52003XG1107(02)

Neuvoston päätelmät,

annettu 27. lokakuuta 2003,

Euroopan ympäristöterveysstrategiasta

(2003/C 268/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

I PALAUTTAA MIELIIN SEURAAVAA:

1. Perustamissopimuksen 152 ja 174 artiklassa edellytetään, että kaikkien yhteisön poliitikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, että yhteisön ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan muun muassa ihmisten terveyden suojeluun ja sellaisten toimenpiteiden edistämiseen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja että yhteisön ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle.

2. Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee "ympäristöterveyden" siten, että siihen sisältyvät paitsi kemikaalien, säteilyn ja tiettyjen biologisten aineiden välittömät patologiset vaikutukset myös fyysisen, psykologisen, sosiaalisen ja esteettisen ympäristön - joka käsittää asumisen, kaupunkikehityksen, maankäytön ja liikenteen - (usein välilliset) vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin(1).

3. Kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman päämääränä on edistää kansalaisten korkeatasoista elämänlaatua ja sosiaalista hyvinvointia tarjoamalla heille ympäristö, jossa saasteiden määrä ei aiheuta ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia vaikutuksia.

4. Yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmassa (2003-2008) mainitaan muiden toimintamuotojen ja tukitoimenpiteiden joukossa terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen kiinnittämällä huomiota terveyden taustatekijöihin kaikkien politiikkojen ja toimintojen yhteydessä.

5. Euroopan yhteisön monivuotisiin tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmiin on sisältynyt ympäristöterveyttä koskevia erityistoimia ja ympäristöterveys on edelleen keskeinen tutkimusaihe.

6. Yhteisön kestävän kehityksen strategialla voidaan edistää ympäristöterveysnäkökohtien sisällyttämistä alakohtaisiin politiikkoihin.

7. Frankfurtissa käynnistettiin vuonna 1989 tärkeä kansainvälinen prosessi, kun WHO:n Euroopan alueen ympäristö- ja terveysministerit hyväksyivät Euroopan ympäristöterveyden peruskirjan. Peruskirjaa seuranneissa Helsingin (1994) ja Lontoon (1999) julistuksissa nimettiin uusia toimintamuotoja, kuten kansalliset ympäristöterveyssuunnitelmat (NEHAPit), joita useimmat jäsenvaltiot ja liittyvät valtiot ovat jo laatineet. Budapestissa kesäkuussa 2004 pidettävä ympäristöterveyttä käsittelevä yleiseurooppalainen ministerikokous "The future for our children" on prosessin seuraava vaihe.

8. Ympäristöterveys on näkyvästi esillä myös maailmanlaajuisesti, ja useat Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa asetetut tavoitteet ja Yhdistyneiden Kansakuntien asettamat vuosituhannen kehitystavoitteet koskevat kysymyksiä, joissa yhdistyvät ihmisten terveys ja ympäristön pilaantuminen.

II OTTAA HUOMIOON SEURAAVAA:

9. Olisi luotava yhteisön laajuinen, kattava ja monialainen järjestelmä yhteisön toimintaohjelmien koordinoimiseksi, jotta voitaisiin tunnistaa ja hyödyntää kaikki synergiamahdollisuudet ja välttää toimien päällekkäisyys sekä tunnistaa mahdolliset puutteet ja jatkokehittelyä vaativat aiheet.

10. Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja poliittisissa päätöksissä on tähän mennessä keskitytty yksittäisiin epäpuhtauksiin yksittäisillä ympäristön osa-alueilla, ja tällä alalla onkin saavutettu merkittävää edistymistä. Tämän suuntaisia toimia on jatkettava, mutta on havahduttu huomaamaan, että olisi otettava huomioon myös haitallisten ympäristötekijöiden yhdistelmien vaikutukset, epäpuhtauksien siirtyminen yhdeltä ympäristön osa-alueelta toiselle sekä pitkäaikainen epäpuhtauksille altistuminen.

11. Ympäristön ja terveyden välistä suhdetta koskevissa tutkimuksissa olisi lisäksi otettava huomioon suurimittaisesti valmistetut kemikaalit, joista on nykyisin käytettävissä vain vähän tietoja mutta joiden oletetaan aiheuttavan merkittävää altistumista. Tämän vuoksi uutta kemikaalipolitiikkaa ja kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä koskevaa REACH-järjestelmää aiotaan kehittää niin, että saadaan tehokas väline tiedon lisäämiseksi ja ihmisen terveyteen kohdistuvien uusien uhkien ehkäisemiseksi.

