52002PC0614

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa ja Indonesiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia koskevan menettelyn päättämisestä

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Komissio pani 9. marraskuuta 2001 vireille Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia yhteisöön koskevan tukien vastaisen tutkimuksen.

Samana päivänä aloitettiin Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

Tutkimuksissa paljastui vahingollisen polkumyynnin ja vientituen olemassaolo, ja tämän johdosta komissio otti asetuksilla (EY) N:o 1411/2002 ja (EY) N:o 1412/2002 käyttöön Intiasta tulevassa tuonnissa väliaikaiset polkumyynti- ja tasoitustullit.

Oheinen ehdotus neuvoston asetukseksi perustuu tukea, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskeviin lopullisiin päätelmiin, joilla vahvistettiin alustavat päätelmät. Tämän vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy oheisen ehdotuksen asetukseksi, joka olisi julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä viimeistään 30. marraskuuta 2002.

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa ja Indonesiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia koskevan menettelyn päättämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6 päivänä lokakuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 [1] ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan,

[1] EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

ottaa huomioon komission ehdotuksen, joka on tehty komission kuultua neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

(1) Komissio otti asetuksella (EY) N:o 1411/2002 [2], jäljempänä 'väliaikaista tullia koskeva asetus', käyttöön väliaikaisen tasoitustullin Intiasta peräisin olevan ja CN-koodiin 5402 33 00 kuuluvan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa yhteisöön. Indonesian osalta tuet määritettiin vähimmäistasoa oleviksi, ja tämän vuoksi kyseisen maan osalta väliaikaista tasoitustullia ei otettu käyttöön.

[2] EYVL L 205, 2.8.2002, s. 26.

(2) Samanaikaisesti komissio otti asetuksella (EY) N:o 1412/2002 [3] käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa.

[3] EYVL L 205, 2.8.2002, s. 50.

(3) Palautetaan mieleen, että tukea ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2000 ja 30 päivän syyskuuta 2001 välisen ajanjakson, jäljempänä 'tutkimusajanjakso'. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa oli laskuvirhe, ja vahvistetaan, kuten jäljempänä olevista useista taulukoista ilmenee, että vahinkoanalyysin kannalta merkityksellinen kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 1996 (eikä 1 päivän lokakuuta 1997 kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todetaan) ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä 'tarkastelujakso'. Kyseinen ajanjakso valittiin yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen kokonaiskehityksen analyysin perusteella ja ottaen huomioon Indonesiasta, Malesiasta, Taiwanista ja Thaimaasta tulevassa tuonnissa vuonna 1996 käyttöönotettujen polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksen.

B. MENETTELYN JATKO

(4) Sen jälkeen, kun oli annettu ilmoitus niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin ottaa käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, useat asianomaiset osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Komissio antoi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97, jäljempänä 'perusasetus', 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikille kuulemista pyytäneille asianomaisille osapuolille siihen mahdollisuuden.

(5) Komissio jatkoi lopullisten päätelmien tekoon tarpeellisena pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista.

(6) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisen tasoitustullin käyttöönottoa ja väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne saattoivat tehdä huomautuksia kyseisen ilmoituksen johdosta.

(7) Komissio teki tarkastuskäyntejä jo ennen väliaikaisia toimenpiteitä, mutta sen lisäksi se teki tarkastuskäynnin Unifi Textured yarns Ltd -yrityksen, joka on Irlannissa sijaitseva teksturoidun polyesterifilamenttilangan yhteisön tuottaja, toimitiloihin väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

(8) Osapuolten suullisia ja kirjallisia väitteitä tarkasteltiin, ja alustavia päätelmiä muutettiin tarvittaessa.

C. Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

(9) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komissio ei analyysissään ottanut huomioon teksturoidun polyesterifilamenttilangan kolmea erilaista markkinasegmenttiä yhteisössä, mistä osoituksena väitetään olevan erot keskimääräisissä myyntihinnoissa sen mukaan, onko teksturoitu polyesterifilamenttilanka peräisin Intiasta, muista kolmansista maista vai yhteisöstä. Kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien mukaan tätä vahvisti se, että yhteisön tuotannonalan keskimääräinen hinta tutkimusajanjaksolla oli yli 50 prosenttia korkeampi kuin intialaisen tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinta, mikä väitteen mukaan viittaa siihen, että yhteisössä tuotettu teksturoitu polyesterifilamenttilanka ei kaikilta osiltaan ole samankaltainen kuin Intiasta peräisin oleva teksturoitu polyesterifilamenttilanka.

(10) Olisi palautettava mieleen, että alustavasti määritettiin, ettei polyesterifilamenttilangan eri lajien ja laatujen välillä ole merkittäviä eroavaisuuksia fyysisten perusominaisuuksien ja käyttötarkoitusten osalta, ja että näin ollen kaikkia teksturoidun polyesterifilamenttilangan lajeja olisi tässä menettelyssä pidettävä yhtenä tuotteena. Tehtiin myös se alustava päätelmä, että Intiassa tuotetulla ja yhteisöön viedyllä teksturoidulla polyesterifilamenttilangalla on samankaltaiset fyysiset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin yhteisön tuottajien valmistamalla teksturoidulla polyesterifilamenttilangalla, jota tämän vuoksi olisi pidettävä samankaltaisena tuotteena perusasetuksen 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Myyntihintojen eroja ei sinänsä voida pitää perusteena samankaltaista tuotetta määritettäessä.

(11) Markkinasegmentoinnin osalta ei esitetty näyttöä objektiivisiin perusteisiin perustuvasta erottavasta tekijästä, joka olisi tukenut päätelmää siitä, että intialainen tuontituote ja yhteisön tuotannonalan tuottama tuote olisivat eri tuotteita. Myyntihintaa ei sinänsä pidetä riittävänä tekijänä määrittämään markkinasegmenttejä erityisesti polkumyynti- ja tukikäytänteiden osalta. Tuotelajeissa todetut eroavaisuudet, joihin liittyy erilaisia hinnoittelunäkökohtia, otetaan huomioon hinnan alittavuutta ja vahingon korjaavaa tasoa koskevissa laskelmissa, kuten jäljempänä tämän asetuksen johdanto-osan 46 kappaleessa selitetään.

(12) Edellä esitettyjen syiden vuoksi väite hylättiin ja vastaavasti päätelmät siitä, että teksturoitua polyesterifilamenttilankaa olisi pidettävä yhtenä tuotteena, vahvistettiin.

(13) Koska huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14-16 kappaleessa esitetty tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen määritelmä.

D. TUET

I. INTIA

1. Otanta

(14) Intiassa annettuja tukia koskeva tutkimus toteutettiin perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti. Koska intialaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskevasta otannasta ei väliaikaisen tasoitustullin käyttöönoton jälkeen esitetty huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17-23 kappaleessa esitetyt päätelmät.

