5.2.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 30/16

---

Alkuperänimityksen ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (ETY) N:o 2081/92 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemuksen julkaiseminen

(2005/C 30/09)

Tämä julkaiseminen sisältää oikeuden vastustaa rekisteröintiä mainitun asetuksen 7 ja 12 d artiklassa tarkoitetulla tavalla. Väitteet hakemusta vastaan on tehtävä jäsenvaltion, WTO:n jäsenvaltion tai 12 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen hyväksytyn kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen välityksellä kuuden kuukauden kuluessa julkaisemisesta. Julkaiseminen perustellaan seuraavilla tekijöillä ja erityisesti 4 kohdan 6 alakohdalla, joiden mukaan hakemus katsotaan perustelluksi asetuksessa (ETY) N:o 2081/92 tarkoitetulla tavalla.

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2081/92

”MIEL DE GALICIA” tai ”MEL DE GALICIA”

EY N:o: ES/00278/19.2.2003

SAN ( ) SMM ( X )

Tämä yhteenveto on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. Erityisesti asianomaisen SAN:n tai SMM:n tuotteiden tuottajia kehotetaan yksityiskohtaisten tietojen saamiseksi tutustumaan eritelmän täydelliseen toisintoon, joka on saatavissa kansallisilta viranomaisilta tai Euroopan komission yksiköistä (1).

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen

Nimi:	Subdirección General de Sistemas de Calidad Diferenciada, Dirección General de Alimentación, Secretaria General de Agricultura y Alimentación del Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación, España.
Osoite:	Paseo Infanta Isabel, 1 28071-Madrid.
Puhelin	(34) 913 47 53 94
Faksi	(34) 913 47 54 10

2.   Hakijaryhmittymä

2.1 Nimi:	Mieles Anta, SL.
2.2 Osoite:	C/Ermita, 34 Polígono de A Grela-Bens. La Coruña
2.1 Nimi:	Sociedad Cooperativa ”A Quiroga”
2.2 Osoite:	Vilanova, 43 bajo, Fene. La Coruña
2.3 Kokoonpano:	tuottaja/jalostaja (X) muu ( )

3.   Tuotelaji

Luokka 1.4 Muut eläinperäiset tuotteet

:

hunaja.

4.   Eritelmä

(yhteenveto 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1   Tuotteen nimi: ”Miel de Galicia” tai ”Mel de Galicia”

4.2   Tuotteen Kuvaus: Maantieteellisten merkintöjen suojan (SMM) saanut tuote ”Miel de Galicia” tai ”Mel de Galicia” on hunaja, joka sisältää kaikki tässä tavaraerittelyssä määritetyt ominaisuudet ja joka on täyttänyt hunajan valmistuksessa, jalostuksessa ja pakkaamisessa kaikki tavaraerittelyssä, laatukäsikirjassa ja voimassa olevassa lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Kyseistä hunajaa tuotetaan dekantoimalla tai linkoamalla mehiläispesissä, joissa on irrotettavat ristikot. Sitä myydään juoksevana, kiteytyneenä tai kermamaisena, ja juokseva hunaja voi sisältää lisäksi kuivattuja hedelmiä. Hunajaa voidaan myydä myös kakkuina tai paloina.

Galician hunaja luokitellaan kasvitieteellisen alkuperän mukaan seuraaviin tuotteisiin:

Monikukkahunaja

Eukalyptushunaja

Kastanjahunaja

Karhunvatukkahunaja

Kanervahunaja.

SMM-suojan saaneen hunajan on sisämarkkinoille tarkoitetun hunajan ominaisuuksia koskevan laatustandardin lisäksi täytettävä myös seuraavat vaatimukset:

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet:

a)	Kosteus: enintään 18,5 prosenttia.

b)	Diastaasiaktiivisuus: Gothe-asteikolla vähintään 9. Hunajien entsyymipitoisuus on alhainen (vähintään 4 mainitulla asteikolla), jos hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus on alle 10 mg/kg.

c)	Hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus: enintään 28 mg/kg.

