This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document JOC_2003_045_E_0340_01
Proposal for a Council Decision to extend the application of Decision 2000/91/EC of 24 January 2000 authorising the Kingdom of Denmark and the Kingdom of Sweden to apply a measure derogating from Article 17 of the Sixth Council Directive (77/388/EEC) of 17 May 1977 on the harmonisation of the laws of the Member States relating to turnover taxes (COM(2002) 650 final)
Ehdotus neuvoston päätökseksi päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä (KOM(2002) 650 lopull.)
Ehdotus neuvoston päätökseksi päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä (KOM(2002) 650 lopull.)
EUVL C 45E, 25.2.2003, p. 340–341
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Ehdotus: Neuvoston päätös päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä /* KOM/2002/0650 lopull. */
Virallinen lehti nro 045 E , 25/02/2003 s. 0340 - 0341
Ehdotus: Neuvoston päätös päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä (komission esittämä) PERUSTELUT Tanska ja Ruotsi pyysivät komission pääsihteeristön 25. heinäkuuta ja 28. lokakuuta 2002 kirjaamilla kirjeillä jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17. toukokuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY [1], jäljempänä 'kuudes direktiivi', 27 artiklan nojalla lupaa jatkaa sellaisen erityistoimenpiteen soveltamista, jonka neuvosto oli alkujaan sallinut 24. tammikuuta 2000 tekemällään päätöksellä 2000/91/EY [2]. [1] EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1. Direktiiviä on viimeksi muutettu direktiivillä 2002/38/EY (EYVL L 128, 15.5.2002, s. 41). [2] EYVL L 28, 3.2.2000, s. 38. Muille jäsenvaltioille annettiin kyseisistä pyynnöistä tieto edellä mainitun 27 artiklan mukaisesti 6 marraskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä. Kyseinen erityistoimenpide koskee yksinkertaistettuja sääntöjä Tanskan kuningaskunnan ja Ruotsin kuningaskunnan välisen kiinteän yhteyden (Juutinrauman väylän) käyttömaksujen arvonlisäveron palautuksissa. Kyseisen direktiivin 17 artiklan mukaisesti käyttömaksun arvonlisäveron vähennykset on käsiteltävä siinä jäsenvaltiossa, jossa vero on maksettu. Niinpä tämän seurauksena Tanskan kuningaskuntaan tai Ruotsin kuningaskuntaan sijoittautuneen verovelvollisen olisi periaatteessa vähennettävä käyttömaksun arvonlisävero yhtäältä veroilmoituksessa, jonka hän tekee siihen jäsenvaltioon, johon on sijoittautunut, ja toisaalta noudattamalla kahdeksannen arvonlisäverodirektiivin mukaista takaisinmaksumenettelyä. Tämän lisäksi verovelvollisen, joka ei ole sijoittautunut edellä mainittujen jäsenvaltioiden alueelle, olisi esitettävä kaksi palautushakemusta tapauksesta riippuen joko kahdeksannen tai kolmannentoista arvonlisäverodirektiivin mukaisesti. Ruotsin ja Tanskan viranomaiset katsovat, että arvonlisäveroa koskevien tavanomaisten sääntöjen soveltaminen muodostaisi tässä tapauksessa suhteettoman hallinnollisen rasitteen sekä verovelvollisille että veroviranomaisille. Edellä mainitun päätöksen nojalla Tanska ja Ruotsi saavat soveltaa erityissäännöksiä, joilla pyritään siihen, että arvonlisäveron vähennykset ja palautukset käsittelisi yksi ainoa maa. Säännöt ovat seuraavat: - Verovelvollinen, joka on sijoittautunut joko Tanskan kuningaskuntaan tai Ruotsin kuningaskuntaan, voi vähentää veroilmoituksessaan käyttömaksun arvonlisäveron kokonaisuudessaan, mukaan luettuna arvonlisäveron, joka koskee sen jäsenvaltion alueella, johon verovelvollinen ei ole sijoittautunut, sijaitsevan väylän käyttöä. - Verovelvollisen, joka ei ole sijoittautunut kumpaankaan edellä mainittuun jäsenvaltioon, on otettava yhteyttä ainoastaan Ruotsin viranomaisiin arvonlisäveronpalautusta varten kahdeksannen tai kolmannentoista arvonlisäverodirektiivin mukaista menettelyä noudattaen. Luvan voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2002, mutta