22003X1218(01)

Päätöslauselma aiheesta "Euroopan talousalueen (ETAn) laajentuminen - oikeudelliset ja toimielimiin liittyvät seikat"

(2003/C 308/07)

Euroopan talousalueen neuvoa-antava komitea koostuu ETAn kaikkien kahdeksantoista jäsenvaltion talous- ja yhteiskuntaelämän merkittävimpien eturyhmien edustajista. Komiteassa saavat äänensä kuuluviin kyseisten maiden työntekijät, työnantajat ja muita eturyhmiä edustavat järjestöt, ja se on osa ETAn institutionaalista rakennetta.

ETAn neuvoa-antava komitea on antanut päätöslauselman aiheesta "Euroopan talousalueen (ETAn) laajentuminen - oikeudelliset ja toimielimiin liittyvät seikat". Päätöslauselmassa otetaan huomioon EU:n tuleva laajentuminen ja siitä johtuva tarve mukauttaa Euroopan talousalueesta tehtyä sopimusta. Päätöslauselma hyväksyttiin ETAn neuvoa-antavan komitean yhdennessätoista kokouksessa Brysselissä 20. maaliskuuta 2003. Esittelijät olivat Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa (ETSK:ta) edustava Arno Metzler ja ETAn neuvoa-antavaa komiteaa edustava Knut Arne Sanden.

1. JOHDANTO

1.1 Euroopan talousalueesta (ETAsta) 2. toukokuuta 1992 tehty sopimus, sellaisena kuin se on muutettuna 17. maaliskuuta 1993 tehdyllä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukauttamispöytäkirjalla, tuli voimaan 1. tammikuuta 1994.

1.2 Kaikki ETAn 18 jäsenvaltiota (Belgia, Tanska, Saksa, Suomi, Ranska, Kreikka, Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti, Islanti, Italia, Liechtenstein, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Itävalta, Portugali, Ruotsi ja Espanja) muodostavat nyt maailman laajimmat yhtenäismarkkinat. Ne ulottuvat Jäämereltä Välimerelle ja käsittävät noin 380 miljoonaa kuluttajaa.

2. EU:n LAAJENTUMISEN VAIKUTUS ETAan

2.1 Toukokuun 1. päivänä 2004 Euroopan unioniin liittyy kymmenen uutta jäsenvaltiota. EU-valtioita on näin 25. Ateenassa 16. huhtikuuta 2003 kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa seuraavien valtioiden on määrä allekirjoittaa liittymissopimuksensa: Viro, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Kypros. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat kumpikin ilmaisseet keväällä 2003 hyväksyvänsä kyseisten valtioiden liittymisen unioniin. Tällä hetkellä Romanian ja Bulgarian on tarkoitus liittyä EU:hun vuonna 2007, jos ne ovat siihen mennessä seuranneet unioniin nyt liittyvien valtioiden esimerkkiä ja saavuttaneet Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet. Joulukuussa 2004 pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa esitetään selvitys Turkin uudistusprosessista, ja sen pohjalta päätetään, missä laajuudessa liittymisneuvottelut aloitetaan Turkin kanssa.

2.2 EU:n laajentuminen vaikuttaa ETA-sopimukseen, sillä se on ulotettava kattamaan unioniin liittyvät valtiot, jotta varmistetaan, että avoimet ja tehokkaat yhtenäismarkkinat toimivat edelleen saumattomasti ja käsittävät laajentuvan EU:n lisäksi koko ETAn. ETAn neuvoa-antava komitea suhtautuu erittäin myönteisesti ETAn tulevaan laajentamiseen.

