Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2005/171/20

Asia C-232/05: Euroopan yhteisöjen komission 26.5.2005 Ranskan tasavaltaa vastaan nostama kanne

EUVL C 171, 9.7.2005, p. 12–12 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

9.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 171/12


Euroopan yhteisöjen komission 26.5.2005 Ranskan tasavaltaa vastaan nostama kanne

(Asia C-232/05)

(2005/C 171/20)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Euroopan yhteisöjen komission on nostanut 26.5.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Ranskan tasavaltaa vastaan. Kantajan asiamiehenä on Christophe Giolito, ja prosessiosoite on Luxemburgissa.

Euroopan yhteisöjen komissio vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin:

1)

toteaa, että Ranskan tasavalta ei ole noudattanut EY:n perustamissopimuksen 249 artiklan neljännen kohdan ja valtiontuesta, jonka Ranska on myöntänyt Scott Paper SA:lle/Kimberly-Clarkille (valtiontuki CR 38/1998, ex NN 52/1998, julkaistu EYVL L 12, 15.1.2002, s. 1) 12.7.2000 tehdyn komission päätöksen 2 ja 3 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole pannut kyseistä päätöstä täytäntöön säädetyssä määräajassa.

2)

velvoittaa Ranskan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ranskan viranomaiset eivät ole toteuttaneet tarpeellisia toimenpiteitä päätöksen asianmukaisen, välittömän ja tehokkaan täytäntöönpanon takaamiseksi, mikä on vastoin EY 88 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun asetuksen (EY) N:o 659/1999 (1) 14 artiklan 1 ja 2 kohtaa, joiden mukaan jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta. Kansallisen tuomioistuimen päätös on vastoin sillä olevaa velvollisuutta antaa yhteisön oikeudelle tehokas vaikutus ja Ranskan oikeuden mukaan ei ole mahdollista toteuttaa turvaamistoimia, minkä vuoksi ei ole mahdollista kompensoida asian käsittelyn lykkäämisen automaattista vaikutusta.

Ranskan viranomaisten asenne ei ole lojaalin yhteistyövelvoitteen mukainen, sellaisena kuin se on määritelty EY 10 artiklassa. Ranska ei ole vastannut komission 21.11.2003 päivättyyn kirjeeseen huolimatta kolmesta muistutuksesta ja siitä, että komission kilpailun pääosaston ja Ranskan viranomaisten kesken pidettiin yhteenvetokokous Ranskan valtiontukien takaisinperimistä koskevista tapauksista. Siitä huolimatta, että komissio on useaan otteeseen pyytänyt Ranskalta jäljennöstä asian käsittelyn lykkäämistä koskevasta päätöksestä, se ei ole koskaan sitä saanut. Komissio on tämän vuoksi edelleen epävarma takaisinperimismenettelyn täsmällisestä kulusta. Tätä epävarmuutta lisää edelleen se, että komission heinäkuussa 2004 epävirallisesti saamien tietojen mukaan asian käsittelyn lykkäämistä koskevaa päätöstä ei ole koskaan tehty, toisin kuin Ranskan viranomaiset väittävät. Näin ollen komissio ei voi käsitellä takaisinperimistapausta lojaalin yhteistyön hengessä sellaisena kuin se on määritelty yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä.


(1)  EYVL L 83, s. 1


Top