9.5.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/68

1.1

Tämän valmistelevan lausunnon laatiminen perustuu EU:n puheenjohtajavaltion Yhdistyneen kuningaskunnan esittämään lausuntopyyntöön. Strategisen kumppanuussuhteen kehittäminen Kiinan kanssa kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajuuskauden ensisijaisiin tavoitteisiin. Komission jäsen Peter Mandelson on lisäksi korostanut, että suhteiden luomisen Kiinaan on perustuttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä entistä kehittyneemmän ja moniarvoisemman kansalaisyhteiskunnan luomiseen.

1.2

EU perustuu kaikille jäsenvaltioille yhteisiin arvoihin, joita unioni noudattaa ja pyrkii edistämään pitäessään yllä suhteita muuhun maailmaan. Kyseisiä arvoja ovat muun muassa ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate sekä ihmisoikeudet. Näiden arvojen pohjalta EU pyrkii luomaan kumppanuussuhteita unionin ulkopuolisten maiden sekä sellaisten kansainvälisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa, jotka katsovat omikseen unionin näkemykset ihmisoikeuksien ja perusvapauksien universaalisuudesta ja jakamattomuudesta.

1.3

Euroopalle on mittava poliittinen ja taloudellinen haaste tukea Kiinan menestyksellistä muuttumista vakaaksi, vauraaksi ja avoimeksi valtioksi, joka omaksuu kaikilta osin demokratian, vapaan markkinatalouden ja oikeusvaltioperiaatteen.

1.4

Kiinan talouskasvu ja sosiaaliset rakennemuutokset ovat olleet poikkeuksellisen nopeita. Tilanne on lisännyt eräiden väestöryhmien tuloja, mutta samalla asumis-, ympäristö-, terveys- ja työoloja koskeva epätasa-arvo on lisääntynyt, kun heikommassa asemassa olevat ryhmät ovat jääneet jälkeen kehityksessä. Huonosti kohdelluilla ryhmillä ei ole kanavia, joiden kautta he voisivat laillisesti ja tehokkaasti puolustaa oikeuksiaan ja esittää toivomuksiaan. Tilanne on johtanut jatkuvasti lisääntyvään yhteiskunnalliseen levottomuuteen, joka vaarantaa Kiinan hallituksen toiveet vauraan ja tasapainoisen yhteiskunnan rakentamisesta. Myös EU kannattaa varauksetta kyseisiä tavoitteita.

1.5

Komitea on aikaisemmin esittänyt näkemyksen, jonka mukaan vahva ja riippumaton kansalaisyhteiskunta edistää merkittävästi hyvää hallintoa sekä poliittista, taloudellista ja sosiaalista vakautta. ETSK:n yhteydet EU:n ulkopuolisten kehittyneiden maiden sekä kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntiin ovat vahvistaneet vakaumusta kyseisen havainnon paikkansapitävyydestä. Sen vuoksi komitea on puolustanut vapaiden, itsenäisten ja edustuksellisten, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden kehittämistä mm. työnantajien, työntekijöiden, viljelijöiden, kuluttajien, ympäristöalan toimijoiden ja osuuskuntien etuja puolustamaan. Komitea kehottaa takaamaan lainsäädännön keinoin kyseisten organisaatioiden oikeudet sekä ratifioimaan, sisällyttämään lainsäädäntöön ja panemaan käytännössä täytäntöön kyseisiä oikeuksia koskevat kansainväliset sopimukset. Edellä mainitut perusnäkemykset ovat pohjimmainen syy sille, että komitea on erittäin kiinnostunut tekemään yhteistyötä Kiinan nykyisen sekä kehittymässä olevan kansalaisyhteiskunnan kanssa. Komitea pyrkii aktivoimaan kyseisten organisaatioiden Euroopan liitot mukaan toimintaan.

1.6

Tämän lausunnon tarkoituksena on tutkia Kiinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden luonnetta, toimintatapoja ja niiden toiminnan operatiivisia puitteita sekä antaa suosituksia, jotka tarjoavat EU:n ja Kiinan kansalaisyhteiskunnille mahdollisuuden parantaa EU:n ja Kiinan suhteita. Ennen tärkeimpien kysymysten lyhyttä käsittelyä komitea huomauttaa, että sen esittämät huomiot tehdään keskinäisen kunnioituksen hengessä. Puhuttaessa kansainvälisistä standardeista, joihin EU:n jäsenvaltiot samoin kuin Kiina ovat sitoutuneet, niiden rikkomuksia ei voida pitää minkään maan sisäisenä asiana. Sellaisissa tapauksissa standardien kunnioitus laeissa sekä käytännössä on vastuualue, jonka jakamiseen osallistuu kansainvälinen yhteisö.

2.1.1.1

Kiinaan alkoi syntyä valtiovallasta riippumattomia organisaatioita vasta uudistusprosessin käynnistyttyä vuonna 1978. Vuoden 2004 lopussa Kiinassa oli 289 476 rekisteröityä valtiovallasta riippumatonta organisaatiota. Ei tiedetä, kuinka monet niistä ovat riittävän voimakkaita voidakseen toimia EU:n elinten kumppaniorganisaatioina. Lisäksi maassa toimii tällä hetkellä 3 000—6 500 ulkomaista kansalaisjärjestöä.

2.1.1.2

Kiinassa valtiovallasta riippumattoman organisaation määritelmä kattaa sekä sosiaali- että talousalalla toimivat organisaatiot, joten myös kauppa- ja teollisuusliittojen katsotaan kuuluvan niihin. Komitean mielestä työnantajajärjestöt ja ammattiliitot ovat tärkeä osa järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, vaikka ne eivät tarkkaan ottaen olekaan valtiovallasta riippumattomia organisaatioita.