12. Yhteiskuntamme ovat osoittautuneet haavoittuviksi rajuille sääilmiöille, millä on ollut vakavia kansanterveydellisiä seurauksia. Koska tällaisia ilmiöitä odotetaan esiintyvän yhä yleisemmin ja yhä rajumpina, yhteiskuntiemme olisi parannettava kykyään arvioida näitä vaikutuksia ja varautua niihin.

13. Useat merkittävät ihmisillä esiintyvät sairaudet ovat yhteydessä siihen, että väestö ja etenkin erityisen herkät väestöryhmät, kuten lapset eri kehitysvaiheissaan, raskaana olevat naiset, vanhukset ja sosiaalisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa olevat, altistuvat useille ympäristötekijöille sisällä ja ulkona, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lapset ovat erityisen herkkiä tietyille ympäristötekijöille, ja tästä syystä saattaa olla tarpeen ottaa huomioon ylimääräinen turvallisuuskerroin, kun arvioidaan lapsille aiheutuvaa todellista riskiä. Siksi tarvitaan erityistoimia lasten terveyden suojelemiseksi ja odotettavissa olevan terveen elinajan pidentämiseksi.

14. Ympäristöstä johtuvat terveysongelmat voivat vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavalla. Siksi tätä alaa on tutkittava tarkemmin.

15. Sisäympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat hengityselinsairauksien, astman ja allergioiden esiintyvyyteen lapsilla. Tämän vuoksi tulevassa työohjelmassa olisi kiinnitettävä sisäympäristöön erityistä huomiota. Pikkulapset viettävät paljon aikaa sisätiloissa, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää, että olosuhteet ovat turvalliset. Myös useat työntekijät viettävät huomattavan osan työelämästään sisätiloissa, ja heidän työympäristönsä on oltava turvallinen. Siksi kohtuuttomia riskejä, kuten ympäristön tupakansavua, olisi vähennettävä tai ne olisi poistettava kokonaan.

III PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE SEURAAVAA:

16. Komission tiedonannossa(2) on esitelty Euroopan ympäristöterveysstrategia, jonka ensimmäisessä jaksossa (2004-2010) keskitytään neljään merkittävään ihmisellä esiintyvään terveysongelmaan (lasten hengityselinsairaudet, astma ja allergiat, neurologiset kehityshäiriöt, lapsuusiän syöpä sekä hormonaaliset haittavaikutukset). Sen kolme perimmäistä tavoitetta ovat ympäristötekijöiden aiheuttamien terveysriskien ja sairauksien vähentäminen EU:ssa, ympäristötekijöiden aiheuttamien uusien terveysuhkien tunnistaminen ja ehkäiseminen sekä EU:n päätöksentekokyvyn vahvistaminen tällä alalla. Strategia on merkittävä askel kohti johdonmukaista, pitkäkestoista ja yhtenäistä yhteisön politiikkaa ympäristöterveysuhkien torjumiseksi, erityiset toimenpiteet ja toimet mukaan luettuina.

17. Komissio aikoo perustaa Euroopan yhtenäisen ympäristöterveyden seuranta- ja reagointijärjestelmän, joka tuottaa synergiaa ja helpottaa tietojen ja menetelmien jakamista ympäristön ja terveyden välistä suhdetta koskevan tietämyksen lisäämiseksi.

IV KOROSTAA SEURAAVAA:

18. Kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003-2008) ja kuudennen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman tiivis koordinointi tuottaisi lisäarvoa.

19. On varmistettava, että neuvoa-antava ryhmä ja tekniset työryhmät, jotka komissio perustaa, ottavat huomioon tieteellisten komiteoiden ja muiden komissiota avustavien neuvoa-antavien tahojen työskentelyn synergiavaikutusten optimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

20. Komission ja jäsenvaltioiden on työskenneltävä läheisessä yhteistyössä ja hyödynnettävä täysimääräisesti tieteellisten laitosten panos sekä otettava valtioista riippumattomat järjestöt ja muut sidosryhmät mukaan strategian toteuttamiseen.

21. Vuosien 2004-2010 toimintasuunnitelmaa laadittaessa on asetettava konkreettisia operatiivisia ja määrällisiä tavoitteita, joiden tarkoituksena on tietojen yhtenäisyyden varmistaminen olemassa olevien ympäristöterveyttä koskevien tietokantojen pohjalta. Ensisijaisesti olisi kehitettävä laajempia terveysvaikutusten arviointimenetelmiä, tietojenseurantajärjestelmiä ja varhaisvaroitusjärjestelmä sekä laadittava selkeät, luotettavat ja informatiiviset ympäristöterveyttä kuvaavat indikaattorit. Yhteiset seurantaohjelmat helpottaisivat kokemusten ja tietojen vaihtoa sekä joidenkin puutteiden korjaamista.

