vientitullivelka lakkaa jollakin jäljempänä luetelluista tavoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten voimassa olevien säännösten soveltamista, jotka koskevat tullivelan vanhentumisaikaa ja kyseisen velan kantamatta jättämistä velallisen lain mukaan todetun maksukyvyttömyyden vuoksi:

a)

kun tullien koko määrä maksetaan;

b)

kun tullien koko määrä peruutetaan, ellei 4 kohdasta muuta johdu;

c)

kun tulli-ilmoitus mitätöidään tullien maksamisvelvollisuuden sisältävään tullimenettelyyn ilmoitettujen tavaroiden osalta;

d)

kun tuonti- tai vientitullien alaiset tavarat takavarikoidaan tai julistetaan menetetyiksi valtiolle;

e)

kun tuonti- tai vientitullien alaiset tavarat hävitetään tullivalvonnassa tai luovutetaan valtiolle;

f)

kun tavaroiden katoaminen tai tullilainsäädännöstä johtuvien velvollisuuksien täyttämättä jättäminen johtuu tavaroiden täydellisestä tuhoutumisesta tai lopullisesta menettämisestä, joka on ollut seurausta tavaroiden luonteesta johtuvasta syystä, ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta tai ylivoimaisesta esteestä taikka tulliviranomaisten määräyksestä;

g)

kun tullivelka on syntynyt 51 tai 54 artiklan mukaisesti ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

i)

tullivelan syntymiseen johtanut laiminlyönti ei tosiasiallisesti vaikuttanut ilmoitetun menettelyn oikeaan toimintaan eikä kyseessä ollut vilpillisen menettelyn yritys,

ii)

kaikki tilanteen korjaamiseksi tarvittavat muodollisuudet suoritetaan tavaroiden osalta jälkikäteen;

h)

kun tavarat, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tullitta tai alennetuin tuontitullein niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella, on viety maasta tulliviranomaisten luvalla;

i)

kun tullivelka on syntynyt 50 artiklan mukaisesti ja kyseisessä artiklassa tarkoitetun tullietuuskohtelun saamiseksi suoritettavat muodollisuudet peruutetaan tai toimitetaan riittävä näyttö siitä, että tullietuuskohtelua ei ole myönnetty;

j)

kun tullivelka on syntynyt 51 artiklan mukaisesti ja tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, ettei tavaroita ole käytetty tai kulutettu vaan että ne on viety yhteisön tullialueelta, ellei tämän artiklan 5 kohdasta muuta johdu.

Ensimmäisen alakohdan f alakohtaa sovellettaessa tavaroiden lopullisella menettämisellä tarkoitetaan sitä, ettei kukaan voi enää käyttää niitä.

2.   Tullivelkaa ei kuitenkaan pidetä tullirikoksiin sovellettavien seuraamusten kannalta lakanneena, kun tavarat 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla takavarikoidaan tai julistetaan menetetyiksi valtiolle, jos jäsenvaltion lainsäädännössä säädetään, että seuraamukset määrätään tullien tai tullivelan olemassaolon perusteella.

3.   Kun tullivelka lakkaa sellaisten tavaroiden osalta, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tullitta tai alennetuin tuontitullein niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella, niiden hävittämisestä mahdollisesti jääviä jätteitä ja jäännöksiä pidetään muina kuin yhteisötavaroina.

4.   Jos tullivelan maksamisesta on vastuussa useita henkilöitä ja tullit peruutetaan, tullien maksamisvelvollisuus lakkaa vain sen henkilön tai niiden henkilöiden osalta, jolle tai joille tullien peruutus on myönnetty.

5.   Edellä 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tullien maksamisvelvollisuus ei lakkaa sellaisen henkilön tai sellaisten henkilöiden osalta, joka tai jotka ovat yrittäneet menetellä vilpillisesti.

6.   Kun tullivelka on syntynyt 51 artiklan mukaisesti, tullien maksamisvelvollisuus lakkaa sellaisen henkilön osalta, jonka toiminnassa ei ole havaittavissa minkäänlaista vilpillisen menettelyn yritystä ja joka on osallistunut petosten torjuntaan erityisesti tapauksissa, joissa rikollisten tunnistamisen helpottamiseksi on suoritettu valvottu läpilasku.

7.   Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan 1–6 kohdan täytäntöön panemiseksi.

IV OSASTO

TAVAROIDEN SAAPUMINEN YHTEISÖN TULLIALUEELLE

1 LUKU

TULLIALUEELLE TUODUT TAVARAT

93 artikla

Velvollisuus tehdä yleisilmoitus tuonnista

1.   Yhteisön tullialueelle tuoduista tavaroista on tehtävä tuonnin yleisilmoitus, lukuun ottamatta tavaroita, jotka kuljetetaan kuljetusvälineessä, joka ainoastaan kulkee yhteisön tullialueen aluevesien tai ilmatilan kautta pysähtymättä kyseisellä alueella.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan riskianalyysin sekä tullitarkastusten asianmukaisen suorittamisen ja etenkin turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot sisältävän tuonnin yleisilmoituksen yhteinen muoto ja siinä vaadittavat tiedot, tarvittaessa kansainvälisiä standardeja ja kauppatapoja noudattaen.

2.   Ellei toisin säädetä, tuonnin yleisilmoitus on tehtävä toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan tai asetettava sen saataville, ennen kuin tavarat tuodaan yhteisön tullialueelle.

3.   Komissio hyväksyy 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

a)

määräaika, johon mennessä tuonnin yleisilmoitus on tehtävä tai asetettava saataville ennen tavaroiden tuontia yhteisön tullialueelle;

b)

sen toimivaltaisen tullitoimipaikan nimeäminen, johon tuonnin yleisilmoitus on tehtävä tai jonka saataville se on asetettava ja jossa riskianalyysi ja riskiin perustuvat saapumistarkastukset on suoritettava.

4.     Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä säännöksillä, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

a)

edellytykset, joilla tuonnin yleisilmoituksen tekemisen vaatimuksesta voidaan poiketa tai sitä voidaan mukauttaa;

b)

säännöt tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määräajasta poikkeamista tai määräajan muuttamista varten.

5.   Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymisen yhteydessä otetaan huomioon:

a)

erityisolosuhteet;

b)

toimenpiteiden soveltaminen tietyntyyppiseen tavaraliikenteeseen, tietyntyyppisiin kuljetusmuotoihin tai tietyntyyppisiin taloudellisiin toimijoihin;

c)

kansainväliset sopimukset, joissa määrätään erityisistä turvajärjestelyistä.

94 artikla

Yleisilmoituksen tekeminen ja vastuuhenkilö

1.   Tuonnin yleisilmoitus on tehtävä sähköistä tietojenkäsittelymenetelmää käyttäen. Kaupallisia, satama- tai kuljetustietoja voidaan käyttää, jos ne sisältävät tuonnin yleisilmoituksessa vaadittavat tiedot.

Tulliviranomaiset voivat poikkeustapauksissa hyväksyä paperilla tehtävät tuonnin yleisilmoitukset sillä edellytyksellä, että niihin sovelletaan samaa riskinhallinnan tasoa kuin sähköistä tietojenkäsittelymenetelmää käyttäen tehtyihin tuonnin yleisilmoituksiin ja että vaatimukset, jotka koskevat tällaisten tietojen vaihtoa muiden tullitoimipaikkojen kanssa, voidaan täyttää.

2.   Tuonnin yleisilmoituksen on velvollinen tekemään henkilö, joka tuo tavarat yhteisön tullialueelle tai ottaa vastatakseen niiden kuljetuksesta sinne.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun henkilön velvollisuuksien sitä estämättä tuonnin yleisilmoituksen voi hänen sijastaan tehdä myös joku seuraavista henkilöistä:

a)

tuoja tai vastaanottaja taikka muu henkilö, jonka nimissä tai lukuun 2 kohdassa tarkoitettu henkilö toimii;

b)

kuka tahansa henkilö, joka voi esittää kyseiset tavarat tai toimittaa ne esitettäviksi toimivaltaiselle tulliviranomaiselle.

4.   Tulliviranomaisten on tarvittaessa ilmoitettava tuonnin yleisilmoituksen tehneelle henkilölle lähetyksistä, jotka saattavat aiheuttaa erityisiä turvallisuusriskejä.

5.     Jos tuonnin yleisilmoituksen jättää joku muu henkilö kuin se, joka on käyttänyt kuljetusvälinettä, jolla tavarat on tuotu yhteisön tullialueelle, kyseisen henkilön on jätettävä toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan lastiluettelon, lähetyslistan tai lastausluettelon muodossa oleva saapumisilmoitus, joka sisältää tiedot, joiden perusteella voidaan tunnistaa kaikki ne kuljetetut tavarat, joita tuonnin yleisilmoitus koskee.

Komissio päättää 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteistä, joilla saapumisilmoitukseen sisällytettävät tiedot vahvistetaan.

Edellä 1 kohdan säännöksiä sovelletaan tarvittavin muutoksin tämän kohdan ensimmäiseen alakohtaan.

95 artikla

Yleisilmoituksen oikaiseminen

Tuonnin yleisilmoituksen tehneelle henkilölle on pyynnöstä annettava lupa oikaista yhtä tai useampaa ilmoituksessa olevaa tietoa ilmoituksen tekemisen jälkeen.

Oikaisu ei kuitenkaan ole mahdollista, jos jokin seuraavista toimista on suoritettu:

a)

tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet yleisilmoituksen tehneelle henkilölle aikovansa tarkastaa tavarat;

b)

tulliviranomaiset ovat todenneet kyseiset tiedot virheellisiksi;

c)

tulliviranomaiset ovat antaneet luvan tavaroiden poissiirtämiseen.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän artiklan toisen alakohdan c alakohdasta.

96 artikla

Yleisilmoituksen korvaava tulli-ilmoitus

Toimivaltainen tullitoimipaikka voi luopua tuonnin yleisilmoituksen tekemistä koskevasta vaatimuksesta sellaisten tavaroiden osalta, joista tehdään tulli-ilmoitus ennen 93 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä. Tällöin tulli-ilmoituksessa on oltava vähintään tuonnin yleisilmoitukselta vaadittavat tiedot. Tulli-ilmoituksella on tuonnin yleisilmoituksen asema siihen asti, kun se hyväksytään vastaanotetuksi 114 artiklan mukaisesti.

2 LUKU

TAVAROIDEN SAAPUMINEN

1 jakso

Tavaroiden tuonti yhteisön tullialueelle

97 artikla

Tullivalvonta

1.   Yhteisön tullialueelle tuotavat tavarat ovat tuontihetkestä alkaen tullivalvonnassa ja niille voidaan suorittaa tullitarkastuksia. Niihin sovelletaan kieltoja ja rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, ympäristön suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi, kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi taikka teollisoikeuksien tai kaupallisten oikeuksien suojelemiseksi, mukaan luettuina yhteisöön tuotaviin huumausaineiden lähtöaineisiin, väärennettyihin tavaroihin ja käteisvaroihin kohdistuvat tarkastukset.

Tavarat ovat tullivalvonnassa niin kauan kuin se on tarpeellista niiden tullioikeudellisen aseman määrittämiseksi.

Yhteisötavarat eivät ole tullivalvonnassa sen jälkeen, kun niiden tullioikeudellinen asema on vahvistettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 175 artiklan soveltamista.

Muut kuin yhteisötavarat ovat tullivalvonnassa, kunnes niiden tullioikeudellinen asema muuttuu tai ne viedään taikka hävitetään.

2.   Kuka tahansa asianomainen voi tulliviranomaisten luvalla milloin tahansa tarkastaa tullivalvonnassa olevat tavarat tai ottaa niistä näytteitä niiden tariffiin luokittelun, tullausarvon tai tullioikeudellisen aseman määrittämiseksi.

3.   Tavaroita ei saa siirtää pois tullivalvonnasta, ennen kuin tulliviranomaiset ovat luovuttaneet ne.

98 artikla

Kuljetus asianmukaiseen paikkaan

1.   Henkilön, joka tuo tavarat yhteisön tullialueelle, on viipymättä kuljetettava ne tulliviranomaisten mahdollisesti osoittamaa reittiä ja näiden mahdollisesti antamia ohjeita noudattaen tulliviranomaisten osoittamaan tullitoimipaikkaan taikka muuhun näiden osoittamaan tai hyväksymään paikkaan taikka vapaa-alueelle.

Vapaa-alueelle tuotavat tavarat on tuotava kyseiselle alueelle suoraan joko meri- tai ilmateitse taikka maitse tuotaessa kulkematta yhteisön tullialueen muun osan kautta.

Tavarat on niiden saavuttua esitettävä tulliviranomaisille viipymättä 101 artiklan mukaisesti.

2.   Henkilön, joka ottaa vastatakseen tavaroiden kuljetuksesta sen jälkeen, kun ne on tuotu yhteisön tullialueelle, on vastattava 1 kohdassa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisestä.

3.   Yhteisön tullialueelle tuotuihin tavaroihin rinnastetaan tavarat, joille jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat suorittaa tullitarkastuksia yhteisön tullialueen ulkopuolisen maan tai alueen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, vaikka ne olisivatkin vielä yhteisön tullialueen ulkopuolella.

4.   Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä soveltamasta kirjeistä, postikorteista ja painotuotteista tai matkustajien kuljettamista tavaroista mahdollisesti annettuja erityissäännöksiä edellyttäen, että tämä ei vaaranna mahdollisuuksia tullivalvontaan ja -tarkastuksiin.

5.   Tavaroihin, jotka kuljetetaan kuljetusvälineessä, joka ainoastaan kulkee yhteisön tullialueen aluevesien tai ilmatilan kautta pysähtymättä kyseisellä alueella, ei sovelleta 1 kohtaa.

99 artikla

Lento- ja merikuljetukset yhteisön alueella

1.   Mitä 98 artiklan 1–4 kohdassa sekä 93–96 ja 100–103 artiklassa säädetään, ei sovelleta tavaroihin, jotka viedään väliaikaisesti yhteisön tullialueelta kuljetettaessa niitä meri- tai ilmateitse kahden tällä alueella sijaitsevan paikan välillä, jos kuljetus tapahtuu suoraa reittiä lento- tai reittialusliikennettä käyttäen pysähtymättä yhteisön tullialueen ulkopuolelle.

2.   Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä, joissa annetaan erityissäännöksiä lento- ja reittialusliikenteestä.

100 artikla

Kuljetus erityisissä olosuhteissa

1.   Jos 98 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua velvollisuutta ei ennalta-arvaamattoman tapahtuman tai ylivoimaisen esteen vuoksi voida täyttää, velvollisuuden täyttämisestä vastaavan henkilön tai muun tämän lukuun toimivan henkilön on viipymättä ilmoitettava tilanteesta tulliviranomaisille. Jos ennalta-arvaamaton tapahtuma tai ylivoimainen este ei johda tavaroiden täydelliseen menettämiseen, tulliviranomaisille on ilmoitettava myös niiden tarkka sijaintipaikka.

2.   Jos ennalta-arvaamaton tapahtuma tai ylivoimainen este pakottaa 98 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun vesi- tai ilma-aluksen pysähtymään väliaikaisesti yhteisön tullialueella olevaan satamaan tai siellä olevalle lentokentälle, eikä 98 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvollisuutta voida täyttää, henkilön, joka toi vesi- tai ilma-aluksen yhteisön tullialueelle, taikka muun tämän lukuun toimivan henkilön on viipymättä ilmoitettava tilanteesta tulliviranomaisille.

3.   Tulliviranomaisten on määritettävä, mitä toimenpiteitä toteutetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden tai vesi- ja ilma-aluksissa 2 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa kuljetettavien tavaroiden saattamiseksi tullivalvontaan ja tarvittaessa niiden kuljettamiseksi myöhemmin tullitoimipaikkaan taikka muuhun tulliviranomaisten osoittamaan tai hyväksymään paikkaan.

2 jakso

Tavaroiden esittäminen, purkaminen ja tarkastus

101 artikla

Tavaroiden esittäminen tullille

1.   Jonkun seuraavista henkilöistä on esitettävä yhteisön tullialueelle saapuvat tavarat tullille:

a)

henkilön, joka toi tavarat yhteisön tullialueelle;

b)

henkilön, jonka nimissä tai lukuun tavarat kyseiselle alueelle tuonut henkilö toimii;

c)

henkilön, joka otti vastatakseen tavaroiden kuljetuksesta sen jälkeen, kun ne tuotiin yhteisön tullialueelle.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun henkilön velvollisuuksien sitä estämättä tavarat voi esittää tullille hänen sijastaan myös joku seuraavista henkilöistä:

a)

henkilö, joka asettaa tavarat välittömästi tullimenettelyyn;

b)

henkilö, jolla on lupa pitää varastotiloja, tai henkilö, joka harjoittaa toimintaa vapaa-alueella.

3.   Tavarat esittävän henkilön on viitattava tavaroista aiemmin tehtyyn tuonnin yleisilmoitukseen tai tulli-ilmoitukseen.

4.   Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä soveltamasta erityissäännöksiä, jotka koskevat:

a)

matkustajien kuljettamia tavaroita;

b)

tavaroita, jotka on asetettu johonkin tullimenettelyyn mutta joiden esittämistä tullille ei vaadita;

c)

kirjeitä, postikortteja ja painotuotteita sekä niiden sähköisiä, muiden tiedontallennusvälineiden sisältämiä vastineita .

102 artikla

Tavaroiden purkaminen ja tarkastus

1.   Tavarat voidaan purkaa tai lastata uudelleen kuljetusvälineestä toiseen ainoastaan tulliviranomaisten luvalla näiden osoittamissa tai hyväksymissä paikoissa.

Tällaista lupaa ei kuitenkaan vaadita välittömästi uhkaavan vaaran edellyttäessä tavaroiden välitöntä purkamista kokonaan tai osittain. Tällöin tilanteesta on viipymättä ilmoitettava tulliviranomaisille.

2.   Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa vaatia tavarat purettaviksi ja niiden pakkaukset avattaviksi, jotta tavarat voidaan tarkastaa, niistä ottaa näytteitä tai niiden kuljetusvälineet tarkastaa.

3.   Tavaroita ei saa ilman tulliviranomaisten lupaa siirtää paikasta, jossa ne on esitetty tullille.

3 jakso

Muodollisuudet tavaroiden esittämisen jälkeen

103 artikla

Velvollisuus asettaa muut kuin yhteisötavarat tullimenettelyyn

Tullille esitetyt muut kuin yhteisötavarat on asetettava tullimenettelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 131 ja 133 artiklan soveltamista.

Ellei toisin säädetä, tavaranhaltija voi vapaasti päättää, mihin tullimenettelyyn hän haluaa asettaa tavarat, riippumatta tavaroiden luonteesta, paljoudesta taikka alkuperä-, lähtö- tai määrämaasta.

104 artikla

Väliaikaisesti varastoiduiksi katsottavat tavarat

1.   Tullille esitetyt muut kuin yhteisötavarat katsotaan asetetun väliaikaisen varastoinnin menettelyyn 159 artiklan mukaisesti, jos niitä ei välittömästi aseteta johonkin tiettyyn tullimenettelyyn, jota koskeva tulli-ilmoitus on hyväksytty, tai jos niitä ei ole siirretty vapaa-alueelle.

2.   Tavaroiden haltijan on tehtävä viipymättä tuonnin yleisilmoitus, jos todetaan, että tullille esitetyistä muista kuin yhteisötavaroista ei ole tällaista ilmoitusta vielä tehty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 93 artiklan 2 kohdassa säädetyn velvollisuuden ja 93 artiklan 3 kohdan nojalla toteutettuihin toimenpiteisiin perustuvien poikkeusten soveltamista.

4 jakso

Passitusmenettelyssä kuljetetut tavarat

105 artikla

Passitusmenettelyssä saapuvia tavaroita koskeva poikkeus

Yhteisön tullialueelle tuotaviin, passitusmenettelyssä jo oleviin tavaroihin ei sovelleta 98 artiklaa, sen 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa lukuun ottamatta, eikä 101–104 artiklaa.

106 artikla

Muihin kuin yhteisötavaroihin passitusmenettelyn päätyttyä sovellettavat säännökset

Seuraaviin tavaroihin sovelletaan 102, 103 ja 104 artiklaa, kun ne on esitetty tullille yhteisön tullialueella sijaitsevassa määrätullitoimipaikassa passitusmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti:

a)

muut kuin yhteisötavarat, jotka on tuotu yhteisön tullialueelle passitusmenettelyssä;

b)

muut kuin yhteisötavarat, joita on kuljetettu kyseisellä alueella passitusmenettelyssä.

V OSASTO

TULLIOIKEUDELLISTA ASEMAA JA TULLIMENETTELYÄ KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖT

1 LUKU

TAVAROIDEN TULLIOIKEUDELLINEN ASEMA

107 artikla

Yhteisöasemaa koskeva olettamus

1.   Kaikkia yhteisön tullialueella olevia tavaroita pidetään yhteisötavaroina, ellei vahvisteta, että niillä ei ole yhteisöasemaa.

2.   Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan:

a)

tapaukset, joissa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua olettamusta ei sovelleta;

b)

menetelmät, joilla tavaroiden yhteisöasema voidaan vahvistaa.

108 artikla

Yhteisöaseman menettäminen

Yhteisötavaroista tulee muita kuin yhteisötavaroita:

a)

kun ne viedään pois yhteisön tullialueelta, sikäli kuin sisäistä passitusta koskevia sääntöjä tai 109 artiklaa ei sovelleta;

b)

kun ne on asetettu ulkoiseen passitusmenettelyyn, varastointimenettelyyn tai sisäiseen jalostusmenettelyyn, sikäli kuin tämä tullilainsäädännön mukaan on mahdollista;

c)

kun ne on asetettu tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuvaan menettelyyn ja luovutetaan myöhemmin valtiolle;

d)

kun vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus mitätöidään luovutuksen jälkeen 117 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla toteutettujen toimenpiteiden mukaisesti.

109 artikla

Tullialueelta väliaikaisesti vietävät tavarat

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan edellytykset, joilla yhteisötavarat voivat liikkua muutoin kuin tullimenettelyyn asetettuina yhteisön tullialueella sijaitsevasta paikasta toiseen ja väliaikaisesti tämän alueen ulkopuolella niiden tullioikeudellisen aseman muuttumatta.

2 LUKU

TULLI-ILMOITUS

1 jakso

Yleiset säännökset

110 artikla

Tavaroiden ilmoittaminen, yhteisötavaroiden valvonta

1.   Kaikista tavaroista, jotka on tarkoitus asettaa johonkin tullimenettelyyn, vapaa-aluemenettelyä lukuun ottamatta, on tehtävä kyseistä tullimenettelyä koskeva tulli-ilmoitus.

2.   Johonkin tullimenettelyyn ilmoitetut yhteisötavarat ovat tullivalvonnassa siitä alkaen, kun 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on hyväksytty, siihen asti, kun ne viedään yhteisön tullialueelta, luovutetaan valtiolle tai niitä koskeva tulli-ilmoitus mitätöidään 117 artiklan mukaisesti.

111 artikla

Toimivaltaiset tullitoimipaikat

1.   Ellei yhteisön lainsäädännössä toisin säädetä, jäsenvaltioiden on määriteltävä alueellaan sijaitsevien eri tullitoimipaikkojen sijainti ja toimivalta ja varmistettava, että näille toimipaikoille vahvistetaan kohtuulliset aukioloajat.

Jäsenvaltioiden on tässä yhteydessä otettava huomioon liikenteen ja tavaroiden luonne ja tullimenettely, johon tavarat aiotaan asettaa, jotta kansainvälinen liikenne ei estyisi eikä vääristyisi.

2.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, jotka koskevat seuraavien toimivaltaisten tullitoimipaikkojen vahvistamista:

a)

tullitoimipaikka, johon tulli-ilmoitus on tehtävä tai jonka saataville se on asetettava;

b)

tullitoimipaikka, jossa riskianalyysi ja riskiin perustuvat tuonti- tai vientitarkastukset on suoritettava.

112 artikla

Tulli-ilmoituksen muodot

1.   Tulli-ilmoitus on tehtävä sähköistä tietojenkäsittelymenetelmää käyttäen.

Tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamisen edellyttämät todistusasiakirjat voidaan myös jättää tai asettaa saataville samaa menetelmää käyttäen.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tulli-ilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti taikka muulla toimella, jolla tavarat voidaan asettaa johonkin tullimenettelyyn, jos tästä mahdollisuudesta säädetään asiaa koskevissa säännöksissä.

3.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöön panemiseksi.

2 jakso

Vakiomuotoiset ilmoitukset

113 artikla

Ilmoituksen sisältö, todistusasiakirjat

1.   Tulli-ilmoituksissa on annettava kaikki tiedot, jotka tarvitaan tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi. Sähköistä tietojenkäsittelymenetelmää käyttäen tehdyissä ilmoituksissa on oltava sähköinen allekirjoitus tai ne on vahvistettava muulla tavoin. Kirjalliset ilmoitukset on allekirjoitettava.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tulli-ilmoituksia koskevat muotovaatimukset.

2.   Tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamisen edellyttämät sähköiset tai kirjalliset asiakirjat on asetettava tulliviranomaisten saataville ilmoitusta tehtäessä.

Tulliviranomaiset voivat kuitenkin pyynnöstä sallia, että kyseiset asiakirjat asetetaan saataville tavaroiden luovutuksen jälkeen.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan täytäntöön panemiseksi.

114 artikla

Ilmoituksen hyväksyminen vastaanotetuksi

1.   Tulliviranomaisten on välittömästi hyväksyttävä 113 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaiset ilmoitukset vastaanotetuiksi, jos niissä tarkoitetut tavarat ovat tulliviranomaisten saatavilla tarkastusta varten.

2.   Jos tulli-ilmoitus tehdään 111 artiklan 2 kohdan nojalla vahvistettujen toimenpiteiden mukaisesti muussa toimipaikassa kuin siinä, jossa tavarat esitetään, ilmoitus voidaan hyväksyä, kun toimipaikka, jossa tavarat esitetään, vahvistaa, että tavarat ovat saatavilla tarkastusta varten.

3.   Ellei toisin säädetä, päivä, jona tulliviranomaiset hyväksyvät tulli-ilmoituksen, on se päivä, joka on otettava huomioon tavaroille ilmoitettua tullimenettelyä koskevia säännöksiä sovellettaessa ja muita tuonti- ja vientimuodollisuuksia suoritettaessa.

115 artikla

Tavaranhaltija

1.   Tulli-ilmoituksen voi tehdä henkilö, joka pystyy esittämään tai asettamaan saataville kaikki asiakirjat, jotka tarvitaan tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi. Tämän henkilön on myös pystyttävä esittämään tai esityttämään kyseiset tavarat toimivaltaiselle tullitoimipaikalle.

Jos kuitenkin tulli-ilmoituksen hyväksymisestä seuraa erityisiä velvollisuuksia tietylle henkilölle, tämän on tehtävä tulli-ilmoitus itse tai teetettävä se puolestaan.

2.   Tavaranhaltijan on oltava sijoittautunut yhteisön tullialueelle.

Yhteisöön sijoittautumista ei kuitenkaan vaadita henkilöiltä, jotka:

tekevät kauttakulkuilmoituksen tai väliaikaista maahantuontia koskevan ilmoituksen,

ilmoittavat tavaroita satunnaisesti, jos tulliviranomaiset pitävät sitä perusteltuna.

116 artikla

Ilmoituksen oikaiseminen

Tavaranhaltijalle on pyynnöstä annettava lupa oikaista yhtä tai useampaa tulli-ilmoituksessa olevaa tietoa sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat hyväksyneet ilmoituksen. Oikaisulla ei voida muuttaa ilmoitusta koskemaan muita kuin siinä alun perin tarkoitettuja tavaroita.

Oikaisuun ei kuitenkaan voida antaa lupaa, jos sitä pyydetään sen jälkeen, kun jokin seuraavista toimista on suoritettu:

a)

tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet tavaranhaltijalle aikovansa tarkastaa tavarat;

b)

tulliviranomaiset ovat todenneet kyseiset tiedot virheellisiksi;

c)

tulliviranomaiset ovat luovuttaneet tavarat.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän artiklan toisen alakohdan c alakohdasta.

117 artikla

Ilmoituksen mitätöinti

1.   Tulliviranomaisten on tavaranhaltijan pyynnöstä mitätöitävä jo hyväksytty ilmoitus:

a)

kun ne ovat vakuuttuneita siitä, että tavarat on tarkoitus asettaa välittömästi toiseen tullimenettelyyn;

b)

kun ne ovat vakuuttuneita siitä, että tavaroiden asettaminen ilmoitettuun tullimenettelyyn ei erityisten olosuhteiden vuoksi enää ole perustelua.

Jos tulliviranomaiset kuitenkin ovat ilmoittaneet tavaranhaltijalle aikovansa tarkastaa tavarat, ilmoituksen mitätöintiä koskeva pyyntö voidaan hyväksyä vasta tarkastuksen jälkeen.

2.   Ilmoitusta ei voida mitätöidä tavaroiden luovutuksen jälkeen.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta.

3.   Ilmoituksen mitätöinti ei rajoita hallinnollisten tai rikosoikeudellisten seuraamusten soveltamista.

3 jakso

Tarkastukset

118 artikla

Ilmoituksen tarkastaminen

1.   Tulliviranomaiset voivat ilmoituksessa annettujen tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi:

a)

tarkastaa ilmoituksen ja kaikki kirjalliset tai sähköiset asiakirjat, jotka vaaditaan tavaroille ilmoitettua tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi;

b)

vaatia tavaranhaltijaa esittämään a alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen lisäksi myös muita asiakirjoja;

c)

tarkastaa tavarat;

d)

ottaa näytteitä tavaroiden analysoimista tai yksityiskohtaista tutkimista varten.