2. Viennin jälkeiset tuontitullien hyvitysjärjestelmät (Duty Entitlement Passbook Schemes, DEPB)

(15) Alustavista päätelmistä annetun ilmoituksen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja ja Intian tuotannonalaa edustava järjestö väittivät, että yritys ei ollut käyttänyt DEPB-lisenssejä tutkimusajanjaksolla ja että tämän vuoksi järjestelmä ei voinut mahdollistaa tasoitustullin käyttöönottoa kyseisen yrityksen osalta.

(16) Yritys ei ole kiistänyt päätelmää siitä, että se on käyttänyt viennin jälkeistä DEPB-järjestelmää tutkimusajanjaksolla ja että järjestelmä on Intiassa vielä käytettävissä. DEPB-järjestelmästä saatu etuus laskettiin niissä lisensseissä myönnetyn hyvityksen perusteella, jotka on käytetty tai siirretty (myyty) tutkimusajanjakson aikana. Näin ollen väite siitä, että yritys ei saanut enää DEPB-lisenssejä ja siirtyi käyttämään toista järjestelmää tutkimusajanjakson aikana, ei muuttanut sitä, että se tosiasiallisesti käytti ja möi DEPB-lisenssit tutkimusajanjaksolla ja että järjestelmä oli ja on vieläkin yrityksen käytettävissä. Tämän vuoksi tehtiin se päätelmä, että yritys sai etua DEPB-järjestelmästä tutkimusajanjaksolla, eikä ole syytä tehdä sitä päätelmää, etteikö yritys hyötyisi järjestelmästä tulevaisuudessa.

(17) Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät käyttäneensä DEPB-etuutta ostaakseen raaka-aineita tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon, ja tämän vuoksi sitä ei olisi pidettävä tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavana tukena.

(18) Kuten alustavissa päätelmissä on jo huomautettu, DEPB-järjestelmä ei ole perusasetuksen liitteissä I, II ja III tarkoitettu peruutus- tai palautusjärjestelmä. Viejä ei ole velvoitettu käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantomenetelmässä, eikä hyvityksen määrä ole laskettu suhteessa tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin. Kyseisiä hyvityksiä vastaan tuodut tavarat voidaan myydä kotimarkkinoilla tai käyttää muutoin. Lisäksi lisenssit voidaan myydä vapaasti. Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että kyseiset kaksi yritystä möivät toinen yli 90 ja toinen yli 60 prosenttia niiden DEPB-lisensseistä tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi tehdään se päätelmä, että kyseisten yritysten DEPB-etuus oli tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava tuki.

(19) Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti, että viennin jälkeisestä DEPB-järjestelmästä saatava etuus olisi rajoitettava tarkasteltavana olevan tuotteen eli teksturoidun polyesterifilamenttilangan vientiin myönnettyjen lisenssien DEPB-määrään.

(20) Koska kyseisiä lisenssejä voidaan käyttää mihin tahansa tuontiin tai jopa siirtää, täyttä etuutta ei voitu kohdentaa eri tuotteiden kesken. Muille kuin tarkasteltavana olevalle tuotteelle myönnettyjä lisenssejä voidaan käyttää sellaisten tuotantopanosten tuontiin, joita käytetään suoraan tai välillisesti teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuotannossa. Tämän vuoksi olisi vahvistettava viennin jälkeisen DEPB-etuuden kohdentaminen tutkimusajanjakson aikaiseen kokonaisviennin liikevaihtoon (väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 40 ja 41 kappale) .

(21) Yksi vientiä harjoittava tuottaja vaati myös oikaisuja veronalennusten, korkojen ja valuuttatappioiden kaltaisiin oletettuihin kustannuksiin.

(22) Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan tuen kokonaismäärästä voidaan vähentää ainoastaan ne kustannukset, jotka välttämättä aiheutuvat tukikelpoisuuden tai itse tuen saamisesta. Näin ollen kyseisiä viejän vaatimia oletettuja oikaisuja ei voida vähentää määritetyn tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrästä.

(23) Näin ollen vahvistetaan väliaikaisesta tullista annetun asetuksen johdanto-osan 31-41 kappaleessa esitetyt päätelmät.

3. Tuotantohyödykkeiden tuontia etuustullein koskeva järjestelmä (Export Promotion Capital Goods Scheme, EPCGS)

(24) Eräs vientiä harjoittava tuottaja vaati, että EPCG-etuus olisi kohdennettava (viennin ja kotimarkkinoiden) kokonaisliikevaihtoon, koska kyseisessä järjestelmässä hankittuja tuotantohyödykkeitä on käytetty sekä kotimarkkinoille että vientiin tarkoitettuun tuotantoon.

(25) On pantava merkille, että EPCG on selkeästi perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukainen oikeudellisesti vientituloksesta riippuva tukijärjestelmä. Lisenssiä ei voi saada sitoutumatta tavaroiden vientiin. Päätelmää ei ole kiistetty.

(26) Tämän vuoksi vientituki, eli kyseisessä järjestelmässä hankittujen tuotantohyödykkeiden vapauttaminen tullista, olisi kohdennettava vientiliikevaihtoon.

(27) Sama vientiä harjoittava tuottaja vaati myös, että EPCG-etuuden laskeminen olisi rajoitettava tarkasteltavana olevan tuotteen eli teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuottamiseksi tehtyihin investointeihin.

(28) Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja on saanut EPCG-lisenssit tuottaakseen tarkasteltavana olevan tuotteen (teksturoitu polyesterifilamenttilanka) lisäksi muun muassa polyesterilankaa, joka on tärkein tuotantopanos teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuotannossa. Polyesterilankaa tuotettiin kolmessa eri yksikössä, ja sitä myytiin valmiina tuotteena tai käytettiin muiden tuotteiden tuotannossa.

(29) Yrityksen kirjanpitoaineiston perusteella oli mahdotonta määrittää, mikä tuotantohyödyke tai mitä osaa siitä käytettiin teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuotantoon. Tämän vuoksi on tehty se päätelmä, että kaikista EPCG-lisensseistä saatu täysi etuus verrattuna kokonaisviennin liikevaihtoon oli asianmukaisin tapa määrittää tuen määrä.

(30) Näin ollen vahvistetaan väliaikaisesta tullista annetun asetuksen johdanto-osan 42-49 kappaleessa esitetyt päätelmät.

4. Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(31) Väliaikaisen tasoitustullin käyttöönoton jälkeen havaittiin laskuvirhe otantaan kuulumattomille yhteistyössä toimiville yrityksille määritetyssä kokonaistuen määrässä. Erityisesti otantaan kuulumattomille yhteistyössä toimiville yrityksille väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa määritetyn 5,0 prosentin vähimmäistasoa olevan tukimäärän olisi pitänyt olla 5,2 prosenttia.

(32) Intian tuotannonalaa edustava järjestö väitti, että kolmen tutkitun yrityksen painotetun keskimääräisen tuen määrä alitti vähimmäistason ja sen vuoksi menettely olisi päätettävä johdonmukaisen EY:n oikeuskäytännön mukaisesti.

(33) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa todetaan, kaikille intialaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritetyt tukimäärät ovat 1,0-9,1 prosenttia. Ainoastaan yhden yrityksen osalta tukimäärän todettiin alittavan Intiaa koskevan 3 prosentin vähimmäistason raja-arvon.