Melisopalinologiset ominaisuudet:

Hunajien siitepölykoostumuksen on yleisesti vastattava Galician hunajien ominaisuuksia täydellisesti.

Helianthus annuus-Olea europaea-Cistus ladanifer -siitepölykombinaatio on kaikissa tapauksissa alle 5 prosenttia kokonaissiitepölymäärästä.

Lisäksi siitepölykoostumuksen on mainittujen eri hunajatyyppien kukka-alkuperän mukaan täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	Monikukkahunaja: Siitepöly on peräisin lähinnä seuraavista kasveista: Castanea sativa, Eucalyptus sp., Ericaceae, Rubus sp., Rosaceae, Cytisus sp., Ulex sp., Trifolium sp., Lotus sp., Campanula, Centaurea, Quercus sp., Echium sp., Taraxacum sp. ja Brassica sp.

b)

Kukkaishunajat: — ”Miel de eucalipto” (eukalyptushunaja): Eukalyptuksen (Eucalyptus sp.) siitepölyä vähintään 70 prosenttia. — ”Miel de castaño” (kastanjahunaja): Kastajan (Castanea sp.) siitepölyä vähintään 70 prosenttia. — ”Miel de zarzamora”: Karhunvatukan (Rubus sp.) siitepölyä vähintään 45 prosenttia. — ”Kanervahunaja”: Kanervan (Erica sp.) siitepölyä vähintään 45 prosenttia.

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Hunajien värin, aromin ja maun on vastattava yleisesti asianomaisen kukka-alkuperän mukaisia ominaisuuksia. Kukka-alkuperän mukaiset merkittävimmät aistinvaraiset ominaisuudet ovat seuraavat:

a)	Monikukkahunaja: Hunajan väri voi vaihdella meripihkanväristä tummaan meripihkanväriin. Maku ja aromi riippuvat niistä kukista, joiden siitepölyä hunajassa on eniten.

b)	Eukalyptushunaja: Meripihkan väri, pehmeä maku ja vahamainen aromi.

c)	Kastanjahunaja: Tumma hunaja, voimakas maku ja paljon kukkaisaromeja.

d)	Karhunvatukkahunaja: Tumman meripihkan värinen, voimakkaan hedelmäinen maku, huomattavan makea ja kukkaisarominen.

e)	Kanervahunaja: Tumman meripihkan värinen, punertava, hieman kitkerä ja pitkään suussa tuntuva maku, voimakkaat kukkaisaromit.

4.3   Maantieteellinen alue: Suojatun maantieteellisen merkinnän ”Miel de Galicia” saaneiden hunajien tuotanto-, jalostus- ja pakkausalue käsittää koko Galician itsehallintoalueen.

4.4   Alkuperätodisteet: SMM-suoja ”Miel de Galicia” myönnetään vain hunajalle, joka on peräisin sääntelyneuvoston rekisteriin kirjatuista laitoksista ja joka täyttää tavaraerittelyssä ja laatukäsikirjassa asetetut standardit sekä siltä edellytettävät ominaisuudet.

Sääntelyneuvostossa on seuraavat rekisterit:

Maatilarekisteriin kirjataan sellaiset Galician itsehallintoalueella sijaitsevat maatilat, jotka haluavat tuottaa maantieteellisellä merkinnällä suojattua hunajaa ”Miel de Galicia”. Maatiloilla on oltava vähintään 10 pysty- tai vaakasuorassa olevaa mehiläispesää, joissa on irrotettavat ristikot ja joihin kehikot kiinnitetään.

Hunajan keruuta, varastointia ja/tai pakkaamista koskeva laitosrekisteri. Siihen kirjataan kaikki Galician itsehallintoalueella sijaitsevat laitokset, jotka jalostavat hunajaa, joka voi saada maantieteellisten merkintöjen suojan.