2.   Tulliviranomaisten tarkastustuloksilla on sama todistusvoima kaikkialla yhteisön tullialueella.

119 artikla

Tavaroiden tarkastus ja näytteenotto

1.   Tavaranhaltijan tai jonkun muun tämän vastuulla on kuljetettava tavarat paikkaan, jossa ne tarkastetaan ja niistä otetaan näytteet, sekä järjestettävä kaikki tarkastuksen tai näytteenoton edellyttämä käsittely. Tavaranhaltijan on vastattava aiheutuvista kustannuksista.

2.   Tavaranhaltijalla on oikeus olla läsnä tavaroita tarkastettaessa ja näytteitä otettaessa. Jos tulliviranomaiset pitävät sitä perusteltuna, ne voivat vaatia tavaranhaltijaa tai tämän edustajaa olemaan läsnä tavaroita tarkastettaessa taikka näytteitä otettaessa tai avustamaan viranomaisia tarkastuksen tai näytteenoton helpottamiseksi.

3.   Jos näytteet otetaan voimassa olevien säännösten mukaisesti, tulliviranomaiset eivät ole velvollisia maksamaan minkäänlaisia korvauksia, mutta niiden on vastattava analyysista tai tutkimisesta aiheutuvista kustannuksista.

120 artikla

Tavaroiden osittainen tarkastus ja näytteenotto

1.   Jos tarkastetaan ainoastaan osa ilmoituksessa tarkoitetuista tavaroista tai niistä otetaan näytteitä, osittaisen tarkastuksen taikka näytteiden analyysin tai tutkimisen tulokset koskevat kaikkia kyseisessä ilmoituksessa tarkoitettuja tavaroita.

Tavaranhaltija voi kuitenkin pyytää lisätarkastusta tai -näytteenottoa arvioidessaan, etteivät osittaisen tarkastuksen taikka näytteiden analyysin tai tutkimisen tulokset koske tarkastamatonta osaa ilmoituksessa tarkoitetuista tavaroista. Pyyntöön on suostuttava, ellei tavaroita ole luovutettu, tai jos ne on luovutettu, edellyttäen, että tavaranhaltija osoittaa, ettei niitä ole muutettu millään tavoin.

2.   Jos ilmoitus koskee useampaa tavaralajia, kutakin tavaralajia koskevia tietoja pidetään 1 kohtaa sovellettaessa erillisenä ilmoituksena.

121 artikla

Tarkastuksen tulokset

1.   Ilmoituksen tarkastuksessa saatavia tuloksia käytetään sovellettaessa sitä tullimenettelyä koskevia säännöksiä, johon tavarat asetetaan.

2.   Jos ilmoitusta ei tarkasteta, 1 kohtaa sovelletaan ilmoituksessa annettujen tietojen perusteella.

122 artikla

Tunnistamistoimenpiteet

1.   Tulliviranomaisten tai tapauksen mukaan valtuutettujen taloudellisten toimijoiden on toteutettava tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jos tunnistaminen on välttämätöntä tavaroille ilmoitettua tullimenettelyä koskevien edellytysten täyttämiseksi.

Tunnistamistoimenpiteillä on sama todistusvoima kaikkialla yhteisön tullialueella.

2.   Ainoastaan tulliviranomaiset tai näiltä luvan saaneet taloudelliset toimijat saavat poistaa tai hävittää tavaroihin tai kuljetusvälineisiin kiinnitetyt tunnisteet, ellei ennalta-arvaamaton tapahtuma tai ylivoimainen este ehdottomasti edellytä niiden poistamista tai hävittämistä tavaroiden tai kuljetusvälineiden suojaamiseksi.

4 jakso

Luovutus

123 artikla

Tavaroiden luovutus

1.   Jos edellytykset tavaroiden asettamiselle asianomaiseen tullimenettelyyn täyttyvät eikä tavaroihin kohdistu kieltoja tai rajoituksia, tulliviranomaisten on luovutettava tavarat heti, kun ilmoituksessa annetut tiedot on tarkastettu tai hyväksytty tarkastamatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 124 artiklan soveltamista.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös tilanteessa, jossa 118 artiklassa tarkoitettua tarkastusta ei voida suorittaa kokonaan kohtuullisessa ajassa, eikä tavaroiden enää tarvitse olla käsillä tätä tarkastusta varten.

2.   Kaikki ilmoituksessa tarkoitetut tavarat on luovutettava samanaikaisesti.

Jos ilmoitus koskee useampaa tavaralajia, kutakin tavaralajia koskevia tietoja pidetään ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa erillisenä ilmoituksena.

3.   Jos tavarat esitetään 111 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettujen toimenpiteiden mukaisesti muussa tullitoimipaikassa kuin siinä, jossa tulli-ilmoitus on hyväksytty vastaanotetuksi, asianomaisten toimipaikkojen on vaihdettava keskenään tavaroiden luovutusta varten tarvittavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta turvallisuuteen liittyvien tarkastusten suorittamista.

124 artikla

Tullivelan maksamisesta tai vakuuden antamisesta riippuva luovutus

1.   Jos tulli-ilmoituksen hyväksymisestä aiheutuu tullivelka, tavaroiden luovutuksen edellytyksenä on velan maksaminen tai vakuuden antaminen sen maksamisesta.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta tavaroiden väliaikaiseen maahantuontiin osittain tuontitullitta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.   Jos tulliviranomaiset tavaroille ilmoitettua tullimenettelyä koskevien säännösten mukaisesti vaativat vakuuden, tavaroita ei saa luovuttaa kyseiseen tullimenettelyyn ennen kuin vakuus on annettu.

3 LUKU

TULLI-ILMOITUKSIIN LIITTYVÄT YKSINKERTAISTETUT MENETTELYT

1 jakso

Yksinkertaistetut ilmoitukset

125 artikla

Yksinkertaistettu ilmoitus

Tulliviranomaisten on sallittava tavaroiden luovutus taloudelliselle toimijalle yksinkertaistetun ilmoituksen perusteella.

Yksinkertaistettu ilmoitus voi olla merkintä tavaranhaltijan kirjanpidossa, edellyttäen, että nämä tiedot ovat tulliviranomaisten käytettävissä tavaranhaltijan sähköisessä järjestelmässä ja että vaatimukset, jotka koskevat tällaisten tietojen vaihtoa tullitoimipaikkojen kesken, voidaan täyttää.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, jotka koskevat:

a)

edellytyksiä, joilla tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu lupa voidaan antaa;

b)

muotovaatimuksia, jotka tämän artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa tarkoitetun yksinkertaistetun ilmoituksen on täytettävä.

126 artikla

Vapautus tavaranhaltijan velvollisuuksista

Kun tavarat luovutetaan 125 artiklan mukaisesti, tulliviranomaiset voivat luopua vaatimuksesta, jonka mukaan tavarat on esitettävä tullille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tavaranhaltijan oikeudellisia velvollisuuksia.

127 artikla

Satunnainen yksinkertaistettu ilmoitus

Jos mahdollisuutta yksinkertaistetun ilmoituksen käyttöön pyydetään satunnaisesti, tullitoimipaikka, johon ilmoitus tehdään, voi hyväksyä sen lupaa myöntämättä.

128 artikla

Täydentävä ilmoitus

1.   Edellä 125 tai 127 artiklassa tarkoitetun yksinkertaistetun ilmoituksen tapauksessa tavaranhaltijan, jolla on lupa tehdä yksinkertaistettu ilmoitus, on tehtävä täydentävä ilmoitus, jossa annetaan kyseistä tullimenettelyä koskevassa tulli-ilmoituksessa vaadittavat lisätiedot.

Kun kyse on 125 artiklan mukaisesti sallitusta ilmoituksesta, täydentävä ilmoitus voi olla yleinen, jaksoittainen tai kokoava ilmoitus.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta.

2.   Täydentävää ilmoitusta ja 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yksinkertaistettua ilmoitusta pidetään yhtenä jakamattomana asiakirjana, joka tulee voimaan sinä päivänä, jona yksinkertaistettu ilmoitus hyväksytään vastaanotetuksi 114 artiklan mukaisesti.

Kun yksinkertaistettu ilmoitus korvataan taloudellisen toimijan kirjanpitoon tehtävällä merkinnällä ja asettamalla nämä tiedot tulliviranomaisten saataville, ilmoitus tulee voimaan päivänä, jona tavaroita koskeva kirjanpitomerkintä tehdään.

3.   Paikkaa, johon täydentävä ilmoitus on luvan mukaan tehtävä, pidetään 60 artiklaa sovellettaessa paikkana, johon tulli-ilmoitus on tehty.

129 artikla

Vakiomuotoisia ilmoituksia koskevien sääntöjen soveltaminen

Yksinkertaistettuihin ja täydentäviin ilmoituksiin sovelletaan 113–122 artiklaa tarvittavin muutoksin.

2 jakso

Muut yksinkertaistetut menettelyt

130 artikla

Luokittelun helpottaminen

Tulliviranomaiset voivat tavaranhaltijan pyynnöstä suostua siihen, että koko lähetykseen sovelletaan yhtä tariffin alanimikettä, jos lähetys käsittää eri alanimikkeisiin kuuluvia tavaroita ja kunkin tavaran tariffinimikkeensä mukainen käsittely aiheuttaisi tulli-ilmoitusta laadittaessa suhteettoman paljon työtä ja kustannuksia suhteessa tavaroihin sovellettaviin tuonti- tai vientitoimenpiteisiin.

Jos kuitenkin tavaroista on maksettava tuonti- tai vientitulleja, kannettavan tullien määrän on vastattava vähintään sitä määrää, joka olisi maksettu, jos kaikki tavaralajit olisi luokiteltu erikseen.

Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan ensimmäisen ja toisen alakohdan täytäntöön panemiseksi.

4 LUKU

TAVAROISTA VAPAUTUMINEN

131 artikla

Tavaroiden hävittäminen

Jos olosuhteet sitä edellyttävät, tulliviranomaiset voivat vaatia, että tullille esitetyt tavarat hävitetään, jolloin niiden on ilmoitettava asiasta tavaroiden haltijalle. Tavaroiden haltijan on vastattava hävittämisestä aiheutuvista kustannuksista.

132 artikla

Tulliviranomaisten toimenpiteet

1.   Tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, hävittäminen mukaan luettuna, tavaroista vapautumiseksi seuraavissa tapauksissa:

a)

kun tavarat on tuotu yhteisön tullialueelle säännösten vastaisesti tai salattu tullivalvonnalta;

b)

kun tavaroita ei voida luovuttaa jostakin seuraavassa luetelluista syistä:

i)

tavaroiden tarkastusta ei tavaranhaltijasta johtuvista syistä ole voitu aloittaa tai suorittaa tulliviranomaisten asettamassa määräajassa,

ii)

asiakirjoja, jotka on esitettävä ennen tavaroiden asettamista tai luovuttamista ilmoitettuun tullimenettelyyn, ei ole asetettu saataville,

iii)

tuonti- tai vientitulleja ei ole maksettu tai, tapauksen mukaan, vakuutta niiden maksamisesta ei ole annettu määräajassa,

iv)

tavaroihin kohdistuu kieltoja tai rajoituksia, jotka voivat liittyä myös turvallisuuden varmistamiseen;

c)

kun tavaroita ei ole noudettu kohtuullisessa määräajassa niiden luovutuksen jälkeen;

d)

kun luovutuksen jälkeen todetaan, etteivät tavarat täyttäneet luovutuksen edellytyksiä;

e)

kun tavarat luovutetaan valtiolle.

2.   Muut kuin yhteisötavarat, jotka on luovutettu valtiolle, takavarikoidaan tai julistetaan valtiolle menetetyiksi, katsotaan asetetun väliaikaisen varastoinnin menettelyyn.

133 artikla

Luovutus valtiolle

1.   Menettelynhaltija tai tapauksen mukaan tavaroiden haltija voi luovuttaa muita kuin yhteisötavaroita sekä tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuvaan menettelyyn asetettuja tavaroita valtiolle.

2.   Luovutuksesta valtiolle ei saa aiheutua kuluja valtiolle. Menettelynhaltijan tai tapauksen mukaan tavaroiden haltijan on vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat tavaroiden hävittämisestä tai muista toimenpiteistä, joilla niistä vapaudutaan.

134 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä tämän luvun säännösten täytäntöön panemiseksi.

VI OSASTO

LUOVUTUS VAPAASEEN LIIKKEESEEN JA VAPAUTUS TUONTITULLEISTA

1 LUKU

LUOVUTUS VAPAASEEN LIIKKEESEEN

135 artikla

Soveltamisala ja vaikutus

1.   Muut kuin yhteisötavarat, jotka on tarkoitus saattaa yhteisön markkinoille, on luovutettava vapaaseen liikkeeseen.

2.   Luovutus vapaaseen liikkeeseen sisältää seuraavat toimet:

a)

kauppapoliittisten toimenpiteiden soveltaminen, ellei niitä ole pitänyt soveltaa jo aiemmin;

b)

mahdollisten tuontitullien kantaminen;

c)

arvonlisäveron ja valmisteverojen kantaminen voimassa olevien arvonlisä- ja valmisteverosäännösten mukaisesti;

d)

muiden tavaroiden maahantuontia koskevien muodollisuuksien suorittaminen.

3.   Muiden kuin yhteisötavaroiden luovutus vapaaseen liikkeeseen antaa niille yhteisötavaroiden tullioikeudellisen aseman.

2 LUKU

VAPAUTUS TUONTITULLEISTA

1 jakso

Palautustavarat

136 artikla

Soveltamisala ja vaikutus

1.   Yhteisön tullialueelta viedyt ja sinne kolmen vuoden kuluessa palautetut yhteisötavarat, jotka ilmoitetaan luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen, on asianomaisen pyynnöstä vapautettava tuontitulleista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kolmen vuoden määräaikaa voidaan pidentää erityisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

3.   Jos palautustavarat on ennen niiden vientiä yhteisön tullialueelta luovutettu vapaaseen liikkeeseen tullitta tai alennetuin tuontitullein tietyn käyttötarkoituksen perusteella, 1 kohdassa tarkoitettu vapautus tulleista voidaan myöntää ainoastaan, jos ne aiotaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen samaa käyttötarkoitusta varten.

Jos kyseisiä tavaroita ei aiota luovuttaa vapaaseen liikkeeseen samaa käyttötarkoitusta varten, tuontitullien määrää on alennettava tavaroista ensimmäisen kerran vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa mahdollisesti kannetulla tullien määrällä. Jos jälkimmäinen määrä on suurempi kuin se määrä, joka kannetaan luovutettaessa palautustavaroita vapaaseen liikkeeseen, tullinpalautusta ei myönnetä.

4.   Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin, jos yhteisötavarat ovat menettäneet yhteisöasemansa 108 artiklan mukaisesti ja ne luovutetaan myöhemmin vapaaseen liikkeeseen.

137 artikla

Tapaukset, joissa vapautusta tuontitulleista ei myönnetä

Edellä 136 artiklassa säädettyä vapautusta tuontitulleista ei myönnetä:

a)

yhteisön tullialueelta ulkoisessa jalostusmenettelyssä viedyille tavaroille, elleivät nämä tavarat ole samassa tilassa, jossa ne on viety;

b)

tavaroille, joihin on sovellettu niiden vientiin yhteisön tullialueelta liittyviä maatalouspoliittisia toimenpiteitä.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä poikkeuksilla tämän artiklan ensimmäisestä kohdasta.

138 artikla

Tavaroiden tila

Edellä 136 artiklassa tarkoitettu vapautus tuontitulleista voidaan myöntää ainoastaan, jos tavarat jälleentuodaan samassa tilassa, jossa ne on viety.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä poikkeuksilla tämän artiklan ensimmäisestä kohdasta.

139 artikla

Tavarat, jotka on aikaisemmin asetettu sisäiseen jalostusmenettelyyn

1.   Mitä 136 ja 138 artiklassa säädetään, sovelletaan tarvittavin muutoksin jalostettuihin tuotteisiin, jotka on asetettu sisäiseen jalostusmenettelyyn ennen jälleenvientiä yhteisön tullialueelta.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tavaroista kannettava tuontitullien määrä voidaan tavaranhaltijan pyynnöstä ja edellyttäen, että tämä toimittaa tarvittavat tiedot, määrittää 58 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Päivää, jona jälleenvienti-ilmoitus on hyväksytty, pidetään päivänä, jona tavarat on luovutettu vapaaseen liikkeeseen.

3.   Edellä 136 artiklassa säädettyä vapautusta tuontitulleista ei voida myöntää 149 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti viedyille jalostetuille tuotteille, ellei voida varmistaa, että tuontituotteita ei aseteta sisäiseen jalostusmenettelyyn.

2 jakso

Merikalastus ja merestä saadut tuotteet

140 artikla

Merikalastustuotteet ja muut merestä saadut tuotteet

1.   Seuraavat tuotteet on vapautettava tulleista, kun ne luovutetaan vapaaseen liikkeeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 39 artiklan 1 kohdan soveltamista:

a)

yhteisön tullialueeseen kuulumattoman maan tai alueen aluemerestä saadut kalastustuotteet ja muut tuotteet, jotka on pyydetty ainoastaan jäsenvaltion alusrekisteriin rekisteröidyllä tai kirjatulla ja sen lipun alla purjehtivalla aluksella;

b)

a alakohdassa tarkoitetuista tuotteista mainitussa alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävillä tehdasaluksilla valmistetut tuotteet.

2.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän artiklan 1 kohdan täytäntöön panemiseksi.

VII OSASTO

ERITYISMENETTELYT

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

141 artikla

Soveltamisala

Tavarat voidaan asettaa johonkin seuraavista erityismenettelyistä:

a)

passitus;

b)

varastointi;

c)

erityiskäyttö;

d)

jalostus.

142 artikla

Luvat

1.   Jalostusmenettelyn tai erityiskäytön menettelyn soveltaminen taikka varastotilojen pito tavaroiden väliaikaista varastointia tai tullivarastointia varten edellyttää tulliviranomaisten lupaa.

Erityismenettelyjen käytön edellytykset on vahvistettava luvassa.

Lupa voi koskea useamman kuin yhden jäsenvaltion viranomaisia (yhteisölupa) tai useamman kuin yhden erityismenettelyn käyttöä (yhdistetty lupa).

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan ne edellytykset ja menettelyt, joiden mukaisesti lupia voidaan myöntää.

2.   Ellei toisin säädetä, 1 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan seuraaville henkilöille:

a)

yhteisön tullialueelle sijoittautuneet henkilöt, paitsi jos kyse on väliaikaisesta maahantuonnista, jolloin asianomaisten henkilöiden on oltava sijoittautuneita yhteisön tullialueen ulkopuolelle;

b)

henkilöt, jotka antavat kaikki tarvittavat takeet toimintojen asianmukaisesta suorittamisesta ja jotka antavat 61 artiklan mukaisen vakuuden tapauksissa, joissa erityismenettelyyn asetettavista tavaroista saattaa aiheutua tullivelka tai muita maksuja;

c)

väliaikaisen maahantuonnin menettelyn tai sisäisen jalostusmenettelyn tapauksessa henkilö, joka käyttää tavarat tai järjestää niiden käytön tai joka suorittaa tai suorituttaa tavaroihin kohdistuvat jalostustoiminnot.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdasta.

3.   Ellei toisin säädetä ja lisäyksenä siihen, mitä 2 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ainoastaan seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)

jos tulliviranomaiset pystyvät valvomaan ja tarkastamaan menettelyä ilman kyseessä oleviin taloudellisiin tarpeisiin nähden suhteettomia hallinnollisia järjestelyjä;

b)

jos sisäistä tai ulkoista jalostusmenettelyä tai väliaikaisen maahantuonnin menettelyä koskevasta luvasta ei aiheudu haittaa yhteisön tuottajien keskeisille eduille.

Ellei näyttöä päinvastaisesta ole, yhteisön tuottajien keskeisille eduille ei katsota aiheutuvan tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua haittaa.

Jos on olemassa näyttöä siitä, että yhteisön tuottajien keskeisille eduille aiheutuu todennäköisesti haittaa, taloudelliset edellytykset tutkitaan 194 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, jotka koskevat taloudellisten edellytysten tutkimista.

4.   Luvanhaltijan on ilmoitettava tulliviranomaisille kaikista luvan myöntämisen jälkeen ilmenevistä seikoista, jotka ovat omiaan vaikuttamaan luvan voimassaoloon tai sisältöön.

143 artikla

Hakemus

Lupahakemus on toimitettava sen paikan toimivaltaisille tulliviranomaisille, jossa hakijan tullitarkoituksiin soveltuva pääkirjanpito hoidetaan.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän artiklan ensimmäisestä kohdasta.

144 artikla

Kirjanpito

1.   Passitusmenettelyä lukuun ottamatta luvanhaltijan, menettelynhaltijan ja tavaroiden varastointia, käsittelyä tai valmistusta taikka tavaroiden myyntiä tai ostamista vapaa-alueilla harjoittavan henkilön on pidettävä kirjanpitoa tulliviranomaisten hyväksymässä muodossa.

Tulliviranomaisten on voitava kirjanpidon avulla valvoa kyseessä olevaa menettelyä erityisesti siltä osin kuin on kyse menettelyyn asetettujen tavaroiden tunnistamisesta, niiden tullioikeudellisesta asemasta ja niiden liikkumisesta.

2.   Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä velvollisuudesta.

145 artikla

Menettelyn päättyminen tai päättäminen

1.   Passitusmenettelyä lukuun ottamatta erityismenettely päättyy tai päätetään, kun menettelyyn asetetut tavarat tai jalostetut tuotteet asetetaan seuraavaan tullimenettelyyn, ne on viety yhteisön tullialueelta tai ne luovutetaan valtiolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 175 artiklan soveltamista.

2.   Passitusmenettelyn tapauksessa menettely ja menettelynhaltijan velvollisuudet päättyvät, kun menettelyyn asetetut tavarat ja vaaditut tiedot esitetään määrätullitoimipaikassa menettelyä koskevien säännösten mukaisesti.

Tulliviranomaiset päättävät passitusmenettelyn ja kyseiset velvollisuudet pystyessään lähtötullitoimipaikassa ja määrätullitoimipaikassa saatavilla olevia tietoja vertaamalla toteamaan, että menettely on päättynyt asianmukaisesti.

146 artikla

Oikeuksien ja velvollisuuksien siirto

Menettelynhaltijan oikeudet ja velvollisuudet muuhun erityismenettelyyn kuin passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden osalta voidaan tulliviranomaisten vahvistamin edellytyksin siirtää muille henkilöille, jotka täyttävät kyseiselle menettelylle säädetyt edellytykset.

147 artikla

Tavaroiden liikkuminen

Muuhun erityismenettelyyn kuin passitusmenettelyyn asetettuja tavaroita voidaan kuljettaa yhteisön tullialueella sijaitsevien paikkojen välillä.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän artiklan ensimmäisen kohdan täytäntöön panemiseksi.

148 artikla

Tavanomaiset käsittelyt

Tullivarastointi- tai jalostusmenettelyyn asetettuja taikka vapaa-alueelle siirrettyjä tavaroita voidaan käsitellä tavanomaisin tavoin niiden säilymisen varmistamiseksi, niiden ulkonäön tai markkinakelpoisuuden parantamiseksi taikka niiden valmistamiseksi jakelua tai jälleenmyyntiä varten.

149 artikla

Vastaavat tavarat

1.   Vastaavat tavarat ovat yhteisötavaroita, joita varastoidaan, käytetään tai jalostetaan erityismenettelyyn asetettujen tavaroiden sijasta.

Ulkoisen jalostusmenettelyn tapauksessa vastaavat tavarat ovat muita kuin yhteisötavaroita, joita jalostetaan ulkoiseen jalostusmenettelyyn asetettujen yhteisötavaroiden sijasta.

Vastaavien tavaroiden on kuuluttava samaan yhdistetyn nimikkeistön kahdeksannumeroiseen koodiin ja niiden kaupallisen laadun ja teknisten ominaisuuksien on oltava samat kuin tavaroiden, joiden sijasta niitä käytetään.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän kohdan kolmannesta alakohdasta.

2.   Tulliviranomaisten on sallittava seuraavat toimet, edellyttäen, että menettelyn asianmukainen toiminta ja erityisesti tullivalvonta voidaan varmistaa:

a)

vastaavien tavaroiden käyttö muun erityismenettelyn kuin passitusmenettelyn, väliaikaisen maahantuonnin menettelyn ja väliaikaisen varastoinnin menettelyn yhteydessä;

b)

sisäisen jalostusmenettelyn tapauksessa vastaavista tavaroista valmistettujen jalostettujen tuotteiden vienti ennen niiden tavaroiden tuontia, joiden sijasta vastaavia tavaroita on käytetty;

c)

ulkoisen jalostusmenettelyn tapauksessa vastaavista tavaroista valmistettujen jalostettujen tuotteiden tuonti ennen niiden tavaroiden vientiä, joiden sijasta vastaavia tavaroita on käytetty.

Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia vahvistamalla tapaukset, joissa tulliviranomaiset voivat sallia vastaavien tavaroiden käytön väliaikaisen maahantuonnin yhteydessä.

3.   Vastaavien tavaroiden käyttö ei ole sallittua 148 artiklassa määriteltyjen tavanomaisten käsittelyjen yhteydessä tai tapauksissa, joissa siitä aiheutuisi perusteeton tuontitullietuus.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia yksilöimällä myös muita tapauksia, joissa vastaavia tavaroita ei saa käyttää.

4.   Jos tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa jalostetut tuotteet olisivat vientitullien alaisia, ellei niitä vietäisi sisäisessä jalostusmenettelyssä, luvanhaltijan on annettava vakuus tullien maksamisesta siltä varalta, ettei muita kuin yhteisötavaroita tuoda maahan 178 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

150 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, jotka koskevat tässä osastossa tarkoitettujen menettelyjen toimintaa.

2 LUKU

PASSITUS

1 jakso

Ulkoinen ja sisäinen passitus

151 artikla

Ulkoinen passitus

1.   Ulkoisessa passitusmenettelyssä voidaan kuljettaa muita kuin yhteisötavaroita paikasta toiseen yhteisön tullialueella ilman, että niihin sovelletaan:

a)

tuontitulleja;

b)

muita tuontimaksuja voimassa olevien säännösten mukaisesti;

c)

kauppapoliittisia toimenpiteitä, sikäli kuin ne eivät koske tavaroiden saapumista yhteisön tullialueelle tai niiden poistumista yhteisön tullialueelta.

2.   Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä, joissa vahvistetaan, missä tapauksissa ja millä edellytyksillä yhteisötavarat on asetettava ulkoiseen passitusmenettelyyn.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kuljetuksen on tapahduttava jollakin seuraavista tavoista:

a)

153 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä;

b)

TIR-carnet'lla (TIR-yleissopimus), jos kuljetus:

i)

on alkanut tai sen on määrä päättyä yhteisön tullialueen ulkopuolella,

ii)

tapahtuu kahden yhteisön tullialueella sijaitsevan paikan välillä yhteisön tullialueen ulkopuolisen maan tai alueen kautta;

c)

ATA-carnet'lla (ATA-yleissopimus/Istanbulin yleissopimus), jota käytetään passitusasiakirjana;

d)

Reinin manifestilla (Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 9 artikla);

e)

lomakkeella 302, josta määrätään Lontoossa 19 päivänä kesäkuuta 1951 allekirjoitetussa Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välisessä niiden joukkojen asemaa koskevassa sopimuksessa;

f)

postijärjestelmää käyttäen Maailman postiliiton sääntöjen mukaisesti, kun tavaroita kuljettavat näiden sääntöjen mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien haltijat tai niitä kuljetetaan näiden puolesta;

g)

passitusasiakirjoina käytettävillä CIM-rahtikirjalla tai TR-luovutuskirjalla.

4.   Ulkoisen passitusmenettelyn soveltaminen ei rajoita 147 artiklan soveltamista.

152 artikla

Sisäinen passitus

1.   Sisäisessä passitusmenettelyssä voidaan 2 ja 3 kohdassa säädetyin edellytyksin kuljettaa yhteisötavaroita paikasta toiseen yhteisön tullialueella kyseisen alueen ulkopuolella sijaitsevan alueen kautta tavaroiden tullioikeudellisen aseman muuttumatta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kuljetuksen on tapahduttava jollakin seuraavista tavoista:

a)

153 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä, jos tämä on mahdollista kansainvälisen sopimuksen perusteella;

b)

TIR-carnet'lla (TIR-yleissopimus);

c)

ATA-carnet'lla (ATA-yleissopimus/Istanbulin yleissopimus), jota käytetään passitusasiakirjana;

d)

Reinin manifestilla (Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 9 artikla);

e)

lomakkeella 302, josta määrätään Lontoossa 19 päivänä kesäkuuta 1951 allekirjoitetussa Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välisessä niiden joukkojen asemaa koskevassa sopimuksessa;

f)

postijärjestelmää käyttäen Maailman postiliiton sääntöjen mukaisesti, kun tavaroita kuljettavat näiden sääntöjen mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien haltijat tai niitä kuljetetaan näiden puolesta;

g)

passitusasiakirjoina käytettävillä CIM-rahtikirjalla tai TR-luovutuskirjalla.

3.   Tavaroiden tullioikeudellinen asema yhteisötavaroina säilyy 2 kohdan b–f alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ainoastaan, jos se on vahvistettu tietyin edellytyksin ja tietyssä muodossa.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan edellä tarkoitetun tullioikeudellisen aseman vahvistamisen edellytykset ja muoto.

2 jakso

Yhteisön passitus

153 artikla

Soveltamisala

1.   Yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä voidaan kuljettaa 151 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tavaroita kyseisen artiklan sekä 154 ja 155 artiklan mukaisesti.