(34) Koko maata koskeva painotettu keskimääräinen tuen määrä, jossa otetaan huomioon kaikki väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 69 kappaleessa määritetyt tukimäärät, on 3,9 prosenttia, eli se ylittää vähimmäistason raja-arvon. Tämän vuoksi Intiaa koskevaa menettelyä ei ole syytä päättää.

(35) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 ja 69 kappaleessa määritettyihin tuen määriin ei tarvittu muita muutoksia. Vahvistetaan seuraavat päätelmät:

>TAULUKON PAIKKA>

II. INDONESIA

(36) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ei esitetty huomautuksia siitä, että tukimäärät oli Indonesian osalta määritetty vähimmäistasoa olevaksi. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70-74 kappaleessa esitetyt päätelmät olisi vahvistettava, ja menettely olisi Indonesian osalta päätettävä.

E. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(37) Pian väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Dupont SA, yksi väliaikaisia toimenpiteitä kaavailtaessa yhteisön tuotannonalan määritelmään sisällytetyistä yhteistyössä toimineista yhteisön tuottajista, lopetti teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuotannon yhteisössä oletetusti yhteisön markkinoille tulleen halpatuonnin takia. Koska kyseinen tapahtuma oli luonteeltaan lopullinen, ei katsottu enää asianmukaiseksi pitää Dupont SA:ta yhteisön tuotannonalaan kuuluvana. Tämän johdosta katsottiin, että lopullisia päätelmiä määritettäessä yhteisön tuotannonalan olisi määriteltävä muodostuvaksi kahdesta jäljelle jääneestä yhteistyössä toimivasta yhteisön tuottajasta, jotka ovat UNIFI Textured yarns Ltd ja Sinterama S.p.a..

(38) Tämän vuoksi tarkastettiin, muodostivatko kyseiset kaksi yritystä vielä perusasetuksen 10 artiklan 8 kohdan mukaisen pääosan yhteisön tuotannosta. Todettiin, että kahden jäljelle jääneen yhteistyössä toimivan yhteisön tuottajan yhteenlaskettu tuotanto muodosti 30 prosenttia samankaltaisen tuotteen yhteisön tuotannosta tutkimusajanjaksolla. Se ylittää edellä mainitussa artiklassa säädetyn 25 prosentin raja-arvon. Tämän vuoksi kyseiset kaksi yritystä muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisen yhteisön tuotannonalan.

(39) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että alustava vahinkoanalyysi perustui ainoastaan yhteisön tuottajien vähemmistöön. Niiden väite perustui siihen, että tutkimuksessa tosiasiallisessa yhteistyössä toimineet valituksen tehneet yhteisön tuottajat eivät muodostaneet pääosaa yhteisön tuotannosta.

(40) Väite ei pidä paikkaansa, ja se hylättiin, koska jäljelle jääneet kaksi yritystä edustavat yli 25 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta. Tämän vuoksi vahvistettiin, että kyseiset kaksi yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

F. VAHINKO

1. Yhteisön kulutus

(41) Koska esille ei ole tullut uusia tietoja, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 84 ja 85 kappaleessa esitetyt yhteisön kulutusta koskevat alustavat päätelmät. Yhteisön kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Vientituella tapahtuva tuonti Intiasta

>TAULUKON PAIKKA>

(42) Absoluuttisesti mitattuna Intiasta tulleen tuonnin määrä lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla, koska vuonna 1996 se oli 7 583 tonnia, mutta tutkimusajanjaksolla jo 22 683 tonnia. Olisi pantava merkille, että vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin yhteisön kokonaiskulutus vähentyi, Intiasta tulleen tuonnin määrä lähes kaksinkertaistui.

(43) Intiasta tulleen tuonnin osuus yhteisön markkinoista lisääntyi vuoden 1996 2,7 prosentista 6,7 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Koska tuontimäärät nousivat nopeasti vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä, niiden markkinaosuus nousi 3,3 prosentista 6,7 prosenttiin, kun taas yhteisön kokonaiskulutus laski.

(44) Keskimääräinen tuontihinta nousi ensin vuosina 1996 ja 1997 ja laski sitten. Alhaisimpana hintataso oli vuonna 1999.

(45) Koska Intiasta tulevan tuonnin määrästä ja hinnasta ei ole esitetty huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 86-88 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät.

(46) Hinnan alittavuutta koskevia laskelmia on edellä mainittujen yhteisön tuotannonalan koostumuksessa tapahtuneiden muutosten perusteella tarkistettu. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89-92 kappaleessa on selitetty, hinnan alittavuuden marginaalien laskemismenetelmiin ei kuitenkaan puututtu. Palautetaan mieleen, että hinnan alittavuutta analysoitaessa Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan eri lajien hintoja verrattiin yhteisön tuotannonalan tuottamiin ja myymiin samankaltaisten lajien hintoihin. Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat ehdottivat keskihintojen kokonaisvertailua, mutta siinä ei otettaisi huomioon eri tuotelajien olemassaoloa ja se johtaisi harhauttaviin tuloksiin.

(47) Tällä perusteella prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan hinnoista ilmaistut tarkistetut hinnan alittavuuden marginaalit vaihtelivat 23 prosentista 28 prosenttiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(48) Koska yhdelle intialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetty tukimäärä osoittautui vähimmäistason alittavaksi, komissio analysoi, muuttaisiko muun kuin vientituella tapahtuvan tuonnin sivuuttaminen edellä mainittuja päätelmiä merkittävästi. ällä perusteella todettiin, että Intiasta vientituella tulevan tuonnin lisääntyminen olisi vertailukelpoista sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteellisesti, toisin sanoen se kaksinkertaistui vuodesta 1996 tutkimusajanjaksolle, ja erityisesti vuonna 1999 tapahtuneen laskun jälkeen se kaksinkertaistui myös vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle. Vaikka keskimääräisissä tuontihinnoissa oli tarkastelujaksolla havaittavissa noususuuntaus, intialaisten tuotteiden tuontihinnat alittivat silti merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla, 23-28 prosenttia. Tämän vuoksi katsotaan, että vaikka sen yrityksen, jolle määritettiin vähimmäistasoa oleva vahinkomarginaali, tuontia ei otettaisi edellä mainitussa analyysissä huomioon, sitä koskevat päätelmät pysyisivät samankaltaisina.

3. Yhteisön tuotannonalan tilanne

(49) Sen jälkeen kun yksi yhteistyössä toiminut yhteisön tuottaja suljettiin yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle (kuten edellä on mainittu), alustavasti määritettyjä vahingon osoittimia tarkistettiin vastaavasti. Jäljempänä esitetyistä tiedoista käy ilmi vahingon osoittimien kehitys tarkastelujaksolla kahden jäljelle jääneen yhteistyössä toimivan yhteisön tuottajan osalta. Koska yhteisön tuotannonala koostuu ainoastaan kahdesta yhteisön tuottajasta, luvut on luottamuksellisuuden vuoksi indeksoitu.

