4.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/16

1)

Komission tiedonantoa on välttämättä tarkasteltava EU:n kokonaisstrategian puitteissa, jossa kasvuun pyritään osaamisen avulla. Koulutus, sivistys ja tutkimus ovat innovointikykyisten yhteiskuntien perusteita. Lissabonin strategian tavoitteet pystytään saavuttamaan vain maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa tutkimuksella ja koulutuksella on avainrooli. Näin ollen korkeakouluilla on keskeinen asema Lissabonin prosessissa.

2)

Kahdenkymmenen vuoden kuluttua Euroopassa elää ja työskentelee ainoastaan 5 prosenttia maailman väestöstä ja Aasiassa 52 prosenttia. Nämä luvut osoittavat EU:n koulutus- ja tutkimusalan houkuttelevuuden lisäämiseen kohdistuvien päättäväisten toimenpiteiden kiireellisyyden. Korkeakoulujen kiinnostavuus on huomattava tekijä, kun EU yrittää omalta osaltaan houkutella huippukykyjä tulevaisuutensa turvaamiseksi.

3)

Mahdollisimman kattavan koulutuksen saanti ei ole pelkästään tulevaisuudentekijä tietojen ja taitojen Euroopassa, vaan samalla eurooppalaisten yhteiskuntien ja koko Euroopan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta. Koulutusesteiden poistaminen, elinikäisten oppimismahdollisuuksien tarjoaminen kaikille ja koulutusalan laadun lisääminen ovat kaikkien tasojen toimiin kohdistuvia haasteita.

4)

Lissabonin strategian elvyttämisen yhteydessä Euroopan komissio on ehdottanut kokonaista toimenpidepakettia näiden haasteiden aktiiviseksi kohtaamiseksi. Keskeisen osan Euroopan komission vastuulla olevista toimista muodostaa tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma. Jotta kyseisessä puiteohjelmassa mainitut potentiaalit voitaisiin sisällyttää eurooppalaiseen innovointiprosessiin, on koulutus- ja korkeakoulualaa uudistettava.

5)

EU:n alueilla on tässä prosessissa valtava vastuu, ja niillä on merkittävät toimivaltuudet tieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen aloilla. Alueiden komitea toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla on erityinen rooli erityisesti kaikkien kansalaisten tiedotuskanavana. Alue- ja paikallisviranomaiset voivat myös auttaa verkostojen yhteistyötä synergioiden luomiseksi eri sidosryhmien välille. EU:n alueiden kehitys riippuu huomattavissa määrin tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamien potentiaalien hyödyntämisestä, ja näitä potentiaaleja vahvistava prosessi on mahdollinen ainoastaan alueiden tuella.

1.1

pitää tervetulleena Euroopan komission tiedonantoa aiheesta ”Euroopan aivokapasiteetti liikkeelle: miten yliopistot saadaan hyödyntämään koko potentiaaliaan Lissabonin strategian edistämiseksi” ja pitää sitä tärkeänä sysäyksenä käynnistää tarvittava Euroopan laajuinen keskustelu korkeakoulutuksen parantamisesta.

1.2

korostaa uudelleen, että tiedonannon yliopisto-käsite kattaa hyvin heterogeenisen korkeakoulujen ja yliopistojen joukon. Tässä lausunnossa käytetään korkeakoulu-käsitettä yhtä laajassa merkityksessä.

1.3

yhtyy komission käsitykseen siitä, että tuleva kasvu ja sosiaalinen hyvinvointi tukeutuvat yhä enemmän osaamisvaltaisiin aloihin ja palveluihin, ja yhä useammissa tehtävissä edellytetään korkeakoulutusta.

1.4

toteaa, että EU:n korkeakoulupolitiikassa on tehtävä perustavia muutoksia, joissa sekä otetaan huomioon paikallis- ja alueyhteisöjen tarpeet että toisaalta myös mahdollistetaan maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen tutkimus ja koulutus.

1.5

viittaa tässä yhteydessä siihen, että Euroopassa on olemassa erinomaisia korkeakouluja, jotka koko maailmankin mittakaavassa saavuttavat loistavia tuloksia tutkimuksessa ja nuorten tutkijoiden koulutuksessa, mutta että toisaalta on olemassa runsaasti korkeakouluja, jotka eivät vielä pysty toteuttamaan koko potentiaaliaan komission tiedonannossa esitetyllä tavalla.

