Naipes Heraclia Fournier, S.A:n 8.8.2005 tekemä valitus Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kolmannen jaoston 11.5.2005 antamasta tuomiosta yhdistetyissä asioissa T-160/02–T-162/02, Naipes Heraclio Fournier, S.A vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), väliintulijana France Cartes SAS

(Asia C-311/05 P)

(2005/C 243/19)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Naipes Heraclia Fournier, S.A on valittanut 8.8.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kolmannen jaoston 11.5.2005 antamasta tuomiosta yhdistetyissä asioissa T-160/02–T-162/02, Naipes Heraclio Fournier, S.A vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), väliintulijana France Cartes SAS. Valittajan edustajat ovat asianajajat E. Armijo Chávarri ja A. Castán Pérez-Gómez.

Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion ja hyväksyy valittajan vaatimukset.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksen tueksi esitetään kolme valitusperustetta:

Ensimmäisen valitusperusteen mukaan toinen valituslautakunta loukkasi laillisuusperiaatetta ja Naiples Heraclio Fournier, S.A:n puolustautumisoikeuksia. Valitusperusteella väitetään, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei vain rajoittunut tarkastelemaan riidanalaisen toimen laillisuutta, vaan tarkasteli asiaa kokonaan uudelleen riidanalaisten päätösten käsitteiden kannalta ja valittajan ja väliintulijan konkreettisten vaatimusten kannalta.

Toisen valitusperusteen mukaan toinen valituslautakunta loukkasi laillisuusperiaatetta ja rikkoi asetuksen N:o 40/94 7 (1) artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa. Valitusperusteella väitetään, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ylitti jälleen tuomioistuimen toimivaltansa oikaisemalla ja korjaamalla omilla perusteluillaan toisen valituslautakunnan tekemiä aineellisia virheitä siltä osin kuin on kyse asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädettyjen kieltojen soveltamisesta valittajan kuviomerkkeihin.

Kolmannen valitusperusteen mukaan valituksenalaisen tuomion perustelut ovat puutteelliset EY 253 artiklan määräysten kannalta. Valitusperusteella väitetään, että valituksenalaisessa tuomiossa ei osoiteta selkeästi ja selvästi, mitkä perustelut johtivat ensimmäisen oikeusasteen toteamaan, että valittajan kuviomerkkeihin sovelletaan asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä ehdotonta rekisteröintikieltoa.

(1)  Yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annettu neuvoston asetus N:o 40/94. EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1.