2.   Yhteisön sisäisessä passitusmenettelyssä voidaan kuljettaa 152 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroita kyseisen artiklan ja 154 artiklan mukaisesti.

154 artikla

Yhteisön passitusmenettelyn haltijan velvollisuudet

1.   Yhteisön passitusmenettelyn haltijan on vastattava seuraavista:

a)

tavaroiden esittäminen muuttumattomina tullille määrätullitoimipaikassa määräajassa ja noudattaen niitä toimenpiteitä, joita tulliviranomaiset ovat toteuttaneet tavaroiden tunnistamiseksi;

b)

menettelyä koskevien tullisäännösten noudattaminen;

c)

vakuuden antaminen tavaroista mahdollisesti syntyvien tullivelan tai muiden maksujen maksamisesta voimassa olevien säännösten mukaisesti, ellei tullilainsäädännössä toisin säädetä.

2.   Tavaroiden kuljettaja tai vastaanottaja, joka vastaanottaa tavarat tietäen, että ne on asetettu yhteisön passitusmenettelyyn, on myös vastuussa tavaroiden esittämisestä muuttumattomina tullille määrätullitoimipaikassa määräajassa ja noudattaen niitä toimenpiteitä, joita tulliviranomaiset ovat toteuttaneet tavaroiden tunnistamiseksi.

155 artikla

Tavarat, joita kuljetetaan yhteisön ulkoisessa passitusmenettelyssä yhteisön tullialueen ulkopuolisen maan alueen kautta

Yhteisön ulkoista passitusmenettelyä voidaan soveltaa yhteisön tullialueen ulkopuolisen alueen kautta kuljetettaviin tavaroihin ainoastaan, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

tästä mahdollisuudesta on määrätty kansainvälisessä sopimuksessa;

b)

kuljetus kyseisen alueen kautta tapahtuu ainoastaan yhdellä yhteisön tullialueella laaditulla kuljetusasiakirjalla.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa yhteisön ulkoinen passitusmenettely keskeytetään siksi ajaksi, kun tavarat ovat yhteisön tullialueen ulkopuolella.

3 LUKU

VARASTOINTI

1 jakso

Yhteiset säännökset

156 artikla

Soveltamisala

1.   ”Varastointi” käsittää tässä luvussa väliaikaisen varastoinnin menettelyn, tullivarastointimenettelyn ja vapaa-aluemenettelyn.

2.   Varastointimenettelyssä voidaan varastoida muita kuin yhteisötavaroita yhteisön tullialueella ilman, että niihin sovelletaan:

a)

tuontitulleja;

b)

muita tuontimaksuja voimassa olevien säännösten mukaisesti;

c)

kauppapoliittisia toimenpiteitä, sikäli kuin ne eivät koske tavaroiden saapumista yhteisön tullialueelle tai niiden poistumista yhteisön tullialueelta.

3.   Yhteisötavaroita voidaan asettaa tullivarastointi- tai vapaa-aluemenettelyyn yhteisön erityislainsäädännön mukaisesti.

Komissio voi 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toteuttaa toimenpiteitä, joissa säädetään muista tapauksista, joissa yhteisötavaroita voidaan asettaa tullivarastointi- tai vapaa-aluemenettelyyn, sekä edellytyksistä, joita tällöin sovelletaan.

157 artikla

Luvan- tai menettelynhaltijan velvollisuudet

1.   Luvanhaltija ja menettelynhaltija ovat vastuussa:

a)

väliaikaisen varastoinnin menettelyssä tai tullivarastointimenettelyssä olevien tavaroiden pysymisestä tullivalvonnassa;

b)

väliaikaisen varastoinnin menettelyssä tai tullivarastointimenettelyssä olevien tavaroiden varastoinnista johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä;

c)

tullivarastointimenettelyä tai varastotilojen pitoa koskevassa luvassa vahvistettujen erityisehtojen noudattamisesta.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, yleisen tullivaraston pitämistä koskevassa luvassa voidaan määrätä, että 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetut velvollisuudet lankeavat ainoastaan menettelynhaltijalle. Tulliviranomaiset voivat tällöin vaatia menettelynhaltijaa antamaan vakuuden mahdollisesti syntyvien tullivelan ja muiden maksujen maksamisesta voimassa olevien säännösten mukaisesti .

3.   Menettelynhaltijan on aina vastattava niiden velvollisuuksien täyttämisestä, jotka johtuvat tavaroiden asettamisesta väliaikaisen varastoinnin menettelyyn tai tullivarastointimenettelyyn.

158 artikla

Menettelyn päättämisen määräaika

Tavaroiden pitämiselle varastointimenettelyssä ei ole määräaikaa.

Tulliviranomaiset voivat kuitenkin poikkeustapauksissa vahvistaa määräajan, johon mennessä varastointimenettely on päätettävä.

2 jakso

Väliaikainen varastointi

159 artikla

Väliaikaisesti varastoidut tavarat

1.   Ellei seuraavia muita kuin yhteisötavaroita ilmoiteta muuhun tullimenettelyyn, tavaroiden haltijan katsotaan ilmoittaneen ne väliaikaisen varastoinnin menettelyyn tullille esittämisen jälkeen:

a)

yhteisön tullialueelle tuotavat tavarat, ellei niitä tuoda suoraan vapaa-alueelle;

b)

vapaa-alueelta yhteisön tullialueen toiseen osaan tuotavat tavarat;

c)

tavarat, joita koskeva ulkoinen passitusmenettely päättyy.

Tulli-ilmoitusta on pidettävä tehtynä ja tulliviranomaisten hyväksymänä ajankohtana, jona tavarat esitetään tullille.

2.   Väliaikaisen varastoinnin menettelyä koskevana tulli-ilmoituksena on tuonnin yleisilmoitus.

3.   Tulliviranomaiset voivat vaatia tavaroiden haltijaa antamaan vakuuden mahdollisesti syntyvien tullivelan tai muiden maksujen maksamisesta voimassa olevien säännösten mukaisesti .

4.   Jos tavaroita ei jostain syystä voida luovuttaa väliaikaisen varastoinnin menettelyyn, tulliviranomaisten on viipymättä toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi tavaroiden osalta.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan täytäntöön panemiseksi.

160 artikla

Väliaikaisesti varastoitujen tavaroiden käsittely

1.   Väliaikaisen varastoinnin menettelyyn asetettuja tavaroita voidaan varastoida ainoastaan hyväksytyissä väliaikaisissa varastoissa.

2.   Väliaikaisen varastoinnin menettelyyn asetettuja tavaroita voidaan käsitellä ainoastaan niiden kunnon säilyttämiseksi, muuttamatta niiden ulkonäköä tai teknisiä ominaisuuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 97 artiklan 2 kohdan soveltamista.

3 jakso

Tullivarastointi

161 artikla

Varastointi tullivarastoissa

1.   Tullivarastointimenettelyssä voidaan varastoida muita kuin yhteisötavaroita tulliviranomaisten menettelyä varten hyväksymiin ja valvomiin tiloihin, jäljempänä ’tullivarastot’.

2.   Hyväksytyt tilat voivat olla kenen tahansa käytettävissä tavaroiden varastointiin (yleinen tullivarasto) tai tarkoitettuja tullivarastointia koskevan luvan haltijan tavaroiden varastointiin (yksityinen tullivarasto).

3.   Tullivarastointimenettelyyn asetetut tavarat voidaan siirtää väliaikaisesti pois tullivarastosta, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Siirtämiseen on saatava ennakolta lupa tulliviranomaisilta, paitsi jos kyse on ylivoimaisesta esteestä.

162 artikla

Yhteisötavarat ja jalostustoiminnot

1.   Jos siihen on taloudellista tarvetta eikä tullivalvonta vaarannu, tulliviranomaiset voivat sallia, että tullivaraston tiloissa:

a)

varastoidaan yhteisötavaroita;

b)

jalostetaan sisäisen jalostuksen menettelyyn tai tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuvaan menettelyyn asetettuja tavaroita kyseisiä menettelyjä varten säädetyin edellytyksin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tavaroiden ei katsota olevan tullivarastointimenettelyyn asetettuja.

4 jakso

Vapaa-alueet

163 artikla

Vapaa-alueiden osoittaminen

1.   Jäsenvaltiot voivat osoittaa yhteisön tullialueella sijaitsevia mutta siitä erotettuja osia vapaa-alueiksi.

Jäsenvaltion on määriteltävä kunkin vapaa-alueen maantieteelliset rajat ja sen sisään- ja uloskäyntikohdat.

2.   Vapaa-alueet on aidattava.

Vapaa-alueiden rajojen sekä niiden sisään- ja uloskäyntikohtien on oltava tulliviranomaisten valvonnassa.

3.   Tulliviranomaiset voivat tarkastaa vapaa-alueelle saapuvia tai sieltä poistuvia henkilöitä ja kuljetusvälineitä.

164 artikla

Rakennukset ja toiminta vapaa-alueilla

1.   Rakennusten pystyttämiseen vapaa-alueelle on saatava ennakolta tulliviranomaisten lupa.

2.   Ellei tullilainsäädännöstä muuta johdu, teollisen tai kaupallisen toiminnan taikka palvelutoiminnan harjoittaminen vapaa-alueella on sallittua. Tällaisen toiminnan harjoittamisesta on ilmoitettava ennakolta tulliviranomaisille.

3.   Tulliviranomaiset voivat asettaa kieltoja tai rajoituksia 2 kohdassa tarkoitetulle toiminnalle kyseessä olevien tavaroiden luonteen, tullivalvonnan tarpeet tai turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen.

4.   Tulliviranomaiset voivat kieltää henkilöitä, jotka eivät anna tarvittavia takeita tullisäännösten noudattamisesta, harjoittamasta toimintaa vapaa-alueella.

165 artikla

Muut tullimenettelyt vapaa-alueella

1.   Vapaa-alueella olevat muut kuin yhteisötavarat voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tai asettaa sisäiseen jalostusmenettelyyn tai johonkin erityiskäytön menettelyyn kyseisiä menettelyjä koskevien edellytysten mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tavaroiden ei katsota olevan vapaa-aluemenettelyyn asetettuja.

166 artikla

Tavaroiden esittäminen ja menettelyyn asettaminen

1.   Vapaa-alueelle tuotavat tavarat on esitettävä tullille ja niille on suoritettava asianmukaiset tullimuodollisuudet seuraavissa tapauksissa:

a)

jos ne tuodaan vapaa-alueelle suoraan yhteisön tullialueen ulkopuolelta;

b)

jos ne on asetettu tullimenettelyyn, joka päättyy tai päätetään, kun ne asetetaan vapaa-aluemenettelyyn;

c)

jos ne asetetaan vapaa-aluemenettelyyn tuontitullien palauttamista tai peruuttamista koskevasta päätöksestä hyötymiseksi;

d)

jos niihin voidaan soveltaa niiden vientiin liittyviä maatalouspoliittisia toimenpiteitä.

2.   Vapaa-alueelle muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuotavia tavaroita ei tarvitse esittää tullille.

3.   Tavaroita pidetään vapaa-aluemenettelyyn asetettuina ajankohtana, jona ne tuodaan vapaa-alueelle, ellei niitä ole jo asetettu muuhun tullimenettelyyn.

167 artikla

Vapaa-alueilla olevat yhteisötavarat

1.   Yhteisötavaroita voidaan tuoda ja varastoida vapaa-alueelle ja niitä voidaan siirtää, käyttää, jalostaa tai kuluttaa kyseisellä alueella. Tällöin tavaroiden ei katsota olevan vapaa-aluemenettelyyn asetettuja.

2.   Tulliviranomaisten on asianomaisen pyynnöstä annettava todistus seuraavien tavaroiden yhteisöasemasta:

a)

yhteisötavarat, jotka tuodaan vapaa-alueelle;

b)

yhteisötavarat, joille on suoritettu jalostustoimintoja vapaa-alueella;

c)

tavarat, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen vapaa-alueella.

168 artikla

Muiden kuin yhteisötavaroiden kuluttaminen tai jalostaminen

1.   Muita kuin yhteisötavaroita ei saa kuluttaa, käyttää tai jalostaa vapaa-alueilla lukuun ottamatta 165 artiklassa vahvistettuja tapauksia.

2.   Jos se on asianomaisessa menettelyssä mahdollista, 1 kohta ei estä käyttämästä tai kuluttamasta sellaisia tavaroita, joiden luovutus vapaaseen liikkeeseen tai väliaikainen maahantuonti tapahtuisi tuontitullitta tai ilman yhteiseen maatalous- tai kauppapolitiikkaan kuuluvia toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 800/1999 (17) tarkoitettuja toimituksia tai muonitusvarastoja koskevien säännösten soveltamista.

Tällaisen käytön tai kulutuksen yhteydessä ei vaadita vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai väliaikaisen maahantuonnin menettelyä koskevaa ilmoitusta.

Ilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos näitä tavaroita koskee tariffikiintiö tai tariffikatto.

169 artikla

Tavaroiden vienti ja jälleenvienti sekä siirtäminen toiseen osaan yhteisön tullialuetta

Vapaa-alueella olevat tavarat voidaan viedä tai jälleenviedä yhteisön tullialueelta tai siirtää toiseen osaan yhteisön tullialuetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön erityislainsäädännön soveltamista.

Muualle yhteisön tullialueella siirrettyihin tavaroihin sovelletaan 97–104 artiklaa tarvittavin muutoksin.

170 artikla

Yhteisön tullialueen toiseen osaan palautettavien tavaroiden tullioikeudellinen asema

1.   Jos tavarat palautetaan vapaa-alueelta muualle yhteisön tullialueelle, 167 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua todistusta voidaan käyttää todisteena näiden tavaroiden yhteisöasemasta.

2.   Jos tavaroiden yhteisöasemaa ei todisteta 1 kohdan mukaisesti tai muulla hyväksyttävällä asiakirjalla, niitä pidetään muina kuin yhteisötavaroina.

Vientitulleja ja vientitodistuksia tai muita vientiä koskevia kauppa- tai maatalouspoliittisia toimenpiteitä sovellettaessa tavaroita pidetään kuitenkin yhteisötavaroina.

4 LUKU

ERITYISKÄYTTÖ

1 jakso

Väliaikainen maahantuonti

171 artikla

Soveltamisala

1.   Väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä voidaan muita kuin yhteisötavaroita käyttää yhteisön tullialueella kokonaan tai osittain tuontitullitta ja kokonaan tai osittain valmisteverotta voimassa olevien valmisteverosäännösten mukaisesti ilman, että niihin sovelletaan kauppapoliittisia toimenpiteitä, sikäli kuin nämä eivät koske tavaroiden saapumista yhteisön tullialueelle tai niiden poistumista yhteisön tullialueelta.

Jos tavarat on vapautettu kokonaan tuontitulleista, ne on voimassa olevien säännösten mukaisesti vapautettava myös muista tuontimaksuista .

2.   Väliaikaisen maahantuonnin menettelyä voidaan käyttää vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

tavarat on tarkoitus jälleenviedä;

b)

tavarat on tarkoitus säilyttää muuttumattomina niiden käytöstä johtuvaa tavanomaista arvon alentumista lukuun ottamatta;

c)

menettelyyn asetettavien tavaroiden tunnistaminen voidaan varmistaa, paitsi jos tavaroiden tai suoritettavien toimintojen luonne huomioon ottaen on ilmeistä, ettei tunnistamistoimenpiteiden puuttuminen aiheuta menettelyn väärinkäyttöä, tai jos 150 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa vastaavia tavaroita koskevien edellytysten täyttyminen voidaan tarkastaa.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan poikkeukset tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdasta.

172 artikla

Aika, jonka tavarat voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä

1.   Tulliviranomaisten on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetetut tavarat on jälleenvietävä tai asetettava seuraavaan tullimenettelyyn. Määräajan on oltava riittävän pitkä luvassa tarkoitetun käytön tarkoituksen saavuttamiseksi.

2.   Tavarat voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä samaa tarkoitusta varten ja saman luvanhaltijan vastuulla enintään 24 kuukautta, vaikka menettely olisikin päätetty asettamalla tavarat seuraavaan tullimenettelyyn ja ne olisi myöhemmin asetettu uudelleen väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn.

3.   Jos luvassa tarkoitettua käyttöä ei poikkeuksellisissa olosuhteissa voida toteuttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, tulliviranomaiset voivat luvanhaltijan pyynnöstä pidentää kyseisiä määräaikoja.

173 artikla

Väliaikaisen maahantuonnin menettelyn alaan kuuluvat tilanteet

Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä toimenpiteillä, joissa vahvistetaan, missä tapauksissa ja millä edellytyksillä väliaikaisen maahantuonnin menettelyä voidaan käyttää ja tuontitulleista myöntää täydellinen tai osittain vapautus.

Toimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä otetaan huomioon kansainväliset sopimukset sekä tavaroiden luonne ja käyttö.

174 artikla

Tuontitullien määrä osittain tuontitullittoman väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä

1.   Osittain tuontitullittoman väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetetuista tavaroista kannettavien tuontitullien määrän on oltava kolme prosenttia siitä tullien määrästä, joka näistä tavaroista olisi kannettu, jos ne olisi luovutettu vapaaseen liikkeeseen päivänä, jona ne on asetettu väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn.

Kyseinen määrä on maksettava jokaiselta kuukaudelta tai kuukauden osalta, jonka aikana tavarat ovat osittain tuontitullittoman väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä.

2.   Tuontitullien määrä ei saa olla suurempi kuin se määrä, joka olisi maksettu, jos kyseiset tavarat olisi luovutettu vapaaseen liikkeeseen päivänä, jona ne on asetettu väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn.

2 jakso

Tietty käyttötarkoitus

175 artikla

Tullivalvonta tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuvan menettelyn yhteydessä

1.   Tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuvassa menettelyssä tavarat voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen tullitta tai alennetuin tullein niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella. Tavarat on pidettävä tullivalvonnassa.

2.   Tullivalvonta on tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuvassa menettelyssä päätettävä seuraavissa tapauksissa:

a)

kun tavarat on käytetty tullista vapauttamisen tai alennetun tullin soveltamisen edellytykseksi säädettyihin tarkoituksiin;

b)

kun tavarat viedään, hävitetään tai luovutetaan valtiolle;

c)

kun tavarat on käytetty muihin kuin tullista vapauttamisen tai alennetun tullin soveltamisen edellytykseksi säädettyihin tarkoituksiin ja niihin sovellettavat tuontitullit on maksettu.

5 LUKU

JALOSTUS

1 jakso

Yleiset säännökset

176 artikla

Tuotto

Ellei tuottoastetta ole yksilöity yhteisön erityislainsäädännössä, tulliviranomaisten on vahvistettava joko jalostusmenettelyssä suoritetun toiminnon tuotto tai keskimääräinen tuotto taikka tarvittaessa tuoton määritystapa.

Tuotto tai keskimääräinen tuotto on määritettävä niiden tosiasiallisten olosuhteiden perusteella, joissa jalostustoiminnot suoritetaan tai ne on määrä suorittaa. Tuottoa voidaan tarvittaessa tarkistaa myöhemmin.

2 jakso

Sisäinen jalostus

177 artikla

Soveltamisala

1.   Sisäisessä jalostusmenettelyssä voidaan muita kuin yhteisötavaroita käyttää yhteisön tullialueella yhdessä tai useammassa jalostustoiminnossa ilman, että niihin sovelletaan mitään seuraavista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 149 artiklan soveltamista:

a)

tuontitulleja;

b)

muita tuontimaksuja voimassa olevien säännösten mukaisesti;

c)

kauppapoliittisia toimenpiteitä, sikäli kuin ne eivät koske tavaroiden saapumista yhteisön tullialueelle tai niiden poistumista yhteisön tullialueelta.

2.   Sisäistä jalostusmenettelyä voidaan käyttää muissa tapauksissa kuin korjausten yhteydessä ainoastaan, jos menettelyyn asetetut tavarat voidaan tunnistaa jalostetuissa tuotteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuotannossa käytettävien lisätavaroiden käyttöä.

Menettelyä voidaan käyttää 149 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa, jos vastaavia tavaroita koskevien edellytysten täyttyminen voidaan tarkastaa.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden lisäksi sisäistä jalostusmenettelyä sovelletaan myös seuraaviin tavaroihin:

a)

tavarat, joille on suoritettava toimintoja, jotta ne vapaaseen liikkeeseen luovutettaessa vastaisivat niihin sovellettavia teknisiä määräyksiä;

b)

tavarat, joille on suoritettava tavanomaisia käsittelyjä 148 artiklan mukaisesti.

178 artikla

Menettelyn päättämisen määräaika

1.   Tulliviranomaisten on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa sisäiseen jalostusmenettelyyn asetetut tavarat tai jalostetut tuotteet on asetettava seuraavaan tullimenettelyyn, ellei niitä hävitetä niin, että niistä ei jää mitään jätteitä.

Määräaika alkaa siitä päivästä, jona muut kuin yhteisötavarat asetetaan menettelyyn, ja sitä vahvistettaessa on otettava huomioon aika, joka tarvitaan jalostustoimintojen suorittamiseen ja jalostettujen tuotteiden asettamiseen seuraavaan tullimenettelyyn.

2.   Tulliviranomaiset voivat pidentää 1 kohdan mukaisesti vahvistettua määräaikaa luvanhaltijan asianmukaisesti perustellusta hakemuksesta.

Luvassa voidaan määrätä, että määräaika, joka alkaa kalenterikuukauden, vuosineljänneksen tai vuosipuoliskon aikana, päättyy tapauksen mukaan myöhemmän kalenterikuukauden, vuosineljänneksen tai vuosipuoliskon viimeisenä päivänä.

3.   Edellä 149 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa ennakkovientitapauksissa tulliviranomaisten on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa muut kuin yhteisötavarat on ilmoitettava menettelyyn. Määräaika alkaa siitä päivästä, jona näitä tavaroita vastaavista tavaroista valmistettuja jalostettuja tuotteita koskeva vienti-ilmoitus hyväksytään.

179 artikla

Väliaikainen jälleenvienti lisäjalostusta varten

Sisäiseen jalostusmenettelyyn asetetut tavarat tai jalostetut tuotteet taikka osa niistä voidaan tulliviranomaisen ennakolta antamalla luvalla jälleenviedä väliaikaisesti yhteisön tullialueen ulkopuolelle edelleen jalostettaviksi ulkoista jalostusmenettelyä koskevien edellytysten mukaisesti.

3 jakso

Ulkoinen jalostus

180 artikla

Soveltamisala

1.   Ulkoisessa jalostusmenettelyssä voidaan viedä yhteisötavaroita väliaikaisesti yhteisön tullialueelta jalostustoimintoja varten. Näistä tavaroista saatavat jalostetut tuotteet voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen kokonaan tai osittain tuontitullitta.

2.   Ulkoinen jalostus ei ole mahdollista seuraavien yhteisötavaroiden tapauksessa:

a)

tavarat, joiden vienti aiheuttaa tuontitullien palauttamisen tai peruuttamisen;

b)

tavarat, jotka on ennen vientiä luovutettu vapaaseen liikkeeseen tullitta tai alennetuin tullein niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella, jos kyseisen käyttötarkoituksen tavoitteita ei ole vielä saavutettu, paitsi jos kyseisille tavaroille on suoritettava korjauksia;

c)

tavarat, joiden vienti oikeuttaa vientitukeen;

d)

tavarat, joiden viennin perusteella myönnetään yhteisessä maatalouspolitiikassa muu rahallinen etuus kuin c alakohdassa tarkoitettu vientituki.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täydellinen tai osittainen vapautus tuontitulleista on myönnettävä luvanhaltijan pyynnöstä, kun tämä ilmoittaa jalostetut tuotteet vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi.

4.   Muissa kuin 181 ja 182 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa ja kun kyse on arvotulleista, tuontitullin määrä on laskettava yhteisön tullialueen ulkopuolella suoritetun jalostustoiminnon kustannusten perusteella.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan säännöt tullien määrän laskemiseksi näissä tapauksissa sekä säännöt, joita sovelletaan, kun kyse on paljoustulleista.

5.   Tulliviranomaisten on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa väliaikaisesti viedyt tavarat on jälleentuotava yhteisön tullialueelle jalostettuina tuotteina ja luovutettava vapaaseen liikkeeseen, jotta ne voitaisiin vapauttaa kokonaan tai osittain tuontitulleista. Ne voivat pidentää määräaikaa luvanhaltijan perustellusta pyynnöstä.

181 artikla

Korjatut tavarat

1.   Jos tulliviranomaisten hyväksymällä tavalla osoitetaan, että tavarat on korjattu maksutta joko sopimukseen taikka lakiin perustuvan takuuvelvoitteen perusteella tai valmistusvirheen vuoksi, ne voidaan vapauttaa kokonaan tuontitulleista.

2.   Jos valmistusvirhe on otettu huomioon jo silloin, kun kyseiset tavarat on ensimmäisen kerran luovutettu vapaaseen liikkeeseen, 1 kohtaa ei sovelleta.

182 artikla

Vakiovaihtojärjestelmä

1.   Vakiovaihtojärjestelmässä voidaan maahantuotua tuotetta, jäljempänä ’korvaava tuote’, käyttää jalostetun tuotteen sijasta 2–5 kohdan mukaisesti.

2.   Tulliviranomaisten on sallittava vakiovaihtojärjestelmän käyttö, kun jalostustoiminto käsittää muiden kuin sellaisten yhteisötavaroiden korjauksen, joihin sovelletaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvia toimenpiteitä tai tiettyjä maataloustuotteiden jalostuksessa saatuja tavaroita koskevia erityisjärjestelyjä.

3.   Korvaavien tuotteiden on kuuluttava samaan yhdistetyn nimikkeistön kahdeksannumeroiseen koodiin ja niiden kaupallisen laadun ja teknisten ominaisuuksien on oltava samat kuin viallisten tavaroiden, jos nämä olisi korjattu.

4.   Jos viallisia tavaroita on käytetty ennen vientiä, korvaavien tuotteiden on myös oltava käytettyjä.

Tulliviranomaisten on kuitenkin luovuttava ensimmäisessä alakohdassa säädetyn vaatimuksen soveltamisesta, jos korvaavat tuotteet on toimitettu veloituksetta joko sopimukseen taikka lakiin perustuvan takuuvelvoitteen perusteella tai valmistusvirheen vuoksi.

5.   Säännöksiä, joita sovellettaisiin jalostettuihin tuotteisiin, sovelletaan myös korvaaviin tuotteisiin.

183 artikla

Korvaavien tuotteiden ennakkotuonti

1.   Tulliviranomaisten on asettamillaan ehdoilla sallittava korvaavien tuotteiden maahantuonti ennen viallisten tavaroiden vientiä.

Tällaisen korvaavien tuotteiden ennakkotuonnin yhteydessä on annettava vakuus sen tuontitullien määrän maksamisesta, joka olisi maksettava, jos viallisia tavaroita ei viedä 2 kohdan mukaisesti.

2.   Vialliset tavarat on vietävä kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tulliviranomaiset ovat hyväksyneet korvaavien tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan ilmoituksen.

3.   Jos viallisia tavaroita ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi voida viedä 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, tulliviranomaiset voivat asianomaisen pyynnöstä pidentää kyseistä määräaikaa.

VIII OSASTO

TAVAROIDEN LÄHTÖ YHTEISÖN TULLIALUEELTA

1 LUKU

TULLIALUEELTA LÄHTEVÄT TAVARAT

184 artikla

Velvollisuus tehdä lähtöä edeltävä ilmoitus

1.   Yhteisön tullialueelta lähtevistä tavaroista on tehtävä toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan tai asetettava sen saataville lähtöä edeltävä ilmoitus, ennen kuin ne viedään yhteisön tullialueelta.

Tavaroihin, jotka kuljetetaan kuljetusvälineessä, joka ainoastaan kulkee yhteisön tullialueen aluevesien tai ilmatilan kautta pysähtymättä kyseisellä alueella, ei kuitenkaan sovelleta ensimmäistä alakohtaa.

2.   Jos edellytyksenä on tulli-ilmoituksen tai 188 artiklassa tarkoitetun jälleenvienti-ilmoituksen tekeminen, kyseinen ilmoitus muodostaa lähtöä edeltävän ilmoituksen.

Jos tulli-ilmoitusta ja jälleenvienti-ilmoitusta ei edellytetä, lähtöä edeltävänä ilmoituksena käytetään 189 artiklassa tarkoitettua viennin yleisilmoitusta.

3.   Lähtöä edeltävässä ilmoituksessa on oltava vähintään viennin yleisilmoitukselta vaadittavat tiedot.

185 artikla

Tiettyjä yksityiskohtia koskevat toimenpiteet

Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet , joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä seuraavien seikkojen osalta:

a)

missä tapauksissa ja millä edellytyksillä yhteisön tullialueelta lähtevistä tavaroista ei tarvitse tehdä lähtöä edeltävää ilmoitusta;

b)

edellytykset, joilla lähtöä edeltävän ilmoituksen tekemisen vaatimuksesta voidaan poiketa tai sitä voidaan mukauttaa;

c)

määräaika, johon mennessä lähtöä edeltävä ilmoitus on tehtävä tai asetettava saataville ennen tavaroiden vientiä yhteisön tullialueelta;

d)

mahdolliset c alakohdassa tarkoitettua määräaikaa koskevat poikkeukset ja muutokset;

e)

sen toimivaltaisen tullitoimipaikan nimeäminen, johon lähtöä edeltävä ilmoitus on tehtävä tai jonka saataville se on asetettava ja jossa riskianalyysi ja riskiin perustuvat vienti- ja poistumistarkastukset suoritetaan.

Toimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä otetaan huomioon:

a)

erityisolosuhteet;

b)

toimenpiteiden soveltaminen tietyntyyppiseen tavaraliikenteeseen, tietyntyyppisiin kuljetusmuotoihin tai tietyntyyppisiin taloudellisiin toimijoihin;

c)

kansainväliset sopimukset, joissa määrätään erityisistä turvajärjestelyistä.

186 artikla

Muodollisuudet ja tullivalvonta

1.   Yhteisön tullialueelta lähteviin tavaroihin sovelletaan poistumismuodollisuuksia, joihin kuuluvat tapauksen mukaan:

a)

tuontitullien palauttaminen tai peruuttaminen taikka vientitukien maksaminen;

b)

vientitullien kantaminen;

c)

voimassa olevien arvonlisä- ja valmisteverosäännösten edellyttämät muodollisuudet;

d)

sellaisten kieltojen ja rajoitusten soveltaminen, jotka ovat perusteltuja hyvien tapojen, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, ympäristön suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi, kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi taikka teollisoikeuksien tai kaupallisten oikeuksien suojelemiseksi, mukaan luettuina yhteisöstä vietäviin huumausaineiden lähtöaineisiin, väärennettyihin tavaroihin ja käteisvaroihin kohdistuvat tarkastukset.

2.   Yhteisön tullialueelta lähtevät tavarat ovat tullivalvonnassa ja niille voidaan suorittaa tullitarkastuksia.

Tulliviranomaiset voivat tapauksen mukaan määrätä reitin, jota on käytettävä, kun tavarat viedään yhteisön tullialueelta , ja määräajan, johon mennessä niiden on oltava pois yhteisön tullialueelta .

3.   Tavarat voidaan luovuttaa vientiä varten, jos ne viedään yhteisön tullialueelta siinä tilassa, jossa ne olivat lähtöä edeltävän ilmoituksen hyväksymisajankohtana.

4.   Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan täytäntöön panemiseksi.

2 LUKU

VIENTI

187 artikla

Yhteisötavarat

Yhteisön tullialueelta lähtevät yhteisötavarat on asetettava vientimenettelyyn.

Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta:

a)

tavaroihin, jotka on asetettu tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuvaan menettelyyn tai ulkoiseen jalostusmenettelyyn;

b)

tavaroihin, jotka on asetettu sisäiseen passitusmenettelyyn tai jotka viedään väliaikaisesti yhteisön tullialueelta 109 artiklan mukaisesti.

Komissio toteuttaa 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan tiettyyn käyttötarkoitukseen perustuvaan menettelyyn tai ulkoiseen jalostusmenettelyyn asetettuja tavaroita koskevat vientimuodollisuudet.

188 artikla

Muut kuin yhteisötavarat

1.   Yhteisön tullialueelta lähtevistä muista kuin yhteisötavaroista on tehtävä jälleenvienti-ilmoitus toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan ja niille on suoritettava poistumismuodollisuudet.

2.   Jälleenvienti-ilmoitukseen sovelletaan 110–124 artiklaa tarvittavin muutoksin.

3.   3 Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta:

a)

ulkoiseen passitusmenettelyyn asetettuihin tavaroihin, jotka ainoastaan kuljetetaan yhteisön tullialueen kautta;

b)

tavaroihin, jotka lastataan uudelleen vapaa-alueella tai viedään sieltä suoraan;

c)

väliaikaisen varastoinnin menettelyyn asetettuihin tavaroihin, jotka viedään suoraan hyväksytystä väliaikaisesta varastosta.

189 artikla

Viennin yleisilmoitus

1.   Kun yhteisötavarat tai muut kuin yhteisötavarat on tarkoitus viedä yhteisön tullialueelta eikä jälleenvienti-ilmoitusta edellytetä, niistä on tehtävä viennin yleisilmoitus toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan 184 artiklan mukaisesti.

2.    Viennin yleisilmoitus on tehtävä sähköistä tietojenkäsittelymenetelmää käyttäen. Kaupallisia, satama- tai kuljetustietoja voidaan käyttää, jos ne sisältävät viennin yleisilmoituksessa vaadittavat tiedot.

Tulliviranomaiset voivat poikkeustapauksissa hyväksyä paperilla tehtävät viennin yleisilmoitukset, edellyttäen, että niihin sovelletaan samaa riskinhallinnan tasoa kuin sähköistä tietojenkäsittelymenetelmää käyttäen tehtyihin viennin yleisilmoituksiin ja että vaatimukset, jotka koskevat tällaisten tietojen vaihtoa muiden tullitoimipaikkojen kanssa, voidaan täyttää.

Tulliviranomaiset voivat hyväksyä viennin yleisilmoituksen korvaamisen ilmoituksella, jonka kautta on pääsy taloudellisen toimijan atk-järjestelmän sisältämiin yleisilmoitusta koskeviin tietoihin.

3.   Viennin yleisilmoituksen on velvollinen tekemään joku seuraavista henkilöistä:

a)

henkilö, joka vie tavarat yhteisön tullialueelta tai ottaa vastatakseen niiden kuljetuksesta kyseiseltä alueelta;

b)

viejä tai lähettäjä taikka muu henkilö, jonka nimissä tai lukuun a alakohdassa tarkoitettu henkilö toimii;

c)

kuka tahansa henkilö, joka voi esittää kyseiset tavarat tai toimittaa ne esitettäviksi toimivaltaiselle tulliviranomaiselle.

4.     Jos viennin yleisilmoituksen jättää joku muu henkilö kuin se, joka on käyttänyt kuljetusvälinettä, jolla tavarat on viety yhteisön tullialueelta, kyseisen henkilön on jätettävä 185 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa asetetussa määräajassa toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan lastiluettelon, lähetyslistan tai lastausluettelon muodossa oleva vienti-ilmoitus, joka sisältää tiedot, joiden perusteella voidaan tunnistaa kaikki sellaiset kuljetetut tavarat, joita viennin yleisilmoitus koskee.

Edellä 2 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin tämän kohdan ensimmäiseen alakohtaan.

Komissio päättää 194 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteistä, joilla vahvistetaan:

a)

tiedot, jotka on sisällytettävä vienti-ilmoitukseen;

b)

edellytykset, joilla vienti-ilmoituksen jättövelvollisuudesta voidaan poiketa tai sitä voidaan mukauttaa;

c)

säännöt, joiden perusteella tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainittuun määräaikaan voidaan tehdä poikkeuksia ja mukautuksia;

d)

sen toimivaltaisen tullitoimipaikan nimeäminen, johon vienti-ilmoitus on jätettävä tai jonka saataville se on asetettava.

Toimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä otetaan huomioon:

a)

erityisolosuhteet;

b)

toimenpiteiden soveltaminen tietyntyyppiseen tavaraliikenteeseen, tietyntyyppisiin kuljetusmuotoihin tai tietyntyyppisiin taloudellisiin toimijoihin;

c)

kansainväliset sopimukset, joissa määrätään erityisistä turvajärjestelyistä.

190 artikla

Viennin yleisilmoituksen oikaiseminen

Viennin yleisilmoituksen tehneelle henkilölle on pyynnöstä annettava lupa oikaista yhtä tai useampaa ilmoituksessa olevaa tietoa ilmoituksen tekemisen jälkeen.

Oikaisu ei kuitenkaan ole mahdollista, jos jokin seuraavista toimista on suoritettu:

a)

tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet yleisilmoituksen tehneelle henkilölle aikovansa tarkastaa tavarat;

b)

tulliviranomaiset ovat todenneet kyseiset tiedot virheellisiksi;

c)

tulliviranomaiset ovat jo antaneet luvan tavaroiden poissiirtämiseen.

Komissio voi 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimenpiteitä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä vahvistamalla poikkeukset tämän artiklan toisen alakohdan c alakohdasta.

3 LUKU

VAPAUTUS TULLEISTA

191 artikla

Väliaikainen vienti

1.   Yhteisötavarat voidaan viedä väliaikaisesti yhteisön tullialueelta ja vapauttaa tulleista jälleentuonnin yhteydessä.

2.   Komissio hyväksyy 194 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteet, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä tämän artiklan 1 kohdan täytäntöön panemiseksi.

IX OSASTO

TULLIKOODEKSIKOMITEA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

1 LUKU

TULLIKOODEKSIKOMITEA

192 artikla

Muut täytäntöönpanotoimenpiteet

Tässä koodeksissa tarkoitettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden lisäksi komissio toteuttaa 194 artiklan 2 ohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joissa vahvistetaan:

a)

jäsenvaltioiden tullijärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat säännöt ja normit, joiden tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä tulliviranomaisten keskinäisen , tulliviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen sekä tulliviranomaisten ja taloudellisten toimijoiden välisen sähköisen tietojenvaihdon avulla;

b)

missä tapauksissa ja millä edellytyksillä komissio voi tehdä päätöksiä, joissa kehotetaan jäsenvaltioita kumoamaan tai muuttamaan päätös;

c)

mahdolliset muut täytäntöönpanotoimenpiteet, jos se on tarpeen, mukaan lukien tapauksissa, joissa yhteisö hyväksyy kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä sitoumuksia ja velvoitteita, jotka edellyttävät koodeksin säännösten mukauttamista.

193 artikla

Selitykset ja ohjeet

1.   Komissio vahvistaa 194 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)

tätä koodeksia, sen soveltamissäännöksiä ja 42 artiklassa tarkoitettuja alkuperäsääntöjä koskevat selitykset;

b)

tämän koodeksin säännösten ja muun tullilainsäädännön tulkintaa yhteisössä koskevat ohjeet.

2.     Asianomaiset selitykset ja ohjeet sisällytetään liitteinä tämän asetuksen täytäntöönpanosäännöksiin.

194 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa tullikoodeksikomitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.     Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

195 artikla

Muut asiat

Komitea voi tarkastella kaikkia tätä koodeksia tai sen täytäntöön panemiseksi toteutettuja toimenpiteitä koskevia asioita, jotka sen puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäväksi joko komission aloitteesta tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä. Kyse voi olla erityisesti seuraavista asioista:

a)

tullilainsäädännön soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat ongelmat;

b)

tullilainsäädäntöä käsitteleviin kansainvälisiin sopimuksiin perustuvissa komiteoissa, työryhmissä ja paneeleissa vahvistettavat yhteisön kannat.

2 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

196 artikla

Säädösten kumoaminen

Kumotaan asetukset (ETY) N:o 3925/91, (ETY) N:o 2913/92, (EY) N:o 82/2001 ja (EY) N:o 1207/2001.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

197 artikla

Tulliseuraamuksia koskevat kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään … (*) 22 artiklan mukaisesti käyttöön otetuista voimassa olevista kansallisista säännöksistä, ja niiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä myös mahdollisista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

2.   Jäsenvaltioiden on kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä lähetettävä komissiolle 22 artiklan soveltamista koskeva kertomus, joka sisältää komission pyytämät tiedot.

198 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty … ssa/ssä … päivänä … kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C …

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. joulukuuta 2006.

(3)  KOM(2004)0544,9.8.2004.

(4)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13).

(5)  EYVL L 86, 3.4.2003, s. 21 , päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2004/485/EY (EUVL L 162, 30.4.2004, s. 113).

(6)  KOM(2003)0452 lopullinen, 24.7.2003.

(7)   EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13 .

(8)  EYVL L 76, 23.3.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/106/EY (EUVL L 359, 4.12.2004, s. 30).

(9)  EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/69/EY (EUVL L 221, 12.8.2006, s. 9).

(10)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23 , päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11) .

(11)  EYVL L 374, 31.12.1991, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(12)  EYVL L 20, 20.1.2001, s. 1.

(13)  EYVL L 165, 21.6.2001, s. 1 , asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1617/2006 (EUVL L 300, 31.10.2006, s. 5).

(14)  EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

(15)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1 , asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1758/2006 (EUVL L 335, 1.12.2006, s. 1).

(16)  EYVL L 118, 25.5.1995, s. 10 , asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 476/97 (EYVL L 75, 15.3.1997, s. 1).

(17)  EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11 , asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2006 (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52).

(*)  Kahden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

LIITE

Vastaavuustaulukko 1: uusi asetus > asetus (ETY) N:o 2913/92

Uusi artikla

Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 artiklat

Uusi artikla

Asetus (ETY) N:o 2913/92

1

uusi

47

uusi

2

2

48

uusi

3

3

49

201

4

1, 4

50

216

5

uusi + 15

51

202, 203, 204 (osaksi), 206

6

uusi

52

143(2), 144 (osaksi), 208

7

uusi

53

209

8

11

54

210, 211

9

14 + 199 SovA

55

212

10

uusi

56

213

11

5 (1)(2) & (3)

57

121, 122, 144 (osaksi), 214

12

5(4)

58

112, 121, 122, 135, 136, 144 (osaksi), 178

13

uusi

59

uusi

14

5 a (1)

60

215(1)(2) & (4)

15

5 a (2)

61

189, 191

16

5 a (2)

62

192(1)

17

6, 7, 10 (osaksi)

63

190, 192(2)

18

250 (osaksi)

64

193, 194, 197

19

8

65

196

20

9

66

195

21

12

67

94 (1-4)

22

uusi

68

94(5)(6)(7)

23

246

69

198

24

243

70

199

25

244

71

215(3), 217

26

245

72

221(1) & (2)

27

13

73

221(3) & (4)

28

uusi

74

217, 220(2)(a) & (c)

29

78 (osaksi)

75

218, 219(2) & 220(1)

30

asetus 3925/91

76

uusi

31

16

77

222

32

11(2)

78

223, 231

33

18, 35

79

224, 225, 226

34

17

80

227

35

19

81

228

36

20(1-5), 21

82

229, 230

37

20(6)

83

232, 214(3)

38

22

84

235, 241, 242

39

23, 24

85

237, 239, 240

40

26

86

236

41

uusi

87

238

42

27

88

220(2)(b), 236

43

28, 36

89

239

44

29, 32, 36

90

uusi

45

30, 32(1)(e), 33

91

uusi

46

31

92

150(2), 204 (osaksi), 205, 206, 207, 212 a, 233, 234

93

36 a, 36 b (1)

147

90, 103

94

36 b (1-4),

148

91(3), 111

95

36 b (5)

149

109, 173(b)

96

36 c

150

114 (osaksi), 115 (osaksi)

97

37, 42, 58(2)

151

92, 97, 98(3), 109(4), 115(2), 120, 131, 142(2), 146(2), 165

98

38(1-4)

152

91

99

38(5)

153

93, 163, 164

100

39

154

uusi

101

40, 41

155

95, 96

102

46, 47

156

93

103

48, 49, 58(1)

157

98, 166

104

50

158

101, 102

105

54

159

108, 110, 171

106

55

160

50, 51(2), 53

107

313 artikla SovA (osaksi)

161

51(1), 52

108

83

162

99, 110

109

164

163

106

110

59

164

167(1-3), 168(1) & (2)

111

60

165

167(4), 172

112

61, 77 (osaksi)

166

173

113

62, 76(1)(a), 77

167

169 (osaksi), 170

114

63, 67

168

169, 170 (osaksi)

115

64

169

175

116

65

170

177, 181

117

66

171

180

118

68, 250 (osaksi)

172

137, 139

119

69

173

140

120

70

174

141, 142

121

71, 250 (osaksi)

175

143(1) & (2)

122

72, 250 (osaksi)

176

82

123

73

177

119

124

74

178

130, 114 (osaksi)

125

76(1) & (4)

179

118

126

76(1)(c)

180

123

127

uusi

181

145, 146, 149, 150, 151, 153(2)

128

76(2) & (3)

182

152

129

uusi

183

154, 155, 156

130

81

184

154 (4), 157

131

56

185

182 a

132

57, 75, 78(3)

186

182 b, 182 c (osaksi), 161(4) & (5)

133

182 (osaksi)

187

161 (osaksi), 162, 183

134

uusi

188

161(1), (2)

135

79

189

182, 182 c (osaksi)

136

185(1)

190

182 c (osaksi), 182 d

137

185(2)

191

182 d (4)

138

186

192

uusi

139

187

193

184 + asetus 918/83

140

188

194

247, 248

141

184 + asetus 918/83

195

uusi

142

84

196

247 a, 248 a

143

85, 86, 87, 88, 94, 95, 100, 104, 116, 117, 132, 133, 138, 147, 148

197

249

144

uusi

198

251, 252

145

105, 106(3), 107, 176

199

253

146

89, 92


Vastaavuustaulukko 2: aiempi asetus 2913/92 > uusi asetus

Asetus 2913/92

Uusi artikla

Asetus 2913/92

Uusi artikla

artikla 1

4

artikla 44

poistettu

2

2

45

poistettu

3

3

46

102

4

4

47

102

5

11, 12

48

103

5 a

14, 15, 16

49

103

6

17

50

104, 160

7

17

51

160, 161

8

19

52

161

9

20

53

160

10

17

54

105

11

8, 32

55

106

12

21

56

131

13

27

57

103

14

9

58

97, 103

15

5

59

110

16

31

60

111

17

34

61

112

18

33

62

113

19

35

63

114

20

36, 37

64

115

21

36

65

116

22

38

66

117

23

39

67

114

24

39

68

118

25

poistettu

69

119

26

40

70

120

27

42

71

121

28

43

72

122

29

44

73

123

30

45

74

124

31

46

75

132

32

44, 45

76

113, 125, 126, 128

33

45

77

112, 113

34

47

78

29

35

33

79

135

36

44

80

poistettu

36 a

93

81

130

36 b

93, 94, 95

82

176

36 c

96

83

108

37

97

84

142

38

98, 99

85

143

39

100

86

143

40

101

87

143

41

101

88

143

42

97

89

146

43

poistettu

90

147

91

148, 152

141

174

92

146, 151

142

174, 151

93

153, 156

143

53, 175

94

67, 68, 143

144

52, 57, 58

95

143, 155

145

181

96

155

146

151, 181

97

151

147

143

98

151, 157

148

143

99

162

149

181

100

143

150

181

101

158

151

181

102

158

152

92, 182

103

147

153

181

104

143

154

183, 184

105

145

155

183

106

145, 163

156

183

107

145

157

184

108

159

158

poistettu

109

149, 151

159

poistettu

110

159, 162

160

poistettu

111

148

161

186, 187, 188

112

58

162

187

113

poistettu

163

153

114

150, 178

164

109, 153

115

150, 151

165

151

116

143

166

157

117

143

167

164, 165

118

179

168

164

119

177

168 a

poistettu

120

151

169

167, 168

121

57, 58

170

167, 168

122

57, 58

171

159

123

180

172

165

124

poistettu

173

149, 166

125

poistettu

174

poistettu

126

poistettu

175

169

127

poistettu

176

145

128

poistettu

177

170

129

poistettu

178

58

130

178

179

poistettu

131

151

180

171

132

143

181

170

133

143

182

133, 189

134

poistettu

182 a

185

135

58

182 b

186

136

58

182 c

186, 189, 190

137

172

182 d

190, 191

138

143

183

187

139

172

184

141, 193

140

173

185

136, 137

186

138

220

74, 75, 88

187

139

221

72, 73

188

140

222

77

189

61

223

78

190

63

224

79

191

61

225

79

192

62, 63

226

79

193

64

227

80

194

64

228

81

195

66

229

82

196

65

230

82

197

64

231

78

198

69

232

83

199

70

233

92

200

poistettu

235

84

201

49

236

86, 88

202

51

237

85

203

51

238

87

204

51, 92

239

85, 89

205

92

240

85

206

51, 92

241

84

207

92

242

84

208

52

243

24

209

53

244

25

210

54

245

26

211

54

246

23

212

55

247

194

212 a

92

247 a

196

213

56

248

194

214

57, 83

248 a

196

215

60, 71

249

197

216

50

250

18, 118, 121, 122

217

74

251

198

218

75

252

198

219

75

253

199


Vastaavuustaulukko 3: kumottu asetus > uusi asetus

Aiempi asetus

Uusi artikla

(ETY) N:o 918/83

141 ja 193 artikla

(ETY) N:o 3925/91

30 artikla

(EY) N:o 82/2001

42 artikla

(EY) N:o 1207/2001

42 artikla

P6_TA(2006)0546

Rehuseosten liikkuvuus ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi rehuseosten liikkuvuudesta annetun neuvoston direktiivin 79/373/ETY muuttamisesta annetun direktiivin 2002/2/EY oikaisemisesta (KOM(2006)0340 — C6-0209/2006 — 2006/0117(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0340) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 152 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0209/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0411/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2006)0117

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2007/EY tekemiseksi rehuseosten liikkuvuudesta annetun neuvoston direktiivin 79/373/ETY muuttamisesta annetun direktiivin 2002/2/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan 4 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ovat kuulleet Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (1);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/2/EY (2) 1 artiklan 1 kohdan b alakohdalla muutettiin rehuseosten liikkuvuudesta annettua neuvoston direktiiviä 79/373/ETY (3). Sillä lisättiin direktiivin 79/373/ETY 5 artiklan 1 kohtaan alakohta, jonka mukaan eläimille tarkoitettujen rehuseosten valmistajien on asiakkaan pyynnöstä ilmoitettava rehuseoksen tarkka koostumus.

(2)

Yhdistetyissä asioissa C-453/03, C-11/04, C-12/04 ja C-194/04 joulukuun 6 päivänä 2005 antamassaan tuomiossa (4) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin julisti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/2/EY 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan suhteellisuusperiaatteen valossa pätemättömäksi.

(3)

Perustamissopimuksen 233 artiklan mukaan toimielimen, jonka säädös on julistettu mitättömäksi, on toteutettava yhteisöjen tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

(4)

Rehujen turvallisuutta koskeva tavoite saavutetaan muun muassa panemalla täytäntöön asetuksen (EY) N:o 178/2002 (5) ja asetuksen (EY) N:o 183/2005 (6) säännökset.

(5)

Useat jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätökset ovat johtaneet direktiivin 2002/2/EY erilaiseen ja epäyhtenäiseen täytäntöönpanoon, ja kansallisissa tuomioistuimissa on edelleen vireillä useita kyseistä direktiiviä koskevia asioita.

(6)

Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät tällä hetkellä aio tehdä kauaskantoisempia muutoksia perussäädökseen, sillä komissio on osana yksinkertaistamisohjelmaa luvannut laatia vuoden 2007 puoliväliin mennessä ehdotuksia rehulainsäädännön perinpohjaisesta uudistamisesta. Ne odottavat, että tässä yhteydessä arvioidaan täysin uudelleen myös ainesosia koskevaa avointa ilmoitusta, ja toivovat komissiolta asiasta uusia ehdotuksia, joiden avulla otetaan huomioon sekä viljelijöiden etu saada täsmällisiä ja yksityiskohtaisia tietoja rehujen sisältämistä aineista että teollisuuden etu varmistaa, että liikesalaisuuksia suojataan riittävästi.

(7)

Direktiivin 79/373/ETY 12 artiklan toisessa kohdassa, joka lisättiin direktiivin 2002/2/EY 1 artiklan 5 kohdalla, velvoitetaan rehuseosten valmistajat antamaan virallisesta valvonnasta vastaavien viranomaisten käyttöön näiden sitä pyytäessä kaikki liikkeelle laskettaviksi tarkoitettujen rehujen koostumusta koskevat asiakirjat, joiden perusteella voidaan varmistaa tuoteselostemerkintöjen sisältämien tietojen oikeellisuus.

(8)

Direktiivi 2002/2/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2002/2/EY seuraavasti:

(1)

Kumotaan 1 artiklan 1 kohdan b alakohta.

(2)

Korvataan 1 artiklan 6 kohdassa direktiivin 79/373/ETY 15 a artiklan teksti seuraavasti:

”15 a artikla

Komissio antaa jäsenvaltioilta saatujen tietojen pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 6 päivänä marraskuuta 2006 kertomuksen 5 artiklan 1 kohdan j alakohdassa ja 5 kohdan d alakohdassa sekä 5 c artiklassa ja 12 artiklan toisessa kohdassa perustetun järjestelmän täytäntöönpanosta ja erityisesti siltä osin, kun on kyse rehuainemäärien ilmoittamisesta rehuseosten tuoteselostemerkinnöissä painoprosentteina, sallittu poikkeama mukaan lukien, sekä mahdolliset ehdotukset näiden toimenpiteiden parantamiseksi.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty … ssa/ssä … päivänä … kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. joulukuuta 2006.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/2/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, rehuseosten liikkuvuudesta annetun neuvoston direktiivin 79/373/ETY muuttamisesta (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 23).

(3)  EYVL L 86, 6.4.1979, s. 30, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(4)  ABNA ym., Kok. 2005, s. I-10423.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 575/2006 (EUVL L 100, 8.4.2006, s. 3).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 183/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista (EUVL L 35, 8.2.2005, s. 1).

P6_TA(2006)0547

Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevat tilastot ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista (KOM(2005)0088 — C6-0084/2005 — 2005/0016(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0088) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0084/2005),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0332/2005);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2005)0016

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2007 antamiseksi ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koko taloudessa koskevat säännölliset ja korkealaatuiset tilastot ovat olennaisen tärkeitä, jotta ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten vaikutusta koko Euroopan talouteen voitaisiin riittävällä tavalla arvioida. Tämä helpottaisi myös sisämarkkinoiden toiminnan tehokkuuden ja globalisaation yhteydessä tapahtuvan talouksien vähittäisen yhdentymisen seurantaa. Monikansalliset yritykset on tässä yhteydessä merkittävämpiä, mutta ulkomainen määräysvalta voi koskea myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

(2)

Palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) ja teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) täytäntöönpanon ja uudelleentarkastelun sekä tulevia sopimuksia koskevien parhaillaan ja tulevaisuudessa käytävien neuvottelujen tueksi tarvitaan asiaan liittyvää tilastotietoa.

(3)

Ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevia tilastoja, joilla mitataan ulkomaisen määräysvallan suoria ja epäsuoria vaikutuksia tiettyjen maiden ja toimialojen työllisyyteen, palkkoihin ja tuottavuuteen, tarvitaan valmisteltaessa talous-, kilpailu-, yritys- ja tutkimuspolitiikkaa sekä tekniseen kehitykseen ja työllisyyteen liittyvää politiikkaa markkinoiden vapauttamisprosessin yhteydessä.

(4)

Yhteisön nykyisen lainsäädännön nojalla tuotettu tai eri jäsenvaltioissa saatavilla oleva tieto on riittämätöntä tai tarkoitukseen sopimatonta tai se ei ole riittävän vertailukelpoista ollakseen luotettava perusta komission työlle.

(5)

Asetuksella (EY) N:o 184/2005 (3) vahvistetaan yhteinen kehys maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien yhteisön tilastojen tuottamiseksi. Maksutasetilastot kattavat vain osittain palvelukaupan yleissopimukseen (GATS) sisältyvät tiedot, joten ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien yksityiskohtaisten tilastojen säännöllinen tuottaminen on olennaisen tärkeää.

(6)

Yritystoiminnan rakennetilastoista 20 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 58/97 (4) ja tilastoyksiköistä yhteisön tuotantojärjestelmän havainnointia ja analyysia varten 15 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 696/93 (5) vahvistetaan yhteinen kehys yhteisössä toimivien yritysten rakennetta ja toimintoja koskevien yhteisön tilastojen keruuta, laatimista, toimittamista ja arviointia varten.

(7)

Tilinpidon kokoaminen Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (6) mukaisesti edellyttää vertailukelpoisia, kattavia ja luotettavia yritystilastoja ulkomaisista osakkuus- ja tytäryhtiöistä.

(8)

Kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien käsikirjassa, Kansainvälisen valuuttarahaston maksutasekäsikirjassa (5. painos) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön suorien ulkomaisten sijoitusten kiinnityspistemääritelmässä määritellään yleiset säännöt, joiden mukaan ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevat tilastot on kerättävä.

(9)

Yhteisön tilastojen tuottamiseen sovelletaan yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 (7) säännöksiä.

(10)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien vertailukelpoisten tilastojen tuottaminen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutuksen takia saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(11)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

(12)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta mukauttaa liitteisiin I ja II sisältyvät määritelmät, liitteen III yksityiskohtaisuuden taso sekä sen perusteella liitteisiin I ja II tehtävät muutokset tarkoituksena panna täytäntöön koetutkimusten tulokset ja määritellä asianmukaiset yhteiset laatustandardit sekä laaturaporttien sisältö ja ajoitus. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia tai täydentää tätä asetusta lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(13)

Asiassa on kuultu neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (9) perustettua tilasto-ohjelmakomiteaa ja neuvoston päätöksellä 2006/856/EY (10) perustettua raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteaa,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteinen kehys ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintoja koskevien yhteisön tilastojen tuottamista varten.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’ulkomaisella osakkuus- ja tytäryhtiöllä’ tietoja keräävässä maassa sijaitsevaa yritystä, johon tämän maan ulkopuolella sijaitsevalla institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa, tai tietoja keräävän maan ulkopuolella sijaitsevaa yritystä, johon tietoja keräävässä maassa sijaitsevalla yrityksellä on määräysvaltaa;

b)

’määräysvallalla’ mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan tässä yhteydessä olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan — suoraan tai epäsuorasti — yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista;

c)

’ulkomaisella määräysvallalla’ sitä, että institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa toisessa maassa sijaitsevaan institutionaaliseen yksikköön nähden;

d)

’sivuliikkeillä’ paikallisia yksiköitä, jotka eivät ole erillisiä oikeushenkilöitä ja jotka ovat riippuvaisia ulkomaisessa määräysvallassa olevista yrityksistä. Niitä kohdellaan asetuksen (ETY) N:o 696/93 liitteessä olevan III jakson B alajakson Selventäviä huomautuksia 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuina yritysmäisinä yhteisöinä;

e)

’ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevilla tilastoilla’ ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden kokonaistoimintaa kuvaavia tilastoja;

f)

’ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevilla tilastoilla’ tietoja keräävässä maassa sijaitsevien ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja;

g)

’kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevilla tilastoilla’ tietoja keräävässä maassa sijaitsevien institutionaalisten yksiköiden määräysvallassa olevien ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja;

h)

’ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävällä institutionaalisella yksiköllä’ institutionaalista yksikköä, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa;

i)

’yrityksellä’, ’paikallisella yksiköllä’ ja ’institutionaalisella yksiköllä’ samaa kuin asetuksessa (ETY) N:o 696/93.