1.6

pitää tervetulleena toissijaisuusperiaatteen selkeää vahvistamista ja korostaa lisäksi myös alueiden vastuuta, joka on määritelty vuonna 2001 julkaistussa valkoisessa kirjassa ”Eurooppalainen hallintotapa” sekä Euroopan perustuslakisopimuksen luonnoksessa.

1.7

painottaa, että yliopistokoulutusta ei tule tarkastella ainoastaan taloudellisten näkökohtien kannalta, vaan että se luo myös sosiaalista ja kulttuurista lisäarvoa, jota ei voida mitata rahallisesti, mutta joka on kuitenkin kehittyneen yhteiskunnan perusta.

1.8

korostaa, että tiedonannossa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan luomalla tarvittava perusta yleisen koulu- ja esiopetuksen puitteissa. Komitea tunnistaa tällä alalla aluetason erityisen vastuun.

1.9

katsoo, että yliopistot ja korkeakoulut on sidottava tiiviimmin elinikäisen oppimisen järjestelmään Lissabonin strategiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.10

katsoo, että joustavat rakenteet ovat tehokkain vastaus korkeakoulutukseen kohdistuviin, nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin. Näiden rakenteiden luominen on ensisijaisesti korkeakoulujen tehtävä. Alueellisten ja kansallisten hallintotasojen vastuulla on kuitenkin huolehtia joustavuuden edellytyksistä poistamalla oikeudellisia esteitä ja tarjoamalla tarvittavat resurssit.

1.11

pitää valitettavana, että komissio ei pystynyt esittämään yksiköidensä yhdessä laatimaa tiedonantoa eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan kaikista näkökohdista, joihin olisi kuulunut myös tutkimus. Eurooppalainen tutkimusalue sekä tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma ja sen toimintalinja ”tietämyksen alueet” ovat tärkeitä kiinnekohtia EU:n korkeakoulualalle erityisesti Lissabonin tavoitteiden toteuttamista ajatellen.

1.12

toteaa, että tutkimusalan erottaminen asiakokonaisuudesta aiheuttaa sen, että käsittelemättä jäävät sekä tutkimuksen, nuorten tutkijoiden koulutuksen ja ammatillisen korkeakoulutuksen välinen yhteys että yliopistoissa ja niiden ulkopuolella tapahtuvan tutkimuksen välinen yhteys.

2.1

yhtyy komission huoleen siitä, että eurooppalaisten yhteiskuntien koulutusresursseja ei kehitetä riittävästi, ja katsoo, että komission analyysistä käyvät ilmi alat, joilla muutokset ovat tarpeen.

2.2

katsoo kuitenkin, että tiedonannossa käytetyt tilastolliset tiedot antavat vääristyneen kuvan monista Euroopan maista. Erityisesti korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja sitä suorittavien alhaiseen lukuun ei ole laskettu lukuisia ammattikorkeakouluissa opiskelevia tai ammatillista koulutusta suorittavia opiskelijoita, vaikka vastaavia koulutuslinjoja tarjotaan korkeakouluissa Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

2.3

yhtyy komission analyysiin korkeakoulualan dynaamisen kehityksen esteistä, joihin kuuluvat erityisesti selkeä taipumus korkeakoulujen eristämiseen talouselämästä ja yhteiskunnasta, järjestelmän ylisääntely valtion ennakkovalvonnan vuoksi sekä eurooppalaisen korkeakoulualan suhteellinen vähävaraisuus, joka johtuu siitä, että korkeakoulut ovat riippuvaisia valtiollisesta rahoituksesta.

2.4

korostaa kuitenkin, että eurooppalaisten korkeakoulujen laatu on yleensä hyvä ja että joukko korkeakouluja on saanut jo vuosia sitten täytettyä tiedonannossa vaaditut muutokset tai on täyttämässä niitä hyvää vauhtia. Usein tässä ei kuitenkaan ole kyse tietoisesta Lissabonin tavoitteiden seuraamisesta. Se tosiasia, että monille korkeakouluille Bolognan prosessi on edelleen tuntematon käsite, ei saa johtaa yleisesti kielteiseen käsitykseen EU:n korkeakouluista.