Sääntelyneuvosto valvoo kaikkia fyysisiä henkilöitä ja oikeushenkilöitä, rekistereihin kirjatun omaisuuden haltijoita, maatiloja, laitoksia ja tuotteita. Tarkoituksena on varmistaa, että maantieteellisellä merkinnällä suojatut ”Miel de Galicia” -tuotteet täyttävät asetuksen ja tavaraerittelyn vaatimukset.

Sääntelyneuvosto tarkistaa kunakin satovuonna sen maantieteellisellä merkinnällä suojatun hunajan määrän, jonka kukin pakkaajarekisteriin kirjattu yritys saattaa markkinoille. Tällä varmistetaan, että määrä vastaa rekisteriin kirjattujen tuottajien ja muiden yritysten tuottaman tai hankkiman hunajan määrää.

Valvonta perustuu maatiloilla ja laitoksissa suoritettuihin tarkastuksiin, asiakirjojen tarkistukseen sekä raaka-aineen ja lopputuotteen analysointiin.

Sertifiointimenettelyssä käsitellään tasalaatuisia eriä, ja se koostuu analyyttisesta ja aistinvaraisesta tutkimuksesta, joiden perusteella tarkistettu hunajaerä hyväksytään, hylätään tai korvataan toisella. Päätöksen tekee täysivaltainen sääntelyneuvosto tai tietyissä tapauksissa sertifiointilautakunta laatukomitean antamien teknisten kertomusten perusteella.

Jos menettelyssä havaitaan, että hunajan laatu on jollain tavalla muuttunut tai että sen tuotanto-, jalostus- ja pakkausolosuhteet eivät ole maantieteellisen merkinnän suojasta annetun asetuksen ja muita hunajaa koskevien voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisia, sääntelyneuvosto ei sertifioi hunajia, eikä niiden osalta voida enää käyttää maantieteellisten merkintöjen suojaa.

4.5   Valmistusmenetelmä: Mehiläispesää hoidetaan sellaisilla menetelmillä, joilla taataan maantieteellisillä merkinnöillä suojattujen hunajien paras laatu. Hunajan keruun aikana mehiläispesiä ei milloinkaan käsitellä kemiallisesti eikä mehiläisille anneta minkäänlaista ravintoa.

Mehiläiset voidaan poistaa kennoista perinteisillä menetelmillä, mieluiten höyryllä tai ilmalla ja ilman liikaa savun käyttöä. Mehiläisiä karkottavia kemiallisia tuotteita ei saa milloinkaan käyttää.

Hunaja voidaan kerätä linkoamalla tai dekantoimalla, mutta ei koskaan puristamalla.

Hunaja kerätään aina huolellisesti ja hygieenisesti suljetussa, puhtaassa ja tätä tarkoitusta varten suunnitellussa tilassa. Ilma kuivatetaan kosteudenpoistolaitteella tai tuulettimella viikkoa ennen keruuta, kunnes suhteellinen ilmankosteus on alle 60 prosenttia.

Hunajakennojen avaustekniikat eivät missään tapauksessa saa muuttaa hunajien laatutekijöitä. Kennojen avaamisessa käytettävien veitsien on oltava puhtaita ja kuivia ja niiden lämpötilan on oltava alle 40 °C.

Kun hunaja on kerätty ja valutettu kaksinkertaisen suodattimen läpi, se dekantoidaan, minkä jälkeen hunajasta kuoritaan pois vaahto ennen sen varastointia ja pakkaamista.

Hunaja voidaan sekoittaa tasakoosteiseksi joko käsin tai koneellisesti. Sekoittamisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta tuotteen ominaisuudet eivät kärsi.

Hunaja kerätään ja kuljetetaan hygieenisesti laatukäsikirjassa ja voimassa olevassa lainsäädännössä hyväksytyissä, elintarviketuotteille varatuissa astioissa, jotka takaavat tuotteen laadun.

Hunaja pakataan sääntelyneuvoston vastaavaan rekisteriin kirjatuissa laitoksissa.

