92001E3548

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3548/01

esittäjä(t): Erik Meijer (GUE/NGL) komissiolle

(8. tammikuuta 2002)

Aihe: Rajat ylittävän raideliikenteen estyminen sen seurauksena, että matkalippujen hintataso on erittäin korkea Alankomaiden valtion käyttöoikeuden haltijalle määräämän maksun kattamiseksi

1. Onko komissio tietoinen siitä, että toukokuussa 2001 rautatieyhtiö NS:n ja lentoyhtiö KLM:n muodostama alankomaalainen liittouma sai julkisella huutokaupalla yksinomaisen oikeuden harjoittaa 1. lokakuuta 2006 alkaen 15 vuoden ajan kotimaan ja kansainvälistä raideliikennettä uudella suurnopeusradalla reitillä AmsterdamRotterdamBreda, jolta on oleva myöhemmin yhteys nykyiselle Brysselin ja Pariisin väliselle radalle Belgian Antwerpenin alta kulkevan tunnelin kautta?

2. Onko komissio tietoinen lisäksi siitä, että NS/KLM:n on maksettava kyseisestä oikeudesta 148 miljoonaa euroa vuodessa kilpailijoiden, kuten Saksan rautatieyhtiö DB:n ja brittiläisen linja-autoyhtiö Arrivan, tarjousten jäätyä alle 100 miljoonan euron?

3. Katsooko komissio, ottaen huomioon, että tähän asti on luotu vaikutelma, jonka mukaan uudella ratayhteydellä matkustajilta peritään normaalihintainen maksu ja mahdollisesti sen lisäksi muissa maissa voimassa olevan käytännön mukainen suurnopeusjunan lisämaksu, että olisi normaalia, ja muuallakin käyttökelpoinen toimintatapa, jos Alankomaiden valtiolle suoritettava erittäin korkea maksu rahoitettaisiin perimällä tulevilta matkustajilta keskimäärin 50 prosenttia nykyisiä korkeampia matkalipun hintoja ja ruuhka-aikoina jopa kaksinkertaisia hintoja?

4. Miten komissio suhtautuu siihen, että kyseinen yhteys tarjoaa Alankomaiden kotimaan liikenteessä jonkinlaisen lisäpalvelun, johon turvautuminen on mahdollista vain pienelle ja maksukykyiselle joukolle ihmisiä, jotka voivat ja ovat halukkaita maksamaan suuria summia nopeasta rinnakkaisesta yhteydestä, mutta kuitenkin yhteyden rakentamista perusteltiin sillä, että se olisi pitkän matkan rajat ylittävän liikenteen korvaava palvelu?

5. Toimiiko vuoden 2006 jälkeenkin tämän matkustajille erittäin kalliin yhteyden lisäksi Alankomaiden ja Belgian välisellä ydinlinjalla lähellä kyseistä rataa ja sen rinnalla kerran tunnissa kulkeva ja normaalihintainen yhteys AmsterdamRoosendaalAntwerpenBrussel, jotta ei syntyisi monopolia, jonka perimät hinnat ovat kohtuuttomat ja joka käytännössä merkitsisi uutta vaikeasti vältettävää veroa kahden EU-valtion välisen rajan ylittämiselle?

Lähde: De Volkskrant -päivälehti 5. joulukuuta 2001.

Loyola de Palacion komission puolesta antama vastaus

(20. helmikuuta 2002)

1. ja 2. Komissio on saanut tiedon Alankomaiden viranomaisten järjestämästä tarjousmenettelystä, joka koskee junapalveluja osuudella HogeSnelheidslijn (HSL)-Zuid(1), jota varten komissio on myöntänyt rahoitusta Euroopan laajuisten liikenneverkkojen puitteissa. Komissio on saanut myös tiedon, että Alankomaiden viranomaiset ovat valinneet alankomaalaisen yhtiön Nederlandse spoorwegen (NS) ja Royal Dutch Airlines KLM:n muodostaman liittouman parhaaksi vastineeksi rahalle. Komissiolle ei ole ilmoitettu muiden tarjousten sisältöä.

3. Tulevan suurnopeusradan tariffirakenne määritellään muun muassa ennalta määritellyn palvelutason perusteella (esimerkiksi istuinpaikkojen riittävä saatavuus), mikä edellyttää lippujen hintatason mukauttamista. Se määritellään myös infrastruktuurimaksujen perusteella, joista on säädetty rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26. helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY(2), jonka keskeinen tarkoitus on luoda puitteet käyttäjien laskuttamiselle rautateiden infrastruktuurin rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä. Julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä 26. kesäkuuta 1969 annetun neuvoston asetuksen

(ETY) N:o 1191/69(3) mukaan Alankomaiden viranomaiset voisivat sisällyttää rautatieyrityksen (eli NS/KLM) kanssa tekemäänsä sopimukseen tariffialennuksia erityisryhmille, kuten opiskelijoille tai liikuntarajoitteisille, tai jopa kaikille matkustajille.

4. Komissio panee tämän tiedon merkille, mutta ei voi ilmaista kantaansa siihen saatavissa olevan tiedon perusteella.

5. Komissiolla ei ole tietoa nykyisten Amsterdamin ja Brysselin välisten ja Roosendaalin ja Antwerpenin kautta kulkevien palvelujen tulevaisuudesta. Tämä on periaatteessa linjaa liikennöivien rautatieyritysten asia. Tästä palvelusta voitaisiin tehdä julkisen palvelun sopimus yhtenä osapuolena Belgian ja Alankomaiden ja toisena osapuolena rautatieyritysten kesken. Komissio asetti valkoisessa kirjassaan Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika(4) tavoitteeksi säilyttää rautateiden osuuden liikenteessä vuonna 2010 vuoden 1998 tasolla erityisesti liikenteen kysynnän odotetun kasvun hallitsemiseksi. Se toteaa, että kansainväliset palvelut ovat määrältään, laadultaan ja luotettavuudeltaan usein huonompia kuin kansalliset palvelut. Valkoisessa kirjassa todetaan myös, että komissio tulee tekemään ehdotuksia rautatiepalvelujen laadun ja käyttäjien oikeuksien turvaamiseksi ja että se aikoo kehittää näitä ja muita ehdotuksia tiiviissä yhteistyössä keskeisten toimijoiden ja asianosaisten kanssa.

(1) HSL Zuid: eteläinen suurnopeusrata: Alankomaiden/Belgian rajan ja Amsterdamin välinen osuus PariisiBrysselAmsterdam-suurnopeusradasta.

(2) EYVL L 75, 15.3.2001.

(3) EYVL L 156, 28.6.1969.

(4) KOM(2001) 370 lopullinen.