2.1.1.3

Kiinalaiset valtiovallasta riippumattomat organisaatiot jaetaan jäsenyyteen perustuviin ”sosiaalisiin organisaatioihin” sekä ”yritystoiminnan ulkopuolisiin yksityisiin yksiköihin”, jotka ovat jäsenyyteen perustumattomia ja voittoa tavoittelemattomia sosiaalipalveluita tarjoavia organisaatioita, kuten yksityisiä kouluja tai sairaaloita.

2.1.1.4

Kiinassa on kahdeksan isoa kansallista yhteiskunnallista organisaatiota, joista puhuttaessa käytetään usein sellaisia erityisnimityksiä kuin ”kansan organisaatiot” tai ”massaorganisaatiot”. Kyseisiin organisaatioihin kuuluvat muun muassa All-China Federation of Trade Unions -ammattiliitto (ACFTU), kommunistinen nuorisoliitto Communist Youth League (CYL) ja All-China Women's Federation -naisliitto (ACWF). Ne ovat itse asiassa valtion perustamia organisaatioita, jotka hoitavat valtion puolesta hallinnollisia tehtäviä. ACFTU, CYL ja ACWF toimivat kommunistisen puolueen ammatti-, nuoriso- ja naisosastoina, joten tällaisten organisaatioiden kutsuminen valtiovallasta riippumattomiksi organisaatioiksi on harhaanjohtavaa.

2.1.1.5

Kiinan kansalaisasiain ministeriön tai sen paikallisosastojen on hyväksyttävä maassa toimivat kansalaisjärjestöt, jotta niiden toiminta olisi laillista. Kansalaisjärjestöjen rekisteröimisestä säädetään kolmessa säädöksessä:

2.1.1.6

Nykyiset säädökset vaikeuttavat eräiden kansalaisjärjestöjen rekisteröitymistä. Se johtuu pääasiassa kahdesta syystä:

2.1.1.7

Tällaisten sääntöjen vuoksi useat ruohonjuuritason kansalaisjärjestöt eivät ole kyenneet rekisteröitymään: joko ne eivät löydä sellaisia valtion virastoja, jotka olisivat halukkaita toimimaan niitä valvovina ammatillisina hallintoyksiköinä, tai jokin vastaavaa toimintaa harjoittava järjestö on jo rekisteröitynyt sille maantieteelliselle alueelle, jossa ne suunnittelevat käynnistävänsä toimintansa. Varmistaakseen toimintansa laillisuuden eräät kansalaisjärjestöt ovat rekisteröityneet kauppa- ja teollisuusvirastoon yrityksinä, vaikka ne harjoittavat yleishyödyllistä toimintaa eivätkä tavoittele voittoa.

2.1.1.8

Jotkin kansalaisjärjestöt päättävät myös olla rekisteröitymättä ollenkaan. Vaikka rekisteröimättömyys tekee niistä laittomia, hallitus on jättänyt monet tällaiset organisaatiot rauhaan pääasiassa siksi, että se pitää niiden toimintaa harmittomana. Hallitus pyrkii kuitenkin aika ajoin ”puhdistamaan ja oikaisemaan” valtiosta riippumatonta sektoria, ja silloin tällaiset laittomat kansalaisjärjestöt ovat erityisen vaikeassa asemassa. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset ovat toimineet viime vuonna aiempaa aktiivisemmin seuratakseen ja valvoakseen kyseisenlaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa uskoen, ne ovat tosiasiallisesti tai potentiaalisesti hallituksenvastaisia organisaatioita, ja näin ollen saattavat osoittautua tasapainoa horjuttavaksi voimaksi.

2.1.1.9

Komitea on tietoinen siitä, että Kiinassa valmistellaan parhaillaan uutta kansalaisjärjestöjä koskevaa säännöstä, jossa ensimmäistä kertaa myös kaikkia ulkomaisia kansalaisjärjestöjä vaaditaan rekisteröitymään.

2.1.1.10

Kiinassa tehdään usein ero ”hallituksen organisoimien” ja ”tavanomaisten” kansalaisjärjestöjen välillä. Hallituksen organisoimat kansalaisjärjestöt ovat hallituksen perustamia ja taloudellisesti tukemia organisaatioita. Niiden henkilöstö on usein hallituksen palkkalistoilla, ja niiden johtopaikoilla istuu tavallisesti entisiä hallituksen virkamiehiä. Sitä vastoin tavanomaiset kansalaisjärjestöt eivät saa hallitukselta tukea. Niiden henkilöstö ei ole hallituksen palveluksessa, eikä niiden johtopaikoilla ole virkamiehiä.

2.1.1.11

Hallituksen organisoimilla kansalaisjärjestöillä on toisinaan muita järjestöjä paremmat yhteydet hallitusvaltaan. Näiden yhteyksien takia hallitus saattaa luottaa enemmän kyseisiin järjestöihin ja antaa niille suuremman toimintavapauden ja siten myös enemmän todellista itsenäistä päätösvaltaa. Hallituksen organisoimilla kansalaisjärjestöillä on myös paremmat mahdollisuudet käydä vuoropuhelua hallituksen kanssa ja osallistua päätöksentekoon.

2.1.1.12

Valtaosa tavanomaisista kansalaisjärjestöistä pyrkii tekemään yhteistyötä hallituksen kanssa sen sijaan että ne korostaisivat itsenäisyyttään. Nyt kun Kiinan markkinauudistusten käynnistämisestä on kulunut enemmän kuin kaksi vuosikymmentä, maan hallitus on vähentänyt huomattavasti taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan suoraa valvontaa. Sillä on kuitenkin edelleen merkittävästi valtaa kyseisillä aloilla. Yksikään kansalaisjärjestö ei voi toimia kunnollisesti, ellei se saa ainakin jonkin verran hyväksyntää ja tukea hallituksen virastoilta ja virkamiehiltä. Mahdollisuus vuoropuheluun hallituksen kanssa on ainoa tapa varmistaa kansalaisjärjestöjen tuloksekas toiminta. Kiinalaiset kansalaisjärjestöt arvostavatkin yleensä keskustelu- ja vaikutusmahdollisuuksia enemmän kuin riippumattomuutta hallituksesta, koska ne ovat tietoisia siitä, että hallitus kykenee edelleen valvomaan niitä ja käyttää tätä valtaa, mikäli ne ylittävät tietyt rajat.