3 artikla

Tietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevat tiedot liitteissä I, II ja III tarkoitettujen ominaisuustietojen, toimialan ja maantieteellisen erittelyn mukaisesti.

4 artikla

Tietolähteet

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä tässä asetuksessa vaaditut tiedot kaikista sopiviksi ja asianmukaisiksi katsomistaan lähteistä, kuitenkin niin, että ne täyttävät 6 artiklassa tarkoitetut laatua koskevat edellytykset.

2.   Luonnollisten ja oikeushenkilöiden, joita pyydetään toimittamaan tietoja, on vastatessaan noudatettava määräaikoja ja määritelmiä, jotka jäsenvaltioiden tiedonkeruusta vastaavat kansalliset laitokset tämän asetuksen mukaisesti asettavat.

3.   Jos vaadittavia tietoja ei voida kohtuullisin kustannuksin kerätä, voidaan toimittaa parhaat mahdolliset estimaatit, nolla-arvot mukaan lukien.

5 artikla

Koetutkimukset

1.   Komissio laatii ohjelman koetutkimuksille, joita asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklassa tarkoitetut kansalliset viranomaiset tekevät vapaaehtoisesti ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa ja kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen lisämuuttujista ja erittelyistä.

2.   Koetutkimuksilla arvioidaan tiedonkeruun asianmukaisuutta ja toteutettavuutta ottamalla huomioon tietojen saatavuudesta koituva hyöty suhteessa tilastojärjestelmän kustannuksiin ja yrityksille aiheutuviin rasitteisiin.

3.   Koetutkimuksia koskeva komission ohjelma on liitteen I ja II mukainen.

4.   Koetutkimusten tulosten perusteella komissio toteuttaa tarvittavat ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa ja kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevien tilastojen täytäntöönpanotoimenpiteet 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

5.   Koetutkimukset on saatettava loppuun viimeistään … (*).

6 artikla

Laatustandardit ja kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että toimitettujen tietojen laatu vastaa yhteisiä laatustandardeja.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) selvitys toimitettujen tietojen laadusta, jäljempänä ’laatuselvitykset’.

3.   Komissio tarkentaa yhteiset laatustandardit sekä laatuselvitysten sisällön ja ajoituksen 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4.   Komissio arvioi toimitettujen tietojen laadun.

7 artikla

Suosituskäsikirja

Komissio julkaisee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä suosituskäsikirjan, joka sisältää tarvittavat määritelmät ja lisäohjeita tämän asetuksen nojalla tuotettavista yhteisön tilastoista.

8 artikla

Aikataulu ja poikkeukset

1.   Jäsenvaltiot keräävät tiedot liitteiden I ja II mukaisen täytäntöönpanoaikataulun mukaisesti.

2.   Komissio voi 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen myöntää jäsenvaltioille rajoitetuksi ajaksi poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä siirtymäaikana, joka voi olla enintään neljä vuotta liitteissä I ja II tarkoitetusta ensimmäisestä viitevuodesta, jos jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin on tehtävä suuria mukautuksia.

9 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Seuraavat tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen:

a)

toimenpiteet, joilla luodaan sopiva formaatti ja menettely jäsenvaltioiden tulosten lähettämistä varten ja

b)

toimenpiteet, joilla myönnetään 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltioille poikkeuksia, mukaan lukien koetutkimusten jälkeen asetettavia uusia vaatimuksia koskevat poikkeukset, jos jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin on tehtävä suuria mukautuksia.

2.   Seuraavat toimenpiteet, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia myös täydentämällä sitä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen:

a)

toimenpiteet, joilla mukautetaan liitteissä I ja II olevia määritelmiä, liitteessä III lueteltua yksityiskohtaisuuden tasoa ja liitteitä I ja II kaikkien näistä johtuvien muutosten huomioon ottamiseksi,

b)

toimenpiteet, joilla pannaan koetutkimusten tulokset täytäntöön 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

c)

toimenpiteet, joilla määritellään asianmukaiset yhteiset laatustandardit sekä laatuselvitysten sisältö ja ajoitus 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   Erityisesti on otettava huomioon periaate, jonka mukaan tällaisten toimenpiteiden hyötyjen on oltava niiden kustannuksia merkittävämpiä, ja periaate, jonka mukaan jäsenvaltioille tai yrityksille aiheutuvien taloudellisten lisärasitteiden on pysyttävä kohtuullisina.

10 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa tilasto-ohjelmakomitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.   Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit voivat osallistua komitean kokouksiin tarkkailijoina.

11 artikla

Yhteistyö raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean kanssa

Tämän asetuksen täytäntöönpanossa komissio pyytää raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitean lausuntoa kaikista mainitun komitean toimivaltaan kuuluvista toimenpiteistä, erityisesti kaikista toimenpiteistä, jotka koskevat tietojen keräämisessä ja tilastollisessa käsittelyssä sekä tulosten käsittelyssä ja toimittamisessa tapahtuvaa mukauttamista taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen.

12 artikla

Täytäntöönpanokertomus

Komissio antaa viimeistään… (**) Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen. Kertomuksessa erityisesti:

a)

arvioidaan tuotettujen tilastojen laatu,

b)

arvioidaan tuotettujen tilastojen ansiosta yhteisölle, jäsenvaltioille sekä tilastotietojen toimittajille ja käyttäjille koituneet hyödyt suhteessa kustannuksiin,

c)

arvioidaan koetutkimusten edistymistä ja täytäntöönpanoa, ja

d)

yksilöidään alat, joilla tilastoja voidaan parantaa, ja muutokset, joita pidetään saatujen tulosten ja niihin liittyvien kustannusten perusteella tarpeellisina.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty … ssa/ssä … päivänä … kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 144, 14.6.2005, s. 14.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. joulukuuta 2006.

(3)  EUVL L 35, 8.2.2005, s. 23, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 602/2006 (EUVL L 106, 19.4.2006, s. 10).

(4)  EYVL L 14, 17.1.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(5)  EYVL L 76, 30.3.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(6)  EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1267/2003 (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 1).

(7)  EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(8)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(9)  EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

(10)  EUVL L 332, 30.11.2006, s. 21.

(*)  Kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.

(**)  Viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.

LIITE I

YHTEINEN MODUULI ULKOMAISTEN YRITYSTEN KYSEISESSÄ MAASSA SIJAITSEVIEN OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTIÖIDEN LIIKETOIMINTAA KOSKEVISTA TILASTOISTA

1 JAKSO

Tilastoyksikkö

Tilastoyksiköitä ovat kaikki yritykset ja kaikki sivuliikkeet, jotka ovat 2 artiklan määritelmän mukaisesti ulkomaisessa määräysvallassa.

2 JAKSO

Ominaisuustiedot

Seuraavat yritystoiminnan rakennetilastoja varten vahvistetuista ominaisuustietojen määritelmistä 17 päivänä joulukuuta 1998 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2700/98 (1) määritellyt ominaisuustiedot kerätään:

Koodi

Otsake

11 11 0

Yritysten lukumäärä

12 11 0

Liikevaihto

12 12 0

Tuotannon arvo

12 15 0

Arvonlisäys tuotannontekijähintaan

13 11 0

Tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä

13 12 0

Sellaisinaan jälleenmyytäväksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostot yhteensä

13 31 0

Henkilöstömenot

15 11 0

Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen

16 11 0

Työhön osallistuvien lukumäärä

22 11 0

Yrityksen sisäiset tutkimus- ja kehittämiskustannukset yhteensä (*)

22 12 0

Tutkimus- ja kehittämishenkilöstön lukumäärä yhteensä (*)

Jos Työhön osallistuvien lukumäärää ei ole saatavana, kerätään sen sijaan Palkatun henkilöstön lukumäärä (koodi 16 13 0).

Muuttujat Yrityksen sisäiset tutkimus- ja kehittämiskustannukset yhteensä (koodi 22 11 0) ja Tutkimus- ja kehittämishenkilöstön lukumäärä yhteensä (koodi 22 12 0) kerätään ainoastaan NACE:n pääluokista C, D, E ja F.

NACE:n pääluokasta J kerätään ainoastaan Yritysten lukumäärä, Liikevaihto (**) sekä Työhön osallistuvien lukumäärä (tai vaihtoehtoisesti palkatun henkilöstön lukumäärä).

3 JAKSO

Yksityiskohtaisuus

Tiedot toimitetaan käsitteen ”ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävä institutionaalinen yksikkö” mukaisesti maantieteellisen erittelyn tasolta 2-IN yhdistettynä toimintakohtaisen erittelyn tasoon 3 liitteen III mukaisesti sekä maantieteellisen erittelyn tasolta 3 yhdistettynä yritystoimintaan.

4 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi ja tilastojakso

1.

Ensimmäinen viitevuosi, jolta vuositilastot kerätään, on kalenterivuosi, jona tämä asetus tulee voimaan.

2.

Jäsenvaltiot toimittavat tiedot jokaiselta kalenterivuodelta sen jälkeen.

3.

Ensimmäinen viitevuosi, jolta muuttujat Yrityksen sisäiset tutkimus- ja kehittämiskustannukset yhteensä (koodi 22 11 0) sekä Tutkimus- ja kehittämishenkilöstön lukumäärä yhteensä (koodi 22 12 0) kerätään, on vuosi 2007.

5 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulokset toimitetaan 20 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

6 JAKSO

Kertomukset ja koetutkimukset

1.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kertomuksen tätä yhteistä moduulia varten kerättävän tilastotiedon määritelmästä, rakenteesta ja saatavuudesta.

2.

Komissio käynnistää tämän liitteen yksityiskohtaisuuden tason mukaiset koetutkimukset, jotka asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklassa tarkoitetut kansalliset viranomaiset toteuttavat tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

3.

Koetutkimuksilla arvioidaan tietojen hankkimisen toteutettavuutta ottamalla huomioon tietojen saatavuudesta koituva hyöty suhteessa niiden keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja yrityksille aiheutuviin rasitteisiin.

4.

Koetutkimukset tehdään seuraavien ominaisuustietojen osalta:

Koodi

Otsake

 

Tavaroiden ja palvelujen vienti

Tavaroiden ja palvelujen tuonti

Yritysryhmän sisäinen tavaroiden ja palvelujen vienti

Yritysryhmän sisäinen tavaroiden ja palvelujen tuonti

Vienti, tuonti sekä yritysryhmän sisäinen vienti ja tuonti jaetaan tavaroihin ja palveluihin.

5.

Koetutkimukset tehdään myös tiedonkeruun toteutettavuuden arvioimiseksi NACE:n pääluokkien M, N ja O toimialoilta sekä muuttujien Yrityksen sisäiset tutkimus- ja kehittämiskustannukset yhteensä (koodi 22 11 0) sekä Tutkimus- ja kehittämishenkilöstön lukumäärä yhteensä (koodi 22 12 0) keruusta NACE:n pääluokkien G, H, I, K, M, N ja O toimialoilta. Koetutkimuksia tehdään myös tietojen erittelystä kokoluokkiin pääluokan 2 mukaan Työhön osallistuvien lukumääränä mitattuna, jotta tällaisen erittelyn merkitystä, toteutettavuutta ja kustannuksia voidaan arvioida.


(1)  EYVL L 344, 18.12.1998, s. 49, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1670/2003 (EUVL L 244, 29.9.2003, s. 74).

(*)  Muuttujat 22 11 0 ja 22 12 0 ilmoitetaan joka toinen vuosi. Jos kokonaisliikevaihto tai palkatun henkilöstön lukumäärä NACE Rev 1.1:n pääluokkien C — F jollain kaksinumerotasolla on jossain jäsenvaltiossa alle yksi prosenttia yhteisön kokonaismäärästä, ominaisuustietoihin 22 11 0 ja 22 12 0 liittyviä, tämän asetuksen edellyttämiä tilastoja varten tarvittavia tietoja, ei tarvitse kerätä.

(**)  NACE Rev. 1.1: n kaksinumerotasolla 65 liikevaihto korvataan tuotannon arvolla.

LIITE II

YHTEINEN MODUULI KOTIMAISTEN YRITYSTEN ULKOMAILLA SIJAITSEVIEN OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTIÖIDEN LIIKETOIMINTAA KOSKEVISTA TILASTOISTA

1 JAKSO

Tilastoyksikkö

Tilastoyksiköitä ovat kaikki ulkomailla sijaitsevat yritykset ja sivuliikkeet, jotka ovat 2 artiklan määritelmien mukaisesti sellaisen institutionaalisen yksikön määräysvallassa, joka sijaitsee tietoja keräävässä maassa.

2 JAKSO

Ominaisuustiedot

Kerätään asetuksen (EY) N:o 2700/98 liitteessä määritellyt seuraavat ominaisuustiedot:

Koodi

Nimi

12 11 0

Liikevaihto

16 11 0

Työhön osallistuvien lukumäärä

11 11 0

Yritysten lukumäärä

Jos työntekijöiden lukumäärä ei ole saatavilla, sen asemesta on kerättävä palkatun henkilöstön lukumäärä (koodi 16 13 0).

3 JAKSO

Yksityiskohtaisuus

Tiedot toimitetaan ulkomaisen osakkuus- tai tytäryhtiön yksityiskohtaisten sijaintimaata koskevien tai toimintakohtaisten tasojen mukaisesti eriteltyinä liitteen III mukaisesti. Sijaintimaata koskeva toimintakohtainen taso yhdistetään seuraavasti:

Maantieteellisen erittelyn taso 1 ja toimintakohtaisen erittelyn taso 2.

Maantieteellisen erittelyn taso 2-OUT ja toimintakohtaisen erittelyn taso 1.

Maantieteellisen erittelyn taso 3 ja ainoastaan kokonaistoimintaa koskevat tiedot.

4 JAKSO

Ensimmäinen viitevuosi ja tilastojakso

1.

Ensimmäinen viitevuosi, jolta vuositilastot kerätään, on kalenterivuosi, jona tämä asetus tulee voimaan.

2.

Jäsenvaltiot toimittavat tiedot jokaiselta kalenterivuodelta sen jälkeen.

5 JAKSO

Tulosten toimittaminen

Tulokset toimitetaan 20 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

6 JAKSO

Kertomukset ja koetutkimukset

1.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle kertomuksen tätä yhteistä moduulia varten kerättävän tilastotiedon määritelmästä, rakenteesta ja saatavuudesta.

2.

Komissio käynnistää tämän liitteen yksityiskohtaisuuden tason mukaiset koetutkimukset, jotka asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklassa tarkoitetut kansalliset viranomaiset toteuttavat tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

3.

Koetutkimuksilla arvioidaan tietojen hankkimisen merkitystä ja toteutettavuutta ottamalla huomioon tietojen saatavuudesta koituva hyöty suhteessa niiden keräämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja yrityksille aiheutuviin rasitteisiin.

4.

Koetutkimukset toteutetaan seuraavista ominaisuuksista:

Koodi

Nimi

13 31 0

Henkilöstömenot

Tavaroiden ja palvelujen vienti

Tavaroiden ja palvelujen tuonti

Yritysryhmän sisäinen tavaroiden ja palvelujen vienti

Yritysryhmän sisäinen tavaroiden ja palvelujen tuonti

12 15 0

Arvonlisäys tuotannontekijähintaan

15 11 0

Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen

LIITE III

YKSITYISKOHTAISET MAANTIETEELLISET JA TOIMINTAKOHTAISET TASOT

Maantieteellisen erittelyn tasot

Taso 1

 

Taso 2-OUT

(Taso 1 + 24 maata)

V2

EU-27:n ulkopuoliset maat

V2

EU-27:n ulkopuoliset maat

 

 

IS

Islanti

 

 

LI

Liechtenstein

 

 

NO

Norja

CH

Sveitsi

CH

Sveitsi

 

 

HR

Kroatia

RU

Venäjän Federaatio

RU

Venäjän federaatio

 

 

TR

Turkki

 

 

EG

Egypti

 

 

MA

Marokko

 

 

NG

Nigeria

 

 

ZA

Etelä-Afrikka

CA

Kanada

CA

Kanada

US

Yhdysvallat

US

Yhdysvallat

 

 

MX

Meksiko

 

 

AR

Argentiina

BR

Brasilia

BR

Brasilia

 

 

CL

Chile

 

 

UY

Uruguay

 

 

VE

Venezuela

 

 

IL

Israel

CN

Kiina

CN

Kiina

HK

Hongkong

HK

Hongkong

IN

Intia

IN

Intia

 

 

ID

Indonesia

JP

Japani

JP

Japani

 

 

KR

Etelä-Korea

 

 

MY

Malesia

 

 

PH

Filippiinit

 

 

SG

Singapore

 

 

TW

Taiwan

 

 

TH

Thaimaa

 

 

AU

Australia

 

 

NZ

Uusi-Seelanti

Z8

EU-27:n ulkopuoliset maat, erittelemättä

Z8

EU-27:n ulkopuoliset maat, erittelemättä

C4

Offshore-rahoituskeskukset

C4

Offshore-rahoituskeskukset

Z7

Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävien institutionaalisten yksiköiden (UCI)  (*)määräysvalta jaettu useamman kuin yhden jäsenvaltion kesken.

Z7

Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävien institutionaalisten yksiköiden (UCI)  (*)määräysvalta jaettu useamman kuin yhden jäsenvaltion kesken.

Taso 2-IN

A1

Maailma yhteensä (kaikki yksiköt tietoja keräävä maa mukaan luettuna)

Z9

Muu maailma (tietoja keräävä maa poisluettuna)

A2

Tietoja keräävän maan määräysvallassa

V1

EU-27 (EU-27:n sisällä) tietoja keräävä maa poisluettuna

BE

Belgia

BG

Bulgaria

CZ

Tšekki

DK

Tanska

DE

Saksa

EE

Viro

GR

Kreikka

ES

Espanja

FR

Ranska

IE

Irlanti

IT

Italia

CY

Kypros

LV

Latvia

LT

Liettua

LU

Luxemburg

HU

Unkari

MT

Malta

NL

Alankomaat

AT

Itävalta

PL

Puola

PT

Portugali

RO

Romania

SI

Slovenia

SK

Slovakia

FI

Suomi

SE

Ruotsi

UK

Yhdistynyt kuningaskunta

Z7

UCI:den (**) määräysvalta jaettu tasan useamman kuin yhden jäsenvaltion kesken

V2

EU-27:n ulkopuoliset maat

AU

Australia

CA

Kanada

CH

Sveitsi

CN

Kiina

HK

Hongkong

IL

Israel

IS

Islanti

JP

Japani

LI

Liechtenstein

NO

Norja

NZ

Uusi Seelanti

RU

Venäjän federaatio

TR

Turkki

US

Yhdysvallat

C4

Offshore-rahoituskeskukset

Z8

EU-27:n ulkopuoliset maat, erittelemättä

Taso 3

AD

Andorra

EE

Viro (***)

KZ

Kazakstan

QA

Qatar

AE

Arabiemiirikunnat

EG

Egypti

LA

Laos

RO

Romania

AF

Afganistan

ER

Eritrea

LB

Libanon

RU

Venäjän federaatio

AG

Antigua ja Barbuda

ES

Espanja (***)

LC

Saint Lucia

RW

Ruanda

AI

Anguilla

ET

Etiopia

LI

Liechtenstein

SA

Saudi-Arabia

AL

Albania

FI

Suomi (***)

LK

Sri Lanka

SB

Salomonsaaret

AM

Armenia

FJ

Fidži

LR

Liberia

SC

Seychellit

AN

Alankomaiden Antillit

FK

Falklandinsaaret

LS

Lesotho

SD

Sudan

AO

Angola

FM

Mikronesia

LT

Liettua (***)

SE

Ruotsi

AQ

Antarktis

FO

Färsaaret

LU

Luxemburg (***)

SG

Singapore

AR

Argentiina

FR

Ranska (***)

LV

Latvia (***)

SH

Saint Helena

AS

Amerikan Samoa

GA

Gabon

LY

Libya

SI

Slovenia (***)

AT

Itävalta (***)

GD

Grenada

MA

Marokko

SK

Slovakia (***)

AU

Australia

GE

Georgia

MD

Moldova

SL

Sierra Leone

AW

Aruba

GG

Guernsey (ei virallista ISO 3166-1-standardin mukaista maatunnusta, koodi varattu poikkeuksellisesti)

MG

Madagaskar

SM

San Marino

AZ

Azerbaidžan

GH

Ghana

MH

Marshallinsaaret

SN

Senegal

BA

Bosnia ja Hertsegovina

GI

Gilbraltar

MK (1)

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

SO

Somalia

BB

Barbados

GL

Grönlanti

ML

Mali

SR

Suriname

BD

Bangladesh

GM

Gambia

MM

Myanmar

ST

São Tomé ja Príncipe

BE

Belgia (***)

GN

Guinea

MN

Mongolia

SV

El Salvador

BF

Burkina Faso

GQ

Päiväntasaajan Guinea

MO

Macao

SY

Syyria

BG

Bulgaria (***)

GR

Kreikka (***)

MP

Pohjois-Mariaanit

SZ

Swazimaa

BH

Bahrain

GS

Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret

MR

Mauritania

TC

Turks- ja Caicossaaret

BI

Burundi

GT

Guatemala

MS

Montserrat

TD

Tšad

BJ

Benin

GU

Guam

MT

Malta (***)

TF

Ranskan eteläiset alueet

BM

Bermuda

GW

Guinea-Bissau

MU

Mauritius

TG

Togo

BN

Brunei

GY

Guyana

MV

Malediivit

TH

Thaimaa

BO

Bolivia

HK

Hongkong

MW

Malawi

TJ

Tadžikistan

BR

Brasilia

HM

Heard ja McDonaldinsaaret

MX

Meksiko

TK

Tokelau

BS

Bahama

HN

Honduras

MY

Malesia

TM

Turkmenistan

BT

Bhutan

HR

Kroatia

MZ

Mosambik

TN

Tunisia

BV

Bouvet'nsaari

HT

Haiti

NA

Namibia

TO

Tonga

BW

Botswana

HU

Unkari (***)

NC

Uusi-Kaledonia

TP

Itä-Timor

BY

Valko-Venäjä

ID

Indonesia

NE

Niger

TR

Turkki

BZ

Belize

IE

Irlanti (***)

NF

Norfolkinsaari

TT

Trinidad ja Tobago

CA

Kanada

IL

Israel

NG

Nigeria

TV

Tuvalu

CC

Kookossaaret

IM

Mansaari (ei virallista ISO 3166-1-standardin mukaista maatunnusta, koodi varattu poikkeuksellisesti)

NI

Nicaragua

TW

Taiwan

CD

Kongon demokraattinen tasavalta

IN

Intia

NL

Alankomaat (***)

TZ

Tansania

CF

Keski-Afrikan tasavalta

IO

Brittiläinen Intian valtameren alue

NO

Norja

UA

Ukraina

CG

Kongo

IQ

Irak

NP

Nepal

UG

Uganda

CH

Sveitsi

IR

Iranin islamilainen tasavalta

NR

Nauru

UK

Yhdistynyt kuningaskunta (***)

CI

Norsunluurannikko

IS

Islanti

NU

Niuesaari

UM

Yhdysvaltain Tyynenmeren erillissaaret

CK

Cookinsaaret

IT

Italia (***)

NZ

Uusi-Seelanti

US

Yhdysvallat

CL

Chile

JE

Jersey (ei virallista ISO 3166-1-standardin mukaista maatunnusta, koodi varattu poikkeuksellisesti)

OM

Oman

UY

Uruguay

CM

Kamerun

JM

Jamaika

PA

Panama

UZ

Uzbekistan

CN

Kiina

JO

Jordania

PE

Peru

VA

Pyhä istuin (Vatikaanin kaupunki)

CO

Kolumbia

JP

Japani

PF

Ranskan Polynesia

VC

Saint Vincent ja Grenadiinit

CR

Costa Rica

KE

Kenia

PG

Papua-Uusi-Guinea

VE

Venezuela

CU

Kuuba

KG

Kirgisistan

PH

Filippiinit

VG

Brittiläiset Neitsytsaaret

CV

Kap Verde

KH

Kambodža

PK

Pakistan

VI

Yhdysvaltain Neitsytsaaret

CX

Joulusaari

KI

Kiribati

PL

Puola (***)

VN

Vietnam

CY

Kypros (***)

KM

Komorit

PN

Pitcairn

VU

Vanuatu

CZ

Tšekki (***)

KN

Saint Kitts ja Nevis

PS

Palestiinalaisalue, miehitetty

WF

Wallis ja Futuna

DE

Saksa (***)

KP

Korean demokraattinen kansantasavalta

PT

Portugali (***)

WS

Samoa

DJ

Djibouti

KR

Korean tasavalta

PW

Palau

YE

Jemen

DK

Tanska (***)

KW

Kuwait

PY

Paraguay

 

 

DM

Dominica

KY

Caymansaaret

 

 

ZA

Etelä-Afrikka

DO

Dominikaaninen tasavalta

 

 

 

 

ZM

Sambia

DZ

Algeria

 

 

 

 

ZW

Zimbabwe

EC

Ecuador

Z8

EU-27:n ulkopuoliset maat, erittelelemätön

 

 

RS

Serbia

A2

Tietoja keräävän maan määräysvallassa

Z7

UCI:den  (****)määräysvalta jaettu tasan useamman kuin yhden jäsenvaltion kesken.

