3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/9

1)

Neuvosto tutki 17 päivänä helmikuuta 2005 Ranskan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2004–2008. Ohjelma vastaa pitkälti niitä tietovaatimuksia, jotka asetetaan vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevissa tarkistetuissa käytännesäännöissä. Se ei kuitenkaan sisällä kansantalouden tilinpidon määritelmien mukaisia kokonaistyöllisyyttä koskevia kasvuennusteita, joiden toimittaminen on pakollista. Ranskaa kehotetaan sen vuoksi täyttämään tietovaatimukset kaikilta osin.

2)

Ohjelman perustana olevassa makrotalouden skenaariossa ennustetaan, että kokonaistuotanto kasvaa 2,5 prosenttia vuosina 2004–2008 eli hieman potentiaalista kasvua nopeammin. Tämän skenaarion mukaiset kasvuoletukset vaikuttavat tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella realistisilta, joskin komission esittämät kasvuennusteet ovat hieman alhaisemmat. Myös ohjelmassa esitetyt inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3)

Neuvosto teki 3 päivänä kesäkuuta 2003 päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta Ranskassa ja suositti tilanteen korjaamista vuoteen 2004 mennessä. Komissio antoi 14 päivänä joulukuuta 2004 neuvostolle tiedonannon (2)”Saksan ja Ranskan tilanteesta suhteessa liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisiin velvoitteisiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion jälkeen”, jossa se totesi, että liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettuna määräaikana olisi pidettävä vuotta 2005, koska neuvoston marraskuussa 2003 antamat päätelmät olivat aiheuttaneet oikeusvaikutuksia ennen kuin yhteisöjen tuomioistuin kumosi mainitut päätelmät. Ohjelmassa esitetyn finanssipoliittisen strategian päätavoitteena on supistaa alijäämä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2005 mennessä. Ohjelmalla on lisäksi tarkoitus varmistaa julkisen talouden alijäämän jatkuva supistuminen tulevina vuosina. Alijäämän ennustetaan supistuvan tasaisesti vuodesta 2005 lähtien vuosittain 0,6–0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen ja saavuttavan vuonna 2008 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Edelliseen ohjelmaan verrattuna uusimmassa tarkistetussa ohjelmassa vahvistetaan suunniteltu sopeuttaminen hieman suotuisammassa makrotaloudellisessa skenaariossa. Ohjelmassa esitettyihin ennusteisiin ja yhteisesti sovittuihin menetelmiin perustuvien komission laskelmien mukaan myös suhdannetasoitettu rahoitusasema paranee vuosittain 0,6–0,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 alkaen ja saavuttaa vuonna 2008–0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kuten aikaisemmissa tarkistetuissa ohjelmissa, keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen strategia perustuu tässäkin tarkistuksessa julkisten menojen reaalikasvulle asetettuihin monivuotisiin tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on supistaa menoja suhteessa BKT:hen ennen muuta rakenneuudistusten toteuttamisen avulla.

4)

Ranskan viranomaisten toteuttamien toimenpiteiden pitäisi tämänhetkisten tietojen perusteella riittää siihen, että alijäämä saadaan supistettua alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005. Ranskan julkisen talouden rahoitusasema säilyy kuitenkin haavoittuvana. Liiallisen alijäämän korjaaminen edellyttää, että kaikki suunnitellut toimenpiteet toteutetaan tehokkaasti ja että epäsuotuisan kehityksen ilmetessä toteutetaan lisätoimenpiteitä. Lisäksi vuodeksi 2005 ennustettu alijäämän supistuminen on pääasiassa seurausta kertaluonteisesta tuloerästä, jonka suuruus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuodeksi 2005 ennustettu julkisen talouden sopeuttaminen on näin ollen melko vähäistä. Julkisen talouden toteutuma voi vuoden 2005 jälkeen olla ohjelmassa ennustettua heikompi. Etenkin vaikuttaa siltä, että vuoden 2006 alijäämätavoite on vaarassa jäädä nykyistä politiikkaa noudatettaessa toteutumatta, kun otetaan huomioon vuodeksi 2006 suunnitellut veronalennukset ja se, ettei kyseisenä vuonna ole enää odotettavissa merkittäviä kertaluonteisia tuloja. Koska edellisissä tarkistetuissa ohjelmissa asetetut menotavoitteet jäivät selvästi saavuttamatta, myös vuosiksi 2006–2008 asetettujen meno- ja alijäämätavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa nykyisen politiikan valossa vaikealta. Rakenneuudistuksia on toteutettu (Loi Organique relative aux Lois de Finances, terveydenhuoltojärjestelmän hallinnasta vastaava riippumaton varoituskomitea). Nämä uudistukset ovat selkeitä esimerkkejä oikeansuuntaisesta kehityksestä ja auttanevat osaltaan budjettitavoitteiden saavuttamisessa.

5)

Edellä esitetyn riskinarvioinnin perusteella voidaan todeta, ettei ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys näytä tarjoavan ennen vuotta 2007 riittävää varmuusmarginaalia sen takaamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo ylity normaaleissa suhdannevaihteluissa. Se ei myöskään riitä varmistamaan sitä, että vakaus- ja kasvusopimuksessa keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu, lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan ohjelmakauden aikana.

6)

Julkisen velan arvioidaan vuonna 2004 olevan 64,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä ylittää perustamissopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde supistuu vuodesta 2006 eteenpäin ja saavuttaa vuonna 2008 62 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhteen kehitykseen liittyy samoja riskejä kuin alijäämätavoitteiden saavuttamiseen.

7)

Ranskan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen näyttää edelleen liittyvän joitakin riskejä. Laaja rakenneuudistus, joka toteutettiin eläkejärjestelmän osalta vuonna 2003 ja terveydenhuoltojärjestelmän osalta vuonna 2004, paransi tilannetta. Lisätoimenpiteet (julkisen talouden vakauttamispyrkimysten lisääminen ja uudistukset) ovat kuitenkin tulevina vuosina tarpeen julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi kaikilta osin.

8)

Vuoden 2004 tarkistuksen mukainen talouspolitiikka noudattaa laajojen talouspoliittisten suuntaviivojen suosituksia osittain, etenkin niitä, jotka vaikuttavat julkiseen talouteen. Ranska on toteuttanut merkittäviä rakenneuudistuksia etenkin eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiensä osalta ja pystyy tämän vuoksi vastaamaan paremmin väestön ikääntymisen seurauksiin. Suhdannetasoitettua alijäämää supistettiin vuonna 2004 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on suosituksessa asetettua tavoitetta vähemmän. Ennakoitua suuremmat valtion tulot käytettiin kuitenkin täysimääräisesti alijäämän supistamiseen. Vuoden 2004 tarkistetussa ohjelmassa esitettyyn keskipitkän aikavälin sopeutukseen liittyy kaiken kaikkiaan epävarmuustekijöitä, eikä se merkittävyydestään huolimatta riitä täysin varmistamaan lähellä tasapainoa olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamista tarkistuksen kattamalla jaksolla.

i)

toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että liiallinen alijäämä korjataan vuonna 2005;

ii)

varmistettava, että julkisen talouden vakauttamista jatketaan vuoden 2005 jälkeen, jotta lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan vuonna 2008; ja

iii)

jatkettava rakenneuudistuksia ja pidettävä menot hallinnassa varmistaakseen ohjelmassa asetettujen monivuotisten menotavoitteiden noudattamisen.