92001E3690

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3690/01

esittäjä(t): María Sornosa Martínez (PSE) komissiolle

(17. tammikuuta 2002)

Aihe: Laittomat päästöt Palancia-jokeen (Valencia, Espanja)

Júcarin hydrografinen liitto (CHJ) esitti äskettäin Valencian autonomiassa sijaitsevan Sagunton kaupunginhallitukselle valituksen, joka koskee Montiverin teollisuusalueelta peräisin olevia laittomia päästöjä Palancia-jokeen. Päästöt ovat pääasiassa jätevesiä, mutta on myös epäilyksiä, että ne voisivat sisältää jäänteitä myrkyllisistä öljyistä. Päästöjen syynä on se, että yritykset asettuivat Montiverin teollisuusalueelle ennen sen infrastruktuurin rakentamista. Aluetta ei ole yhdistetty kaupungin viemäriverkkoon.

Sagunton kaupunginhallitus on puolestaan ilmoittanut käsittelevänsä integroitua toimintasuunnitelmaa yli 30 vuotta sitten perustetun Montiverin teollisuusalueen kaikkien ongelmien ratkaisemiksi. Tämän suunnitelman mahdollisesti tarjoamien ratkaisujen esittäminen on kuitenkin selittämättömällä tavalla myöhässä eikä kaupunginhallituksella ole toisaalta käytössään edes taloudellista arviointia kustannuksista, joita alueen infrastruktuurin rakentaminen merkitsisi.

Päästöt ovat vaikuttaneet kohtalokkaasti Palancia-jokeen jo liian kauan.

Aikooko komissio käynnistää tutkimuksen määritelläkseen, rikkovatko toimivaltaiset viranomaiset tässä tapauksessa direktiiviä 76/464/ETY(1) tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta?

Eikö komission mielestä fakta, että Montiverin teollisuusalue on ollut toiminnassa yli 30 vuotta ilman yhteyttä Sagunton viemäriverkkoon, ole selvästi vastoin yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaa direktiiviä 91/271/ETY(2), jonka mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava, että jätevesien viemäröintijärjestelmä on toiminnassa vuoden 2000 loppuun mennessä taajamissa, joiden asukasvastineluku on suurempi kuin 15 000?

(1) EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23.

(2) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40.

Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus

(5. maaliskuuta 2002)

Komissio ei ollut tietoinen parlamentin jäsenen esiin nostamasta Montiverin alueen tilanteesta.

Mitä tulee teollisuusjätevesien päästöihin, yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21. toukokuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/271/ETY(1) esitetään periaatteessa kaksi mahdollisuutta:

- jos teollisuusjätevedet johdetaan keräysjärjestelmiin ja yhdyskuntien jätedevedenpuhdistamoihin, päästöjä on säädeltävä etukäteen annetuin säädöksin ja/tai toimivaltaisen viranomaisen tai asianomaisen toimielimen myöntämin erityisluvin,

- jos teollisuusjätevedet päästetään suoraan vesistöön, direktiivissä 91/271/ETY vahvistetaan säännökset useille (direktiivin liitteessä III luetelluille) teollisuudenaloille, jotka tuottavat biologisesti hajoavaa teollisuusjätevettä ja jotka edustavat vähintään 4 000 asukasvastineluvun laitoksia.

Sitovaa velvoitetta yhdistää teollisuusalue Sagunton julkiseen jätevedenkäsittelylaitokseen ei periaatteessa ole olemassa teollisuusalueella voisi olla oma jätevedenkäsittelylaitoksensa. Tästä syystä teollisuusalueen jätevedenkäsittelyn vaatimustenmukaisuuden ja Sagunton jätevedenkäsittelyn vaatimustenmukaisuuden välillä ei ole yhteyttä. Parhaillaan arvioidaan, onko Sagunton taajaman suhteen noudatettu 31. päivän joulukuuta 2000 määräaikaa.

Muihin kuin edellä mainittuihin teollisuudenaloihin on sovellettava tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta 4. toukokuuta 1976

annettua neuvoston direktiiviä 76/464/ETY(2). Periaatteessa on olemassa lukuisia määräyksiä luetteloon I kuuluville aineille, joille vaaditaan eurooppalaisiin päästöjen raja-arvoihin tai kansallisiin päästöstandardeihin perustuva erityislupa, jos teollisuudenalaan ei nimenomaisesti sovelleta vastaavia yhteisön direktiivejä (erityisesti neuvoston direktiivejä 82/176/EEC(3), 83/513/EEC(4), 84/156/EEC(5), 84/491/EEC(6) ja 86/280/EEC(7)). Toimitettujen tietojen mukaan päästöt ovat ainoastaan myrkyllisten öljyjen päästöjä, eivätkä nämä direktiivit siis ole sen perusteella sovellettavissa. Kyseiset päästöt kuuluvat luettelon II aineisiin. Direktiivin 76/464/ETY 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava päästöjen vähentämiseen tähtäävät ohjelmat niille aineille, joilla on vesiympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia, ja näihin luettelon II aineita sisältäviin päästöihin on oltava toimivaltaisen viranomaisen etukäteen antama lupa.

Jotta komissio pystyisi arvioimaan, onko edellä mainitun teollisuusalueen tapauksessa kyseessä direktiivin 91/271/ETY ja/tai 76/464/ETY säännösten rikkominen, on saatava seuraavat lisätiedot:

- teollisuusalueen koko (asukasvastinelukuna)

- päästetyn jäteveden tyyppi

- päästöihin saadut erityisluvat/päästöjä koskevat erityismääräykset

- kyseisen alueen tuottaman jäteveden suunniteltu käsittely

- päästöjen sisältämät kemialliset aineet.

Komissio on pyytänyt Espanjan viranomaisilta kirjeitse edellä mainittuja tietoja ja viranomaisten kommentteja direktiivien 91/271/ETY ja 76/464/ETY soveltamisesta tässä tapauksessa. Komissio ei epäröi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että Euroopan yhteisön lainsäädäntöä noudatetaan.

(1) EYVL L 135, 30.5.1991.

(2) EYVL L 129, 18.5.1976.

(3) Neuvoston direktiivi 82/176/ETY, annettu 22. maaliskuuta 1982, kloorialkalielektrolyysiteollisuuden elohopeapäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (EYVL L 81, 27.3.1982).

(4) Neuvoston direktiivi 83/513/ETY, annettu 26. syyskuuta 1983, kadmiumpäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (EYVL L 291, 24.10.1983).

(5) Neuvoston direktiivi 84/156/ETY, annettu 8. maaliskuuta 1984, muiden alojen kuin kloorialkalielektrolyysiteollisuuden elohopeapäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (EYVL L 74, 17.3.1984).

(6) Neuvoston direktiivi 84/491/ETY, annettu 9. lokakuuta 1984, heksakloorisykloheksaanipäästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (EYVL L 274, 17.10.1984).

(7) Neuvoston direktiivi 86/280/ETY, annettu 12. kesäkuuta 1986, direktiivin 76/464/ETY liitteen luetteloon I sisältyvien tiettyjen vaarallisten aineiden päästöjen raja-arvoista ja laatutavoitteista (EYVL L 181, 4.7.1986; sellaisena kuin se on muutettuna EYVL L 221, 7.8.1986; EYVL L 158, 25.6.1988).