2.5

kannattaa Bolognan prosessin tavoitteita yhteisen korkeakoulutusalueen luomiseksi, mutta muistuttaa kuitenkin korkeakoulualan kansallisten ja alueellisten lähestymistapojen moninaisuudesta, joka on otettava huomioon myös yhteisellä korkeakoulutusalueella. Alueiden komitea ei yhdy tiedonannossa esitettyyn kritiikkiin kielten moninaisuudesta.

3.1

toteaa uudelleen, että eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen kehittämiselle asetetaan konkreettisia ja tärkeitä tavoitteita Bolognan prosessissa, jolla pyritään luomaan vuoteen 2010 mennessä eurooppalainen korkeakoulutusalue. Tavoitteina on ottaa käyttöön vertailukelpoinen tutkintojärjestelmä, jonka lähtökohtana ovat kahdesta tutkinnosta koostuva opintopistejärjestelmä sekä liikkuvuus, laadunvarmistus ja eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen. Komitea toteaa, että tavoitteiden saavuttamisen vaatimia toimia ei ole vielä toteutettu tarpeellisessa laajuudessa ja että korkeakoulujen mutta myös alueiden, jäsenvaltioiden ja EU:n on tehostettava toimintaansa niiden toteuttamiseksi.

3.2

yhtyy komission käsitykseen siitä, että yliopistot tarvitsevat erityistukea ympäristöltään välttämättömien muutosten toteuttamiseksi. Paikallis- ja alueyhteisöt ovat toimineet jo pitkään tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden instituutioiden kanssa tukeakseen tarvittavia toimia.

3.3

pitää tervetulleena kattavaa huippuosaamisen kulttuuria koskevaa vaatimusta. Komitea pitää tiedekuntia ja innovatiivisten tutkijoiden verkkoja keskeisinä huippusaavutusten vaatimis- ja edistämisprosessissa. Huippuosaamiseen pyrkimistä koulutuksen ja tutkimuksen alalla on kannustettava ja tuettava kattavasti.

3.4

merkitsee tiedoksi ja hyväksyy komission analyysin korkeakoulujen vetovoimaa lisäävistä tekijöistä. Nimenomaan henkilöstöresurssien alalla tarjoutuu merkittäviä mahdollisuuksia korkeakoulujen Eurooppa-suuntautumisen lisäämiseksi.

3.5

on tyytyväinen entistä kunnianhimoisempaan tavoitteeseen saada Erasmus-ohjelma kattamaan kolme miljoonaa opiskelijaa.

3.6

yhtyy komission käsitykseen siitä, että korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kumppanuudella on erityistä merkitystä, mutta pitää myös muita talouden, hallinnon, kulttuurin ja järjestäytyneen yhteiskunnan aloja tärkeinä kumppaneina. Pelkkä kumppanuus elinkeinoelämän kanssa on liian tiukka rajaus, erityisesti kun otetaan huomioon tieteen merkitys alueelliselle kehitykselle.

3.7

on huolissaan siitä, että korkeakouluissa ei vielä ole riittävän laajasti avauduttu uusille opiskelijaryhmille, suuntauduttu elinikäiseen oppimiseen ja laajennettu akateemiseen koulutukseen pääsyä, mikä olisi edellytys tulevien vuosikymmenten demografisten ja rakenteellisten haasteiden kannalta. Komitea pitää näin ollen tervetulleena komission aikomusta käynnistää Euroopan laajuinen keskustelu aiheesta ja lupaa sille tukensa.

3.8

muistuttaa, että korkeakoulujen kilpailu ja laadun parantaminen eivät saa johtaa siihen, että EU:n alueet eriytyvät toisistaan tieteellisesti: Euroopan keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu laaja koulutusperusta, joka on säilytettävä. Jokaisella EU:n alueella on oltava tarjolla eurooppalaisten laatustandardien mukaista korkeakoulutusta.