2.1.1.13

Kansalaisjärjestöjen hallintaa koskevat Kiinan hallituksen tavoitteet ovat ristiriitaiset. Toisaalta se kannustaa kansalaisjärjestöjen kasvua voidakseen siirtää niille tiettyjä tehtäviä, joita se itse aikaisemmin hoiti suunnitelmatalouden mallin mukaisesti. Se toivoo esimerkiksi, että kansalaisjärjestöt voivat ottaa osavastuun sosiaalipalveluiden tarjoamisesta ja auttaa mobilisoimaan yhteiskunnan voimavaroja hallituksen sosiaalimenojen täydentämiseksi. Toisaalta hallitus on huolissaan siitä, että kansalaisjärjestöjen aktiivinen toiminta kehittyy yhteiskunnallisiksi liikkeiksi, jotka saattavat asettaa hallituksen poliittisen aseman kyseenalaiseksi ja aiheuttaa epävakautta. Sen vuoksi hallitus on viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana käynnistänyt lukusia ”puhdistus- ja oikaisukampanjoita” lujittaakseen kansalaisjärjestöjen valvontaa aina silloin kun valvonta on sen mielestä löystynyt. Huolimatta näistä määräajoin toistuvista kampanjoista kansalaisyhteiskunnan kasvu ja laajentuminen ei ole pysähtynyt, kuten kansalaisjärjestöjen määrän jatkuva lisääntyminen osoittaa.

2.1.1.14

Virallisissa julkaisuissaan hallitus on väittänyt, että se helpottaa yli 20:llä eri alalla Kiinassa toimivien satojen ulkomaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa myöntämällä niille virallisen aseman.

Se on kuitenkin myös osoittanut tuntevansa syvää epäluuloa ulkomaisia kansalaisjärjestöjä ja niiden kiinalaisia kumppaniorganisaatioita kohtaan. Useat kiinalaiset kansalaisjärjestöt ovat ilmoittaneet joutuneensa tehostetun valvonnan kohteiksi. Lisäksi ne ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että viranomaiset pitävät nykyään ympäristö- ja tasa-arvokysymyksiä arkaluontoisina asioina.

2.1.1.15

Hallitus perustelee toimintaansa pääasiassa sillä, että ehdottomina ensisijaisina tavoitteina ovat yhteiskunnan vakauden varmistaminen ja ”harmonisen yhteiskunnan” luominen. Samoilla syillä on perusteltu toisinajattelijoiden pidätyksiä ja Internetin sensuroimista. Komitea huomauttaa, että länsimaiset yritykset ovat myyneet Kiinaan suojausvälineitä ja palomuuriohjelmia, jotka mahdollistavat vapaan tiedonvälityksen ja ilmaisuvapauden valvonnan ja rajoittamisen. Eräät näistä yrityksistä ovat menneet niin pitkälle, että ne ovat sitoutuneet ”itsekuriin” lupaamalla noudattaa Kiinan sensuurilakeja.

2.1.1.16

On huomionarvoista, että vaikka korruptio on Kiinassa laajalle levinnyt ja ajankohtainen ongelma, paikalliset kansallisjärjestöt eivät toistaiseksi ole puuttuneet siihen.

2.1.1.17

Yhteydet tiedemaailmaan ovat tärkeitä sekä ulkomaisille että kiinalaisille kansalaisjärjestöille. Ulkomaiset kansalaisjärjestöt sekä Euroopan komissio tekevät usein yhteistyötä akateemisten piirien kanssa ja tukevat niiden tutkimustyötä.

2.1.1.18

Kansalaisjärjestötoiminta on edelleen voimissaan Hongkongissa, missä kansalaisjärjestöt tarjoavat aktiivisesti sekä palveluita että neuvontaa. Molemmilla aloilla hongkongilaiset kansalaisjärjestöt pitävät yllä yhteyksiä lähialueilla Manner-Kiinassa toimiviin kansalaisjärjestöihin.

2.2.1

Sekä EU että Kiina ovat ilmoittaneet, että ne haluavat edistää yhteyksiä molempien osapuolten kansalaisyhteiskuntien organisaatioiden välillä. Kiinan EU-politiikkaa käsittelevässä asiakirjassa vuodelta 2003 todetaan, että ”olisi kannustettava näkemystenvaihtoa Kiinan ja EU:n kansalaisten ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden välillä”.

2.2.2

Vaikka EU:n ja Kiinan kansalaisyhteiskuntien organisaatiot ovat käyneet vuoropuhelua, sillä ei toistaiseksi ole ollut suuria vaikutuksia kahdenvälisiin suhteisiin. ETSK:n vuonna 2003 antamassa EU:n ja Kiinan suhteita käsittelevässä lausunnossa annettiin useita suosituksia kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun vahvistamisesta. Lausunnon kohdassa 4.7 todetaan esimerkiksi seuraavasti: ”EU:n tulisi tukea ja lisätä vuoropuhelua Kiinan ja EU:n järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan sekä taloudellisten ja yhteiskunnallisten eturyhmien kanssa esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta (köyhyyden vähentäminen, sukupuolten välinen tasa-arvo, osallistumisen lisääminen, ympäristönsuojelu jne.)” ja ”Vuoropuhelussa tulisi käsitellä ihmisoikeuksiin, hyvään hallintotapaan ja vähemmistöjä koskevaan politiikkaan liittyviä aiheita”.