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(50) Yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä kasvoi 18 prosenttia tarkastelujakson aikana. Olisi pantava merkille, että kasvu oli suurinta vuosina 1996-1998. Sen jälkeen tuotantomäärä kehittyi epävakaasti. Tutkimusajanjaksolla se oli samalla tasolla kuin vuonna 1998.

(51) Tuotantokapasiteetti määritettiin perustuen asennettujen koneiden teoreettiseen maksimaaliseen tuntitehoon, joka kerrottiin vuotuisilla laskennallisilla työtunneilla ottaen huomioon huollon ja muut samankaltaiset tuotannon keskeytykset.

(52) Tuotantokapasiteetti lisääntyi kaksivaiheisesti. Ensimmäisen kerran se lisääntyi, 16 prosenttia, vuosina 1996-1998. On pantava merkille, että myös yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä lisääntyi suunnilleen yhtä paljon samaisen ajanjakson aikana, mikä johti vakaaseen ja korkeaan kapasiteetin käyttöasteeseen. Toisen kerran kasvua, noin 14 prosentttia, tapahtui vuodesta 1999 tutkimusajanjakson loppuun. Kyseisen ajanjakson aikana tuotantotaso pysyi suhteellisen vakaana, mikä selittää kapasiteetin käyttöasteen laskun.

Varastot (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(53) Varastojen vähentyminen vuosina 1996-1999 on selitettävissä myyntimäärän merkittävällä kasvulla, erityisesti saman ajanjakson tuotantomäärään verrattuna. Sen jälkeen varastot lisääntyivät, koska myyntimäärä laski merkittävästi ja tuotanto lisääntyi hieman.

Myynnin määrä, markkinaosuus ja kasvu (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(54) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Huipussaan se oli vuonna 1998 (21 prosentin lisäys vuoteen 1996 verrattuna), minkä jälkeen se laski 13 prosenttia.

(55) Vuosina 1996-1998 yhteisön tuotannonalan myyntimäärä lisääntyi vähemmän merkittävästi yhteisön kokonaiskulutuksen kehitykseen verrattuna. Sen jälkeen se laski tuntuvammin kuin teksturoidun polyesterifilamenttilangan kokonaiskysyntä yhteisössä vuodesta 1998 tutkimusajanjaksolle. Tämä selittää, miksi markkinaosuudet vähentyivät jatkuvasti.

(56) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon kaikkien yhteisön tuottajien markkinaosuuden kehittyminen tarkastelujaksolla eikä ainoastaan yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden kehittyminen. Tämä olisi osoittanut markkinaosuuden kaiken kaikkiaan kasvaneen.

(57) Olisi pantava merkille, että perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan vahingon määrittäminen tarkoittaa, että yhteisön tuotannonalalle on tapahtunut merkittävää vahinkoa. Tämän vuoksi vahingon määrittäminen rajoitetaan yhteisön tuotannonalan muodostavien yhteistyössä toimivien yhteisön tuottajien taloudelliseen kokonaistilanteeseen, sellaisena kuin se on määriteltynä johdanto-osan 40 kappaleessa. Sitä paitsi jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee, että myös muiden yhteisön tuottajien markkinaosuus väheni merkittävästi tarkastelujaksolla. Muiden yhteisön tuottajien asema on itse asiassa arvioitu syy-yhteyden tarkastelun yhteydessä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

Myyntihinta (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(58) Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta pysyi vakaana vuosina 1996-1998 ja laski 5 prosenttia sen jälkeen. Palautetaan mieleen, että yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksolla myytyjen vertailukelpoisten tuotelajien hintojen vertailun johdosta määritettiin 23-25 prosentin hinnan alittavuuden marginaalit.

Kannattavuus (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(59) Yhteisön markkinoilla tapahtuneen nettomyynnin tuottona ilmaistu yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski tarkastelujaksolla jyrkästi vuoden 1996 voiton tasolta hyvin tappiolliselle tasolle tutkimusajanjakson aikana.

Investoinnit ja pääoman saanti (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(60) Investointien taso oli erityisen korkea vuosina 1996-1998, mikä liittyy tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Tutkimusajanjaksolla investoinnit olivat erittäin vähäisiä kyseisiin vuosiin verrattuna.

(61) Tarkastelujakson alussa yhteisön tuotannonalan pääoman saanti joko ulkoisilta rahoittajilta tai emoyrityksiltä ei häiriintynyt vakavasti. Mutta kun otetaan huomioon tutkimusajanjakson aikaiset tappiot, pääoman saannin on todettava vaarantuneen vakavasti tutkimusajanjaksolla.

Sijoitetun pääoman tuotto (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(62) Kokonaisnettopääoman tuottoa (joka ilmaisee kannattavuuden prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan kokonaisvaroista) pidettiin tässä tapauksessa asianmukaisena muuttujana.

(63) Kokonaisnettopääoman tuotto kehittyi johdonmukaisesti kannattavuuslukujen kanssa, ja se osoitti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huonontuneen selkeästi erityisesti vuoden 1998 jälkeen.

(64) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat kyseenalaistivat kokonaispääoman tuoton tason teksturoidun polyesterifilamenttilangan ja sen tuotannossa käytetyn tärkeimmän raaka-aineen (polyesterilanka) hintakehityksen perusteella. Väitettiin, että teksturoidun polyesterifilamenttilangan keskimääräinen myyntihinta nousi polyesterilangan ostohintaa enemmän, ja tämän vuoksi kokonaispääoman tuoton olisi kehityttävä positiivisesti.

(65) Ensiksikin olisi pantava merkille, että vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle teksturoidun polyesterifilamenttilangan ja polyesterilangan keskimääräiset hinnat kehittyivät samankaltaisesti. Toiseksi, olisi otettava huomioon muut kustannustekijät kuten muut käytetyt materiaalit ja valmistuskustannukset. Kaikki kyseiset tekijät on tarkastettu ja otettu huomioon määritettäessä kannattavuutta ja sijoitetun pääoman tuottoa tarkastelujaksolla. Myös kokonaispääoman tuoton kehittyminen olisi otettava tässä yhteydessä huomioon. Tämän vuoksi väite hylättiin.

Kassavirta (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(66) Kassavirtaa koskevat luvut vahvistivat yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymisen. Se pysyi kuitenkin voiton puolella koko tarkastelujakson ajan ja oli huipussaan vuonna 1999. Näin siksi, että merkittävä osa vuonna 1998 kirjatuista myyntitapahtumista muutettiin rahaksi vuonna 1999.

Työllisyys, palkat ja tuottavuus (1996=100)

>TAULUKON PAIKKA>

(67) Työntekijöiden määrä lisääntyi tarkastelujaksolla 23 prosenttia. Työllisyyskustannukset kasvoivat samalla ajanjaksolla 45 prosenttia.

(68) Tuottavuus väheni tarkastelujaksolla 5 prosenttia.

Polkumyynnistä toipuminen

(69) Vuosina 1996-1998 yhteisön tuotannonalan taloudelliset tulokset olivat tyydyttäviä, mikä osoitti, että se oli ainakin osittain toipunut kolmansista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin, jonka osalta otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteet vuonna 1996, vaikutuksesta. Sen jälkeen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle yhteisön tuotannonalan tilanne heikentyi jälleen tuntuvasti, koska Intiasta vientituella tapahtuva tuonti lisääntyi.