22. Euroopan ympäristöterveysstrategian kehittämistä ja toteuttamista on tuettava, esimerkiksi tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta, ja on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä toimintaedellytysten kehittämiseen että tiedon tuottamiseen, vaihtamiseen ja levittämiseen.

23. Asianmukainen, tehokas ja vankkaan tieteelliseen tietoon perustuva neuvonta, tiedotus, kasvatus ja viestintä ovat avain yleisön tietoisuuden lisäämiseen, jotta ihmiset voivat välttää tunnettuja ja uusia ympäristöterveysuhkia. Yleisön tietoisuus voi myös edistää sitä, että uusille riskinhallintapolitiikoille saadaan riittävä tuki.

24. On pohdittava, miten sääntelyvälineitä voitaisiin täydentää muilla toimenpiteillä, esimerkiksi politiikoilla, joiden tarkoituksena on motivoida talouden toimijat ja yksittäiset kansalaiset toteuttamaan myönteisiä toimia ympäristöterveyden alalla.

25. On huolehdittava siitä, että liittyvien valtioiden merkittäviin ympäristöterveysongelmiin voidaan kiinnittää erityistä huomiota.

26. Strategian ulkoisen ulottuvuuden kehittämiseksi on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailman terveysjärjestön, YK:n ympäristöohjelman, YK:n kestävän kehityksen toimikunnan, YK:n Euroopan talouskomission ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa ottaen huomioon kestävän kehityksen huippukokouksessa ja YK:n vuosituhatjulistuksessa asetetut tavoitteet.

V KEHOTTAA KOMISSIOTA

27. Varmistamaan, että vuosien 2004-2010 toimintasuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa huolehditaan tiiviistä yhteydestä ja vuorovaikutuksesta kuudennen ympäristöohjelman teemakohtaisten strategioiden, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman, tutkimuksen ja kehityksen kuudennen puiteohjelman ja muiden asiaan liittyvien yhteisön ohjelmien kanssa niiden jatkokehittelyn tukemiseksi.

28. Huolehtimaan siitä, että strategiaa ja siihen liittyvää toimintaohjelmaa arvioidaan ja mukautetaan säännöllisesti tieteellinen tietämys ja toteuttamisesta saadut kokemukset huomioon ottaen.

29. Kehittämään strategian ensimmäisessä jaksossa tutkimusperustan politiikkojen ja toimenpiteiden terveysvaikutusten sosioekonomista arviointia varten ja kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja muiden erityistä suojelua tarvitsevien ryhmien terveyteen. Tarkoituksena on tukea päätöksentekoa ja tehostaa terveysnäkökohtien sisällyttämistä uuteen yhtenäiseen vaikutustenarviointiin.

30. Harkitsemaan sellaisten vähemmän tutkittujen terveys- ja ympäristöuhkien sisällyttämistä strategian ensimmäiseen jaksoon, jotka johtuvat fyysisen, psykologisen, sosiaalisen ja esteettisen ympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Näitä ovat esimerkiksi:

- sisäympäristöön liittyvät tekijät, kuten ympäristön tupakansavu

- ympäristöterveyden sosioekonomiset taustatekijät

- ilmastonmuutoksen vaikutukset

- saastunut vesi ja

- melu.

31. Huolehtimaan siitä, että neuvostoa kuullaan asianmukaisesti toimintasuunnitelmaa kehiteltäessä ennen Budapestissä pidettävää ympäristöterveyttä käsittelevää yleiseurooppalaista ministerikokousta.

32. Myötävaikuttamaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Maailman terveysjärjestön kanssa ympäristöterveyttä käsittelevän yleiseurooppalaisen ministerikokouksen valmisteluihin ja jatkotoimiin ja tässä yhteydessä varmistamaan vuosien 2001-2004 toimintasuunnitelman ja Euroopan lasten ympäristöterveyssuunnitelman (CEHAPE) välisen johdonmukaisuuden.

VI. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA

33. Antamaan kansalaisyhteiskunnalle, valtioista riippumattomille järjestöille ja kansalaisjärjestöille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti strategian kehittämiseen ja toteuttamiseen.

34. Huolehtimaan kaikkien ympäristöterveyden alalla toimivaltaisten laitosten välisestä tiiviistä organisatorisesta yhteistyöstä, erityisesti valvonta- ja seurantatoimien osalta, paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

(1) "Environment and health. The European Charter and commentary", Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 1990 (WHO Regional Publications, European Series, No 35).

(2) Asiak. 10676/03 ENV 347 SAN 141.