2.2.3

Kohdassa 4.14 ehdotetaan, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tulevia vierailuja Kiinaan ei tulisi hyödyntää ainoastaan yhteyksien lujittamiseksi Kiinan talous- ja sosiaalineuvostoon, vaan myös yhteyksien uudistamiseksi ja laajentamiseksi Kiinan kansalaisjärjestöistä koostuvaan yhteisöön (etenkin sen vapaisiin ja itsenäisiin kansalaisjärjestöihin). Kyseeseen tulisivat mm. terveydenhoito- ja ympäristönsuojelualalla toimivat kansalaisjärjestöt heinäkuussa 2002 tehdyn vierailun mallin mukaisesti.

2.2.4

Toistaiseksi näissä asioissa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä. ETSK:n Kiinaan lokakuussa 2005 tekemän vierailun yhteydessä ETSK:n ja Kiinan talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtajat allekirjoittivat lisäyksen puheenjohtajien yhteiseen julistukseen vuodelta 2002. Lisäyksessä ehdotetaan kokousten järjestämistä vuosittain EU:n ja Kiinan kansalaisyhteiskunnan yhteyksien tiivistämiseksi. Lisäksi siinä ehdotetaan, että EU:n ja Kiinan seuraavassa huippukokouksessa tehdään esitys EU:n ja Kiinan kansalaisyhteiskuntien pyöreän pöydän ryhmän perustamisesta.

2.2.5

Kyseiset ehdotukset ovat konkreettinen askel kohti EU:n ja Kiinan kansalaisyhteiskuntien yhteyksien tiivistämistä. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden antaa kansalaisyhteiskunnalle nykyistä merkittävämpi rooli EU:n ja Kiinan suhteissa Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueet mukaan luettuina.

2.2.7

Kiinassa työelämää ja ammatillista yhdistymistä koskevia oikeuksia rajoitetaan lainsäädännöllä paljon enemmän kuin kansalaisjärjestöjen toimintaa. Komissio, Euroopan parlamentti ja komitea ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota kyseisiin rajoituksiin, sillä ne ovat ristiriidassa kansainvälisten työelämän perussääntöjen kanssa, joihin Kiina ja EU:n jäsenvaltiot ovat kaikki sitoutuneet. Erityisesti on syytä todeta, että Kiina rikkoo jatkuvasti yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevien ILO:n yleissopimusten 87 ja 98 sisältämiä perussääntöjä.

2.2.8

Kiinan hallitus väittää, että työelämää ja ammatillista yhdistymistä koskevat oikeudet on turvattu kattavalla lainsäädännöllä. Lainsäädännön ja todellisen tilanteen välillä on kuitenkin ammottava kuilu, minkä myös Kiinan hallitus on äskettäin myöntänyt. Tutkittuaan tilannetta 200 yrityksessä Kiinan kansankongressin asettama komitea tuli siihen lopputulokseen, että 80 prosentissa kyseistä yrityksistä työntekijöiden lainmukaisia oikeuksia loukataan vakavasti. Ongelmat ovat akuuteimpia kevyessä teollisuudessa, rakennusalalla ja kaivosteollisuudessa.

2.2.9

Komitean mielestä näitä ongelmia ei voida sivuuttaa, jos kansalaisyhteiskunnan roolia EU:n ja Kiinan suhteissa aiotaan käsitellä kattavasti. On tärkeää, että komitea ottaa asiaan kantaa ja tekee ehdotuksia siitä, miten EU ja Kiina voisivat yhteistyössä parantaa tilannetta tällä alalla. Kyseisiä ehdotuksia tulisi tarkastella ja käsitellä ETSK:n ja Kiinan talous- ja sosiaalineuvoston yhteistyön puitteissa.

2.2.10

ILO:n jäsenvaltiona Kiinan on kunnioitettava yleissopimuksissa 87 ja 98 määritettyjä oikeuksia. Kyseiset oikeudet on sisällytetty Philadelphian julistukseen, joka on osa ILO:n peruskirjaa. Jos jokin valtio, joka ei vielä ole ratifioinut yleissopimuksia 87 ja 98, ei kunnioita kyseisiä oikeuksia, asiaa voidaan käsitellä ILO:n valvontaelimissä, tarkemmin sanottuna ILO:n hallintoelimen yhdistymisvapautta käsittelevässä komiteassa. Yhdistymisvapautta käsittelevän komitean tekemät arviot perustuvat useiden vuosikymmenien aikana kehittyneeseen, yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevaan laajaan oikeuskäytäntöön, jonka katsotaan yleisesti syntyneen objektiivisen, puolueettoman ja riippumattoman oikeudellisen analyysin tuloksena.

2.2.11

Kiinaa on viime vuosina toisinaan voimakkaastikin arvosteltu yleissopimuksissa 87 ja 98 määritettyjen oikeuksien rikkomuksia. Kiinan ammattiliittoja koskeva lainsäädäntö poikkeaa unionin lainsäädännöstä ja yleissopimuksen 87 määräyksistä eniten siinä, että Kiinassa All-China Federation of Trade Unions -ammattiliitolle (ACFTU) on annettu yksinoikeus ammattiyhdistystoimintaan. Yleissopimus ei kiellä, että yksi ainoa ammattiliitto huolehtii työntekijöiden eduista. Jos työntekijät sitä haluavat, se on täysin ILO:n perussääntöjen mukainen ratkaisu. Sen sijaan yleissopimuksen vastaista on luoda lainsäädännön keinoin ammattiyhdistystoimintaa koskeva monopoli ja kieltää lailla työntekijöiden pyrkimykset perustaa ACFTU:n ulkopuolisia vaihtoehtoisia organisaatioita.