Tosiasialliset tukimarginaalit

(70) Lopulliset tukimarginaalit ovat selkeästi merkittäviä. Vientituella tapahtuneen tuonnin määrän ja hinnan vuoksi kyseisten tukimarginaalien vaikutus ei voi olla vähäpätöinen.

4. Vahinkoa koskevat päätelmät

(71) Vahvistetaan alustava päätelmä siitä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjaksolla merkittävää vahinkoa perusasetuksen 8 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä. Yhteisön tuotannonalan epävarma tilanne muuttui ilmeiseksi vuoden 1998 jälkeen. Vuosina 1996-1998 yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä lisääntyi (17 prosenttia) ja kapasiteetin käyttöaste oli vielä korkea, myyntimäärä kasvoi myös (21 prosenttia) myyntihinnan pysyessä vakaana, ja tuotannonala tuotti vielä voittoa (nettoliikevaihdon ja kokonaispääoman tuoton sekä kassavirran mukaan). Tämän johdosta yhteisön tuotannonala pystyi lisäämään investointejaan ja työntekijöidensä määrää, ja kassavirta pysyi kyseisenä ajanjaksona ylijäämäisenä. Kyseinen myönteinen kehitys on selitettävissä Indonesiaan, Thaimaahan, Taiwaniin ja Malesiaan sovellettujen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton myönteisellä vaikutuksella (yhteisön markkinoille palautui hyvän kauppatavan mukainen kauppa) sekä teksturoidun polyesterifilamenttilangan yhteisön kulutuksen kasvulla.

(72) Vuoden 1998 jälkeen yhteisön tuotannonalan tilanne alkoi merkittävästi huonontua. Vaikka tuotantomäärä pysyi vakaana, tuotantokapasiteetin käyttöaste laski 7 prosenttia, myyntimäärä 13 prosenttia ja myyntihinnat 5 prosenttia. Tämän johdosta yhteisön tuotannonalalle alkoi aiheutua merkittäviä tappioita, ja myös investointien taso laski.

(73) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että jotkut edellä mainituista vahingon osoittimista kehittyivät tarkastelujaksolla myönteisesti eivätkä siis viitanneet vahingon aiheutumiseen.

(74) Ensiksi olisi pantava merkille, että perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaan mikään kyseisessä artiklassa luetteloiduista tekijöistä ei välttämättä ole ratkaiseva sen kannalta, onko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävää vahinkoa. Vielä tärkeämpää on se, että vaikka yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne kohentuikin vuosina 1996-1998, luvut ja edellä esitetyt päätelmät osoittavat selkeästi, että myöhempänä ajankohtana yhteisön tuotannonalan tilanne huononi voimakkaasti ja yhteisön tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjaksolla merkittävää vahinkoa. Tämän vuoksi väite hylättiin ja edellä esitetyt päätelmät yhteisön tuotannonalalle aiheutuneesta merkittävästä vahingosta vahvistettiin.

G. SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(75) Perusasetuksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki uudelleen, johtuiko edellä johdanto-osan 40 kappaleessa määritelty yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko Intiasta peräisin olevasta vientituella tapahtuneesta tuonnista. Perusasetuksen 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, että kyseisten tekijöiden aiheuttaman vahingon ei katsottaisi aiheutuneen vientituella tapahtuneesta tuonnista.

2. Vientituella tapahtuneen tuonnin vaikutus

(76) Vuodesta 1996 tutkimusajanjakson päättymiseen asti Intiasta tulleen tuonnin määrä kolminkertaistui 7 583 tonnista 22 683 tonniin. Se lisääntyi kahdessa otteessa: ensin vuosina 1996-1998 138 prosenttia ja sitten vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle 92 prosenttia 11 824 tonnista 22 683 tonniin eli noin 10 800 tonnia. Olisi pantava merkille, että ensimmäinen määrän kasvu tapahtui yhteisön markkinoiden vielä kasvaessa ja toinen yhteisön kulutuksen merkittävästi supistuessa (-14 000 tonnia). Samaan aikaan - vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle - yhteisön tuotannonalan myyntimäärä väheni noin 13 prosenttia.

(77) Sama voidaan panna merkille suhteellisesti. Intian markkinaosuus kasvoi 2,7 prosentista vuonna 1996 6,7 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Kasvu tapahtui kahdessa vaiheessa: vuosina 1996-1998 2,7 prosentista 4,9 prosenttiin, ja vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle 3,3 prosentista 6,7 prosenttiin.

(78) Vuonna 1999 intialaisen tuotteen tuontihinta laski peräti 1,4 euroon tonnilta, mikä merkitsee noin 17 prosentin laskua edelliseen vuoteen verrattuna ja 26 prosentin laskua vuoteen 1996 verrattuna. Kyseisellä halvan hinnan politiikalla intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät lisäämään myyntimääräänsä ja saamaan takaisin vuonna 2000 ja tutkimusajanjaksolla menettämänsä markkinaosuuden. Hinnat nousivat vuoden 1998 tasolle, mutta olivat vielä keskimäärin alempia kuin vuosina 1996 ja 1997.

(79) Olisi palautettava mieleen, että tutkimusajanjakson aikana määritettiin merkittäviä hinnan alittavuuden marginaaleja, jotka vaihtelivat 23 prosentista 28 prosenttiin. Tämä osoittaa Intiasta tulleen tuonnin tutkimusajanjaksolla aiheuttaman voimakkaan hintapaineen. Markkinaosuuden ollessa 6,7 prosenttia tutkimusajanjaksolla kyseinen hinnan alittavuuden taso vaikutti varmasti kielteisesti kyseisiin avoimiin ja hidastuviin yhteisön markkinoihin. Lisäksi on otettava huomioon, että tarkasteltavana oleva tuote on hyvin altis hinnanvaihteluille.

(80) Samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni noin yhdellä prosenttiyksiköllä vuosina 1996-1998 kuin myös (yhdellä prosenttiyksiköllä) vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle. Kyseistä pienentymistä olisi tarkasteltava yhteisön tuotannonalan hintakehityksen perusteella. Vuodesta 1998 sen oli alennettava hintojaan 7 prosentilla vuoteen 1999 säilyttääkseen asemansa markkinoilla. Olisi palautettava mieleen, että samana vuonna Intia alensi tuontihintojaan 17 prosenttia. Sen jälkeen yhteisön tuotannonalan hinta pysyi melko vakaana, mutta sen taso ei kuitenkaan riittänyt pitämään sen taloudellista tilannetta positiivisena. Toisin kuin intialaiset, yhteisön tuotannonala ei pystynyt nostamaan keskimääräistä myyntihintaansa yhteisössä vuodesta 2000 tutkimusajanjaksolle.