3. ETA-SOPIMUKSEN PERIAATTEET

3.1 ETA-sopimuksen ansiosta EU:n yhtenäismarkkinoiden neljä perusvapautta - tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus - on ulotettu kolmeen Euroopan vapaakauppaliiton (EFTAn) maahan Norjaan, Islantiin ja Liechtensteiniin. Sopimus ei kuitenkaan koske Sveitsiä. Entiset EFTA-maat Itävalta, Suomi ja Ruotsi ovat sittemmin liittyneet Euroopan yhteisön jäseniksi. Kaikkien 18 ETA-valtion kansalaiset voivat siis liikkua vapaasti kaikkialla Euroopan talousalueella ja voivat tiettyjen erityisalojen poikkeuksia lukuun ottamatta oleskella, työskennellä, harjoittaa liiketoimintaa, investoida ja käydä kauppaa omaisuudella kaikkialla ETAn alueella.

3.2 ETAn jäseninä olevat EFTA-maat ovat siksi hyväksyneet kaikki yhtenäismarkkinoiden toiminnan kannalta välttämättömät direktiivit, asetukset ja päätökset. Ne osallistuvat myös erittäin tiiviisti laaja-alaisiin toimiin tutkimuksen, koulutuksen, ympäristön, kulttuurin, kuluttajansuojan sekä työmarkkina- ja sosiaalipolitiikan alalla.

ETA-sopimus ei kata yhteistä maatalouspolitiikkaa eikä yhteistä kalastuspolitiikkaa. ETA-sopimuksessa on näitä aloja koskevia erillisiä määräyksiä.

Rooman sopimuksesta poiketen ETA-sopimus ei johda tulliliiton perustamiseen. Siihen ei siis sisälly ulkomaankauppaa koskevia määräyksiä.

3.3 ETA-sopimuksen täytäntöönpanosta ja toteuttamisesta vastaa joukko elimiä, jotka toiminta- ja työskentelytavoiltaan muistuttavat EU:n toimielimiä.

3.4 ETAn jäseninä olevat EFTA-maat kasvattavat EU:n talousarviota osallistumalla lähes kolmeenkymmeneen EU:n ohjelmaan ja toimeen. BKTL:n perusteella laskettu EFTA-maiden osuus on nykyisin noin 100 miljoonaa euroa, josta suurin osa kohdennetaan tutkimus- ja koulutusohjelmiin. EFTA-maat ovat lisäksi kahdesti päättäneet toteuttaa viisivuotisen suunnitelman, josta myönnetään rahoitustukea EU:n heikoimmin kehittyneille valtioille ja alueille (koheesiorahaston tapaan). Nykyisestä rahoitustukisuunnitelmasta, joka kattaa vuodet 1999-2003, tuetaan yhteensä 24 miljoonalla eurolla Kreikassa, Portugalissa ja etenkin Espanjan eräillä alueilla toteutettavia hankkeita (samaan tapaan kuin koheesiorahastosta).

4. ETA:n LAAJENTUMISEEN LIITTYVIÄ YLEISIÄ HUOMIOITA JA SUOSITUKSIA

4.1 EU:hun liittyvien maiden on ETA-sopimuksen 128 artiklan nojalla anottava liittymistä ETA-sopimukseen. Anomukselle ei ole asetettu erityistä määräaikaa. Laajentuvan ETAn joustavan toiminnan kannalta on kuitenkin eduksi, että EU:n uudet jäsenvaltiot liittyisivät ETA:an samanaikaisesti kuin EU:hun. ETAn neuvoston puheenjohtajan saatua joulukuussa 2002 kymmenen ehdokasmaan jäsenhakemukset neuvottelut käynnistettiin 9. tammikuuta 2003. Ne on tarkoitus saada päätökseen 16. huhtikuuta 2003 mennessä (jolloin EU:n liittymissopimukset on määrä allekirjoittaa). Näin varmistetaan, että ETA-sopimuksen laajentamisen ratifiointiprosessi voidaan toteuttaa samaan aikaan kun unioniin liittyvät maat ratifioivat EU:n liittymissopimuksensa.