2.2.12

Ammattiliittoja koskevassa laissa määritellään lisäksi Kiinan ainoan ammattiliiton poliittinen linja säätämällä muun muassa, että ammattiliiton on puolustettava Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemaa. Siinä myös säädetään ”demokraattisen sentralismin” periaatteesta, joka kiinalaisittain sovellettuna on vieras kaikille demokraattisille organisaatioille.

2.2.13

Kiinassa ei ole kollektiivisia työehtoneuvotteluita koskevaa lakia. Maassa on tosin kollektiivisia sopimuksia koskevia säännöksiä, mutta kyse on enemmänkin kuulemisista kuin neuvotteluista. ”Kollektiivista kuulemista” pidetään asianmukaisena välineenä ratkaista työntekijöiden ja työnantajien eturistiriitoja. Mikään kyseisistä säännöksissä ei heijasta kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevan ILO:n yleissopimuksen 98 perussisältöä, kuten sitä, että hallituksen tulisi edistää kollektiivisia työehtosopimusneuvotteluita tai että neuvotteluosapuolten ei tulisi sekaantua toistensa sisäisiin asioihin.

2.2.14

Järjestäytymisoikeudesta voidaan todeta, että Kiinassa ei käytännössä sallita riippumattomien ammattiliittojen toimintaa ja että kaikki pyrkimykset sellaisten perustamiseksi torjutaan määrätietoisesti. Tällaisten hankkeiden liikkeellepanijat voidaan pidättää ja heidät tuomitaan useimmissa tapauksissa vankilarangaistukseen. Joskus heidät lähetetään työleireille ”uudelleenkoulutettaviksi” tai sijoitetaan mielisairaalaan. Sortotoimista huolimatta Kiinassa on selviä pyrkimyksiä luoda ACFTU:n ulkopuolista kollektiivista toimintaa, ammatillinen järjestäytyminen mukaan luettuna. Riippumattomilla aktivisteilla ja kansalaisjärjestöillä, jotka tukevat laillisia oikeuksiaan puolustamaan pyrkiviä työntekijöitä, on ollut merkittävä rooli oikeusvaltioperiaatteen tukijoina Kiinassa, mutta vuonna 2005 ne joutuivat hallinnon ja poliisin kasvaneen painostuksen kohteeksi.

Kiinan kansankongressin raportissa, johon edellä viitattiin, huomautetaan vuonna 1995 säädetyn, kollektiivisia sopimuksia koskevan lain käytännön soveltamisesta, että 80 prosentissa yksityisen sektorin yrityksistä sopimukset eivät täytä lain vaatimuksia. Jos sopimuksia ylipäänsä on tehty, ne ovat yleensä voimassa alle vuoden. Sopimuksissa on useampia työntekijöiden velvollisuuksia kuin oikeuksia käsitteleviä artikloja. Raportin mukaan valtionyhtiöissä tilanne on jonkin verran parempi.

2.2.15

Yksi työntekijöiden oikeuksia koskeva asia, johon säännöllisesti viitataan julkisuudessa, on työsuojelu. Tällä alalla ammattiyhdistystoiminta puuttuu kokonaan. Tunnettu esimerkki on kaivosteollisuus.

2.2.16

Kyseinen ala tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden keskusteluihin ja yhteistyöhön, kun pohditaan kansalaisyhteiskunnan mahdollista roolia EU:n ja Kiinan suhteissa. Työsuojelu on tietysti luonteeltaan erilainen asia kuin työelämää tai ammatillista yhdistymistä koskevat perusoikeudet. Kiina ei ole ratifioinut yhtäkään asiaa koskevista ILO:n perussopimuksista, eivätkä edes kaikki EU:n jäsenvaltiot ole ratifioineet useita niistä. Järjestäytymisoikeus on selvästi tärkeä asia tiettyjen työsuojelua koskevien määräysten täytäntöönpanon kannalta.

2.2.17

Tätä taustaa vasten komitea on tyytyväinen Kiinan hallituksen päätökseen nimittää 100 000 työntekijöiden edustajaa valvomaan työturvallisuutta Kiinan 24 000 hiilikaivokseen sekä hallituksen haluun auttaa heidän kouluttamisessaan.

2.2.18

Työelämää ja ammatillista yhdistymistä koskevien oikeuksien osalta Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto reagoi Kiina ensimmäiseen raporttiin taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta kiinnittämällä järjestäytymisvapauden loukkaamisen ja vaarallisten työolojen lisäksi huomiota muun muassa seuraaviin huolestuttaviin seikkoihin:

2.3.1

ILO:n yleissopimusten 87 ja 98 tarkoituksena ei ole suojella ainoastaan työntekijöiden vaan myös työnantajien oikeuksia. Kiinan työnantajain keskusjärjestö CEC on 1990-luvun lopulta alkaen pyrkinyt kehittämään tiettyjä työnantajien edustusorganisaatiolle kuuluvia perustehtäviä. Kehitys on kuitenkin tähän asti ollut hidasta, joskaan se ei johdu hallituksen puuttumisesta asiaan. Pääsyinä työnantajien järjestön erittäin suppeaan rooliin ovat sen heikko taloudellinen asema, suurten valtionyritysten hallitseva asema sekä sellaisen työmarkkinajärjestelmän puuttuminen, jossa CEC:llä voisi olla rooli. Ulkomaisten monikansallisten yritysten tytäryhtiöillä ei ole minkäänlaista roolia CEC:n toiminnassa.