(81) Vuosina 1996-1998 yhteisön tuotannonala kehittyi melko suotuisasti Intiasta tulleesta tuonnista huolimatta, sillä eri maista peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa käyttöön otettujen polkumyyntitullien jälkeen kasvaville yhteisön markkinoille palautui hyvän kauppatavan mukainen kauppa (katso jäljempänä). Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne alkoi kuitenkin vuodesta 1999 alkaen heikentyä. Kuten edellä on selitetty, myyntimäärä ja hinnat alkoivat laskea, mikä vaikutti vakavasti kannattavuuteen, sijoitetun pääoman tuottoon ja kassavirtaan. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun intialaisten tuotteiden hinnat laskivat merkittävästi ja tuontimäärä alkoi nousta merkittävästi. Itse asiassa intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat kaksinkertaistivat tuontimääränsä vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle.

3. Muiden tiedossa olevien tekijöiden vaikutus

Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti

(82) Koska asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet lisätietoja tai huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 121 kappaleessa tehty päätelmä siitä, että Indonesiasta ja Taiwanista peräisin oleva tuonti on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen vahinkoon.

(83) Kyseisillä hyvin avoimilla markkinoilla teksturoidun polyesterifilamenttilangan merkittävä tuonti mistä tahansa maasta aiheuttaa todennäköisesti merkittäväksi luokiteltavaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Mikäli Intiasta tullut tuonti halutaan kuitenkin ilmaista määrällisesti suhteessa Indonesiasta ja Taiwanista tulleeseen tuontiin, on otettava huomioon Intiasta tulleen tuonnin merkittävä lisääntyminen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteellisesti ja intialaisen tuotteen tutkimusajanjaksolla keskimääräinen tuontihinta, joka oli keskimäärin indonesialaisen ja taiwanilaisen tuotteen tuontihintoja alempi, ottaen erityisesti huomioon, että kyseisiin hintoihin sovelletaan osittain polkumyyntitulleja. Näin ollen voidaan tehdä se päätelmä, että Intiasta tulleen tuonnin vaikutus ei varmasti ollut vähemmän merkittävä kuin Indonesiasta ja Thaimaasta tulleen tuonnin vaikutus, ja tämän vuoksi Intiasta tulleen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan vaikean tilanteen välillä oli aito ja huomattava syy-yhteys.

(84) Koska huomautuksia ei ole esitetty, muiden kolmansien maiden osalta vahvistetaan myös alustava päätelmä siitä, että kyseisen tuonnin ei voida katsoa vaikuttaneen kielteisesti yhteisön tuotannonalaan.

Muu kuin vientituella tapahtuva tuonti

(85) Koska yhdelle intialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetty tukimäärä osoittautui vähimmäistason alittavaksi, komissio tutki, oliko myös kyseinen tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia koskevassa rinnakkaisessa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä tehtiin se lopullinen päätelmä [viite lopullista tullia koskevaan polkumyyntiasetukseen], että muun muassa kyseiseltä intialaiselta tuottajalta tullut tuonti tapahtui polkumyynnillä ja aiheutti vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tämä ei kuitenkaan vaikuta päätelmään siitä, että Intiasta vientituella tullut tuonti aiheutti vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Muut yhteisön tuottajat

(86) Jäljempänä olevasta taulukosta, joka perustuu tiettyjen yritysten esittämiin ja valitukseen sisältyneisiin tietoihin, näkyy muiden yhteisön tuottajien myyntimäärä ja markkinaosuus.

>TAULUKON PAIKKA>

(87) Edellä esitetyt tiedot osoittavat, että muiden yhteisön tuottajien teksturoidun polyesterifilamenttilangan myyntimäärä väheni merkittävästi vuodesta 1996 tutkimusajanjaksolle sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Tämän lisäksi olisi palautettava mieleen, että merkittävä osa kyseisistä muista yhteisön tuottajista kuului alkuperäisiin valituksen tekijöihin. Kyseiset yritykset eivät pystyneet toimimaan tässä tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyössä voimavarojen puutteen takia, mutta ne tukivat menettelyä täysin ja olivat toimineet täysimääräisessä tai osittaisessa yhteistyössä samankaltaisissa menettelyissä aiemmin.

(88) Edellä esitetyn perusteella tehdään se päätelmä, että muut yhteisön tuottajat eivät ole osaltaan aiheuttaneet tutkimusajanjaksolla vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Yhteisön tuotannonalan investoinnit

(89) Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että myös yhteisön tuotannonalan tarkastelujaksolla tekemät suuret investoinnit heikensivät sen taloudellista tilannetta.

(90) Kuten edellä on esitetty, yhteisön tuotannonalan tekemät investoinnit liittyivät sen tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Ensimmäisen kerran kapasiteettia lisättiin vuosina 1996-1998 yhteisön kulutuksen lisääntyessä. Tämän vuoksi yhteisön tuotannonala lisäsi tuotantomääräänsä ja pystyi lisäämään myös myyntimääräänsä yhteisön markkinoiden kasvun mukaisesti. Kyseisen myönteisen kehityksen valossa yhteisön tuotannonala lisäsi tuotantokapasiteettiaan toisen kerran vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välillä. Lisäys oli noin 10 000 tonnia. Kyseisellä kertaa yhteisön tuotannonala ei pystynyt kuitenkaan lisäämään tuotantoaan ja myyntimääräänsä täyttääkseen hankkimansa uuden kapasiteetin, ja tämän takia kapasiteetin käyttöaste aleni merkittävästi. Koska teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuotannonala on pääomavaltaista ja näin ollen kiinteät kustannukset ovat merkittäviä, tuotannon ja myyntimäärän vähentyminen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle vaikutti suoraan kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. On pantava merkille, että tärkeimmän raaka-aineen hinta pysyi samaan aikaan vakaana.

(91) Tämän vuoksi kapasiteetin lisääntyminen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle vaikutti todellakin kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. Tämä tapahtui, koska samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan tuotanto ja myyntimäärä laskivat. Viimeksi mainittu lasku johtui kuitenkin Intiasta tulleen teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnin aiheuttamasta paineesta yhteisön markkinoilla. Vaikka yhteisön kulutus väheni noin 14 000 tonnia vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle, Intiasta tulleen teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnin määrä lisääntyi samalla ajanjaksolla aggressiivisen hinnoittelun vuoksi noin 10 000 tonnia. Intialaisen teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontihinnat alittivatkin merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla, ja sen tuontimäärä kasvoi niin, ettei yhteisön tuotannonala pystynyt lisäämään tai edes rajoittamaan myyntinsä ja tuotantomääränsä laskusuuntausta ja tämän johdosta uuden ylikapasiteettinsa kielteistä vaikutusta.

(92) Katsotaan, että vaikka investointeihin ja samalla kapasiteetin lisäämiseen liittyvät kustannukset vaikuttivat kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle, kyseistä vaikutusta vielä pahensi se, että yhteisön tuotannonalan oli laskettava myyntiään, tuotantomääräänsä ja myyntihintojaan. Tämä puolestaan johtui Intiasta tulleen tuonnin halpojen hintojen aiheuttamasta paineesta. Kyseisen tuonnin määrä yli kaksinkertaistui samalla ajanjaksolla, ja yhteisön kokonaiskulutus väheni.