Kuten mainittu, niin tuotannon kuin sen jälkeen toteutettavien keruu-, varastointi- ja pakkaamistoimenpiteidenkin on tapahduttava rajatulla maantieteellisellä alueella.

Se että myös pakkaaminen tehdään samalla alueella, niin kuin perinteisesti on tehty, varmistaa Galician hunajalle tyypillisten ominaisuuksien ja sen laadun säilymisen, jolloin sääntelyneuvoston suorittama valvonta on tehokkaampaa eikä hunajan laatu heikkene epäasianmukaisten kuljetus-, varastointi ja pakkausmenettelyiden seurauksena.

Lisäksi pakkaamisessa voidaan käyttää ainoastaan tässä tavaraerittelyssä määriteltyjen ominaisuuksien mukaisia astioita ja pakkaaminen voidaan tehdä ainoastaan laitoksissa, joissa saadaan pakata vain suojatun maantieteellisen merkinnän valvontaneuvoston rekisteriin kirjatuilta maatiloilta peräisin olevaa hunajaa ja joissa pakkaukset varustetaan sääntelyneuvoston valvonnassa etiketillä ja vastaetiketillä. Tällä kaikella pyritään säilyttämään tuotteen korkea laatu ja varmistamaan sen jäljitettävyys.

Kuluttajapakkauksissa hunajaa on yleensä 500 tai 1 000 grammaa.

Pakkaukset on suljettava tiiviisti, jotteivät hunajan luonnolliset aromit katoa ja jottei hunaja ime itseensä lisähajuja tai kosteutta, jotka saattaisivat heikentää tuotteen laatua.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alkuperään:

Historiallinen yhteys:

Galician mehiläishoito puhkesi kukoistukseensa ennen sokerin viljelyä. Hunajaa arvostettiin sen makeuden vuoksi, ja lisäksi sillä oli merkittäviä lääkinnällisiä ominaisuuksia. Vuosia 1752—1753 koskevassa Ensenadan maakirjassa todetaan Galiciassa olleen yhteensä 366 339 perinteistä mehiläispesää (”trobos” tai ”cortizos”), jotka ovat säilyneet monissa paikoissa nykypäivään asti. Tämä osoittaa selkeästi, että mehiläishoidolla on Galiciassa ollut aina merkittävä asema, joka näkyy myös Galician paikannimissä.

”Cortín”, ”albar”, ”abellariza”, ”albiza” tai ”albariza” on maaseudulla esiintyvä avokattoinen rakennelma, joka on muodoltaan soikea tai pyöreä, harvemmin neliömäinen. Siinä on korkeat muurit, jotka suojaavat mehiläispesiä ja estävät eläimiä (lähinnä karhuja) pääsemästä pesille. Nämä aikakaudelle tyypilliset rakennelmat ovat yhä pystyssä, ja monilla vuoristoalueilla, etenkin Ancaresin ja Caurelin itäisillä vuorilla, Suidon vuoristossa jne., niitä käytetään edelleen.

Hunajaa myytiin ainoastaan syksyllä järjestetyissä paikallisissa juhlissa, koska sitä tuotettiin tiettynä vuodenaikana ja kerättiin vain kerran vuodessa.

Vuonna 1880 Argozónin (Chantada, Lugo) kirkkoherra Don Benigno Ledo pystytti ensimmäisen liikuteltavan mehiläispesän, ja muutaman vuoden kuluttua hän rakensi ensimmäisen mehiläispesän, joka voitiin jakaa useaan osaan ja jossa voitiin mm. kasvattaa kuningattaria. Kirkkoherra kutsuikin pesää mehiläispesä-hautomoksi. Don Benigno Ledon maine mehiläishoitajana levisi Galician lisäksi koko Espanjaan. Tästä on osoituksena Roma Fábregan alaa käsittelevässä kirjassa oleva maininta, jonka mukaan Espanjan ensimmäisen liikuteltavan mehiläispesän pystytti galicialainen ”mehiläispappi” Don Benigno Ledo.

Ensimmäisen mehiläishoitoa käsittelevän teoksen julkaisi Galiciassa luultavasti tohtori Ramón Pimentel Méndez, joka kirjoitti erityisesti galicialaisille mehiläishoitajille suunnatun mehiläishoidon käsikirjan (1893).

Nykyaikainen mehiläishoito alkoi toden teolla vasta vuonna 1975, jolloin tuottajajärjestöt saivat aikaan sen, että mehiläishoitoa koskevia tietoja ja perinteistä mehiläishoitojärjestelmää ensimmäisen kerran perusteellisesti tarkistettiin. Keskeistä muutoksessa oli yleinen siirtyminen pysyvistä liikuteltaviin mehiläispesiin, pääasiassa kehikoihin.

Nykyään hunaja ja mehiläisvaha ovat mehiläishoitotuotteita, jotka tuovat taloudellista vaurautta Galicialle. Galicialainen kuluttaja on aina arvostanut omalla seudulla tuotettua hunajaa, jolla on suuri markkina-arvo.

Luonnollinen yhteys:

Galicia sijaitsee Iberian niemimaan luoteiskärjessä kahden ilmastoalueen, Atlantin ja Mesetan (ylätasangon), välimaastossa, minkä ansiosta alueen ilmasto on vaihteleva. Ilmaston vaihtelevuus yhdessä alueen geologian ja maaperätyypin, historian ja pinnanmuodostuksen sekä ihmisen vaikutuksen kanssa puolestaan antaa alueen kukille ja siten myös hunajalle aivan erityiset ominaisuudet.

Biomaantieteellisestä näkökulmasta katsottuna Galician hunajat eroavat merkittävästi muualla Espanjassa tuotetuista hunajalajeista. Ne eivät sisällä Välimeren kasvien tai muualla Espanjassa hyvin yleisten viljelykasvien, kuten Helianthus annus tai Olea europaea -lajikkeiden, siitepölyä. Näin ollen Galician hunajat voidaan helposti erottaa muista espanjalaisista hunajista, koska Galician hunajissa ei ole lainkaan tai niissä on vain vähäinen määrä muissa espanjalaisissa hunajissa olevia siitepölyjä. Galician hunajat voidaan siten helposti yksilöidä ja erottaa muista espanjalaisista hunajalajeista.

Galician alue on hunajantuotannossa tarvittavien mesikasvien osalta riittävän samankaltaista. Suurimmat erot Galiciassa tuotettavien hunajatyyppien välillä johtuvat eri kasvien runsaudesta.

Niinpä rannikkoalueelle tyypillistä on eukalyptuksen suuri osuus. Itse asiassa koko Galician rannikolle niin Atlantin kuin Cantabrian merenkin puolella on istutettu tiiviisti Eucalyptus globulusta kun taas muualla Espanjassa pääasiallisena lajina on Eucalyptus camaldulensis.

Sisämaan hunajantuotanto on riippuvainen kolmen kasvin runsaista esiintymistä: kastanjan (Castanea sativa), kanervan (Erica) ja karhunvatukan (Rubus).

Kastanjaa esiintyy yleisesti koko Galician alueella yksittäisinä puina niittyjen ja peltojen reunamilla, pelkästään kastanjapuuta kasvavina metsikköinä (”soutos”) tai yhdessä muiden lehtipuiden kanssa sekametsikköinä.

Kanervat ovat alueella erittäin yleisiä, mikä johtuu siitä, että ne valtaavat alaa muilta kasveilta metsien rappeutuessa. Hunajantuotannon kannalta tärkeimpiä kanervia ovat Erica umbellata, Erica arborea, Erica australis ja Erica cinerea.

Yksi hunajantuotannon kannalta erinomaisen tärkeä kasvi Galiciassa on karhunvatukka. Se on hyvin yleinen laji metsien aluskasvillisuutena, teiden varsilla, peltojen reunoilla ja hylätyillä viljelyalueilla. Usein se kasvaa ruderaattialueilla. Karhunvatukka tuottaa runsaasti mettä, ja siitä riippuvat monen Galician hunajan aistinvaraiset ominaisuudet.