2.3.2

CEC ei näytä olevan halukas ryhtymään edustamaan täysimääräisesti jäsentensä etuja. Koska CEC:n mielestä kommunistinen puolue kykenee edustamaan Kiinan kaikkia etunäkökohtia ilman ristiriitoja, CEC määrittelee tehtävänsä erittäin vaatimattomasti: sen tehtävänä on neuvoa jäseniään hallituksen makro- ja mikrotaloudellisten säännösten noudattamisessa, auttaa ratkaisemaan erityisongelmia sekä vaatia tarvittaessa asianmukaista kohtelua. Kiinan toinen merkittävä työnantajajärjestö All China Federations of Industry and Commerce on samoilla linjoilla.

On kuitenkin kiinnostavaa huomata, että useat uusista organisaatioista, kuten All China Business Owners Federation, ajavat ”uuskapitalistien” etuja. Lisäksi on joitakin yhteiskunnallis-ammatillisia organisaatioita, jotka edustavat tiedemaailman ja ammatinharjoittajien etuja. Ne muodostavat kiinnostavan yhteyden ammatinharjoittajien ja hallituksen välillä ja tarjoavat mahdollisuuden keskustella eri ideoista ja etenemistavoista.

2.4.1

Edellä mainituista syistä komitean on syytä toistaa huolensa jatkuvasti lisääntyvästä sosiaalisesta tyytymättömyydestä ja levottomuudesta. Virallisten tietojen mukaan vuonna 2004 työntekijät järjestivät noin 74 000 merkittävää mielenosoitusta, joihin osallistui yli 3,7 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2003 tällaista toimintaa tapahtui hallituksen laskujen mukaan 58 000 kertaa. Protestien määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 1994 alkaen, jolloin niitä järjestettiin 10 000. Laaja sosiaalinen tyytymättömyys on vakava uhka vakaudelle. Puolue ja hallitus ovat ilmeisesti edelleen sitä mieltä, että nopean talouskasvun jatkuminen sekä ehdotetut pyrkimykset räikeimpien eriarvoisuuksien vähentämiseksi rauhoittavat kiinalaiset työntekijät. Niinpä niiden on jatkuvasti tasapainoiltava nopean kehityksen ja vakauden välillä.

2.4.2

Komitea on edelleen vakuuttunut siitä, että vapaiden ja riippumattomien toimijoiden osallistumiseen perustuvan ajanmukaisen työmarkkinajärjestelmän luominen riittävän aikaisessa vaiheessa on yksi avaintekijä pyrittäessä turvaamaan taloudellisen muutosprosessin vakaus. ILO:n yleissopimuksen 144 mukaiset, riippumattomien työntekijä- ja työnantajaorganisaatioiden osallistumiseen perustuvat todelliset kolmikantaneuvottelut voisivat luoda perustan tällaiselle järjestelmälle.

2.4.3

Nykyoloissa kansalaisyhteiskunnalla voi olla vain erittäin rajallinen rooli kyseisen järjestelmän luomiseen tähtäävässä prosessissa.

Työnantajien puolelta ulkomaisten monikansallisten yritysten tytäryhtiöt ja Beijingissä toimiva Euroopan kauppakamari voisivat osallistua tähänastista aktiivisemmin kyseiseen prosessiin. Ne eivät kuitenkaan toistaiseksi ole olleet kovin halukkaita sitoutumaan asiaan. Yritysten sosiaalinen vastuu, jota kohtaan Kiinan hallitus on tähän mennessä osoittanut jonkin verran kiinnostusta, voisi osoittautua asiassa hyödylliseksi välineeksi.

EU:n ammattiliitot ovat yleisesti ottaen haluttomia tekemään yhteistyötä ACFTU:n kanssa niin kauan kun kyseinen organisaatio ei näytä olevan halukas ottamaan huomioon jäsentensä etuja. Ne ovat kuitenkin kiinnostuneita tukemaan Kiinassa sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on saada työntekijät tietoisiksi oikeuksistaan, antaa heille koulutusta sellaisilla aloilla kuin työsuojelu sekä tarjota heille tuomioistuimissa oikeusapua. Joskus ne tekevät yhteistyötä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Vaikka tällaiset toimenpiteet saattavat lopulta johtaa asianmukaisen työmarkkinajärjestelmän perustamiseen, ne ovat vasta ensimmäisiä (ja pakosta erittäin varovaisia) askelia erittäin pitkällä tiellä.

3.1

On selvää, ettei tehokkaiden yhteyksien luominen EU:n ja Kiinan kansalaisyhteiskuntien välille ole helppo tehtävä. EU:n ja Kiinan kulttuurit ja poliittiset järjestelmät poikkeavat toisistaan suuresti, eivätkä EU ja Kiina vielä ymmärrä toisiaan kovin hyvin. Näin ollen vaarana on, että Kiina vastaa EU:n esittämiin huolenaiheisiin toteamalla, etteivät Euroopan kokemukset ole Kiinan oloissa merkityksellisiä. Vaatimus, että Kiinan tulisi olla enemmän ”meidän kaltaisemme”, ei kuitenkaan toimi. Yhteyksien luominen on kuitenkin hyödyllistä, ja sitä olisikin edistettävä.

3.2

EU:n on parannettava kykyään ymmärtää kansalaisyhteiskunnan kehittämisen monimutkaisuutta Kiinassa. Vaikka pääpaino asetetaan ymmärrettävästi yhteistyölle Kiinan aidosti riippumattomien kansalaisjärjestöjen kanssa sekä niille annettavalle tuelle ja vaikka samaa käytäntöä tulee jatkaa vastaisuudessakin, EU:n on käsitettävä, että myös tavanomaisilla kansalaisjärjestöillä (hallituksen organisoimien kansalaisjärjestöjen vastakohtana) on taipumus pitää yllä epävirallisia suhteita hallitukseen ja että niiden mielestä vuoropuhelu hallituksen kanssa on niiden omaa riippumattomuutta tärkeämpi asia. Euroopan komission tukisi jatkossakin tarkastella eräiden valtiovallasta riippuvaisten ”massaorganisaatioiden”, kuten All-China Women's Federation -naisliiton (ACWF) tarjoamia mahdollisuuksia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi Kiinassa. Hallituksen organisoimat kansalaisjärjestöt, massaorganisaatiot ja niiden paikallisosastot ovatkin viime vuosina käynnistäneet joitakin uusia aloitteita ja innovatiivisia hankkeita näillä aloilla.