(93) Tämän vuoksi on selvää, että ilman Intiasta vientituella tapahtunutta tuontia, yhteisön tuotannonala olisi pystynyt säilyttämään myyntihintansa vuoden 1998 tasolla ja lisäämään tuotanto- ja myyntimääräänsä. Tämä olisi johtanut suurtuotannon etuihin ja yhteisön tuotannonala olisi hyvän kauppatavan mukaisissa olosuhteissa pystynyt absorboimaan suurimman osan, jollei kaikki, investointeihinsa liittyvistä kiinteistä lisäkustannuksista.

Kysynnän supistuminen

(94) Vaikka yhteisön kulutus kaiken kaikkiaan lisääntyi tarkastelujaksolla, se vähentyi vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle. Vaikka laskusuuntaus sattuikin samaan aikaan kuin yhteisön tuotannonalan myyntimäärän vähentyminen, olisi ensiksikin pantava merkille, että yhteisön tuotannonalan myyntimäärä vähentyi suhteessa yhteisön kulutusta enemmän. Toiseksi, samaan aikaan Intiasta peräisin oleva tuonti yli kaksinkertaistui. Tämän vuoksi, vaikkei voidakaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kysynnän supistuminen vaikutti vahingollisesti yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, sitä on pidettävä vähäisempänä vientituella tapahtuvan tuonnin vaikutuksiin verrattuna.

Maailmanlaajuinen talouden laskusuhdanne

(95) Intialaiset vientiä harjoittavat tuojat väittivät, että maailmanlaajuisesta talouden laskusuuntauksesta yhteisön tuotannonalalle loppuvuodesta 2000 alkaen aiheutunut vahinko olisi otettava huomioon ja ilmaistava määrällisesti syy-yhteyttä analysoitaessa.

(96) Ensinnäkin olisi pantava merkille, että edellä oleva analyysi osoittaa, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne oli alkanut heikentyä jo ennen loppuvuotta 2000. Toiseksi, maailmanlaajuisessa talouden laskusuhdanteessa voisi olettaa, että kaikille toimijoille yhteisössä aiheutuisi vahinkoa samankaltaisesti. Markkinoiden ollessa laskusuunnassa intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat onnistuivat kuitenkin merkittävästi lisäämään myyntimääräänsä yhteisössä. Kuten edellä on selitetty, yhteisön tuotannonalan myyntimäärä laski suhteessa enemmän kuin yhteisön kulutus. Sitä paitsi maailmanlaajuisen laskusuhdanteen vaikutus on jo otettu huomioon edellä mainitussa kysynnän supistumisessa.

(97) Edellä esitetyn perusteella todetaan, että vaikka ei voidakaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että talouden laskusuhdanne vaikutti myös yhteisön tuotannonalaan, tehdään se päätelmä, että verrattuna vientituella tapahtuvan tuonnin hintoja laskevaan vaikutukseen, se ei ole yhtä merkittävää.

Yhteisön tuotannonalan vientikyky

(98) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuuttaan siksi, että se oli valinnut vientimyynnin kotimarkkinamyynnin sijasta. Yhteisön tuotannonalan vientimäärän lisääntyminen osoittaa sen olevan kilpailukykyinen markkinoilla, joilla vallitsee hyvän kauppatavan mukainen kauppa. Olisi pantava merkille myös, että vaikka vientimäärä nelinkertaistuikin tarkastelujaksolla, se pysyi vähäpätöisenä yhteisön tuotannonalan kokonaismyyntiin verrattuna. Olisi huomattava myös, että yhteisön tuotannonalan kannattavuus määritetään suhteessa sen myyntiin ainoastaan yhteisön markkinoilla. Koska muita huomautuksia ei esitetty, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126 ja 127 kappaleen päätelmät.

Raaka-aineen hinta

(99) Koska asiasta ei ole esitetty huomautuksia, vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 123-125 kappaleessa esitetyt päätelmät siitä, ettei yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko voi johtua raaka-aineen hinnasta.

Muut asianomaisten osapuolten esittämät väitteet

(100) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että syynä tuotantomäärän vähentymiseen tutkimusajanjaksolla on pidettävä yhteisön tuotannonalan muodostavista kahdesta yrityksistä toisen tehtaan harkittua sulkemista. Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei tehdasta suljettu tutkimusajanjakson aikana. Kyseinen tuottaja vahvisti, että tehdasta ei ollut suljettu, ja väitti, että sen tuotantomäärän vähentyminen tutkimusajanjaksolla johtui yhteisön markkinoilla olevan hinnaltaan huokean teksturoidun polyesterifilamenttilangan suuremman tarjonnan vaikutuksesta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

4. Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(101) Päätelmänä vahvistetaan, että vientituella tapahtuva tuonti on vaikuttanut vahingollisesti yhteisön tuotannonalaan, jonka tilanteelle oli erityisesti vuodesta 1999 tutkimusajanjaksolle ominaista vähentyvä myyntimäärä, laskeneet myyntihinnat, markkinaosuuden menettäminen ja taloudellisen tilanteen merkittävä heikkeneminen erityisesti kannattavuuden ja sijoitetun pääoman tuoton osalta. Samalla ajanjaksolla Intiasta tulleen tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteellisesti hintaan, jonka todettiin alittavan yhteisön tuotannonalan hinnan merkittävästi.

(102) Tarkasteltiin seuraavia muita tiedossa olevia tekijöitä: muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti, muiden yhteisön tuottajien myynti, yhteisön tuotannonalan investoinnit, kysynnän supistuminen, maailmanlaajuinen taloudellinen laskusuhdanne, raaka-aineen hinta ja yhteisön tuotannonalan vientikyky. Joillakin kyseisistä tekijöistä todettiin olevan myös vahingollinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Kyseisten tekijöiden vaikutus pahensi entisestään Intiasta tulleen tuonnin voimakkaan lisääntymisen, joka yksinäänkin on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, merkittävän kielteistä vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(103) Ottaen huomioon edellä esitetyn analyysin, jossa on asianmukaisesti eroteltu kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset toisistaan ja niiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen vientituella tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista, ja kun on varmistuttu siitä, ettei muiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa katsota vientituella tapahtuvasta tuonnista aiheutuneeksi, vahvistetaan, ettei kyseisten tekijöiden vaikutus poista aitoa ja huomattavaa syy-yhteyttä vientituella tapahtuvan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä.

H. YHTEISÖN ETU

(104) Alustavien päätelmien määrittämisen jälkeisten tapahtumien, toisin sanoen Dupont SA -yrityksen tehtaan sulkemisen, johdosta tarkasteltiin uudelleen, oliko vahingollisesta tukemisesta tehdyistä päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, jotka saattoivat johtaa päätelmään siitä, ettei olisi yhteisön edun mukaista ottaa käyttöön lopullisia tasoitustoimenpiteitä.

1. Yhteisön tuotannonala ja muut yhteisön tuottajat

(105) Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa on selitetty, yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä ei ole syytä epäillä tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tosiasiat ovat kuitenkin osoittaneet, että hyvän kauppatavan puuttuessa yhteisön tuotannonalan olemassaolo on vakavasti uhattuna. Hyvän kauppatavan vastainen kauppa on jo johtanut Dupont SA:n toiminnan päättymiseen. Yritys ei selvinnyt markkinoiden nykyisestä lamasta. Mikäli toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on mahdollista, että muille yhteisön tuottajille kävisi samoin.