3.9

korostaa, että vaikka komission vaatimus korkeakoulujen taloudellisen tuen lisäämiseksi ja parantamiseksi on ymmärrettävä, niin monilla EU:n alueilla se ei kuitenkaan kuvaa oikealla tavalla todellisuutta: koulutusalalla on usein etusija talousarvioita laadittaessa.

3.10

korostaa, että alueiden komiteassa edustettuina olevat paikallis- ja alueyhteisöt ovat valmiita keskustelemaan yhdessä korkeakoulujen kanssa institutionaalisista uudistusstrategioista ja mikäli mahdollista myös toteuttamaan ne. Tämä koskee monivuotisten sopimusten käyttöönottoa, korkeakoulujen innovatiivisen hallinnoinnin tukemista ja korkeakoulujen entistä laajempaa avaamista elinkeinoelämän kanssa solmittaville kumppanuuksille.

4.1

suosittelee, että laaditaan kokoava esitys koulutus-, korkeakoulutus- ja tutkimusalasta, jotta voidaan valottaa niiden yhteyksiä ja keskinäisiä riippuvuuksia sekä näistä syntyviä toimintavaihtoehtoja, joiden avulla Lissabonin strategia voidaan toteuttaa.

4.2

korostaa, että korkeakoulujen rakennemuutosten toteutumisen edellytyksenä on tutkintojen yleinen ja Euroopan laajuinen tunnustaminen. Bolognan prosessilla pyritään opinto-osuuksien määrälliseen vertailukelpoisuuteen, ja se on tunnustamisen tärkeä perusta. Jotta kaikki alueet voisivat tasapuolisesti ja menestyksellä hyödyntää eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, lienee kuitenkin aiheellista viedä prosessia eteenpäin ja käynnistää EU:n tasolla keskustelu laatustandardeista.

4.3

muistuttaa, että tutkijoiden liikkuvuuden alalla on saavutettu hyviä tuloksia EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan kuuluvalla Marie-Curie -ohjelmalla. Asian mutkistaminen tiedonannossa esitetyllä uudella vaihtoehdolla ei ole järkevää. Komitea kehottaa komissiota vahvistamaan edelleen Marie-Curie -ohjelmaa tutkijoiden liikkuvuuden edistämiseksi ja vaikuttamaan siihen, että eurooppalaiseen tutkijoiden peruskirjaan kirjattuja tutkijoiden liikkuvuuden puitteita parannetaan.

4.4

korostaa, että lukukausimaksuja koskevaa keskustelua voidaan käydä ainoastaan kansallisissa ja alueellisissa puitteissa.

4.5

vastustaa komission ehdottamaa, toisistaan poikkeavien maksu- ja apurahajärjestelmien käyttöä opiskeluvalintojen ohjaamiseksi. Mahdollisuutta valita koulutus vapaasti ja yksilökohtaisesti ei saa rajoittaa valtiollisin ohjausyrityksin.

4.6

kannattaa komission ehdotusta hyödyntää kaikkia EU-rahoituslähteitä yliopistojen nykyaikaistamisessa. Komitea vaatii kuitenkin komissiota luomaan rakennerahastosäännöksissä perusteet tiedealan aseman vahvistamiseksi kansallisissa jakokiistoissa ja korostamaan niissä korkeakoulujen kehittämisen merkitystä.

4.7

korostaa tarvetta suoda korkeakouluille yleisten kansallisten ja alueellisten toimivaltuuksien puitteissa mahdollisimman suuret vapaudet koulutuksen ja tutkimuksen toteutuksessa. Vapauksien ja velvoitteiden suhde tulisi tasapainottaa sopimalla monivuotisista puitteista, jotka mahdollistavat tavoitteiden toteutumista koskevan avoimen ja tehokkaan jälkikäteisarvioinnin. Tässä yhteydessä alueiden komitea korostaa alueiden vastuuta korkeakoulualan kehityksessä sekä korkeakoulujen merkitystä alueellisen kehityksen kannalta.

4.8

kannustaa komissiota antamaan selvän tunnustuksen alueille, kunnille ja kaupungeille niiden pyrkimyksistä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten alueellisen yhteistyön parantamiseksi, tieteen, talouden ja hallinnon verkottumisen edistämiseksi sekä tiedelaitosten vaikutuksen vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kilpailun muodossa.