92001E3680

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3680/01

esittäjä(t): Jorge Moreira Da Silva (PPE-DE),Chris Davies (ELDR), Alexander de Roo (Verts/ALE)ja Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE) komissiolle

(17. tammikuuta 2002)

Aihe: Delfiinien tuonti

Valaisiin kuuluvien eläinten (valaat, delfiinit ja pyöriäiset) tuonti Euroopan unioniin ensisijaisesti kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty 9. joulukuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella 338/97/EY(1). Elävien valaiden, erityisesti pullonokkadelfiinien, tuonti on kuitenkin jatkunut viime vuosina.

Me kysymyksen esittäneet Euroopan parlamentin jäsenet olemme huolestuneet viimeaikaisista delfinaarioiden tekemistä hakemuksista, jotka koskevat pullonokkadelfiinien tuontia Kuubasta ja Guinea-Bissausta Portugaliin, missä ne on tarkoitus pitää vangittuina näyttelytarkoituksessa. Tietääksemme Kuuban ja Guinea-Bissaun pullonokkadelfiinikannan koosta ei ole tällä hetkellä tietoja. Pullokonokkadelfiini (tursiops truncatus) mainitaan Karibian alueen suojelua koskevaan Cartagenan yleissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa, joka koskee erityistä suojelua vaativia alueita ja eläinlajeja (SPAW-pöytäkirja). Sen mukaan tällaisten lajien pyydystäminen, omistaminen tai tappaminen (myös mahdollisesti tahaton pyydystäminen, omistaminen tai tappaminen) tai näillä lajeilla käytävä kauppa on kielletty. Koska Kuuba on sopimuksen osapuoli, tuontiluvan myöntäminen ei olisi ainoastaan vastoin EU:n lainsäädäntöä vaan myös vastoin muualla tehtyä alueellista sopimusta.

Näin ollen pyydämme komissiota vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä kriteerit laitoksen on täytettävä neuvoston asetuksen (EY) 338/97 mukaisesti, jos se hakee lupaa tuoda maahan liitteessä A mainittuja eläimiä, jotta maan CITES-viranomaiset voivat myöntää tuontiluvan koulutukseen, eläinten kasvatukseen tai tieteelliseen tutkimukseen liittyvistä syistä?

2. Minkälaisen arviointiprosessin avulla varmistetaan, että tällaisen luvan nojalla aikaisemmin valaita Euroopan unioniin tuoneet laitokset noudattavat jatkuvasti näitä kriteereitä?

3. Minkä kriteereiden perusteella arvioidaan, katsotaanko eläintarha, huvipuisto tai muu laitos, jossa villieläimiä pidetään näytteillä, ensisijaisesti kaupalliseksi vai ei?

4. Mihin toimiin komissiolla on mahdollisuus ryhtyä, jos voidaan osoittaa, että kansalliset CITES-viranomaiset ovat myöntäneet CITES-luettelossa mainittua eläinlajia koskevan tuontiluvan pystymättä osoittamaan, että eläinten tuonti ei vaikuttaisi haitallisesti lajin säilymiseen tai kyseisen kannan leviämisalueen laajuuteen (neuvoston asetus (EY) 338/97, 4 artikla)?

(1) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1.

Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus

(26. helmikuuta 2002)

Yksityiskohtaisista suojeluperusteista, joita on noudatettava, jotta jäsenvaltio voisi myöntää elävien delfiinien tuontiluvan, säädetään luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9. joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97(1) 4 artiklan 1 kohdassa.

Määräjäsenvaltion hallinto- ja tieteellisten viranomaisten on ratkaistava delfiinien tuontilupahakemukset tapauskohtaisesti. Jotta varmistettaisiin perusteiden yhdenmukainen soveltaminen, asetuksen (EY) N:o 338/97 17 artiklalla perustettu tieteellinen tarkasteluryhmä on antanut suuntaviivat, joissa esitetään yksityiskohtaiset tekijät, jotka kansallisten tieteellisten viranomaisten on otettava huomioon antaessaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista lausuntoaan. Tieteellisen tarkasteluryhmän kokouksessa 29. marraskuuta 2001 komissio muistutti jäsenvaltioiden tieteellisiä viranomaisia nimenomaan siitä, että kyseisiä säännöksiä on sovellettava perusteellisesti kaikkeen ehdotettuun delfiinien tuontiin.

Termi pääosin kaupalliset tarkoitukset määritellään neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 2 artiklan m alakohdassa. Sen arvioiminen, käytetäänkö tuotavaa yksilöä pääosin kaupallisiin tarkoituksiin vai ei, kuuluu tuojajäsenvaltion hallintoviranomaiselle, ja kukin tapaus käsitellään erikseen.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 mukaan komissio kiinnittää jäsenvaltioiden huomion seikkoihin, joita koskevia tutkimuksia se pitää tarpeellisina. Komissio voi jäsenvaltiota kuultuaan pitää tuontilupaa mitättömänä, jos se toteaa, että lupa on annettu siinä virheellisessä käsityksessä, että myöntämistä koskevat edellytykset ovat täyttyneet.

(1) EYVL L 61, 3.3.1997.