(106) Olisi palautettava mieleen, että vaikka ainoastaan kaksi yhteisön tuottajaa pystyi toimimaan tutkimuksessa yhteistyössä, menettelyä tukivat täysin noin 75 prosenttia yhteisön tuotannosta edustavat yhteisön tuottajat. Kuten edellä on selitetty, myös muut yhteisön tuottajat huomasivat osuutensa yhteisön markkinoista ja myyntimääränsä niillä vähentyvän.

(107) Tämän vuoksi vahvistetaan alustavat päätelmät siitä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien edun mukaista.

2. Tuojat

(108) Väliaikaisia toimenpiteitä kaavailtaessa tuojilta ja kauppiailta ei saatu vastauksia. Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tehtiin se päätelmä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei merkittävästi vaikuttaisi niiden tilanteeseen.

(109) Edellä esitetyt päätelmät vahvistetaan, koska asianomaiset osapuolet eivät väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ole esittäneet huomautuksia.

3. Raaka-aineen toimittajat

(110) Koska huomautuksia ei ole esitetty, vahvistetaan alustava päätelmä siitä, että toimenpiteiden käyttöönotto on alhaisemman jalostusasteen teollisuuden edun mukaista.

4. Käyttäjät

(111) Väliaikaisia toimenpiteitä kaavailtaessa ainoastaan yksi käyttäjä toimi yhteistyössä. Koska väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ei esitetty huomautuksia, vahvistetaan päätelmä siitä, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei vaarannettaisi käyttäjien elinkelpoisuutta ja kilpailukykyä.

5. Päätelmät

(112) Tasoitustoimenpiteiden käyttöön ottamatta jättämisellä vaarannettaisiin vakavasti yhteisön tuotannonalan ja muiden yhteisön tuottajien olemassaolo. Tätä vahvistaa se, että eräs yhteisön tuottaja joutui äskettäin sulkemaan tehtaansa yhteisössä sen markkinoilla vallitsevien hyvän kauppatavan vastaisten olosuhteiden takia.

(113) Mikäli lopullisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, uhka useampien teksturoitua polyesterifilamenttilankaa tuottavien yhteisön tehtaiden sulkemisesta heikentää entisestään koko tarkastelujakson huonontunutta yhteisön tuotannonalan kannattavuutta.

(114) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, ettei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön lopullisia tasoitustoimenpiteitä.

I. LOPULLISET TOIMENPITEET

(115) Tukia, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien päätelmien perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopulliset tasoitustoimenpiteet, jotta estettäisiin Intiasta vientituella tapahtuvasta tuonnista aiheutuvien lisävahinkojen aiheutuminen yhteisön tuotannonalalle.

1. Vahingon korjaava taso

(116) Vahvistetaan lopullisesti käyttöön otettavien toimenpiteiden tason määrittämisen osalta, että vientituella tapahtuvan tuonnin hinnat olisi korotettava vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle.

(117) Intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemiseksi käytetty voiton taso oli valittu mielivaltaisesti, koska se perustui tarkastelujaksolla määritettyyn korkeimpaan voittomarginaaliin.

(118) Olisi palautettava mieleen, että vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskemisessa käytettävän voittotason olisi vastattava sitä tasoa, jonka yhteisön tuotannonalan voisi kohtuudella olettaa saavuttavan, mikäli vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi. Vuosi 1998 katsottiin kohtuulliseksi viitevuodeksi, koska Intiasta tulevan viennin ei vielä sinä vuonna katsottu vaikuttavan yhteisön tuotannonalan hintoja alentavasti ja toimenpiteiden kohteena olevista maista tullut tuonti oli jo samankaltaisella tasolla kuin tutkimusajanjaksolla. Se, että yksi yhteisön tuottaja oli jätettävä yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle ja tämän vuoksi tarkastelujaksolle määritettiin uudet kannattavuusluvut, ei muuta alustavia päätelmiä siitä, että kyseinen tuotannonala voisi kohtuudella olettaa yltävänsä hyvän kauppatavan mukaisissa olosuhteissa 8 prosentin voittoon, mikäli polkumyynnillä ja vientituella tapahtuvaa tuontia ei esiintyisi.

(119) Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 155-157 kappaleessa kuvatut vahingon korjaavan tason määrittämiseksi käytetyt menetelmät.

(120) Kuten edellä hintojen alittavuuden marginaalien yhteydessä, myös vahinkomarginaaleja tarkasteltiin ja muutettiin.

2. Tullin laji ja taso

(121) Koska tukimäärät on todettu vahingon korjaavia marginaaleja alemmiksi, käyttöön otettavien lopullisten tasoitustullien olisi vastattava määritettyjä tukimääriä perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Indo Rama Synthetics Limited 4,1 % Reliance Industries Limited 0 % Welspun Syntex Limited 9,1 % Otokseen kuulumattomat yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat 5,2 % Kaikki muut yritykset 9,1 %.

(122) Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset tasoitustullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Ne kuvastavat tämän vuoksi kyseisten yritysten tilannetta kyseisen tutkimuksen aikana. Näitä tulleja (toisin kuin kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavia koko maata koskevia tulleja) sovelletaan siten yksinomaan tarkastelun kohteena olevasta maasta peräisin olevien ja mainittujen yritysten, siis tiettyjen oikeussubjektien, tuottamien tuotteiden tuontiin. Muiden yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei ole mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, mukaan luettuina mainittuihin oikeushenkilöihin etuyhteydessä olevat oikeushenkilöt, tuottamat tuotteet eivät voi hyötyä näistä tulleista vaan niihin sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavia tulleja.

(123) Kaikki näiden yritysten yksilöllisten tasoitustullien soveltamiseen liittyvät vaatimukset (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle [4] ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

[4] European Commission - J-79 5/17 - B-1049 Brussels.

J. VÄLIAIKAISEN TULLIN KANTAMINEN

(124) Koska vientiä harjoittavien tuottajien osalta todettujen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrät ovat merkittävät ja koska yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko on vakava, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen (EY) N:o 1411/2002 mukaisten väliaikaisten tasoitustullien vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien tai väliaikaisten tullien, mikäli viimeksi mainitut ovat alempia, suuruisina,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen tasoitustulli Intiasta peräisin olevan ja CN-koodiin 5402 33 00 kuuluvan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa.

2. Jäljempänä lueteltujen yritysten valmistamien tuotteiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen tasoitustulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Kannetaan Intiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1411/2002 käyttöön otetun väliaikaisen tasoitustullin vakuutena olevat määrät lopullisesti käyttöön otettujen tullien tai väliaikaisten tullien, mikäli viimeksi mainitut ovat alempia, suuruisina. Vapautetaan lopullisen tasoitustullin ylittävät vakuutena olevat määrät.

3 artikla

Päätetään Indonesiasta peräisin olevan teksturoidun polyesterifilamenttilangan tuontia koskeva tukien vastainen menettely.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja