92002E1668

KIRJALLINEN KYSYMYS P-1668/02

esittäjä(t): Françoise Grossetête (PPE-DE) komissiolle

(5. kesäkuuta 2002)

Aihe: Arvonlisäverovelvolliset direktiivin 77/388/ETY 21 artiklan tulkinta

Direktiivin 77/388/ETY(1) 21 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että arvonlisäveroa ovat velvolliset maksamaan sisäisen järjestelmän mukaan verovelvolliset, joille toimitetaan 9 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja palveluja tai henkilöt, jotka on maassa rekisteröity arvonlisäverovelvollisena ja joille toimitetaan 28 b artiklan C, D, E ja F jaksossa tarkoitettuja palveluja, jos palvelut toimittaa ulkomaille sijoittautunut verovelvollinen.

Tarkoittaako tämä säädös sitä, että kun jäsenvaltioon A sijoittautunut verovelvollinen X suorittaa jossakin edellä mainituista artikloista tarkoitetun palvelun sellaisesta toimipisteestä käsin, joka sijaitsee mainitussa jäsenvaltiossa A, sellaisen verovelvollisen Y taloudellista toimintaa varten, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon B, jossa se on rekisteröity arvonlisäverovelvollisena, että

- arvonlisäverovelvollinen on joko jäsenvaltioon B sijoittautunut palvelun vastaanottaja Y, kun palveluntarjoajalla X ei ole pysyvää toimipistettä jäsenvaltiossa B, tai

- toimipiste, joka palveluntarjoajalla X on jäsenvaltiossa B, vaikkei tämä jäsenvaltiossa B sijaitseva toimipiste ole osallistunut millään lailla palveluntarjoamiseen asiakkaalle Y ja vaikkei tälle toimipisteelle ole mitään syytä antaa tietoja liiketoimista, joita saman yrityksen toinen toimipiste suorittaa?

Jos komissio katsoo, että arvonlisäveroa on velvollinen maksamaan jäsenvaltiossa B toimipiste, jonka yritys X on perustanut jäsenvaltioon B vaikkei tämä toimipiste ole osallistunut millään lailla kyseisiin taloudellisiin toimiin miten ratkaistaan kaksoisverotusta koskevat ongelmat, joita voidaan kohdata, jos 21 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovelletaan mahdollisesti erilailla? Mainittakoon seuraava esimerkkitapaus: Jäsenvaltioon A sijoittautunut yritys X toimittaa kyseisessä jäsenvaltiossa A sijaitsevasta päätoimipisteestään online-musiikkia tai ohjelmistoja ei-verovelvolliselle, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon B. Yrityksellä X on jäsenvaltiossa B toimipiste, josta se toimittaa mainospalveluja toiselle asiakaskunnalle, ja tämä yritys ei osallistu mitenkään online-musiikin ja ohjelmistojen toimittamiseen. Mitä tehdään, jos sekä jäsenvaltio A että jäsenvaltio B katsovat, että niille on maksettava arvonlisäveroa?

(1) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1.

Frederik Bolkesteinin komission puolesta antama vastaus

(21. kesäkuuta 2002)

Kuudennen arvonlisäverodirektiivin 21 artiklan 1 kohdassa säädetään, että arvonlisäveroa ovat velvolliset maksamaan verovelvolliset, jotka suorittavat verollisen tavaroiden luovutuksen tai verollisen palvelun, lukuunottamatta b ja c alakohdissa tarkoitettuja tapauksia tai siinä tapauksessa, että jäsenvaltio käyttää a alakohdan toisessa alakohdassa määrättyä menetelmää.

21 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisessa alakohdassa säädetään, että kun liiketoimien suorittajana on ulkomaille sijoittautunut verovelvollinen, jäsenvaltio voi määrätä liiketoimen vastaanottajan maksamaan arvonlisäveron. Tällaisessa tapauksessa on kyse jäsenvaltion valitsemasta käännetystä verovelvollisuudesta. Tämä vaihtoehto mahdollistaa sen, ettei ulkomaisten verovelvollisten tarvitse toisessa jäsenvaltiossa ollessaan maksaa veroja kyseiseen maahan. Tätä vaihtoehtoa on käytetty yhä laajemmin siitä lähtien kun yhteisön rajojen sisäpuolelle sijoittautuneiden toimijoiden veroedustajan nimeäminen on ollut vapaaehtoista (direktiivin 2000/65/EY(1) astuttua voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002).

21 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdissa säädetään myös, että tietyissä tapauksissa (kolmenväliset toimenpiteet, 9 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetut palvelut ja 28 b artiklan C, D, E ja F kohdassa tarkoitetut palvelut), verovelvollinen on väistämättä tavaroiden luovutuksen tai palvelun vastaanottaja (käännetyn verovelvollisuuden periaatteen mukaan yhdenmukaistetut tapaukset).

Molemmissa tapauksissa edellytyksenä on, että liiketoimen suorittava verovelvollinen ei ole sijoittautunut maahan.

Mitä tulee mainittuun esimerkkiin kaksoisverotuksesta, komissio ei ole samaa mieltä kysymyksessä esitetystä analyysista. Jos jäsenvaltioon A sijoittautunut verovelvollinen X toimittaa online-palveluita kyseisessä jäsenvaltiossa A sijaitsevasta toimipisteestään ei-verovelvollisille asiakkaille

toiseen jäsenvaltioon, verotuspaikkana pysyy jäsenvaltio A kuudennen arvonlisäverodirektiivin 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eikä jäsenvaltiolla B ole mahdollisuutta vaatia arvonlisäveron maksamista tästä toimenpiteestä. Arvonlisäveron määrittelemiseksi on ensin määriteltävä verotuspaikka ja vasta sen jälkeen arvonlisäverovelvollinen. Kun verotuspaikka on selvillä, jäsenvaltion verolainsäädäntö määrittelee, kuka on arvonlisäverovelvollinen sen alueella, eikä kaksoisverotus ole näin ollen mahdollista, olivat säännökset arvonlisäverovelvollisen suhteen minkälaiset tahansa.

(1) EYVL L 269, 21.10.2000.