3.3

Sen vuoksi suositetaan, että EU omaksuu monitahoisen lähestymistavan: EU:n tulisi tehdä samaan aikaan yhteistyötä useiden erityyppisten kansalaisjärjestöjen kanssa ja sitoa ne eri tavoilla toimintaan ottaen huomioon niiden erilaiset voimavarat ja toimivaltuudet. Sen tulisi myös laajentaa yhteyksiään alue- ja paikallistason kansalaisjärjestöihin.

Lisäksi on sovittu Euroopan maiden ja Kiinan talous- ja sosiaalineuvostojen yhteistyön tiivistämisestä. Tavoitteena on tehostaa niiden yhteistyösuhteita järjestämällä vuosittain puheenjohtajatason kokous, johon kumpikin osapuoli lähettää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri taloudellisista ja sosiaalisista toimijoista koostuvat valtuuskunnat. Tarkoituksena on myös päästä yksimielisyyteen EU:n ja Kiinan huippukokoukselle esitettävästä pyynnöstä, joka koskee Euroopan maiden ja Kiinan talous- ja sosiaalineuvostojen nykyiseen yhteistyöhön pohjautuvan kahdenvälisen pyöreän pöydän ryhmän perustamista. Jos kyseinen ehdotus hyväksytään, on suositeltavaa, että pyöreän pöydän ryhmän kiinalaisjäsenet eivät edusta pelkästään hallituksen organisaatioita vaan että myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat merkittävästi edustettuina. Lisäksi pyöreän pöydän ryhmän kokousten yhteydessä osanottajilla tulisi olla mahdollisuus tavata riippumattomien kansalaisjärjestöjen edustajia.

3.4

Useat ETSK:n valtuuskunnan tapaamat kansalaisyhteiskunnan edustajat totesivat oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Kiinassa, että nykyisen lainsäädännön noudattamisen valvonta olisi asetettava etusijalle sen sijaan että laadittaisiin uusia lakeja. Useiden hallintoa, ihmisoikeuksien suojelua ja demokratiakehitystä koskevien ongelmien ja puutteiden voidaan katsoa johtuvan nykyisten säännösten laiminlyönnistä ja noudattamatta jättämisestä. Sen vuoksi suositetaan, että tehdessään ehdotuksia kyseisten asioiden parantamiseksi EU korostaa nykyistä enemmän tarvetta noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. EU:n argumenttien painoarvoa voidaan lisätä kehottamalla Kiinan hallitusta noudattamaan itse laatimiaan lakeja.

3.5

ETSK panee merkille, että Kiinan hallitus on edelleen erittäin huolestunut poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden säilymisestä. Valtiovalta pelkää, että kansalaisjärjestöjen rajoittamaton toiminta saattaa aiheuttaa epävakautta. Sen vuoksi suositetaan, että EU jatkaa pyrkimyksiään saada Kiinan hallitusvalta vakuuttuneeksi siitä, että vakaus ja aktiivinen kansalaisjärjestötoiminta eivät ole yhteensovittamattomia asioita, kunhan oikeusvaltioperiaatetta kunnioitetaan. Unioni voi myös käyttää esimerkkinä omia kokemuksiaan, erityisesti uusien Keski- ja Itä-Euroopan jäsenmaidensa hakemuksia, osoittaakseen Kiinan hallitukselle, että kehittynyt kansalaisyhteiskunta voi auttaa parantamaan hallintoa ja lisäämään vakautta.

3.6

Kun otetaan huomioon, että työvoimakysymykset ovat tällä hetkellä Kiinassa erittäin arkaluontoinen asia, Kiinan hallitus ei ehkä ole valmis löysentämään työmarkkinajärjestöjen valvontaa. Ainoastaan kiinnittämällä Kiinan kanssa käytävässä kansainvälisessä vuoropuhelussa järjestelmällisesti huomiota yhdistymisvapauden keskeiseen merkitykseen voidaan toivoa, että Kiinan hallitus löysää otettaan ammattiyhdistyksistä.

3.7

Kun otetaan huomioon Kiinan hallituksen halu kehittää kauppa- ja teollisuusliittoja, suositetaan, että EU käyttää tilaisuutta hyväkseen auttaakseen kiinalaisia kauppa- ja teollisuusliittoja ottamaan oppia vastaavien eurooppalaisten järjestöjen kokemuksista. Myönteinen kehitys millä tahansa kansalaisyhteiskunnan sektorilla saattaa vaikuttaa lopulta myös muiden sektorien tilanteeseen.

3.8

EU saattaa vähentää Kiinalle antamansa kehitysavun määrää. Kiinalaisten kansalaisjärjestöjen johtajat sekä Kiinassa toimivien ulkomaisten kansalaisjärjestöjen edustajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että EU:n tulisi säilyttää Kiinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille antamansa taloudellinen tuki ainakin nykytasolla. Kiinan hallituksen tuki kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on nykyisin jokseenkin niukkaa, ja myös yksityisen sektorin rahoitustuki kansalaisjärjestötoiminnalle on kehittymätöntä. Sen vuoksi suositetaan, että EU harkitsee Kiinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille antamansa taloudellisen tuen säilyttämistä entisellään tai jopa sen lisäämistä. Tuki tulisi kuitenkin suunnata toimiin, joiden avulla edistetään myös perusoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia. ETSK suhtautuu myönteisesti komission laatimiin ja ehdottamiin ohjelmiin kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tukemiseksi Kiinassa ja suosittaa, että EU:n tulisi harkita rahoitustukensa lisäämistä Kiinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille. Se korostaa kuitenkin, että on tärkeää tukea myös ruohonjuuritason organisaatioita tarjoamalla yksinkertaistettuun hakemusprosessiin perustuvia pienimuotoisia avustuksia sekä teknistä tukea hakemusten laatimiseen.