Koska karhunvatukka on viimeinen kukkiva laji ennen kuin mehiläishoitajat keräävät satonsa, sen osuus siitepölyn koostumuksessa on huomattava, kun muiden, aiemmin kukkineiden vaikkakin tärkeiden kasvien osuus jää karhunvatukan peittoon. Tällaiselle hunajalle on tyypillistä tumma väri, makea maku ja korkea happoisuus. Itse asiassa karhunvatukan osuudesta johtuvat Galician hunajien tyypilliset fysikaalis-kemialliset ominaisuudet. Tämän hunajatyypin pääasiallinen tuotantoalue Espanjassa on juuri Galicia.

Galician alueen sisällä voidaan erottaa kaksi selvästi toisistaan erottuvaa tuotantoaluetta, rannikko ja sisämaa, kuten jo edellä todettiin. Niiden väliin sijoittuu laajuudeltaan vaihteleva siirtymäalue, jolla tuotettujen hunajalaatujen ominaisuudet sekoittuvat. Alueella tuotetaan enimmäkseen monikukkahunajaa, jossa on tasapainoisessa suhteessa Castanea sativaa ja Eucalyptus globulusta, mitä esiintyy lähes yksinomaan Galician hunajissa.

On vielä syytä korostaa Galician hunajien vähäistä mesikaste- ja siitepölypitoisuutta.

Galiciassa tuotettujen hunajien siitepölyhiukkasten määrää hunajagrammaa kohti on alhainen sekin, mikä on odotettua, koska hunaja on etupäässä peräisin runsaslukuisina esiintyvistä kastanjasta ja eukalyptuksesta. Se myös liittyy käytössä oleviin mehiläispesätyyppeihin ja tapaan kerätä hunaja linkoamalla.

4.7   Valvontaelin: Nimi: Consejo Regulador de la Indicación Geográfica Protegida ”Miel de Galicia”.

Osoite: Pazo de Quián s/n, Sergude. 15881-Boqueixón. La Coruña.

Puhelin (98-1) 51 19 13, faksi (98-1) 51 19 13.

Sääntelyneuvosto täyttää eurooppalaisen standardin EN 45011 vaatimukset asetuksen N:o 2081/92 10 artiklan säännösten mukaisesti.

4.8   Merkintä: Hunajiin, jotka ovat saaneet maantieteellisten merkintöjen suojan ”Miel de Galicia”, on kiinnitettävä sertifioinnin jälkeen kunkin pakkaajan tuotemerkkiä vastaava etiketti, jota käytetään yksinomaan suojatuissa hunajissa. Hunajiin on myös kiinnitettävä sääntelyneuvoston hyväksymä ja antama aakkosnumeerinen kodifioitu ja numeroitu vastaetiketti sekä maantieteellisen merkinnän osoittava virallinen tunnus. Etiketeissä ja vastaetiketeissä on oltava maantieteellisen merkinnän suojaa osoittava pakollinen maininta ”Miel de Galicia” tai ”Mel de Galicia”.

4.9   Kansalliset vaatimukset:

—	Joulukuun 2. päivänä 1970 annettu laki nro 25/1970: Estatuto de la viña, del vino y de los alcoholes (laki viinitarhoista, viinistä ja alkoholista)

—	Maaliskuun 23. päivänä 1972 annettu asetus nro 835/1972 lain nro 25/1970 soveltamisesta

—	Tammikuun 25. päivänä 1994 annettu määräys Espanjan lainsäädännön yhteensovittamisesta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 kanssa

—	Lokakuun 22. päivänä 1999 annettu kuninkaallinen asetus nro 1643/1999, jossa säädetään yhteisön suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjaamista koskevien hakemusten jättämismenettelystä.

---

(1)  Euroopan komissio — Maatalouden pääosasto — Maataloustuotteiden laatupolitiikan yksikkö — B-1049 Bryssel.

---