 

 

ME

Montenegro

TOIMINTAKOHTAISEN ERITTELYN TASOT

Taso 1

Taso 2

 

NACE rev. 1.1 (1)

KOKONAISTOIMINTA

KOKONAISTOIMINTA

Pääluokat C-O (ei L)

KAIVOS- JA LOUHOSTEOLLISUUS

KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA

Pääluokka C

josta:

 

Öljyn ja kaasun tuotanto

Kaksinumerotaso 11

TEOLLISUUS

TEOLLISUUS

Pääluokka D

Elintarvikkeet

Välitaso DA

Tekstiilit ja vaatteet

Välitaso DB

Puutavara, julkaiseminen ja painaminen

Välitasot DD ja DE

Tekstiilit + puutavaran tuottaminen YHTEENSÄ

 

Öljytuotteiden jalostus ja muut käsittelyt

Kaksinumerotaso 23

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus

Kaksinumerotaso 24

Kumi- ja muovituotteet

Kaksinumerotaso 25

Öljy, kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus

Öljy-, kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus YHTEENSÄ

 

Metallituotteet

Välitaso DJ

Koneet ja laitteet

Kaksinumerotaso 29

Metallituotteet sekä koneet ja laitteet YHTEENSÄ

 

Toimisto- ja tietokoneet

Kaksinumerotaso 30

Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet

Kaksinumerotaso 32

Toimisto- ja tietokoneet, radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet

Toimisto- ja tietokoneet, radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet YHTEENSÄ

 

Ajoneuvot, muut kulkuneuvot

Moottoriajoneuvot

Kaksinumerotaso 34

Muut kulkuneuvot

Kaksinumerotaso 35

Ajoneuvot + muut kulkuneuvot YHTEENSÄ

 

Teollisuustuotteet, muualle luokittelemattomat

 

SÄHKÖ, KAASU JA VESI

SÄHKÖ, KAASU JA VESI

Pääluokka E

RAKENTAMINEN

RAKENTAMINEN

Pääluokka F

PALVELUT YHTEENSÄ

PALVELUT YHTEENSÄ

 

KAUPPA JA KORJAUSTOIMINTA

KAUPPA JA KORJAUSTOIMINTA

Pääluokka G

Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien myynti, korjaus ja huolto; moottoriajoneuvojen polttoaineen vähittäismyynti

Kaksinumerotaso 50

Tukkukauppa ja agentuuritoiminta, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa

Kaksinumerotaso 51

Vähittäiskauppa, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa; henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus

Kaksinumerotaso 52

HOTELLIT JA RAVINTOLAT

HOTELLIT JA RAVINTOLAT

Pääluokka H

KULJETUKSET, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE

KULJETUKSET, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE

Pääluokka I

Kuljetus ja varastointi

Kaksinumerotasot 60, 61, 62 ja 63

Maaliikenne; putkijohtokuljetus

Kaksinumerotaso 60

Vesiliikenne

Kaksinumerotaso 61

Ilmaliikenne

Kaksinumerotaso 62

Liikenteeseen liittyvä ja sitä avustava toiminta; matkatoimistotoiminta

Kaksinumerotaso 63

Posti- ja teleliikenne

Kaksinumerotaso 64

Posti- ja kuriiritoiminta

Kolminumerotaso 64.1

Teleliikenne

Kolminumerotaso 64.2

RAHOITUKSEN VÄLITYS

RAHOITUKSEN VÄLITYS

Pääluokka J

Rahoituksen välitys, ei kuitenkaan vakuutustoiminta

Kaksinumerotaso 65

Vakuutustoiminta, ei kuitenkaan pakollinen sosiaalivakuutus

Kaksinumerotaso 66

Rahoitusta tukeva toiminta

Kaksinumerotaso 67

KIINTEISTÖALAN TOIMINTA

Pääluokka K, kaksinumerotaso 70

KONEIDEN JA LAITTEIDEN VUOKRAUS ILMAN KÄYTTÄJÄÄ SEKÄ HENKILÖKOHTAISTEN TAVAROIDEN JA KOTITALOUSTAVAROIDEN VUOKRAUS

Pääluokka K, kaksinumerotaso 71

TIETOJENKÄSITTELY- JA SIIHEN LIITTYVÄ TOIMINTA

TIETOJENKÄSITTELY- JA SIIHEN LIITTYVÄ TOIMINTA

Pääluokka K, kaksinumerotaso 72

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Pääluokka K, kaksinumerotaso 73

MUU LIIKE-ELÄMÄÄN LIITTYVÄ TOIMINTA

MUU LIIKE-ELÄMÄÄN LIITTYVÄ TOIMINTA

Pääluokka K, kaksinumerotaso 74

Lakiasiat, laskentatoimi, markkinatutkimukset, konsulttitoiminta

Kolminumerotaso 74.1

Lakiasiaintoiminta

Nelinumerotaso 74.11

Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta

Nelinumerotaso 74.12

Markkina- ja mielipidetutkimukset

Nelinumerotaso 74.13

Liikkeenjohdon konsulttitoiminta

Nelinumerotaso 74.14

Holdingyhtiöiden liikkeenjohto

Nelinumerotaso 74.15

Arkkitehti- ja insinööritoiminta sekä muu tekninen toiminta

Kolminumerotaso 74.2

Mainonta

Kolminumerotaso 74.4

Liike-elämään liittyvä toiminta, muualle luokittelematon

Kolminumerotasot 74.3, 74.5, 74.6, 74.7 ja 74.8

VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URHEILUTOIMINTA

KOULUTUS

Pääluokka M

TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITYÖ

Pääluokka N

JÄTEVEDET JA JÄTEHUOLTO

Pääluokka O, kaksinumerotaso 90

JÄRJESTÖJEN TOIMINTA, MUUALLE LUOKITTELEMATON

Pääluokka O, kaksinumeroraso 91

VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URHEILUTOIMINTA

Pääluokka O, kaksinumerotaso 92

Elokuva-, radio-, televisio- ja muu viihdetoiminta

Kolminumerotasot 92.1, 92.2 ja 92.3

Uutistoimistotoiminta

Kolminumerotaso 92.4

Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta

Kolminumerotaso 92.5

Urheilu- ja muu virkistystoiminta

Kolminumerotasot 92.6 ja 92.7

MUU PALVELUTOIMINTA

Pääluokka O, kaksinumerotaso 93

MUUT PALVELUT

 

Ei eritelty

 


Taso 3 (NACE Rev. 1.1)

Kohta

Pyydetty yksityiskohtainen taso

Yritystoiminta

Pääluokat C-K

Kaivos- ja louhosteollisuus

Pääluokka C

Teollisuus

Pääluokka D

Kaikki välitasot DA-DN

Kaikki kaksinumerotasot 15-37

Aggregaatit:

Korkea teknologia (HIT)

Korkean keskitason teknologia (MHT)

Matalan keskitason teknologia (MLT)

Matala teknologia (LOT)

24.4, 30, 32, 33, 35.3

24 paitsi 24.4, 29, 31, 34, 35.2, 35.4, 35.5

23, 25-28, 35.1

15-22, 36, 37

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Pääluokka E

Kaikki kaksinumerotasot (40-41)

Rakentaminen

Pääluokka F (Kaksinumerotaso 45)

Kaikki kolminumerotasot (45.1-45.5)

Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen, moottoripyörien sekä henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus

Pääluokka G

Kaikki kaksinumerotasot (50-52)

Kolminumerotasot 50.1 + 50.2 + 50.3, 50.4, 50.5, 51.1-51.9

Kolminumerotasto 52.1-52.7

Hotellit ja ravintolat

Pääluokka H (kaksinumerotaso 55)

Kolminumerotasot 55.1-55.5

Kuljetukset, varastointi ja tietoliikenne

Pääluokka I

Kaikki kaksinumerotasot

Kolminumerotasot 60.1, 60.2, 60.3, 63.1 + 63.2, 63.3, 63.4, 64.1, 64.2

Rahoituksen välitys

Pääluokka J

Kaikki kaksinumerotasot

Kiinteistöalan toiminta, vuokraustoiminta sekä liiketoiminta

Pääluokka K

Kaksinumerotaso 70

Kaksinumerotaso 71, kolminumerotasot 71.1 + 71.2, 71.3 ja 71.4

Kaksinumerotaso 72, kolminumerotasot 72.1-72.6

Kaksinumerotaso 73

Kaksinumerotaso 74, aggregaatit 74.1-74.4 ja 74.5-74.8


(*)  Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävä institutionaalinen yksikkö.

(**)  Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävä institutionaalinen yksikkö.

(1)  Väliaikainen koodi, jolla ei ole vaikutusta maan lopulliseen nimeen, joka otetaan käyttöön YK:ssa parhaillaan käytävien neuvottelujen päätyttyä.

(***)  Vain IN.

(****)  Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävä institutionaalinen yksikkö.

(1)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90, annettu 9 päivänä lokakuuta 1990, Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1893/2006.

P6_TA(2006)0548

Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva rahoitusväline ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline) (KOM(2006)0354 — C6-0206/2006 — 2006/0116(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0354),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan sekä 179 artiklan 1 kohdan ja 181 a artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0206/2006),

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen (1) liitteenä olevan komission julistuksen demokraattisesta valvonnasta ja ulkoisten toimien johdonmukaisuudesta sekä siihen liittyvän kirjeenvaihdon,

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan sekä budjettivaliokunnan lausunnot (A6-0376/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.

katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitettyjen rahoituspuitteiden on oltava yhteensopivat uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan mukaisesti;

4.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


(1)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

P6_TC1-COD(2006)0116

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2006 antamiseksi demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 artiklan 1 kohdan ja 181 a artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä (1);

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisön ulkoisen avun tehostamiseksi ja sen tekemiseksi avoimemmaksi avun suunnittelulle ja toimitukselle ehdotetaan uusia puitteita. Heinäkuun 17 päivänä 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1085/2006 (2) perustetaan liittymistä valmisteleva tukiväline ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille annettavaa yhteisön apua varten. Lokakuun 24 päivänä 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006 (3) perustetaan Euroopan naapuruuspoliittinen kumppanuusväline, joka on Euroopan naapuruuspolitiikkaa suoraan tukeva väline. Joulukuun 12 päivänä 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o […] (*)  (4) perustetaan kehitysyhteistyön rahoitusväline. … annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o […] (*)  (5) perustetaan teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline. Marraskuun 15 päivänä 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1717/2006 (6) perustetaan vakautusväline, josta annetaan apua kriisitilanteissa ja syntymässä olevissa kriiseissä sekä erityisten maailmanlaajuisten ja alueiden välisten uhkien ilmetessä. Tällä asetuksella perustetaan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva eurooppalainen rahoitusväline (Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline), jota voidaan käyttää ilman kolmannen maan hallituksen tai muiden julkisten viranomaisten suostumusta.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä oikeusvaltion periaatteisiin.

(3)

Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen,edistäminen, kehittäminen ja lujittaminen on yksi yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan sekä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa harjoitettavan taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön ensisijaisista tavoitteista (7). Sitoutuminen demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, edistämiseen ja suojelemiseen on yhteisön ja sen ulkopuolisten maiden sopimussuhteiden olennainen osa (8).

(4)

Rahoitusvälineellä edistetään neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta 20 päivänä joulukuuta 2005 antaman yhteisen julkilausuman (9) tavoitteita. Yhteisessä julkilausumassa korostetaan, että ”köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen kannalta on olennaista edistyä ihmisoikeuksien suojelussa, hyvässä hallintotavassa ja demokratisoinnin alalla”, mikä edesauttaa vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamista.

(5)

Koska kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta annetussa yhteisessä julkilausumassa vahvistettiin, että sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen on perusoikeus ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys sekä väline, joka auttaa kaikkien vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa sekä Kairon toimintaohjelman ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanossa, asetuksessa kiinnitetään paljon huomiota sukupuolten tasa-arvoon.

(6)

Rahoitusvälineellä edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin suuntaviivojen mukaisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteen saavuttamista eli demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämistä ja lujittamista.

(7)

Yhteisön panos demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseen ja lujittamiseen perustuu kansainvälisessä ihmisoikeuslaissa vahvistettuihin yleisperiaatteisiin ja muihin Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa tehtyihin ihmisoikeusvälineisiin sekä asiaankuuluviin alueellisiin ihmisoikeusvälineisiin.

(8)

Demokratia ja ihmisoikeudet liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Perusvapauksiin kuuluvat sananvapaus ja yhdistymisvapaus ovat poliittisen moniarvoisuuden ja demokratiakehityksen edellytyksiä, kun taas demokraattinen valvonta ja vallanjako ovat olennaisia riippumattoman oikeuslaitoksen ja oikeusvaltioperiaatteen kannalta, ja näitä puolestaan tarvitaan ihmisoikeuksien suojelemiseksi.

(9)

Ihmisoikeuksia tarkastellaan yleismaailmallisesti hyväksyttyjen kansainvälisten normien valossa, mutta demokratia on myös nähtävä sisältä päin kehittyvänä, yhteiskunnan kaikille osa-alueille ulottuvana prosessina, jonka puitteissa eri instituutioiden, etenkin kansallisten demokraattisten parlamenttien, tehtävänä on varmistaa kansalaisten mahdollisuudet osallistumiseen ja edustukseen sekä päätöksentekijöiden vastuullisuus ja kyky vastata kansalaisten toiveisiin. Vaikka ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kulttuurin ja kansalaisten kannalta toimivan demokratian rakentaminen ja säilyttäminen on erityisen tärkeää ja vaikeaa demokratiakehityksen alkuvaiheissa olevissa maissa, kyseessä on itse asiassa jatkuva haaste, johon ennen kaikkea asianomaisen maan asukkaiden on vastattava mutta jonka yhteydessä ei pidä väheksyä kansainvälisen yhteisön osallistumisen merkitystä.

(10)

Jotta edellä mainittuihin kysymyksiin voitaisiin vastata tehokkaasti, avoimesti, riittävän ajoissa ja joustavasti myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen oikeusperustojen eli demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 975/1999 (10) ja demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta kolmansissa maissa yhteisön yhteistyöpolitiikan puitteissa edistävien yhteisön toimien, jotka ovat muita kuin kehitysyhteistyötoimia, täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 976/1999 (11) voimassaolon päättymisen eli 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen, tarvitaan erityisiä taloudellisia resursseja ja erityinen rahoitusväline, joiden avulla voidaan jatkaa riippumatonta toimintaa ja täydentää ja vahvistaa asiaan liittyviä yhteisön ulkoisen avun välineitä, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välistä kumppanuussopimusta (12) ja humanitaarista apua.

(11)

Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä yhteisön avulla on tarkoitus täydentää muita demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan EU-politiikan täytäntöönpanossa käytettäviä välineitä, joita ovat poliittinen vuoropuhelu ja diplomatiaan liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoitukseen liittyvät ja teknisen yhteistyön välineet, kuten maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat. Tämän asetuksen mukainen apu täydentää myös vakautusvälineen käyttöä kriisipainotteisissa toimissa.

(12)

Erityisesti niiden toimenpiteiden lisäksi ja täydentämiseksi, joista on sovittu kumppanimaiden kanssa liittymistä valmistelevan välineen, Euroopan naapuruuspoliittisen kumppanuusvälineen, kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusvälineen, AKT-maiden kanssa tehdyn Cotonoun sopimuksen, teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen ja vakautusvälineen mukaisen yhteistyön puitteissa, yhteisö antaa tämän asetuksen nojalla apua, joka kohdistetaan maailmanlaajuisiin, alueellisiin, kansallisiin ja paikallisiin ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä koskeviin kysymyksiin yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa siten, että se käsittää kaikenlaisen valtiosta riippumattomien ja ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi toimivien yksilöiden tai ryhmien yhteiskunnallisen toiminnan.

(13)

Vaikka demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät tavoitteet on otettava yhä laajemmin huomioon kaikissa ulkoista apua koskevissa rahoitusvälineissä, tämän asetuksen nojalla annettavalla yhteisön avulla on erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista yhteisön ulkopuolisten maiden hallitusten ja muiden julkisten viranomaisten suostumuksesta. Tämä mahdollistaa arkaluontoisiin ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin kuten siirtolaisten ihmisoikeuksiin sekä turvapaikanhakijoiden ja maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten oikeuksiin liittyvän yhteistyön kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tarjoaa joustovaraa, jonka turvin kyetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin tai tukemaan innovatiivisia ratkaisuja. Lisäksi uusi väline antaa yhteisölle valmiudet laatia ja tukea sellaisia erityistavoitteita ja -toimenpiteitä kansainvälisellä tasolla, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai kriisiin ja jotka edellyttävät mahdollisesti valtioiden rajat ylittävää toimintaa tai kattavat operaatioita sekä EU:ssa että joissakin yhteisön ulkopuolisissa maissa. Se tarjoaa puitteet EU:n riippumattomien vaalitarkkailuvaltuuskuntien tukemisen kaltaiselle toiminnalle, joka edellyttää johdonmukaista toimintapolitiikkaa, yhtenäistä hallinnointijärjestelmää ja yhteisiä toimintaperiaatteita.

(14)

Tässä asetuksessa tarkoitettuun demokratian kehittämiseen ja lujittamiseen olisi sisällytettävä demokraattiset parlamentit ja niiden valmiudet tukea ja viedä eteenpäin demokraattisia uudistusprosesseja. Siksi on tarpeen kansalliset parlamentit on syytä katsoa kelpoisiksi saamaan tämän asetuksen nojalla annettavaa rahoitusta, jos sitä tarvitaan asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, ellei ehdotettua toimenpidettä voida rahoittaa muusta yhteisön ulkoisen avun välineestä.

(15)

Tammikuun 21 päivänä 2001 annetuissa suuntaviivoissa, jotka koskevat komission edustaman yhteisön ja jäsenvaltioiden välisen koordinaation lujittamista ulkoisen avun alalla, korostetaan tarvetta vahvistaa Euroopan unionin ulkoisen avun koordinointia demokratiakehityksen tukemiseksi sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edistämiseksi eri puolilla maailmaa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden tahoillaan toteuttamat avustustoimenpiteet täydentävät toisiaan, ovat johdonmukaisia eivätkä johda päällekkäisyyksiin ja kaksinkertaiseen työhön. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tiiviimpään koordinointiin muiden avunantajien kanssa. Yhteisön kehitysyhteistyöpoliittisten toimintalinjojen olisi täydennettävä jäsenvaltioiden harjoittamia politiikkoja.

(16)

Demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevan yhteisön avun merkitys ja laajuus edellyttävät, että komissio pyrkii vaihtamaan säännöllisesti ja tihein väliajoin tietoja Euroopan parlamentin kanssa.

(17)

Komissio kuulee kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita avunantajia ja toimijoita riittävän varhaisessa vaiheessa ohjelmasuunnittelua helpottaakseen kyseisten osapuolten osallistumista prosessiin ja varmistaakseen, että avustustoiminnot täydentävät mahdollisimman hyvin toisiaan.

(18)

Yhteisön on kyettävä vastaamaan nopeasti odottamattomiin tarpeisiin ja poikkeusolosuhteisiin osoittaakseen sitoutuneensa edistämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia uskottavasti ja tehokkaasti maissa, joissa tällaisia tilanteita ilmenee. Tämä edellyttää, että komissiolla on mahdollisuus tehdä päätöksiä erityistoimenpiteistä, jotka eivät kuulu strategia-asiakirjojen soveltamisalaan. Kyse on muihin ulkoisen avun rahoitusvälineisiin sisältyviä hallinnointivälineitä vastaavasta avun hallinnointivälineestä.

(19)

Yhteisön olisi myös kyettävä vastaamaan joustavasti ja oikea-aikaisesti ihmisoikeuksien puolustajien erityistarpeisiin väliaikaisilla toimilla, jotka eivät edellytä ehdotuspyyntöjä. Lisäksi yksiköt, joilla ei ole sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista oikeushenkilöyttä, voivat myös olla tukikelpoisia varainhoitoasetuksessa vahvistetuin ehdoin.

(20)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kaudeksi 2007–2013 rahoituskehys, jota budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(21)

On varmistettava, että ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevälle Euroopan yliopistojen väliselle keskukselle (EIUC), joka vastaa eurooppalaisesta ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevästä maisterikoulutusohjelmasta sekä EU:n ja YK:n yhteisestä stipendiaattiohjelmasta, annetaan rahoitustukea myös sen jälkeen, kun sen rahoituksen oikeusperustana olevan päätöksen eli yhteisön toimintaohjelman perustamisesta Euroopan laajuisesti toimivien koulutusalan yksiköiden sekä alan yksittäistoimien tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 791/2004/EY (14) voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopussa.

(22)

Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnalla voidaan edistää merkittävästi ja tuloksellisesti kolmansien maiden demokratisointiprosesseja (15). Demokratian edistäminen ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan vaaleihin. Siksi Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnan kustannukset eivät saisi viedä suhteettoman suurta osaa tämän asetuksen nojalla käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta.

(23)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.

(24)

Tämän asetuksen perustavoitteiden saavuttamisen kannalta on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarpeen ja asianmukaista vahvistaa säännöt demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta välineestä. Tässä asetuksessa ei perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Tavoitteet

1.   Tällä asetuksella perustetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, josta yhteisö antaa kehitysyhteistyöpolitiikkansa sekä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa harjoittamansa taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön puitteissa ja johdonmukaisesti Euroopan unionin koko ulkopolitiikan kanssa apua demokratian ja oikeusvaltion periaatteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen kehittämiseksi ja lujittamiseksi.

2.   Kyseisen avun tarkoituksena on erityisesti:

a)

edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muiden ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden mukaisesti, edistää ja vakiinnuttaa demokratiaa ja demokraattisia uudistuksia yhteisön ulkopuolisissa maissa tukemalla pääasiassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, tukemalla ja auttamalla ihmisoikeuksien puolustajia ja sortotoimien ja väärinkäytösten uhreja, sekä vahvistaa ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä aktiivista kansalaisyhteiskuntaa;

b)

tukea ja vahvistaa ihmisoikeuksien suojelemiseen, edistämiseen ja seurantaan sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen tähtäävää kansainvälistä ja alueellista toimintakehystä ja vahvistaa kansalaisyhteiskunnan aktiivista asemaa näissä puitteissa;

c)

lisätä kansalaisten luottamusta vaalimenettelyihin ja parantaa niiden luotettavuutta erityisesti vaalitarkkailutoiminnalla ja antamalla tukea kyseisiin menettelyihin osallistuville kansalaisyhteiskunnan järjestöille.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Ottaen huomioon 1 ja 3 artikla yhteisön apu koskee seuraavia aloja:

a)

osallistuvan ja edustuksellisen demokratian, myös parlamentaarisen demokratian, ja demokratiakehityksen edistäminen ja tehostaminen pääasiassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen avulla muun muassa seuraavasti:

i)

edistetään yhdistymis- ja kokoontumisvapautta, henkilöiden vapaata liikkuvuutta, mielipiteen vapautta ja sananvapautta, myös taiteellisen ja kulttuurisen ilmaisun vapautta, riippumattomia tiedotusvälineitä, esteetöntä tiedonsaantia sekä toimia, joilla torjutaan näiden vapauksien harjoittamisen hallinnollisia esteitä, sensuurin torjunta mukaan luettuna;

ii)

vahvistetaan oikeusvaltiota, edistetään oikeuslaitoksen riippumattomuutta, tuetaan ja arvioidaan oikeudellisia ja institutionaalisia uudistuksia ja edistetään oikeussuojan saatavuutta;

iii)

edistetään ja vahvistetaan Kansainvälistä rikostuomioistuinta, väliaikaisia kansainvälisiä rikostuomioistuimia ja siirtymäkauden oikeus-, totuus- ja sovittelujärjestelmiä;

iv)

tuetaan uudistuksia, joiden tavoitteena on tehokas ja avoin demokraattinen vastuu ja valvonta, mukaan luettuna oikeuslaitoksen ja turvallisuus- ja oikeusalojen vastuu ja valvonta, ja edistetään toimenpiteitä korruption torjumiseksi;

v)

edistetään poliittista moniarvoisuutta ja demokraattista poliittista edustusta ja kannustetaan kansalaisia, erityisesti syrjäytyneitä ryhmiä, osallistumaan paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason poliittisiin uudistusprosesseihin;

vi)

edistetään miesten ja naisten tasapuolista osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä talouselämään ja tuetaan naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia, osallistumista ja poliittista edustusta;

vii)

tuetaan toimia, joiden tavoitteena on helpottaa ryhmäetujen rauhanomaista yhteensovittamista, mukaan luettuna tuki luottamusta rakentaville toimille ihmisoikeus- ja demokratisointiasioissa;

b)

ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa siviilioikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevissa kansainvälisissä välineissä tarkoitettujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja suojeleminen ensisijaisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen avulla muun muassa seuraaviin seikkoihin liittyen:

i)

kuolemanrangaistuksen poistamiseen, kidutuksen, huonon kohtelun ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen toimintaan sekä kidutuksen uhrien kuntoutukseen;

ii)

ihmisoikeuksien puolustajien tukemiseen, suojelemiseen ja auttamiseen, kuten määrätään yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia annetun Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen 1 artiklassa;

iii)

rasismin ja muukalaisvihan sekä sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan ja kaikenlaisen muun syrjinnän torjuntaan;

iv)

alkuperäiskansojen oikeuksien sekä vähemmistöihin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksien ajamiseen;

v)

kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen naisten oikeuksien ajamiseen, mukaan luettuina toimet, joiden tavoitteena on estää naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot, kunniarikokset, naiskauppa ja kaikenlainen muu naisiin kohdistuva väkivalta;

vi)

lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa tarkoitettujen lapsen oikeuksien ajamiseen, mukaan luettuna lapsityövoiman käytön, lapsikaupan, lapsiprostituution sekä lapsisotilaiden värväämisen ja käytön torjunta;

vii)

vammaisten oikeuksien ajamiseen;

viii)

perustyönormien ja yritysten sosiaalisen vastuun edistämiseen;

ix)

ihmisoikeuksiin ja demokratiaan sekä 1 kohdan a alakohdan vii alakohtaan liittyvään koulutukseen ja seurantaan;

x)

ihmisoikeuksien suojelemiseen, edistämiseen ja puolustamiseen ja 1 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitettuihin toimiin osallistuvien paikallisten, alueellisten, kansallisten tai kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseen;

c)

ihmisoikeuksien suojelemiseen, oikeudenmukaisuuteen, oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja demokratian edistämiseen tähtäävän kansainvälisen toimintakehyksen vahvistaminen etenkin:

i)

tukemalla ihmisoikeuksia, oikeutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevia kansainvälisiä ja alueellisia välineitä;

ii)

edistämällä kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimia, joiden tavoitteena on edistää ja valvoa ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevien kansainvälisten ja alueellisten välineiden täytäntöönpanoa;

iii)

kehittämällä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden valvontaa;

d)

kansalaisten demokraattisiin vaalimenettelyihin kohdistaman luottamuksen lisääminen ja vaalimenettelyjen luotettavuuden ja avoimuuden parantaminen etenkin:

i)

Euroopan unionin vaaliapu- ja vaalitarkkailuhankkeiden avulla;

ii)

muiden vaalitarkkailuprosesseihin liittyvien toimien avulla;

iii)

auttamalla kehittämään kansalaisyhteiskunnan alueellisten ja paikallisten järjestöjen vaalitarkkailukapasiteettia ja tukemalla niiden aloitteita vaalimenettelyihin osallistumisen ja niiden seurannan tehostamiseksi;

iv)

tukemalla toimia, joiden tavoitteena on panna täytäntöön Euroopan unionin vaalitarkkailutoiminnassa annetut suositukset erityisesti kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimesta.

2.   Kaikissa tässä asetuksessa tarkoitetuissa avustustoimenpiteissä on otettava tarpeen vaatiessa huomioon sukupuolten väliseen tasa-arvoon, lasten oikeuksiin, alkuperäiskansojen oikeuksiin ja vammaisten oikeuksiin liittyvien näkökohtien edistäminen ja suojeleminen sekä sellaiset periaatteet kuten heikossa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuudet, osallistuminen, syrjimättömyys sekä vastuullisuus.

3.   Tässä asetuksessa tarkoitetut avustustoimenpiteet on toteutettava yhteisön ulkopuolisten maiden alueella tai niiden on liityttävä suoraan yhteisön ulkopuolisissa maissa ilmeneviin tilanteisiin tai niiden on liityttävä suoraan maailmanlaajuisiin tai alueellisiin toimiin.

3 artikla

Yhteisön avun täydentävyys ja johdonmukaisuus

1.   Tämän asetuksen nojalla annettavan yhteisön avun on oltava kokonaisuutena johdonmukaista yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan puitteiden ja Euroopan unionin ulkopolitiikan kanssa ja sen on täydennettävä apua, jota annetaan ulkoiseen apuun liittyvien yhteisön välineiden kautta sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen nojalla. Tämän asetuksen nojalla annettavaa täydentävää yhteisön apua tarjotaan asiaan liittyvien ulkoisen avun välineiden mukaisen toiminnan vahvistamiseksi.

2.   Komissio varmistaa, että tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimenpiteet ovat sopusoinnussa yhteisön yleisen poliittisen strategiakehyksen ja varsinkin edellä mainittujen välineiden kanssa sekä muiden asian kannalta merkityksellisten yhteisön toimenpiteiden kanssa.

3.   Jotta yhteisön ja jäsenvaltioiden avustustoimenpiteet olisivat mahdollisimman tehokkaita ja muodostaisivat johdonmukaisen kokonaisuuden, komissio varmistaa omien ja jäsenvaltioiden toimien tiiviin yhteensovittamisen sekä päätöksentekotasolla että kentällä. Yhteensovittamiseen sisällytetään säännöllisiä kuulemisia ja tihein väliajoin tapahtuvaa merkityksellisten tietojen vaihtoa myös muiden avunantajien välillä etenkin kentällä tukikauden eri vaiheiden aikana.

4.   Komissio huolehtii siitä, että Euroopan parlamentille tiedotetaan säännöllisesti, ja vaihtaa näkemyksiä sen kanssa.

5.   Komissio pyrkii säännölliseen tietojen vaihtoon kansalaisyhteiskunnan kanssa kaikilla tasoilla, kolmannet maat mukaan luettuina.

II OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

4 artikla

Yleiset täytäntöönpanopuitteet

Tämän asetuksen nojalla annettava yhteisön apu pannaan täytäntöön seuraavien toimenpiteiden avulla:

a)

strategia-asiakirjat ja niihin tarvittaessa tehtävät tarkistukset;

b)

vuotuiset toimintaohjelmat;

c)

erityistoimenpiteet;

d)

ad hoc -toimenpiteet.

5 artikla

Strategia-asiakirjat ja niiden tarkistukset

1.   Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan yhteisön strategia tämän asetuksen nojalla annettavalle yhteisön avulle, yhteisön painopisteet, kansainvälinen tilanne ja tärkeimpien kumppaneiden toiminta. Niiden on oltava johdonmukaisia tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, tavoitteiden, soveltamisalan ja periaatteiden kanssa.

2.   Strategia-asiakirjoissa vahvistetaan yhteisön valitsemat rahoituksen painopistealat, erityistavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Strategia-asiakirjoissa ilmoitetaan myös ohjeelliset määrärahat sekä kokonaisuudessaan että painopistealoittain; määrärahat voidaan tarvittaessa esittää myös vaihteluvälinä.

3.   Strategia-asiakirjat ja niihin mahdollisesti tehtävät tarkistukset tai niiden täydennykset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Ne voivat kattaa enintään tämän asetuksen voimassaoloajan pituisen ajan. Strategia-asiakirjoihin tehdään puolivälitarkistus tai tarvittaessa tapauskohtaisia tarkistuksia.

4.   Komissio ja jäsenvaltiot vaihtavat keskenään tietoja ja kuulevat toisiaan ja muita avunantajia ja toimijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajat mukaan luettuina, ohjelmasuunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa, jotta niiden yhteistyötoiminnot täydentäisivät mahdollisimman hyvin toisiaan.

6 artikla

Vuotuiset toimintaohjelmat

1.   Sen estämättä, mitä 7 artiklassa säädetään, komissio vahvistaa vuotuiset työohjelmat 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen ja niiden tarkistusten perusteella.

2.   Vuotuisissa toimintaohjelmissa määritellään asetetut tavoitteet, toiminnan alat, odotetut tulokset, hallintomenettelyt sekä suunniteltu rahoituksen kokonaismäärä. Niissä otetaan huomioon yhteisön avun aiemmasta toteutuksesta saadut kokemukset. Toimenpiteissä on kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitus kunkin toimen rahoitukseen käytettävästä määrästä ja täytäntöönpanon alustavasta aikataulusta. Tavoitteet ovat mitattavissa ja niillä on aikaan sidottuja vertailukohtia.

3.   Vuotuiset toimintaohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät tarkistukset tai niiden täydennykset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kun vuotuisiin toimintaohjelmiin tehtävien muutosten osuus ohjelmiin osoitetuista kokonaisvaroista on enintään 20 prosenttia, komissio vahvistaa ne. Komissio tiedottaa asiasta 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

4.   Kun vuotuista toimintaohjelmaa ei ole vielä vahvistettu, komissio voi poikkeuksellisesti toteuttaa vuotuisen toimintaohjelman soveltamisalaan kuulumattomia toimenpiteitä 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen perusteella vuotuisiin toimintaohjelmiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyitä vastaavien sääntöjen ja menettelyiden mukaisesti.