3.9

Yhtä lailla tärkeää on, että EU jatkaa Kiinan kansalaisjärjestöjen valmiuksien parantamiseen tähtäävien ohjelmien tukemista. Suositetaan, että kyseisten ohjelmien suunnittelua parannetaan kiinalaisten kansalaisjärjestöjen erityistarpeiden huomioimiseksi ja että tällöin myös kuullaan kyseisiä organisaatioita.

3.10

Kiinan kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat myös sitä mieltä, että EU:n tulisi käyttää vaikutusvaltaansa kansalaisjärjestöjen ja valtiovallan sekä kansalaisjärjestöjen ja yritysten välisten kumppanuuksien edistämiseksi. EU:n olisi kannustettava Kiinan hallitusvaltaa luomaan kanavia, joita pitkin kansalaisjärjestöt saavat julkisia asioita koskevat näkemyksensä hallituksen tietoon. Tässä asiassa EU:n pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin. Vuonna 2003 antamassaan EU:n ja Kiinan suhteita käsittelevässä lausunnossa ETSK toteaa, että kansalaisjärjestöt voivat tarkoituksenmukaisesti edustaa intressejä ainoastaan yhdistymisvapauden pohjalta (kohta 3.13). Vaikka yhdistymisvapaus on Kiinassa nykyään rajoitettua, kansalaisjärjestöjen osallistumista päätöksentekoon olisi kuitenkin mahdollista vielä lisätä. EU voi antaa Kiinan valtiovallalle ja kansalaisjärjestöille esimerkkejä siitä, miten Euroopassa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot puolustavat etuja, valvovat valtiovallan toimintaa ja osallistuvat julkisen politiikan muotoilemiseen, jotta Kiina voi ainakin joissakin asioissa ottaa mallia Euroopan myönteisistä kokemuksista.

3.11

Vaikka lehdistön vapaus Kiinassa on eri tavoilla rajoitettua, Kiinan tiedotusvälineillä on ollut ratkaiseva rooli kansalaisyhteiskunnan kasvun edistämisessä viime vuosina. Sen vuoksi suositetaan, että EU tutkii tapoja tukea tiedotusvälineiden aktiivisen roolin jatkumista Kiinassa. Yksi tapa edistää asiaa voisi olla toimittajien vierailuvaihto EU:n ja Kiinan välillä.

3.12

ETSK toteaa, että Hongkongin kansalaisyhteiskunnalla on jatkuvasti korvaamaton rooli demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisessa Hongkongissa. Lisäksi se innostaa ja tukee merkittävällä tavalla kansalaisyhteiskunnan toimintaa Manner-Kiinassa. Suositetaan, että yhteydenpitoa ja yhteistyötä Hongkongin kansalaisyhteiskunnan kanssa jatketaan.

3.13

Suositetaan, että ETSK ja muut asianomaiset eurooppalaiset kansalaisyhteiskunnan järjestöt kannustavat komissiota seuraamaan yhdessä Euroopan parlamentin ja Kiinan talous- ja sosiaalineuvoston kanssa asianmukaisesti perusoikeuksien loukkauksia sekä valvovat tilanteen kehittymistä.

3.14

Järjestäytymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tulisi olla keskeisessä asemassa, kun ETSK käsittelee yhdessä Kiinan talous- ja sosiaalineuvoston kanssa ihmisoikeuskysymyksiä.

Komission on jatkettava vuoropuhelua Kiinan hallituksen kanssa tavoitteenaan auttaa sitä voittamaan syvä epäluulo ”hallituksen vastaisia organisaatioita”, ”Solidarność-ilmiötä” sekä ”eri väritunnusten alla tapahtuvia vallankumouksia” kohtaan. Lisäksi tulisi pyrkiä antamaan myönteinen sisältö ”työelämän erilaisille yhteistyömuodoille”, jotka Kiinan hallitus nosti tärkeään asemaan EU-politiikkaa käsittelevässä asiakirjassaan vuonna 2003 tekemissään taloudellista yhteistyötä ja kauppaa koskevissa ehdotuksissa. EU:n ja Kiinan järjestelmällinen vuoropuhelu työvoima-, työllisyys- ja sosiaalikysymyksistä, josta komission jäsen Vladimír Špidla ja Kiinan hallituksen työvoima- ja sosiaaliturvakysymyksistä vastaava ministeri ovat sopineet, voisi tarjota hyvän mahdollisuuden edetä asiassa. Komitea pyrkii edistämään samaa asiaa hyödyntämällä omia yhteyksiään Kiinan talous- ja sosiaalineuvostoon.

3.15

ETSK tutkii, minkälainen rooli yritysten sosiaalisella vastuulla ja monikansallisille yrityksille suunnatuilla kansainvälisillä käytännesäännöillä (erityisesti OECD:n ohjeilla) voi olla siinä, miten ulkomaiset yritykset osallistuvat Kiinan työmarkkinajärjestelmän kehittämiseen.

Lisäksi suositetaan erityishuomion kiinnittämistä ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen sekä tarpeen vaatiessa kansalaisjärjestöjen mahdolliseen rooliin työsuojelun parantamisessa.