EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 92001E003564

KIRJALLINEN KYSYMYS P-3564/01 esittäjä(t): Jaime Valdivielso de Cué (PPE-DE) komissiolle. Elintarviketurvallisuus.

EYVL C 205E, 29.8.2002, p. 44–45 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

European Parliament's website

92001E3564

KIRJALLINEN KYSYMYS P-3564/01 esittäjä(t): Jaime Valdivielso de Cué (PPE-DE) komissiolle. Elintarviketurvallisuus.

Virallinen lehti nro 205 E , 29/08/2002 s. 0044 - 0045


KIRJALLINEN KYSYMYS P-3564/01

esittäjä(t): Jaime Valdivielso de Cué (PPE-DE) komissiolle

(4. tammikuuta 2002)

Aihe: Elintarviketurvallisuus

Kolmansista maista peräisin olevan tuoreen kalan, jota on käsitelty ennen kuljetusta, tuontia koskevat mikrobiologisiin standardeihin liittyvät vaatimukset vaihtelevat suuresti Euroopan unionin eri rajatarkastusasemilla tehtävissä tarkastuksissa.

Tämän vuoksi eurooppalaiset tuojat valitsevat järjestelmällisesti kalantuontiväyläkseen ne Euroopan unionin lentoasemat, joiden rajatarkastuksissa elintarviketurvallisuuteen liittyvät vaatimukset ovat lievemmät, ja kuljettavat sitten tuotteet maitse määränpäähänsä.

Täten loppukäyttäjä saa huonolaatuisia tuotteita, koska kuljetusketjun vaiheita lisätään jatkuvasti, mikä merkitsee tuotteen mikrobiologisten ominaisuuksien huonontumista.

Mitä pikaisia toimia komissio aikoo toteuttaa tämän tilanteen korjaamiseksi?

Mitä toimia aiotaan toteuttaa kaikkien Euroopan unionin rajatarkastusasemien mikrobiologisten tarkastusten yhdenmukaistamiseksi? Mikä on näiden toimien toteuttamisen aikataulu?

David Byrnen komission puolesta antama vastaus

(19. helmikuuta 2002)

Kolmansista maista peräisin olevien kalastustuotteiden tuonnin yhteydessä on noudatettava terveyttä koskevista vaatimuksista kalastustuotteiden tuotannossa ja saattamisessa markkinoille 22. heinäkuuta 1991 annettua neuvoston direktiiviä (91/493/ETY)(1). Siinä säädetään yhteisön markkinoille saatettavia kalastustuotteita koskevista hygieniavaatimuksista ja tarkastuksista, jotka on suoritettava riippumatta siitä, ovatko kalastustuotteet peräisin yhteisöstä vai kolmansista maista. Direktiivissä mainitaan erityisesti, että kolmansista maista peräisin olevien kalastustuotteiden tuontiin sovellettavien säännösten on oltava ainakin yhteisön tuotteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevia säännöksiä vastaavat.

Tähän mennessä on yhdenmukaistettu keitettyjen äyriäisten ja nilviäisten tuotantoa koskevat mikrobiologiset perusteet, jotka sisältyvät 15. joulukuuta 1992 annettuun komission päätökseen (93/51/ETY)(2). Asiasta vastaava tiedekomitea arvioi parhaillaan käytettävissä olevaa tieteellistä tietoa, jotta myös muille kalastustuotteille, kuten simpukoille, voidaan vahvistaa yhdenmukaiset mikrobiologiset perusteet.

Vastaavat lainsäädäntöehdotukset on tarkoitus laatia sen jälkeen, kun tiedekomitea on antanut asiasta lausuntonsa. Eläintuotteita koskevista tuontimenettelyistä säädetään kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18. joulukuuta 1997 annetussa neuvoston direktiivissä 97/78/EY(3). Rajatarkastusasemilla tehtävistä laboratoriokokeista puolestaan säädetään 22. joulukuuta 1992 annetun komission päätöksen 93/13/ETY liitteessä D(4).

Liitteen D 1 kohdassa mainitaan:

odottaessaan yhteisön valvontasuunnitelmien hyväksymistä jokainen jäsenvaltio saattaa tuontia varten esitettyjen tuotteiden erät valvontasuunnitelman alaiseksi yhteisön lainsäädännön, tai sen puutteessa kyseisen kansallisen lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi, erityisesti jäämien, tautia aiheuttavien tekijöiden tai muiden ihmiselle, eläimille tai ympäristölle vaarallisten aineiden havaitsemiseksi.

Tästä syystä tarkastustiheyden määrittäminen kuuluu asiaa koskevan rajatarkastusaseman toimivaltaisen virkamiehen tehtäviin.

Joulukuussa 2001 kutsuttiin koolle jäsenvaltioista koostuva komission työryhmä, jonka tavoitteena oli keskustella ongelmista, jotka liittyvät katkarapujen kloramfenikolipitoisuuksien todentamiseen käytettäviin laboratoriokokeisiin. Työryhmä ei voinut tehdä näytteenottomenettelyistä lopullisia johtopäätöksiä, koska käytettävissä ei ollut tarvittavia tietoja. Se esitti kuitenkin suosituksia, jotka koskivat näytteenoton muita näkökohtia. Näistä suosituksista ilmoitettiin pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa toimiville jäsenvaltioille. Vasta muutamat jäsenvaltiot ovat toimittaneet tietoja soveltamistaan näytteenottomenettelyistä.

Komissio ei ole vielä saanut valmiiksi direktiivin 97/78/EY soveltamissääntöjä.

(1) EYVL L 268, 24.9.1991.

(2) EYVL L 13, 21.1.1993.

(3) EYVL L 24, 30.1.1998.

(4) EYVL L 9, 15.1.1993.

Top