7 artikla

Erityistoimenpiteet

1.   Sen estämättä, mitä 5 artiklassa säädetään, komissio voi toteuttaa strategia-asiakirjojen soveltamisalaan kuulumattomia erityistoimenpiteitä vastatakseen odottamattomiin ja asianmukaisesti perusteltuihin tarpeisiin tai poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

2.   Erityistoimenpiteissä määritellään tavoitteet, toiminnan alat, odotetut tulokset, hallintomenettelyt ja rahoituksen kokonaismäärä. Toimenpiteissä on kuvaus rahoitettavista toimista ja ilmoitus kunkin toimen rahoitukseen käytettävästä määrästä ja niiden täytäntöönpanoa koskevasta alustavasta aikataulusta. Niissä määritellään, minkä tyyppisiä ovat suoritusindikaattorit, joita on valvottava erityistoimenpiteitä täytäntöönpantaessa.

3.   Jos kyseisistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 3 000 000euroa, komissio vahvistaa toimenpiteet 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4.   Jos erityistoimenpiteiden kustannukset ovat vähemmän kuin 3 000 000euroa, komissio lähettää niistä tiedon jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille 10 työpäivän kuluessa niitä koskevan päätöksen tekemisestä.

8 artikla

Tukitoimenpiteet

1.   Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä yhteisön rahoituksella voidaan myös kattaa menoja, jotka liittyvät tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi välittömästi tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, kuten selvityksiin, kokouksiin, tiedotus-, valistus-, koulutus- ja julkaisutoimintaan, mukaan luettuina kansalaisyhteiskunnan edustajille tarkoitetut koulutustoimenpiteet, tietojenvaihdossa käytettäviin tietoverkkoihin sekä muihin menoihin, jotka liittyvät hallinnolliseen ja tekniseen apuun, jota komissio mahdollisesti käyttää ohjelman hallinnoinnissa. Sillä voidaan tarvittaessa kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat avustustoimenpiteiden yhteisöluonnetta korostavista toimenpiteistä ja toiminnasta, jonka tarkoituksena on antaa kyseisissä maissa suurelle yleisölle tietoja avustustoimenpiteiden tavoitteista ja tuloksista.

2.   Yhteisön rahoituksella katetaan myös kaikki komission lähetystöissä syntyvät menot, jotka liittyvät tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimien hallinnointiin tarvittavaan hallinnolliseen tukeen.

3.   Komissio vahvistaa tukitoimenpiteet, jotka eivät kuulu 5 artiklassa tarkoitettujen strategia-asiakirjojen soveltamisalaan, 7 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

9 artikla

Ad hoc -toimenpiteet

1.   Sen estämättä, mitä 5 artiklassa säädetään, komissio voi kiireellisiin suojelutarpeisiin vastatakseen jakaa tilapäisesti pieniä avustuksia ihmisoikeuksien puolustajille.

2.   Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille toteutetuista ad hoc -toimenpiteistä.

10 artikla

Tukikelpoisuus

1.   Sen estämättä, mitä 14 artiklassa säädetään, toimijoille 6, 7 ja 9 artiklassa tarkoitettujen avustustoimenpiteiden toteuttamiseen voidaan tämän asetuksen nojalla myöntää rahoitusta seuraaville itsenäisesti ja luotettavasti toimiville elimille ja toimijoille:

a)

kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt, mukaan lukien hallituksesta riippumattomat voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja riippumattomat poliittiset säätiöt, jotakin yhteisöä edustavat järjestöt ja yksityisen sektorin voittoa tavoittelemattomat virastot, laitokset ja organisaatiot ja niiden verkostot paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

b)

julkisen sektorin voittoa tavoittelemattomat virastot, laitokset ja organisaatiot sekä verkostot paikallisella, kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla;

c)

kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentaariset elimet, mikäli tämän välineen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeellista ja ellei ehdotettua toimenpidettä voida rahoittaa asiaan liittyvästä yhteisön ulkoisen avun välineestä;

d)

kansainväliset ja alueelliset hallitustenväliset järjestöt;

e)

luonnolliset henkilöt, kun se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Muille kuin 1 kohdassa luetelluille elimille tai toimijoille voidaan myöntää rahoitusta poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa edellyttäen, että se on välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

11 artikla

Hallintomenettelyt

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat avustustoimenpiteet toteutetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (17) ja sen mahdollisten tarkistusten mukaisesti keskitetysti tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa kyseisen asetuksen 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Yhteisrahoituksen ollessa kyseessä ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaisesti päättää siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, kyseisen asetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille.

12 artikla

Maksusitoumukset

1.   Maksusitoumukset tehdään 6, 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti tehtyjen komission päätösten perusteella.

2.   Yhteisön rahoituksen oikeudellisia muotoja ovat muun muassa seuraavat:

a)

avustussopimukset, avustuspäätökset tai rahoitussopimukset;

b)

asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaiset sopimukset;

c)

hankintasopimukset;

d)

urakkasopimukset.

13 artikla

Rahoitusmuodot

1.   Yhteisön rahoitus voidaan järjestää seuraavilla tavoilla:

a)

hankkeet ja ohjelmat;

b)

10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa lueteltujen kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen myönnettävä tuki;

c)

2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa mainituille ihmisoikeuksien puolustajille myönnettävät pienet avustukset 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kiireellisten suojelutoimien rahoittamiseen;

d)

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston toimintakulujen tukemiseen myönnettävä tuki;

e)

ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevän Euroopan yliopistojen välisen keskuksen (EIUC) toimintakulujen tukemiseen, erityisesti yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisille kokonaisuudessaan avattuja ohjelmia eli eurooppalaista ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevää maisterikoulutusohjelmaa sekä EU:n ja YK:n yhteistä stipendiaattiohjelmaa varten, sekä muun ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä edistävän koulutus- ja tutkimustoiminnan tukemiseen myönnettävä tuki;

f)

maksuosuudet etenkin kansainvälisten tai alueellisten järjestöjen hallinnoimiin kansainvälisiin rahastoihin;

g)

henkilöstöresurssit ja aineelliset resurssit Euroopan unionin vaaliapu- ja vaalitarkkailuhankkeiden tehokasta toimintaa varten;

h)

asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 88 artiklan määritelmän mukaiset julkiset hankinnat.

2.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin toimenpiteisiin voidaan hankkia yhteisrahoitusta erityisesti seuraavista rahoituslähteistä:

a)

jäsenvaltiot ja niiden paikallisviranomaiset sekä erityisesti niiden julkiset ja puolijulkiset virastot;

b)

muut avunantajamaat ja erityisesti niiden julkiset ja puolijulkiset virastot;

c)

kansainväliset ja alueelliset hallitustenväliset järjestöt;

d)

yhtiöt, yritykset, muut yksityiset organisaatiot ja toimijat, ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt sekä muut valtiosta riippumattomat toimijat.

3.   Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa hanke tai ohjelma jaetaan useisiin selvästi tunnistettaviin osiin, joista kutakin rahoittavat yhteisrahoitukseen osallistuvat eri kumppanit siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina tunnistettavissa. Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa hankkeen tai ohjelman kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppanien kesken ja varat yhdistetään siten, että hankkeen tai ohjelman osana toteutettavien yksittäisten toimien rahoituslähdettä ei ole mahdollista tunnistaa.

4.   Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa komissio voi yhteisten toimenpiteiden toteuttamista varten ottaa vastaan ja hallinnoida varoja 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen elinten nimissä. Kyseisiä varoja on käsiteltävä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan mukaisesti.

5.   Yhteisrahoituksen tapauksessa ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi siirtää julkisen vallan tehtäviä, erityisesti talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, asetuksen (EY) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille.

6.   Yhteisön tukea ei saa käyttää verojen, tullimaksujen tai kulujen maksamiseen vastaanottajamaissa.

14 artikla

Osallistumissäännöt ja alkuperäsäännöt

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskevaan menettelyyn voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat yhteisön jäsenvaltion, Euroopan yhteisön tunnustaman ehdokasmaan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaisia, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet yhteisön jäsenvaltioon, liittymässä olevaan maahan tai Euroopan unionin tunnustamaan ehdokasmaahan tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioon.

Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskevaan menettelyyn voivat tämän asetuksen nojalla osallistumiskelpoisten luonnollisten ja oikeushenkilöiden lisäksi osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) määritelmän mukaisen kehitysmaan kansalaisia, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet kyseisen määritelmän mukaiseen kehitysmaahan. Komissio julkaisee ja päivittää OECD:n kehitysapukomitean laatimaa luetteloa kehitysmaista kyseisen luettelon säännöllisten tarkistusten mukaisesti ja ilmoittaa siitä neuvostolle.

2.   Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia hankinta- ja tukisopimuksia koskevaan menettelyyn voivat osallistua myös kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat minkä tahansa muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun maan kansalaisia, tai oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet mihin tahansa muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun maahan, kun näiden maiden välillä on vahvistettu vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun. Vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun on myönnettävä aina, kun jokin maa myöntää myöntää osallistumiskelpoisuuden tasapuolisin ehdoin Euroopan unionin jäsenvaltioille ja kyseiselle avunsaajamaalle.

Vastavuoroinen mahdollisuus ulkomaanapuun on vahvistettava erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai tiettyä alueellista maaryhmää. Tällainen päätös on tehtävä 17 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja sen on oltava voimassa vähintään yhden vuoden.

3.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia koskeviin menettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdan säännökset eivät estä sellaisten osallistumiskelpoisten järjestöjen muodostamien ryhmien osallistumista, jotka ovat luonteeltaan tai sijainniltaan toteutettavan toiminnan tavoitteiden mukaisia.

5.   Asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia. Tämä ei estä yhteisön hankintasäännöissä annettujen laatu- ja rahoitusvaatimusten soveltamista.

6.   Jos tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet toteutetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti keskitetysti ja välillisesti siirtämällä ne yhteisön erityisvirastoille, kansainvälisille tai kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai yksityisoikeudellisille yhteisöille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, hallintoyksikön hankinta- ja avustussopimuksia koskeviin menettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat sellaisen maan kansalaisia, joka voi osallistua yhteisön sopimuksiin ja saada yhteisön tukea tämän artiklan 1 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti, tai minkä tahansa sellaisen maan kansalaisia, joka on osallistumiskelpoinen hallintoyksikön sääntöjen ja menettelyiden nojalla, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet kyseisiin maihin.

7.   Aina kun yhteisön apu kattaa kansainvälisen järjestön kautta toteutetun toimen, asianmukaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia tämän artiklan nojalla, sekä kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, kunhan huolehditaan sen varmistamisesta, että kaikkia avunantajia kohdellaan tasapuolisesti. Samoja sääntöjä sovelletaan myös tarvikkeisiin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

8.   Aina kun yhteisön rahoitus kattaa vastavuoroisuuden kohteena olevan yhteisön ulkopuolisen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion kanssa yhteisrahoitetun toimen, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia tämän artiklan nojalla, sekä kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan, alueellisen järjestön tai jäsenvaltion sääntöjen nojalla. Samoja sääntöjä sovelletaan myös tarvikkeisiin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin.

9.   Kaikkien tämän asetuksen nojalla rahoitettujen sopimusten nojalla hankittujen tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin yhteisöstä tai 1 ja 2 kohdan määritelmän mukaisesta osallistumiskelpoisesta maasta. Tässä asetuksessa alkuperällä tarkoitetaan alkuperäsäännöistä tullitarkoituksia varten annetun yhteisön lainsäädännön määritelmän mukaista alkuperää.

10.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi antaa osallistumisluvan luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka tulee joko sellaisesta maasta, jolla on naapurimaiden kanssa perinteisiä taloudellisia, kaupankäyntiin liittyviä tai maantieteellisiä suhteita, tai muusta yhteisön ulkopuolisesta maasta, ja sallia eri alkuperää olevien tarvikkeiden ja materiaalien hankinnan ja käytön.

11.   Poikkeuksia voidaan perustella sillä, että kyseisten maiden markkinoilla ei ole saatavilla tarvittavia tuotteita ja palveluita, äärimmäisen kiireen vuoksi tai jos hankkeen, ohjelman tai toimen toteuttaminen olisi mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa osallistumissääntöjen vuoksi.

12.   Tarjoajien, joille on myönnetty sopimuksia, on noudatettava kansainvälisesti sovittuja työelämän perusnormeja, kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n perustyönormeja, yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluita, pakkotyön ja pakollisen työn poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää ja lapsityövoiman käytön poistamista koskevia yleissopimuksia.

15 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanon seurauksena tehtäviin sopimuksiin on sisällytettävä määräyksiä, joilla varmistetaan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen erityisesti petosten, korruption ja muiden väärinkäytösten varalta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (18), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 (19) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1073/1999 (20) mukaisesti.

2.   Kaikissa sopimuksissa on määrättävä erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit, joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin. Niissä on myös erikseen valtuutettava komissio tekemään asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96 säädettyjä tarkastuskäyntejä.

16 artikla

Arviointi

1.   Komissio seuraa ja tarkistaa säännöllisesti ohjelmiaan ja arvioi ohjelmasuunnittelun tuloksellisuutta, johdonmukaisuutta ja sisältöä, tarvittaessa riippumattomien ulkoisten arviointien avulla, varmistaakseen, että asetetut tavoitteet on saavutettu, ja voidakseen laatia suosituksia tulevien toimien parantamiseksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston riippumattomia ulkoisia arviointeja koskevat ehdotukset on otettava asianmukaisesti huomioon.

2.   Komissio toimittaa arviointikertomukset tiedoksi 17artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle ja Euroopan parlamentille. Jäsenvaltiot voivat pyytää yksittäisten arviointien käsittelemistä 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa. Käsittelyn tulokset on otettava huomioon ohjelmasuunnittelussa ja varojen jakamisessa.

3.   Komission on otettava tarvittaessa kaikki sidosryhmät mukaan tämän asetuksen nojalla annetun yhteisön avun arviointivaiheeseen. Lisäksi kannustetaan tekemään yhteisarviointeja jäsenvaltioiden, kansainvälisten järjestöjen tai muiden elinten kanssa.

III OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

17 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa demokratia- ja ihmisoikeuskomitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan 30 päivää.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

18 artikla

Vuosikertomus

1.   Komissio tutkii tämän asetuksen nojalla toteutettujen avustustoimenpiteiden toteutuksen edistymistä ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen avun toteutuksesta ja tuloksista sekä, jos mahdollista, pääasiallisista seurauksista ja vaikutuksista. Kyseinen kertomus on liitettävä Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan sekä ulkomaanavun täytäntöönpanoa koskevan vuosikertomuksen ja Euroopan unionin vuosittaisen ihmisoikeusraportin erottamattomaksi osaksi.

2.   Vuosikertomukseen on sisällytettävä edellistä vuotta koskevat tiedot rahoitetuista toimenpiteistä, seuranta- ja arviointitoimien tuloksista, tärkeimpien kumppaneiden panoksesta sekä maksusitoumusten ja maksujen täytäntöönpanosta eriteltyinä maailmanlaajuisiin, alueellisiin ja maakohtaisiin toimenpiteisiin sekä avustusaloittain.

Kertomuksessa on arvioitava avun tuloksia, käyttäen niin pitkälle kuin mahdollista erityisiä ja mitattavissa olevia indikaattoreita sen vaikutuksesta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen.

19 artikla

Rahoituspuitteet

Rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2007–2013 ovat 1 104 000 000euroa. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen 2007–2013 rajoissa.

20 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana, ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jolla asetukseen tehdään tarvittavat muutokset.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty … ssa/ssä … päivänä … kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. joulukuuta 2006.

(2)  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.

(3)  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.

(*)  Virallinen lehti: Lisätään asetuksen numero ja/tai päivämäärä.

(4)  EUVL L …

(5)  EUVL L …

(6)  EUVL L 327, 24.11.2006, s 1.

(7)  Komission tiedonanto, annettu 8 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan unionin tehtävästä ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisessä kolmansissa maissa.

(8)  Komission tiedonanto, annettu 23 päivänä toukokuuta 1995, kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien sisällyttämisestä yhteisön ja kolmansien maiden sopimuksiin.

(9)  EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(10)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2110/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 1).

(11)  EYVL L 120, 8.5.1999, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi neuvoston asetuksella (EY) N:o 2112/2005 (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 23).

(12)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3; EUVL L 385, 29.12.2004, s. 88.

(13)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(14)  EUVL L 138, 30.4.2004, s. 31.

(15)  Komission tiedonanto, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2000, Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta.

(16)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(17)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(18)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(19)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(20)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

P6_TA(2006)0549

Vammojen ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi vammojen ehkäisystä ja turvallisuuden edistämisestä (KOM(2006)0329 — C6-0238/2006 — 2006/0106(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0329) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0238/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0398/2006);

1.

hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(2 a)

Yli 65-vuotiaiden osuus EU:n kokonaisväestöstä on 16 prosenttia, mutta kuolemaan johtaneista vammoista heihin kohdistuu suhteettomat 40 prosenttia; vanhuksilla on siten yli kaksinkertainen riski joutua kuolemaan johtavaan onnettomuuteen ja pitkien luiden murtumat ovat suurin syy ikääntyneiden sairaalahoidolle.

(5 a)

Biologiset erot, ympäristö, informaation saatavuus ja sosioekonomiset olosuhteet vaikuttavat kansanterveyteen.

(5 b)

Sukupuolinäkökulma olisi otettava mukaan kaikilla alueilla, myös terveydenhoitopolitiikassa. Olisi toteutettava toimia sukupuoleen perustuvien kvantitatiivisten tutkimusten tekemiseksi ja resurssien myöntämiseksi soveltaen sukupuolen huomioon ottavaa budjetointia.

(5 c)

Kotiväkivalta on tärkein kuolinsyy ja vammautumisen syy 16–44-vuotiaiden naisten keskuudessa.

(6)

Vammautumisriski jakautuu epätasaisesti jäsenvaltioittain ja sosiaaliryhmittäin . Jäsenvaltiossa, jossa vammautumisaste on korkein, riski kuolla vammoihin on viisinkertainen verrattuna jäsenvaltioon, jossa aste on alhaisin.

(6)

Vammautumisriski jakautuu epätasaisesti jäsenvaltioittain ja vaihtelee ympäristöllisten, työelämään liittyvien ja sosiaalisten olosuhteiden, iän ja sukupuolen mukaan . Jäsenvaltiossa, jossa vammautumisaste on korkein, riski kuolla vammoihin on viisinkertainen verrattuna jäsenvaltioon, jossa aste on alhaisin.

(7)

Toisin kuin monia muita sairauksien tai ennenaikaisen kuoleman syitä vammoja voidaan torjua tekemällä elinympäristömme sekä käyttämämme tuotteet ja palvelut turvallisemmiksi. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien tiettyjen toimenpiteiden tehokkuudesta on runsaasti näyttöä, mutta ne eivät silti ole laajalti käytössä kaikkialla yhteisössä.

(7)

Toisin kuin monia muita sairauksien tai ennenaikaisen kuoleman syitä vammoja voidaan torjua tekemällä elinympäristömme sekä käyttämämme tuotteet ja palvelut turvallisemmiksi sekä valistamalla kansalaisia riskikäyttäytymisen seurauksista . Myös omaksumalla laajempi kansanterveyden lähestymistapa voidaan huomattavasti supistaa vammojen ja väkivallan uhrien lukumäärää. Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvien tiettyjen toimenpiteiden tehokkuudesta on runsaasti näyttöä, mutta ne eivät silti ole laajalti käytössä kaikkialla yhteisössä.

(8)

Useimmat tällaisista toimenpiteistä ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi, koska terveydenhuoltojärjestelmille ennaltaehkäisystä koituvat edut ovat usein moninkertaisesti suuremmat kuin toiminnan kustannukset.

(8)

Useimmat tällaisista toimenpiteistä ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi pyrittäessä säilyttämään ihmisten loukkaamattomuutta ja elämää, koska sekä yksityiselle että julkiselle sektorille ja etenkin terveydenhuoltojärjestelmille ennaltaehkäisystä koituvat edut ovat usein moninkertaisesti suuremmat kuin toiminnan kustannukset. Ei tulisi aliarvioida terveydenhoidon kustannusten ja taloudellisten kustannusten ulkopuolisia inhimillisiä kustannuksia ja yhteiskunnan tosiasiassa maksamia kustannuksia, sillä taloudelliset kustannukset ja terveydenhoidon kustannukset eivät kata uhrien perheille ja sosiaalisille tukiverkostoille sekä yhteisöille, työpaikoille ja kouluille aiheutuvia kustannuksia.

(9)

Vaikka monissa turvallisuuskysymyksissä, kuten liikenteen ja työpaikkojen turvallisuudessa, on saavutettu merkittävää edistystä, on edelleen aloja, joilla tilanne ei ole yhtä hyvä, kuten kotona, vapaa-aikana ja urheilun yhteydessä tapahtuvat onnettomuudet sekä lapsiin ja vanhuksiin kohdistuva ennaltaehkäisevä toiminta.

(9)

Vaikka monissa turvallisuuskysymyksissä, kuten liikenteen ja työpaikkojen turvallisuudessa, on saavutettu merkittävää edistystä, on edelleen aloja, joilla tilanne ei ole yhtä hyvä, kuten kotona, vapaa-aikana ja urheilun yhteydessä tapahtuvat onnettomuudet sekä lapsiin , naisiin ja vanhuksiin kohdistuva ennaltaehkäisevä toiminta.

(9 a)

Viimeaikaisista tutkimuksista huolimatta perheväkivallan aiheuttamia vammoja aliarvioidaan edelleen sekä aiheutuneen fyysisen ja psyykkisen vahingon kannalta että siltä kannalta, miten suuri taloudellinen taakka tästä aiheutuu terveys- ja sosiaalijärjestelmille.

(9 b)

Olisi kiinnitettävä huomiota alkoholin ja huumausaineiden saatavuuden ja kulutuksen sekä väkivallasta ja onnettomuuksista, erityisesti liikenneonnettomuuksista, aiheutuvien vammojen väliseen vastaavuussuhteeseen.

(10)

Vaikuttaakin siltä, että on tarpeen luoda vammautumisten seuranta- ja raportointijärjestelmä, jotta voitaisiin varmistaa sellainen jäsenvaltioiden koordinoitu toiminta, jolla kehitetään ja luodaan kansallisia toimintalinjoja vammojen ehkäisemiseksi sekä parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi. Tällainen järjestelmä luodaan Euroopan parlamentin ja neuvoston 23 päivänä syyskuuta 2002 yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä tekemän päätöksen N:o 1786/2002/EY sekä toimintaohjelman työtä mahdollisesti jatkavien ohjelmien nojalla, ja se pohjautuu kansallisiin vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmiin, joita on määrä kehittää johdonmukaisesti ja yhtenäisesti.

(10)

Vaikuttaakin siltä, että on tarpeen luoda vammautumisten seuranta- ja raportointijärjestelmä, jotta voitaisiin varmistaa sellainen jäsenvaltioiden koordinoitu toiminta, jolla kehitetään ja luodaan kansallisia toimintalinjoja vammojen ehkäisemiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi sekä parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi. Tällainen järjestelmä pohjautuu kansallisiin vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmiin, joita on määrä kehittää johdonmukaisesti ja yhtenäisesti.

(10 a)

Vammojen seurantajärjestelmään olisi sisällyttävä nykyiset vammoja koskevat ohjelmat ja vammatietokannat sekä verkostot, joita komissio on jo rahoittanut laajasti. Tämä toimenpide on ehdottoman välttämätön synergian saavuttamiseksi ja kustannusten supistamiseksi käyttäen jo toiminnassa olevia mekanismeja.

(10 b)

Jos nykyiset vammojen seuranta- ja tarkkailujärjestelmät osoittautuvat joillekin jäsenvaltioille liian kalliiksi, on käytettävä vaihtoehtoista järjestelmää, esimerkiksi sellaista, joka perustuu helpommin saatavana olevaan sairaalatilastoihin pohjautuvaan vähimmäisdataan.

(10 c)

Sen varmistamiseksi, että ”parhailla toimintatavoilla” todellakin palvellaan jokaisen yksittäisen valtion tarpeita ja kapasiteettia, on tuettava instituutioiden ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä erityisesti niissä maissa, joissa ehkäistävissä olevien vammojen osuus on suurin.

(11)

Jotta yhteisön kansanterveysohjelman resursseja voitaisiin virtaviivaistaa ja vammojen ehkäiseminen voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, on nimetty seuraavat seitsemän painopistealaa: lasten ja nuorten turvallisuus, vanhusten turvallisuus, riskialttiiden tienkäyttäjien turvallisuus, urheiluvammojen ehkäisy, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamien vammojen ehkäisy, tarkoituksellisen itsensä vahingoittamisen ehkäisy ja väkivallan ehkäisy. Nämä painopistealueet on määritelty ottaen huomioon vammojen yhteiskunnallinen vaikutus niiden määrän ja vakavuuden osalta, torjuntatoimien tehokkuutta koskeva näyttö sekä toimien onnistuneen toteuttamisen mahdollisuudet jäsenvaltioissa,

(11)

Jotta vammojen ehkäiseminen voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, on nimetty seuraavat kahdeksan painopistealaa: lasten ja nuorten turvallisuus, vanhusten turvallisuus, erityisesti riskialttiiden tienkäyttäjien turvallisuus, vammojen ehkäisy ja turvallisuus työpaikalla, urheiluvammojen ja vapaa-ajalla aiheutuvien vammojen ehkäisy, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamien vammojen ehkäisy, tarkoituksellisen itsensä vahingoittamisen ehkäisy ja väkivallan , erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan, ehkäisy. Nämä painopistealueet on määritelty ottaen huomioon vammojen yhteiskunnallinen vaikutus niiden määrän ja vakavuuden osalta, torjuntatoimien tehokkuutta koskeva näyttö sekä toimien onnistuneen toteuttamisen mahdollisuudet jäsenvaltioissa,

1)

perustettava kansallinen vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmä, jolla tuotetaan vertailukelpoista tietoa, seurataan vammautumisriskien kehitystä ja ehkäisytoimenpiteiden vaikutusta ajan myötä sekä arvioidaan, ovatko lisäaloitteet tarpeen tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden osalta;

1)

perustettava kansallinen vammojen seuranta- ja raportointijärjestelmä, jonka avulla saadaan tietoja muista asiaa koskevista tietokannoista, jolla tuotetaan vertailukelpoista tietoa ja eritellään tiedot sukupuolen ja iän mukaan , seurataan vammautumisriskien kehitystä keskittymällä vammoja määrittäviin tekijöihin, seurataan ehkäisytoimenpiteiden vaikutusta ajan myötä sekä arvioidaan, ovatko lisäaloitteet tarpeen yhtäältä tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden osalta ja toisaalta kansalaisille suunnattavan valistuksen osalta kiinnittäen erityistä huomiota riskialttiisiin ryhmiin, kuten nuoriin ;

1 a)

kehitettävä monialaista yhteistyötä, johon sisältyy ja jossa vahvistetaan kumppanuuksia paikalliselta, kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta ja joka tarjoaa koordinaatiota ja integroituja vastauksia vammoihin ja turvattomuuteen;

2)

laadittava onnettomuuksien ja vammojen ehkäisemistä koskevat kansalliset suunnitelmat, joilla käynnistetään hallinnonalojen välinen yhteistyö ja lisätään kampanjatoiminnan rahoitusmahdollisuuksia, edistetään turvallisuutta ja pannaan tällaiset kansalliset suunnitelmat täytäntöön siten, että erityishuomiota kiinnitetään lapsiin, vanhuksiin, riskialttiisiin tienkäyttäjiin sekä toisaalta urheiluvammoihin, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamiin vammoihin, väkivaltaan ja itsensä vahingoittamiseen;

2)

laadittava onnettomuuksien ja vammojen ehkäisemistä koskevat kansalliset suunnitelmat, joilla käynnistetään hallinnonalojen välinen yhteistyö samoin kuin yhteistyö sidosryhmien kanssa, lisätään kampanjatoiminnan rahoitusmahdollisuuksia, asetetaan kannustimia turvallisuuden edistämiseksi ja pannaan tällaiset kansalliset suunnitelmat täytäntöön siten, että erityishuomiota kiinnitetään korkean riskin ryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin, vammaisiin, naisiin ja tienkäyttäjiin , sekä toisaalta urheiluvammoihin ja vapaa-ajalla aiheutuviin vammoihin , naisten sukupuolielinten silpomisesta aiheutuneisiin vammoihin, tuotteiden ja palveluiden aiheuttamiin vammoihin, väkivaltaan , etenkin naisiin ja lapsiin kohdistuvaan perheväkivaltaan, ja itsensä vahingoittamiseen;

2 a)

toteutettava tieteellisiä tutkimuksia erityisesti itsensä vahingoittamisesta ja riskikäyttäytymisestä;

2 b)

Erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisiin tekijöihin, jotka aiheuttavat vammoja ja turvattomuutta: suurin ero vammojen määrässä, kuolleisuudessa ja sairastuvuudessa on köyhimpien ja vauraampien valtioiden välillä sekä sosiaaliryhmien välillä valtioiden sisällä. Kuilu on kasvamassa muun muassa seuraavista syistä: lisääntynyt tieliikenne, tuloilla mitatun eriarvoisuuden kasvu, korkeampi työttömyys, heikentyvä sosiaalinen tuki, markkinoiden vapauttaminen ja alkoholin suurempi saatavuus sekä heikot säädös- ja lainvalvontamekanismit. Työttömillä, etnisillä vähemmistöryhmillä, siirtotyöläisillä, pakolaisilla ja vammaisilla sekä kodittomilla riski on erityisen suuri;

2 c)

toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että vammojen ehkäisyä koskevat hyvien toimintatapojen tietokannat perustuvat asianmukaisiin tietoihin, joissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, ja että niiden tukena on tutkimusta, joka osoittaa erityiset sosiaaliset, taloudelliset, infrastruktuuriin liittyvät ja kulttuurilliset olosuhteet, joiden puitteissa toimia voidaan toteuttaa menestyksellisesti;

3)

varmistettava, että vammojen ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen otetaan järjestelmällisesti mukaan terveydenhuoltoalan ammatilliseen koulutukseen , jotta terveydenhuollon työntekijät voivat toimia pätevinä neuvonantajina potilaisiinsa, asiakkaisiinsa ja kansalaisiin nähden.

3)

varmistettava, että vammojen ehkäisy ja turvallisuuden edistäminen otetaan järjestelmällisesti mukaan parantamalla terveydenhuoltoalan koulutusta ja ammatillista koulutusta , jotta terveydenhuollon ja muiden alojen työntekijät voivat toimia pätevinä neuvonantajina potilaisiinsa, asiakkaisiinsa ja kansalaisiin nähden , ja lisättävä kansalaisten valistamista syistä ja seurauksista korostamalla sekä yksilöiden että yhteiskunnan vastuuta vammojen ehkäisyssä ja turvallisuuden edistämisessä;

3 a)

varmistettava, että vakuutusyhtiöt, joilla on käytettävissään vammoja koskevat tiedot, ovat mukana vammojen seurantaprosessissa ja tarjoavat merkityksellisiä tietoja jäsenvaltioille, jotta niitä voidaan auttaa määrittelemään mekanismit ja paikat, joissa onnettomuuksia useimmin tapahtuu ja käyttämään niitä tietoja ehkäisemisen tehostamiseen.

1)

tukemaan yhteisön laajuisen vammojen seurantajärjestelmän perustamista ja asettamaan sen etusijalle sekä yhteisön kansanterveysohjelman että sitä seuraavien ohjelmien puitteissa, jotta ne vammautumistiedot, joita jäsenvaltiot omien vammojen seurantajärjestelmiensä pohjalta toimittavat, voidaan kerätä ja jotta tietokantaan sisältyvät tiedot voidaan asettaa helposti kaikkien sidosryhmien saataville;

1)

tukemaan yhteisön laajuisen vammojen seurantajärjestelmän perustamista ja asettamaan sen etusijalle, jotta ne vammautumistiedot, joita jäsenvaltiot omien vammojen seurantajärjestelmiensä pohjalta toimittavat, voidaan kerätä ja jotta tietokantaan sisältyvät tiedot voidaan asettaa helposti kaikkien sidosryhmien saataville;

1 a)

annettava lainsäädäntöaloite yhteisön laajuisen vammojen seurantajärjestelmän perustamisesta hyviä toimintatapoja koskevien tietojen jakamiseksi ja 1 kohdassa tarkoitetun tiedon toimittamiseksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti, mukaan luettuna tarkat yksityiskohdat rahoitusvaikutuksista;

2)

perustamaan yhteisön laajuisen järjestelyn, jolla vaihdetaan tietoa hyvistä toimintatavoista, ja levittämään tällaista tietoa relevanteille sidosryhmille;

Poistetaan.

3 a)

tukemaan koheesio- ja rakennerahastojen avulle toimia, jotka kattavat vammojen ehkäisyn ja paremman ja turvallisemman infrastruktuurin;

4)

tukemaan hyviä toimintatapoja ja politiikan suuntaviivoja, jotka liittyvät nimettyihin seitsemään painopistealaan , käyttäen yhteisön kansanterveysohjelman ja sitä seuraavien ohjelmien sekä kuluttajapolitiikkaa tukevien yhteisön toimien rahoitusta koskevien yleisten puitteiden ja tutkimuksen puiteohjelman tarjoamia voimavaroja ;

4)

kehittämään hyviä toimintatapoja ja politiikan suuntaviivoja, jotka liittyvät nimettyihin kahdeksaan painopistealaan; varmistamaan, että kaikissa tulevissa vammojen ehkäisyä ja turvallisuuden edistämistä koskevissa ohjelmissa otetaan huomioon terveydelliset eriarvoisuudet, ja pitämään mielessä, että sosiaalisen tuen heikko saatavuus, heikko yhteisöllinen yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen syrjäytyminen heikentävät ihmisten kykyä kestää sosiaalisia ristiriitoja turvautumatta väkivaltaan, mukaan luettuna itsensä vahingoittaminen;

5)

laatimaan arviointikertomuksen neljä vuotta tämän suosituksen antamisen jälkeen, jotta voidaan selvittää, toimivatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaasti, sekä arvioida lisätoimien tarvetta.

5)

laatimaan arviointikertomuksen neljä vuotta tämän suosituksen antamisen jälkeen, jotta voidaan selvittää, toimivatko ehdotetut toimenpiteet tehokkaasti, arvioida lisätoimien tarvetta sekä suorittaa nykyisten ja tulevien toimien ja tekojen sukupuolivaikutusten arviointi .


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2006)0550

Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (11877/2006 — C6-0265/2006 — 2006/0807(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (11877/2006) (1),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0265/2006),

ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A6-0430/2006);

1.

hyväksyy neuvoston asetuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.

pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.

pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.

pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(3)

Euroopan unioni ja teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet ovat päättäneet vahvistaa suhteitaan ja tehdä yhteistyötä aloilla, joilla niillä on yhteisiä etuja, käyttämällä erilaisia kahdenvälisiä välineitä kuten sopimuksia, julkilausumia, toimintasuunnitelmia ja muita vastaavia asiakirjoja.

(3)

Euroopan unioni ja teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet ovat päättäneet vahvistaa suhteitaan ja tehdä yhteistyötä aloilla, joilla niillä on yhteisiä etuja, käyttämällä erilaisia kahdenvälisiä ja monenvälisiä välineitä kuten sopimuksia, julkilausumia, toimintasuunnitelmia ja muita vastaavia asiakirjoja.

(4)

Yhteisöä ohjaavat kyseisissä välineissä määritellyt periaatteet, ja se toteuttaa yhteistyöpolitiikkaa, jolla on tarkoitus luoda suotuisat olosuhteet yhteisön ja näiden maiden ja alueiden suhteiden hoitamiselle ja kehittämiselle. Yhteistyötoimilla luodaan suotuisat olosuhteet Euroopan läsnäolon ja näkyvyyden lisäämiselle näissä maissa ja edistetään talouden, kaupan, tieteen sekä kulttuurin vaihtoa ja osapuolten erilaisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta.

(4)

Yhteisöä ohjaavat kyseisissä välineissä määritellyt periaatteet, ja se toteuttaa yhteistyöpolitiikkaa, jolla on tarkoitus luoda suotuisat olosuhteet yhteisön ja näiden maiden ja alueiden suhteiden hoitamiselle ja kehittämiselle. Yhteistyötoimilla olisi tuettava Euroopan läsnäolon ja näkyvyyden lisäämistä näissä maissa ja edistettävä talouden, kaupan, tieteen sekä kulttuurin ja muuta vaihtoa , vuoropuhelua ja vuorovaikutusta asianomaisten alojen asianmukaisten toimijoiden välillä .

(4 a)

Yhteisön yhteistyön olisi osaltaan edistettävä demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta.

(5 a)

Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi eriytettävä lähestymistapa taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kontekstista riippuen ja tehtävä yhteistyötä kumppanimaiden tai alueiden kanssa erityisin, räätälöidyin ohjelmin, jotka perustuvat niiden erityistilanteeseen sekä yhteisön erityisiin intresseihin, strategioihin ja prioriteetteihin.

(6 a)

Yhteisön yhteistyöpolitiikan täytäntöönpanossa keskeisellä sijalla ovat parempi täydentävyys sekä menettelyjen suurempi yhdenmukaisuus ja yhteneväisyys sekä parempi koordinointi sekä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä että suhteissa muiden toimijoiden kanssa yhteistyön johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.

1.   Yhteisön avulla tuetaan taloudellista yhteistyötä, rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä tai muita yhteisön toimivaltaan kuuluvia yhteistyön muotoja teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa.

1.   Yhteisön rahoituksella tuetaan taloudellista yhteistyötä, rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä tai muita yhteisön toimivaltaan kuuluvia yhteistyön muotoja liitteessä lueteltujen teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa.

2.    Näiden maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön päätavoitteena on vastata tarpeeseen vahvistaa yhteyksiä niihin ja toimia niiden kanssa entistä tiiviimmin kahdenväliseltä, alueelliselta tai monenväliseltä pohjalta. Yhteistyötoimilla edistetään suotuisampien olosuhteiden luomista yhteisön suhteiden kehittämiselle näihin maihin ja alueisiin sekä vuoropuhelua ja yhteisön strategisia etuja niissä .

2.    Yhteisön yhteistyötä kumppanimaiden kanssa tehdään perustamissopimuksen XXI osaston määräysten mukaisesti. Näiden maiden ja alueiden kanssa tehtävän tällaisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on vastata tarpeeseen vahvistaa yhteyksiä niihin ja toimia niiden kanssa entistä tiiviimmin 4 artiklassa luetelluilla alueilla kahdenväliseltä, alueelliselta tai monenväliseltä pohjalta , jotta voidaan luoda suotuisammat ja avoimemmat olosuhteet yhteisön suhteiden kehittämiselle näihin maihin ja alueisiin sekä edistää tehokasta vuoropuhelua ja samalla yhteisön etuja.

2.   Tässä asetuksessa teollistuneilla ja muilla korkean tulotason mailla ja alueilla tarkoitetaan liitteessä I lueteltuja maita ja alueita, jäljempänä ’kumppanimaat’. Komissio voi kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi päättää 6 artiklassa tarkoitettuja toimintaohjelmia hyväksyessään, että maat, joita ei ole lueteltu liitteessä I, ovat tukikelpoisia, jos toteutettava hanke tai ohjelma on luonteeltaan alueellinen tai rajat ylittävä. Tätä koskevia säännöksiä voidaan antaa 5 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa yhteistyöohjelmissa. Komissio muuttaa luetteloa OECD:n kehitysapukomitean kehitysmaaluettelon säännöllisten tarkistusten mukaisesti ja ilmoittaa muutoksista neuvostolle.

2.   Tässä asetuksessa teollistuneilla ja muilla korkean tulotason mailla ja alueilla tarkoitetaan liitteessä lueteltuja maita ja alueita, jäljempänä ’kumppanimaat’. Komissio voi kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi Euroopan parlamentin ennakkohyväksynnän saatuaan päättää 6 artiklassa tarkoitettuja toimintaohjelmia hyväksyessään, että maat, joita ei ole lueteltu liitteessä, ovat tukikelpoisia, jos toteutettava hanke tai ohjelma on luonteeltaan alueellinen tai rajat ylittävä. Tätä koskevia säännöksiä voidaan antaa 5 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa yhteistyöohjelmissa. Komissio ilmoittaa liitteen luetteloon tehtävistä, OECD:n kehitysapukomitean kehitysmaaluettelon säännölliseen tarkistukseen perustuvista muutoksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen kuin se hyväksyy tarpeelliset muutokset .

-1 a.     Yhteisö perustuu kansanvaltaa, oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintoa, ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja perusvapauksia kunnioittaville arvoille, ja se pyrkii kehittämään ja lujittamaan näiden arvojen vaalimista kumppanimaissa ja -alueilla vuoropuhelun ja yhteistyön avulla.

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet kattavat yhteistyöalat , jotka on määritelty erityisesti yhteisön ja kumppanimaiden välisissä välineissä, sopimuksissa julkilausumissa ja toimintasuunnitelmissa, sekä alat, jotka liittyvät yhteisön strategisiin etuihin .

1.   Tämän asetuksen nojalla rahoitettavien toimenpiteiden on vastattava yhteistyötavoitteita , jotka on määritelty yhteisön ja kumppanimaiden välisissä välineissä, sopimuksissa julkilausumissa ja toimintasuunnitelmissa, sekä yhteisön omia etuja .

2.   Komissio varmistaa tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä toteuttaessaan, että yhteistyöhankkeet ovat oikeudellisesti ja sisällöllisesti johdonmukaisia yhteisön muiden asiaa koskevien politiikkojen kanssa.

2.    Komissio varmistaa kaikissa tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavissa toimenpiteissä ja kaikilla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla yhteistyöaloilla, että yhteistyö on oikeudellisesti ja sisällöllisesti johdonmukaista ulkoisten toimien eri alojen ja muiden asiaa koskevien politiikkojen kanssa. Johdonmukaisuus varmistetaan politiikkojen määrittelyssä, strategisessa suunnittelussa sekä toimien ohjelmasuunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

2 a.     Tämän asetuksen täytäntöönpanossa on tarpeen eriyttää lähestymistapa taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kontekstista riippuen ja tehdä yhteistyötä kumppanimaiden tai alueiden kanssa erityisin, räätälöidyin ohjelmin, jotka perustuvat niiden erityistilanteeseen sekä yhteisön erityisiin intresseihin, strategioihin ja prioriteetteihin.

2 b.     Yhteisö ja jäsenvaltiot parantavat toimintalinjojensa, ohjelmiensa ja toimien täytäntöönpanon yhteensovittamista ja täydentävyyttä kumppanimaiden ja -alueiden kanssa.

Yhteisön avulla tuetaan 1 artiklan mukaisia yhteistyötoimia, ja avun on oltava tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, soveltamisalan, tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaista. Erityistä huomiota kiinnitetään seuraavilla yhteistyöaloilla toteutettaviin toimiin :

Yhteisön rahoituksella tuetaan 1 artiklan mukaisia yhteistyötoimia, ja avun on oltava tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, soveltamisalan, tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaista. Yhteisön rahoitus kattaa seuraavat toiminta-alat:

1.

yhteistyön, kumppanuuksien ja yhteisyritysten edistäminen taloudellisten, yliopistollisten ja tieteellisten toimijoiden välillä yhteisössä ja kumppanuusmaissa;

1.

yhteistyön, kumppanuuksien ja yhteisyritysten edistäminen taloudellisten, yliopistollisten ja tieteellisten toimijoiden , pk-yritykset mukaan lukien, välillä yhteisössä ja kumppanuusmaissa;

3.

poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden ja asiaan kuuluvilla aloilla toimivien muiden valtioista riippumattomien järjestöjen välisten vuoropuhelujen edistäminen yhteisössä ja kumppanuusmaissa;

3.

poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden , pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, ja asiaan kuuluvilla aloilla toimivien muiden valtioista riippumattomien järjestöjen välisten vuoropuhelujen edistäminen yhteisössä ja kumppanuusmaissa;

1.    Toimet tämän asetuksen mukaisen yhteistyön edistämiseksi toteutetaan monivuotisten yhteistyöohjelmien puitteissa, jotka kattavat asianmukaisilla toiminta-aloilla tehtävän yhteistyön kaikkien tai joidenkin tiettyjen kumppanimaiden kanssa. Komissio laatii monivuotiset yhteistyöohjelmat ja määrittelee niiden soveltamisalan.

1.    Kaikki toimet tämän asetuksen mukaisen yhteistyön edistämiseksi toteutetaan monivuotisten yhteistyöohjelmien puitteissa, jotka kattavat 4 artiklassa mainituilla asianmukaisilla toiminta-aloilla tehtävän yhteistyön kaikkien tai joidenkin tiettyjen kumppanimaiden kanssa. Komissio laatii Euroopan parlamenttia kuultuaan monivuotiset yhteistyöohjelmat ja määrittelee niiden soveltamisalan.

2.   Yhteistyöohjelmat kattavat enintään tämän asetuksen voimassaoloajan. Niissä esitellään yhteisön strategiset etunäkökohdat ja ensisijaiset tavoitteet, yleiset tavoitteet ja odotetut tulokset. Niissä esitellään myös yhteisön rahoitusta saavat alat ja esitetään pääpiirteissään varojen alustava jakautuminen kyseisenä ajanjaksona kokonaisuudessaan, ensisijaisten alojen osalta sekä kumppanimaiden tai kumppanimaiden ryhmien osalta. Tämä voidaan esittää tarvittaessa vaihteluvälinä. Yhteistyöohjelmia tarkistetaan kauden puolivälissä tai tarvittaessa.

2.    Monivuotiset yhteistyöohjelmat kattavat enintään tämän asetuksen voimassaoloajan. Niissä esitellään yhteisön strategiset etunäkökohdat ja ensisijaiset tavoitteet, yleiset tavoitteet ja saavutettavat tulokset. Niissä esitellään myös yhteisön rahoitusta saavat alat ja esitetään pääpiirteissään varojen alustava jakautuminen kyseisenä ajanjaksona kokonaisuudessaan, ensisijaisten alojen osalta sekä kumppanimaiden tai kumppanimaiden ryhmien osalta. Tämä voidaan esittää tarvittaessa vaihteluvälinä. Monivuotisia yhteistyöohjelmia tarkistetaan kauden puolivälissä , Euroopan parlamentin pyynnöstä tai tarvittaessa.

3.   Komissio hyväksyy yhteistyöohjelmat ja niiden mahdolliset tarkistukset 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua hallintomenettelyä noudattaen.

3.   Komissio hyväksyy monivuotiset yhteistyöohjelmat ja niiden mahdolliset tarkistukset 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua hallintomenettelyä noudattaen.

3.   Komissio hyväksyy toimintaohjelmat 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua hallintomenettelyä noudattaen. Toimintaohjelmia koskevat muutokset kuten tekniset mukautukset, täytäntöönpanoajan pidentäminen, määrärahojen uudelleenjakaminen suunniteltujen toimien välillä alustavan kokonaismäärän sisällä tai kokonaismäärärahan kasvattaminen tai pienentäminen määrällä, joka on vähemmän kuin 20 prosenttia alustavasta kokonaismäärästä, voidaan toteuttaa noudattamatta kyseistä menettelyä, jos kyseiset muutokset ovat toimintaohjelmissa vahvistettujen alkuperäisten tavoitteiden mukaisia.

3.   Komissio hyväksyy vuosittaiset yhteistyöohjelmat ja niiden mahdolliset tarkistukset 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua hallintomenettelyä noudattaen. Toimintaohjelmia koskevat muutokset kuten tekniset mukautukset, täytäntöönpanoajan pidentäminen, määrärahojen uudelleenjakaminen suunniteltujen toimien välillä alustavan kokonaismäärän sisällä tai kokonaismäärärahan kasvattaminen tai pienentäminen määrällä, joka on vähemmän kuin 20 prosenttia alustavasta kokonaismäärästä, voidaan toteuttaa noudattamatta kyseistä menettelyä, jos kyseiset muutokset ovat toimintaohjelmissa vahvistettujen alkuperäisten tavoitteiden mukaisia.

2.

kumppanimaat ja niiden toimielimet ja hajautetut yksiköt;

2.

kumppanimaat ja -alueet ja niiden toimielimet ja hajautetut yksiköt;

3.   Komissio päättää monivuotisten ohjelmien soveltamisalaan kuulumattomista tukitoimista ja ilmoittaa niistä jäsenvaltioille.

3.   Komissio päättää monivuotisten ohjelmien soveltamisalaan kuulumattomista tukitoimista ja ilmoittaa niistä jäsenvaltioille sekä Euroopan parlamentille .

a)

jäsenvaltiot ja niiden kokonaan ja osittain julkiset virastot;

a)

jäsenvaltiot ja niiden alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja niiden kokonaan ja osittain julkiset virastot;

11 a artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.     Kaikkiin tämän asetuksen johdosta tehtäviin sopimuksiin sisällytetään määräyksiä, joilla suojataan yhteisön taloudellisia etuja varsinkin sääntöjenvastaisuuksilta, petoksilta, korruptiolta ja muulta laittomalta toiminnalta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95  (2) , komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja niiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96  (3) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999  (4) mukaisesti.

2.     Sopimuksissa määrätään erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien yhteisöiltä varoja saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tilit joko asiakirjojen perusteella tai tarkastuskäynneillä. Lisäksi niissä annetaan komissiolle valtuudet suorittaa asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä tarkastuskäyntejä.

3.     Kaikissa tuen täytäntöönpanosta johtuvissa sopimuksissa varmistetaan 2 kohdassa säädetyt komission ja tilintarkastustuomioistuimen oikeudet sopimusten soveltamisen aikana ja sen jälkeen.

1.   Komissio arvioi säännöllisesti tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimet ja ohjelmat, jotta se voisi tarkastaa, onko tavoitteet saavutettu, ja jotta se voisi laatia suosituksia tulevia toimia varten .

1.   Komissio arvioi säännöllisesti tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimet ja ohjelmat, jotta se voisi tarkastaa, onko alun perin asetettujen tavoitteiden saavuttamisaste, yhteisön rahoittamien toimien kustannustehokkuus ja niiden vaikutus ollut tyydyttävä. Komissio laatii kyseisen arvioinnin perusteella suosituksia tulevien toimien parantamista ajatellen .

1 a.     Arviointikertomukset laaditaan tarvittaessa tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä riippumattomina ulkoisina arvioina.

2 a.     Komissio ottaa kaikki osapuolet, joita asia koskee, valtiosta riippumattomat toimijat mukaan luettuina, mukaan tässä asetuksessa tarkoitettuun yhteisön yhteistyön arviointivaiheeseen.

2 b.     Rajoitettu osuus vuosittaisesta talousarviosta käytetään tämän asetuksen puitteissa toteutettujen toimien ja ohjelmien arviointitutkimusten rahoitukseen.

Komissio tarkastelee tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa esitetään talousarvion täytäntöönpanon tulokset sekä rahoitetut toimet ja ohjelmat.

Komissio tarkastelee tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein yksityiskohtaisen kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta.Kertomuksessa esitetään talousarvion täytäntöönpanon tulokset sekä kaikki rahoitetut toimet ja ohjelmat ja kerrotaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyötoimien ja -ohjelmien tärkeimmistä tuloksista ja vaikutuksista.

4.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti komitean työstä ja lähettää sille asianmukaiset asiakirjat, mukaan lukien kokousten esityslistat, toimenpide-ehdotukset ja yhteenvedot kokouspöytäkirjoista.

4.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti komitean työstä ja lähettää sille asianmukaiset asiakirjat, mukaan lukien kokousten esityslistat, toimenpide-ehdotukset ja yksityiskohtaiset yhteenvedot kokouspöytäkirjoista.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuosittain rahoitusnäkymien sallimissa puitteissa tässä asetuksessa määritettyjen toimien toteuttamiseksi tarvittavan yhteisön rahoituksen määrän.

Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi ajanjaksolla 2007–2013 on 172 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuosittain rahoituskehyksen sallimissa puitteissa tässä asetuksessa määritettyjen toimien toteuttamiseksi tarvittavan yhteisön rahoituksen määrän.

15 aartikla

Uudelleentarkastelu

Komissio toimittaa 31. joulukuuta 2010 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan asetuksen täytäntöönpanoa kolmen ensimmäisen vuoden aikana sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jossa esitetään tarvittavia muutoksia.


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)   EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1 .

(3)   EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2 .

(4)   EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1 .

P6_TA(2006)0551

Lääkkeiden vaikuttavat aineet

Kirjallinen kannanotto lääkkeiden vaikuttaviin aineisiin

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon työjärjestyksen 116 artiklan,

A.

katsoo, että todistus hyvien tuotantotapojen periaatteiden noudattamisesta takaa lääkkeiden vaikuttavien aineiden korkean laadun,

B.

muistuttaa, että jotkut yhteisössä toimivat valmistajat saavat edellä mainitun todistuksen direktiivin 2001/83/EY (1) 111 artiklan 5 kohdan nojalla tuotantolaitosten tarkastuksen jälkeen, kun taas yhteisön ulkopuoliset valmistajat voivat päätöslauselman AP-CSP (99) 4 nojalla saada tämän todistuksen itse antamallaan vaatimustenmukaisuusvakuutuksella ilman tarkastuksia,

C.

toteaa, että kolmansista maista peräisin olevien vaikuttavien aineiden markkinointi huolestuttaa Euroopan unionin tiedeyhteisöä, sillä turvallisuusnormeja ei noudateta,

D.

muistuttaa, että vaikuttavan aineen alkuperän tunteminen lisää kuluttajien turvallisuutta,

E.

toteaa, että mainitun direktiivin 111 artiklassa tarkoitettuja lääkkeiden ja vaikuttavien aineiden valmistajaa koskevia sääntöjä voidaan soveltaa suoraan myös maahantuojiin,

1.

katsoo, että sekä vaikuttavien aineiden valmistajien että niiden maahantuojien olisi esitettävä hyviä tuotantotapoja koskeva todistus, jonka eurooppalaiset viranomaiset ovat myöntäneet tuotantolaitosten pakollisten tarkastusten jälkeen;

2.

ehdottaa, että vaikuttavan aineen jäljittämiseksi sen alkuperä (maa, yritys ja tuotantolaitos) on mainittava, jotta voidaan estää kolmansista maista peräisin olevien valmisteiden uudelleenmerkintä tai uudelleenpakkaaminen sekä tehostaa kansanterveyden suojelua;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän kannanoton ja allekirjoittajien nimet neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

Allekirjoittaneet

Adamou, Aita, Albertini, Alvaro, Andrejevs, Andria, Andrikienė, Angelilli, Antoniozzi, Arnaoutakis, Assis, Atkins, Attwooll, Aubert, Audy, Ayala Sender, Aylward, Ayuso González, Bachelot-Narquin, Baco, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Battilocchio, Batzeli, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Belohorská, Bennahmias, Berlato, Berlinguer, Birutis, Blokland, Bobošíková, Bösch, Bonde, Bonsignore, Borghezio, Bossi, Bourlanges, Bourzai, Bowis, Braghetto, Brejc, Breyer, Březina, Brie, Brunetta, Bushill-Matthews, Busk, Busquin, Buzek, Cabrnoch, Calabuig Rull, Camre, Cappato, Carlotti, Carnero González, Casini, Castiglione, del Castillo Vera, Catania, Cavada, Cederschiöld, Cercas, Chichester, Chiesa, Chmielewski, Claeys, Cocilovo, Coelho, Cohn-Bendit, Cornillet, Correia, Costa, Cottigny, Coûteaux, Crowley, Czarnecki M., Daul, Davies, De Blasio, De Keyser, Demetriou, De Michelis, Deprez, De Sarnez, Descamps, Dess, De Veyrac, Díaz De Mera García Consuegra, Dičkutė, Díez González, Dillen, Dimitrakopoulos, Dobolyi, Doorn, Doyle, Drčar Murko, Duka-Zólyomi, Ebner, Estrela, Eurlings, Falbr, Fatuzzo, Fava, Fernandes, Fernández Martín, Figueiredo, Flasarová, Florenz, Foglietta, Fontaine, Ford, Fraga Estévez, Frassoni, Freitas, Fruteau, Gahler, Gál, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, García Pérez, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Geremek, Gill, Gklavakis, Glattfelder, Gobbo, Gottardi, Goudin, Grabowska, Grabowski, Graça Moura, Grässle, de Grandes Pascual, Griesbeck, Gröner, Grosch, Grossetête, Gruber, Guardans Cambó, Guellec, Guidoni, Gurmai, Gutiérrez-Cortines, Handzlik, Harbour, Hassi, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Isler Béguin, Iturgaiz Angulo, Járóka, Jarzembowski, Jordan Cizelj, Juknevičienė, Kacin, Kaczmarek, Kallenbach, Karas, Karatzaferis, Kasoulides, Kauppi, Kelam, Klamt, Klass, Klinz, Kósáné Kovács, Kratsa-Tsagaropoulou, Krupa, Kułakowski, Kušķis, Kusstatscher, Kużmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Laperrouze, La Russa, Lavarra, Le Foll, Lehideux, Leinen, Le Pen J.-M., Le Pen M., Le Rachinel, Liberadzki, Lichtenberger, Lienemann, Liese, Locatelli, Lombardo, López-Istúriz White, Losco, Louis, Lulling, Lynne, McMillan-Scott, Manders, Mann T., Mantovani, Marques, Martens, Martin D., Martinez, Masiel, Masip Hidalgo, Maštálka, Mathieu, Mato Adrover, Matsakis, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayor Oreja, Meijer, Méndez de Vigo, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Morgantini, Morillon, Musacchio, Muscardini, Musotto, Mussolini, Musumeci, Napoletano, Nassauer, Navarro, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Obiols i Germà, Occhetto, Olajos, Olbrycht, Ó Neachtain, Onesta, Oomen-Ruijten, Ortuondo Larrea, Őry, Ouzký, Oviir, Panayotopoulos-Cassiotou, Pannella, Panzeri, Papastamkos, Parish, Patriciello, Patrie, Peterle, Pieper, Pinheiro, Pirilli, Pirker, Pistelli, Pittella, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poli Bortone, Pomés Ruiz, Posselt, Prets, Prodi, Purvis, Queiró, Quisthoudt-Rowohl, Remek, Reynaud, Ribeiro e Castro, Riera Madurell, Ries, Rivera, Rizzo, Rogalski, Roithová, Romagnoli, Romeva i Rueda, Roure, Rudi Ubeda, Rübig, Rutowicz, Ryan, Sacconi, Saïfi, Sakalas, Salafranca Sánchez-Neyra, Salinas García, Salvini, Samaras, Samuelsen, Sánchez Presedo, dos Santos, Sartori, Saryusz-Wolski, Sbarbati, Schenardi, Schierhuber, Schwab, Seeber, Sifunakis, Silva Peneda, Sinnott, Škottová, Sommer, Sonik, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Speroni, Staes, Staniszewska, Sterckx, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Susta, Svensson, Swoboda, Szájer, Szymański, Tajani, Tannock, Tarabella, Tatarella, Thyssen, Toia, Tomczak, Toubon, Trakatellis, Triantaphyllides, Tzampazi, Ulmer, Vakalis, Van Hecke, Van Lancker, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Veneto, Ventre, Veraldi, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vincenzi, Vlasto, Weisgerber, Willmott, Wojciechowski B., Wojciechowski J., Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zani, Zappalà, Zatloukal, Zingaretti, Zvěřina, Zwiefka


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/27/EY (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 34).


Top