tämän yksinkertaistamistoimenpiteen soveltamisen perusteena olevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat eivät ole muuttuneet vaan pätevät edelleen. On syytä muistaa, että jos arvonlisäveron vähennysoikeutta koskeva direktiiviehdotus, jonka komissio esitti neuvostolle 17. kesäkuuta 1998 [3], hyväksytään, suunnitellut erityistoimenpiteet menettävät merkityksensä kaikkien yhteisön alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten osalta. [3] EYVL C 219, 15.7.1998, s. 16. Näin ollen on syytä rajata luvan voimassaoloaika ja säätää, että lupa on voimassa siihen asti, kunnes kyseinen direktiivi tulee voimaan, ja enintään 31. joulukuuta 2006 asti, mikäli direktiivi ei ole tullut voimaan siihen mennessä. Ehdotus: Neuvoston päätös päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY 17 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä (Ainoastaan tanskan- ja ruotsinkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY [4], ja erityisesti sen 27 artiklan 1 kohdan, [4] EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1. Direktiiviä on viimeksi muutettu direktiivillä 2002/38/EY (EYVL L 128, 15.5.2002, s. 41). ottaa huomioon komission ehdotuksen [5]: [5] EYVL C [...], [...], s. [...]. sekä katsoo seuraavaa: (1) Tanskan ja Ruotsin viranomaiset pyysivät komission pääsihteeristön 25. heinäkuuta ja 28. lokakuuta 2002 vastaanottamilla kirjeillä lupaa jatkaa niille neuvoston päätöksellä 2000/91/EY [6] myönnetyn poikkeuksen soveltamista. [6] EYVL L 28, 3.2.2000, s. 38. (2) Muille jäsenvaltioille annettiin kyseisistä pyynnöistä tieto 6. marraskuuta 2002. (3) Erityistoimenpide koskee arvonlisäverojärjestelmää, jota sovelletaan kiinteän yhteyden (Juutinrauman väylän) käytössä Tanskan kuningaskunnan ja Ruotsin kuningaskunnan välillä, ja erityisesti väylän käyttömaksujen arvonlisäveron palautusta. Alueellista soveltamisalaa koskevien sääntöjen nojalla käyttömaksusta peritään arvonlisävero osittain Tanskan kuningaskunnassa ja osittain Ruotsin kuningaskunnassa. (4) Poiketen direktiivin 77/388/ETY 17 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna saman direktiivin 28 f artiklalla, mukaisista periaatteista, joiden mukaan verovelvollinen käyttää vähennys- tai palautusoikeuttaan siinä jäsenvaltiossa, jossa arvonlisävero on maksettu, Ruotsin ja Tanskan viranomaisille on annettu lupa soveltaa erityistoimenpidettä, jonka mukaan verovelvollisen olisi otettava yhteyttä ainoastaan yhden maan hallintoon kyseistä veronpalautusta varten. (5) Luvan voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2002, mutta tämän yksinkertaistamistoimenpiteen soveltamisen perusteena olevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat eivät ole muuttuneet vaan pätevät edelleen. (6) Komissio esitti 17 päivänä kesäkuuta 1998 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi arvonlisäveron vähennysoikeutta koskevan kuudennen direktiivin muuttamisesta [7], jonka hyväksymisen myötä suunnitellut erityistoimenpiteet menettäisivät merkityksensä useimmissa tarkoitetuissa tapauksissa eli kaikkien yhteisön alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten osalta. [7] EYVL C 219, 15.7.1998, s. 16. (7) Näin ollen on syytä jatkaa luvan voimassaoloa edellä mainitun direktiivin voimaantulopäivään asti, mutta kuitenkin niin, että luvan voimassaolo päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006, mikäli direktiivi ei ole tullut voimaan siihen mennessä. (8) Poikkeava toimenpide ei vaikuta kielteisesti ALV:sta kertyviin yhteisöjen omiin varoihin, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Korvataan päätöksen 2000/91/EY 2 artiklassa ilmaisu "31 päivään joulukuuta 2002" ilmaisulla "31 päivään joulukuuta 2006". 2 artikla Tämä päätös on osoitettu Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin kuningaskunnalle. Tehty Brysselissä [...] Neuvoston puolesta Puheenjohtaja