4.2 Jotta ETAn instituutiot toimisivat edelleen tehokkaasti, samaan aikaan kun EU:ssa käydään (perustuslaillista) keskustelua unionin päätöksentekoprosessin muotoutumisesta, on keskusteltava ETAn laajentumisprosessiin liittyvästä valtioiden tulevasta jäsenyydestä ETAn elimissä sekä ETA-sopimuksen vastaavien määräysten perusteellisesta muuttamisesta (vrt. ETAn neuvostoa koskeva ETA-sopimuksen 89 artikla, yhteiskomiteaa koskevat ETA-sopimuksen 93 artikla ja ETA-sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 36 sekä yhteisparlamentaarista komiteaa koskeva ETA-sopimuksen 95 artikla). ETAn neuvoa-antava komitea katsoo, että Eurooppa-valmistelukunnan pohdintojen tuloksia tulisi soveltaa myös ETAn elimiin, sillä ne ovat rakenteeltaan verrattavissa vastaaviin EU:n toimielimiin.

ETAn neuvoa-antava komitea onkin jo viitannut 26. kesäkuuta 2002 antamassaan laajentumista ja ETAn tulevaisuutta käsittelevässä päätöslauselmassa siihen, että on syytä taata yhtenäismarkkinalainsäädännön yhtenäisyys sekä ottaa huomioon, millaisia muutoksia EY-sopimukseen on tehty Maastrichtin ja Amsterdamin sopimuksilla. ETA-sopimusta on siis muutettava vastaavalla tavalla siltä osin kuin muutokset vaikuttavat ETAan. ETAn neuvoa-antava komitea viittaa 28. marraskuuta 2001 antamaansa päätöslauselmaan työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta laajentuvan ETAn alueella. Päätöslauselmassa työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen suhtaudutaan myönteisesti.

4.3 ETAn EFTA-valtiot ovat ETAn laajentumisneuvotteluissa pohtineet kalastus- ja muista merestä peräisin olevista tuotteista maksettavia korvauksia, jotka mainitaan ETA-sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 9 ja joilla hyvitetään unioniin liittyvissä maissa menetettyjä markkinoillepääsyn mahdollisuuksia. EFTA-maiden ja unioniin liittyvien valtioiden väliset nykyiset vapaakauppasopimukset perustuvat kalastusalalla vallitsevaan tullittomuusperiaatteeseen. Asiasta parhaillaan käytävissä neuvotteluissa olisi pyrittävä löytämään yksinkertaisia, ymmärrettäviä ja avoimia ratkaisuja.

ETAn neuvoa-antavan komitean mielestä kyseessä on tekninen neuvotteluseikka. Ongelma voitaisiin todennäköisesti ratkaista nopeasti keskustelemalla siitä asiantuntijoiden kanssa uusien neuvottelujen yhteydessä. Eräs mahdollisuus olisi liittää sopimukseen lauseke joustavista ja dynaamisista ratkaisuista.

4.4 ETA-sopimuksen mukauttamisneuvotteluihin sisältyvät myös maatalous ja maataloustuotteet, joista määrätään sopimuksen 19 artiklassa ja sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 3. Samoin on neuvoteltava ETA:an kuuluvien EFTA-maiden ja unioniin liittyvien maiden välisen kaupan edellyttämistä asianmukaisista korvaustoimenpiteistä, sillä kauppa on historiallisista syistä nauttinut suosituimmuusasemasta.

4.5 Syksyllä 2002 Euroopan komissio ilmoitti mainituille kolmelle ETAan kuuluvalle EFTA-maalle, että ETA-sopimuksen mukauttaminen merkitsisi rahoitusosuuksien huomattavaa korottamista. Korotuksilla pyritään supistamaan EU:n taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Tätä perustellaan sillä, että ETAn EFTA-maiden on tuettava (moraalisesti) EU:n laajentumista. On pohdittu mahdollisuutta nostaa rahoitusosuutta 20-30-kertaiseksi. ETA-sopimuksen mukaan EU:lla ei ole oikeutta vaatia aiemman maksuosuuden jyrkkää lisäystä. Olisi pidettävä mielessä, ettei ETAn EFTA-maille makseta lainkaan koheesiorahastotukea. Niille ei myöskään myönnetä tukea muista solidaarisuusrahastoista, jos niitä kohtaa luonnonkatastrofi tai muu suuronnettomuus.

On kulunut yli kymmenen vuotta siitä, kun ETA-sopimus allekirjoitettiin Portossa 2. toukokuuta 1992. Kuluneina vuosina on pyritty luomaan ainakin yhtenäismarkkinoiden neljään vapauteen perustuva Euroopan talousalue. Se on nyt valmis ja kykenee varmistamaan, että kaikkialla ETAssa vallitsevat samat kilpailu- ja markkinoillepääsyn ehdot. ETAn EFTA-maat ovat kaikki osoittaneet yleiseurooppalaista solidaarisuutta. Ne ovat myös ilmoittaneet olevansa periaatteessa valmiit korottamaan aiempaa maksuosuuttaan tukeakseen sisämarkkinoiden laajentumista.

ETAn neuvoa-antava komitea pahoittelee sitä, että ETAn yhteistyö, jota ovat aiemmin leimanneet luottamus ja luotettavuus, saattaa pitkällä aikavälillä vahingoittua, jos nyt pyritään ainoastaan kasvattamaan unionin tuloja antamatta vastineeksi yhteistä päätösvaltaa. ETAn neuvoa-antava komitea kehottaa korostamaan keskinäistä hyötyä ja molemminpuolisia mahdollisuuksia keskusteltaessa maksuosuuksien korottamisesta. Olisi pikemminkin pyrittävä tiivistämään ETAn EFTA-maiden suhteita EU:hun kuin etäännyttämään niitä unionista entisestään.

4.6 Liittymisneuvottelujen osiot, joissa käsitellään unioniin liittyvien valtioiden lainsäädännön saattamista EU-tasolle, on jo saatu päätökseen. Niinpä EU:n uudet jäsenvaltiot liittyvät ETAan miltei automaattisesti. Laajentumisen yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon siirtymäkaudet, jotka EU on asettanut unioniin liittyville maille ennen kuin niihin aletaan soveltaa sisämarkkinoiden neljää vapautta.

4.7 Keskustellessaan Eurooppa-valmistelukunnasta ja eurooppalaisesta hallintotavasta laaditusta valkoisesta kirjasta EU pyrkii luomaan unionin päätöksentekoprosessin puitteissa entistä suoremmat yhteydet kansalaisyhteiskuntaan ja sitä edustaviin organisaatioihin sekä paikallis- ja alueviranomaisiin. ETAlla ja EU:lla on kummallakin omat elimensä, kuten ETSK ja ETAn neuvoa-antava komitea, joiden välityksellä kansalaiskunnan eturyhmiä voidaan kuulla kutakin erikseen. Jotta kaikkien 18 ETA-valtion väestö olisi paremmin tietoinen kaikista EU:n prosesseista ja jotta se hyväksyisi tehtävät päätökset, ETA-päätökset olisi hyvä saattaa entistä paremmin yleisön saataville sähköisessä muodossa ja varmistaa, että tavalliset ihmiset kaikkialla ETAssa osallistuvat jo varhain päätösten täytäntöönpanoprosessiin.

Rakennettaessa aiempaa kilpailukykyisempää ja tulevaisuuteen suuntautunutta Eurooppaa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen on korostettava entisestään vapauden, demokratian ja solidaarisuuden periaatteita.

4.8 Uudella ETA-sopimuksella sopijapuolten suhteet tasapainotettaisiin ja varmistettaisiin, että nykyiseen ETA-sopimukseen sisältyviä periaatteita noudatetaan kalastuksessa, maataloudessa ja rahoituksessa myös EU:n laajennuttua.

4.9 ETAn neuvoa-antava komitea painottaa olevan erityisen tärkeää ajoittaa EU:n ja ETAn laajentuminen yhtäaikaisiksi. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että kaikki unioniin liittyvät maat voidaan toivottaa tervetulleiksi EU:hun ja ETA:an 1. toukokuuta 2004.